Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Käsittelyssä on pohjoismainen sosiaaliturvasopimus, josta käytiin aika laaja keskustelu viime tiistaina. Keskustelu oli värikäs ja monipuolinen ja osoitti varsin vahvasti, että kaikkialla tässä salissa on tyytymättömyyttä nykyiseen tilanteeseen siltä osin, mikä koskee niin sanottujen eläkeläispaluumuuttajien asemaa Ruotsista Suomeen palattaessa.

Herra puhemies! Tämä asia on ollut eduskunnassa esillä lukuisia kertoja viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ensimmäisen kirjallisen kysymyksen löysin tästä asiasta ed. Tennilältä vuodelta 1993. Sen jälkeen olen henkilökohtaisesti tehnyt kysymyksen vuonna 97; ja heti sen jälkeen ed. Marjaana Koskinen on tehnyt kysymyksen; myöhemmin vuonna 2000 ed. Vahasalo, hän lienee tätä kokoomuksen sosiaalisen vastuun linjaa; edelleen edustajat Kangas, Vistbacka, Oinonen ja Esa Lahtela ovat tehneet kysymyksiä tästä asiasta. Kysymysten sisältö on aina ollut sama: huoli siitä, että Ruotsista Suomeen haluavat eläkeläiset ovat asemassa, jota he eivät koe oikeudenmukaiseksi eivätkä tasavertaiseksi Suomessa elämäntyönsä tehneiden eläkeläisten rinnalla.

Noin 40 vuotta sitten, kun niin sanottu talonpojan tappolinja oli kovimmillaan, Suomesta siirtyi pitkälti pakon sanelemana satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin. Nyt kun on kulunut tuosta suurimmasta muuttoliikkeestä 30—40 vuotta, he ovat tulleet eläkeikään suurin joukoin, heillä on paljon siteitä tänne kotimaahan ja haluaisivat tulla synnyinsijoilleen tai muualle Suomeen omaistensa luo ja juurilleen. Tämä järjestelmä, joka meillä on osittain sosiaaliturvan, osittain verotuksen osalta, on sellainen, että he eivät koe viisaaksi ja mahdolliseksi aivan avoimesti ja rehellisesti Suomeen palata.

Tässä suhteessa asia vaatii korjausta. Nuo mainitsemani edustajat ovat tehneet näitä kirjallisia kysymyksiä ja aloitteita, ja ministerit ovat niihin eri aikoina vastanneet. Tuossa omassa kysymyksessäni n:o 130/1997 peräänkuulutin verotuksen kohtuullistamista. Tuolloin veroministerinä oli ed. Alho, ja ministeri Alho tuolloin maaliskuun 20. päivänä 1997 toteaa vastauksessaan näin: "Pieniä eläkkeitä saavat kansalaiset ovat kokeneet kohtuuttomaksi erityisesti muusta Pohjoismaasta saadun eläketulon huomioon ottamisen muiden Suomessa verotettavien tulojen veroprosenttia määrättäessä (progressiovaikutus). Maksajavaltion korkeahkon lähdeverotuksen ja kotivaltion veroprogression yhteisvaikutus on voinut näissä tapauksissa nostaa kokonaistulojen verotuksen suhteellisen korkeaksi verrattuna vastaavan kokonaistulon yksinomaan Suomesta saavan verotukseen. Tästä syystä valtiovarainministeriö on aloittanut selvitystyön erityisesti niiden pienituloisten eläkkeensaajien kokonaisverorasituksen lieventämiseksi, jotka saavat eläkettä sekä Suomesta että muusta Pohjoismaasta, ottaen huomioon yleisveropoliittiset näkökohdat. Selvitystyö mahdollisine muutosehdotuksineen on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä. Tarkoituksena on myös, että valtiovarainministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvittää sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen yhteensovittamisen EU:n sosiaaliturva-asetuksen 1408/71 säännösten kanssa."

Näin siis vuoden 97 maaliskuun loppuun mennessä selvitystyön piti olla valmis, ja sen jälkeen olisi ollut odotettavissa, että muutoksia, korjauksia tähän räikeään epäkohtaan tulee. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Sen jälkeen vuonna 2000 ed. Esa Lahtela on tehnyt kirjallisen kysymyksen 803, ja tähän on vastannut 14. marraskuuta 2000 ministeri Siimes. Hän toteaa näin: "Kuten edellä olevasta ilmenee, hallitus seuraa muun muassa valtiovarainministeriön ja verohallituksen toimesta Suomen verojärjestelmän (ml. verosopimusten) käytännön soveltamista ja vaikutuksia kaikkiin verovelvollisiin, siis myös paluumuuttajiin. Pohjoismainen verosopimus muiden Suomen tekemien verosopimusten tavoin yhdistettynä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annettuun lakiin (1552/1995) takaa myös käytännössä sen, että kaksinkertainen verotus poistetaan." Edelleen Siimes toteaa: "Hallitus suhtautuu myönteisesti mahdollisten paluumuuton esteiden poistamiseen. Hallitus seuraa, että tässäkin yhteydessä viranomaisten ohjausta ja koulutusta muun muassa verosopimusten tuntemisessa ja soveltamisessa samoin kuin niistä tiedottamista tehostetaan." Näin siis ministeri Siimes marraskuussa 2000.

Tänä päivänä asia on hoitamatta, ja se ilmeni muun muassa tiistain keskustelussa. Nyt meillä on käsittelyssä tämä sosiaaliturvasopimus. Tässä asiassa on kysymys myös verosopimuksesta, niin kuin noista vastauksistakin ilmeni. Mielestäni, kun eduskunnassa on laidasta laitaan lähes kymmenen vuoden ajan tähän asiaan niin voimakkaasti paneuduttu — ministerit eri hallituksista ovat luvanneet toimenpiteitä; tosin viimeiseen, ed. Vistbackan, kysymykseen taisi olla vastaus olla sellainen ministeri Wideroosilta, että ei ole tarkoitus tehdä mitään — tämä tilanne, herra puhemies, edellyttää sitä, että eduskunta ottaa asiaan selkeän kannan, jota ei näytä kirjallisten kysymysten kautta syntyvän.

Siksi, arvoisa puhemies, ehdotan, että tämän asian käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyy seuraavan perustelulausuman, joka on jaettu kirjallisesti kaikille edustajille pöydälle. Lausuma kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin, joilla saatetaan Ruotsista eläketuloa saavat henkilöt sosiaaliturvan ja verotuksen suhteen oikeudenmukaiseen asemaan ja mahdollisimman tasavertaisiksi muiden Suomessa asuvien eläkeläisten kanssa."

