Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelemme ensi vuoden talousarviota tilanteessa, joka on varsin epävarma. Maailmantalous on elpynyt, mutta selvästi hitaammin kuin oli ajateltu, vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Euroalueen kasvu on pysähtynyt, ja EKP:n arvion mukaan euroalue voi supistua taloudellisesti ensi vuonna jopa 0,9 prosenttia. Markkinat ovat rauhoittuneet, mutta toisaalta olennaista on se, että meillä on merkittäviä uhkatekijöitä edelleen markkinoilla.

Yksi syy heikkoon taloudelliseen kehitykseen Euroopassa on nimenomaan se, että eurokriisin ratkaisu on viivästynyt ja viivästynyt, ja se ei ole lopullisesti vielä näköpiirissä. Uhkia on edelleen erityisesti siinä suhteessa, että Kreikan pitää todella myöskin panna täytäntöön ne lupauksensa, mitkä lainsäädännön muodossa on parlamentissa tänä syksynä hyväksytty, ja meillä on tulossa joko helmikuussa tai maaliskuussa Italian vaalit, ja on aivan olennaista se, että Italian uusi hallitus sitoutuu välttämättömiin taloudellisiin toimenpiteisiin Italian velkakestävyyden säilyttämiseksi. Jos näissä suhteissa esiintyy ongelmia, taloudellinen kasvu varmasti ei tule olemaan niinkään hyvä kuin tällä hetkellä ennustetaan.

Muitten ongelmilla on ollut keskeinen vaikutus Suomeen, koska Suomi on hyvin riippuvainen viennistä Eurooppaan, yli puolet meidän viennistämme menee sinne, ja se on syy, minkä takia myöskin Suomen talous on nyt kääntynyt taantumaan. Kaksi viimeistä neljännestä ovat olleet negatiivisia kasvultaan. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tämäkin ennuste, joka budjettiesityksessä on esitetty ensi vuodelle, eli 1 prosentin kasvu, voi osoittautua liian optimistiseksi. Tästä saatiin esimakua viime torstaina, kun Suomen Pankki julkaisi oman kasvuennusteensa, joka on 0,4 prosenttia ensi vuodelle, ei siis 1 prosentti, ja Suomen Pankin kasvuennuste vuodelle 2014 on 1,5 prosenttia. Kuten sanottu, jos Euroopassa tapahtuu häiriöitä, nämäkin voivat olla vielä optimistisia kasvuarvioita. Tämän viikon lopulla tulee valtiovarainministeriön kasvuennuste. Sinänsä olisi ollut hyvä, että se olisi tullut jo alkuviikosta, niin että se olisi ollut pohjana käsiteltäessä täällä budjettia, mutta se joka tapauksessa tulee herättämään sitten keskustelua ja tulee olemaan pohjana valtioneuvoston myöhemmille päätöksille ensi vuoden alkupuolella.

Se, mikä on huolestuttavaa Suomen osalta, on se, että jos me vertaamme Suomea Ruotsiin, Ruotsissa valtiontalouden tasapaino on varsin hyvässä kunnossa, vientisektori vetää kohtalaisen hyvin, ja myöskin voidaan sanoa, että koko talouden dynamiikka on kohtalaisen hyvässä kunnossa ja Ruotsissa kasvu on ollut viime kriisin jälkeen selvästi suurempaa kuin Suomessa. Se merkitsee sitä, että kun vuoden 91 kriisin jälkeen Ruotsi selvästi menestyi huonommin, niin tällä kertaa Ruotsi menestyy paremmin, ja se tarkoittaa sitä, että meillä on varmasti Ruotsista tässä suhteessa opittavaa.

Se, mikä on huolestuttavaa Suomessa, on se, että meillä keskeiset vientisektorit ovat tällä hetkellä vaikeuksissa, erityisesti ict-sektori johtuen osittain Nokiasta ja sen aluskasvillisuudesta, mutta myöskin puunjalostusteollisuus ja telakkateollisuus, jotka ovat olleet ytimiä meidän vientisektorissamme. Tämä asettaa meille erityisen suuria haasteita, minkä lisäksi myöskin pitää mainita se, että viennin arvo on meillä alentumassa, valitettavasti, ja väestö ikääntyy, mikä merkitsee sitä, että vakavasti joudutaan miettimään Suomen talouden tilaa ja niitä toimenpiteitä, mitä meidän on tehtävä.

Myöskin valitettavaa on se, että sopeutustoimenpiteet, joita hallitus on tehnyt, eivät ole riittäviä. Täytyy todeta, että hallitusneuvotteluissa, hallitusohjelmassa, sovittiin 2,5 miljardin sopeuttamistoimenpiteistä ja viime maaliskuun kehysriihessä sovittiin 5 miljardin tasapainottamistoimenpiteistä, eli yhteensä 5 miljardia euroa. Tältä osin täytyy sanoa, että kun se on lähes 10 prosenttia budjetin loppusummasta, tämä luku on hyvin merkittävä. Eli nykyinen hallitus on tehnyt merkittäviä sopeuttamistoimenpiteitä, ja siitä se ehdottomasti ansaitsee tunnustusta, (Matti Saarinen: Pitää paikkansa!) mutta kuten sanottu, se valitettavasti, kun talouskehitys on nyt selvästi huonompaa, ei näytä tällä hetkellä olevan riittävää. Ehkä tältä osin täytyy todeta se, että tällä hetkellä valtiontalouden alijäämä on edelleen lähes 3 prosenttia, kun hallitusohjelmassa tavoitteeksi vuodelle 2015 asetettiin 1 prosentti. Se merkitsee sitä, että haasteet ovat erittäin kovia.

Myöskin, jos me ajattelemme vuoden 2008 finanssikriisin ratkaisua verrattuna vuosien 91—93 lamaan, niin tässä suhteessa on suhteellisen suuri ero. Vuosina 93, 95, 96 tehtiin voimakkaita rakenteellisia muutostoimenpiteitä Suomessa, joilla saatiin hyvin nopea talouskasvu aikaan, mistä Suomi hyötyi erittäin suuresti. Sen sijaan vuoden 2008 kriisin jälkeen on ehkä tehty toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä, ehkä hieman jälkiajassa, ja sitä positiivista kasvukierrettä, joka saatiin viisitoista vuotta sitten aikaan, tällä kertaa ei ole saatu aikaan. Siitä syystä saattaisi olla hyvin tärkeätä se, että nyt keväällä tehtäisiin päätöksiä, jotka ovat riittävän reippaita, minkä jälkeen voitaisiin lopettaa keskustelu lisäsäästöistä ja sitä kautta antaa vahva pohja talouden kasvulle ja myöskin luottamusta siihen, että tällainen positiivinen talouskierre voitaisiin saada aikaiseksi. (Ben Zyskowicz: Hyvin sanottu!)

Valtiovarainvaliokunta kuitenkin toteaa, että tasapainottaminen ei ole oikea keino, vaan erittäin tärkeä keino on se, että meidän pitää löytää kasvua edistäviä toimenpiteitä. Valiokunta mietinnössään viittaa Ruotsiin ja Saksaan. Saksan osalta voidaan todeta, että Saksassa nuorisotyöttömyys on erittäin alhainen. Siinä, miten nuoret tulevat Saksassa työelämään, meillä on varmasti paljon opittavaa. Saksassa ja Ruotsissa kummassakin on työvoiman tarjontaa lisääviä toimenpiteitä tehty, ja varmasti näistäkin toimenpiteistä meillä on opittavaa, ja nämä keinot pitää käydä hyvin huolellisesti kaiken kaikkiaan lävitse.

Se, mikä on myöskin tärkeätä, on se, että julkisten palvelujen tuottavuudesta on pidettävä huolta. OECD on selvittänyt asiaa ja toteaa, että Suomessa julkiset palvelut eivät ole niin tehokkaita kuin ne monessa muussa maassa ovat, ja meillä on ehkä hieman liian paljon byrokratiaa julkisissa palveluissa. Se, mitä hallitus oikein tekee, on se, että nyt meillä ollaan tekemässä kunta- ja palvelurakenneuudistusta, jossa erittäin tärkeänä on sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen. On erittäin merkittävää, että hallituksen pitää onnistua tässä uudistuksessa, jolla pidetään huolta siitä, että julkisia palveluita voidaan tehostaa ja sillä tavalla tarjota laadullisesti parempia palveluita vähemmällä rahalla, ja tällä voidaan pyrkiä kuromaan umpeen sitä kestävyysvajetta, joka meillä tällä hetkellä on.

Kun resurssit kaiken kaikkiaan vähenevät, on erittäin tärkeätä, että ne resurssit, jotka meillä on käytettävissä, suunnataan oikein, mikä tarkoittaa valtiovarainvaliokunnan mielestä sitä, että ne täytyy suunnata kasvua tukeviin toimiin, mikä tarkoittaa sitä, että me tarvitsemme innovaatioita, yrittäjyyttä, yritysten kansainvälistymistä, mutta tärkeätä on myöskin se, että meillä on erittäin vahva osaamispohja, koska se on perusta vahvalle, korkealle palkkatasolle missä tahansa yhteiskunnassa, ja meillä on myöskin oltava panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, koska se on menestyksen edellytys.

Myöskin tärkeätä on se, että kun julkistaloutta tasapainotetaan, samalla pidetään huolta työn tuottavuudesta ja työn kannustavuudesta. Työn tuottavuus on edellytys sille, että me voimme parantaa elintasoamme Suomessa. Työn kannustavuuden lähtökohtana pitää olla se, että työnteon pitää kannattaa kaikissa tilanteissa, ja siitä on pidettävä huolta. Paljon on tehty sitten vuoden 1997, mutta vielä on myöskin tässä suhteessa selkeästi tehtävää.

Kun asiantuntijoita on kuultu, on tuotu esille myöskin se, että pitäisi miettiä työtuntien lisäämistä, opiskeluoikeuden tiivistämistä, ammattikoulutuksen tehostamista, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä ja myöskin, kuten viimeksi Suomen Pankkikin totesi, ulkomaisen työvoiman ja rekrytoinnin lisäämistä. Kaikki nämäkin keinot hallituksen on syytä varmasti käydä lävitse ja miettiä, onko niistä apua tähän tilanteeseen.

Myöskin tärkeätä on se, että pyritään pitämään huolta siitä, että perhe- ja työelämän yhdistämistä tehostettaisiin, niin että työelämä voisi olla mahdollisimman joustavaa tässä suhteessa.

Tärkeätä on, jotta työmarkkinat toimisivat, valtiovarainvaliokunnan mielestä se, että meillä on riittävästi vuokra-asuntotuotantoa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, että joukkoliikenne toimii ja että koulutuspaikat suunnataan niille aloille, millä on työvoiman kysyntää. Meillä on selkeästi Suomessa edelleen se ongelma, että meillä on puutetta tietyillä aloilla työvoimasta, varsinkin suomalaisesta työvoimasta, ja tietyillä aloilla meillä on liikaa työvoiman tarjontaa, ja tämä yhtälö pitää saada ehdottomasti toimimaan.

Tämän lisäksi tärkeätä on se, että oppisopimuskoulutuksesta pidetään huolta, ja tietysti, kun on tärkeätä, että nuoret saavat työpaikkoja, tässä suhteessa on tärkeätä se, että pidetään huolta siitä, että oppisopimuskoulutuksen määrärahat olisivat riittäviä. Tässä suhteessa tehdään tiettyjä leikkauksia, jotka kuitenkin kohdistuvat ensi sijassa iäkkäämpään väestöön.

Valiokunnan mielestä tärkeätä on myöskin se, että kunnat osallistuvat julkisen talouden tasapainottamiseen ja tätä tehtävää ei jätetä pelkästään valtiolle.

Mitä tulee sitten tasapainottamisaikatauluun, niin tältä osin, kun korkotaso on erittäin matala, valtiovarainvaliokunnan mielestä on syytä harkita sitä, että tehtäisiin investointeja, jotka välittömästi tuovat tuloja valtiolle. Jos investoidaan johonkin heikon talouskasvun aikana, silloin on suhteellisen halpaa investoida, ja tärkeätä on se, että sitten myöskin saadaan tuottoa siitä investoinnista, ja tämä saattaa olla tarkoituksenmukaista pitkällä aikavälillä.

Arvoisa puhemies! Kahteen asiaan valtiovarainvaliokunta erityisesti haluaa kiinnittää huomiota, joista toinen on nuorten yhteiskuntatakuu. Valtiovarainvaliokunta on erittäin tyytyväinen, että nuorten yhteiskuntatakuu on hyväksytty, ja sen tarkoituksenahan on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille tai alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Tällä voidaan varmasti parantaa nuorten työllisyyttä selvästi jatkossa. Mutta valiokunnalla oli erityinen kuuleminen, ja siinä kävi ilmi se, että poliittisen tahdon täytyy olla erittäin vahva, että se myöskin käytännössä toteutuu. Aikaisemminkin on ollut yrityksiä, mutta jos sitä poliittista tahtoa toteuttaa ei ole, niin ne eivät välttämättä onnistu.

Tähän liittyy myöskin sitten se, että on tärkeätä, että järjestelmä toimii johdonmukaisesti, ja siitä syystä on tärkeätä, että meillä on yhteinen ja selkeä kokonaisuus, selkeä ohjeistus, ja valtion ja kuntien yhteistoiminnan täytyy toimia erittäin hyvin, jotta nuorisotakuu kyetään käytännössä myöskin toteuttamaan.

Valiokunta pitää tärkeänä myöskin nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamista, minkä avulla parannetaan niitten nuorten osaamista, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa. Valitettavasti meillä on 40 000 nuorta, jotka ovat kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella ja jotka ovat kouluttamattomia.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, johonka valiokunta haluaa kiinnittää huomiota, on liikennehankkeet. Syksyllä käydyssä keskustelussa on käynyt ilmi, että kehysrahoitus ei ole riittävä sovitun hankeohjelman toteuttamiseen. Kuitenkin on tärkeätä, että pidetään huolta siitä, että elinkeinoelämän tarpeet otetaan liikennesuunnittelussa erittäin hyvin huomioon. Tärkeätä on myöskin se, että kun suunnitelmia tehdään, voidaan toimia niitten suunnitelmien mukaisesti. Sellainen suunnittelu, joka ei johda yhtään mihinkään, on hukkaan heitettyä rahaa, ja siitä syystä valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kun hallituksen puolivälitarkastelu on ohitse, kun kehysriihi on ohitse, sen jälkeen valtioneuvosto antaa valtiovarainvaliokunnalle, joka valmistelee eduskunnassa rahapäätökset, selvityksen, jossa katsotaan, mitä tarpeita kenties muutoksiin liikennepoliittiseen selontekoon on, ja että myöskin eduskunta voi arvioida nämä muutostarpeet ja ottaa niihin kantaa.

Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi vielä todeta sen, että valtiovarainvaliokunta esittää määrärahalisäyksiä 50,9 miljoonan euron edestä. Näissä määrärahalisäyksissä on pyritty erityisesti siihen, että ne edistävät kasvua ja työllisyyttä — pieniä mutta sinänsä tärkeitä hankkeita. Sen lisäksi panostusta on sotainvalideille ja sotaveteraaneille ja myöskin lasten hyvinvointiin, ja erityisesti täällä tuodaan esille lastensairaala, jollainen pitäisi suomalaisen lastenhoidon hyväksi myöskin rakentaa Helsinkiin.

Täytyy ehkä hieman mennä itsekin peilin eteen ja sanoa valtiovarainvaliokunnan osalta se, että täällä on hyvin vähän siirtoja momentilta toiselle ja ei ole säästöjä eli pelkästään menolisäyksiä, ja kun me täällä puhumme tasapainottamisesta, emme itse ole välttämättä kauhean hyvä esimerkki tässä suhteessa. Mutta tärkeätä on se, että jossakin vaiheessa myöskin valtiovarainvaliokunnan piirissä mietitään, mitä tasapainottamistoimenpiteitä voitaisiin tehdä, ja tältä osin ministeri Urpilaisen kanssa on sovittu, että käymme keskustelua, mitä nuo tasapainotustoimenpiteet olisivat, ja että valtiovarainvaliokunta voisi antaa oman panoksensa tässä suhteessa.

Lopputulema niitten muutosten jälkeen, joita valtiovarainvaliokunnassa on tehty, on se, että budjetin alijäämä on 7,5 miljardia euroa, ja se tarkoittaa sitä, että jotta päästään tuohon 2 miljardiin euroon 2015, niin meillä on hyvin paljon työtä vielä tehtävänä.

Arvoisa puhemies! Hallituksella on erittäin keskeinen tehtävä, kun se puolivälitarkastelussa pyrkii parantamaan tasapainoa, mutta erityisen tärkeätä on se, että pyritään löytämään rakenteellisia uudistuksia, joilla pyritään saamaan kasvua aikaiseksi, ja sen onnistuminen on kuitenkin se kaikkein tärkein elementti.

Tässä yhteydessä haluan lopuksi vielä todeta myöskin sen, kun hallitukselle asetetaan velvoitteita, että tässä yhteiskunnassa on myöskin muita osapuolia kuin hallitus. Työntekijäjärjestöjen kannalta on tärkeätä se, että kun tehdään palkkaratkaisuja, ne mitoitetaan vientisektorin kilpailukyvyn mukaan. Työnantajien osalta täytyy sanoa, että ei pidä pelkästään valittaa, vaan tärkeätä on se, että suomalaisissa yrityksissä pitää löytää luovuutta ja johtamisen pitää synnyttää uusia toimintoja, uusia ideoita. Ei voi olla näin, että jaetaan pelkästään osinkoa, vaan tärkeätä on se, että kertynyt voitto mahdollisimman pitkälle investoidaan uudestaan yritykseen ja pyritään kasvattamaan yrityksen arvoa. Väitän, että se on omistajalle sittenkin parempaa politiikkaa. Ja niitä visioita ehdottomasti tarvitaan. Jos me ajattelemme Suomea, Suomen nousua — Nokia vuonna 93, panostaminen nimenomaan matkapuhelimiin, tai Finnair, liikenneverkko Aasiaan — tämäntyyppisiä oivalluksia tarvitaan yritysjohtajilta, jotta tähän maahan saadaan kasvua. Eli yritysjohtajien pitää myöskin mennä peilin eteen, miettiä, mitä he voivat tehdä itse kasvun saamiseksi aikaan tässä maassa.

Lopuksi vielä, mitä ilmapiiriin tulee: Kun nyt seuraan lehdistöä — ja jos nyt otan suurimman lehden Helsingin Sanomat esimerkkinä — niin täytyy sanoa se, että aika paljon meillä luodaan ilmapiiriä, joka on yritystoiminnalle kielteinen ja jossa kateus vallitsee. Jos me haluamme, että tämä yhteiskunta menestyy, se merkitsee sitä, että meidän pitää arvostaa yrittäjyyttä, ahkeruutta, kunnioittaa niitä ihmisiä, jotka rakentavat tätä maata, ja tällainen ilmapiiri pitäisi myöskin mediassa luoda tähän yhteiskuntaan.

Petteri Orpo /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tänään alkava budjettikeskustelu tulee varmasti kirvoittamaan tässä salissa synkkiä vuoropuheluja Suomen talouden tilasta ja tulevaisuudesta. Tilanne todellakin on vaikea. Todettakoon kuitenkin heti alkuun, että Suomi on pärjännyt ennenkin ja niin se pärjää myös tulevaisuudessa. Vastuullisen taloudenhoidon ansiosta tulevaisuutemme on meidän omissa käsissämme. Me voimme melko nopeallakin aikavälillä parantaa kilpailukykyämme, luoda yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Me itse päätämme, vain me, minkälainen hyvinvointiyhteiskunta Suomi tulevaisuudessa on.

Resepti on melko yksinkertainen: Lopetetaan voivottelu ja toistemme syyttely. Tunnistetaan ja tunnustetaan tosiasiat ja tehdään välttämättömät uudistukset. Suomi tarvitsee nyt rohkeutta ja yksituumaisuutta. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ravisteli erityisesti läntisiä talouksia, mutta nyt on käynnissä maailmanlaajuinen talouden uusjako. Tässä jaossa määrätään globaalin kilpailun tulevaisuuden menestyjät. Kriisien keskellä suomalaiset ovat aina pärjänneet yhteistyöllä, yhteisöllisyydellä ja yhteen hiileen puhaltamisella sekä tietenkin sisulla.

Me olemme nyt kohdanneet tilanteen, joka ei korjaannu sillä, että odottelemme vain tulevaa talouskasvua. Suomi on astunut peruuttamattomasti aikaan, jossa talouskehitystämme haastaa yhä kovempi kilpailu maailmalta. Nopean ja suhteellisen vakaan kasvun oloissa hyvin toimineet yhteiskunnan rakenteet työmarkkinoista julkiseen sektoriin eivät enää yksinkertaisesti sovi edessä oleviin hitaan kasvun ja epävarmuuden oloihin. (Timo Soinin välihuuto)

Suomalaisessa yhteiskunnassa on käynnissä laaja keskustelu keinoista, joilla saamme maan talouden kasvuun ja kestävälle pohjalle. Otetaan avoimin mielin vastaan erilaiset esitykset ja valitaan niistä yhdessä toimivimmat. Ei kilpailla siitä, kuka ehtii tyrmäämään uusimman idean ensin, vaan kilpaillaan mieluummin siitä, kuka ideoi parhaiten ja eniten. Mietitään myös, mistä itse kukin olisimme valmiit luopumaan, jotta saisimme meidän rahamme riittämään. Suuret uudistukset ovat välttämättömiä, ja ne saavutetaan vain yhdessä sopimalla.

Herra puhemies! Hallitus on joutunut tekemään budjettinsa poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa. Budjetti sisältää lukuisia hyviä aineksia, jotka vievät isänmaatamme oikeaan suuntaan. Jo tehdyillä ratkaisuilla hallitus on sopeuttanut taloutta yhteensä 5 miljardin euron edestä ja luonut edellytyksiä uudelle kasvulle. Erityisen suuren kiitoksen ansaitsevat budjettiesitykseen sisältyvät kasvukannustimet. Talouden uudistumista kiihdyttävä t&k-kannustin on strategisesti tärkeä: Suomen on pyrittävä erikoistumaan uusien ideoiden tuottajana. Bisnesenkelikannustimella taas lisätään kasvun kannalta välttämätöntä rahoitusta ja rahoitusmahdollisuuksia pk-yrityksille. Myös budjettiin sisältyvät kasvutoimenpiteet, kuten rikkidirektiivin kustannusten kompensoiminen sekä cleantech-sektoriin panostaminen, ansaitsevat kiitoksen.

