Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä puolustusministeriön hallinnonalassa haluan nostaa keskusteluun ainakin tämän ulkoistamisen, kuinka perusteellisesti mielestäni se tulisi harkita. Selvä on, että ulkoistaminen tänä päivänä ainakin puhuttaa ja keskusteluttaa paljon, mutta on varmaan asioita, missä ulkoistaminen ei ole ihan tuottanut niitä tuloksia, joita on odotettu. Ongelmia on ainakin esiintynyt tuossa rakennuslaitoksen ulkoistamistoimenpiteissä. Samoin Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimassa kiinteistömassassa on selvää, voisiko sanoa, hinnoittelun makua, jos näin voisi asian sanoa.

Toinen asia, mihinkä haluan kiinnittää huomiota, on materiaalihankintojen pitkän tähtäimen suunnitelmat. Kuten puolustusministeri täällä päivällä ansiokkaasti selvitti asiaa, niin se on toki näin, että kun suunnitellaan useamman vuoden hankintoja, niin sitten, jos tulee välillä tarve supistaa tai pienentää hankintoja, niin se on hankalaa, saattaa tulla kalliimmaksi pienentää kuin tehdä tilaus. Mutta pitäisin tärkeänä, että kun niitä mahdollisia koneita ja tykkejä ostetaan, niin siinä kaupantekovaiheessa huomioitaisiin, että valtiontalous saattaa heiketä aika nopeallakin aikataululla, ja harkitaan näitä kalustoinvestointien ainakin siirtämisiä tuonnemmaksi.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitää mielestäni perustua laajaan turvallisuuskäsitykseen, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen sekä konfliktien ennaltaehkäisyyn. Puolustusvoimien olemassaolon, toiminnan ja kehittämisen pitää tukea näiden tavoitteiden toteutumista.

Taloudellisen ja sosiaalisen keskinäisriippuvuuden valtava kasvu ovat muuttaneet maailmaa ja erilaisten konfliktien luonnetta. Perinteisten valtioiden välisten sotien rinnalle ja käytännössä ohi ovat uhkakuvina nousseet terrorismi, tietoyhteiskunnan haavoittuvuus, maailmanlaajuiset tartuntataudit, ydinonnettomuudet ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat ympäristöka-tastrofit pakolaisvirtoineen. Puolustusvoimia on kehitettävä kohtaamaan näitä moderneja ja todellisempia turvallisuusuhkia.

Suomen armeijan suurta reserviä ja laajaa, kaikki miesikäluokat kattavaa asevelvollisuutta voi pitää pian museokamana verrattuna muiden Euroopan maiden puolustusratkaisuihin. Seuraavalla hallituskaudella edessämme on puolustusvoimien uudistamis- ja järkeistämistyö. Siinä on edettävä nykyisen turvallisuusympäristön ja todellisten uhkakuvien kartoittamisesta kohti niitä ratkaisuja, jotka vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen varoitti marraskuussa maanpuolustuskurssin avajaisissa aiheellisesti tietoyhteiskuntaan kohdistuvista kyberuhkista. Puheloinen totesi, että sotilaalliselta kannalta informaatioympäristö on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi maa-, meri- ja ilmaulottuvuuksien kaltainen toimintaympäristö. Sanoisin, että olen samaa mieltä, paitsi että kyberuhkat eivät ole vain tulevaisuuden uhka vaan olemassa jo nyt.

Arvoisa puhemies! Myös asevelvollisuutta on pohdittava suhteessa näihin uusiin uhkiin. Vaikka perinteiseenkin sotilaalliseen hyökkäykseen varaudutaan, massareservillä ei kuitenkaan torjuta esimerkiksi kyberhyökkäyksiä. Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä kaipaa uudelleenarviointia ja koulutuksen kohdentamista paremmin vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden uhkia.