Herra puhemies! Tässä siis edellytetään oikeudenmukaista asemaa ja mahdollisimman tasavertaista asemaa suhteessa meidän niin sanottuihin omiin eläkeläisiimme, ei mitään etuoikeuksia, vaan tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Siihen tällä pyrin ja uskon, että eduskunta on kauttaaltaan samaa mieltä, mutta se mitataan tämän käsittelyn lopussa äänestyksellä. Äänestyksestä varmasti erityisesti ruotsinsuomalaiset ovat kovasti kiinnostuneita. On tietysti viisasta toimittaa ruotsinsuomalaisten lehteen tästä äänestyskartta ja käyttäytyminen kaiken kaikkiaan ilman mitään painostusta.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Lapista, muualta Pohjois-Suomesta, Itä-Suomesta ja itse asiassa koko maasta joutui 60—70-luvun puolella erittäin iso määrä työntekijöitä lähtemään Ruotsiin työn perässä. Nyt aika moni heistä haluaisi palata eläkkeelle päästyään kotimaahan, ja moni kyllä palaakin, mutta vielä useampi palaisi, jollei esteenä olisi se, että häviää käteenjäävässä eläketulossa. Kun eläkettä maksetaan kahdesta maasta, Ruotsin puolelta ja Suomen puolelta, niin järjestelmät ovat nyt Suomessa ja Ruotsissa erilaiset. Ruotsin puolella se menee niin, että Suomi perii omasta maksamastaan eläkkeestä veron ja Ruotsi perii omastaan, niitä ei yhteensoviteta tai panna päällekkäin, niin kuin Suomen puolella. Tässähän se ero on.

Minä haluaisin kyllä sitä, että tämä järjestelmä Suomen puolella muutetaan samanlaiseksi, jolloin kummankin maan maksama eläke verotetaan maksumaassa, ja silloin tilanne on selvä. Silloin saa saman tulon, asui Ruotsin puolella tai Suomen puolella.

Välittömänä toimena pitäisi tehdä se, että sairausvakuutusmaksun periminen lopetetaan Ruotsista tänne maksettavasta eläkkeestä. Se auttaisi jo jonkin verran. Tältä osin EU:lla on päätös, että jos saa pelkästään Ruotsista eläkettä Suomen puolelle eikä Suomesta ollenkaan, silloin ei saa periä sairausvakuutusmaksua ollenkaan. Se on EU:n tuomioistuimen päätös, ja se on viety käytäntöön. Mutta tätä ei viety koko laajuudeltaan Suomen käytännöksi, vaikka niin olisi minusta selvästi pitänyt tehdä.

Minä korostan sitä, että tässä haetaan ratkaisua siihen, että ei häviä siinä tilanteessa, jos siirtyy Ruotsin puolelta Suomen puolelle. Tämä on se kysymys, jonka jokainen eläkeläinen laskee omalta kohdaltaan, ja se estää paluumuuttoa. Minä näen, että se on myöskin tämmöisen EU:n vapaan maastamuutto-oikeuden kanssa ristiriidassa. Korostan, että tämä ei ole keltään pois, jos tämä asia ratkaistaan siten kuin Ruotsissa asuvat suomalaiset haluavat ja me haluamme, vaan se esimerkiksi lisäisi paluumuuton myötä asiakaskuntaa siellä kylillä, mihin nämä ihmiset palaisivat. Yritysten kautta se hyöty tulisi kaikille.

Minä kannatan ed. Kankaanniemen ehdotusta perustelulausumaksi. Jotakin meidän pitää tehdä. Asia pitää nyt selvittää ja sitten hakea ratkaisut, joilla paluumuutto ihan oikeasti turvataan kaikille Ruotsiin joskus lähtemään joutuneille, niille, jotka haluavat. Kaikkihan eivät ole palaamassa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti toteaisin vaan sen, että pohjoismaisen verosopimuksen mukaanhan periaate on se, että vain maksajavaltiossa verotetaan eläkkeistä, nimenomaan 18 artiklan mukaan. Nyt Ruotsi noudattaa sitä periaatetta, mutta Suomen veroviranomaiset ovat viitanneet asianomaisen verosopimuksen 25 artiklan 3 kohtaan ja perustelleet Suomen käytännön nimenomaan sillä. Täytyy vaan ihmetellä sitä, että Pohjoismaissa kuitenkin on erilainen käytäntö muutenkin kuin vain verojärjestelmien osalta.

Mitä ed. Kankaanniemi totesi kirjallisesta kysymyksestäni 536 vuoden 2003 valtiopäiviltä, niin siinä todella ministeri Wideroos on todennut johtopäätöksenä kolmen sivun vastauksessaan — joka on aika virkamiesmäisesti kirjoitettu, niin että on hyvin vaikea saada itsekään selvää, mitä siinä todellisuudessa tarkoitetaan, mutta johtopäätös on kuitenkin ministeri Wideroosilla ollut se — että hallitus katsoo, että se ei näe syytä ryhtyä enempiin toimenpiteisiin tässä kyseisessä asiassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Kankaanniemi kertoi sarjasta kirjallisia kysymyksiä. Ed. Vistbacka jatkoi kertomalla siitä eräästä joulun alla tehdystä. Sen jälkeen tein vielä yhden sellaisen ja voin todeta vain, että ministeri Wideroos ei kolmessa viikossa ollut muuttanut kantaansa, päinvastoin näytti tulleen entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että hän on aivan oikeassa tässä asiassa. Erittäin merkittävää siinä vastauksessa oli se, että hän perusteli asiaa tasavertaisuusperiaatteella: Suomessa asuneet ja ansiotulonsa ansainneet ja tänne eläkeaikaansa elämään jääneet ja sitten taas Ruotsissa työelämänsä tehneet ja sieltä sitten Suomeen eläkeläisinä muuttajat.

Se, mikä tässä on inhimillisen käyttäytymisen kannalta merkityksellistä ja mikä ei vielä ole tullut tässä esiin, on se, että Haaparantaan on muodostunut noin 4 000 ruotsinsuomalaisen eläkkeellä olevan yhteisö, joka viettää aika paljon aikaansa täällä kotimaassa, ja sitten, arvoisa puhemies, tässä on se varsinainen sanoma: Kun kunto heikkenee niin paljon, että on keskeisesti riippuvainen suomalaisen sairaanhoidon palveluista, niin siinä vaiheessa he muuttavat sitten Suomeen, koska he ovat niin kuin sanotaan pedanneet sen viimeisen asuinpaikkansa tänne Suomeen, jos nyt sitten tämä elämänsuunnittelu ylipäätään onnistuu näin täydellisesti. Tässä on kysymys aika epävarmasta hankkeesta tässä elämässä ylipäätään, mutta jos se näin pitkälle saakka onnistuu, niin se toimii silloin näin.

No, mitä tästä on seurauksena? Tämän tasavertaisuuden peräänjuoksussa seurauksena on se, että tässä kärsii Suomen valtio ehdottomasti, koska ne Haaparannan ajan tulot menevät Ruotsiin ja sitten sen todellisen vanhusvaiheen sairaalakulut jnp. tulevat Suomen valtion maksettaviksi niin paljon kuin ne nyt voivat tulla maksettaviksi. Toisin sanoen Suomen valtio käyttäytyy tässä varsin pösilösti, jos näin voitaisiin sanoa.