Myös eduskunnan itsensä budjettiin tekemät lisäykset painottuvat selkeästi kasvuun, työllisyyteen, lapsiin sekä nuoriin. Edellisen laman virheitä ei saa toistaa, vaan vaikeassakin tilanteessa lapsista on pidettävä erityistä huolta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen ennalta ehkäisevään lastensuojeluun panostamiseen. Monet surulliset kohtalot ovat vältettävissä oikea-aikaisella avulla. Nuorten syrjäytyminen on yhteiskuntamme suurin epäkohta, ja siksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on suuri teko hallitukselta.

Herra puhemies! Hyvistä aineksista huolimatta tehdyt toimenpiteet eivät vielä riitä, koska taloudellinen tilanne on vielä syksyn aikana edelleen heikentynyt. Tosiasiat tunnustaen hallitus on jo ryhtynyt laajalla rintamalla valmistelemaan uusia toimenpiteitä kevään kehysriiheen ja puolivälitarkasteluun. Tilanne on niin muuttunut, että hallitusohjelma on ikään kuin kirjoitettava uudelleen.

Hallituksen on löydettävä samanaikaisesti keinot niin julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseen kuin myös talouskasvun vauhdittamiseen. Kestävyysvajeen umpeen kurominen ei kuitenkaan onnistu pelkästään verotusta kiristämällä ja menoja leikkaamalla. Ennen kaikkea Suomi tarvitsee aktiivista kasvupolitiikkaa: nopeasti toimivia kasvun piristysruiskeita ja pidemmän aikavälin kilpailukykyämme parantavia rakenteellisia uudistuksia. Meidän on huolehdittava meidän teollisuudestamme ja sen kilpailukyvystä, mutta aivan erityisesti suomalaisista pk-yrityksistä ja koko niiden kentästä. Sieltä löytyy suurin potentiaali kasvulle ja uusille työpaikoille.

Meillä on paljon opittavaa keskeisiltä kilpailijamailtamme. Saksassa ja Ruotsissa on tehty uudistuksia, joilla työllisyyttä on parannettu ja kilpailukykyä vahvistettu. Minä en ole huomannut kenenkään sanovan, ettei Ruotsi olisi enää hyvinvointiyhteiskunta, vaikka siellä on tehty rakenteellisia uudistuksia, joista Suomessa tuskin saa edes puhua. (Ben Zyskowicz: Kuulitteko, demarit! — Timo Soini: Siellä on oma valuutta! — Välihuutoja)

Mitä enemmän onnistumme uudistamaan vanhentuneita rakenteita, sitä vähemmän meidän on tehtävä kasvulle ja hyvinvoinnille haitallisia menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Leikkaukset hyvinvointiin tarkoittavat suurempia ryhmäkokoja kouluun, vähemmän hoitajia vanhustenpalveluihin, pidempiä jonoja terveyskeskuksiin. Veronkorotukset taas tarkoittavat kohonneita hintoja, vähemmän käteenjääviä tuloja ja ovat myrkkyä talouskasvulle. Kokoomus valitsee mieluummin rakenteellisten uudistusten tien kuin pelkkien leikkausten ja veronkorotusten synkän polun.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että kevään kehysriihessä hallitus tekee isänmaan kannalta välttämättömät ratkaisut. Hallitus voi tehdä paljon, mutta se ei kuitenkaan pysty ihmeisiin yksin. Avaimet Suomen tulevaisuuden suuntaa määritteleviin ratkaisuihin kilpailukyvyn vahvistamisesta ja työn tarjonnan lisäämisestä ovat pitkälti työmarkkinajärjestöjen käsissä.

Me tarvitsemme päätöksiä laajalla rintamalla yhteisesti sopien. Suomi nousee tästäkin kriisistä yhteistyöllä. Ehdottomuuksien ja vastakkainasettelun sijasta tarvitsemme nyt ymmärrystä, vastaantuloa ja kykyä tinkiä saavutetuista eduista. Asemiin ajamisen aika on nyt ohi — nyt on aika sopimiselle. (Ben Zyskowicz: Jo toinen loistava puhe tänään!)

Kari Rajamäki /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskuntaryhmämme haluaa lisätä oikeudenmukaisuutta ja vähentää eriarvoistumista yhteiskunnassamme. Tämä tavoite näkyy punaisena lankana sekä hallitusohjelmassa että talousarviossa.

Taloustilanne on huonontunut nopeasti eurokriisin kärjistymisen seurauksena. Suomen osalta edellisen, keskustavetoisen hallituksen aloittamat Kreikkaa koskevat lainajärjestelyt ja Euroopan rahoitusvakausvälineeseen liittyvät ratkaisut saattavat merkittävästi vaarantaa Suomen valtiontalouden kestävyyttä. (Timo Soini: No näin on!) Ilma on sakeana erilaisia säästövaatimuksia. Suomi tarvitsee nyt ennen muuta kasvua tukevia investointeja ja mahdollisimman hyvää työllisyyskehitystä.

SDP tukee valtiovarainministeri Jutta Urpilaista ja hallitusta pyrkimyksessä rajata tukipolitiikan riskit kansallisen edun mukaisesti, niin et-teivät suomalaiset veronmaksajat ja suomalainen hyvinvointi joudu pankkien ja velkaisten maiden takausten maksumiehiksi. (Timo Soini: Se on jo!)

Kasinokapitalismin aiheuttamaa laskua maksavat sadat miljoonat syyttömät. Nykyiset ongelmat eivät Kreikkaa lukuun ottamatta ole ensisijaisesti seurausta valtioiden velkaantumisesta vaan yksityisen finanssimaailman vastuuttomasta ja lyhytnäköisestä ahneudesta. Tämän vuoksi hallitusohjelmaan kirjattiin SDP:n vaatimuksesta rahoitusmarkkinaveron toteutus. (Timo Soini: Koska tulee voimaan?) Näin voidaan paremmin puuttua eurokriisin taloudellisiin syihin ja paljastaa harmaan talouden rahaliikkeet veroparatiiseihin.

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu on tämän hallituksen kärkihankkeita niin yksilön kuin koko yhteiskunnan kannalta. Hallituksen on ehdottomasti valvottava, että nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu toteutetaan laadukkaasti. Siihen tulee varata riittävät voimavarat. Nuorille tarjottavien palveluiden on oltava henkilökohtaisesti räätälöityjä, ja niiden on lisättävä nuorten työllistymismahdollisuuksia. Te-keskuksille on tehtävää varten turvattava riittävästi pätevää henkilökuntaa.

Herra puhemies! Suomen talouspolitiikan toimintakyvyn ja eduskunnan budjettivallan varmistamiseksi on huolehdittava, että talous- ja rahaliiton vakauden ja yhteensovittamisen ja ohjauksen ratkaisuissa on noudatettava Suomen perustuslakia. Sosialidemokraatit edellyttävät valtiovarainvaliokunnassa, että näiden vaiheittaisten ratkaisujen kumulatiivista yhteisvaikutusta eduskunnan budjettivaltaan sekä kansalliseen suvereniteettiin on tarkoin seurattava. Hallituksen tulee asian jatkovalmistelussa huolehtia siitä, ettei maamme perustuslakia ja sen takaamaa eduskunnan budjettivaltaa vaaranneta eurokriisin nimissä. Suomen kansantalous ja yhteiskunnallinen selviytyminen eivät siedä, että Suomen budjettia tulevaisuudessa valvottaisin vaikkapa Berlusconin asettaman komissaarin puolipäivätyönä. Se ei istu suomalaiseen demokratiaan eikä pohjoismaiseen perinteeseen.

Taloudellisen tilanteemme selvittämistä ja ratkaisujen löytämistä varten on sen sijaan väistämätöntä, että valtioneuvosto valtiovarainvaliokunnan esittämällä tavalla nimeää Suomen talouden parhaista asiantuntijoista koostuvan riippumattoman finanssipoliittisen neuvoston. Neuvoston asiantuntemus luo edellytykset laajapohjaiselle keskustelulle talouspolitiikasta ja tarvitta-vista ratkaisuista.

Talouskriisien aikana kylmät tuulet puhaltavat ja kovat arvot korostuvat. Palkkaeduistaan ja omista bonuksistaan huolta pitäneet työnantajapiirit vaativat äänekkäästi yksipuolista puuttumista työntekijöiden toimeentuloon, työaikaan ja sairausajan palkkaan. He katsovat myös, että työmarkkina-asioista sopiminen laajapohjaisesti, kansallista etua tavoitellen, on haitallista. Sen sijaan he vaativat liittokohtaisia neuvotteluja, jotka perinteisesti ovat johtaneet kalliisiin ratkaisuihin ja työmarkkinoiden levottomuuteen.

Työuria ei pidennetä heikentämällä työntekijöiden asemaa tai antamalla potkut parhaassa työiässä oleville työntekijöille. (Rakel Hiltunen: Se oli hyvin sanottu!) Tämä synnyttää suomalaisissa perheissä hätää ja ahdistusta. Suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä ja eheyttä ei vahvista se, että meillä on tuntuvasti helpompaa kuin monessa Euroopan unionin jäsenmaissa lomauttaa ja irtisanoa työntekijät vedoten taloudellisiin syihin. Hallituksen on asettava asiantuntijaryhmä valmistelemaan Suomeen sellainen työntekijöiden lomautus- ja irtisanomissuoja, joka vastaa eurooppalaista tasoa.

Yrityksissä käytettävät optiopalkkiojärjestelmät loukkaavat kansalaisten ja työntekijöiden oikeudentuntoa. Ei ole oikein, että yrityksen johto hyötyy merkittävästi samalla kun työntekijät elävät epävarmuudessa ja jopa menettävät työpaikkansa. Johtajien tulee itse näyttää mallia vähentämällä etujaan vaatiessaan malttia työmarkkinaratkaisuihin. (Ben Zyskowicz: Puhuja on oikeassa!)

Teollisuuden yleisiä toimintaedellytyksiä turvataan onnistuneilla väyläinvestoinneilla, kilpailukykyä ylläpitävällä energia- ja ympäristöpolitiikalla sekä huolehtimalla osaavan työvoiman ja yritysrahoituksen saatavuudesta. Samalla toimintaympäristöä on kehitettävä elinkeinoelämän kannalta entistä ennakoitavammaksi. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota niihin toimiin, joilla voidaan edesauttaa uusien teollisten investointien kohdistumista Suomeen.

Puhemies! Suomen suurin turvallisuusuhka on sosiaalinen turvattomuus ja syrjäytyminen. Kansallinen selviytyminen edellyttää työelämän kehittämistä ja inhimillisen hyvinvoinnin vahvistamista ja siinä erityisesti köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen taistelun voimistamista. Suomessa elää reilusti yli puoli miljoonaa ihmistä köyhyysrajan alapuolella. Lapsiköyhyys koskettaa yli 130 000:ta lasta. Viime vuonna sijoitettiin kiireellisesti yhteiskunnan huostaan 3 483 lasta. Tämän kansallisen häpeän poistamiseksi meidän on keskitettävä voimamme. Lasten ja lapsiperheiden tukeminen ennen ongelmien riistäytymistä on järkevää sekä lapsen että yhteiskunnan kannalta.

Taloustilannetta tullaan arvioimaan uudelleen maaliskuun kehysriihessä. On varmistettava valtiontalouden vakautta sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävä finanssipolitiikka. On vältettävä paniikkijarrutusta. Keskeistä on arvioida toimenpiteiden taloudellinen ja työllisyyteen kohdistuva vaikutus ihmisten arjessa eri puolilla Suomea.

Herra puhemies! Ihmisten sosiaalinen turvallisuus kohentaa kansakunnan henkistä kriisinkestävyyttä, ja oikeudenmukaisuus vahvistaa uskoa huomiseen. (Matti Saarinen: Loistava puhe!)

Kaj Turunen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jokainen tässä salissa paikalla oleva on matkustanut lentämällä. Jokainen myös tietää turvallisuusasioiden merkityksen lentoliikenteessä. Niissä ei tehdä kompromisseja. Jokaisen lennon aluksi kerrotaan turvallisuusohjeet siltä varalta, jos lennon aikana tapahtuu jotain poikkeuksellista. Tiedämme, että jos lennon aikana matkustamossa ilmanpaine laskee, putoavat happinaamarit eteemme. Tiedämme myös ohjeen, että happinaamari on laitettava itselle ensin, ensin siksi, että on turvattava oma hapensaanti, niin että voi tämän jälkeen muita auttaa. (Matti Saarinen: Niinhän herrat tekevät!)

Viimeistään nyt olisi aika myöntää tosiasiat. Olemme nukkuneet ruususenunta koko 2000-luvun. Hallitus hallituksen perään ei ole Ruotsin ja Saksan tavoin kyennyt tekemään tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. Tämän vastuuttoman politiikan seuraukset ovat nyt kaikkien nähtävissä. Vientisektorimme kilpailukyky ja sen seurauksena vaihtotase ovat romahtaneet. Vaihtotaseen vajausta lisäävät vielä tehdyt ympäristö- ja energiapoliittiset ratkaisut. Valtion huolestuttava velkaantuminen johtuu ennen kaikkea kilpailukykymme heikkenemisestä, eikä velkaantumista saada kuriin ennen kuin kilpailukykymme on palautettu. Ei voi ehkä sanoa, että olemme Kreikan tiellä, mutta ehkä voidaan sanoa, että olemme Espanjan ja Italian tiellä. Happi alkaa loppua myös Suomi-neidolta.

Hallituksen onkin syytä suunnata tarmonsa eurokriisin hoidosta kotimaan talousongelmien ratkomiseen. On aika tehdä isänmaallista talouspolitiikkaa, kotimaamme kannalta parempia ratkaisuja. Hallituspuolueet voisivatkin osoittaa olevansa oikeasti vastuullisia ja kannattaa perussuomalaisten budjettivastalauseen muutosehdotuksia, jotka parantavat talouskasvun edellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla, ainoalla todellisella oppositiopuolueella, on vaihtoehtoja tarjottavana. Mielestämme valtion tulisi nykyistä paremmin tukea pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, sillä viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille. Ehdottamamme kasvupaketti on erityisesti pk-yrityksille suunnattu 250 miljoonan euron verokannustin, joka edistää niiden kasvua ja työllistämismahdollisuuksia. Kasvupakettimme sisältää arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan sekä niin sanotun huojennusalueen katon noston. Tämä olisi erityisen tärkeää itsensä työllistäville pienille yrityksille. (Timo Soini: Luulisi kokoomuksellekin kelpaavan!) Ehdotamme myös työllistäville pk-yrityksille Viron-mallin mukaista yritysverotusta jo kilpailullisestakin syystä. Lisäksi toteuttaisimme työllisyyttä parantavan ja harmaata taloutta suitsivan kotitalousvähennyksen korotuksen.

Perussuomalaiset ovat pettyneitä siitä, että hallituksen suuret puheet nuorisotakuusta näyttävät jäävän vain puheiksi. Ammattikorkeakoulujen opiskelupaikkoja vähennetään, esi-, perus-, yleissivistävän, ammatillisen opetuksen resursseja leikataan. Näinkö hallitus toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuuta? Perussuomalaiset haluavat oikeasti edistää nuorison työllistymistä eivätkä siksi voi näitä leikkauksia hyväksyä.

Tahtoisimme myös kaventaa hallitusta selvästi enemmän viime vuonnakin rajusti kasvaneita tuloeroja. Emme nostaisi arvonlisäveroa, jyrkentäisimme selvästi tuloverotuksen progressiota ja kaventaisimme suurituloisten mahdollisuuksia nauttia verovapaista osinkotuloista.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät hallituksen tavoin ole valmiita rapauttamaan kuntien taloutta ja peruspalveluita. Osoittaa todellista piittaamattomuutta jakaa kunnille liian pieniä valtionavustuksia peruspalveluiden asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Valtionosuusleikkaukset pakottavatkin kuntia nostamaan veroastettaan ja lisäävät entisestään kuntasektorin koko 2000-luvun kasvanutta velkataakkaa. Kunnat joutuvat tinkimään palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Tosin kohta ei kunnilla ehkä ole peruspalveluita, mitä tarjota, sillä sosiaali- ja terveyshuoltoon kaavaillut uudistukset estävät alle 20 000 asukkaan kunnilta sote-palveluiden järjestämisen. Näitä kuntia on Suomessa 280. Ja jos käytännössä tuo raja nousee 50 000:een, on tilanne entistäkin surkeampi. Näitä kuntia on vain 19. Me perussuomalaiset antaisimme kunnille yhteensä melkein 300 miljoonaa euroa enemmän kunnallisten palveluiden järjestämiseen kuin hallitus antaa.

Perussuomalaiset vaativat hyvän hoidon turvaamista ikäihmisille. Haluamme Suomesta maan, jossa ikäihmisiä arvostetaan ja jossa ikääntymistä ei tarvitse huonon hoidon tai heitteille jättämisen takia pelätä, maan, jossa vanhuksia ja sotiemme veteraaneja kunnioitetaan. Haasteina ovat palvelujen laadun turvaaminen ja hoitotyöntekijöiden työolojen parantaminen. Moni hoitotyöntekijä sinnittelee jaksamisensa äärirajoilla, ja osa on jo vaihtanut alaa. Pelkkä kuntien velvoitteita lisäävä vanhuspalvelulaki ei siis riitä. Myös omaishoito tulee entistä paremmin ottaa huomioon, ja omaishoidon tuen maksaminen on syytä siirtää Kelan vastuulle. Näin tukien saaminen ei riipu kunnan taloudellisesta tilanteesta.

Perussuomalaisten mielestä olisi oikeudenmukaista tehdä lapsilisien indeksikorotukset ja sitoa opintotuki indeksiin jo ensi vuonna.

Emme myöskään ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta, edes syrjäseuduilla, emmekä voi antaa liikenneverkkomme rapautua.

Arvoisa puhemies! Kehotan vielä kerran, että hallituspuolueet äänestävät perussuomalaisten kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä parantavien muutosehdotusten puolesta. Täällä on moni viime viikkojen aikana toivonut nopeita toimia Suomen taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Hallituspuolueet ovat ilmeisesti puheistaan huolimatta päättäneet toimia samoin kuin vuosi sitten. Tällöin perussuomalaisten ehdotukset t&k-verotuesta ja enkelirahoituksen tukemisesta tyrmättiin budjettiäänestyksessä, mutta kehysriihessä hallitus kuitenkin ne päätti toteuttaa, ja hyvä niin.

Perussuomalaiset toivovat, ettei hallituspuolueilla jälleen kerran poliittinen peli mene Suomen edun edelle. Meillä ei vain ole yksinkertaisesti nyt varaa siihen, että hyvät ehdotukset tyrmätään pelkästään sen takia, että ehdottava taho on hallituspuolueiden mielestä väärä. Perussuomalaiset lupaavat toimia toisin: tulemme tukemaan kaikkia hallituksen esityksiä, jotka edistävät maamme kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä. Suomi-neito tarvitsee happea. Nyt on otettava happinaamari itselle ensin.

Arvoisa puhemies! Ehdotan hallitukselle seuraavaa epäluottamuslausetta: "Hallitus ei ole onnistunut ensi vuoden talousarviossaan parantamaan talouskasvun edellytyksiä, työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja turvaamaan heikompiosaisten asemaa. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta." (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä)

Juha Sipilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme ajautumassa kansalliseen kriisiin. Kataisen hallituksen ohjelma on ensimmäisestä päivästä alkaen perustunut liian optimistisiin talouslukuihin. Hallitusohjelman keskeisimmät tavoitteet alijäämästä ja velkasuhteen taittumisesta eivät tällä menolla toteudu. Välttämättömien päätösten tekemistä on siirretty eteenpäin. Nyt ne ovat edessä. Hallituksen toimintakyky mitataan alkuvuodesta. Tässä ei nyt retoriikka auta.

Karua kieltä synkästä tilanteesta kertoo yritysten turvautuminen irtisanomisiin lomautusten sijaan. Usko pidemmän ajan näkymään on surkea. Suomalaiset ovat kuitenkin parhaimmillaan selviytyjiä. Nyt tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista. Jokaisen meistä on tultava ulos poteroistamme tilanteen ratkaisemiseksi.

Keskustan eduskuntaryhmä tuo tämän viikon aikana yksityiskohtaisen budjettivaihtoehdon pääluokittain keskusteluun. Yhden vuoden budjetilla ei kuitenkaan ratkaista talouden isoa kuvaa. Hallitus on haastanut oppositiota keskusteluun tästä. Siksi keskityn puheessani isoon kuvaan.

Tarvitsemme ensinnäkin rohkeita toimenpiteitä, jotka luovat vankan perustan kasvulle, yrittäjyydelle ja työllisyydelle, ja toiseksi rakenteellisia miljardiluokan uudistuksia, jotka oikaisevat talouden tasapainoa ja poistavat turhia normeja. Kolmanneksi tarvitsemme arvokeskustelua omasta vastuusta sekä toisistamme välittämistä. Meidän on myös opittava arvostamaan ikääntyvää väestöä voimavarana. Suomi nousee yrittäjyydellä, työnteolla ja välittämisellä. (Ben Zyskowicz: Oikein!) Keskusta tekee viisi konkreettista miljardiluokan esitystä.

Arvoisa puhemies! Meneillään olevaan teollisuuden rakennemuutokseen ei kyetä vastaamaan nykyisillä välineillä. Rakennemuutos on aina myös suuri mahdollisuus. Tilanteen ratkaisuksi keskusta esittää aivan uudentyyppistä rahastoa. Esitämme valtion omistuksen painopisteen muuttamista siten, että 1,5 miljardia euroa eli noin 10 prosenttia nykyisestä pörssiomistuksesta vapautetaan uuteen rahastoon. Rahaston kokoa kasvatetaan samansuuruisella eläkerahastojen sijoituksella, ja lisäksi mukaan haetaan yksityistä pääomaa. 3—5 miljardin euron rahastolla osaltaan varmistetaan teollisuutemme uusiutuminen. Sillä tavoitellaan merkittävää osaa 200 000 uuden työpaikan tavoitteestamme. Rahasto tekisi sijoituksia uusille toimialoille, kuten biotalouteen sekä teknologian soveltamiseen.

Biotaloudessa päästään nopeasti liikkeelle bioenergiahankkeilla. Keskustan johdolla tehtiin suuri uusiutuvan energian ohjelma. Moni hanke on nyt jäissä, koska hallitus edistää kivihiilenmustaa politiikkaa. Suomalaiset arvostavat kotimaisen ruuan lisäksi kotimaista uusiutuvaa energiaa, hallitus ei kumpaakaan. (Miapetra Kumpula-Natri: Vientiä!) Suurimmat biotalouden mahdollisuudet ovat puun uusissa käyttömuodoissa. Ne luovat uusia työpaikkoja esimerkiksi metsänkorjuuseen, konepajoille, automaatioalalle, autonkuljettajille, huolto- ja laitosmiehille, lääke-teollisuuteen sekä tehtaiden työntekijöille vaateteollisuudessa, kemianteollisuudessa ja jopa elektroniikassa. Teknologian soveltamisesta on tehtävissä korvaava tukijalka, joka paikkaa Nokia-klusterin aukkoa. Lisäksi tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia, jotta Suomesta saadaan paremmin kokeiluja salliva yhteiskunta.