Vihreät esitteli tänä syksynä oman mallinsa, jossa siirrytään valikoivaan asevelvollisuuteen ja rukataan myös palveluskelpoisuusluokituksia paremmin huomioimaan erilaiset puolustustarpeet ja niihin liittyvät tehtävät. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuoreesta tutkimuksesta selviää, että suomalaiset ovat siirtymässä pikkuhiljaa vihreiden linjoille. Miesten yleistä asevelvollisuutta kannattaa nyt 10 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin viime vuonna. Vastaavasti valikoivaa varusmiespalvelusta kannattaa 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti vuosi 2011 on viimeinen vuosi, jolloin Puolustusvoimien budjetti kasvaa vastaavalla tavalla. Muissa Euroopan maissa, joissa kamppaillaan kestävyysvajeen kanssa, on pienennetty puolustusbudjetteja ja tehty määrätietoisia puolustusvoimien uudistuksia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa puolustusmäärärahoja on leikattu. Sen on oltava myös Suomen ratkaisu tulevina vuosina.

Itse en pidä järkevänä tilannetta, jossa kestävyysvajetta paikataan jatkossa osin hyvin vaikeilla päätöksillä ja Puolustusvoimat jäisivät samaan aikaan eräänlaiseksi paikalleen jämähtäneeksi tuhlaajapojaksi. Teknistyvä sodankäynti, kyberuhat, uudenlaiset konfliktit ja tavoite niiden ennaltaehkäisystä edellyttävät toisenlaisia valmiuksia kuin Suomella nykyisin on.

Arvoisa puhemies! Myös Puolustusvoimien on osallistuttava kestävyysvajeen paikkaamiseen. Jatkossa Suomen suurimman kuntokoulun tehtävästä saa vastata peruskoulu ja aluepolitiikasta hyvä elinkeinopolitiikka. Sen sijaan puolustuspolitiikassa on keskityttävä Suomen puolustamiseen, kansainväliseen kriisinhallintaan ja ympäristökatastrofien kaltaisissa kriiseissä muiden viranomaisten tukemiseen. Vihreiden tavoitteena on sotien ja väkivaltaisten konfliktien ehkäiseminen ennalta. Puolustusvoimien resurssit ja toiminta on sovitettava vastaamaan sodankäynnin muutoksia ja vallitsevia uhkakuvia. Nykyisen suuruisille panostuksille perinteiseen maanpuolustukseen ei yksinkertaisesti enää ole varaa ja perusteita.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En valitettavasti voi kaikilta osin yhtyä edellisen puheenvuoron käyttäjän näkemyksiin ja ajatuksiin maanpuolustuksesta.

Mehän joudumme budjettitalouden näkökulmasta miettimään aika tarkkaan, kuinka me saamme uskottavan puolustuskyvyn ja mikä tämä uskottava puolustuskyky -käsite on kaiken kaikkiaan. Jatkuvasti mietimme ja taistelemme sitä vastaan, kuinka rahat riittävät. Elämme ajassa, jossa aseteknologia kallistuu ja vanhenee todella nopeasti. On arvioitu, että keskimäärin vuodessa kallistumisprosentti on 4—8 prosenttia ja käyttöikä alle kymmenen vuotta, ja joudutaan varmasti miettimään sitä, miten me selviäisimme hieman vaatimattomammalla kalustolla ja saisimme uskottavan puolustuskyvyn. Minusta tässä on tehty korkealla tasolla hyviä avauksia, että aina ei tarvitse Mersua ostaa vaan joskus voi olla, että saamme kaksi Volvoa yhden Mersun hinnalla ja siitä huolimatta meillä on hyvä puolustuskyky. Näitä asioita joudutaan joka tapauksessa itse kukin miettimään, keitä täällä on sitten seuraavalla vaalikaudella, hyvinkin tarkkaan.

Kuitenkin yleinen näkökulma on edelleenkin vahva sen suhteen, että yleinen asevelvollisuus ja koko maan alueellinen puolustaminen on se puolustuksen peruspilari ja lähtökohta. Jos nyt maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viimeisessä raportissa hieman nuo prosentit ovat laskeneet, kuinka arvioidaan yleistä asevelvollisuutta, niin ehkä tähän voidaan todeta, että polvi on vähän huonontunut sitten, kun ikäluokkia on tullut uusia, mutta kyllä minä uskon kuitenkin, että suomalaiset ovat maanpuolustustahtoista väkeä ja näkevät tärkeänä, että koko maata puolustetaan myöskin jatkossa.