Vielä on tästä tasavertaisuudesta todettava, että ei se niin tasavertaista ollut silloinkaan, niin kuin täällä jo todettiin ed. Tennilän toimesta, kun 60- ja 70-luvuilla tämä väki tilanteessa, jossa ei ollut minkäänlaista työmahdollisuutta Suomessa, muutti pois Suomesta Ruotsiin työnhakuun ja sillä tavalla helpotti Suomen valtion taloudellista tilaa huomattavasti omalla käyttäytymisellään. Tasavertaisuus syntyy siitä, että ottaa historiankin huomioon.

Sitä kateusmomenttia minä en ymmärrä, mikä eräiltä tahoilta on nyt viime aikoina tullut tässä. Kyllä me kestämme tämän ruotsinsuomalaisten sellaisen kohtelun, että he voivat tänne Suomeen muuttaa niin halutessaan, kun heidän taloudellinen nettotulonsa on sellainen, että katsovat voivansa sen kuluttaa täällä Suomessa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen viittasi erinomaisen ansiokkaasti puheenvuorossaan siihen, että tämä väki, joka lähti 60—70-luvulla Ruotsiin työhön vertauksen, mitä ed. Kankaanniemi käytti, "tapa talonpoika päivässä", ajamana ja sortamana, meni sinne työhön hankkiakseen leipänsä ja elantonsa. Tämän päivän suomalainen vaan hankkii sosiaaliturvan, helpon elämän täältä eikä kykene lähtemään mihinkään. Siinä mielessä näitä kansalaisia pitää arvostaa ja vaikka vähän palkitakin siitä, että he ovat kuitenkin tätä isänmaata uljaasti puolustaneet hankkimalla leipänsä sieltä, mistä se on ollut saatavissa ja löydettävissä.

Tämän pohjalta on katsottava myöskin sellainen lähtökohta, että onpa niitäkin kansalaisia, jotka ovat olleet kymmenen vuotta Ruotsissa ja tulleet tänne ja heidän eläkkeitään sovitellaan tässä yhteen, kun he ovat tehneet lopun työurastansa Suomessa. Meidän pitäisi myöskin tätä asiaa katsoa niin, että jos sinne joku menee nyt ja tulevaisuudessa, niin voisi palata silloin Suomeen, kun täällä on työmahdollisuuksia olemassa, eikä olisi tämmöistä peikkoa ja pelkoa, miten sen eläkkeen kanssa käy sitten siinä vaiheessa, kun sitä aletaan saada ja sitä aletaan verottaa.

Herra puhemies! Ed. Kankaanniemi on tehnyt erinomaista työtä tämän asian eteen lausumaehdotuksineen, ja tältä osin luulen, että eduskunnassa vallitsee suuri enemmistöyksimielisyys, missä asia tulee kuntoon ja järjestykseen. Sen jälkeen suomalaisten eläkeläisten osalta, jotka Ruotsista ovat eläkkeensä hankkineet, ei voi muuta todeta heidän puolestaan ja heidän itsensä näkemyksenä varmaan, kuin että kaikki on kunnossa.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Omasta mielestäni olen aikanani asian hoitanut niin, että veropoliittisesti ei tässä pitäisi olla ongelmaa. Nythän se käytännön ikään kuin progressionousu aiheutuu siitä, että Suomi määrää myöskin Ruotsista ansaitun eläkkeen perusteella sairausvakuutusmaksuja. Tämä asia jäi aikanaan silloin 90-luvun loppupuolella sosiaali- ja terveysministeriön selvitettäväksi, ja sen osalta ei ole tullut yhtään mitään muutosta. Minusta olisi järkevää, että tässä toimittaisiin juuri niin, että vain Suomessa ansaituista tuloista maksetaan Suomeen sairausvakuutusmaksua, niin kuin nyt sitten EU-tuomioistuin on sanonutkin.

Mitä tulee sitten ylipäätänsä paluumuuttajien motiiveihin, niin aika monella varmasti on kysymys siitä, että ikääntymisen myötä haluaa olla nimenomaan suomen kielellä saatavien palveluiden äärellä. Tietenkin Ruotsissakin on tapahtumassa myönteisiä asioita. Paavo Vallius Ruotsin eduskunnasta selvittää Mälarin alueella nimenomaan sitä, että suomenkieliset, jotka katsotaan vähemmistöksi, voisivat saada myöskin siellä palveluita omalla äidinkielellään, mutta sairausvakuutusmaksun osalta muutoksen tekeminen tekee paljon helpommaksi paluumuuttamisen ja voisi ratkaista koko tämän ongelman, josta kaikki nämä vuodet, joihin edustajat Kankaanniemi, Vistbacka ja muut ovat viitanneet, on keskusteltu.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemen ponsiehdotus on oikein hyvä. Siinä ehdotetaan suomalaisten eläkeläisten ja Ruotsista saapuvien eläkeläisten tasavertaisuutta. Kun ed. Tennilä sen sijaan ja muutamat muut täällä ovat olleet sitä mieltä, että Ruotsista tulevien eläkeläisten sairausvakuutusmaksun esimerkiksi pitäisi olla alhaisempi kuin Suomessa työnsä tehneiden eläkeläisten sairausvakuutusmaksu, niin sehän on eri linja kuin ed. Kankaanniemen esittämä linja. Siinä mielessä voin tukea tätä ed. Kankaanniemen linjaa. En tiedä, onko hän tätä lopullisesti tässä tarkoittanut.

Mutta tuntuu aika kohtuuttomalta, että kun sairausvakuutuksessa muutenkin on rahoituspaineita tällä hetkellä, niin otettaisiin yksi ryhmä eläkeläisiä, joilla sairausvakuutusmaksua alennettaisiin, ja sitten nämä muut meillä asuvat eläkeläiset joutuisivat maksamaan enemmän sairausvakuutusmaksua kuin nämä Ruotsiin työnsä tehneet eläkeläiset. Siinä mielessä tasavertaisuusnäkökohdasta on juuri niin, että se sairausvakuutusmaksu peritään tänne ja he pystyvät rahoittamaan niitä palveluita, joita he täällä tulevat tarvitsemaan. Jos tässä on vielä jotakin sellaista, että he maksavat enemmän tällä hetkellä kuin Suomen eläkeläinen, niin sitä voitaisiin katsoa, mutta siihen ei pidä mennä, että he maksaisivat vähemmän kuin Suomen eläkeläiset.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvin paljon väärää tietoa pyörinyt tämän asian ympärillä vuosikausia. Minusta tämä nykykäytäntö on suhteellisen hyvä. Minusta ei voida lähteä siitä, että ne, jotka aikoinaan siirtyivät Ruotsiin työhön, olisivat sitten verotuksellisesti paremmassa asemassa kuin Suomessa työskennelleet ihmiset, jotka saavat täältä eläkettä. Siinä mielessä se, että verotusprosentissa huomioidaan myöskin se, mikä tämä Ruotsissa saatu eläke on, ja tällä sitten verotetaan tätä Suomesta saatua eläkettä, on aivan oikein.

