Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ei varmaan ole vaikea kuvitella, mistä aiheesta aion käyttää lyhyen puheenvuoron. Saattaa olla hyvinkin, että harmaa talous ja talousrikollisuus on tässä aiheena. Tässä ei voi mitään muuta tehdä kuin jälleen kerran vielä palauttaa eduskunnan huomiota siihen, mitä kaikenlaista täällä tapahtuu.

Tarkastusvaliokunta on tehnyt merkittävän työn: 650-sivuinen selvitys on tehty, 300—400 sivua on siihen lausuntoja saatu jnp. Kun sitä kokonaisuutta on käsitelty, niin näyteltiin sellainen näytelmä, joka on eduskunnan arvovallan kannalta kyseenalainen ja suorastaan mieltä liikuttava.

Meillä olivat kuultavina valtiovarainministeriön asianomainen johto näissä asioissa ja Verohallinnon johto pääjohtajan johdolla. Se kuuleminen oli farssi. Mitään asiallista suhtautumista asioihin ei ollut, ja kaiken huippu oli se, että kun he poistuivat, niin he keskustelivat keskenään siitä, millä tavalla näytelmän käsikirjoitus meni hienosti, kun etukäteen sovitut puheenvuorot käytettiin, puheenvuorot, joissa asiasisältö vastasi suurin piirtein nollaa.

Arvoisa puhemies! Jos on tilaisuus puhemiehellä tai muilla paikalla olevilla arvokkailla henkilöillä vain keskustella valtiovarainministeriön ja Verohallinnon johdon kanssa, niin minä suosittelen näitten pöytätapojen muistuttamista, että kun tänne kutsutaan asiantuntijoiksi, niin se on vakava tapahtuma.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Se, mitä ed. Pulliainen äsken totesi tämän harmaan talouden tutkimuksen edistymisestä tuolla tarkastusvaliokunnassa, on nyt vaan valitettavasti ihan niin juuri kuin edustaja sen äsken kuvasi. Näin ei tietenkään voi jatkua, ja toivon, että Valtiontalouden tarkastusvirasto puolestaan, joka on erittäin ärhäkkäästi puuttunut näihin asioihin, voisi omalta osaltaan sitten myöskin viitoittaa tietä ja näyttää mallia ja esimerkkiä näille ed. Pulliaisen äsken mainitsemille korkea-arvoisille valtiovarainministeriön ja Verohallinnon virkamiehille.

Arvoisa puhemies! Tänään päivällä käytiin tästä pääluokasta melko pitkä keskustelu, ja minulle jäi mieleen, kun ministeri Tölli vastasi lukuisille edustajille, jotka erityisesti opposition puolelta valittivat määrärahojen niukkuutta, että miten kunnat pärjäävät heikosti. Kunnat pärjäävätkin heikosti, kunnilla on velkaa toistakymmentä miljardia Suomessa. Yhteensä meillä suomalaisilla on melkein 200 miljardia velkaa. Sitä velan määrää ei kerta kaikkiaan kenenkään pitäisi vähätellä, miten siitä selviämme.

Mutta miten selviämme sitten me, jotka olemme menossa vaalikentille? Ministeri Tölli antoi hyvän ohjeen: Edustajat hyvät, olkaa rehellisiä, kertokaa totuus.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan muutaman sanan lausua tästä harmaasta taloudesta. Täytyy antaa erityistunnustus ed. Pulliaiselle tästä. Hän on aktiivisesti nostanut tätä asiaa esille. Kyllähän tämä on erittäin vakava asia, ja tämä tulisi saada kuntoon. Itse — monet teistä kollegoista tietävät — toimin alalla, joka on tässä ollut suurennuslasin alla, ja kyllä tilanne tällä hetkellä on erittäin vaikea. Se vääristää kilpailua, ja rehelliset yrittäjät eivät tahdo enää pärjätä kilpailussa.

Miten me tämän saamme ratkaistua, se onkin jo iso kysymys. Me varmaan voimme täällä lainsäädäntötyöllä tehdä oman osamme, mutta emme kyllä välttämättä saa tätä asiaa kuntoon, vaikka henkilökorttiin tulisikin verotunnistenumero ja tekisimme niitä tarkastuksia vaikka kuinka tiheään. Kyllä tämä asia pitäisi ratkaista yrittäjien korvien välissä ja myös tilaajan, rakennuttajan, korvien välissä.