On aivan selvää, että kun ikäluokat pienenevät, sodan ajan joukkojen määrää joudutaan supistamaan. Se on tulevaisuutta, sille emme mahda mitään. Mutta tärkeätä kuitenkin on se, että koko ikäluokka kutsutaan varusmiespalvelukseen, ja tänä päivänähän siitä lähes 80 prosenttia suorittaa sitten asepalveluksen, joka on eurooppalaisittain ja ennen kaikkea pohjoismaalaisittain hyvin korkea luku ja erinomainen tavoite kaiken kaikkiaan.

Budjetin osalta on todettava se, että ensi vuoden osalta budjetti on hyvin tyydyttävä, sanoisin jopa varsin hyvä, ja sillä kyllä varmasti pärjätään. Haasteet ovat jatkossa varmasti suuret, ja kun Siilasmaa luovutti niin sanotun kuuluisan raporttinsa, niin siinähän otettiin kantaa jo myös, että pitäisi rakenteita arvioida. Minusta se rakenteitten arvio lähtee kuitenkin siitä, että kun ikäluokat pienenevät, niin myös sodan ajan joukkojen määrä pienenee ja sitten sitä lähdetään arvioimaan.

Minusta on tärkeätä kuitenkin, että pidetään tämä aluepoliittinen näkökulma esillä, vaikka me kaikki tiedämme, että varuskunnilla ei maata puolusteta, mutta varuskunnilla on kaiken kaikkiaan erittäin suuri merkitys. Minä en voi ymmärtää esimerkiksi sitä, jos koko Itä-Suomen kolmen maakunnan alueelta — Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala — viimeinen varuskunta lakkautetaan ja kyseessä on Pohjois-Karjalan Prikaati, niin miten kuvitellaan sen alueen joukkojen ja varusmieskoulutuksen tapahtuvan. En usko, että jatkossa kertausharjoitettavat joukot siirtyvät jonnekin perustamispaikalle Länsi-Suomeen ja siellä harjoittelevat. Kun se alueellinen tuntemus aluejoukkojen osalta ennen kaikkea on äärettömän tärkeätä, niin näen, että Puolustusvoimat olisi jatkossakin sitten hyvin laajasti kaikissa maakunnissa läsnä ja sitä kautta myös sitä maanpuolustustahtoa lisäämässä.

Kaiken kaikkiaan näillä eväillä varmasti voidaan ensi vuoteen kohtuullisen hyvin mennä. Tärkeätä olisi kuitenkin arvioida myös sitä, vaikka tällä sotilaallisella kriisinhallinnalla selkeästi on kansainvälistä merkitystä ja Suomen imagoa nostavia vaikutuksia, olemmeko oikeissa maissa ja ovatko nämä kustannukset, joita joudumme maksamaan, sitten ihan oikeassa suhteessa siihen, mitä me tähän panostamme ja mitä hyötyä me sieltä oikeasti saamme. Mutta näin varmasti on hyvä, kun korkeat tahot ovat päättäneet, ja aika näyttää sitten, miten me sieltä aikanaan palaamme.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Reijonen edellisessä puheenvuorossaan totesi, ensi vuoden budjettia ajatellen puolustusbudjetti on varsin hyvä. Sitä voi vähintäänkin sanoa Puolustusvoimien näkökulmasta tyydyttäväksi ellei jopa hyväksi. Ongelmat, joita on näköpiirissä, koskevat pidempää aikaväliä.

Ed. Sumuvuori nosti täällä jälleen esille vihreiden esille nostaman valikoivaan asevelvollisuuteen siirtymisen. Ymmärsin niin, että hänen ajatuksensa oli, että tällä tavoin myöskin vähennettäisiin puolustusmenoja.

