Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kreikan osalta tilanne on mielestäni jälleen hälyttävä. Viidettä väliarviota ei troikka eli IMF, EKP ja EU saanut yhdessä Kreikan kanssa valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. On toki enemmänkin sääntö kuin poikkeus, ettei Kreikan väliarviota saada valmiiksi sovituissa aikatauluissa.

Kreikalle myönnetään teknisesti kahden kuukauden lisäaika saada väliarvio aikaiseksi, jotta se pystyy nostamaan seuraavan vajaan kahden miljardin euron lainaerän. Jotta tämä olisi mahdollista, niin tästä takausvastuun jatkamisesta tehdään pikapäätöksellä Suomessakin lakimuutos, joka on tänään ensimmäisessä käsittelyssä. Tämän lisäksi Kreikka saa mahdollisuuden hakea hädän tullen luottolimiittiä EVM:stä eli Euroopan vakausmekanismista. Näillä järjestelyillä on tarkoitus vaimentaa markkinoiden huolia ja pyrkiä luomaan Kreikalle mahdollisuuksia palata velkamarkkinoille. Tästä huolimatta Kreikan realistinen paluu velkamarkkinoille on kuitenkin hyvin, hyvin epätodennäköistä.

Arvoisa puhemies! Kreikassa on kova poliittinen paine päästä eroon troikan eli EU:n, EKP:n ja IMF:n ohjauksesta. Euroryhmän kokous, jossa päätettiin lainaohjelman pidentämisestä, ei ehtinyt kunnolla päättyä, kun tuli Kreikan pääministeri Samarasin ilmoitus presidentinvaalien aikaistamisesta helmikuulta niin, että 300-jäseninen parlamentti äänestää ensimmäisen kerran jo 17. joulukuuta uudesta päämiehestä. Tämä onkin ehditty leimata uhkarohkeaksi yritykseksi vakuuttaa kreikkalaiset hallituksen kyvystä päästä lopullisesti irti eroon troikasta ja kansainvälisestä valvonnasta, johon maa on joutunut viime vuodet alistumaan.

Arvoisa puhemies! Kreikkalainen kirjanpito on kuitenkin ministeri Rinteen kyselytunnilla antaman vastauksen mukaan tehty luotettavasti. Hän totesi myös, että Kreikka on edennyt positiivisesti toimenpiteissään taloutensa parantamiseksi. Troikka sen sijaan on pitänyt budjettia reilusti ylioptimistisena, ja markkinoilla onkin herännyt epäilys siitä, onko Kreikan hallitus jälleen painostanut tilastoviranomaisia kaunistelemaan virallisia lukuja. Tämän näytelmän todellisuus paljastunee jälleen vasta myöhemmin savun hälvettyä. Jälleen kreikkalaisten esittämässä draamassa on valitettavasti myös tragedian ainekset olemassa.

Arja Juvonen /ps:

Herra puhemies! Kreikan taloudellinen tilanne on edelleen erittäin heikko. Vaikka työttömyys on siellä laskenut hieman huippulukemista, niin se on edelleenkin hyvin järkyttävällä tasolla, jopa 26 prosenttia. Laman jäljiltä Kreikan talous on raunioina, ja massiivinen velkataakka tulee varmasti haittaamaan kasvua vuosikymmeniä eteenpäin. On aivan päivänselvää, että Kreikka ei tule selviämään suuresta velkataakastaan, tuskinpa ehkä koskaan. En usko, että velkoja saadaan sieltä takaisin.

Suomen hallitus on muiden euromaiden kanssa jakanut Kreikalle aina vain uuden lainaerän. Me voisimme kyllä kysyä sitä, olisiko Kreikkaa alun perin pitänytkään hyväksyä euroon, koska kriisi on maassa ollut havaittavissa ja se on niin valtava.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Alun perin Kreikkahan ei halunnut tällaista tukipaketin jatkoa. Sen jälkeen korot nousivat, jonka jälkeen Kreikkakin ymmärsi, että jatkoa tarvitaan, ja nyt ollaan tekemässä päätöstä kahdeksi kuukaudeksi. Suomelle ratkaisu on täysin ongelmaton siitä syystä, että uutta rahaa tässä yhteydessä ei käytetä ja troikan valvonta jatkuu edelleen Kreikan suhteen, mikä varmasti pitää huolta siitä, että Kreikassa joudutaan pyrkimään talouden tervehdyttämiseen, koska toimenpiteitä puuttuu varsin paljon.