Toinen miljardiluokan esityksemme on Valtion infra Oy:n perustaminen yhdessä työeläkeyhtiöiden kanssa. Uusi perustettava yhtiö mahdollistaisi nopealla aikataululla monien kasvua tuovien keskeisten hankkeiden rahoituksen.

Arvoisa puhemies! Kolmanneksi esitämme ratkaisun kuntauudistukseksi: kotikunta—maakunta-mallin. Hallitus näyttää olevan suurkuntahankkeessaan täysin umpisolmussa. Keskustan malli tarjoaa muun muassa alustan terveydenhuollon tietojärjestelmien yhtenäistämiselle. Hallitus ei ymmärrä tämän merkitystä. Se investoi velkarahalla Euroopan kriisirahastoon könttäsumman vuosia etukäteen mieluummin kuin suomalaiseen terveydenhuoltoon, siis siihen, että vastaanotolla käynti sujuisi nopeammin, tai siihen, että lääkärit ja sairaanhoitajat saisivat keskittyä potilaiden hoitamiseen. Yhteensopivuus, yhteinen potilasarkisto ja kotikunta—maakunta-malli luovat säästöjä ja arjen sujuvuutta terveydenhuoltoon. Hallituksen linjalla miljardisäästöt siirtyvät koko ajan eteenpäin. Turhaa työtä tehdään joka ikinen päivä.

Neljänneksi meidän on tunnustettava tosiasioita. Työuria on pakko jatkaa alusta, keskeltä ja lopusta. Ratkaisun pitää sisältää eläkeiän nostamisen vähitellen. Tämä on luontevaa, sillä suomalaiset elävät entistä pidempään ja entistä terveempinä. Tärkeintä on, että nuoret pääsevät työelämään nykyistä aikaisemmin. Nuorten tilanteen korjaamiseen vaaditaan esimerkiksi oppisopimusjärjestelmän remontoimista. Hyvällä johtamisella voidaan parhaiten vaikuttaa työssäjaksa-miseen. Työurapäätöksillä on myös pitkän aikavälin merkitystä Suomen uskottavuudelle luottoluokittajien silmissä. Työpaikkojen säilymisen kannalta tarvitsemme maltillisia ja vakautta lisääviä palkkaratkaisuja. Palkanalennusuho aiheuttaa vain epäluottamusta ja vastakkainasettelua. Tarvitsemme ennen kaikkea uutta työtä luovia toimia. Päätöksiä odotetaan myös Turun telakalla.

Viidenneksi keskusta uskoo, että miljardiluokan säästöjä on saatavissa panostamalla ennalta ehkäisevään työhön eri elämänalueilla. Riittävät resurssit neuvoloihin, kouluterveydenhuoltoon ja perheiden kotiapuun maksavat itsensä takaisin. Keskustan vaihtoehto rakentaa Suomea oikeudenmukaisempaan ja eheämpään suuntaan.

Arvoisa puhemies! Muutoksen tekeminen on haasteellista ja innostavaa. Tästäkin selvitään. Hyvät kollegat, tartutaan toimeen. Sitä suomalaiset meiltä, ja etenkin teiltä, arvoisa pääministeri, nyt odottavat: kykyä johtaa Suomi selviytymisen tielle.

Kari Uotila /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan ryhmäpuheenvuoron käyttäjä edustaja Sipilä tuossa lateli aika isoja rakenteellisiakin uudistusvaatimuksia, mutta silti hän on luultavasti oikeassa, kun totesi jokin aika sitten, että toivoo tämän hallituksen jatkavan vaalikauden loppuun. Oli edustaja Sipilän motiivina sitten pieni rimakauhu vaikeiden aikojen ja ratkaisujen edessä tai jokin muu syy, niin kuitenkin totta on, että tuskin parempaa hallituspohjaa on löydettävissä maan asioita hoitamaan edes uusien vaalien kautta.

Vaikeista ajoista huolimatta hallitusryhmät pystyivät löytämään ensi vuoden talousarviostakin tyydyttävän ratkaisun, jolla tasapainotetaan tulojen ja menojen epäsuhtaa oikeudenmukaisella tavalla. Oikeudenmukaisuus ja vaikeimmassa asemassa olevien puolustaminen on sitä, mitä me vasemmistoliitossa olemme ajaneet niin hallitusohjelmaa laadittaessa kuin sitä toteutettaessakin. Perusturvan historiallinen parantaminen, verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen, nuorisotakuu, työmarkkinatuen harkinnanvaraisuuden poisto ja vanhuspalvelulaki ovat esimerkkejä tavoitteittemme mukaisista tuloksista.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousnäkymät ovat huonommat kuin hallitusohjelmaa laadittaessa ja tasapainotavoitteita asetettaessa. Epävarmuus Euroopassa jarruttaa talouskasvua, ja meillä se näkyy heikkona vientinä. Lisäksi meillä on haasteemme it-alan ja metsäteollisuuden hyytymisen vuoksi. Edessämme on seuraava kehysriihi ja hallituksen puolivälitarkastelu. Ensi torstaina valtiovarainministeriö julkaisee uuden talousennusteensa. Todennäköisesti sen viesti tulee olemaan lähellä Suomen Pankin arviota, joka päätyi suosittelemaan 1 miljardin lisäsopeutusta jo tehtyjen päätösten lisäksi.

Hallitusohjelman tavoitteista ja perälautakirjauksista huolimatta nyt on tarkan harkinnan paikka. Mikä on järkevää suhdannetilanteen, pitemmän aikavälin tasapainottamistavoitteen ja rakenteellisten uudistusten toimeenpanon kannalta? On syytä arvioida, olisiko nykyisessä taloustilanteessa kuitenkin järkevämpää laittaa työllisyyden ylläpitäminen ja elvyttävämpi politiikka etusijalle ja tavoitella talouden tasapainoa pitemmällä aikavälillä.

Kertaluontoisilla elvytystoimilla, kuten vuokra-asuntotuotannolla, homekoulujen korjaamisella, liikenneverkon parantamisella sekä ympäristötöillä, voisimme pitää yllä työllisyyttä nyt, kun korot ovat alhaalla. Kyse olisi sellaisten hankkeiden aientamisesta, jotka joka tapauksessa olisivat lähivuosina edessä, ei siis pysyvistä lisämenoista, eikä niitä pidä vasemmistoliiton mielestä nähdä velkaantumisen kannalta niin ongelmallisina kuin pysyvien käyttötalousmenojen lisäämistä. (Matti Saarinen: Juuri niin!) On olemassa vaara, että tässä tilanteessa vain lisäsäästöihin ja veronkorotuksiin keskittymällä heikennetään työllisyyttä ja talouskasvun pohjaa. Tästä vasemmistoliiton eduskuntaryhmä hallitusta varoittaa.

Arvoisa puhemies! Yksi suomalainen menestystarina on ollut työmarkkinoiden laaja yhteistyö niin hyvinä kuin heikompinakin aikoina. On valitettavaa, että työmarkkinoilla joidenkin työnantajatahojen toimesta ja vähän muuallakin vallitsee nyt syyttämisen ja kovien vaatimusten henki. Puheet palkkojen alentamisesta, eläkeiän nostamisesta ja työajan pidentämisestä vaarantavat laajan yhteistyön mahdollisuudet esimerkiksi työurien pidentämisessä, eivätkä nämä jyrkät vaatimukset ole perusteltuja edes kilpailukyvyn parantamisen, puhumattakaan oikeudenmukaisuuden, näkökulmasta. Mitähän akateemisesti koulutettu nuori työtön tai pitkäaikaistyötön miettii työviikon pidentämisvaatimuksista, kun itse ei pääse tekemään edes sitä viikon ensimmäistä työtuntia?

Mitä tarvittaviin tasapainottamistoimin ja rakenteellisiin uudistuksiin tulee, niin meille vasemmistoliitossa tärkeintä on oikeudenmukaisuuden toteuttaminen. Meillä on ympäristövaikutusten arvioinnit, yvat, ja meillä on sukupuolivaikutusten arvioinnit, suvat, joilla eri päätösten vaikutuksia ympäristöön ja sukupuolten asemaan arvioidaan. Arvoisa puhemies! Tarvitaan myös "ovat" eli oikeudenmukaisuusvaikutusten arvioinnit kaikissa keskeisissä päätöksissä. Ottakaa, arvoisa hallitus, "ovaus" käyttöön jo seuraavassa kehyspäätöksessä. Tarkastelkaa kaikkia säästö- ja veropäätöksiä, rakenteellisia uudistuksia, lisäpanostuksia ja muitakin linjauksia niiden oikeudenmukaisuusvaikutusten kannalta. Tämä on vasemmistoliiton vakava terveinen kehysvalmisteluun.

Arvoisa puhemies! On myös kannettava huolta tulevaisuuden edellytyksistä eikä pidä takertua vain ajankohtaiseen tasapaino-ongelmaan. Tarvitaan panostuksia uuteen suomalaiseen osaamiseen. Tässä mielessä esillä ollut patenteille ja muille aineettomille oikeuksille kaavailtu veronkevennys voisi olla paikallaan. Tosin joutuu kysymään, tuoko tämän aiheuttama verotulojen menetys paineita lisäverotulojen keräämiseen toisaalta.

Meillä on varmasti edellytyksiä menestyä nykyistä paremmin matkailussa, puhtaissa elintarvikkeissa, metsäteollisuuden uusissa tuotteissa, ympäristöteknologiassa, meriteollisuudessa, liikenneosaamisessa ja monilla muillakin aloilla. Kokonaiskilpailukyvyn kannalta avainasemassa eivät ole palkat ja työtunnit vaan se, miten yrityksissä kyetään parantamaan olemassa olevia tuotteita, nostamaan kokonaistuottavuutta ja löytämään kokonaan uusia tuotteita ja palveluja. Tähän tarvitaan kasvuun tähtääviä rohkeita yrittäjiä ja tarvitaan osaavaa, motivoitunutta henkilöstöä sekä aitoa hyvää yhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä lopuksi haluan entisenä telakan pääluottamusmiehenä esittää vakavan vetoomuksen hallitukselle: Tehkää tarvittavat ratkaisut, jotta STX Finland saa 20 000 henkilötyövuotta tarkoittavan laivatilauksen. Se on ratkaisevan tärkeää telakkateollisuuden tulevaisuuden kannalta, mutta tärkeä piristysruiske myös koko Suomen talouden elpymiselle.

Johanna Karimäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme nähneet varoittavat luvut Suomen talouden ja yhteiskunnan haasteista sekä viennin heikkenemisestä. Olemme nähneet myös leipäjonojen kasvavan ja nähneet koulutuspaikkaa vaille jääneen nuoren syrjäytyvän.

Kestääkö Suomen kansantalous sitä, että työkykyiset ihmiset jäävät liian varhain eläkkeelle? Se, mikä on yksilön etu, ei välttämättä ole kaikkien kannalta kestävää. Haluamme selvityksen siitä, kuinka paljon kansantalouden kestävyyteen vaikuttaisi eläkeiän alarajan nosto. On kyse siitä, pystymmekö turvaamaan lapsille hyvän koulun ja päivähoidon, nuorille koulutusta ja mahdollisuuksia, pystymmekö hoitamaan iäkkäimmät vanhukset niin, että heidän on hyvä ja turvallista olla?

Vihreä ryhmä kannattaa maata uudistavia ja tervehdyttäviä rakenteellisia uudistuksia. Niihin kuuluvat kaikki työllisyyttä edistävät toimet, kuten välityömarkkinoiden toimivuus ja maahanmuutto. Toimiviin välityömarkkinoihin liittyy työn reilu jakaminen ja osatyökykyisten työllistäminen. Juuri erityiset ihmiset rikastuttavat työyhteisöjä. Me kaikki kelpaamme, ja yhdessä olemme enemmän. Työn reilumpi jakaminen tarkoittaa myös sitä, että pienten lasten vanhemmat voivat tehdä lyhennettyä työpäivää, kuten muissa Pohjoismaissa tehdään. Positiivinen suhtautuminen maahanmuuttoon helpottaa väestön ikääntymisestä johtuvaa työvoimapulaa.

On tärkeää parantaa yritysten toimintaympäristöä ja kilpailukykyä, sillä työvoimakustannukset ovat Suomessa nousseet selvästi kahta menestyvää vientimaata, Saksaa ja Ruotsia, nopeammin. Hallituksen panostukset kasvuyrittäjyyteen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ovat askel oikeaan suuntaan. Korkea osaaminen on paras turva hyvinvoinnille.

Arvoisa puhemies! Leipäjonot pitenivät tänä vuonna. Ruoka-avusta kolmannes menee lapsiperheille. Tämä selviää marraskuussa julkaistusta tutkimuksesta "Kuka käy leipäjonossa?". Se kertoo myös, että lähes kaikki ruoka-apuun turvautuvat ihmiset pitävät elintarvikeapua pärjäämisensä kannalta välttämättömänä. Leipäjonossa käyviä yhdistää heikko työmarkkina-asema, sillä puolet heistä on työttöminä tai lomautettuina. Toinen yhdistävä tekijä on vuokralla asuminen. Asumiskulut ovat keskeisin syy leipäjonojen pitenemiseen. Vuokrat ovat nousseet kohtuuttomasti vuodesta toiseen. On lisättävä sosiaalista asuntotuotantoa. Vähävaraisissa lapsiperheissä niukkuus rajaa harrastusmahdollisuuksia ja karsii vaate- ja leluhankinnat minimiin.

Kestävään talouteen kuuluu ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Me vihreät kannatamme ympäristöverotuksen kiristämistä, kun samalla huolehditaan heikompiosaisten työllisyydestä ja tulonsiirroista. Hyvinvoinnista ei ole varaa leikata. Perheitä tukeviin palveluihin, kuten neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon ja hyvään kouluun, on panostettava.

Lastensuojelun tarve kasvaa, sillä lastensuojeluilmoituksia tehdään yhä enemmän. Silti lastensuojelussa työntekijöitä on liian vähän ja he ovat entistä kuormittuneempia. Valtion budjetin painotukset lastensuojeluun ja perheitä ennalta ehkäisevästi tukeviin palveluihin tulevat tarpeeseen.

Arvoisa puhemies! Kasvun rajat on jo ylitetty teollisuusmaissa, sillä kahden vuoden päästä tarvittaisiin kahden maapallon verran luonnonvaroja länsimaisen elämäntyylin kattamiseksi. Globaalit hiilidioksidipäästöt ovat rajulla nousu-uralla. Turvallisena pidetty 2 asteen lämpenemisraja edellyttäisi Bill McKibbenin mukaan sitä, että neljä viidesosaa tunnetuista öljy- ja hiilivarannoista jätetään käyttämättä. (Mauri Pekkarinen: Mikä on vihreitten vastaus?) Se tarkoittaa, ettei hyvinvointivaltion ideologia voi perustua jatkuvalle kulutuksen kasvulle. Onnellisuusmittarit kertovat, että tulemme hyvin toimeen vähemmälläkin kulutuksella.

Vihreässä taloudessa on liiketoimintamahdollisuuksia. Meillä perinteisesti vahvat alat, kuten kone- ja metsäteollisuus sekä ict, vaativat päivitystä ollakseen Suomelle jatkossakin hyvinvoinnin ammentajina. Me emme tiedä, mikä on tulevaisuuden uusi menestyspaukku, mutta sen tiedämme, että perustutkimus, kuten nano- ja bioalat, luovatkin alat, on innovaatioiden luja kasvupohja. Lisäksi meillä on oltava tiukka ympäristölainsäädäntö, jotta puhtaalle vihreälle teknolo-gialle syntyy kotimarkkinat ja vientimarkkinat.

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalla ihmiskunnan suuri haaste. Me haluamme pelastaa jääkarhut, korallit ja Tuvalun saarivaltion, lahot puut, kuukkelit ja käävät. Budjetin lisäykset metsien ja Itämeren suojeluun turvaavat luontoa tuleville sukupolville.

Olemme sitoutuneet siihen, että kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja siihen tarvitsemme päästökaupasta saatavia tuloja. Se varmistaa, että köyhimmissä maissa tytöt pääsevät kouluun, voidaan rakentaa kaivoja kuivuusalueelle ja estää lasten nälkäkuolemia.

Tavoitteenamme on reilu maailma ja kannustava Suomi, jossa ketään ei jätetä, jossa nuorilla on mahdollisuuksia ja jossa kaikki tekevät työtä kykyjensä mukaan. Jokainen hyväosainen voi kysyä, mitä itse voi tehdä lähimmäisen, lapsen ja vanhuksen, hyväksi, yhteisen maapallomme tulevaisuuden hyväksi.

Astrid Thors /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade, ärade talman! Riksdagen står i beråd att godkänna nästa års statsbudget, som på många punkter innebär åtstramningar och nedskärningar, särskilt inom utbildningen och inom försvaret. Trots det har vi ett betydande budgetunderskott. Även om underskottet är det lägsta inom EU, så är det inte det lägsta i förhållande till vår bruttonationalprodukt per invånare, och statsskulden närmar sig 100 miljarder euro, vilket nästan motsvarar två års statsbudget. Och det mera långsiktiga, det så kallade hållbarhetsunderskottet är desto större.

Så som det har sagts vet vi tyvärr att sysselsättningsläget håller på att försämras, och vi verkar vara inne i en recession där snart sagt alla ekonomiska mätare pekar åt fel håll: tillväxten, produktionens kvantitet och värde, produktivitet, bytesbalans, konkurrenskraft och så vidare bortåt. Finlands Banks färska prognos i förra veckan var ingen uppmuntrande läsning, och knappast kommer finansministeriets denna vecka heller att vara det. Det var förresten synd att de publiceras först nu då budgetarbetet i riksdagen de facto har slutförts.

Men, bästa vänner, Finlands folk är ett pragmatiskt och realistiskt folk. Den slutsatsen kan man dra av att krismedvetenheten har ökat bland vår befolkning: till och med gallupar visar på en stor beredskap att pruta på personliga förmåner. Är också vi, dvs. vi i riksdagen, redo att medge att allt inte står rätt till? Och är vi redo att göra någonting? Svenska riksdagsgruppen är det.

Arvoisa puhemies! Suomi on menettämässä yhä enemmän kilpailukykyään, varsinkin suhteessa lähimpiin naapuri- ja kilpailijamaihin, erityisesti Ruotsiin ja Saksaan, niin kuin on monasti sanottu tänään. Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus meitä kohtaan ei ole paras mahdollinen. Meidän on siis lisättävä kilpailukykyämme mutta ei palkkoja alentamalla. Ymmärrämme kaikki, että nyt tarvitaan epätavallisia toimia, etteivät reaaliansiot tulevaisuudessa pienene, jos joutuisimme maksamaan vielä enemmän veroja ja julkisia maksuja.

Monta kertaa on jo sanottu, mutta on syytä toistaa, että talouskasvun oletukset, jotka ovat niin sanotun kehysbudjetin taustalla ja hallitusohjelman pohjana, eivät enää päde, kun talouskehitys on ollut oletettua heikompaa. Siksi tarvitaan uusia toimia. Useimmat tietävät, että kilpailukyvyn parantamiseksi ja kestävyysvajeen selättämiseksi meidän on tehtävä enemmän töitä. Tämä voidaan tehdä eri tavoin, niin kuin on sanottu tänään, mutta pidentämällä työaikaa ja työuraa erityisesti. Työaikamme on Euroopan lyhyimpiä, ja tämä vaikuttaa siihen, että kilpailukykymme ei ole sellainen kuin se muuten voisi olla. Tässä tilanteessa on kysyttävä, onko meillä varaa kaikkiin ylimääräisiin vapaapäiviin, joita nykyisin annetaan. (Kari Rajamäen välihuuto)

Ärade talman! I takt med att medellivslängden hela tiden ökar och allt fler äldre medborgare är allt friskare allt högre upp i åldern, måste vi vara beredda att justera "bäst före"-datumet i arbetslivet. Det kan ske på frivillig väg, med hjälp av de morötter som erbjuds i form av högre pension vid en högre pensionsålder och genom de satsningar som görs på ett gott ledarskap på arbetsplatserna. Men om morötterna inte har tillräcklig effekt kan inte den allmänna pensionsåldern mellan 63 och 68 år vara ett tabu.

Svenska riksdagsgruppen vill nu att vi ska tala klarspråk: vi har i åratal väntat på att arbetsmarknadens parter ska komma till en överenskommelse om nya pensionsregler. Om inte så sker, måste regeringen i vår vara beredd att höja den lagstadgade pensionsåldern. Branschbundna och framför allt individuella variationer och inte minst deltidspensionering ska sedan komplettera den allmänna regeln.

Arvoisa puhemies! Jollei sovita toimenpiteistä muun muassa eläkeiän nostamiseksi, odotettavissa on huomattavasti vaikeampia päätöksiä kuin muutoin olisi. Hallitusohjelman lähtökohtana on, että mahdolliset tasapainottamistoimenpiteet koostuvat yhtä suurista tulojen lisäämisistä kuin menojen vähentämisistä. Voimme aina toivoa orastavan kasvun ja harmaan talouden vastaisen taistelun tuovan lisäystä tulopuolelle, mutta ruotsalainen eduskuntaryhmä on valmis sanomaan suoraan, että erityisesti tuloveronkiristykset ovat saavuttaneet katon, jolloin taloudellinen toimeliaisuus ja kasvu ovat uhattuina. Tätä kattoa ei enää voida korottaa.

Se, miten paljon hallitus sen sijaan joutuu turvautumaan leikkauksiin, eikä juustohöylä enää riitä välineeksi, riippuu siitä, millaisiin pitkän aikavälin rakenteellisiin toimenpiteisiin olemme valmiita ryhtymään. Katseet kohdistuvat siis työmarkkinaosapuoliin mutta myös meihin itseemme poliittisina päätöksentekijöinä. Emme voi enää elää lainalla, vaan meidän on otettava vastuumme tulevien sukupolvien edessä. Ajatelkaapa, mitä tapahtuu, jos korkotaso nousee. Silloin yhä suurempi osa voimavaroista menee lainanantajien taskuun.

Ärade talman! Trots de kärva tiderna har budgeten i sina prioriteringar en klart social profil. Det är enligt riksdagsgruppens övertygelse en riktig och ansvarsfull politik: då vi drar åt svångremmen kan de som har det svårast inte bidra på samma sätt som vi andra. Särskilt värdefull är den ungdomsgaranti som införs, och som är avsedd att verka som en långsiktig åtgärd mot individuell utslagning men också mot det ekonomiska bortfall som meförs om några individer trots goda allmänna förutsättningar inte kan göra en samhällsproduktiv insats. Låt oss göra ungdomsgarantin till allas vårt gemensamma projekt! Den måste konkretiseras till en aktiv kontakt med varenda ungdom utan studie- eller arbetsplats enligt principen om uppsökande verksamhet.