Täällä on viitattu Risto Siilasmaan työryhmän raporttiin, joka käsitteli yleistä asevelvollisuutta ja varusmieskoulutuksen tulevaisuutta. Tämän raportin hyvin perusteellisten selvitysten pohjalta nousi esille johtopäätös, joka minusta on hyvin perusteltu, hyvin argumentoitu, ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä asiat juuri näin menisivät. Eli johtopäätös oli se, että siirtyminen valikoivaan asevelvollisuuteen käytännössä tarkoittaisi nopeaa liukumista kohti palkka-armeijaa.

Jos tavoitteeksi asetetaan edes jonkin tasoinen oman puolustuksen säilyttäminen, tarvittaisiin palkka-armeija, jonka kustannukset olisivat huomattavasti korkeammat verrattuna nykyiseen järjestelmään. Tämän myöskin Siilasmaan työryhmä totesi. Suurin piirtein edes jonkunlaisen alueellisen ja koko maata koskevan puolustuksen toteuttaminen edellyttäisi 60 000 miehen armeijaa, joka puolestaan Siilasmaan työryhmän selvityksen mukaan maksaisi noin kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Eli käytännössä se olisi siis täysin mahdoton. Toinen johtopäätös tästä on se, että jos palkka-armeijalla tämä homma hoidettaisiin ja nykyistä pienemmällä budjetilla, saisimme kourallisen miehiä ja naisia puolustamaan Suomea, siis käytännössä ei mitään.

Eli jos haemme, niin kuin pitää hakea, kustannustehokasta järjestelmää, sen täytyy perustua yleiseen asevelvollisuuteen. Siitä olen samaa mieltä ed. Sumuvuoren kanssa, vihreiden kanssa, että yleistä asevelvollisuutta pitää kehittää muun muassa niin, että se pystyy vastaamaan nykyistä paremmin cyber-hyökkäyksiin ja muihin uudenlaisiin uhkatekijöihin, jotka ovat erilaisia kuin perinteinen sotilaallinen hyökkäys. Mutta — tässä taas viittaan Siilasmaan työryhmään — juuri tämän tyyppisten ongelmien ratkaisemiseen ja uhkien torjumiseen yleisen asevelvollisuuden kautta saadaan pätevää, osaavaa henkilöstöä, ja sillä tavalla myöskin kustannustehokkaasti pystytään näihin uusiinkin uhkiin vastaamaan.

Kun siis on näkyvissä se, että ei meillä ehkä ole käytettävissä yhtä paljon voimavaroja kuin aikaisemmin, se näyttää todennäköiseltä, meidän on kaikessa haettava kustannustehokkaita ratkaisuja, ja yleisen asevelvollisuuden pohjalta sellaiset on löydettävissä. Jos haetaan kustannussäästöjä, niitä voi löytyä muun muassa Siilasmaan ehdottamalla tavalla lyhentämällä osittain varusmiespalvelua ja myöskin tarkastelemalla kriittisesti Puolustusvoimien muita menoja kuten materiaalimenoja ja toimintamenoja.

Meillä on meneillään varsin mittavat Puolustusvoimien hankinnat ja hankintaohjelmat tällä hetkellä. Mielestäni niitäkin pitää tarkastella ja asettaa kysymys, olisiko mahdollista, jos välttämättömäksi tulee kokonaisbudjetin alentaminen, niidenkin osalta löytää ratkaisuja, jotka olisivat halvempia. Samalla pitää hakea innovatiivisia ratkaisuja Maavoimien kaluston uudistamiseen tarkastelemalla käytetyn puolustusmateriaalin hankintaa, mitä on aikaisemminkin tehty, ja erilaisia toimia vanhenevan puolustusmateriaalin uudistamiseksi ja modernisoimiseksi. Näitäkin on aikaisemmin käytetty.