Tämä sairausvakuutusmaksu on tietysti vähän vaikea juttu. Sitä pitää miettiä, lähdetäänkö siitä, että ainoastaan tästä Suomesta saatavasta eläkkeestä maksetaan sairausvakuutusmaksua. Mutta ongelma tässä minusta pääsääntöisesti tai suurelta osin on se, että Ruotsissa on tämä 25 prosentin lähdevero, joka tietysti saattaa tehdä sen, että jäädään asumaan sinne Ruotsiin, jos eläke on sen verran suurempi, että tämä 25 prosentin vero on edullinen. Mutta minusta ei pidä lähteä missään nimessä sellaiselle linjalle, että Ruotsissa työskennelleet, tänne eläkkeelle siirtyvät saisivat helpotusta suomalaisiin eläkeläisiin nähden.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama sana täältä edestä. Silloin edellisen kerran, kun tästä keskusteltiin salissa, oli esimerkkinä se, jotta jos rivitalon toisessa päässä asuu suomalainen eläkeläinen ja toisessa päässä suomalainen, joka on muuttanut Ruotsista, niin heidän pitää olla samanarvoisessa asemassa. Ed. Kankaanniemen ponsi ilmeisesti tarkoittaa juuri sitä ajatusta, että nyt verotettaisiin näitä ihmisiä siinä samassa asemassa. Nimittäin tämä ponsi voisi kyllä johtaa jopa niinkin päin, jotta se Ruotsista muuttanut eläkeläinen voisi nyt joutua maksamaan vähän enemmän tämän ed. Kankaanniemen esityksen mukaan, ja perustelen, miksi.

Nimittäin se EU-tuomioistuimen päätöshän lähti siitä, jotta jos Suomesta ei makseta ollenkaan eläkettä, se eläke on pelkästään Ruotsin eläkettä, niin siitä ei voisi periä tätä sairausvakuutusmaksua. Tällä hetkellä se, joka asuu siellä rivitalon toisessa päässä, Ruotsista muuttanut eläkeläinen, ei siis maksa sairausvakuutusmaksua ollenkaan, tai sitä sairausvakuutusmaksua voidaan sitten periä. Kuvitellaan tilanne, jotta hän saa Ruotsista 1 000 euroa kuukaudessa eläkettä ja Suomesta saa 100 euroa kuukaudessa eläkettä. Ruotsin eläkkeestä voidaan periä sairausvakuutusmaksua 100 euron osalta. Näin se järjestelmä menee. Siinä tapauksessa se Ruotsista tänne Suomeen muuttanut eläkeläinen on siinä mielessä edullisemmassa asemassa. (Ed. Kuosmanen: Ei mene sillä tavalla!) — No, ed. Kuosmanen voi tarkistaa sen homman. — Se EU-tuomioistuimen päätös lähti siitä nimenomaan, jotta jos se tulee kokonaan toisesta maasta, niin silloin ei voi periä savamaksua ollenkaan siitä. Tästä olen tehnyt kirjallisen kysymyksen. Voitte tarkistaa tuolta, miten menee se homma. Kysyin nimittäin sillä tavalla, jotta jos sattuu saamaan Suomesta 1 euron eläkettä, niin joko sairausvakuutusmaksu laukeaa kokonaan sen ulkomailta saadun eläkkeen osalta. Vastaus oli, että ei pysty perimään kuin nimenomaan sen euron osalta sitä sairausvakuutusmaksua. (Ed. Kuoppa: Ei pidä paikkaansa!) — Näin siinä vastauksessa.

Minusta tässä on hyvin käyty keskustelua siitä problematiikasta, mikä tässä kaiken kaikkiaan on. Kaikki olemme varmaan yhtä mieltä siitä, jotta me odottaisimme, jotta niistä ihmisistä, jotka ovat aikanaan joutuneet pakon edestä leivän perässä juoksemaan tuonne ja etsimään särvintä tuolta Ruotsin maalta, ne, jotka haluaisivat, voisivat tulla Suomeen. Mieluummin vaikka tulisivat kaikki sieltä, puoli miljoonaa suomalaista, jotka ovat muuttaneet sinne. Heille on lapsiakin syntynyt siellä ja perhe, tulisivat kaikki vaan Suomeen. Nimittäin siellä on korkeata ammattitaitoa ja niillä, jotka ovat eläkeiässä, on kohtuullisen hyvä eläke kaiken lisäksi. Sen takia olisi toivottavaa, jotta ne kynnykset, jotka tässä edessä ovat, pystyttäisiin raivaamaan, mutta ei sillä tavalla niin kuin tässä ovat jotkut puhuneet, vaikka ed. Tennilä, jotta tehtäisiin sitten heille huomattavasti edullisemmaksi olo Suomessa sillä tavalla, jotta muut, kantasuomalaiset, sitten maksaisivat tavallaan ne viulut, sairausvakuutuksen ja kaikki muut jutut. Minusta se ei ole oikein kestävä pohja eikä ainakaan mitenkään tasavertainen. Sen takia minusta tämä ed. Kankaanniemen ponsi on siltä osin ihan hyvä, jotta siinä haetaan sitä tasavertaisuutta. Voi olla, että sitä joutuu vaikka kannattamaankin.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tällaisen lausuman pituus ei voi olla kovin mittava, ja siihen ei voida sitä järjestelmää tietenkään kirjoittaa, mihin pitäisi siirtyä, mutta että saataisiin hallitus tästä toimimaan, se on tavoite. Sitten ne perusperiaatteet, niin kuin ed. Huotari hyvin sanoi, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus, ne ovat ne kaksi johtavaa ajatusta tässä, että kukaan ei tunne, että häntä todella pahasti syrjitään, niin kuin nykysysteemissä näin tapahtuu. Ainakin ihmiset tuntevat. Se olisi hyvä päättää täällä, mikä järjestelmä luodaan.

Ed. Lahtela puhui EY-tuomioistuimen tapauksesta. Se oli hollantilainen vastaan komissio tai kuka siinä nyt vastapuolena on. Siinä asiassa on todettu, että Hollannin järjestelmä on kaiken kaikkiaan niin erilainen kuin esimerkiksi Suomen verotus ja sosiaaliturvajärjestelmä, että sitä tapausta ei voida ottaa pohjaksi Suomessa. Tämä on aina huomattava. Niin kuin meillä on Ruotsin ja Suomen välillä isoja eroja, niin eri EU-maissa on erilaisia järjestelmiä tältä osin ainakin toistaiseksi. Meidän täytyy itse hoitaa (Puhemies: Aika!) tämä asia.