Eduskunta on puolestaan tehnyt suhteellisen pieniä mutta sitäkin paremmin kohdistettuja lisäyksiä hallituksen talousarvioesitykseen vaarantamatta kuitenkaan kokonaisvaltaista pyrkimystä talousarvion tasapainoon. Valiokuntakäsittelyssä lisää rahaa saaneista tärkeistä kohteista haluamme erityisesti mainita sotaveteraanit ja sotainvalidit, lastentarhanopettajien koulutuksen, ammattikalastajat, vapaat teatteriryhmät, Itämeren, reservin kertausharjoitukset, ystävyysseurat ja maailmalla olevan lähetystöverkoston.

Me haluamme myöskin ilmaista uskomme kehitysmäärärahojen kehittymiseen. Emme valitettavasti voi luottaa siihen, että päästöoikeuksien myynnistä saataisiin tuotot, jotka on korvamerkitty kehitysapuun. Samalla tavoin kuin meidän maamme köyhimpien ja heikkojen ei pidä joutua kärsimään taloudellisesti vaikeina aikoina, vastuun on ulotuttava myös meidän maamme rajojen ulkopuolelle.

Olemme valmiita hyväksymään ensi vuoden talousarvioesityksen, mutta toivomme, että kriisitietoisuus edessä olevista haasteista vahvistuu jatkossa.

Vi godkänner förslaget till statsbudget för nästa år, men hoppas på en stärkt krismedvetenhet inför de fortsatta utmaningar som väntar.

Jouko Jääskeläinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2013 talousarvion keskeiset tulevaisuuteen kohdistuvat ajatukset löytyvät itse asiassa muutamasta keskeisestä lauseesta. Ensinnäkin me tarvitsemme talouskasvua ja talouden rakenteiden muutosta. Nyt ei riitä pelkkä verotuksen kiristäminen tai menojen leikkaaminen. Ne eivät riitä kestävyysvajeemme umpeen kurojiksi. Talouskasvun painopiste on kasvavissa talouksissa kaukana meistä. Euroalueen talous voi jopa supistua. Arvio Suomen kasvusta on 1 prosentti, mikä sekin voi olla liian positiivinen katsomus. On selvää, että jokainen velanottomme 7,5 miljardista vähentää Suomen päätösvapautta ja -valtaa. Näinhän ei voi jatkua.

Keskeisten havaintojen sarjaan kuuluu myös toteamus, että nyt on kavennettava hyvinvointi- ja terveyseroja. Meidän on siis vähennettävä pahoinvointia, jotta hyvinvointimme voisi säilyä tai kenties kasvaa. Syrjäytyminen ei ole perinnöllistä, onneksi, mutta se on usein omalla tavallaan periytyvää. Siksi on erinomaisen tärkeää, että talousarvion eduskuntakäsittelyssä lisättiin määrärahoja eräiden ihmiselämän kriisi- ja nivelvaiheiden ongelmien helpottamiseen. Pudokkaiden nostaminen selviytyjiksi on hyvä teko myös heille, jotka nyt selviytyvät.

Vaikka länsimaitamme vaivaa ylivahva pyrkimys yksilöllisyyteen, näemme selvän pyrkimyksen ja ajatuksen yhteisöllisyydestä. Linjaus näkyy monissa budjetin veroratkaisuissa: hieman enemmän otetaan yhteisten asioiden hoitamiseen sieltä, missä kansalaisilla on muita vahvempia eväitä elämään.

Arvoisa puhemies! Yksi kasvuamme leikkaava tekijä on väestön suhteellinen ikääntyminen. Työhön tulevat ikäluokat ovat liian pieniä. Tämä muutos on peruuttamaton, eikä aikanaan tehtyjä virheitä voi palauttaa tekemättömiksi. Siksi julkisten palveluiden tuottavuutta on parannettava. Kuntauudistuksessa on edettävä, mutta emme saa unelmoida siitä, että kuntien määrän vähentäminen toisi suuren helpotuksen taloudellisiin asioihin.

Syksyn merkittävä uudistus on vanhuspalvelulaki. Vaikka ensi vuonna sen rahoitus on vielä alkuvaiheessa, on tällä lailla merkittävä rooli ihmisarvoisen hoivatyön turvaamisessa.

Nuorten yhteiskuntatakuu puolestaan velvoittaa kuntia opetus- ja työvoimaviranomaisten kanssa merkittävään yhteisponnistukseen. Vaikeimmin työllistettävät ja vaikeimmin koulutukseen ohjattavat nuoret tarvitsevat vahvaa tukea ja ohjausta, mutta kannattaa muistaa, että kun syrjäytyneen henkilön toimeentulon kustannukset 40 vuodessa ovat 750 000 euroa, voi toki hyvällä mielellä laskea tämän yhteiskuntatakuun tuottavuusindeksiä. Valtiovarainvaliokunta aiheellisesti vaatii, että nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista seurataan ja asiasta saadaan selvitys kevään 2014 aikana.

Kehitysyhteistyön määrärahat on ensi vuodelle jäädytetty. Tällä tiellä emme koskaan etene 0,7 prosentin osuuteen bruttokansantuotteesta. Helpoin tapa edetä toteutuisi konkreettisesti promillen kymmenyksellä vuosittain. Nyt tähän tahtiin ei valitettavasti päästä.

Sisäasiainministeriön keskeisiin toimintoihin on lisätty määrärahoja. Selkeää puutetta sen sijaan on hallinnon turvallisuusverkko-hankkeessa. On korostettava, että tämän Tuve-hankkeen vielä aiheutuvat 5,4 miljoonan kulut tulee hoitaa ensi vuonna sisäasiainministeriön momenttia rasittamatta.

Itse poliisin toimintaan kohdistuu paineita, joiden yksityiskohtien kirkastamiseen ministeriö on asettanut muun muassa selvitysmiehen arvioimaan ylimmän poliisihallinnon tehtäväjakoa. Sisäasiainministeriön ja sisäministerin tekemät esitykset on tehty ammattitaidolla ja vastuullisesti. Jos ongelmia havaitaan, poliisitoimi ei tarvitse niinkään ohjeita vaan ennen kaikkea lisää määrärahoja.

Suomen edustus ulkomailla selvästikin kärsii voimavarojen puutteesta. Nyt on tarkkaan mietittävä, mitä toimintaa sopeuttavia ratkaisuja tehdään.

Rahallisesti suurempi pitkän tähtäyksen ongelma on maanpuolustuksen määrärahoissa, vaikka ensi vuonna ja lähivuosina toki selvitään.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusryhmien muutokset budjettiin ovat yhteensä 50,9 miljoonaa euroa. Pääpaino on kasvua ja työllisyyttä edistävissä kohteissa ja lasten hyvinvointia lisäävissä hankkeissa. Huomioitavaa on veteraanien ja sotainvalidien kuntoutukseen osoitettu lisäys eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja ryhmien yksimielisellä päätöksellä. Budjetissa toteutuu kristillisdemokraattien ja monen muun ryhmän aloite sosiaalityön aloituspaikkojen lisäämisestä yliopistoissa — hyvä näin. Kansalaisyhteiskunnan aktivoiminen on eräs kustannustehokkaimmista tavoista käyttää talousarvion resursseja. Olemme kaikki tässä talossa olleet hyvin huolissamme päihdeongelmista. Päihdeongelmiin joutuneiden palauttaminen ammattikoulutukseen ja työhön jalkautetaan ensi vuonna aikaisempaa laajemmin. Ilman verotusoikeutta toimivien uskonnollisten yhdyskuntien tilojen korjauksia edistetään. Pienyrittäjien tarpeet huomioidaan ja tarvittavaa tukirahoitusta osoitetaan heidän hyvin tärkeää ja usein haastavaa työtään edistäviin hankkeisiin.

Arvoisa herra puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on valmis hyväksymään talousarvion valtiovarainvaliokunnan siihen tekemin muutoksin. On selvää, että tässä talossa näinä päivinä tulee käydä tiukkaa ja selkeyttävää keskustelua siitä, miten jatkamme. Tulevaisuuden haasteet ovat yhtäläiset meille kaikille, niin hallitukselle kuin oppositiolle. Luulen, että kaikkien tulevien aikojen kannalta on hyvä, että näinä päivinä tarkkaan mietitään, millä painopisteellä seuraavien vuosien asetelmat hoidetaan.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Haluan aluksi kiittää valtiovarainvaliokuntaa mielestäni varsin perusteellisesta työstä ensi vuoden budjetin parissa ja myöskin siitä hyvästä yhteistyöstä, jota olemme myöskin tämän vuoden aikana valiokunnan kanssa eri yhteyksissä tehneet. Kiitos myöskin ryhmien edustajille puheenvuoroistanne!

Minusta, jos katsoo koko syksyä ja käytyä budjettikeskustelua, keskustelun sävy on ollut varsin rakentava tänä syksynä. Minä ainakin henkilökohtaisesti arvostan sitä ja toivon, että tämä linja jatkuu myöskin tämän viimeisen palautekeskusteluviikon ajan.

Kun katson opposition ehdotuksia, huomaan, että siellä on hyvin paljon samoja painotuksia kuin hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä. Me olemme varmasti kaikki täällä salissa huolestuneita Suomen talouden näkymistä niin kansainvälisen talouden kuin myöskin kotimarkkinoiden osalta. Olen huomannut ilokseni myös sen, että kaikissa puolueissa on valmiutta sopeutukseen, toisaalta yhteiskunnan rakenneuudistuksiin eli rakennetoimiin ja myös kasvupanostuksiin. Konkreettiset ehdotukset ja osittain myöskin mittaluokka näiksi toimiksi toki puolueiden välillä ja ennen kaikkea oppositio—hallitus-välillä vaihtelevat.

Arvoisa herra puhemies! On selvää, että kotimaan taloudessa haasteet juuri nyt ovat mittavia. Suomen talous on Tilastokeskuksen mukaan ajautunut taantumaan. Bruttokansantuote supistui heinä—syyskuussa 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuoden takaisesta.

Mutta valitettavasti suhdannetilanne ei ole kuitenkaan ainoa Suomen talouden ongelma tällä hetkellä, nimittäin talouden rakennemuutos jäytää myös työllisyyttä. Teollisuudesta on hävinnyt noin 60 000 työpaikkaa viimeisten neljän vuoden aikana.

Tämän lisäksi pitkällä aikavälillä meillä on haasteita, joihin pitäisi pystyä vastaamaan jo nyt. Näistä ikärakenteen muutos on keskeisin, joka tietenkin osaltaan tuo kestävyysvajeen tullessaan. Samalla globalisaatio muokkaa teollisuuden rakennetta ja sen bkt-osuus pienentyy. Työvoima alkaa vähentyä väestökehityksen johdosta, ja samalla tuottavuuden kasvu hidastuu.

Jos katsomme kansainvälisen talouden tilannetta ja isoa kuvaa, niin kansainvälistä taloutta puolestaan painaa alaspäin globaalin kasvun veturin Kiinan kasvunäkymän heikentyminen. Yhdysvaltoja uhkaavat automaattileikkaukset pitävät yllä suurta epävarmuutta kansainvälisessä taloudessa. Euroaluetta vaivaa edelleen suuri epävarmuus, ja sen talous on pysähtyneessä tilassa. Lisäksi Suomelle tärkeän Venäjänkin kasvunäkymä näyttää nyt heikentyvän.

Eli kaikkiaan, arvoisa puhemies, meillä on siis hyvin suuria haasteita niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Haasteemme liittyvät sekä kotimaisiin yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteisiin että samaan aikaan kansainvälisen talouden tilaan, ja näistä kaikista syistä johtuen talouspolitiikassa tarvitaan hyvin painokkaita toimia.

Hallitus on ohjelmansa mukaisesti arvioinut taloustilannetta ja suhteuttanut talouspoliittisen linjansa siihen. Meidän linjamme kiteytyy Suomen malliin: oikeudenmukaisesti toteutettaviin sopeutustoimiin, rakenneuudistuksiin sekä kasvutoimenpiteisiin.

Jos katsomme nyt käsittelyssä olevaa budjettia ensi vuodelle, niin siinä jatkamme sopeutustoimia. Otamme kuitenkin ensi vuonna edelleen uutta velkaa noin 7 miljardia euroa, eli velanotto tullaan pysäyttämään vaiheittain. Päätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi vähentävät budjetin määrärahoja ensi vuonna nettomääräisesti noin 350 miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti muutokset lisäävät valtion verotuloja nettomääräisesti vuositasolla noin 1,3 miljardilla eurolla. Julkisen talouden sopeutusta viedään siis määrätietoisesti eteenpäin, ja mukana näissä talkoissa ovat sekä valtio että kunnat.

Kuten tiedätte, tämän viikon torstaina valtiovarainministeriö tulee julkistamaan uuden ennusteensa ensi vuodelle, ja sen jälkeen saamme hieman arviota siitä, riittävätkö nyt tehdyt sopeutuspäätökset kääntämään valtion velkasuhteen laskuun vai tarvitsemmeko lisää sopeutustoimia. (Mauri Pekkarinen: Näillä eväillä pitäisi jo tietää, että pitää ryhtyä toimeen!)

Teemme sopeutustoimien ohella myöskin rakennetoimenpiteitä, ja näiden rakennetoimenpiteiden tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja työtä Suomessa. Suomi tarvitsee kaikki mahdolliset käsiparit ja aivot töihin. Ensi vuoden budjetin sydämessä on vahva työlinja, sillä vain työtä tekemällä luodaan kasvua, jolla turvaamme hyvinvointipalvelut. Siksi budjetissa varmistetaan rahoitus nuorten yhteiskuntatakuulle ja nuorten aikuisten osaamisohjelmalle. Mielestäni tämä on tärkeä investointi tulevaisuuteen. Me pureudumme myös toiseen työttömyyden keskeiseen ongelmakohtaan eli pitkäaikaistyöttömyyteen. Toteutamme pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi kuntakokeilun, ja ensi vuoden alusta lähtien aloitamme myös toimintaohjelman osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Näiden uusien työkalujen rinnalla vahvistamme totta kai myöskin tutumpia aktiivitoimia.

Tämän ohella me tarvitsemme myöskin lisää rakennepuolen uudistuksia työn lisäämiseksi Suomessa. Täytyy muistaa, että viime talvena työmarkkinaosapuolet pystyivät sopimaan työurasopimuksesta, joka pitää sisällään niin työttömyysturvauudistamista kuin myöskin eläkejärjestelmän uudistamista esimerkiksi osa-aikaeläkkeen ja eläkeputken osalta. Mutta on tärkeää, että me pystymme myöskin tulevana talvena jatkamaan sen kaltaisten rakenneuudistusten tekemistä, joilla me pystymme lisäämään työn määrää ja työntekoa Suomessa.

Arvoisa puhemies! Sopeutuksen ja rakennetoimien lisäksi ensi vuoden budjetti sisältää kasvupanostuksia kaikkinensa noin 300 miljoonan euron edestä. Näitä ovat muun muassa määräaikainen verokannustin tutkimus- ja kehitystoiminnalle ja t&k-toiminnan lisäämiseksi, määräaikainen sijoittajien verokannustin pääomasijoitusten lisäämiseksi ja teollisuuden tuotannollisten investointien määräaikainen kaksinkertainen poisto-oikeus, jolla tietenkin pyritään omalta osaltaan lisäämään teollisuuden investointeja.

Yksi keskeinen asia, joka ei ole ehkä taloudellisesti, euromääräisesti, vielä niin merkittävä mutta jonka uskon sisältävän suuria mahdollisuuksia tulevaisuudessa, on julkisten tietovarantojen avaaminen. Tätä työtä on tarkoitus määrätietoisesti jatkaa myös ensi vuoden jälkeen.

Rikkidirektiivin suhteen aloitamme varautumisen muun muassa rikkipesureilla, jotka sisältyvät budjettiin.

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden talousarviossa toteutamme siis vahvaa työlinjaa luodaksemme uusia työpaikkoja. Vastaamme talouden haasteisiin Suomen mallilla eli panemme toimeen kasvu- ja työllisyyspanostuksia yhdistettynä rakenneuudistuksiin ja oikeudenmukaisesti kohdennettuihin sopeuttamistoimiin. Mutta on selvää, että työ tulee jatkumaan kehysriihessä, ja tähän valmistautuminen hallituksen piirissä on jo käynnissä. Toivon, että sekä jo käyty keskustelu että myöskin tämän viikon keskustelu toimivat evästyksenä hallituksen kehitysriiheen valmistautumisessa.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hyvä huomata, että salissa on kriisitietoisuutta ja uudistamisen henkeä. Leimallista keskustelussa on ollut näkemys siitä, että pk-yritykset ovat avainasemassa työllistämisessä ja uuden kasvun aikaansaamisessa. Pk-yritysten asioista sovitaan työmarkkinapöydissä, joissa yrittäjät eivät ainakaan suoraan ole edustettuina. Olisi kohtuullista, että he olisivat siellä mukana tai ainakin paikallisesti olisi enemmän vapautta, ainakin pienissä yrityksissä, sikäli kuin työnantajat ja työntekijät yhdessä niin sopivat, päättää asioista. Yleissitovuus voisi toimia ikään kuin perusturvana työntekijöille. Minusta tämä on asia, jota pitäisi vakavasti pohtia, jotta yritysten toimintaympäristöön saataisiin enemmän joustoa.

Sitten kaksi huomiota: Perussuomalaiset puhuivat paljon myös yrittäjyydestä, mutta samaan aikaan te esitätte Kela-maksun palauttamista — miljardin kustannuksia työnantajille. Miten tämä logiikka toimii? Se tarkoittaa kuntatyönantajille 250—300:aa miljoonaa vuodessa, ja te olitte huolissanne kuntataloudesta.

Keskustalle kiitos rahastoideasta...

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Opposition budjettivaihtoehdoista edustaja Orpo käsitteli perussuomalaisten rahoitusongelmaa. Perussuomalaisilla kuitenkin on kyse vakavasta yrityksestä hakea vaihtoehtoa.

Valitettavasti keskustan perintö näkyy Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten aiheuttamana talouden epätasapainona ja ajelehtimisena Edustaja Pekkarinen, te urhoollisena silloisen keskustajohtoisen porvarihallituksen sotilaana puolustitte täällä kovasti vuonna 2008, että tämä kriisi ei koske ollenkaan Suomea. (Mauri Pekkarinen: Ohhoh!) Te olette aikaansaaneet rikkidirektiiviperinnöt meille. Kyllä tältä osin, ajatellen tätä epätasapainoa, mikä budjetissa on, teidän budjettivaihtoehtonne merkitsee yli miljardin lisälaskua. Minun mielestäni on erittäin tärkeätä nyt tässä tilanteessa yhtyä kannattamaan vakavasti valtiovarainministerin lähestymistapaa. Tässä tilanteessa pitää kasvua ja talouden perustaa ja nimenomaan keihäänkärkeä vahvistaa mutta ei sillä tavalla, että jatketaan puhtaasti näillä miljardin hintalapuilla.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huomaa selkeästi, että edustaja Saarinen kuunteli perussuomalaisten puheen; sen sijaan edustaja Orpolla on nyt varmaan ollut keskittymisvaikeuksia. Me puhumme pk-yrittäjien aseman parantamisesta ihan sen takia, (Sari Sarkomaan välihuuto) että tämä työllisyyskysymys on tänä päivänä sellainen, että uudet työpaikat syntyvät sinne pk-sektorille.

Mutta mitä tulee Kela-maksun palauttamiseen, niin se ei koske kuntasektoria työnantajana — siis meidän esityksemme on, että ei koske. Kysymyshän on siitä, mitkä kustannukset teollisuudella on. Kokoomus, te olette pistäneet energiaveroja teollisuudelle, ympäristöpolitiikasta aiheutuvia kustannuksia. Me vähennämme näitä reippaasti, paljon enemmän kuin mitä on se Kela-maksu, joka käytännöllisesti katsoen on 0,8 prosenttia palkkakustannuksista. Toisaalta, kokoomus, kun te ajatte palkkojen alennusta, niin voitte ajaa sen verran enemmän, että tämä 0,8 prosenttia sinne sisältyy. Mutta kysymys on oikeudenmukaisuudesta. Kela-maksua me vertaamme arvonlisäveron korotukseen, ja te olette (Puhemies: Minuutti on täynnä!) hallituksessa itse laskeneet, että Kela-maksu on edullisempi.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rajamäki viittasi ryhmäpuheenvuorossaan johdon esimerkkiin. Olen täysin samaa mieltä. Kun vaaditaan joustavuutta ja malttia, johdon tulee aina näyttää esimerkkiä.

Ministeri Urpilainen, eikö nyt liene jo selvää, että hallitusohjelman tavoitteet alijäämästä ja suhteellisesta velkaosuudesta eivät täyty?

Edustaja Sasi viittasi Ruotsin toimiin. Myös Ruotsi on identifioinut ilmastonmuutoksen ja ruokakriisin keskeisimmiksi muutostrendeiksi: ruoka, vesi ja uusiutuva energia ovat myöskin ruotsalaisten mielestä uuden työn lähteitä. Milloin tämä näkyy hallituksen toimissa?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikealta laidalta niin opposition kuin hallituksenkin suunnalta olen aistivinani noissa ryhmäpuheenvuoroissa aika kovaa vaatimusta sen suhteen, että näihin rakenteellisiin muutoksiin puolivälitarkastelussa pitää sisällyttää esimerkiksi puuttuminen eläkeikään, ei nyt sentään työajan viikoittaista pidentämistä eikä palkkojen alentamista suoraan, mutta kyllä siellä oli myös sitä henkeä, että saavutetuista eduista on oltava valmis tinkimään. Kysyisin tarkemmin, mitä se merkitsee. Keskusta ehdottaa eläkeikää nostettavan vaiheittain, vähitellen, ja samantyyppisiä ehdotuksia. Oletteko te todella haastamassa hallituksen tämän keskeisen hallitusohjelmaan kuuluvan ja sisältyvän kohdan osalta uudelleen?

