Katja Hänninen /vas:

Arvoisa puhemies! Kunnilta on säästetty, ja näköjään edelleen säästetään, vaikka kuntien tilanne on todella huolestuttava. Tälläkin hetkellä useat kunnat ovat lomauttaneet henkilöstöään. Perusopetuksesta joudutaan säästämään. Eikä lohdutusta ole näköpiirissä: yhteisöverotulot ovat romahtaneet, kiinteistöveroja joudutaan korottamaan, ja kunnallisveroastekin on kyllä noussut todella monessa kunnassa. Valtionosuusleikkaukset kohdistuvat kaikkien kuntalaisten peruspalveluihin, mutta vähätuloisille työttömille ja eläkeläisille sekä niille, jotka palveluja eniten tarvitsevat, leikkauksen merkitys on paljon suurempi kuin hyvätuloisille.

Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä valtion-osuuksiin kohdistuvia leikkauksia, ja tämän vuoksi teen hallintovaliokunnan vastalauseen numero 3 sisällön mukaisen ehdotuksen, että lakiesitys hylätään.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että kuntien valtionosuusprosenttia alennettaisiin 4,15 prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2015 kuntien valtionosuusprosentti olisi 25,44. Vastaavasti kuntien oma rahoitus olisi 74,56 prosenttia valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista. Mielestäni hallitus on pahasti epäonnistunut, kun menoja ja paineita sälytetään kuntiin, jotka joutuvat sitten nostamaan veroprosenttia, mikä iskee erityisesti pienituloisiin ja vähentää myös palveluja.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiehdotus hylätään ja että hyväksytään lausuma 1: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy sekä pikaisiin että välittömiin toimiin, jotta kuntata-louteen suunnitellut valtionosuusleikkaukset perutaan ja kuntien peruspalveluihin kohdistuvaa valtionosuuksien määrää lisätään."

Eila Tiainen /vas:

Arvoisa puhemies! Minä kannatan edustaja Katja Hännisen tekemää hylkäysehdotusta.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Saarakkalan tekemää hylkäysesitystä ja lausumaehdotusta.

Nyt tässä sallittakoon vähän pitempi puheenvuoro siitä, mitä minä toivoisin kuntakentällä tapahtuvan, että emme olisi tässä tilanteessa, että valtionosuuksia tällä tavalla joudutaan leikkaamaan. Enkä olisi itsekään uskonut sanovani tätä, mutta olenpahan esittämässä, tai toivomassa, Suomeen lisää hallintoa, nimittäin julkista väliportaan hallintoa, jollaista on yli 90 prosentissa Euroopan maista.

Onkohan todellakin nyt sitten niin, että tämä kuntarakenteen uudistus, kuntauudistus, on ollut niin poliittisesti jännitteinen tilanne edellisten hallitusten ja nykyisen hallituksen välillä, että ei ole päästy sitten ihan aidosti varmasti siihen parlamentaariseen valmisteluunkaan eikä keskustelemaan siitä, onko muita vaihtoehtoja hakea säästöjä — niin kuin tänä iltana olemme tekemässä, mutta säästölakihan tämä on, valtion-osuuksia leikataan — nimittäin niitä rakenteita uudistamalla.

Elinkeinoelämän valtuuskunta on esittänyt uutta mallia väliportaan hallinnosta. Tätä on myös esittänyt Sitra jo vuoden 2011 kesällä raportissaan, ja tämä malli väliportaan hallinnosta kulkee tämmöisen piirikuntahallinnon nimellä. Ehkä myöskin se sana maakunta on ollut tällaisen jonkinlaisen puoluepoliittisen taakan rasittama, niin että tällaisesta väliportaan hallinnosta ei olla päästykään sitten keskustelemaan. Eli olisiko mahdollisuus kehittämällä väliportaan hallintoa keventää sitä valtionhallintoa ja samalla leventää niitä kuntien hartioita? Se tarkoittaisi tietysti sitä, että täytyisi pohtia myöskin tämmöisen piirikuntamallin verotusoikeus, valitaanko välillisillä vaaleilla vai suoralla vaalilla. En kannata välillisiä vaaleja, koska Kainuun hallintokokeilusta on osoitus siitä, kun suoralla vaalilla valitut luottamushenkilöt ovat päättämässä tällaisessa mallissa.

