Arvoisa puhemies! Jokaisen maan uskottavuus kansainvälisissä asioissa arvioidaan myös kehitysmäärärahojen suuntaamisella ja niiden määrällä. Nyt on kuulunut hälyttäviä viestejä siitä, että kehysneuvotteluissa kehitysmäärärahoja oltaisiin alentamassa hallituksen asettamasta tavoitteesta 0,7 prosenttia bkt:sta vuonna 2010 tavoitteeseen 0,51 prosenttia bkt:sta vuonna 2011. Olisinkin kysynyt ministeri Tuomiojalta:

Mitä tämä merkitsee Suomen arvonannolle, ja mitenkä tämä mahdollistaa esimerkiksi entisen presidentti Ahtisaaren käymät rauhanneuvottelut eri puolilla maailmaa, jos Suomi lähettää tällaisen viestin maailmalle? Onko tämä 0,51 hallituksen todellinen tavoite?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Hallitus on linjannut aiemmissa yhteyksissä jo hallitusohjelmasta alkaen kehitysyhteistyömäärärahojen kasvun, eikä tästä ole mitään uusia tai muuttavia päätöksiä tehty. Pidän tärkeänä, että näistä päätöksistä pidetään kiinni ja niiden mukaisesti edetään. Ei ole ulkoisissa olosuhteissa tapahtunut mitään sellaista, mikä perustelisi näistä päätöksistä luopumista millään tavoin.

Totta kai tällaisella on myöskin vaikutusta ennen kaikkea YK:ssa siihen, millä tavoin meidän antamiimme sitoumuksiin ja niiden luotettavuuteen muissakin yhteyksissä suhtaudutaan, myöskin Euroopan unionin jäsenenä.

Kysymyksen viimeinen osa, joka kosketteli presidentti Ahtisaaren välitystehtäviä, on ehkä jossain määrin haettu yhteys kuitenkin.

Arvoisa puhemies! Voimmeko tulkita ministeri Tuomiojan lupauksen tässä niin, että hallitus pitää kiinni tavoitteesta, että kehitysyhteistyömäärärahat nousevat 0,7 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Hallitus ei ole mitään muita päätöksiä tehnyt, eikä ole mielestäni syytäkään tehdä.

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt on tapahtumassa dramaattinen muutos ainakin sen suhteen, että Suomi on putoamassa alle EU:n keskiarvon, ja sillä on merkittävää signaaliarvoa. Ministeri Tuomioja vältti vastauksen sanomalla, että pysytään aikaisemmissa tavoitteissa, mutta se ei ole uskottavaa, koska kukaan ei usko sitä, että viimeisenä vuonna pystytään nostamaan niin olennaisesti kehitysyhteistyömäärärahoja, että tämä 0,7:n tavoite saavutetaan.

Kysymys on uskottavuudesta, ja Suomi on menettämässä tätä kautta omaa uskottavuuttaan. Ennen kaikkea kun meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme suuri idea on yhdistää kehitys ja turvallisuus, niin tämä perusfilosofia kyllä ontuu. Toivon, että ministeri Tuomioja perustelee vielä vakavammin omille hallituskumppaneilleen, että tästä pitää pitää kiinni.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tarkkaan kuunneltuani en kyllä havainnut tuossa varsinaista kysymystä, vaan kehotuksen, jonka kätken sydämeeni. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyön palvelukeskus on myös lähestynyt kansanedustajia ja, paitsi että se kehottaa meitä tietysti pitämään kiinni tästä 0,7 prosentin tavoitteesta, se kehottaa myöskin laadullisiin muutoksiin sillä tavalla, että kehitysapua keskitettäisiin ja valittaisiin kohdemaita nykyisten sijasta vähemmän ja myös mietittäisiin entistä tarkemmin sitä, mitä aiotaan saada aikaiseksi. Esimerkiksi tämä pandemiakeskustelu liittyy mitä suurimmassa määrin kehitysmaiden terveydenhuollon struktuuriin, ja Afrikan tilanne esimerkiksi tässä mielessä voisi olla toisenlainen, jos olisi panostuksia terveydenhuollon perusrakenteisiin. Kysyisin:

Onko ja minkälaisia suunnitelmia tähän keskittämiseen ja sen miettimiseen, miten päästään esimerkiksi jopa terrorismin tai pandemioiden syihin pureutumaan?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Minusta tuntui, kun luin tätä järjestöjen kannanottoa, että siinä myöskin oli aika tarkkaan luettu hallituksen kehityspoliittisia linjanvetoja, koska ne näyttivät olevan hyvin pitkälti yksi yhteen käyviä. Mutta muilta osin pitäisin kohtuullisena, että tähän kysymykseen voidaan tarkemmin palata, kun asianomainen ministeri on paikan päällä vastaamassa.