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Esa Lahtelalle totean, että eläketulosta maksetaan sairausvakuutusmaksu kokonaistulosta. Se on aivan sama, jos henkilö asuu Suomessa: laki lähtee siitä, että kokonaistulosta maksetaan sairausvakuutusmaksu. Sitten, jos esimerkiksi Ruotsin tapauksessa, että Ruotsista henkilö muuttaa Suomeen, niin siellä maksettu vero, siitä veromäärästä vähennetään se vero pois. Tämmöinen käytäntö lain mukaan tällä hetkellä on Suomessa. (Eduskunnasta: Ei pidä paikkaansa!)

Esa Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuosmanen voisi tarkistaa sen, soittaa verohallitukseen, varmaan tietävät tarkkaan. Nimittäin se Rundgrenin tapaus Lapissa jossakin, siinä päätös nimittäin lähti siitä, jotta jos ulkomailta maksetaan tämä eläke kokonaan, Suomesta ei saisi yhtään senttiä, niin silloin siitä ei voi Suomessa periä sairausvakuutusmaksua. Ed. Kuosmanen voi tarkistaa.

Ed. Kankaanniemelle voisi todeta, että sillä tavalla olisi hyvä tutkia tämä juttu, että tämmöinen joutavanpäiväinen puhuminen loppuisi. Tulisi semmoinen selvitys, josta kaikki voisivat todeta, mikä on tilanne, ja sillä sipuli, eikä tämmöisen jauhamista vuosikausia ja virheellistä tietoa vielä annettaisi niille ihmisille, jotka olisivat muuttamassa Suomeen.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Joitakin asioita voi ilman muuta todeta. Yksi on se, että paluumuuttajat ovat tyytymättömiä tähän järjestelmään ja varsinkin ne, joilla on suuri eläke Ruotsista, mutta myöskin ne, joilla on pieni eläke Ruotsista. Nimittäin kun paluumuuttaja muuttaa Suomeen, hän maksaa lähdeveroa koko tulosta Ruotsiin ja se lähdevero on 25 prosenttia. Jos hänen kokonaistulonsa on pieni ja marginaalivero pienempi kuin 25, niin mitään ei palauteta hänelle, vaan hän maksaa siitä pienestä tulosta 25 prosenttia, kun siinä rivitalon päässä asuva toinen suomalainen samalla tulolla saattaa maksaa vähemmän kuin 25 prosenttia ja todennäköisesti maksaakin vähemmän kuin 25 prosenttia siitä yksinkertaisesta syystä, että hän saa täällä tehdä ne eläketulovähennykset ja vero jää sen 25:n alle.

Toinen tyytymätön on se, jolla on suuri eläketulo Ruotsista, koska se lisätään näihin muihin tuloihin ja se nostaa progressiota. Eli molemmat ovat tyytymättömiä.

Tässä puhutaan tuosta sairausvakuutusmaksusta, ja se, mitä ed. Alho totesi, pitää ilman muuta paikkansa. Pieni, pieni korjaus syntyisi, jos sairausvakuutusmaksuvelvollisuus poistettaisiin ulkomailta saadusta tulosta. Tästä eduskunta on muuten kerran äänestänyt. Taisi olla viime kaudella tai sitä edellisellä. Silloin keskusta voimakkaasti ajoi sitä, että pitäisi poistaa sairausvakuutusmaksu ulkomailta saadun eläkkeen osalta. Mekin kannatimme sitä ja hävisimme. Se merkitsisi 1,25 prosenttia näille eläkeläisille siltä tulon osalta, joka tulee Ruotsista. Eli jos 10 000 euroa tulee eläkettä Ruotsista, niin vuositasolla 125 euroa. Ei se nyt loppujen lopuksi kovin suuri asia ole, mutta kuitenkin saattaisi olla askel oikeaan suuntaan.

Ed. Vistbacka viittasi oikeastaan tähän pääongelmaan. Pääongelma on se, että on Pohjoismaitten välillä tehty verosopimus ja sen verosopimuksen mukaan, aivan kuin ed. Vistbacka totesi, maksetaan veroa — henki on se, että maksetaan veroa — vain siinä maassa, missä eläke maksetaan. Tätä periaatetta noudattavat muut Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta. Totta kai paluumuuttajat ovat tästä tietoisia. He tietävät, että Ruotsissa tulkinta on toinen, Tanskassa tulkinta on toinen ja on sellainen tulkinta, joka olisi heille edullinen. Sen takia he pommittavat kansanedustajia, että tulisi muuttaa ja tulisi Suomessakin verottaa samalla lailla kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Tämähän on täysin ymmärrettävää. On täysin ymmärrettävää, että näin vaativat.

Kun tässä on usein viitattu ministeri Wideroosin vastauksiin, niin palautuu kyllä mieleeni vaalikampanja maaliskuussa, kun ministeri Wideroosin kotikunnassa vierailin. Sieltä löytyi todella runsaasti paluumuuttajia, jotka saavat eläkettä Ruotsista, väittivät, että jopa joka toinen kadulla vastaan tuleva kuuluu siihen joukkoon ja kaikki ovat erittäin tyytymättömiä. Minä ymmärrän varsin hyvin, että ovat tyytymättömiä. He ovat tyytymättömiä juuri sen "meijän" tulkinnan johdosta. Jos tulkitsisimme toisella lailla, niin he hyötyisivät. Eräs asia, mikä myöskin voidaan todeta, on se, että jos muuttaisimme tulkintamme niin, että verottaisimme kuin Tanska ja Ruotsi, niin tämä merkitsisi sitä, että Suomeen tulisi kyllä enemmän paluumuuttajia. Se on, uskallan sanoa, melko varma asia.

Ja ihan lopuksi: on aivan sama, minkälaiseksi tätä lainsäädäntöä muutetaan, epäkohtia tulee aina olemaan. Olen huomannut, että ne, jotka ovat halunneet nyt muutosta, ovat kyllä oikeastaan unohtaneet ne pieneläkeläiset eli ne, jotka saavat niin pientä eläkettä, että Suomessa veroprosentti olisi alle 25 prosenttia, mutta Ruotsiin he kuitenkin maksavat 25 prosenttia lähdeverona, ja sitä ei palauteta, vaikka Suomen veroprosentti olisikin alle 25.

Arvoisa herra puhemies, minä oletan, että siirtyisimme kyllä parempaan järjestelmään, jos noudattaisimme samaa tulkintaa kuin muissa Pohjoismaissa, hyvin tietoisina siitä, että rivitalon toisessa päässä asuva maksaisi silloin samasta tulosta vähemmän veroa kuin rivitalon toisessa päässä asuva. Mutta ehkä se toinen ymmärtäisi, että tuo saa sen eläkkeen ulkomailta, hän on sen työn siellä tehnyt ja on tehty sopimus, jonka henkeä Suomikin noudattaa. Verotuksessa on aina epäkohtia, ehkä sen rivitalon toisessa päässä toinen ihmettelee, minkä takia hän sai tuoda sen muuttoauton verovapaasti Suomeen tai joku menee YK-palvelukseen vuodeksi ja saa sen auton verovapaasti tuoda maahan. Tämä ei ole herättänyt mielestäni mitään kateutta. Ymmärretään, että kun on ollut YK:ssa vuoden, niin saa sellaisen edun. Miksi me emme voisi ajatella, että kun on ollut kymmenen vuotta Ruotsissa töissä ja saa eläkettä sieltä, maksaa siitä hieman vähemmän veroa. Ei, en usko, että se kateus on niin suuri kuin on annettu ymmärtää.

