Markus  Mustajärvi  /vr:

Arvoisa puhemies! Olen todellakin tehnyt talousarvioaloitteen, jossa esitän vähennettäväksi miljoona euroa Ulkopoliittisen instituutin määrärahoista. Minun käsittääkseni Upin tavoitteena ja oikeastaan perustamisen ideana on ollut se, että se tuottaa ajantasaista ja relevanttia tietoa myöskin päättäjien käyttöön. Itse asiassa Upin, Ulkopoliittisen instituutin, sivuilla on määritelty näin, että se on tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa korkeatasoista, ajankohtaista tietoa kansainvälisistä suhteista ja EU-asioista.

Upihan perustettiin vuonna 2006 satavuotisjuhlissa, ja se nimenomaan on eduskunnan alainen laitos. Olen kyllä ollut viime aikoina erityisen ylpeä siitä, että kansalaiset eivät osaa yhdistää Ulkopoliittista instituuttia eduskuntaan kovinkaan usein. Kun olen kuunnellut niitä mielipiteitä, joita Upin tutkijat tutkijan roolissa ovat esittäneet esimerkiksi Ukrainan kriisiin tai Venäjän tilanteeseen liittyen, niin kyllä siinä on unohdettu tutkijan etiikka ja ammattiylpeys täysin.

Toinen asia, mikä voi liittyä konkreettisemmin eduskunnan momentteihin, on tämä avustajajärjestelmän muutos tässä talossa. Jos se otetaan heti vaalien jälkeen käyttöön, niin silloinhan tuon määrärahan käyttötarkoitus muuttuu ainakin niin, että työnantaja vaihtuu. Tässä olisi äärimmäisen tärkeä pitää todella huolta siitä, että edustajilla säilyy oikeus valita oma avustajansa ja että se avustaja voisi toimia myöskin maakunnissa. Mikäli tätä oikeutta ei säilytetä, niin silloin vaarassa on se, että eduskuntaryhmien sisälle kanslian alaisuuteen tulee puoluetoimiston, puoluekoneiston kaksoismiehitys, ja se on kyllä aika lailla tämän talon ja kansanedustajan autonomiaa vastaan.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että Ulkopoliittinen instituutti tekee erittäin hyvää työtä. He raportoivat äärimmäisen ajankohtaisista asioista, juuri niistä aiheista, joista on kysyntää, joista kansanedustajien ja muittenkin suomalaisessa yhteiskunnassa pitää tietää ja tuntea. Heillä on hyvät asiantuntijat, ja muun muassa heidän raporttinsa Ukrainasta ovat olleet varsin hyödyllisiä kansanedustajille ja myöskin muille lukea. Jos edustaja Mustajärvi on eri mieltä joistakin raporteista, niin mielestäni se ei ole riittävä syy siihen, että pyritään rajoittamaan tutkimusta. Me tiedämme kyllä, että Neuvostoliitossa pyrittiin rajoittamaan tutkimusta, jos se ei ollut poliittisesti hyväksyttävää, mutta tutkimuksessa kaikkien kukkien pitää antaa kukkia.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Sasin kanssa hyvin samaa mieltä. Ulkopoliittinen instituutti tekee hyvää tutkimustyötä, arvokasta tutkimustyötä, ja minun mielestäni meidän poliitikkojen on kyllä syytä osata arvostaa oman mielipiteen lisäksi myös ulkopuolista, puolueetonta tutkimustyötä. Ihmettelen hivenen sitä edustaja Mustajärven toteamusta, että tutkijan etiikka ja ylpeys on ollut hukassa Ulkopoliittisen instituutin tutkimuksissa. Minun mielestäni tällaisen syytöksen jälkeen olisi hyvä kertoa, missä näin Ulkopoliittinen instituutti on toiminut. Minkälainen tutkimus sitten vasenryhmälle kelpaa, se olisi myös mielenkiintoista tietää, kun nimenomaan on haluttu, että meillä poliitikoilla, jotka ulko- ja turvallisuuspolitiikan parissa teemme työtä, olisi myös sitä puolueetonta tutkimustietoa käytettävänä.

Mitä avustajajärjestelmään tulee, niin olen itse sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä toimii varsin hyvin, ja en itse ymmärrä sellaisia suunnitelmia, että avustajat siirrettäisiin eduskuntaryhmien alaisuuteen, ainakaan siinä tapauksessa, että näihin jokaiseen eduskuntaryhmään synnytettäisiin uusi, raskas järjestelmä pyörittämään avustajien henkilöstöpolitiikkaa. Minun saami-eni tietojen mukaan ei ole tuolta kansliasta, missä he nykyään ovat, tarkoitus vähentää mitään. Ei tämän tyyppinen byrokratian kasvattaminen ole kyllä tätä päivää.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Minä melkein arvasin sen, minkä tyyppisiä kommentteja sieltä salin oikeasta laidasta tulee, kun esitän oman mielipiteeni. Minä en kyllä missään kohtaa ole sanonut sitä, etteikö tutkijoilla pitäisi olla tutkimustyössään autonomia, etteivätkö he saa pitää siitä asemastaan, riippumattomasta asemastaan, kiinni.