Mutta perusratkaisu, joka meillä nojaa inhimilliseen osaamiseen, jota syntyy ja jota saamme käyttöön yleisen asevelvollisuuden kautta, on se, mihin tulee pääasiassa nojata. Sittenkin materiaaliset edellytykset ovat tässä kokonaistarkastelussa sekundäärisiä. Tärkeintä on, että meillä on osaava henkilöstö kaiken kaikkiaan ja sen lisäksi maanpuolustustahto.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Itse lukeudun niihin henkilöihin, jotka kannattavat vahvasti yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä Suomessa ja puolustuksen perustumista yleiseen asevelvollisuuteen. Ei ole yllätys, että tässä asiassa olemme kenties ed. Sumuvuoren kanssa eri mieltä. Hän käytti sanaa, että on kohta "museokamaa", jos koko ikäluokka koulutetaan armeijaan. Muodikas termi sinällänsä.

Valikoivaa asevelvollisuutta on tutkittu, ja on varmaan totta, että 10 prosenttia sen kannatus on laskenut. Todellisuudessa noin yksi kolmasosa suomalaisista miettii, mikä muu se vaihtoehto voisi olla, mutta kaksi kolmasosaa on selkeästi edelleen yleisen asevelvollisuuden kannattajia. Kyllä tämä selkeästi suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisen kansan keskuudessa on se linja, millä edetään.

Ed. Reijosen näkemys varustautumisesta ja samoin myös valiokunnan puheenjohtajan ed. Korkeaojan näkemys varustautumisen kalleudesta on minusta tärkeä ottaa suurennuslasin alle, ja on tärkeä miettiä, voitaisiinko niitten Mersujen sijasta sitten ostaa jotakin muuta. Saako sillä hinnalla sitten kahta Volvoa, en tiedä, mutta saa sillä jotain kuitenkin.

Ruotsin tilanteesta täällä on käyty pitkin päivää paljon keskustelua, ja kun Ruotsi on luopunut yleisestä asevelvollisuudesta, niin Ruotsilla on tietenkin se hyvä puoli, että sillä on erinomaisen hyvät naapurit, joilla on hyvät puolustusvoimat, niin että heidän on tietysti hyvä olla. Tässäkin tapauksessa varmaan yksi suomalainen sotilas vastaa hyvin kahta ruotsalaista, joten siellä ollaan hyvin lintukodossa.

Lisäksi haluaisin vielä muistuttaa, että tässä Siilasmaan työryhmän loppuraportissa kiinnitettiin huomiota myös reservin toimintaedellytyksien turvaamiseen. Liiton puheenjohtajana kannan tietenkin suurta huolta siitä, että suomalainen reservi ja kertausharjoitusten määrä pystytään pitämään toimintakuntoisina.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Yleinen asevelvollisuus on varmasti nyt ja pitkälle tulevaisuuteenkin meidän puolustuksemme perusta. Toisin kuin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja äskeisessä puheenvuorossaan, jos oikein kuulin, piti sekundäärisinä näitä teknisiä valmiuksia, kyllä nyt varmasti puolustusteknologia on jatkuvasti sillä tavalla kehittyvä ala, että kyllä meidän siihen pitää myöskin satsata, joskin myöskin ammattitaito ja osaaminen ovat varmasti — se on nähty, historia todistaa — meille suomalaisille äärimmäisen tärkeitä.

Mutta minä kiinnittäisin huomiota tässä budjettiesityksessä tässä pääluokassa hyvin vähälle huomiolle jääneeseen kohtaan, nimittäin maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Siihenhän osoitetaan reilut 2,2 miljoonaa euroa, joista vajaat 2 miljoonaa osoitetaan Maanpuolustuskurssiyhdistykselle, elikkä noin 200 000 euroa osoitetaan reserviläisjärjestöille, aliupseereille ja upseereille, jotka tekevät arvokasta järjestötyötä ja joitten piirissä toimii kymmeniätuhansia aktiivijäseniä. Noin 200 000 eurolla tuetaan näitten järjestöjen toimintaa. Se on todella pieni määräraha verrattuna melkein mihin tahansa muuhun järjestötoimintaan ja sen tukemiseen.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun aika nopeasti valikoinnin lisäämisestä puhuttaessa vedetään tämä palkka-armeijakortti esiin, niin toivoisin, että jatkossa perusteltaisiin hieman paremmin, millä tavalla nykyisen valikoivuuden lisääminen johtaisi niin suoraviivaisesti siihen.