Aulis Ranta-Muotio  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Kankaanniemen lausumaehdotuksen sanamuoto on sellainen, että vaikka tällä tarkoitetaan tämän ongelman poistamista, niin tässä kuitenkin nyt lähdetään siitä, että verotus ja sosiaaliturva olisivat samanlaiset, kun nämä ns. paluumuuttajat asuvat Suomessa, verrattuna Suomen eläkeläisiin. Erohan on siinä, että heidän on edullisempaa asua Ruotsissa, vähemmän veroa ja sosiaaliturvaa on peritty työaikana, mutta tarkasti ottaen heillä on nyt just samat pelisäännöt, jos se koko tulo olisi Suomesta. Ja ongelma on tuo, minkä ed. Kallis kuvasi, että tavallaan se pohjoismainen sopimus on niin kuin vähän isompi asia (Ed. Kuoppa: Edustaja ei tunne asiaa nyt!) ja se voitaisiin neuvotella, ja olen sitä mieltä, että meidän kannattaisi haluta ne paluumuuttajat tänne käyttämään arvonlisäveroa ja kuluttamaan tänne. Niitä on Pohjanmaallakin tosi paljon, eri puolilla Suomea, mutta tämä sanamuoto kyllä ei tähtää mielestäni tähän asiaan. Verotus on sama. Sosiaaliturvamaksuja he maksavat samalla lailla. Minun mielestäni siinä, mitä täällä ed. Alho esitti, että sosiaaliturvamaksu voitaisi periä vain Suomen eläkkeistä, olisi yksi ratkaisu. Ruotsi joutaisi korvata sitten sen osan, mikä on peritty työaikana siellä. Mutta tämä sanamuoto on semmoinen, että tämä ei niin kuin aivan jämptisti poista tätä ongelmaa.

Toimi Kankaanniemi  /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Toistan sen, mitä aikaisemmin jo vastauspuheenvuorossani sanoin, että ei tällaiseen lausumaan voida koko järjestelmää näin vaikeista ja laajoista asioista tehdä, mutta kyllä ed. Ranta-Muotio nyt oli itsensä kanssa pahassa ristiriidassa, kun hän sanoi, että meidän pitää houkutella Ruotsista paluumuuttajia, koska he kuluttavat täällä ja maksavat arvonlisäveroa jne., mutta että mitään ei saa tehdä ja että tilanne on nyt hyvä. Nythän tilanne on sellainen, että he kokevat, että he ovat epäoikeudenmukaisessa asemassa. Ja lukekaa, ed. Ranta-Muotio, tarkkaan tämä lausuma. Tässä ei sanota, että mitään etuoikeuksia, vaan tässä sanotaan nimenomaan, että oikeudenmukaiseen asemaan ja mahdollisimman tasavertaisiksi. Täyttä tasa-arvoa me emme löydä koskaan missään, mutta mahdollisimman tasavertaisiksi pitää jo Suomen perustuslainkin mukaan panna ihmiset, ja siihen tässä pyritään. Järjestelmä on tietysti asiantuntijoiden luotava ja neuvoteltava, ja sitten eduskunta sen käsittelee ja katsoo, onko se hyväksyttävä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Se on aivan selvää, että kumminkin Ruotsissa tätä meidänkin tämänpäiväistä keskusteluamme seurataan hyvin tarkkaan. Ja jo pieni psykologinen elekin siihen suuntaan, että eduskunta tarttuu tähän asiaan tosissaan ja haluaa tämän asian vihdoinkin pois päiväjärjestyksestä, olisi oikea signaali sinne. Me kaikki tiedämme, että aivan pääministeritasolla tätä asiaa on vehkattu jo aikaisempienkin vaalikausien osalta ja edelleen me olemme tässä tilanteessa, että puhutaan siitä, mikä on oikeudenmukaista ja mikä on epäoikeudenmukaista. Huomaan vain sen, että salissa käytetyistä puheenvuoroista, ed. Kallis, jälleen te osoititte, että te osasitte pelkistää, mistä tässä ongelmassa on oikeastaan kysymys. Monet ruotsinsuomalaiset kokevat kyllä nämä ongelmat paljon suurempina kuin ne tosiasiallisesti myöskään ovat. Nimittäin keskituloiset eläkkeensaajat Ruotsista eivät juurikaan häviä tai voita tässä nykyisessä järjestelmässä. Mutta kysymys on siitä psykologisesta viestistä, minkä eduskunta haluaa nyt antaa, ja sen takia minä olen ainakin sitä mieltä, että onko tämä nyt aivan tarkalleen oikein kirjoitettu, mutta henki on sen mukainen kuitenkin, että halutaan sellainen tasavertainen kohtelu, että tämä ongelma poistuu. Ja sen takia tulen äänestämään tämän ed. Kankaanniemen lausunnon puolesta.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Kyseessähän on pohjoismainen sosiaaliturvasopimus ja sen muuttaminen, ja itse asiassa haluan tarkastella sitä valiokunnan kannanottojen kautta enkä pelkästään siitä lähtökohdasta, joka on sinänsä yksi tärkeä asia, mistä täällä on puhuttu. Sen takia muutama sana täältä edestä.

Siellä kääntöpuolella, jos teillä on vielä tämä valiokunnan kannanotto, ensimmäinen asia, jonka nostaisin esille, on lause, jossa sanotaan: "Uudella pohjoismaisella sopimuksella on lähinnä tarkoitus saattaa sopimusmääräykset paremmin yhteensopiviksi Euroopan unionin sosiaaliturvan koordinaatiota koskevien määräysten kanssa." Näin juuri, ja tämähän on varmaan kaikkien meidän mielestä aivan oikein. Mutta mitä tämä sitten tarkoittaa ja miten tämä on heijastunut?

Pohjoismaiden neuvostossahan on monet kerrat puhuttu näistä asioista nimenomaan ylemmällä tasolla, toteutuuko yksilön oikeus, toteutuvatko määräykset, voimassa oleva lainsäädäntö ja niin päin pois. Ainakin osa teistä tietää, että esimerkiksi Norrbackin selvitystyötä on tehty tältä pohjalta. On hyvin hyvin paljon voimavaroja tuhlattu siihen selvitykseen. Se ei ole vieläkään tuottanut lopullista ratkaisua näihin asioihin. Sen sijaan siellähän on hämmästyttävällä tavalla kerrottu esimerkiksi, että virkamiehistö kaikissa näissä Pohjoismaissa ei edes kunnolla hallitse sitä lainsäädäntöä ja niitä sopimuksia, valtioneuvoston ohjeita ja ministeriön ohjeita, mitä koko tällä sosiaalikentällä on olemassa. Se on itse asiassa paljon isompi ongelma vielä kuin näiden ihmisten henkilökohtaiset ongelmat; nehän eivät koskaan järjesty, jos virkamiehet eivät ole ajan tasalla.