Mutta kyllä jos katsoo tätä, mistä aletaan purkamaan esimerkiksi Ukrainan tilannetta, niin kyllä heidän arviostaan se lähtee siitä hetkestä, kun Venäjä teki nyt viime aikoina omat liikkunsa. Mutta se historia ja intressit ulottuvat paljon pidemmälle ja laajemmalle, ja kysehän on Ukrainassakin hyvin vahvasti suurvaltojen intressietujen ristiriidasta. Se on suurvaltojen temmellyskenttä, ja ei ole kauhean laadukasta tutkimusta, jos keskitytään arvioimaan vain toisen puolen tekemistä, siitä kolikosta vain sitä toista puolta.

Ja jos ajatellaan, kuinka sitten eri tutkimuslaitokset sijoittuvat suhteessa tiedotusvälineisiin, niin kyllähän on kiistaton tosiasia, että tiedotusvälineissä on nostettu hyvin merkittävään asemaan esimerkiksi Ulkopoliittisesta instituutista se tutkija, tai oikeastaan ohjelmajohtaja, joka on tehnyt väitöskirjansa hullun lehmän taudista. En tiedä, pätevöittääkö se sitten Venäjä- ja Ukraina-asiantuntijaksi. Toinen tiedotusvälineitten suosikki on sitten opiskellut teologiaa. Minusta tässä on aikamoinen ristiriita sen suhteen, että meillä todella on myöskin kriittisiä Venäjä-asiantuntijoita, jotka eivät mielistele mihinkään suuntaan, ja on esimerkiksi entisiä diplomaatteja, niin kuin Heikki Talvitie, jolla on kiistatta kova kokemus, eikä häntä tuonne lähetetty, nimenomaan EU:n erityislähettilääksi, Moskovan jakson jälkeen.

Toivoisin kyllä, että sekä tutkimus- että tiedotusvälineissä näiden asioitten käsittely olisi huomattavasti tasapuolisempaa ja asiantuntevampaa.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa esille juuri tämän kansanedustajien avustajajärjestelmän ja toivoisin kovasti, että se säilytettäisiin entisellään. Ryhmillä toki voi olla edelleenkin ryhmäkanslia, mutta näen erittäin tärkeänä, että kansanedustajalla on vapaus valita itselleen henkilökohtainen avustaja omaan työhönsä. Tämä kansanedustajan ja avustajan välinen työsuhde on hyvin luottamuksellinen. Ja tämä työsuhde ei myöskään ole valitettavasti kahdeksasta neljään -työsuhde, vaan samalla tavalla kuin kansanedustajalla on hyvin erilaisia tilaisuuksia — on pääkaupungissa, on siellä omassa maakunnassa ja on aamulla ja on illalla — niin siinä tarvitaan aikamoista joustavuutta puolin ja toisin, jotta tämä työsuhde toimii, ja sen takia toivon kovasti, että on myöskin mahdollisuus säilyttää tämä oma valinta tässä avustajan valinnassa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Lipposen kanssa täsmälleen samaa mieltä. Kansanedustajan avustaja on kansanedustajan avustaja ja auttaa ensi sijassa kansanedustajaa. Yhteys ryhmäkansliaan voi olla sinänsä tiivis, mutta varsinaisen direktiovallan pitäisi kuitenkin aina viime kädessä olla kansanedustajalla.

Edustaja Mustajärveltä olisin kysynyt, onko niin, että Johan Bäckman on ainoa tutkija, jonka te hyväksyisitte ulkopoliittiseen instituuttiin, (Mustajärvi: Ei ole!) vai onko joitakin muitakin henkilöitä, joita te voisitte ajatella.

Ja Krimin historia: onko se niin, että Venäjä on syntynyt Krimillä, vai mikä on teidän käsityksenne Krimin historiasta? Ja oletteko tietoisia Etyk-sopimuksesta vuonna 1975 ja muista Ukrainaa koskevista kansainvälisistä sopimuksista?