No, tällä päästään kevääseen asti, mutta valitettavasti täytyy sanoa, että kun Kreikan velka on kaiken kaikkiaan 170 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, niin vaikka takaisinmaksuja ei tarvitse pitkään aikaan suorittaa ja korot ovat hyvin alhaisia, niin Kreikalla tulee olemaan suuria haasteita. Täytyy sanoa, että olen sitä mieltä, että Kreikkaa kuitenkin täytyy kannustaa hoitamaan taloutensa hyvin, ja olen sitä mieltä, että jos Kreikka joutuu palaamaan uudestaan tukiluukulle ja ehdottaa siinä yhteydessä myöskin sitä, että näitä julkisia velkoja, joita se on saanut itselleen, leikattaisiin, niin olen sitä mieltä, että siinä yhteydessä on syytä tehdä päätös, että Kreikka jättää euron. Nimittäin silloin, jos Kreikka on euron ulkopuolella, valtakunnan sopeutuminen uusiin olosuhteisiin on helpompaa.

Täytyy sanoa, että itse siirtyminen pois eurosta on dramaattinen hetki, aiheuttaa jonkin aikaa vaikeuksia, mutta sitten vuosien kuluessa Kreikka pääsee paremmin omille jaloilleen. Toisaalta tällainen Kreikka, joka irrottautuisi eurosta, olisi varoittava esimerkki niille, jotka eivät hoida omaa talouttaan. Se osoittaisi sen, että on elämää myöskin euron ulkopuolella ja sellainen mahdollisuus tosiasiassa on olemassa, joten mielestäni on syytä, että tätä vaihtoehtoa pidetään esillä silloin, kun Kreikka joutuu miettimään, millä tavalla se sitten asiansa jatkossa järjestää.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Totean, että Kreikan osalta on kysymys siitä, että Kreikka on itse hakenut nyt 10. joulukuuta tätä kahden kuukauden pidennystä, ja siinä on kysymys teknisestä pidennyksestä tämän viidennen väliarvion ja sen myötä sitten ohjelman loppuun saattamisesta. IMF, EKP ja komissio olivat sitä mieltä tämän keskustelun yhteydessä euroryhmässä, että Kreikka kykenee väliarvion tavoitteet saavuttamaan tämän kahden kuukauden aikana.

Niin kuin edustaja Sasi totesi, niin tässä ei ole kysymys uudesta rahasta eikä uusista takauksista, ei mistään sellaisesta, vaan kysymys on väliarvion toteuttamisesta ja sitten EU:n osalta 1,8 miljardin euron lainaerän maksuun laittamisesta. Se kokonaisuus on noin 7 miljardia IMF mukaan luettuna tässä viidennen väliarvion toteuttamisen yhteydessä. IMF pysyy mukana tämän kahden kuukauden ajan.

Kreikan taloudesta voisin todeta sen verran, että IMF ja komissio arvioivat, että Kreikan talous kasvaa ensi vuonna 2,9 prosenttia ja tulevina vuosina tätä kovemmin. Myös OECD:n ennusteet ovat samansuuntaisia, elikkä lähtökohta Kreikalle tässä tilanteessa näyttää olevan sellainen, että jos ajattelee varsinaisen toiminnan menoja ja varsinaisen toiminnan maksuja, niin verorahoilla pystytään nyt hoitamaan sen yhteiskunnan toimivuus, velat ovat sitten erikseen. Mistään velkahelpotuksista, mistään korkojen alentamisesta, mistään lainojen maturiteettien pidentämisestä ei tässä yhteydessä ollut keskustelua, ei kenenkään toimesta. Toteaisin, että minun arvioni on se, että tätä ERVV-takauslakia on järkevää muuttaa tässä tilanteessa ja huolehtia se, että Kreikka pääsee hakemaan markkinoilta rahoitusta tulevaisuudessa.