Meillä on kuntakokeilulaki tullut nyt voimaan, ja olen sen kannattaja kyllä, ja sielläkin myös aivan samalla tavalla haetaan koulutuskokeilun kautta ratkaisuja lukioverkon, yläasteitten, toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyöhön, jota myös tämä Elinkeinoelämän valtuuskunta esittää tässä piirikuntamallissaan. Nyt jos ajatellaan sitä, että hallitus lähti voimakkaasti ehkä Kuntaliiton kannan mukaisesti hakemaan sitä vahvaa peruskuntaa, niin kuitenkin tässä Sitran raportissa on tullut esille, että Kuntaliitolle tämä piirikuntamalli oli toinen vaihtoehto. Mutta sitten näin tehtiin poliittinen päätös kuntarakennelaista, ja sitten lähdettiin tätä vahvaa peruskuntaa hakemaan, ja sitten tietyllä tavalla heti alkumetreiltään keskustelu osoittautui milteipä mekaaniseksi keskusteluksi kuntien määrästä, kun ehkä olisi pitänyt sitten ruveta keskustelemaan parlamentaarisesti hallinto- ja palvelurakenteen tilanteesta ja sen kehittämisestä.

Perustelen, että tämä voisi olla nimenomaan näitten säästöjen paikka, kun puhutaan, että meillä on harva-alueen Suomi mutta meillä on myös metropoli-Suomi. Eli joustavia ratkaisuja, ei tätä tiukkaa, tiettyyn kaavaan puettua 20 000 asukkaan pakkopaitaa, vaan alueellisia vaihtoehtoja. Kehottaisin nyt kaikkia tutustumaan tuohon Evan raporttiin. Minusta se voisi olla hyvä lähtökohta keskustelulle tulevaisuudessa siitä, mitä kuntarakenteelle täytyy tehdä.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan käsittelyssä keskustan valiokuntaryhmä esitti tämän lakiesityksen hylkäämistä, koska hallitus ei ole kyennyt tuomaan eduskunnalle sellaisia lakiehdotuksia, joilla kuntien velvoitteita kevennettäisiin. Sen sijaan ensi vuodeksi on Kuntaliitonkin arvion mukaan kunnille tulossa uusia velvoitteita yli 300 miljoonan euron edestä. Ainoana kevennyksenä on esitetty vanhushuollon laitospainotteisuuden vähentämistä, mutta samalla ei ole kuitenkaan otettu huomioon sitä, että kotihoitoon suunnattuja palveluja tulee lisätä.

On muistutettava taas kuluvalla vaalikaudella hallituksen jo toteuttamista rajuista valtionosuusleikkauksista ja valtionosuusjärjestelmään tehdyistä kuntia hyvin syvästikin eriarvoistavista muutoksista. Myös kunnille varsinkin ensi vuodeksi sälytetyt uudet ja raskaat velvoitteet alimitoitetuilla kustannusarvioilla ovat kuntatalouden kurjistus edelleenkin. Muun muassa näistä syistä tämä lakiesitys on niin ihmisten kuin peruspalveluiden järjestämisestä vastuussa olevien kuntien kannalta kohtuuton.

Valtionosuusleikkausten lisäksi hallitus jopa esitti ensi vuodeksi kuntien harkinnanvaraisen rahoituslisäjärjestelmän lakkauttamista, vaikka valtiontalouden näkökulmastakaan sillä ei ole niin suurta merkitystä. Onneksi hallintovaliokunta muutti lakiesitystä tältä osin, vaikka hallituksella ei ollut osoittaa harkinnanvaraisiin euroakaan rahaa.

Myöskään kiinteistöveron ylä- ja alarajoihin ja asiakasmaksujen pakkokorotuksista kunnille koituvien lisätulojen imurointia pois valtion-osuusleikkauksista emme voi hyväksyä. Tällä veivauksella hallitus kajoaa perustuslain kannalta hyvin kyseenalaisella tavalla kuntien verotusoikeuteen sekä kuntien mahdollisuuksiin päättää itsenäisesti taloudestaan. Se on omiaan murentamaan luottamusta kunta—valtio-suhteessa ja hankaloittaa merkittävästi kuntien pitkäjänteistä taloussuunnittelua.

Kuntien ja kuntalaisten kannalta suurin ongelma on tällä hetkellä kuntien tehtävien ja myös niihin osoitetun rahoituksen epäsuhta. Hallitus ei ole tehnyt mitään konkreettista kuntatalouden vahvistamiseksi. Se on vuosittain syventänyt kuntatalouden ahdinkoa valtionosuusleikkauksilla sekä määräämällä kunnille uusia tehtäviä alimitoitetulla rahoituksella. Kunnille luvatut tehtävänkevennykset ovat jäämässä vain puheiden tasolle.