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelee näitä puheenvuoroja, missä yksi toisensa perään toivoo, että tämä nykyinen avustajajärjestelmä pysyy, niin kovasti ihmetyttää, kuka sitä sitten ajaa. Eli viekää nyt hyvänen aika sitten omiin ryhmiinne viestiä, että tämä pitää nykyisellään säilyttää ja pitää. Perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että on pidettävä nykyisellään.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! En tätä puheenvuoroa pidemmälle halua tätä jankkaamista jatkaa, mutta aika kuvaavaa on se, että sieltä vilahtelevat heti nämä asiat, kun minä perään kriittistä asennetta ja asiantuntevampaa tutkimusta ja itse asiassa vapaampaakin tutkimusta, sellaista tutkimusta, joka ei kulje sen valtavirran mukana, joka on ehkä erilainen kuin se valtavirta, joka oli vallalla 70-luvulla, josta ovat saattanut edustaja Sasi ja muun muassa edustaja Zyskowicz saada elinikäisiä traumoja. On aika mielenkiintoinen keskustelu ja muotopuoli keskustelu, että sieltä nousevat kaikki nämä henkilöt, epähenkilöt, ja sitten historian vaiheet, sellaiset valtiot, joita ei enää ole olemassa, ja ainoastaan siitä syystä, että minä uskallan ja kehtaan perätä parempaa tutkimusta.

Kyllä minä esimerkiksi Ukrainasta tiedän sen, että siellä 30-luvulla oli neuvostojärjestelmän aikana puoluevirkailija, muuan Hrutev, joka tapatti muutaman miljoonan ihmistä nälkään siellä Neuvosto-Venäjän hedelmällisimmällä alueella. Ja kun hän nousi sitten koko Neuvostoliiton johtajaksi, niin en tiedä, rauhoitteliko hän omaa omaatuntoaan sillä, että lahjoitti Krimin Ukrainalle. Mutta kenelle hän sen lopulta lahjoitti, koska myöskin Ukraina oli osa Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa?

Että nämä eivät ole ollenkaan yksiselitteisiä, ja tällaisten asioitten avaamista minä toivon, koska se antaisi myöskin kansalaisille ja niille, jotka ovat asioista kiinnostuneita, paljon paremman arviointipohjan sen suhteen, mitä tänä päivänä on menossa.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Eduskunnan avustajajärjestelmää ulkopuolelta eduskuntaa arvostellaan usein, mutta itse näen, että he tekevät erittäin arvokasta ja hyvää työtä. Kansanedustajien työ on vuosien saatossa muuttunut paljon. Itse olen nyt kohta kahdeksan vuotta saanut olla kansanedustajana mutta tiedän sen, että aikanaan ei ollut tällaista tiedon määrää, ei tällaista yhteydenottojen määrää kuin tänä päivänä, minkä sosiaalinen media, sähköpostit ja kaikki muut järjestelmät ovat luoneet. Sen takia kansanedustajien työ on tullut erityyppiseksi, niin kuin on varmasti ministereiden työ, niin kuin ovat tulleet yrityksissä erilaisten työntekijöiden työt.

Itse haluan eduskunnan pöytäkirjaan kirjattavan selkeästi sen, että jos tätä järjestelmää nyt joku eduskunnassa haluaa muuttaa, niin tärkeintä on se, että kustannukset eivät saa nykytilanteesta nousta. Jos näitä avustajia nyt väkisin halutaan siirtää eduskuntaryhmien alaisuuteen, niin silloin vastaava summa tulee löytää säästöä sieltä, missä he tällä hetkellä hallinnollisesti ovat. Olen ymmärtänyt, että näin näissä keskusteluissa ja esityksissä ei ole, vaan isommalle ja keskisuurelle eduskuntaryhmälle olisi tulossa noin 100 000 euroa lisää rahaa tätä hallintoa pyörittämään. Kun laskemme tästä, mitä se tarkoittaa eduskunnan menoissa kaiken kaikkiaan, niin ei se ole missään suhteessa siihen, mitä tällä hetkellä me kaipaamme tehokkuudesta ja muusta läpi koko yhteiskunnan. Itse pidän ehdottoman tärkeänä, että kustannukset eivät saa eduskunnassa kokonaisuutena nousta.

Päivi  Lipponen  /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan halusin vain puuttua edustaja Mustajärven äskeiseen huomioon, ettei jää väärinkäsitystä. Kyllä se Ukrainan nälänhätä johtui siitä, että Stalin kosti Ukrainan talonpojille, kun ne eivät halunneet luovuttaa niitä peltotilkkujaan näihin kolhooseihin. Tämä Hrutev oli itse ukrainalainen, en tiedä sitten, miten se vaikutti tähän Krimin asiaan.

Eila Tiainen /vas:

Arvoisa puhemies! Minä en mitenkään halua kyseenalaistaa edustaja Mustajärven tietoja, mutta minä haluaisin nyt puolustaa ylipäätään tämmöistä tutkijan vapautta. Ulkopoliittinen instituutti perustettiin eduskunnan toimesta, ja itse asiassa sen tutkimustoimintaa ja kaikkea toimintaa johtaa hallitus. Varmaankin silloin, jos ollaan tyytymättömiä siihen tuotokseen ja niihin tutkimussuuntiin ja ideoihin, mitä siellä tehdään ja mitä siellä käytetään, pitäisi kääntyä sen hallituksen puoleen.