Viime kaudella Pohjoismaiden neuvostossa aivan erityisesti kannettiin huolta, miten on mahdollista, että tietoverkot eivät ole siinä kunnossa, että lainsäädäntö olisi virkamiehelle helposti nähtävissä, olisi luettavissa heidän omalla kielellään. Tiedän yksityisiä tapauksia esimerkiksi Tanskassa, missä työkyvyttömyyseläkkeelle yrittänyt Suomen kansalainen ei millään tahtonut saada asioitansa eteenpäin ja todennäköisesti olisi jäänyt aivan näiden rattaiden uhriksi, ellei hän olisi osannut tanskaa kunnolla ja pärjäsi siinä henkilökohtaisessa debatissa.

Eli kysymykseni meille kaikille täällä on, miten on mahdollista, että tämä iso pyörä, joka nyt Pohjoismaiden neuvoston kautta yhdistää näitä kaikkia maita, ei tätä sosiaaliturvaa saa yhtenäistettyä vähitellen ja määrätietoisesti, mutta oikeaan suuntaan. Se, että tämä ei ole onnistunut, on aiheuttanut tämän keskustelun osittain tänään.

Tähän samaan liittyy myöskin esimerkki EU:sta, toisesta isosta yhteisöstä, jonka jäseninä onneksi olemme, TEL-poikkeussäännöstö, hyvä esimerkki siitä, miten meillä meinasi lipsahtaa iso, tärkeä asia täysin pesuveden mukana. Meillä oli yleinen käsitys tässä maassa, että TEL-poikkeussäännöstö oli selvästi ja vedenpitävästi sovittu Suomen osalta niin, että jos uusi perustuslaki tulee voimaan, niin siinä yhteydessä se pysyy Suomen osalta täysin selkeästi voimassa. Vähitellen tuli ilmi, että asia ei ollutkaan näin, kun meidän juristit ovat tätä asiaa selvitelleet, ja eduskunnan painostuksen kautta selvitettiin niin hyvin, että nythän näyttää selvältä, että tämä poikkeussäännöstö jatkuu.

Minä yritän näillä kahdella esimerkillä signaloida meille kaikille sitä, miten vaikeata kansainvälinen yhteistyö näköjään näissä on, kun meidän yksityinen kansalainen siirtyy maasta toiseen ja yrittää penätä hänelle lain mukaan kuuluvia oikeuksia, ovat ne sitten eläkelainsäädäntöä tai muuta sosiaaliturvaa.

Tästä itse asiassa pääsen siihen kolmanteen asiaan, joka tässä mielestäni on aika tärkeätä. Kun nämä järjestelmät pelkästään Suomen sisällä ovat niin monimutkaisia kuin ovat, kyllä kai jokainen teistä tietää hyvin sen, miten väärillä luuloilla monta kertaa ihmiset lähtevät esimerkiksi tavalliselle eläkkeelle, puhumattakaan työkyvyttömyyseläkkeestä. Ei ole oikein käsitystä, mikä on se maksuun tuleva eläke sitten, kun minä siirryn eläkkeelle. Näistä eivät kansalaiset jaksa ottaa selvää niin hyvin kuin he voisivat. Voi olla, että se on jopa vähän vaikeatakin, ja informaatio on ainoa tie silloin edetä tässä kaikessa. (Ed. Huotari: Eivät työnantajatkaan ota selvää!) — Voi aivan hyvin olla, mutta kyllä minun ohjeeni kaikille Suomen kansalaisille on iästä riippumatta, jos he muuttavat tästä maasta pois, että etukäteen selvittävät oman eläketurvansa, minkälainen se on nykyisten lakien mukaan heillä 40 vuoden kuluttua, jos heillä on niin pitkä matka eläkkeeseen, tai 10 vuoden kuluttua.

Meillä on Eläketurvakeskus esimerkiksi tässä maassa, josta saa ilmaiseksi tätä palvelua. Se on ainoa rehellinen tapa Suomen kansalaiselle sanoa, mihin voi luottaa. Ja päinvastoin sitten, kun tullaan takaisin Suomeen, ottaa nämä asiat uudestaan selville. Tämän suuntaisia neuvoja toivoisin, että tähän mukaan myöskin voitaisiin liittää. Jos me olemme täällä jotain mieltä lähdeverosta, joko sen puolesta tai sitä vastaan, ne ovat arvokkaita kannanottoja, mutta ne eivät ratkaise näiden ihmisten tulevaisuuden ongelmia. Sen takia tämä valiokunnan viimeinen kommentti, jossa valiokunta korostaa, että "sopimusmääräysten tulee kattavasti olla myös sosiaaliturvaan toimeenpanevien viranomaisten tiedossa, jotta kansalaisten oikeudet toteutuisivat mahdollisimman hyvin käytännössä", on minusta erittäin tärkeä, kuten sanottu, muistaa tässä asiassa.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tästä Ruotsissa asuvien tänne haluavien verotustilanteesta on ristiriitaisia tietoja. Itselläni on käytettävissä verotoimistosta saatu vuoden 2002 tuloista tehty vertailulaskelma. Tämä laskelma osoittaa, että yhteisvero on noin 20 prosenttia alhaisempi kuin siinä tilanteessa, että olisi tienannut pelkästään Suomessa. Epäkohtia voi olla, mutta yksiselitteinen väite nykykäytännön heikkoudesta ei virkamiesten mukaan pidä paikkaansa. Nämä epäkohdat toki pitää korjata.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Hänniselle sanoisin, että verratkaa sitä samalla tulotasolla olevan, Suomesta eläkettä saavan verotukseen. Se on se oikea tapa, mihinkä teidän pitää sitä verrata, eikä siihen, mitä hän saa Ruotsissa, koska emme me voi mennä Ruotsin tasolle, koska heillä on erilainen järjestelmä.

Mutta on tässä ongelmiakin olemassa. Pääongelma ovat ne ihmiset, jotka saavat Ruotsista niin pientä eläkettä tai ylipäätään ovat niin pienituloisia eläkeläisiä, että heidän veroprosenttinsa jää alle 25:n. Minäkin tunnen erään henkilön, jonka ei kannata ollenkaan nostaa Ruotsista kansaneläkettä sen vuoksi, että se menisi tähän 25 prosentin verotukseen. Koska hän Suomessa ei juurikaan joudu maksamaan veroa, niin sitä ei voi myöskään vähentää siitä Suomen verosta. Tämä ongelma pitäisi korjata.