Mitä tulee Ruotsin esimerkkiin, kun täällä on viitattu siihen moneen otteeseen, niin muistakaa myös, että Ruotsin esimerkkiin kuuluu esimerkiksi 2 miljardin kertaluontoinen satsaus liikenneinfraan, jolla luodaan elinkeinoelämälle edellytyksiä ja huolehditaan myöskin työllisyydestä.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Salissa on hyvää kriisitietoisuutta. Meillä on paljon tekemistä kansantalouden kestävyyden parantamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi, jotta voimme huolehtia heikoimmistakin. Vihreä ryhmä kannattaa tervehdyttäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka edistävät työllisyyttä ja kasvua. Yksi iso haaste Suomelle on se, että meillä on jo OECD-maihin verrattuna suhteellisen korkea verotusaste, mutta aina voi hyödyntää ekologista verouudistusta, siirtää painopistettä siihen, että verotetaan enempi saastuttamista ja vähennetään työn verotusta ja kannustavuuden verotusta. (Ben Zyskowicz: Hyvä!) Euroopan komissiohan varoitteli, että Suomen velkasuhde nousisi ensi vuonna 55 prosenttiin bkt:stä, eli paljon meillä on isoja haasteita edessämme, ja on hyvä ottaa huomioon kaikki ne mahdolliset rakenteelliset toimet, joita voimme tehdä pysyvän, pitkäaikaisen kasvun luomiseksi.

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä, niin kuin edustaja Karimäki totesi, kriisitietoisuutta on enemmän, ja monenlaista ehdotusta on tänään tehty. Haluaisin valtiovarainministeri Urpilaiselta kysyä: uskotteko Suomen Pankin ennusteeseen viime viikolta? Sehän sisälsi hyvin paljon huolestuttavia elementtejä. Osittain te viittasitte siihen mutta myöskin esimerkiksi siihen, että mennään yli 60 prosentin velkatavoitteen, mikä myöskin on vastoin hallitusohjelmaa, edustajakollega Uotila. Kun katsomme meidän näitä kahta kilpailijaa, joihin moni viittasi, Ruotsia ja Saksaa, niin siellähän on ollut muun muassa enemmän maahanmuuttoa, ja tämäkin on yksi tapa lisätä tätä työlinjaa, mitä sanaa, panin merkille, ministeri Urpilainen käytti.

Arbetslinjen är den som är viktig, och jag frågar också minister Urpilainen: Är ni redo till sådana reformer inom studiestödet som verkligen skulle öka de ungas deltagande i arbetsmarknaden? (Kari Rajamäen välihuuto)

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen hyvin viisaasti ja oikein korosti puheenvuorossaan suhteellisen ikääntymisen vaikutusta tilanteeseen, jossa työvoiman tarjonta on suhteessa tarpeisiin liian pieni. Minusta juuri nämä ovat niitä kysymyksiä, joihin meidän pitää kiinnittää ihan suomalaisella ja oikealla tavalla huomiota. Kunnathan ovat nyt valmiit kaksin käsin käymään kiinni tähän nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen, sen viemiseen eteenpäin. Todella toivon, että hallituksesta ja asianomaisilta toimijoilta saadaan riittävät ohjeet ja yhteistyötahto kuntien kanssa, niin että alle 25-vuotiaita oikeasti päästään työllistämään, niin kuin esimerkiksi kotikaupunkini Vantaa on jo viime vuosina tehnyt. Kaksin käsin siis ollaan kunnissa tähän valmiita.

Toinen asia ovat työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet alle 30-vuotiaat nuoret — kaikkia heitä voidaan varmaan pitää nuorina. Mitä voimme tehdä siellä, että näitä sairastumisia, työkyvyttömyyksiä voidaan estää?

Ja kolmas asia on opiskelumotivaatio siinä mielessä, että ei ikään kuin katkaista lyhentäen opiskeluaikaa, vaan löydetään niitä olennaisia keskeisiä opintosisältöjä, jotta siellä opinnoissa valitettavasti olevat ikään kuin turhat elementit väistyvät ja mennään niihin elementteihin, jotka vievät sekä yleisoppimista että ammatillista oppimista eteenpäin.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä on selvästi käynnissä kriisitietoisuuden kasvattamiseen tähtäävä uhkakuvien lietsonta. Kokoomus sitä on jo tässä muutaman kuukauden tehokkaasti harrastanut EK:n myötävaikutuksella. EK rummuttaa palkkojen alennuksia ja vaatii eläkeiän korottamista. Onkin kyllä mielenkiintoista kuulla selkeitä vastauksia kokoomukselta niihin kysymyksiin, joita täällä, aivan oikein, edustaja Uotila esitti rehellisyyden nimissä. Näillä esityksillä palkkojen alentamisesta ja eläkeiän korottamisesta on molemmilla negatiivinen työllisyysvaikutus, ja todellakin tässä ollaan tämän vuoden syksyllä ennätystyöttömyysluvuissa, todellisessa massatyöttömyydessä. Hallitusohjelma on osoittautumassa hirttosilmukaksi ennen kaikkea pienituloisien ja pienituloisia puolustavien kannalta. Kun tavoitteet suhteutetaan bruttokansantuotteeseen ja jos talouskasvu on ennustettua heikompi, (Puhemies koputtaa) niin kuin se on, ja jos hallitus pitää kiinni tavoitteestaan, niin entistä kovempiin menoleikkauksiin... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä samanmielisyys täällä salissa on kyllä hyvää kuultavaa suomalaisillekin. Elämme epävarmoja aikoja, ja epävarmuus vain kasvaa todennäköisesti ensi vuonna. On tärkeää, että me nyt todella viemme eteenpäin näitä rakenteellisia uudistuksia, mihin Kari Uotila viittasi, mutta se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy kyetä ennakkoluulottomasti tarkastelemaan tätä työura-asiaa eli etsimään kaikkia niitä keinoja, joilla työurat pitenevät alusta, keskeltä sekä loppupäästä. Tähän viittasi muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja tässä viime torstain ulostulossaan, jossa hän sanoi, että kestävän taloudenpidon kannalta tämä on yksi tärkeimpiä keinoja. Eli tässä vaiheessa ei pidä poissulkea mitään keinoa, vaan toivon yksimielisyyttä myös tähän jatkokeskusteluun, sillä kokoomus on valmis tarttumaan kaikkiin toimenpiteisiin, jotka pelastavat suomalaiset työpaikat, kannustavat työllistämään ja lisäävät työtunteja Suomessa.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa ensi vuoden talousarviokirjassa, joka näyttää olevan väriltään keltainen edelleenkin, on 955 sivua erilaisia numeroita ja paljon tekstiä. Mutta yksi asia sieltä puuttuu, arvoisa valtiovarainministeri: kun mehän monet olemme peruskuntien valtuustoissa ja tiedämme, että jo 40 vuotta sitten tuli kaupunkien ja kuntien talousarvioon yksi pääluokka, joka kertoi, kuinka paljon peruskunnassa investoidaan seuraavana vuonna, niin nyt tästä kirjasta ei sitä asiaa millään löydy. Minulle on ilmoitettu, että se vaatii niin paljon lainmuutoksia, että siihen ei ryhdytä. Mutta olisiko järkevää se, että investoinnit eri pääluokkiin koottaisiin liitteeksi tai — toinen vaihtoehto — se, että kaikkien pääluokkien investoinnit kasattaisiin yhdeksi liitteeksi ja kerrottaisiin meille, missäpäin Suomea tehdään minkinlaisia perusparannuksia ja investointeja? Ymmärtääkseni tämmöinen liite ei välttämättä ole eduskunnan päätösvaltaan kuuluva asia eli siitä ei tehdä sellaista päätöstä kuin tehdään näistä numeroista. Tämmöinen toive (Matti Saarinen: Tuskin se on lainvastaista!) sinne valtiovarainministerin suuntaan.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisen kansantalouden kasvun suurimpana esteenä on ollut suomalaisen teollisuuden ja työn tuotteiden vientihintojen selvä aleneminen. Olemme menettäneet noin viidenneksen, ehkä neljänneksenkin, viime vuosina vientihintojen alenemisen vuoksi, ja tämän seurauksena olemme menettäneet verotuloja. Sopeutustoimien pitäisi vastata tähän rakenteelliseen muutokseen, joka johtuu monista eri asioista.

Nyt tarvitaan yrittäjyyden tukemista, nyt tarvitaan sellaista uutta riskinottoa, jossa myös yhteiskunta tulee mukaan tukemaan sellaisia yrittäjiä, jotka joutuvat omaa panostustaan lisäämään. Nämä ovat yrityksiä, jotka huolehtivat työntekijöistään, pitävät yllä työllisyyttä, ja sen tähden yhteiskuntaa huudetaan nyt apuun. Kysynkin valtiovarainministeri Urpilaiselta: millä tavalla te vastaatte tähän odotukseen, jolla suomalaisia yrityksiä voidaan pitää pystyssä ja joka johtaa ja vastaa siihen rakennemuutokseen, joka kuitenkin on välttämätön?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen tunnisti monia ongelmia — enää puuttuu hallitukselta ratkaisuja. Keskusta onneksi on olemassa ja tarjoaa teille ratkaisuja, jos niihin haluatte tarttua. Velkasuhteen kääntäminen ei näytä hallitukselta onnistuvan, talouden tasapainottaminen ei säästöillänne, leikkauksillanne ja veronkorotuksillanne ole onnistunut. Teiltä puuttuvat peräänkuuluttamamme uuden kasvun, työn ja yrittäjyyden siemenet, joista olemme teitä puolitoista vuotta muistuttaneet. Milloin alkaa tulla sen kaltaisia toimenpiteitä, jotka kannustavat suomalaista työtöntä tekemään töitä ja ottamaan lyhytaikaistakin työtä vastaan, joilla suomalainen yrittäjä uskaltaa lähteä yrittämään ja panna omaisuutensa ja osaamisensa likoon? Tämänkaltaisia ratkaisuita tarvittaisiin ja lisäksi suuria rakenteellisia muutoksia tyyliin Infra Oy ja teollisuuden rakennemuutosrahasto.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustan ratkaisu tähän on 3 miljardia lisää velkaa. Minä kysyn teiltä, puheenjohtaja Sipilä, oletteko te tutkinut tämän keskustan vastalauseen, mikä minulla on kädessäni. Te tässä esitätte käytännössä kumottavaksi liki kaikki hallituksen esittämät säästöt. Sen lisäksi te tässä esitätte lukuisia muita menolisäyksiä ja joitain verojen vähennyksiä, lisäksi useita toimia, joiden hintalappua ette ole laskeneet. Karkea, mutta hyvin realistinen arvio on se, että noin 3 miljardia teidän vaihtoehtonne, joka on tässä teidän vastalauseessanne, lisäisi valtionvelkaa. Tämä on tämän päivän uutinen. Keskusta lisäisi valtion velkaantumista ja taittaisi velkaantumisen kasvuun, ei suinkaan laskuun. Kysyn tässä tämän salin läsnä ollessa, arvoisa puheenjohtaja Sipilä: Lähtisittekö kanssani esimerkiksi eduskunnan tietopalveluun? Siellähän on tullut näitä laskentamalleja. (Puhemies koputtaa) Voisimme käydä läpi siellä tämän teidän esityksenne ja katsoa, kuinka paljon se itse asiassa lisäisi velkaa. Miten paljon arvioitte, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) että Suomen luottoluokitus kolmen A:n maana vähenisi tämän lisävelan myötä?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen peräänkuulutti hallitukselta toimia. Ette ilmeisesti ole kuullut sitä, miten useimmissa puheenvuoroissa on kerrottu, että hallitus valmistelee puolivälitarkasteluun alkuvuodeksi laajalla rintamalla toimenpiteitä. Tähän analogia löytyy myöskin teidän papereistanne. Jos tutustuu teidän varjobudjettiinne, niin sieltä ei juuri hallituksen tänään käsittelyssä olevasta budjettiesityksestä poikkeavia esityksiä löydy, ei edes perään mankumianne kasvupanostuksia tunnu siellä olevan enemmän. Eli luetaanko nyt puheenjohtaja Sipilän tänään pitämää paperia, joka sinänsä oli hyvin ansiokas, siinä oli hyviä ideoita, jotka kannattaa hallituksen piirissä ottaa huomioon, vai teidän varjobudjettianne? Kummassa kelkassa olette?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta tulee oman vaihtoehtonsa esittämään pääluokittain. Ministeri ministeriltä tulemme näyttämään hallitukselle, että keskustalla on parempia esityksiä kuin teillä.

Mutta meitä on haastettu keskusteluun talouden suuresta kuvasta. Puheenjohtajamme Sipilä esitti noita suuria linjauksia. Ottakaa opiksenne kehysriihessä, jos pystytte. Jos hallitus ei pysty tekemään suuria muutoksia, mitä Suomen talous ja yhteiskunta tarvitsee, keskusta on toki valmis vaalien kautta ottamaan hallitusvastuun, jos te ette kykene.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa edustaja Tiilikainen, jos kuuntelitte kokoomuksen ryhmäpuhetta, siinä oli hyvin samanlaisia elementtejä kuin teidän puheenjohtajanne pitämässä puheenvuorossa. Nyt on kysymys nimenomaan siitä, että haetaan yksituumaisuutta Suomeen, haetaan uusia ideoita, ei kilpailla siitä, kuka tyrmää uusimmat ideat ensin, vaan ennakkoluulottomasti kerätään hyviä ideoita, joilla Suomi saadaan kasvuun, joilla saadaan lisää työtunteja, joilla turvataan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Olen aivan varma, että hallitus, kun se tällä hetkellä valmistelee toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, onnistuu tässä helmikuussa. Olen siitä aivan varma, ja toivottavasti en tule tuottamaan teille siinä asiassa pettymystä.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä taloustilanteessahan ollaan edellisen hallituksen perinnöstä ja sitten kansainvälisestä taloustilanteesta johtuen. Mutta jos katsoo tätä keskustan 44 ponnen listaa, on summa aika mittava. Hallitus sitä vastoin on tehnyt kriisitietoisia ratkaisuja jo hallitusohjelman jälkeen, tähän budjettiin ja ensi vuoteen valmistautuen jo kehyksiin.

Tässä keskustan listassa, sen lisäksi, että siellä on noin 3 miljardin euron lisäyksiä tai poistoja — olen pettymyksekseni huomannut — myöskin kaikki uudistukset on peruutettu: poliisihallinnon uudistukset, kuntauudistus ja kaikki muut semmoiset rakenteelliset ratkaisut, joita tässä salissa on kuitenkin perätty meidän yhteiseksi tulevaisuudennäkymäksi.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän nyt pitää muistaa, että käsittelyssä oleva keskustan vaihtoehtobudjetti tietää velkaa 300 miljoonaa vähemmän kuin hallituksen täällä oleva budjettiesitys. Rahastomalli ja suuri kaari, jolla seuraaville vuosille saadaan enemmän työtä ja toimeliaisuutta ja verotuloja, edellyttää, että saamme jonkinlaisen rahaston, jolla kerätään budjetin ulkopuolelta rahaa, jolla voidaan sitten työtä ja toimeliaisuutta pitää yllä. Käsittelyn pohjana oleva vaihtoehtobudjetti velkaannuttaa Suomea 300 miljoonaa vähemmän: kiristämme enemmän kulutusveroa ja sillä saamme enemmän aikaan tuloja, ja se estää sen, että velkaantuisimme. Mutta tätä suurempaa kuviota, jolla tulevaisuuteen ollaan tekemässä rakennemuutosta, joka on välttämätön, ei pystytä toteuttamaan huomenna, vaan se edellyttää jonkin verran enemmän aikaa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän nyt keskustan itse täytyy tietää, mitä keskusta itse esittää. Tämä on teidän ensi vuoden budjettia koskeva vastalauseenne. Täällä te perutte muun muassa leikkaukset maatalouteen, Puolustusvoimiin, valtionosuuksiin, kaikki koulupuolen leikkaukset, indeksijäädytykset — kaikki hallituksen säästöt te perutte. Teidän yhteisvaikutuksenne näillä esityksillä on noin 3 miljardia. On häkellyttävää, puhemies, on hyvin häkellyttävää, että samaan aikaan täällä edustaja Kalli toteaa, että tehän ottaisitte vähemmän velkaa. Nyt minä pyydän ihan tosissani, jotta saisimme tästä järkevää keskustelua, puheenjohtaja Sipilän vastaamaan tähän kysymykseen: Oletteko tutustuneet tästä näkövinkkelistä tähän oman ryhmänne vaihtoehtoon? Kuinka paljon tällä lisätään velkaa? Se on yli 3 miljardia karkeasti ottaen.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on yksityiskohtainen, hyvä, ja te olette jo edellisestäkin ottaneet mallia, pk-panostuksia ja muita, niin että jos te ette tätä tänä vuonna toteuta, niin toteuttakaa sitten ensi vuonna.

Edustaja Orpo täällä puhui uusista ideoista. Uudet ideat eivät voi olla sellaisia, että eläkeikää tai palkkaa pienennetään sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat juuri lähestymässä eläkeikää, vaikka tämmöisiä esityksiä tulee Etelärannasta ja SDP:n Juhana Vartiaiselta. Tämäkö se tapa on, millä niitä ihmisiä, jotka tuolla työuransa loppupuolella vielä antavat kaikkensa ja pyörivät tässä oravanpyörässä, pitäisi rankaista? Ei tällaista politiikkaa edes kokoomuksen luulisi pystyvän esittämään, saati toteuttavan. (Ben Zyskowicz: Ei oo esittänyt!)

Kari  Rajamäki  /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Soinille sanon kyllä jyrkästi, että SDP:n puhevaltaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tämän talouskriisin hoidossa ei käytä yksikään Ruotsista tullut tutkija. Ruotsissa on kieltämättä 4 prosenttia suurempi veroaste ja 10 prosenttia parempi työllisyysaste, ja näillä luvuilla Suomessakin olisi talous ylijäämäinen. Sellaisia oppeja kenties Ruotsista tarvitaan.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia puheenvuorosta. Toistan kysymyksen valtiovarainministeri Urpilaiselle, koska SDP:n muut puheenvuorot eivät ole antaneet kommentoimisen aihetta. (Matti Saarinen: Kommentoi budjettimietintöä!) Valtiovarainministeri Urpilainen, jotta Suomen luottoluokitus säilyisi, meidän täytyisi tai teidän täytyisi pystyä taittamaan velkaantumisaste, teidän täytyisi pystyä tasapainottamaan julkinen talous tai teidän täytyisi pystyä esittämään uskottava suunnitelma, miten työpanoksen määrää Suomen kansantaloudessa kasvatetaan. Näistä ehkä yksinkertaisimmin toteutettavissa vielä tällä vaalikaudella olisi työurien jatkaminen alusta, keskeltä ja lopusta lisäämällä työnteon kannusteita, nopeuttamalla opintoaikoja, turvaamalla vajaatyökykyisille mahdollisuus rakentaa isänmaata ja myös asteittaisella, vähittäisellä eläkeiän kohottamisella, jonka kaikki tiedämme olevan edessä. Tuletteko tekemään tämänkaltaisia (Puhemies: Minuutti on täynnä!) ratkaisuja?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tiilikainen ottaa oikeita elementtejä mutta unohtaen sen todellisuuden, että ilman työpaikkoja ei näistä mitään voida toteuttaa. Pelkästään kannustamalla siihen, että voitaisiin ihmisiä puolella palkkaa käyttää töissä ja yhteiskunta tukisi sitä toisella puolikkaalla, ei lisätä työllisyyttä eikä erityisestikään vientiteollisuuden vetovoimaisuutta. Meidän täytyy tässä maassa kyllä ihan oikeasti kohta ruveta miettimään sitä, mitenkä me voimme kannustaa kasvuyrityksiä investoimaan tässä maassa. On uskallettava ruveta keskustelemaan siitä aiheesta, että meillä pitää olla yrityksillä mahdollisuus edelleen ilman suurta verotaakkaa jättää voittoja yritykseen, jotta investoidaan, sitä kautta kehitetään työllisyyttä, toimeliaisuutta tässä maassa. Sillä kaikella haaveellisuudella, mitä keskustapuolue näillä pitkillä litanioilla tässä nyt esittää, ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Kunnat eivät voi huolehtia tämän yhteiskunnan veronmaksukyvystä ja sitä kautta tuottaa (Puhemies: Minuutti on täynnä!) hyvinvointipalveluja.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun hallitusohjelmaa tehtiin, niin tehtiin semmoinen kummallinen kirjaus, että jos taloudessa menee hyvin, sitten ryhdytään elvyttämään, ja jos menee huonosti, ryhdytään jarruttamaan. Senhän olisi tietysti voinut tehdä toisinkin päin. Nyt me olemme vähän samanlaisessa tilanteessa kuin vuonna 93, paitsi että meillä ei ole Nokiaa ja väestö on kaksikymmentä vuotta vanhempi. Se, että tällaisessa tilanteessa alettaisiin vielä lisäksi jarruttaa, ei ole ajatuksena kauhean hyvä, mutta toisaalta jotakinhan on pakko tehdä. Emme me nyt voi joka vuosi ottaa 7:ää miljardia velkaa. Siinä mielessä kyllä näitä Ruotsin oppeja siitä, miten työn tarjontaa lisätään, kannattaisi kuunnella. Meidän pitäisi saada ihmiset ikään kuin nuorempina töihin ja pysymään siellä vanhemmiksi. Ennen kaikkea meidän tulisi päästä siihen, että emme asettaisi työvoimalle niin uskomattoman korkeita laatuvaatimuksia, vaan osaisimme semmoista pikkuisen osatyökykyistäkin joukkoa työllistää. Se edellyttää palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittamista.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on kannettu kovasti huolta työllisyydestä ja työurista. Minäkin olen siitä huolissani. Huoli on yhteinen, mutta keinot tuntuvat olevan aika eriäviä. Meillä on ihmisiä, jotka ovat ylityöllistettyjä aivan liikaa, ja sitten vielä enemmän on työttömiä. Tämä ristiriita on aika kummallinen, ja minä kysyn, kun ministeri Urpilainen tässä omassa puheenvuorossaan otti esille tämmöisen toimintaohjelman juuri nimenomaan osatyökykyisille: onko tässä ohjelmassa tarkoitus myös tutkia ja miettiä sitä ja tuoda jopa esityksiä liittyen tähän työn uudelleen jakamiseen?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä kysyi hallituksen tavoitteesta kääntää velkasuhde laskuun tämän vaalikauden aikana. Me olemme siihen hyvin sitoutuneita. Vielä sen tiedon pohjalta, joka meillä oli käytettävissä, kun ensi vuoden budjettia valmisteltiin hallituksen keskuudessa, näytti siltä, että nuo tehdyt päätökset riittävät taittamaan velkasuhteen laskuun tämän vaalikauden aikana. Tuleeko näin tapahtumaan, sitä me emme voi sanoa sen takia, että meille on tulossa torstaina uusi ennuste. Sen jälkeen olemme hieman enemmän selvillä talouden näkymistä, ja jos näyttää siltä, että tällä tietoa tai näillä luvuilla velkasuhde ei tule taittumaan tämän vaalikauden aikana, niin me teemme lisää päätöksiä: nostamme lisää veroja ja vähennämme lisää menoja. Eli olemme valmiita tekemään lisää sopeutustoimia, mikäli velkasuhde ei tällä tietoa taitu, mutta olemme tähän tavoitteeseen hallituksessa hyvin sitoutuneita.