Jos ollaan ihan tarkkoja, vihreät ovat esittäneet valikoinnin lisäämistä. Meillähän on nyt jo hyvin valikoiva malli: puolet ikäluokasta karsiutuu jo synnytyslaitoksella sukupuolensa perusteella pois, ja senkin jälkeen tehdään karsintaa soveltuvuus- ja psykologisin testein, eli ihan koko ikäluokka ei todellakaan käy, vaan suuri osa miesikäluokasta.

Kun puhutaan näistä kustannuksista ja valikoivuuden kustannustehokkuudesta, me emme ole puhuneet vihreissä pelkästään niistä suorista puolustusmenoista, joita voimme lukea budjettikirjasta Puolustusvoimien tai puolustusministeriön hallinnonalan alta, vaan olemme ajatelleet kokonaisvaltaisemmin niitä kaikkia kansantaloudellisia kustannuksia, mitä varusmiespalveluksesta syntyy. Niitä ovat muun muassa varusmiesten opintojen viivästymisestä aiheutuvat kulut, varusmiesten menettämien työtulojen aiheuttamat kulut jnp. Osa kuluista syntyy siitä, että varusmiesten päivärahat ovat niin pienet, että heidän perheensä joutuvat itse asiassa ylläpitämään aika paljon heidän elämäänsä.

Kustannussäästöistä sen verran, että nimenomaan, kuten ed. Korkeaojakin totesi, voidaan löytää niitä tehostamalla koulutusta ja tarkastelemalla kriittisesti materiaalihankintoja, myös täälläkin paljon puhutulla esimerkiksi pohjoismaisella yhteistyöllä materiaali- ja kalustehankinnoissa. Joka tapauksessa kaikki olemme varmaan yhtä mieltä siitä, että joitain rationalisointeja ensi vaalikaudella joudumme aloittamaan.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Siilasmaan työryhmä otti huomioon myöskin nämä välilliset kustannukset tehdessään tätä yleisen asevelvollisuuden ja palkka-armeijan välistä arviointia niitten kustannuksista. He totesivat, että itse asiassa esimerkiksi kielteinen vaikutus työmarkkinoihin tämän yleisen asevelvollisuusmallin mukaan on vähäisempi kuin palkka-armeijamallissa, jossa sotilaat ovat koko ajan palveluksessa. Meillä tämä järjestelmän hyvyys ja kustannustehokkuus perustuu siihen, että sotilaamme ovat koulutuksessa, kertausharjoituksissa, mutta väliajat muissa töissä. Tällä tavalla tämmöistä "palokuntaa" on muissa hommissa silloin, kun tehtävää ei ole, eikä niin kuin palkka-armeija-malleissa, joissa ne ovat koko ajan palkallisina ja niin sanotusti paloasemalla. Eli tämä kaksinkertainen kustannus otti huomioon myöskin nämä tällaiset välilliset, muun muassa työmarkkinoihin vaikuttavat seikat.

Toinen pieni kommentti ed. Hemmilälle: Tarkoitin sitä, että oma historiamme ja esimerkit maailmalta osoittavat sitä, että kansa, jolla on voimakas puolustustahto, pystyy taistelemaan materiaalisesti ylivoimaista vihollista vastaan menestyksellisesti. Eli siinä suhteessa halusin nostaa esille sen, että kun ihan perimmäisiin kysymyksiin mennään, niin tämä inhimillinen puoli, tahto ja kyky, on tärkeämpi kuin materiaali, vaikka en tietenkään halua vähätellä myöskään sen puolen tärkeyttä.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Puolustusministeriön pääluokassa on tärkeää se, että olemme pystyneet ensi vuoden budjetissa ottamaan huomioon kustannusnousun plus sitten sen aikaisemminkin esille nostetun 2 prosentin budjettilisäyksen. Näillä määrärahoilla pystytään puolustuskyky kohtuullisesti ylläpitämään, mutta jatkossa on todella tarkasteltava kaikkia kulukohtia kriittisesti.