Arvoisa puhemies! Ed. Jaakonsaari täällä totesi jo, että Suomi on putoamassa nyt jo EU-sarjassakin alle keskitason, ja pohjoismaisessa perheessähän me olemme kyllä erittäin huomionarvoinen poikkeus elikkä olemme todellakin paljon jäljessä. Tämähän herättää jo kiusallista huomiota, kun Pohjoismaat kaikissa muissa kansainvälisissä vertailuissa pärjäävät varsin hyvin.

Ministeri Tuomioja ja itse asiassa kaikki ministerit, ehkä ministeri Tuomioja hallituksen puolesta, voitteko nyt antaa edes sen lupauksen, että ensi vuoden raamibudjetissa, jonka käsittely alkaa aika pian, tullaan nyt nostamaan edes vähän siitä, mitä on kaavailtu?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Kaavailtu on se, mikä on aikaisemmissa päätöksissä, ja tämän mukaisesti myöskin ulkoasiainministeriöstä ovat esitykset lähteneet, eikä mitään muunlaisia päätöksiä ole, ja niin kuin olen sanonut, en näe muunlaisiin päätöksiin mitään syytäkään.

Arvoisa puhemies! Sudanin Darfurissa paluumuuttoa pakolaisleireiltä vaikeuttaa muun muassa se, että pakolaisleirien ulkopuolella ei ole minkäänlaista terveydenhoitoa tai koulutusta järjestetty. Tämä nyt liittyy tähän kohdemaa-ajatteluun, ja siinä mielessä halusin tietää, miten Suomi voisi nimenomaan tämän infran rakentamiseen osallistua ja aikooko edes pohtia mahdollisuutta rakentaa terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmää osana EU:ta jatkossa sinne Sudanin Darfuriin.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Jälleen kerran varmaan ulkomaankauppa- ja kehitysministerin kanssa asiaan voi palata yksityiskohtaisemmin, mutta Darfurin tilanne on tyypillisesti sellaisia, joissa tilanne — tässä tapauksessa ei kyllä ihan uusi, mutta joka tapauksessa kriisitilanne — synnyttää tarvetta erilaiseen tehostettuun humanitääriseen ja muuhun aputoimintaan.

Suomi on tämän vuoden aikana tsunamin jälkiselvittelyjen yhteydessä ensimmäistä kertaa, niin kuin oli täysin välttämätöntä ja perusteltua, kaikkien aikaisempien raamien ylitse nostanut osuuttaan humanitääriseen apuun. Jos tällaisia tarpeita tulee, niihin täytyy olla vastaisuudessakin valmius, ja tämä nosto tapahtui nimenomaan sillä perusteella, että se yleisvaraus humanitääriseen apuun, mikä jokaisessa budjetissa on, ei menisi kokonaan ja vähän ylikin niihin tarpeisiin, joita tsunami välittömästi synnytti.

Arvoisa puhemies! Kyse ei ole pelkästään siitä rahamäärästä, joka annetaan, vaan myöskin siitä, miten se käytetään. Kysyisin näiden kohdemaiden osalta, miten varmistamme sen, että kun kehitysavun idea on se, että se auttaa näitä maita auttamaan itse itseään, se toimisi vähän samalla tavalla kuin on toiminut Kiinassa, missä talouskasvu on voimakas ja sadat miljoonat ihmiset ovat päässeet irti köyhyydestä. Miten me varmistamme sen, että näissä maissa, joihin me annamme kehitysapua, myöskin toteutetaan sellaisia taloudellisia uudistuksia, että ne maat pääsevät todellisesti eteenpäin?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämähän on ollut viime vuosina merkittävässä määrin myös teemana kansainvälisissä kehitysyhteistyötä ja kehitysrahoitusta koskevissa konferensseissa ja valmisteluissa, joissa nimenomaan on korostettu hyvän hallinnon, demokratian, merkitystä sille, jotta kehitysyhteistyöhön käytettävissä olevat voimavarat myöskin tuottaisivat kestävällä tavalla sitä tulosta, jota kaikki kehitysyhteistyöltä edellyttävät.

Tältä osin sekä kansainvälisesti että Suomen osalta on mielestäni kyllä ihan oikealla lailla panostettu juuri siihen, että apu tuottaa tulosta. Humanitäärinen apu, jonka tarve on kuitenkin jatkuvasti olemassa, perustuu toisenlaiseen tilanteeseen, mutta varsinaisen kehitysyhteistyön tuloksellisuus juuri tätä kautta tulee pystyä varmistamaan.