Kyllä minusta tutkijalla pitää olla vapautta, mutta jonkin verran on tietenkin ollut kritiikkiä siitä, että ajan riento on aika vauhdikas ja tutkijoilta halutaan mielipiteitä tiedotusvälineisiin varmaan paljon enemmän kuin aikaisemmin. Tiedotusvälineissä työtä tehneenä tiedän, että monta kertaa nämä valinnat eivät ole kovin syvälle pohdittuja vaan että niiltä kysytään, jotka tiedetään hyviksi puhujiksi ja asiantunteviksi puhujiksi ja joitten tietoja ei ole todistettu vääriksi. Tässä mielessä toivon, että tutkijat saavat pitää vapautensa, ja jos on valittamista, niin hallituksen puoleen voi kääntyä.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvi viittasi 70-lukuun ja arveli, että edustajat Sasi ja Zyskowicz ovat saaneet siitä aikakaudesta jotain traumoja. Itse ainakin myönnän, että kyllä oli vaikeata 1970-luvulla, syvimmän suomettumisen aikaan, kun Suomessa vastustettiin joka toista ohjusta ja joka toista pidettiin rauhan ohjuksena, kun Suomessa ylistettiin Neuvostoliiton rauhanaloitteita, kun Suomessa pidettiin Itä-Saksaa oikein ihmisoikeuksien mallimaana, ja mikä oli samaan aikaan todellisuus? Todellisuus oli se, että Neuvostoliitto oli hirvittävä diktatuuri, yksipuoluemaa, jossa ihmisillä ei ollut alkeellisimpiakaan ihmisoikeuksia. Todellisuus oli se, että Neuvostoliitto oli imperialistinen, aggressiivinen valtio, joka lisäsi varustelukierrettä 1970-luvulla, mutta Suomessa ja Länsi-Euroopassa havahduttiin vasta siinä vaiheessa, kun Yhdysvallat ja länsi vastasivat. Mikä sitten oli Itä-Saksa, tuo mallimaa, sinipaitojen ihailun kohde? Itä-Saksa oli ihmisoikeushelvetti, jossa ihmisiltä riistettiin kaikki oikeudet.

Edustaja Mustajärvi, kyllä minä mieluummin kannan tiettyä traumaa suomettumisen ajasta ja siitä, mihin silloin Suomessa jouduttiin ja alistuttiin, kun poliitikot kilpailivat ja mediat kilpailivat Neuvostoliiton suosiosta. Mieluummin minä kannan traumaa siitä kuin että tänä päivänä pitäisi hävetä ja piilotella silloisia kannanottojaan, että olisin, kuten veljet siellä vasemmalla, minun ikäiset veljet, ylistänyt kommunismia ja pitänyt sitä piikkilankaparatiisia oikein ihanneyhteiskuntana.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia värikkäistä puheenvuoroista. Itse en tähän osaa tarttua, kun se on minulle sen verran vieras maailma.

Mutta menen enemmänkin vähän tähän, mistä edustaja Heinonen puhui, avustajajärjestelmästä. Toivoisin, että kun tästä pääluokasta keskustellaan, siinä yhteydessä voitaisiin huomioida, että järjestelmän pakottavuus ei ole hyvä valinta, vaan nimenomaan kyllä edustajalla pitää olla mahdollisuus valita oma avustajansa omien henkilökohtaisten edellytystensä perusteella. Meillä kaikilla kansanedustajilla varmasti on omia vahvuuksia ja ehkäpä joillakin jopa heikkouksia, ainakin edustaja Myllykoskella niitä on. (Ben Zyskowicz: Kaikilla meillä on!) Siltä osin on tärkeää tämmöinen suvereniteetti siinä mielessä, että avustajajärjestelmä on aikanaan luotu sellaiseksi kuin on.

Nyt vain pitää tehdä se ratkaisu, että avustajien työnkuva määritellään tähän päivään nähden ja otetaan heidät osaksi työntekijöitä niin, että he myös ansiotasoltaan ja omien kykyjensä perusteella saavat palkkaa. Varmasti löytyy keskimääräinen taso, tai vaikka otettaisiin yksi neljäsosa alemman keskimääräisyyden määrittelyn mukaisesti, mitä ovat ne avustajan normaalit työtehtävät. Katsottaisiin siitä sitten tehtävänkuva joko ylöspäin taikka alaspäin: mitä edellytyksiä, minkälaisia osaamisalueita on tällä avustajalla ja mitä hänen päämiehensä tai edustajansa häneltä edellyttää tai mitä he sopivat, minkälaisia työtehtäviä tähän työtehtävään sisältyy.