Mutta on aivan välttämätöntä, arvoisa puhemies, että Suomen puolustaminen perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, alueelliseen puolustukseen ja siihen, että puolustuskykymme on kalustonkin puolelta uskottava. Paljon on puhuttu siitä, mikä on seuraavan vaalikauden tilanne sitten, kun Puolustusvoimatkin joutuvat mukautumaan nykyajan hetkeen ja tähän tilanteeseen, missä elämme. Tarvitaan uutta kalustoa, ja puolustuskaluston hintahan nousee hurjaa vauhtia, pahimmillaan 7 prosenttia vuoteen. Kahden vuoden jaksossa 7—10 prosenttia voi kustannusnousu olla. Se tarkoittaa sitä, että kaluston ylläpitäminen hyvällä suorituskykyisellä tasolla vaatii yhä enemmän määrärahoja.

Mutta kun seuraavalla vaalikaudella käydään sitten tätä keskustelua muun muassa varuskuntien kohtalosta tässä maassa, on aivan välttämätöntä, että se tehdään parlamentaarisen, hyvin valmistellun puolustusselonteon pohjalta, ja kun Suomen puolustaminen perustuu alueelliseen puolustamiseen, se huomioisi myös maakuntien tilanteet. On sanottu, että ei Suomea puolusteta varuskunnilla. Ei tietenkään puolusteta varuskunnilla, mutta se tarkoittaa myös sitä, että niillä suuralueilla, missä tälläkin hetkellä varuskuntia on — esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakunnan alueella siellä itäisessä Suomessa ei ole kuin yksi Puolustusvoimien varuskunta ja se on Kontioranta, Pohjois-Karjalan Prikaati — sen tyyppisillä suuralueilla kyllä yhden varuskunnan paikka mielestäni on ihan hyvin perusteltu, ja se on mielestäni välttämätöntä, että se siellä on.

On muistettava se, että kun suomalainen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, se vaatii myös hyvät harjoitusolosuhteet. Ei riitä pelkästään varuskunta, vaan varuskunnan lähellä pitää olla hyvät maasto-olosuhteet harjoitella, ja esimerkiksi Pohjois-Karjalan osalta Sotinpuron harjoitusalue on aivan erinomainen sitä varten tehty alue.

Tätä varten, arvoisa puhemies, on aivan välttämätöntä, että pidämme maanpuolustuskyvyn yllä ja huolehdimme siitä, että tässä maassa varuskuntaverkkokin säilytetään kohtuullisena.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan todeta vielä sen, että kun katsoo Puolustusvoimien nykyistä koulutustasoa ja niitä varusmiehiä, jotka astuvat palvelustaan suorittamaan vuosittain saapumiserissä, on todella iso huoli se, mikä on palvelukseen astuvien varusmiesten kunto ja pystyvätkö niistä tehtävistä suoriutumaan, mihin heitä koulutetaan sen koulutuksen aikana, ja ennen kaikkea, ovatko he reserviin siirtyessään valmiita tekemään sitä työtä, jos tarve vaatii.

Tällä puolella meillä on paljon tehtävää, ja on aivan välttämätöntä, että Puolustusvoimilla on riittävät määrärahat, että voimme varusmieskoulutuksen hyvin viedä läpi, ja ennen kaikkea että varusmiehille pystytään myös sen koulutuksen ohella antamaan jatkossa reservin kertausharjoitukset, jotta puolustuskykyä pidetään yllä ja pystytään kouluttamaan reservin sotilaita vaativien laitteiden käyttöön.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on otettu kantaa varaosavajeeseen, ja oikeastaan tästä on hyvä johdatella siihen, että minun mielestäni on äärettömän tärkeätä, että meillä on kotimaista puolustusteollisuutta. Se on paras turva sille, että me pystymme vastaamaan tähän varaosavajeeseen.