Se on selvää, että pelkästään sopeutustoimilla Suomen talouden tilannetta ei paranneta, vaan me tarvitsemme myöskin rakennetoimia, ja muun muassa edustaja Thors kysyi opintotukiuudistuksen perään. Meillä on tällä hetkellä kaksi keskeistä rakennetyöryhmää. Toinen pohtii opintotukijärjestelmän uudistamista, toinen pohtii työn ja perhe-elämän yhteensovittamista eli meidän päivähoitojärjestelmämme uudistamista, ja molemmilla näillä on määräaika tämän vuoden loppuun. Minä odotan hyvin vakavia esityksiä molemmilta työryhmiltä, koska nämä ovat juuri niitä asioita, joilla työuria voidaan pidentää alkuvaiheesta ja keskeltä sen lisäksi, mitä uudistuksia esimerkiksi työurasopimuksessa jo työttömyysturvan osalta on sovittu.

Täällä on monessa puheenvuorossa nostettu esiin pk-yritysten tärkeä rooli kasvun tekemisessä ja työllisyyden tukemisessa. Se on selvää, että meidän täytyy huolehtia pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvystä yhtä lailla kuin meidän täytyy huolehtia myöskin teollisuuden toimintaedellytyksistä. Jos katsomme näitä kasvupanostuksia, joita edustaja Tiilikainen täällä peräänkuulutti, niin eduskunta on juuri viime viikolla hyväksynyt kaksi keskeistä kasvutoimenpidettä eli tutkimus- ja kehitysverokannustimen ja myöskin pääomasijoituksiin kohdistuvan verohuojennuksen. Minusta on jotenkin hassua, mikäli me emme itse usko, että näillä toimenpiteillä olisi jotain vaikutusta suomalaisiin pk-yrityksiin, siihen haluun, että he panostavat ennen kaikkea enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen mutta myöskin palkkaavat lisää työntekijöitä. Ainakin minä uskon siihen, ja sen takia nämä kannustimet on tänne eduskuntaan tuotu, ja tietenkin toivoisin, että myöskin oppositiossa annettaisiin näille tuki.

Mutta sitten kun edustaja Tiilikainen viittasi siihen, että hallitus ei tee mitään ja meidän pitäisi ikään kuin tarttua keskustan ohjelmaan ja vaihtoehtoon, niin minulle jää kyllä hyvin epäselväksi, mikä keskustan vaihtoehto on. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Tulee sellainen olo, että keskusta puhuu toista ja tekee toista, koska jos katson nuo lukemat, jotka teidän mietinnön vastalauseenne pohjalta ovat saavutettavissa, niin niissä loppusumma on noin 3 miljardia euroa lisää velkaa ensi vuonna. Siellä ollaan purkamassa säästöjä noin 1,6 miljardilla eurolla ja esittämässä lisämenoja 1,3 miljardilla eurolla, eli yhteensä, jos nämä laskee, puhutaan noin 3 miljardin euron lisävelanotosta. Samaan aikaan te arvostelette meitä, hallitusta, siitä, että me emme omilla toimillamme pysty taittamaan velkaantumista tällä vaalikaudella, eli nyt kyllä vasen käsi ei taida tietää, mitä oikea käsi tekee, tai joku ristiriita tässä on olemassa. Minusta tuo edustaja Viitasen idea siitä, että eduskunnan tietopalvelu voisi laskea neutraalisti kaikki keskustan esitykset ja katsoa, mikä vaikutus niillä on valtion velkaantumiseen, kuulostaa erittäin hyvältä, ja sitten varmaan pääsemme keskustelemaan myöskin täysillä faktoilla.

Arvoisa puhemies! Tärkeintä on se, että me kykenemme tässä vaikeassa taloustilanteessa tekemään näitä kolmea toimenpidettä yhtä aikaa eli sopeuttamaan valtiontaloutta, toisaalta ajamaan läpi isoja rakenneuudistuksia ja tukemaan talouskasvua, ja niitä me hallituksen esityksellä teemme.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lappiin kohdentuvat koulutuspaikkaleikkaukset ovat puhututtaneet Lapissa paljon viime aikoina ja aivan syystäkin, sillä Lapin alueella on kaavailtu vähennettävän vuoteen 2016 mennessä lähes 30 prosenttia ammatillisen koulutuksen paikoista. Mikäli nämä kaavaillut leikkaukset toteutuvat, tilanne on paitsi nuorten myös koko Lapin tulevaisuuden ja ennen kaikkea talouden kannalta katastrofaalinen. Leikkauksia on suunniteltu suunnattavan aloille, joilla taloudellinen kasvupotentiaali on meillä siellä Lapissa suurin.

Te puhutte hallituksessa kauniisti Lapin merkityksestä koko Suomen taloudelle ja arktisen osaamisen vahvasta käytöstä. Nyt kuitenkin ihmettelen suuresti, miten ihmeessä aiotte tulevaisuudessa tätä toteuttaa ja turvata tulevaisuuden työvoiman saatavuuden ja tukea talouden kasvua ja kehitystä myös meillä Lapissa, jos nämä koulutuspaikkaleikkaukset menevät tällaisenaan läpi.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En käy tarkemmin läpi näitä lukuja. Ehkä näkee tämän eron siinä, että sosialidemokraatit löytävät meiltä 3 miljardia enemmän velkaa kuin me itse löydämme, kun samaan aikaan kokoomuksen ryhmän puheenjohtaja totesi, että meidän varjobudjetissamme ei ole juuri eroa hallituksen budjettiin. Siinä on se kolmisensataa miljoonaa, eli kyllä se hyvin lähellä sitä on.

Mutta se on mielenkiintoista, että me edelleen takerrumme puhumaan näistä pienistä luvuista. Täällä edustaja Sasi kertoi, että on tehty muutoksia — tehtiin promillen verran muutoksia valiokunnassa budjettiin. Keskusta haluaa puhua nyt siitä isosta linjasta, niistä isoista toimista, joilla me pystymme tässä teollisessa rakennemuutoksessa olemaan mukana, hyödyttämään sitä, kasvattamaan sen kautta työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tähän edustaja Sipilän avaus oli täysin uusi avaus, tuore avaus. Se ei velkaannuta maata. Hyvin mielelläni kuulisin tähän valtiovarainministerin kommentin.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt päästä selville, mistä tämä johtuu. Onkohan se niin, että keskustan varjobudjetti, joka julkaistiin siis aikaisemmin, ja sitten tämä vastalause, joka on kirjoitettu budjettimietintöön, eivät ole samat? Sanon tämän siitä syystä, että meille, kun luemme tätä, nämä 44 pontta ovat myös realismia, ne eivät ole vain sanoja, jotka ehkä joskus tulevaisuudessa, vuosikymmenen jälkeen, tulevat todeksi. Me ajattelemme, että te olette tehneet ne vakavissanne ajatellen jo ensi vuotta, minkä takia me laskemme ne jo ensi vuoden budjettiin. Tästä syystäkö johtuu tämä hämmennys nyt tässä salissa?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olemme yhdessä sopineet pelisäännön, jossa sellaisiin lakeihin, jotka täällä yhdessä on hylätty, ei voi tehdä lisäysehdotuksia. Nyt kuitenkin meidän varjobudjettiimme lisätään ponnet, jotka näiden pelisääntöjen mukaan eivät sido näitä määrärahoja.

Kun täällä on tivattu ja tivattu, mikä ero on hallituspuolueilla ja keskustalla valtiovarainvaliokunnassa, niin, arvoisa valtiovarainministeri, ymmärrättekö sitä, että me olimme valmiit olemassa olevasta rahasta, Metso-ohjelmasta, ottamaan rahaa, jolla olisi työllistetty ihmisiä luomuruuan ja lähiruuan parissa ja autettu nuoria työllistymään? Mutta hallituspuolueiden edustajat eivät voineet tätä hyväksyä, vaan halusivat, että tämä raha käytetään lahopuiden suojeluun. Ymmärrättekö te tällaista menettelytapaa?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä viitattiin siihen, kuinka suuria muutoksia valtiovarainvaliokunnassa on tehty, summa on tosiaan 59 miljoonaa. Se on tehty tämän mittaluokan mukaan siitä syystä, että vara, joka meillä on ollut käytettävissä ylipäätänsä, jotta kehyksissä pysytään, ei ole juuri tätä suurempi. Kun sitten katson näitä keskustan muutoksia, niin nehän ovat kaiken kaikkiaan noin 300 miljoonaa, mutta nekin on ripoteltu varsin pieniin eriin. Ei siellä ole mitään rakenteellisesti merkittäviä muutoksia.

Edustaja Kalli tässä totesi yhden hyvän esimerkin. Valiokunnassa käytiin keskustelua siitä, laitetaanko Metso-ohjelmaan 500 000 vai laitetaanko ProAgriaan, mikä oli tämä keskustan malli, 400 000, mikä maatalousjaostossa sai kyllä tukea. Mutta siinäkin olisi muutamasta sadastatuhannesta kysymys, eikä sillä näitä yhteiskunnan ongelmia tosiasiassa ratkaista.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämähän nyt näyttää siltä, että tämä keskustan mainostama suuri linja, mihin puheenjohtaja Sipiläkin sanoi puheenvuorossansa keskittyvän, on todellakin innovaatio, suuri innovaatio siitä, että ainoa menovähennys, minkä te tässä vastalauseessanne saitte aikaan, oli 500 000 pois metsien suojelusta. Siinä oli teidän innovaationne menojen vähentämiseksi.

Sen sijaan tosiasiassa — oli se vastinponsi tai mikä muoto tahansa, eivät muodollisuudet nyt ratkaise, vaan se itse rahasumma — te olette lisäämässä menoja, perumassa likitulkoon käytännössä kaikki hallituksen säästötoimet. Pyydätte niitä lisää, kysytte ensi kevättä. Senkö takia, että saisitte taas kerran kumota ne kaikki?

Pyydän myös kiinnittämään huomiota siihen, että se, mitä varmasti sieltä kokoomuksen suunnalta kyseltiin Petteri Orvon suulla, taisi olla se, että eihän tässä niitä uusia ideoita ole siitä huolimatta. Eli tämä on niin kuin siinä mielessä vähän toivoton yhtälö, ja siksi olisin toivonut, että myös tämä asia voitaisiin keskustan puolesta purkaa auki, että mistä ihmeestä tässä teidän vaihtoehdossanne oikein on kysymys. Me emme kerta kaikkiaan muuta huomaa kuin että velkaantuminen käännetään uudestaan kasvuun ja 3 miljardia lisää velkaa.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Alla här i salen tycks vara eniga om att det finländska samhället står inför stora strukturella förändringar. Framförallt arbetsmarknaden är i behov av reformer. Vi måste stöda finländarna att orka längre i arbetslivet. Här finns många både större och mindre åtgärder som regeringen bör vidta.

Arvoisa puhemies! Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee rakenteellisia muutoksia selvitäkseen. Työurat ovat aivan keskeisessä asemassa tässä uudistamistyössä. Jaksamista työelämässä tulee tukea monipuolisesti, ja olen vakuuttunut siitä, että eläkeikä tulee nousemaan tulevaisuudessa. Kuinka paljon ja millä aikataululla, sitä on vielä liian aikaista sanoa. Tärkeintä juuri nyt on luoda poliittista yhteisymmärrystä tässä asiassa myös hallituksen sisällä.

Muitten Pohjoismaitten työmarkkinat sisältävät enemmän joustoa, ja kun tarkastellaan tiettyjä ikäryhmiä — kuten pienten lasten vanhemmat ja yli 63-vuotiaat — nähdään selkeä ero Suomen ja muitten Pohjoismaitten välillä. Yksi hyvin tärkeä tapa pidentää työuria ja saada enemmän ihmisiä työmarkkinoille on luoda joustoa työelämään muitten Pohjoismaitten tapaan. Esimerkiksi osa-aikatyö on huomattavasti tavallisempaa muissa Pohjoismaissa tietyissä ikäryhmissä.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on selvä. Me haluamme taittaa velkaantumisen, haluamme vauhdittaa rakenteellisia uudistuksia, haluamme lisää työtä, uutta kasvua, mutta täällä opposition linja on hyvin epäselvä. Kyllä passittaisin sinne tietopalveluun myöskin edustaja Soinin joukkoineen, että tietäisimme todellakin, kuinka paljon oppositio haluaa itsenäistä isänmaatamme velkaannuttaa. Toivoisin kyllä oppositiota näihin talkoisiin. Nyt tarvitaan vaikeita, vakavia päätöksiä, että saamme pelastettua Suomen.

On sanottava myöskin se, että tarvitaan varmasti veronkiristyksiä — niiden kanssa täytyy olla tarkkoina, ettei katkaista kasvua — ja myöskin säästötoimenpiteitä lisää. Täällä valtiovarainministeri totesikin, että torstaina tulee ennuste, mutta jo nyt voimme sanoa, että näitä päätöksiä tarvitaan, ja on oltava viisas siinä, miten säästöpäätöksiä tehdään. 90-luvun laskua maksetaan vieläkin lapsiperheiden osalta. Te olette asettaneet työryhmän, joka selvittää, millä tavalla voitaisiin tehdä säästöt niin, ettei kitketä niitä perheiden tukemisen palveluita. Kuulin, että ne eivät tule ennen kuin hallitus tekee päätöksensä kehys- ja puolivälitarkistuksesta. (Puhemies: Minuutti on täynnä!) Voitteko te luvata, että pyydätte nämä esitykset niin, että... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totta on, että keskustan vaihtoehto on hämärää mytologiaa. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on saanut kiitosta yllättäviltä tahoilta. Se on jopa niin huolellista työtä, että mikäli jokaisen kansanedustajamme jokainen raha-asia-aloite toteutuisi, niin budjetin loppusumma ei kasvaisi, mutta budjetti olisi painotettu hallituksen esitystä oikeudenmukaisemmin.

Mutta varsinaisesti kysyn: miten hallitus osaltaan turvaa työmarkkinarauhan tässä tilanteessa, kun puheet erityisesti EK:n suunnalta kovenevat? Meillä ei ole varaa heittää tupoa romukoppaan. Se on tuonut vakautta ja ennakoitavuutta yhteiskuntaelämään, (Puhemies koputtaa) ja ei voida alentaa kansalaisten ostokykyä myös sillä, että inflaatio... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut ilo kuulla, että sali on suuresti sitä mieltä, että tarvitaan yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Minäkin puuttuisin niihin asioihin. Minä näen juuri, että tuota Viron mallia olisi kehiteltävä, ja näkisin, että hallitus ottaisi erittäin vakavasti sen esille. Tuon myös sellaisen asian esille, että tässä maassa on 180 000 perheyrittäjää, yksin yrittävää, ja palkka ei muodostu ongelmaksi, mutta välilliset palkan lisäksi olevat kulut muodostavat tähän ongelmia, ja tätä meidän olisi painotettava näissä asioissa, että syntyy uusia työpaikkoja nopealla aikavälillä. Tämä antaa myös kotimarkkinoille kasvua, luo lisää tuloja, ja tätä pitäisi painottaa näissä asioissa. Minä toivonkin, että valtiovarainministeri Urpilainen ottaa vakavasti tämän asian ja mietitte siellä hallituksen piirissä tätä tilannetta.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vanhuslakiin luotiin luottamusta asetuksenantovaltuuden kuplalla. Valtuudella haluttiin siirtää päätäntävaltaa eduskuntaa alemmaksi valtiovarainministeriöön eli sinne, missä säästöt tuntuvat. Onneksi perustuslakivaliokunta puhkaisi tämän kuplan eikä asetuksenantovaltuutusta tule lakiin.

Vanhuslaki tai valtionosuuksien leikkaamiset eivät nekään tuo hoitajia vanhustenhoitoon. Rahapula ajaa kuntia hoitajien alennusmyyntiin. Tästä saimme nähdä viikonloppuna esimerkin Espoossa, jossa lähihoitajien tilalle haettiin hoiva-avustajia. Tämä on hyvin huolestuttavaa. Valvira on linjannut, että hoiva-avustajat voivat tulevaisuudessa olla myös työntekijöinä ja täyttää hoitajatyhjiöitä. Mitä mieltä te olette, onko tämä hoitaja-avustaja, joka ei ole hoitajakoulutuksen käynyt vaan avustaja, tulevaisuuden toivo terveydenhuoltoalalla? Meiltä puuttuu 234 000 hoitoalan henkilöä vuosina 2008—2025. Mistä ihmeestä me heidät löydämme? Asuntopula on myös se, mikä vaikeuttaa heidän saamistaan. Ei heillä ole varaa vuokrata eikä ostaa asuntoa pääkaupunkiseudulta.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on myönnettävä, että yhden vuoden budjetin liikkumavara on sen verran pieni, että tämmöisiä isoja rakennemuutoksia ei sen sisällä pysty tekemään. Sen takia esitimme pitkäjänteisempiä ratkaisuja ja haimme siihen liikkumavaraa myöskin budjetin ulkopuolelta.

Päivittäin tulee kuitenkin viestiä tuolta yrittäjiltä. Ei tätä kriisitietoisuutta tarvitse meidän kenenkään lietsoa, mutta pienempänä asiana sanon tämän, että esimerkiksi viime viikolla kävin keskustelun, jossa sadan uuden työpaikan esteeksi muodostui pankkirahoituksen saaminen. Rahoitus oli 90-prosenttisesti kasassa, mutta 10 prosenttia puuttui sen takia, että pankit ovat panneet yritysten käyttöpääomarahat kiinni. Kysyisinkin: voitaisiinko tässä jo hätätilanteeksi muodostuvassa rahoitustilanteessa lisätä Finnveran toimivaltuuksia siten, että tämä helpottuisi ja sitä kautta nämä esteet uusien työpaikkojen syntymiseksi poistuisivat?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En käytä Pekkarisen puheenvuoroa vaan ihan omani ja totean, että vakavasti ottaen tässä salissa on todellakin niin laaja yksituumaisuus tarvittavista lisäsopeutustoimista, rakenneuudistuksista ja kasvupanostuksista yleisellä tasolla, että tämä antaa uskoa siihen, että hallitus kykenee puoliväliriihessä ja kehysriihessä pääsemään merkittäviin tuloksiin. Oikeastaan ainoastaan kaksihenkinen vasenryhmä on täällä salissa ollut tässä suhteessa eri linjoilla.

Mitä sitten tulee keskustan vaihtoehtoon, niin olen nyt itse laskenut, että keskustalla oli ensin tämä varjobudjetti, velkaantuminen 300 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksella, sitten on vastalause, josta edustaja Viitanen ja ministeri Urpilainen ovat asiantuntijoiden avulla laskeneet noin 3 miljardin lisäalijäämän, ja sitten on luvattu tällä viikolla joku uusi varjobudjetti.

Herra puhemies! Kannatan edustaja Viitasen ehdotusta siitä, että Sipilä ja hän yhdessä menevät tietopalveluun laskemaan, niin että päästään tästä äänestämään. (Naurua)

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen näköalattomuudesta kertoo se, että hallituksen käsitys kasvusta on käsitys siitä, että kasvu syntyy keskittämällä. (Ben Zyskowicz: Ei, ei!) Keskustan käsitys kasvusta on se, että annetaan mahdollisuus alueille ja maakunnille.

Haluan kysyä ministeri Urpilaiselta: Miksi te rakastatte fossiilisia polttoaineita, erityisesti kivihiiltä, mutta vedätte mattoa alta kotimaiselta uusiutuvalta? Miksi ette halua päästää ihmisiä ottamaan lyhytaikaista työtä vastaan, vai onko todellisuudessa tulossa uudistuksia, jotka poistavat tämän hallinnollisen byrokratian ja sosiaaliturvan heikentymisen? Ja haluan vielä kysyä, ministeri Urpilainen: miksi te ette halua panostaa ennaltaehkäisyyn, joka toisi rahat takaisin esimerkiksi nuorten syrjäytymisen vähentymisenä?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz arveli toiveikkaasti, että alkaa muodostua konsensus rakenteellisten uudistusten välttämättömyydestä. (Ben Zyskowicz: Yleisellä tasolla!) Siitä näkökulmasta pidin myös erittäin hyvänä, että ministeri Urpilainen totesi, että hallituksessa valmistellaan useitakin merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Pääministeri Katainenhan on todennut suunnilleen siihen malliin, että jos rakenteellisissa uudistuksissa voidaan edetä riittävän ripeästi, niin silloin voidaan välttyä niiltä kipeiltä sopeutustoimenpiteiltä, joita varmaan kukaan ei erityisesti tässä salissa halua. Kuuntelin sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoroa myös tästä näkökulmasta ja jäin toivomaan vähän ponnekkaampia kannanottoja rakenteellisten uudistusten puolesta. Kysyisinkin sosialidemokraattisilta kollegoilta: olenhan ymmärtänyt oikein ja onhan edustaja Zyskowicz ymmärtänyt oikein, kun olemme tulkinneet, että myös SDP:n ryhmä tukee vahvasti rakenteellisia uudistuksia, jotta voidaan välttyä kipeiltä leikkauksilta ja veronkorotuksilta?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos konserniavustusten antaminen veroparatiiseihin rekisteröidyille tytär- ja emoyhtiöille estettäisiin, helpottaisi se huomattavasti Suomen tilannetta. Te, arvoisa ministeri, olette linjannut, että konserniavustus on mahdollista maksaa, jos avustuksen saajalla tai maksajalla on ulkomaisen yhtiön Suomessa oleva kiinteä kotipaikka. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin edellytti vuonna 2007, että konserniavustuksen saaja ja antaja, molemmat, ovat kotimaisia Suomeen rekisteröityine kotipaikkoineen. Miksi te haluatte pitää tämän väylän auki, jotta rahoja voidaan siirtää ja veromarkat siirtää veroparatiiseihin pois suomalaisten ulottuvilta?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Sipilä ei ollut huolissaan viennistä, hänen puheenvuoronsa keskittyi aika vahvasti myös maa- ja metsätaloustukien lisäämistarpeisiin. Mutta edustaja Sipilä, kun teidän viimeisin kannanottonne on valtiovarainvaliokunnan mietinnössä — kai viimeksi kirjoitettu teksti on voimassa — vastatkaa siihen liittyen, kun te olette ladanneet näin paljon lausumia ja menojen lisäyksiä ja tehtyjen säästöjen purkuja, jotka vaikuttaisivat siten, että ensi vuonna pitäisi 3 miljardia ottaa enemmän velkaa kuin mitä hallitus esittää. Tämä on se kysymys, ja puhutaan ensi vuoden talousarviosta eikä mistään visioista. Tätä käsitellään nyt.

Sitten RKP:n suuntaan: Veroja ei saa korottaa, hallituksen on tehtävä eläkeasioissa yksipuolisia päätöksiä, ja viittaatte Ruotsin malliin. Siellä todella on onnistuttu monissa asioissa, mutta siellä on myöskin veroaste 4 prosenttia korkeampi kuin meillä, ja te vaaditte, että veroja ei saa korottaa. (Mikaela Nylander: Vaadimme rakenteellisia uudistuksia!)