Olisi myös ryhdyttävä toimenpiteisiin kuntien ja kokonaisten alueiden välisten taloudellisten erojen kaventamiseksi. Tasasuuruiset valtion-osuusleikkaukset kasvattavat kuntien välisiä eroja ja kunnallisverorasituksessa erot ääripäitten välillä voivat olla jopa 6 prosenttiyksikköä. Erot maakunnittain ovat 2,3 prosenttiyksikköä, ja juopa vain kasvaa, kun ensi vuonna astuu voimaan valtionosuusuudistus.

Ottaen huomioon perustuslailla jokaiselle turvatut yhdenvertaiset sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet ei kunnilta voi enää leikata valtionosuuksia, koska hallitus ei ole kyennyt tuomaan eduskunnalle niitä esityksiä, joilla kuntien taakkaa kevennettäisiin. Tätä mieltä on hallintovaliokunnan keskustan ryhmä.

Arvoisa puhemies! Edellä olevin perustein esitänkin, että vastalauseen 2 mukaisesti lakiesitys hylätään sekä vastalauseen 2 mukaiset kuusi lausumaehdotusta hyväksytään.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on kuntapolitiikallaan koetellut vuosittain perustuslaista johdettua niin sanottua rahoitusvastuun periaatetta, jonka mukaan valtiovallan on huolehdittava, että määrätessään kunnalle uusia velvoitteita kunnilla on tosiasialliset mahdollisuudet selviytyä niistä. Hallitus on ensi vuonna leikkaamassa kuntien vastuulla olevien peruspalveluitten valtionosuuksia, tällä kertaa hiukan vajaalla 300 miljoonalla eurolla. Hallitus on korottamassa kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja sekä kuntien asiakasmaksuja. Näistä kunnille koituvat lisäeurot, yhteensä noin 90 miljoonaa euroa, hallitus on leikkaamassa pois kuntien valtionosuuksista. Kunnallisen itsehallinnon ja kuntien verotusoikeuden kannalta tilanne on erittäin ongelmallinen.

Kaiken kaikkiaan hallitus on tehnyt kuntapalveluiden rahoituksesta leikkauspäätöksiä vuosina 2012—2017 yhteensä hiukan vajaalla 7 miljardilla eurolla. Käytännössä hallitus on lakaissut valtiontalouden alijäämiä kuntatalouden harteille, vaikka molemmat ovat luottoluokittajan seuraamaa julkista taloutta. Koko julkisen talouden kestävyysvajeen hoidon kannalta kustannusvastuun siirrolla ei ole merkitystä.

Hallituksen kuntapolitiikalla kuntien rahoitusosuus valtiovallan määräämistä lakisääteisistä velvoitteista on kasvanut huolestuttavaa vauhtia. Kuluvaan vuoteen verrattuna kuntien rahoitusvastuu kasvaa jopa 4,13 prosenttiyksiköllä ensi vuonna. Samaan aikaan hallitus on sälyttämässä kunnille uusia ja entistä raskaampia velvoitteita alimitoitetulla kustannusarviolla ja rahoituksella.

Keskustan mielestä kuntien tehtävät ja niihin osoitettu rahoitus ovat vakavassa epäsuhdassa. Kuten edellä on todettu, kohdistuu kunnallisveroon valtava, keskimäärin jopa noin 2 prosenttiyksikön korotuspaine. Kuntapolitiikallaan hallitus välillisesti nostaa veroastetta pakottaessaan kunnat nostamaan kunnallisveroa selvitäkseen edes alati kasvavista lakisääteisistä velvoitteista. Se murentaa kansalaisten ostovoimaa ja on haitallista yhä enemmän kotimarkkinoihin nojaavan talouskasvun kannalta. Kuntapolitiikallaan hallitus on, näin voinee sanoa, ajanut Suomen näivettymiskierteeseen.

Hallituksen valtionosuusjärjestelmään tekemät päätökset ovat syventäneet rajusti kuntien ja kuntalaisten eriarvoistumista. Eniten tästä ovat kärsineet keskisuuret ja sitä pienemmät maaseutukunnat ja harvan asutuksen kunnat, joissa verotulopohja on kapea ja kunnallisverorasitus keskimääräistä korkeampi. Tällä vaalikaudella hallitus on leikannut noin 80 kunnalta valtionosuuksia jopa kolmella eri tavalla: kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauksesta, valtion-osuusleikkaukset ja valtionosuusuudistus. Kaikki ovat alle 20 000 asukkaan seutukaupunkeja tai maaseutukuntia.