Kaikkien urakoiden, jotka on kilpailutettu, tilaajalla ja rakennuttajalla on täysi mahdollisuus tarkistaa joka ainut aliurakoitsija, ovatko asiakirjat kunnossa. Ketään sinne ei tarvitse hyväksyä, jos asiakirjat eivät ole kunnossa. Mutta jotenkin näyttää nyt siltä, että sitä otetta ei ole rakennuttajalla ja tilaajataholla, että ne sen tekisivät. Väitetään monesti, että se asiakirja on pyydetty, mutta se ei pidä paikkaansa. Ei ole iso työ soittaa Verohallintoon ja kysyä, pitävätkö paikkansa nämä tiedot, jotka siihen on kirjoitettu.

Mutta toivottavasti asiat menevät eteenpäin ja saadaan semmoinen hyvä yhteinen tahtotila, että me muuten tämän asian hoidamme kuntoon. Muuten tämä ei mene eteenpäin, jos ei meillä avaudu pään sisällä tämä homma. Tämä on niin iso kysymys kansantaloudenkin näkökulmasta, että tämä on pakko hoitaa kuntoon.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen on ansiokkaasti kiinnittänyt huomiota harmaaseen talouteen ja nyt viittasi siihen, että valtiovarainministeriön virkamiesten suhtautuminen asiaan ei ollut asianmukaista heidän ollessaan kuultavana. Omakin kokemukseni on se, että tämän tapaisissa asioissa valtiovarainministeriö ei ole ollut kovin nopea toimissaan.

Kiinnitin pari vuotta sitten huomiota siihen, että kasvava määrä tuotteita postikaupassa, nettikaupassa, kuljetetaan EU:n tullirajan ulkopuolelta, usein Ahvenanmaan kautta. Kun arvonlisäveroa peritään nykyisen säännöksen mukaan vain yli 10 euron osuus, se käytännössä tarkoittaa sitä, että aivan laillisesti — ei siis sinänsä mitään muuta kuin tämmöinen verotuksen porsaanreikä — pyöreästi viidenkympin tuotteet voidaan tällä tavalla kierrättää Ahvenanmaan kautta ja saada ne arvonlisäverovapaaksi. Tämä käytännössä tarkoitti sitä, että tietyntyyppinen nettikauppa oli kokonaisuudessaan siirtymässä vähitellen tällaisen kiertotien kautta hoidettavaksi.

Tämä asia tehtiin täysin selväksi valtiovarainministeriölle, mutta vasta nyt pari viikkoa sitten reagoitiin, tuotiin esitys tänne eduskuntaan, jossa tämä perintäraja pudotetaan 5 euroon, joka käytännössä sulkee tämän kierrätysmahdollisuuden. Mutta tässä on menetetty aika paljon, tehty turhia investointeja Ahvenanmaalla, ja toisaalta sitten valtio on tämän kierrätyksen takia menettänyt verotuloja melkoisen määrän aivan turhan takia.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Miksi kuntien taloudet ovat niin heikossa jamassa, yksi syy varmaan löytyy sähköisistä tietojärjestelmistä, jotka ovat tällä hetkellä siinä jamassa monessa kunnassa, että tietojärjestelmät enemmän estävät kuin edistävät palvelurakenteiden kehittämistä. Viime vuosikymmenet, voi sanoa, ovat olleet konsulttien kulta-aikaa. Konsultit ovat saatujen, eduskunnankin saamien tietojen valossa, voi sanoa, rahastaneet jopa miljardeja euroja nimenomaan näitten tietojärjestelmien suunnittelulla ja niin sanotulla kehittämisellä. Mutta nyt ollaan todella huonossa jamassa, ja pitää hyvin nopeasti järjestää asiat kuntoon, nimenomaan tietojärjestelmät kuntoon. Se, miten nopeasti tämä voi tapahtua, siitä tarkastusvaliokunta on saanut hyvin lohduttomat arviot.