Sen sijaan ed. Salo uskoi, että sen jälkeen kun poistettaisiin tämä ongelma, mistä ed. Hänninen puhui, 20 prosentin erosta tämän henkilön kohdalla — se on tulotasosta riippuen erikokoinen se ero — saataisiin pois päiväjärjestyksestä tämä asia. Ei missään tapauksessa! Muistatte, miten Suomen eläkeläiset raivostuivat siitä, kun oli erilaiset indeksit alle 65-vuotiaille ja yli 65-vuotiaille. Voitte varmasti uskoa, että jos Ruotsista eläkettä saavalla henkilöllä on pienempi verotus, pienempi sairausvakuutusmaksu täällä Suomessa ollessaan kuin samankokoista eläkettä saavalla suomalaisella, eivät suomalaiset eläkeläiset varmaankaan sitä katsoisi oikeudenmukaisena. (Ed. Kankaanniemi: Kyllä hyväksyvät!) Minä haluan kyllä kuulla sen, koska minä muistan niin tarkkaan taitetun indeksin, että se oli nimenomaan oikeudenmukaisuuskysymys, ja vaikka siihen oli selkeät perusteet vielä, minkä takia taitettu indeksi tuli, syyperuste, niin ei sitä pystynyt kukaan selittämään. Minä haluan kyllä nähdä sen, kun ed. Kankaanniemi selostaa Suomen eläkeläisille sitä, minkä takia täällä pitää maksaa korkeampaa veroa.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! Pohjoismaisessa yhteistyössä on saavutettu mielestäni aika paljon, passiunioni ja yhteiset työmarkkinat. Tuntuu ihmeelliseltä, että tässä eläkekysymyksessä emme pääse minkäänlaiseen ratkaisuun. Kun on muutama tuhat henkeä, jotka olisivat halukkaita muuttamaan Suomeen, tästä nousee tällainen eräänlainen pohjoismaisen yhteistyön mätäpaise.

Tässä on kysymys ennen kaikkea symbolisesta käsittelystä. On tietenkin myös ongelma, joka tuli esille, että jos Ruotsissa on maksettu enemmän eläkettä kuin Suomessa tullaan maksamaan, silloin pitäisi olla jokin järjestelmä, joka tasaisi sen.

Mutta ennen kaikkea sairausvakuutusmaksusta ehdottaisin — ensinnäkin tässä on erittäin pienestä rahasta kyse — että poistettaisiin ulkomailla eläkkeistä tuleva sairausvakuutusmaksu ja vaihtoehtoisesti sovittaisiin Ruotsin hallituksen kanssa järjestelmästä, jossa sairausvakuutusmaksu jaettaisiin kahden maan kesken.

Pohjoismaiselle yhteistyölle tästä on tulossa niin suuri este, että kannattaisin sen mitä pikaisinta ratkaisemista.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt toista istuntoa seurattuani tämän asian tiimoilta en enää sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana malta olla puhumatta omaa mielipidettäni. Toistaisin oikeastaan aika selkeästi sen, mitä ed. Akaan-Penttilä täällä on todennut, mikä tämän asian varsinainen sisältö on: Pohjoismaiden sosiaaliturvasopimuksen uusien määräysten soveltaminen, johon ei tippaakaan liity tämä keskustelu, jota täällä on käyty.

Ei sen puoleen, etteikö tätä keskustelua ole tarpeen käydä. Sen takia toivon, että tätä asiaa voitaisiin vaikka hallituksen, valtioneuvoston piirissäkin tarkastella.

Kun nyt saattaa syntyä sellainenkin käsitys, että valiokunnan olisi pitänyt tähän asiaan puuttua, totean vielä kerran sen, että tämä asia ei kerta kaikkiaan tähän sopimukseen meidän käsityksemme mukaan ollenkaan kuulunut ja sen takia ei ole siihen otettu kantaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Aivan samoin kuin sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja edellä kuvittelin itsekin välttyväni puhumasta tästä, siksi että tämä asia ei varsinaisesti käsiteltävänä olevan asian puitteisiin kuulu, ja kun Turun ja Tampereen junatkin ovat kohta lähteneet, niin ei tästä tarvitse tietysti pitkään enää puhuakaan.

Mutta kannatan ed. Kankaanniemen tekemää lausumaa, koska on tämä nyt hyvä selvittää. Tämä on ainakin hyvä selvittää sen vuoksi, että tähän ei eduskunnan tarvitsisi käyttää näin paljon aikaa. Tietysti voisi kysyä vähän kyynisesti, että jos niitä runsaita Ruotsista Suomeen muuttaneita eläkeläisiä, jotka meihin ottavat yhteyttä, ei olisi ottamassa yhteyttä, niin kuinka suuri ongelma tämä meille olisi. Jotta se ei olisi nyt senkään vuoksi ongelma, tämä olisi ehkä hyvä saada pois päiväjärjestyksestä siten, että suomalaisia Suomessa asuvia eläkeläisiä kohdeltaisiin Suomessa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, sekä Ruotsista tulleita suhteessa suomalaisiin että Suomesta Ruotsiin menneitä suhteessa siellä oleviin. Eli ruotsalaiset laittakoot omin voimin oman eläkejärjestelmänsä kuntoon siten, että se on oikeudenmukainen ja tasapuolinen ja suomalaiset Suomessa vastaavasti, mielellään juuri niin kuin ed. Huotari täällä aiemmin esitti, että vertailu tehdään ensisijaisesti suomalaisille maksettaviin eläkkeisiin. Kun tämä ongelma ei nyt varmaan ole sinänsä suuri taloudellinen rasite, niin ehkäpä tämä suomalainen eläkejärjestelmä voitaisiin saattaa sellaiseksi, että kaikki Suomessa eläkettä nauttivat olisivat siihen tyytyväisiä.

Ed. Akaan-Penttilälle tekisi mieli sanoa, että on tietysti ihan hyvä, että suomalaiset lähtiessään ulkomaille, Ruotsiin tai minne tahansa, selvittävät, mikä on heidän tuleva eläketurvansa siellä, ehkäpä jopa senkin, mikä se on tänne palatessa. Siinä saattaa tietysti esiintyä sellainen ongelma, että jos sinne on lähdetty 60-luvulla, täytyy omata jo kohtuullista luottamusta ja ennustuskykyä esimerkiksi Suomen kansanedustuslaitoksen toimintaan tulevaisuudessa tietääkseen, mihin täällä milloinkin päädytään. Siinäkin on nimittäin esiintynyt jonkinlaista vaihtelevuutta tässä vuosien varrella.

Mutta kaiken kaikkiaan pitäisin kyllä ihan kohtuullisena sitä, että tässä asiassa ed. Kankaanniemen toivon mukaan ensi tiistaina hyväksyttävä lausuma johdattaa maan hallituksen toimimaan niin, että tämä joko objektiivinen tai subjektiivinen, en ole aivan varma, kumpi se on, ongelma, vai olisiko se mentaalihygieeninen, poistuu ja tätä keskustelua ei tarvitse enää jatkossa pitkittää.