Valtionosuusjärjestelmään tehtyjen muutosten seurauksena on kuntia, joissa kunnallisveroon kohdistuu pahimmillaan jopa 7 prosenttiyksikön korotuspaine. Ne kohdistuvat erityisesti kuntien vähävaraisiin asukkaisiin, jotka tarvitsevat eniten muun muassa kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Hallituksen kuntapolitiikka siis syrjii vähävaraisia. Tällaista kuntapolitiikkaa ei keskustan valiokuntaryhmä ole voinut hyväksyä. Niin ikään hallitus ei ole päätöksessään huomioinut, että kunnallisveroerojen merkittävä kasvu näivettää taloudellista toimeliaisuutta niin yleisesti kuin erityisesti maakuntien ja yksittäisten kuntien näkökulmasta tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee talouskasvua sekä koko maan taloudelliset ja henkiset voimavarat tarvittaisiin hyötykäyttöön.

Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla kannatan edustaja Kataisen esitystä vastalauseen 2 mukaisesta hylkäysesityksestä sekä vastalauseen 2 mukaisista lausumaehdotuksista.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Saarakkalan tekemää hylkäysesitystä ja lausumaesitystä.

Kuntien palvelut ovat juuri niitä palveluita, jotka ovat ihmisen arkea kaikista lähimpänä. Täällä salissa ollaan monta kertaa kuultu hallituspuolueitten puolusteluja siitä, että emme ole leikanneet sieltä ja emme ole leikanneet täältä tarkoittaen peruspalveluita. Juuri niitähän nämä kuntien palvelut ovat, joihin tällä esityksellä puututaan. Hallitus leikkaa ihmisten arjesta, ihmisten hyvinvoinnista. Nämä teot ja hallituspuolueiden puheet eivät kohtaa toisiaan. Tämä laki on yksinkertaisesti hylättävä.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan kuntien valtionosuusprosentin alentamista. Kuntapäättäjänä voin todeta, että tämä esitys tulee todellakin entisestään vaikeuttamaan kuntatalouden tasapainossa pitämistä. Monet kunnat tullevat nostamaan veroprosenttiaan ja nostamaan palveluista perittäviä maksuja. Kuntien tehtäviä piti karsia, mutta samaan aikaan tehtäviä tullaan lisäämään. Kuntien tehtävien määrä ja laatu eivät ole tasapainossa valtiolta tulevan rahoituksen kanssa. Kuntaliitto on arvioinut, että ensi vuonna myös uusia velvoitteita tulee kunnille jopa 300 miljoonan euron edestä, vaikka kuntien velvoitteita piti karsia 2 miljardin euron edestä. Julkisten palveluiden saatavuus tulee vaikeutumaan ja niiden tuottaminen kallistumaan, ja samalla niitä tullaankin varmasti myös karsimaan. Kuntalainen on aina kuntapäättäjän keskiössä. Valtio tuntuu todellakin siirtävän omia rahoitusvelvoitteitaan kunnille, ja meidän kuntapäättäjien on entistä vaikeampi ylläpitää palveluita kuntalaisille.

Arja Juvonen /ps:

Herra puhemies! Kun- tien valtionosuusleikkaukset koskettivat tänään konkreettisesti Espoossa, jossa kävin Espoon kaupunginhallituksen kokouksessa. Teimme siellä kipeän päätöksen, jossa terveyspalvelumaksuja korotettiin ja myös vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoivan päivämaksuja. Korotukset tuntuivat kohtuuttomille, ne olivat liki 10 prosenttia eivätkä näin missään suhteessa yleisen hintojen nousun tai palkkojen nousun tai eläkkeiden nousun kanssa. Tuntui kyllä todella hirveälle, miten suuriin korotuksiin olemme joutuneet lähtemään.

Kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotukset taasen ovat myös omanlaisensa signaali meille kansalaisille. Tulee sellainen tunne, että oman kodin omistamisesta rangaistaan, ja varsinkin jos nämä tuotot ohjataan valtion hyväksi, niin näen kyllä sen vääränä toimintatapana. Kuulin tänään, että tässä tuoton ohjaamisessa voidaan myös toimia toisella tavalla, että esimerkiksi Espoo voi saada tästä tuotosta osan käyttääkseen itse. En tiedä, pitääkö se paikkansa, mutta tämä olisi toki toivottavaa.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti, on muistettava, että 70-luvulta alkaen ja varsinkin 2000-luvulla on kuntien tehtäviä tullut valtavasti lisää ja valtionosuudet eivät ole olleet perässä. Kunta joutuu huolehtimaan tehtävistä mutta rahaa ei ole tullut. Päinvastoin, kun näitä tehtäviä on pitänyt karsia, niin niitä on tullut lisää. Me nyt ensinnäkin varjobudjetissa esitimme 200 miljoonaa peruspalveluihin, ja esimerkiksi työmarkkinatuen uudistus tuo kunnille jopa 200 miljoonaa lisää rahaa.

Sitten toinen on kotihoidon tuen jaksotus. Tuntuu kyllä ihmeelliseltä, että 4 prosenttia alennetaan valtionosuusprosenttia. Siinä kyllä moni kunnan isä ja äiti miettii, millä pystyy näitä lakisääteisiä toimia vielä itse kukin kunnassa hoitamaan. Aivan oikein esitämme, että emme voi hyväksyä tämmöistä esitystä. Nyt pitäisi valtiovallankin miettiä, mitä tehtäviä annetaan ja mistä sitten rahoja annettaisiin sen myötä. Jos tehtäviä annetaan lisää, niin rahojen pitäisi olla myös sitten mukana, mutta näin ei ole käynyt.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Saarakkalan tekemää hylkäysehdotusta.

Täytyy sanoa, että varsinkin alkuillasta tässä budjettikäsittelyssä tuli aika usein hallituspuolueitten taholta semmoista puhetta, että kaikki olemme vastuussa tästä kehityksestä, mutta jos tarkkaan katsotaan, niin perussuomalaiset ei ole ollut hallituksessa ollenkaan puolueena, ehkä joskus SMP:n aikoina. Mutta siinä mielessä ei voida sanoa sitä hallitusvastuuta ja sitä, että ollaan ajauduttu tähän maaseudun tyhjentämispolitiikkaan.

Onko mitenkään autuaaksi tekevää, että siirretään pääkaupunkiseudulle ihmisiä tuolta ympäri Suomen? Nythän tässä kuntaosuuksien uudistuksessa myöskin Varsinais-Suomi on ollut suuri kärsijä ja muutkin maaseutualueet, ja sieltä on niin kuin haravoitu sitä rahaa tähän pääkaupunkiseudulle, että saadaan täällä sitten ne työttömäksi jääneet ihmiset ja tänne myöskin ulkomailta muuttaneet jollain tavalla elätettyä.

Tietysti osasyy siihen on se, että on Eurooppa-politiikkaan uhrattu hirveästi verovaroja. Muun muassa autoveroista tulevat varat menevät sinne tukimaksuihin suurin piirtein korvamerkittynä. Sekin on herättänyt hirveää huomiota tässä, ja se, ettei voida alentaa niitä ja ei voida niistä EU-maksuista ja muista tinkiä. Eikä Suomi ole voinut niistä hakea helpotuksiakaan, vaikka nyt Ruotsia myöten vissiin on tullut semmoisia esityksiä, että halutaan jäsenmaksualennusta, ja varmaan se Suomenkin hallituksen edessä on. Ei ole perusteltua, että velkarahalla rahoitetaan ja sitten lapset maksavat sen myöhemmin.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heikkilä pesi puhtaaksi puolueensa, mikä on ihan kunnioitettavaa, ja varmasti näin onkin, että perussuomalaiset eivät ole olleet hallituksessa — eivät, vaikka vähän on koetettu sorkkaraudallakin vääntää hallituksen sisään, niin ei se kelvannut. (Pirkko Mattila: Onneksi ei menty!) Mieluummin unohdettiin omat köyhät kunnat ja vastustettiin vain Eurooppa-politiikkaa. Siinä mielessä minun mielestäni on pikkusen teennäistä laittaa tähän nyt autoverot ja muut päällekkäin. Kyllä kokonaisuudessaan kuitenkin asioita hoidetaan, etten lähtisi aivan joittenkin yksityiskohtien kautta perustelemaan sitä, miksi ollaan tässä tilanteessa, kuinka näin on tehty.