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hyvin tyytyväinen siitä, että valtiovarainvaliokunta korostaa sekä julkisten palveluiden tuottavuuden että myös vaikuttavuuden parantamista. Tuottavuus kyllä paranee, jos lääkäri ottaa tunnissa vastaan viiden sijasta kymmenen potilasta, mutta vaikuttavuus paranee vain, jos ne potilaat myöskin paranevat. Tässä katsannossa valiokunnan vaatimus sote-rakenneuudistuksen toteuttamisesta korostuu entisestään. Mitään erityistä estettä sille ei minun nähdäkseni enää pitäisi olla, kun hallitus on käytännössä nyt päätymässä sote-aluemalliin, joka alun perinkin oli ainoa poliittisesti, kuntapoliittisesti ja myöskin terveyspoliittisesti kestävä malli. Ja keskustan kotikunta—maakunta-mallihan on tämän hallituksen kakkosvaihtoehdon uudelleen nimetty inkarnaatio, ei mitään muuta. Jos se on muuta, niin mielelläni kuulisin, mitä muuta se on.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on moneen kertaan kiinnitetty huomiota tähän keskustan uuteen roolitukseen, eli puheenjohtaja Sipilä esittää suuria linjoja, sitten täällä edustajat Pekkarinen ja Tiilikainen ovat oppositiossa puolustamassa valtiovarain mietintöä.

Mutta haluan kysyä valtiovarainministeriltä siitä, mitä puheenjohtaja Sipilä otti esille, elikkä tästä bioenergiaohjelmasta, jonka keskusta on myös edellisessä hallituksessa tehnyt. Pelkkä ohjelmahan ei tietenkään riitä, siihen täytyisi olla konkreettisia tekoja. Harmi, että se ei ole sitten edennyt. Mutta kun katsoo tätä valtiovarojen mietintöä, sivua 67, niin energiapolitiikkaan on sangen vähän kiinnitetty huomiota. Elikkä mitä hallitus aikoo tehdä kotimaisen energian osuuden kasvattamiseksi ja sen tukemiseksi niin, että meille ei todellakaan tarvitsisi kivihiiltä tuoda? Ja mitä aiotte tehdä kotimaisen energian tuottamisen ja sen työllistämisen edistämiseksi?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä mentiin ihan nappiin siinä, että tässähän on nyt käynyt näin, että täällä puheenjohtaja Sipilä käyttää puheenvuoron, puhuu kauniita, ympäripyöreitä, yleisiäkin tavoitteita — varmasti kaikki olemme sitä mieltä, että pitää tehdä rakenteellisia uudistuksia (Välihuutoja) ja työuria pidentää keskeltä ja välistä jnp. — ja samaan aikaan täällä keskustan muut edustajat puhuvat, että meillä on tässä vaihtoehto, ettekä suostu myöntämään, että tällä vaihtoehdolla, joka tähän on kirjoitettu, te lisäisitte valtionvelkaa 3 miljardia. (Välihuutoja) Minä nyt vielä kerran vetoan siihen, että ei mennä kaksilla rattailla, että meillä olisi nyt yksi selitys tälle maailmalle, ja mikä se mahtaa olla, mikä on se velkapolitiikka, mitä keskusta omassa vaihtoehdossaan haluaa edistää, se on aivan olennaista tietää. Haluaisin myös puolueen puheenjohtajalta kuulla sen, koska varmasti me kaikki mielellämme linjaisimme yleisiä, mutta talousarvio perustuu menoihin, tuloihin, momentteihin ja lukuihin, ja niidenkin pitää olla selvillä, valitettavasti, vaikka se niin ikävältä kuulostaakin.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarinen oli huolissaan tuossa siitä, että meidän vaihtoehdossamme ja meidän ryhmäpuheenvuorossamme ei kiinnitetty ollenkaan viennin edistämiseen huomiota. Tämä rahasto nimenomaan tähtää uuden vientiteollisuuden syntymiseen, ja kärkenä siellä on biotalous, joka on nimenomaan vientiteollisuutta sen kotimaisen bioenergian lisäksi, sekä teknologian soveltaminen, joka rakentuu tämän Nokia-klusteriosaamisen pohjalle. Siellä Pekka Ala-Pietilän työryhmä tekee hyvää työtä, kiitos siitä hallitukselle. Tämäntyyppisiä uudistuksia siellä tarvitaan, ja tämä rahasto, 3—5 miljardia, on konkreettinen käytännön toimenpide siihen, että myöskin uusia vientityöpaikkoja saadaan aikaiseksi.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä, te peräänkuulutitte tuossa aiemmin hallitukselta uuden työn lähteitä. Jos olisitte kuunnellut huolellisesti valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasin alustuspuheenvuoron, niin olisitte kuullut, että hänhän kävi seikkaperäisesti läpi niitä toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan positiivisen kasvun kierteen aikaansaaminen: innovaatiot, yrittäjyys, osaaminen, yritysten kansainvälistyminen.

Täällä myös on mainittu siitä, ettei Ruotsista tulevia tutkijoita tarvitsisi kauheasti kuunnella, mutta minun mielestäni meidän pitää ottaa kyllä hyvinkin paljon mallia Ruotsista ja miettiä tarkkaan niitä keinoja, joilla me saamme työn tarjontaa lisätyksi. (Timo Soini: Otetaan oma valuutta!)

Myös isoa kuvaa on peräänkuulutettu, ja kiitän edustaja Sipilää siitä, että avauksenne rahastosta on varsin hyvä, ja mielestäni sitä kannattaa tarkastella.

Meillä on kuitenkin hallituksessa tehty, ja tässä mietinnössä vielä, lisäpanostuksia nuorten yhteiskuntatakuuseen. Meidän pitää välttää se tilanne, mikä 90-luvulla oli, ja peräänkuulutan myös oppositiolta vastuuta siitä, että hoidetaan nuorten asia yhdessä kuntoon.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On todella hyvä, että tässä toivottavasti koko viikon ajan ideoidaan ja kehitellään jotain uutta ja lyödään sellainen positiivinen näkökulma.

Muutamia kommentteja arvoisille kollegoille:

Edustaja Yrttiaho sanoi, että nyt kokoomus luo uhkakuvia. Tosiasia on, että kokoomus luo realiteetteja, katsomme, missä yhteiskunta menee, ja sen pohjalta rakennetaan jotain parempaa tulevaisuutta. Nyt ei laiteta enää päätä pensaaseen vaan katsotaan, miten tämä maa kehittyy uudestaan. (Välihuutoja)

Toinen kommentti perussuomalaisille: Haluatte takaisin Kela-maksun. Koko filosofia oli se, että työhön liittymättömiä sivukustannuksia poistetaan, ja se olisi se oikea näkökulma. Nyt te olette palauttamassa näitä työhön liittymättömiä sivukustannuksia. Ei hyvä ratkaisu.

Mutta on myöskin hyviä ideoita. Tämä erillisrahasto on erinomainen ratkaisu, samoin kuin se, kun edustaja Myllykoski sanoi, että silloin kun yritykset pitävät rahat sisällä, käyttävät ne kehittämiseen, ei verotettaisi. Nyt ollaan menossa hyvään suuntaan. Jatketaan samaa tahtia.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Monissa puheenvuoroissa on viitattu nuorisotakuuseen ja nuorten syrjäytymisen estämiseen ja kannettu niistä huolta. Tämä on erittäin tärkeä seikka.

Pohjanmaalla on Lehtimäen opisto, ja tämä opisto on Suomen ainoa moni- ja vaikeavammaisille henkilöille tarkoitettu vapaan sivistystyön kansalaisopisto, siis Suomen ainoa. Nyt tämä kansalaisopisto on ajautunut vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, ja opiston rehtorin mukaan tämä taloudellinen ongelma johtuu siitä, että tämän vuoden alussa kansalaisopistojen vapaan sivistystyön opetukseen on kohdistettu 15 prosentin leikkaus, ja Lehtimäen opiston kohdalla tämä merkitsee yli 300 000 euron menetyksiä.

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat tekivät yhdessä aloitteen, jonka pohjalta talousarvioon lisättiin Lehtimäen opistolle 200 000 euroa rahaa. Nöyrä kiitos siitä koko opiston henkilökunnan puolesta, mutta vielä puuttuu yli 100 000 euroa. Kysynkin tässä nyt ministeri Urpilaiselta: löytyykö hallituksen piiristä tahtotilaa, jolla tämä erittäin arvokas opetustoimi saisi jatkua Lehtimäellä, elikkä löytyykö vielä lisärahoitukseen mahdollisuutta?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä sitä ajattelee, että kumpi päivä keskustalla nyt on, kruuna- vai klaavapäivä: kruunapäivänä halutaan, että hallitus istuu, ja klaavapäivänä halutaan, että se kaatuu. Kumpi päivä on nyt keskustalla?

Mutta rakentava ehdotus — ja nyt kannattaa kokoomuslaisten ja sosialidemokraattienkin kuunnella: Mikäli Fennovoima ei saa asioitaan kuntoon, niin mielestäni on silloin päästettävä Fortum kehiin ja tehtävä Loviisaan se ydinvoimayksikkö. Tuulimyllyillä tämän maan taloutta ei nosteta, niin että nyt lähdetään satsaamaan kerta kaikkiaan siihen. Joko pistetään sinne Fennovoimaan lisää pääomaa ja se pyörimään ja saadaan varmuus, että se todella tulee, tai sitten annetaan se Loviisaan. Siinä oli rakentava ehdotus. Tätä te voitte kannattaa — ja tekin voitte. [Puhuja osoitti kädellään ensin kokoomuksen suuntaan ja sitten sosialidemokraattien suuntaan.]

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin edustaja Soinille: vihreät ovat tässä Veikko Vennamon linjalla ja vahvasti ydinvoimaa vastaan. (Timo Soini: Hallituksessa istutte!)

Edustaja Kallille olisin sanonut, että vaikka tällaisena vähän huonompana aikana satsataan luonnonsuojeluun ja Metso-ohjelmaan, se on pitkällä tähtäimellä hyvä asia. Sillä edistetään myöskin suomalaisen metsäteollisuuden vientimahdollisuuksia, että näistä asioista, luonnonsuojeluasioista, pidetään huolta.

Mutta pyysin puheenvuoron oikeastaan jatkaakseni ajatusta, jonka ministeri Urpilainen ensimmäisessä puheenvuorossaan nosti esille: vientimarkkinoiden tietynlainen ehtyminen, Euroopan huono tilanne, myöskin Aasiassa vähän vaihtelevia uutisia. Jos vertaa Saksan ja Ruotsin vientiponnisteluja Suomeen, niin siellä on osattu ottaa tästä vihreästä taloudesta, uusiutuvasta energiasta, uudesta teknologiasta sellainen vientispurtti, jota viedään näille kasvaville, nouseville markkinoille Kiinaan, muihin kasvaviin Aasian maihin, ja Suomen pitäisi tälle linjalle lähteä. Meidän pitää etsiä markkinoita Euroopan ulkopuolelta.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! I alla grupptal har man efterlyst förnyelse och åtgärder för att förbättra konkurrenskraften, och de flesta av oss ser ett behov av strukturella åtgärder. Det svåra är att det råder en viss oenighet om de konkreta åtgärderna, men jag håller med finansminister Urpilainen om att det ändå finns en konstruktiv anda i den här debatten om prioriteringarna.

Keskustan ehdotus biotalouden kehittämisestä muun muassa täyttämään Nokian jättämää aukkoa, ei ole huono. Mielestäni tätä käsitettä voisi vielä laajentaa liittämällä siihen muun ympäristöteknologian sekä energiatehokkuutta edistävän tekniikan. Moni maa on kehittänyt osaamistaan ympäristöteknologian alalla Suomea määrätietoisemmin. Nyt hallituksen tulisi edistää bio- ja cleantech-alojen nopeaa kehittymistä.

Faktum är att nya arbetsplatser och minskat beroende av låneupptagning bara kan uppnås genom att få i gång en starkare ekonomisk tillväxt. Det i sin tur betyder ett stort behov av en företagarvänlig ekonomisk politik och starkt kunnande i potentiella framtidsbranscher.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Sasi syytti keskustaa Metso-rahoituksen sekoilusta. Minä kyllä koko kansan kuullen oikaisen hieman näitä tekstejä. Jaostossa hallituspuolueitten edustajat halusivat nämä rahat jakaa eri tavalla, ja nyt sitten kolme henkilöä veti omien hallituspuolueitten jaoston jäsenet kölin alta — toivottavasti ovat selvinneet jo henkisesti siitä tapahtumasta. Tämä oli tosiasia. (Välihuutoja) Hallituspuolueitten edustajat jaostossa itse tekivät esityksen, että laitetaan ne vähät rahat kasvuun ja työllisyyteen eikä lahopuihin. Tämä oli se totuus. Se on syytä kertoa kaikille. (Ben Zyskowicz: Muuhun ei jäänytkään aikaa!)

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni näyttää siltä, että hallituksen sisällä on merkittäviä näkemyseroja siinä, kuinka sitä kasvua ja työllisyyttä saadaan aikaan. Täällä on ollut hyviä puheenvuoroja. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajallakin oli esittelypuheenvuorossa oikeita asioita. Eivät pelkästään veronkorotukset ole se ratkaisu. Ymmärtääkseni se teksti, joka on täällä yleisperusteluissa, (Puhemies: Aika täynnä!) on myös sosialidemokraattien hyväksymä.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaisin tähän keskustan peräänkuuluttamaan keskusteluun suuresta linjasta ja isosta kuvasta. Te suhtauduitte hieman vähättelevästi ensi vuoden budjettitoimien vaikuttavuuteen, mutta tiedämme kaikki, että talouden kasvu on tämän kuluvan vuoden ollut kotimaisen kulutuksen varassa, ja nyt ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa ennusteet näyttävät siltä, että tulevana vuonna vienti lähtisi pikkuhiljaa vetämään. Ensi vuosi siis ei ole lainkaan vähäpätöinen. Nyt kun vientimarkkinoilta näytetään vihreää valoa, on se meille merkki siitä, että nyt on painettava kaasua ja — kuten hallitus esittää — panostettava suomalaisten yritysten kasvuun ja kehitykseen ja sitä kautta suomalaiseen työhön ja hyvinvointiin ja toisaalta samalla pidettävä huolta siitä, että veropäätöksillä suomalainen kotimainen kysyntä pidetään hyvänä.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä on nyt monasti otettu esille perussuomalaisten esittämä Kela-maksu, niin sanottakoon siitä, että ei jää epäselvää: se ei koske kuntatyönantajaa.

Mitä sitten tulee teollisuuden kilpailukykyyn, niin ensistään tämä on vaihtoehto arvonlisäveron korotukselle, josta hallituskin on laskenut, että 1 prosentin arvonlisäverokorotus vähentää työpaikkoja 15 000 kappaletta; Kela-maksupalautus vähentää ainoastaan 10 000 kappaletta työpaikkoja. Perussuomalaiset pitää tästä 5 000 työpaikasta kyllä kynsin hampain kiinni.

Mitä tulee sitten teollisuuden kilpailukykyyn ja vientiteollisuuden kilpailukykyyn, siihen vaikuttavat tietysti energia, raaka-aine, ympäristöpolitiikka, työvoimakustannukset. Kun Kela-maksuun vaikuttavat työvoimakustannukset, perussuomalaiset alentaisivat energiakuluja, raaka-ainekuluja ja ympäristöpoliittisia kuluja sillä tavalla, että se moninkertaisesti kompensoi vientiteollisuudelle tämän. Tämä ei ole ongelma.

Kysymys on myös oikeudenmukaisuudesta: kuka on maksumies. Arvonlisäveron korotuksen maksavat pienet kansalaiset, Kela-maksun maksavat sitten tätä kautta (Puhemies koputtaa) työnantajat, ja se heille hyvitetään.

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän kyllä aika valitettavana, että peräänkuulutettuaan talouspoliittista keskustelua pääministeri Kataisella ei itsellään sitten ole kuitenkaan mahdollisuutta osallistua siihen.

Te, arvoisa rouva valtiovarainministeri, olette puhunut tänään kauniita sanoja tästä budjetista, todennut itsekin, että ne toimenpiteet, jotka siellä ovat, eivät kuitenkaan riitä. Me saamme joka viikko uusia huolestuttavia uutisia siitä, millaisessa luisussa Suomen talous on. Teidän viestinne tänään tähän saakka on ollut se, että jotain tarttis tehrä, mutta ette ole avanneet millään tavalla, mitä. Mitä ideoita tai ajatuksia teillä, rouva valtiovarainministeri, on siitä, mihin toimenpiteisiin Suomessa ryhdytään niiden lisäksi, joita tässä budjetissa jo on? Ymmärrän, että olette ollut euroasioiden kanssa kiireinen, mutta nyt on kotiin tulon aika (Naurua) ja suomalaiset ansaitsevat nyt viikkoa ennen joulua tietoa siitä, että tilanne on jonkun hallinnassa ja että hallituksella on ideoita siitä — jos niitä on — mihin ryhdytään.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini, te arvelitte, että onko keskustalla nyt kruuna- vai klaavapäivä. Samaa kysyn teiltä. 24.10. te Sanomatalon paneelissa julistitte suureen ääneen pääministeri Kataiselle: "Minä lupaan, että tulee se päivä, jolloin istumme samassa hallituksessa samalla puolella aitaa." Se oli ilmoittautuminen apupuolueeksi. (Välihuutoja)

Valtiovarainministeri Urpilainen, vuosi sitten käytitte esittelypuheenvuoron, jonka aloititte hyvin jykevästi lainaten pääministeri Kekkosta 60 vuoden takaa: "Onko meillä malttia vaurastua?" Innostuin, että nyt alkaa tapahtua jotakin, nyt alkaa tapahtua konkreettista investoinnissa, panostamisessa koulutukseen ja osaamiseen ja yrittämiseen, mutta ei ole mitään kuulunut. Otsikko oli hyvä, mutta missä ovat puuttuvat toimenpiteet? Onko maallamme malttia vaurastua? Edustaja Lehtomäki edellä kuvasi juuri, mitä pitäisi tehdä. Missä viipyvät konkreettiset toimet?

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pakko osallistua myös hieman tähän kruuna ja klaava -keskusteluun. Keskustan puheenjohtaja Sipilä totesi viime viikolla: "Suomen kannalta olisi parasta, että hallitus saa nyt kipeät päätökset tehtyä ja vietyä tämän vaalikauden loppuun." Eli ensi vuoden budjettia käsiteltäessä talouden suunta ja jyrkkyys ovat hahmottumassa, niin kuin täällä on todettu. Varmaa on, että kansallistalkoita tarvitaan tältä koko salilta. Nyt on kuitenkin pakko kysyä tämä viimeviikkoinen lausunto huomioiden: Oletteko siis, edustaja Sipilä ja puolueenne, valmiita tukemaan hallitusta myös kipeiden mutta välttämättömien ratkaisujen läpiviennissä ensi keväänä?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Peräänkuulutin hallitukselta kipeitä päätöksiä, niitä päätöksiä, mitä tarvitaan. Esitin tuossa omassa puheenvuorossani viisi konkreettista päätöstä, ehdotusta, mitä nyt pitäisi tehdä, ja näitä päätöksiä tehdään kehysneuvotteluissa. Niihin viittasin tässä lausunnossani. Edelleenkin peräänkuulutan sitä, että ellei näitä päätöksiä pystytä tekemään, niin hallitus kyllä kaatuu omaan saamattomuuteensa, omaan mahdottomuuteensa.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilälle: Te luettelitte hyviä asioita tässä puheenvuorossanne, niitä, mitä pitää tehdä tulevaisuudessa. Hallitus tekee vastaavaa työtä ja valmistautuu tällä hetkellä puolivälitarkasteluun ja hakee juuri tämäntyyppisiä elementtejä, joilla tätä kasvua saadaan aikaan.

Mutta mitä tulee näihin kipeisiin päätöksiin, joihin edustaja Sankelo viittasi, niin ne tarkoittavat niitä kipeitä ratkaisuja, joita on jouduttu tekemään tämän budjetin pohjalla: me olemme joutuneet kiristämään vyötä, jälleen kerran sopeuttamaan, leikkaamaan menoja, korottamaan veroja. Teidän puolueenne vastalauseessaan irtisanoutuu niistä lähes kaikista. Ne ovat niitä kipeitä päätöksiä, joita pitää myös tehdä. Pelkästään kasvu ei tätä hoida, vaan pitää kiristää vyötä, taittaa velkaantuminen, ja siihen työhön me haluamme teidät myös mukaan. Mitkä näistä niin sanotuista kipeistä päätöksistä käyvät teille?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun keskustassa kyseltiin oppositiopolitiikan perään, niin totta kai olen valmis seuraavaan hallitukseen, joka on perussuomalaisten johtama, ottamaan kokoomuksen mukaan sen jälkeen, kun kokoomus on kääntänyt kelkkansa ja ruvennut puolustamaan kansallista taloudenhoitoa eikä ole samalla linjalla kuin keskustan Olli Rehn — jolla linjalla keskustalaiset eivät täällä ole. Ota tästä nyt selvää, ei yksinkertainen kansanmies siihen pysty.

Mutta yksi asia on tärkein: nuoret on saatava töihin. Ihmettelenkin, mikä järki siinä pääministerillä mahtoi olla, että hän halusi nuoret naiset väkisin kotoa pois töihin, vaikka siellä olisi nuoria miehiä pilvin pimein, jotka pitäisi pistää töihin ja jotka eivät hoida edes lapsia!

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen sitkeä nainen enkä luovuta vielä, vaikka en olekaan saanut puheenjohtaja Sipilältä lupausta, että lähdemme sinne tietopalveluun.

Mutta minun täytyy nyt vielä kerran tarkentaa: Tässä on teidän vaihtoehtonne, edustaja Sipilä, puheenjohtaja Sipilä. Sanoitte juuri äsken, että esitätte viisi konkreettista toimea. Teidän yksi konkreettinen toimenne liittyy esimerkiksi kuntauudistukseen. Täällä vastalauseessa te sanotte, että eduskunta edellyttää, että hallitus keskeyttää epätietoisuutta ja sekaannusta kuntakentällä aiheuttaneen suurkuntiin tähtäävän kuntauudistuksen — siinä oli teidän vastauksenne tähän rakenteelliseen kysymykseen. Kuka tahansa voi sanoa ja kaikki ovat tässä salissa sanoneet, että työuria tulee pidentää alusta, keskeltä ja lopustakin, ei muuten pakolla, mutta muuten. Kaikki pystyvät näihin viiteen linjaukseen. Teidän rahastopuheenne on sinänsä hyvä, mutta tässä paperissa taas, mitä olen yrittänyt teille esitellä, teillä ei ole siihen mitään rahoitusta. Eli tässä se konkretia nyt sitten on. Jotain kaipaisin nyt tähän tämän päivän teemaan, tähän budjettivaihtoehtoonne, vielä lisää.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kollega Soinille: perjantaina keskusta tulee esittämään epäluottamusta hallitukselle. (Timo Soini: Hyvä!)