Kun täällä on puhuttu myös pohjoismaisesta yhteistyöstä, niin varmaan on paikallaan korostaa sitä, mutta se ei tapahdu vaan niin kuin hetkessä, jotta seuraavana vuonna siirrytään pohjoismaiseen yhteistyöhön, koska on hieman erilaiset järjestelmät tällä hetkellä olemassa eri Pohjoismaissa. Se vie oman aikansa, ennen kun nämä integroidaan yhteen, ja tässä työtä varmasti kannattaa jatkaa ihan oikeasti. Mutta kotimaisen puolustusteollisuuden merkitys työllistäjänä on erittäin merkittävä, ja valiokunta on omassa lausunnossaan budjetissa korostanut kotimaisen puolustusteollisuuden merkitystä ja se on myös tässä mietinnössä varsin hyvin huomioitu.

On totta, että edessä ovat varmaan uudet arviointiajat, kunhan mennään seuraavalle vaalikaudelle. On tärkeätä, että se valmistelu sitten tapahtuu puolustuspolitiikan ja rakenteitten osalta laajalla parlamentaarisella työryhmällä. On tärkeätä, että kaikki puolueet pääsevät sanomaan mielipiteensä ja sitä kautta me saamme uskottavan, koko kansan hyväksyttävän mallin, jolla voimme mennä sitten yhdessä eteenpäin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että ammattiarmeija on askel myös Naton suuntaan. Ne, jotka sellaista askelta haluavat, usein puhuvat tämän ammattiarmeijan puolesta. Yleinen asevelvollisuus on siis hyvä asia, ja sen järkevä käyttö ja soveltaminen on tietysti toivottavaa.

Toinen asia, puhemies: Ed. Pulliainen aikaisemmin tänään viittasi siihen, että on monia taisteluita, sotia, konflikteja, jotka liittyvät puhtaaseen veteen, vedensaantiin yleensä. Samalla tavalla on konflikteja esimerkiksi Afrikassa liittyen strategisiin malmeihin ja mineraaleihin, esimerkiksi sellaisiin, joita käytetään tietoliikennelaitteissa, kuten esimerkiksi kännyköissä. Suomi on aika merkittävä maa tässä, koska meillä on Nokia, ja näin ollen kännykkämateriaalien saaminen sillä tavalla, että ne tulevat alueilta, jotka eivät ole konfliktin keskellä johtuen näistä mineraaleista, olisi tärkeätä. Tätä voi verrata tavallaan tuohon palmuöljykysymykseen, vaikka se onkin vähän eri asia, koska meillä on myös tämä Neste Oil Oyj. Eli meillä on Nokia ja Neste Oil, ja ne ovat molemmat raaka-aineista riippuvaisia, jotka raaka-aineet usein tulevat konfliktialueilta, etenkin Nokian.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua: yleinen asevelvollisuus, sitten valikoiva asevelvollisuus ja sitten ammattiarmeija. Jos siinä keskustelussa unohtaa sen porukan kunnon liikkua tällaisissa puolustuspoliittisissa tehtävissä maastossa, niin sitten unohtaa aika paljon.

Oli tässä joku tilanne saarnareissulla tuolla Yhdysvalloissa Colorado Springsissä, joka on se paikka, josta lähtivät aikoinansa sotamiehet Afganistaniin ja Irakiin jnp., ja siellä keskeinen asia on koko keskustelussa se, mikä on, sanotaanko nyt, sotilasaineksen fyysinen ja henkinen kunto.

Nyt voi olla sillä tavalla, että kannattaa tarkoin seurata, millä tavalla Suomessa kehitys menee. Tämä nörttikansa on fiksua sen nörttihomman kanssa, mutta se fyysinen kunto saattaa olla varsin kyseenalainen, ja tässä katsannossa tämän yhteiskunnallisen tilanteen seuraaminen saattaisi merkitä sitä, että semmoinen parlamentaarinen puolustus- ja turvallisuuspoliittinen komitea-työskentely saattaisi olla erittäin etevä ratkaisu nykyisissäkin poliittisissa oloissa.