Ehkä ennemminkin kannattaisi lähteä rakentamaan tässä. Minä olen valmis rakentamaan seuraavia askeleita ja sitä seuraaviakin niin, että niitä tehdään parlamentaarisesti, niin kuin Kataisen hallituksen aikana tiettyjä asioita, esimerkiksi energia- ja ilmastopolitiikan osalta yhdessä olimme tekemässä sitä. Katsotaan sitten muutaman eduskuntakauden jälkeen, mihinkä me yhdessä päädyimme. Minun mielestäni on ollut hyvää ja rakentavaa näinkin huonossa ajassa. Vaikka hallitus ei ole kaikilta osin onnistunutkaan ja me olemme epäonnistuneet varmasti isoissa valinnoissa kaiken kaikkiaan, niin tiettyjä asioita on kyetty tekemään vaikka hallitusohjelmasta poiketen, yhdessä eduskunnan parlamentaarisella valmistelulla. Minun mielestä se osoittaa kyllä hallituksenkin suunnalta, vaikka tässä nykyisiä oppositiopuolueita olemmekin, kuitenkin semmoista valmiutta, että yhdessä halutaan kehittää, että tässä maassa voitaisiin parempi huominen nähdä.

Lauri  Heikkilä  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski koetti tietysti entisenä hallituspuoluelaisena vierittää tuota syytä perussuomalaisten niskaan. (Jari Myllykoski: En!) Mutta täytyy sanoa, että minulle ainakin on tullut näistä käydyistä hallitusneuvotteluista semmoinen kuva, että meille oli luvattu, että olisi saatu kaksi kertaa äänestää EU-tukipaketteja vastaan ja sitten olisi pitänyt äänestää puolesta. Ja sitten kun me vaalitoreilla lupasimme kansalle, että me emme äänestä niitten puolesta emmekä tue niitä, niin minun mielestäni siinä on hyvin selkeä peruste ollut, miksi ei ole hallitukseen menty.

Mutta tietysti tämä edustaja Myllykosken esille tuoma ilmastopaketti on kanssa yksi semmoinen hullu paketti, mikä on kymmenen vihreän edustajan voimin sitonut yli sata kansanedustajaa nykyisessä tai edellisessä hallituksessa tämän ilmastotavoitteen taakse. Se on nyt muun muassa Suomelle tullut hyvin kalliiksi, kun Kanadat ja Venäjät ja muut isot maat ovat sanoutuneet irti niistä ilmastopaketeista, ja ei varmaan suomalaisillekaan ole ollut se etunoja siellä kovin halpaa lystiä.

Ilmastoneuvotteluissa ovat ilmeisesti jotkut johtavat poliitikot lentäneet pitkin maailmaa 30 vuotta kokouksiin. Käsittääkseni se on lisännyt ilmastopäästöjä myöskin lentokoneitten taholta aika merkittävästi, ja minkä verran siihen on rahaa kulunut — siinä hommassa ei ole kyllä ilmasto puhdistunut yhtään vielä. Paljon on semmoista mietittävää ja humpuukia tässä politiikassa, mihin ei kannattaisi pienen maan lähteä.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt on edustaja Myllykoskelle todettava, että nimenomaan näin. Jos te kuuntelitte tuon minun puheenvuoroni liittyen nimenomaan kunnan peruspalvelujen tilaan ja hallinto- ja palvelurakenteeseen, minä kävin — ja kiitoksia puhemiehelle, että hän salli tämän keskustelun — sen kautta läpi, mikä voisi olla vaihtoehto ja mistä voisi hakea sitten säästöjä perustuen nimenomaan tutkittuun tietoon. Ja kun tätä aihetta todella selasin, minkä verran tätä hallinto- ja palvelurakennetta on muutoin Suomessa tutkittu — siis siitä on tehnyt valtioneuvosto selontekoa ja Sitra ja nyt Eva — niin kyllä meillä sitä tutkittua tietoa on. Nyt vain pitäisi todellakin, tai olisi jo pitänyt, vaikkapa parlamentaarisesti lähteä sitä edistämään. Mutta kyllä nyt näin kolmen vuoden kokemuksella, vaikkakin täällä oppositiosta käsin katsoneena, tämä vain sisälsi niin paljon poliittisia jännitteitä, että näitä vaihtoehtoja ei nähty, ja ne ovat kuitenkin tutkittuna tietona olleet meidän edessä. Minä toivoisin, että tästä voitaisiin ihan aidosti edetä.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Sairastavuus ja väestön ikärakenne vaikuttavat kuntien valtionapurahoitukseen, ja tämä systeemi ei kohtele tasavertaisesti kuntia. Muun muassa Varsinais-Suomi ja Satakunta kärsivät tästä. Tämä myös lyö korville tehtävää ennaltaehkäisyä terveyden edistämiseksi, ja tämä ei ole hyvä.