Edustaja Viitaselle: Toivottavasti minäkin saisin tulla sinne tekemään niitä laskelmia. (Naurua) Nyt pitää muistaa, että ne muutosehdotukset, joita te täällä olette ynnänneet, eivät ole pelkästään menoja lisääviä, vaan on paljon toimia, joissa valtio antaa 20 tai 30 prosenttia ja yksityinen henkilö antaa 70 tai 80 prosenttia, minkä seurauksena syntyy työtä, joka kuluttaa kintaita, kumeja, renkaita, polttoaineita, ja tästä syntyy valtiolle selvästi enemmän verotuloja kuin mitä on itse tämä avustus. Tämä koskee kestävän metsätalouden rahoituslakia, tämä koskee kansallista elintarvikestrategiaa, tämä koskee kunnallistekniikkaa, kun tehdään vesi- ja viemärijohtoja. (Puhemies koputtaa) Eli silloin kun tehdään laskelmia, pitää myöskin tämä tulopuoli ottaa huomioon. (Ben Zyskowicz: Pannaan kaikki rahat sinne, kun ne tuottaa noin hyvin!)

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten tunnettua, viimeaikaiset suhdannebarometrit sisältävät huolestuttavia näkymiä: Teollisuustuotanto on painumassa miinukselle, rakennusteollisuusodotukset ovat vaatimattomia, ja palvelualoillakin tilanne näyttää heikkenevän. Investointiaste on matala, ja työvoiman määrä vähenee kaikilla avoimen sektorin aloilla. Nyt on tullut vielä uusia huolia, uusia viestejä pankkialalta, niin että pankit eivät myönnä investointeihin lainaa, vaikka olisivat vakuudetkin kunnossa. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: onko hallituksella aikomusta puuttua tähän omilla instrumenteillaan, niin että lainamarkkinat toimisivat?

Tässä tilanteessa voisi kokeilla myös sokkihoitoa toteuttamalla yritysverotuksen niin kuin täällä ovat useat edustajakollegat sanoneet, (Puhemies koputtaa) että pitää ottaa sitten vasta verot... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harvoin olen edustaja Viitasen kanssa samaa mieltä, ja nyt kun olen, niin se tarvitsee kyllä sanoa. Minäkin olen sitä mieltä, että keskustan esitys ei ole realistinen. Mutta samaan aikaan sanoisin, että ei ole oikein yrittää kiinnittää huomiota muualle kuin omiin tekemisiin. Samaan aikaan viette Suomea liittovaltioon, kun puhutte keskustan epätoivosta.

Mutta samaan aikaan sitten myös kehun sekä hallitusta että keskustaa: keskusta on ottanut nyt esille asioita meidän ohjelmistamme, kuten hallitus on ottanut näitä budjetin kehutuimpia osioita meidän varjobudjetistamme.

Kun EU-koneisto ei nyt vedä, vienti ei vedä, niin on huolehdittava kotimaisesta kysynnästä. Miten huolehditte kotimaisten perheiden hyvinvoinnista?

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi kaventaa tu-lo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. On myönnettävä, että toki hallituksen toiminnasta on näitäkin toimenpiteitä löydettävissä, ja siitä mielelläni annan kiitosta. On kuitenkin useita sellaisia kohtia, jotka ovat voimakkaasti ristiriidassa näiden tavoitteiden osalta, ja yksi niistä on hallituksen esitys lapsilisien indeksikorotusten jäädyttämisestä, jota ei oikein kyllä voi hyväksyä. Lapsilisä on yksi tärkeimmistä lapsiperheiden tulonsiirroista, ja se todella menee suurimmassa osassa lapsiperheitä siihen, mihin se on tarkoitettukin, eli lasten hyvinvoinnista huolehtimiseen. Erityisen tärkeä lapsilisä on köyhissä ja pienituloisissa lapsiperheissä, ja perussuomalaiset esittivätkin omassa varjobudjetissaan 38 miljoonan euron lisäystä indeksikorotusten toteuttamiseen. Nyt kyllä ihmettelen tässä suuresti sitä, miksi hallitus haluaa näin rangaista erityisesti pienituloisia ja köyhiä lapsiperheitä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana tulevasta työmarkkinakierroksesta. Täällä on käytetty sellaisia puheenvuoroja, joissa ainakin osittain on selkeästi havaittavissa, että puhujat eivät työmarkkinoista ja niitten toimivuudesta juurikaan ymmärrä.

Ensinnäkin siihen eläkeikään. Eläköitymisikä on sinällään nousussa tämän työurasopimuksen kautta. Me olemme edellä siitä aikataulusta, joka tähtää vuoteen 2025 — hyvä niin, ei sitä pidä nyt keikuttaa. Ja Suomen osalta eivät suinkaan ole ongelmana korkeat palkat vaan se, että meidän päävientialueellamme eli Euroopassa eivät meidän tuotteemme mene kaupaksi, se on se juttu. Ja minkä takia? Osasyynä on se, että yritykset ovat luvattoman vähän satsanneet tutkimus- ja tuotekehitysasioihin: ei ole syntynyt uutta keksintöä, ei ole syntynyt sitä kautta sellaista vientiä, jolla me pärjäisimme.

Kyllä minä toivon, että työmarkkinaratkaisusta haetaan turvallisuutta, näköalaa. Kansallista sopimista (Puhemies koputtaa) tähän tilanteeseen tarvitaan eikä mitään muuta. Toivon, että hallitus omilla toimillaan edesauttaa… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan nykytason, bruttokansantuotteen kasvun pitäisi olla 4 prosentissa, ja me varsin hyvin tiedämme, että näitä kasvulukuja ei ole saavutettu. Myös Suomen Pankin ennuste oli aika huolestuttava. Ministeri Urpilainen onkin aivan oikein todennut, että tarvitsemme nyt rakennemuutoksia, jotta saamme kustannuksia laskemaan, ja lisäksi tarvitsemme kasvupanostuksia, jotta saamme kasvua synnytettyä. On nyt hyvin tärkeätä toimia Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Olisin kysynyt ministeri Urpilaiselta: Täällä salissakin on monta kertaa mainittu Saksa ja Ruotsi, joilla menee taloudessa nyt vähän paremmin ja kilpailukykykin on paremmassa kunnossa kuin Suomella. Minkälaisia asioita voisimme sieltä oppia ja ehkä monistaa tänne Suomeen, jotta pystymme palauttamaan suomalaista kilpailukykyä?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä taloudellisessa tilanteessa tarvitsemme rohkeita ajatuksia ja tekoja uuden kasvun luomiseksi, ja parhaat asiantuntijat tähän ovat tietenkin yrittäjät itse. Yksi heidän puoleltaan esitetyistä keinoista on aineettomien oikeuksien verokannan laskeminen, ja logiikka tämän vaatimuksen takana on aukoton. Valtaosa Suomen talouden arvonlisäyksestä tulee näiden oikeuksien hyödyntämisestä. Uusien kasvuyrityksien, muun muassa Rovion, ohella myös vanhemmat yritykset, kuten Raisio, ovat kannattaneet tätä veroalea lämpimästi. Oman kilpailukyvyn ohella tämän operaation voisi odottaa myös lisäävän merkittävällä tavalla investointeja Suomeen. Kysyisinkin ministeriltä: Mitä mieltä olette edellä mainituista ehdotuksista? Tulisiko IPR-oikeuksien verokannan laskemista vakavasti harkita tulevassa puoliväliriihessä?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueitten edustajien puheenvuorot ovat täällä minusta osoittaneet sen, että ne ovat keskenään ristiriitaisia, ja siitä voi vetää sen johtopäätöksen, että yksi hallitukselta puuttuu ja sen mukana kaikki: nimittäin puuttuu yhteinen näky siitä, miten Suomessa toteutetaan nämä välttämättömät teollisuuden rakennemuutokset, miten Suomi siis selviää tästä Nokian jälkeisestä ajasta. Kun ei ole tätä yhteistä visiota, näkyä, on mahdotonta johtaa sellaista yhteiskunnan kehittämistä, joka pystyisi ratkaisemaan nämä ongelmat.

Keskustan puheenjohtaja Sipilä näytti omassa puheenvuorossaan suuntaa ja antoi tehtävän. Siinä oli selkeät esitykset investointirahaston keräämisestä, jolla tämä rakennemuutos voidaan toteuttaa. Siinä oli selvät suuntaviivat sille, miten omia (Puhemies koputtaa) luonnonvaroja jalostamalla ja kehittämällä saadaan Suomi uuteen nousuun.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksikin totean, että edustaja Reijonen oli aivan oikeassa ja kertoi totuuden siitä, mitä valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa tapahtui. Jaosto oli täysin yksimielinen määrärahasiirroista Metso-ohjelmasta tärkeämpiin paikkoihin, vain vihreitten edustaja Karimäki oli eri mieltä, ja hän jopa olemattomaan pöytäkirjaan vaati eriävää mielipidettä.

Tästä energiapolitiikasta taas olen sitä mieltä, että näyttää siltä, että Fennovoimalla ei nouse tämä ydinvoimala pystyyn. Silloin voitaisiin tietysti harkita sitä, että lupa myönnettäisiin Fortumille mutta sillä edellytyksellä, että vientiin ei ydinvoimaa meillä tuoteta. Sitten vielä joka tapauksessa meidän tulee pitkällä tähtäimellä ohjata kehitystä siihen, että voimme luopua vaarallisesta ydinvoimasta, johon liittyvät vielä uraanihommat ym.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kansallinen ja kansainvälinen talous on suurten haasteiden edessä, ja Venäjän talous tällä hetkellä kehittyy maamme rinnalla, tässä vieressä, ja on meille myös kansallisesti suuri mahdollisuus. On arvioitu, että itärajan liikenne kaksinkertaistuu vuoteen 2018 mennessä. On arvioitu, että rajan ylittää noin 20 miljoonaa matkustajaa tuona vuonna. Tämä on positiivinen uudistus myös meidän kansallisen työllisyyden ja kehityksen kannalta. Valtiovarainvaliokunnassa arvioitiin, että venäläisten matkaili-joiden tuotto Suomelle olisi noin 1,2 miljardia euroa. Nyt kysyisin arvoisalta ministeriltä: koska rajaliikenne on hyvin oleellinen osa siinä, että tämä kehitys voi jatkua tähän suuntaan, onko hallituksella selkeitä linjauksia ja suuntauksia siihen liittyen, miten rajaliikennettä tullaan kehittämään lähivuosien aikana, jotta matkailijoiden saatavuus Suomeen tulisi mahdollisimman joustavaksi ja turvalliseksi?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä aika talouden äkkikäänteineen kuvaa mielestäni hyvin sitä, kuinka eri valtiot ja eri kansakunnat pystyvät sopeutumaan eri taloustilanteisiin. Mielestäni pääministeri painotti erityisen hyvin nimenomaan työllisyys-, työnteko- ja työelämäkysymyksiä. Haluaisinkin kysyä tässä kohdassa siitä, kun monet yritykset eivät ole irtisanoneet eikä heillä ole lomautuksia mutta sen sijaan heillä on niin jyrkät taloudelliset syklit ja hektinen taloustilanne, että tilauskirjat muuntuvat alinomaa, niin että heillä olisi tarve palkata myöskin lyhytaikaista työvoimaa. Nyt kuitenkaan meillä ei ole Suomessa käyty periaatteellista keskustelua siitä, olisimmeko valmiita myös lainsäätäjinä osallistumaan tähän keskusteluun, että myös lyhytaikaisen työn vastaanottaminen olisi kannattavaa. Nyt, arvoisa ministeri, kysyisin: onko hallituksessa pohdittu myös näitä keinoja tämän työllisyystilanteen ratkaisemiseksi?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitkään ja hartaasti odotettu, kohuttu ja täällä salissakin tänään muutamaan otteeseen mainittu nuorisotakuu astuu siis vihdoin voimaan ensi vuoden alusta. Odotukset ovat korkealla, eikä suotta, nimittäin takuun avulla on tarkoitus puuttua vakavaan kansalliseen ongelmaamme: nuorten syrjäytymiskierteen katkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Uskoa tämän takuun toteutumiseen murentavat kuitenkin pitkin vuotta tihkuneet uutiset muun muassa koulutuspaikkojen leikkauksista, ja aivan viime päivinä jouduimme lukemaan uutisia siitä, kuinka tutkintoon johtavien jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus oli jälleen kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Kysyisinkin ministeriltä: miten hallitus takaa sen, että nuorisotakuu-seen budjetoidut varat todella riittävät jokaisen nuoren saamiseksi työhön tai koulutukseen, ja sen, ettei nuorisotakuu jää pelkäksi kauniiksi puheeksi, kuten muun muassa lumenluonti täällä Helsingissä?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluaisin todeta, että olen edustaja Soinin kanssa samaa mieltä siitä, että Suomi ei nouse pelkillä tuulimyllyillä, vaan me tarvitsemme ydinvoimaa myös jatkossa. Mutta sen sijaan olen täysin eri mieltä hänen kanssaan siitä, mitä hän on todennut pääministeri Kataisen todenneen kotiäitien töihinmenosta. Pääministeri Katainenhan ei ole koskaan pakottanut kotiäitejä töihin vaan ainoastaan halunnut muokata työuria sillä tavalla, että myöskin kotona olevat äidit pystyisivät tekemään töitä.

Mutta varsinainen puheenvuoroni liittyy valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin puheenvuoroon, jossa hän nosti esiin kaksi asiaa: nimittäin budjettivajeen suuruuden ja toisaalta maassamme vallitsevan ilmapiirin. Budjettivaje tulee olemaan ensi vuonna 7,5 miljardia euroa, ja meillä on todella pitkä matka kuljettavana vielä siihen 2,5:een, joka vuoden 2015 tavoitteena on. Toinen asia on ilmapiiri, josta edustaja Sasi täällä puhui. Tässä korostaisin (Puhemies koputtaa) erityisesti median vastuuta.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksella on hyvä tavoite tässä nuorisotyötakuussa, ja sitä toki oppositio haluaa tukea. Mutta haluaisin kiinnittää huomiota siihen, ettei se nuorisotakuu ole vain yksi työnimi, jolla pyritään piilottamaan nuoret yhteiskunnassa johonkin lokeroon, kuten työpajoihin ja kursseille, sillä itse en valitettavasti usko, että pelkästään niillä toimin pystytään saamaan syrjäytyneitä nuoria takaisin yhteiskuntaan, vaan meidän tulisi ottaa vakavammin näiden noin 50 000 kadonneen nuoren löytäminen takaisin yhteiskuntaan. Siinä merkityksessä myös kolmas sektori tulisi ottaa vahvasti mukaan elikkä järjestöt mukaan nuorisotakuun toteuttamiseen. Peräänkuulutankin hallitukselta konkreettisempia toimia, ei pelkästään päivähoitopaikkojen luomista, vaan 24 h -tapaisia toimenpiteitä yhdessä kolmannen sektorin kanssa.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko tuossa epäili, että nuorisotakuussa on tarkoitus piilottaa nuoria jonnekin työpajoihin. Nyt kuitenkin täytyy myöntää, että osa meidän nuoristamme on niin pahasti pudonneita, että he eivät työllisty ilman tämmöisiä korjaavia toimenpiteitä. Sen takia minusta on tärkeätä, että tässä nuorisotakuussa on erilaisia vaihtoehtoja: nuoret voivat saada työtä, koulutuspaikan tai sitten he voivat saada kuntoutusta niin, että heistä tulisi työkykyisiä ihmisiä, jotka kelpaisivat sitten työmarkkinoille. Minä jaksan kyllä uskoa siihen, että hallitus on ihan tosissaan parantamassa näitten pudonneitten nuorten asemaa ja että tällä nuorisotakuulla epäilyksistä huolimatta ja näitten koulutuspaikkojen leikkauksista huolimatta saadaan hyvää aikaiseksi. Minä haluan uskoa siihen, että opetusministeri on tarkkaan harkinnut sen, mihin näitä koulutuspaikkoja voidaan sijoittaa. Ja kun ikäluokat ovat pienentyneet, niin sekin puolustaa sitä, että kaikkialla kaikkia koulutuspaikkoja ei kannata pitää pystyssä.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini tuossa joku aika sitten totesi, että nuorille töitä, nuoret töihin. Tuli mieleen, eikö hän muista tätä hallituksen hyvää nuorten yhteiskuntatakuuta, joka tulee ensi vuoden aikaan voimaan. Sillä nimenomaan turvataan se, että nuoret pääsevät opiskelemaan tai saavat työpaikan tai työharjoittelupaikan. Mutta sen lisäksi, että hallitus tekee näin hyvän päätöksen, minä kyllä haastaisin myös kaikki työnantajat mukaan tähän nuorten yhteiskuntatakuuseen, eli he ovat todella tärkeässä asemassa siinä vaiheessa, kun nuoret ohjataan työharjoittelupaikkoihin. Tällä hetkellä monissa kunnissa on tehty selvitystä siitä, miten tämä yhteiskuntatakuu toteutetaan siellä kuntatasolla. Siellä on ihan selkeästi tullut esiin se, että työnantajat eivät ota näitä nuoria riittävästi työharjoitteluun, ja se tulee olemaan semmoinen ongelmakohta. Mutta ehkä työnantajat sitten ottavat tästä kopista (Puhemies koputtaa) kiinni.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on keskustan toimesta arvosteltu valiokunnassa tehtyä lisäystä Metso-ohjelmalle. Tältä osin täytyy sanoa, että valiokuntavastaavien keskuudessa arvioitiin asiaa ja meillä oli kyllä se käsitys, että Metso-ohjelmasta aidosti on hyötyä. Sen sijaan keskusta olisi halunnut tämän rahan ProAgrialle. Maatalousministeriöstä saadun selvityksen mukaan se välttämättä ei ole kauhean tehokasta rahaa. Kokonaisarvion perusteella päädyttiin siihen, että Metsoon laitetaan puoli miljoonaa. Maatalousjaostossa sitten oli toisenlainen näkemys tästä asiasta, mutta kun asiasta oli sitten kuitenkin aikaisemmin jo tehty valiokuntavastaavien kesken päätös, niin haluttiin pysyä aikaisemmassa päätöksessä. Täytyy sanoa, että voidaan vuoden kuluttua katsoa sitten vielä niitä ProAgrian tarpeita perusteellisemmin. Mutta tämä on se tilanne.

Mitä edustaja Sipilän ehdotukseen tulee, niin tämä rahasto on sinänsä hyvä ajatus: jos meillä on laiskaa pääomaa jossakin, se pitää panna käyttöön. Toisaalta meillä on Teollisuussijoitus, meillä on Finnvera, niillä on oikea profiili. Nyt tietysti olennaista on se, onko valtion osalta tilanne se, että halutaan ottaa riskiä. Näitäkin elementtejä voidaan käyttää, jos halutaan riskiä ottaa.

Lopuksi, (Puhemies koputtaa) arvoisa puhemies: mitä Soinin ehdotukseen tulee, se on erittäin hyvä. Suomen pitää olla energiaomavarainen ja tuottaa energia itse.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia mielestäni varsin hyvästä keskustelusta! Tässä oli monia mielenkiintoisia esityksiä ja ehdotuksia ajatellen hallituksen kehysriihtä ja puoliväliriihtä, ja nyt on syytä niitä myöskin kartoittaa ja selvittää riiheen mennessä, kun vuoden 2013 budjetti eduskunnassa tällä viikolla saadaan valmiiksi.

Aika moni kollega viittasi kasvupanostuksissa nimenomaan verohuojennuksiin. Ne ovat hyvin helppo tapa ikään kuin tukea talouskasvua, mutta toisaalta täytyy muistaa, että tässä tilanteessa, kun me joudumme sopeuttamaan taloutta, mihinkään mittaviin veronkevennyksiin meillä ei myöskään ole mahdollisuutta. Mutta minusta keskustelun henki oli hyvä ja näitä ehdotuksia kannattaa ehdottomasti perata.

Muutama vastaus kollegojen esittämiin kysymyksiin:

Ensinnäkin edustaja Kivelä viittasi työmarkkinayhteistyöhön, ja se on juuri näin: pienen kansakunnan menestystekijä vuosien saatossa on ollut sopiminen, se, että me kykenemme asettamaan yhteisen edun oman edun edelle, paiskaamaan kättä yli puoluerajojen, yli työnantaja—työntekijä-rajojen. Jos katsomme tätä kulunutta puoltatoista vuotta, jolloin hallitus on tehnyt työtä, niin meillä on jo merkittäviä saavutuksia, niin raamisopimus kuin työurasopimuskin, yhteistyöstä työmarkkinaosapuolten kanssa, ja olemme tällä viikolla pääministerin kanssa tapaamassa työmarkkinajärjestöjä ja tietenkin toivomme, että myös heidän kanssaan yhteistyössä voisimme olla sopimassa ennen kaikkea rakenteellisista uudistuksista, joilla lisätään Suomeen työtä ja työllisyyttä.

Sen ohella täällä useampi edustaja — muun muassa edustajat Kalmari ja Sarkomaa — viittasi juuri ennalta ehkäiseviin palveluihin ja ehkä siihen vaikeaankin dilemmaan, joka liittyy vuosibudjetointiin ja toisaalta tämmöiseen pitkän aikavälin tuloksellisuuteen. Eli jos me nyt teemme jonkun panostuksen, niin miten me voimme huolehtia siitä, että vaikka se tällä hetkellä on menoerä, niin se tulevaisuudessa kuitenkin tuo yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä säästöä? Juuri tätä varten olen asettanut kaksi selvityshenkilöä ikään kuin tekemään tästä tutkimuksellista aineistoa, koska tätä on varsin vähän tutkittu, ja tarkoitus on, että tuo aineisto tulee käyttöömme, valtioneuvostolle, maaliskuussa, ja tietenkin aina on mahdollista keskustella siitä, pystytäänkö sitä vielä tästä nopeuttamaan.

Edustaja Tolppanen viittasi veroparatiisien vastaiseen työhön, ja se on minun työagendallani erittäin korkealle priorisoitu. Viittasitte siihen, että ikään kuin voisimme kohdella ulkomaalaisia yrityksiä eri lailla kuin kotimaisia yrityksiä, ja se ei valitettavasti EU-normien ja lainsäädännön mukaan ole mahdollista, eli me emme voi ulkomaalaisia yrityksiä syrjiä lainsäädännössä kotimaisiin yrityksiin nähden, jos ulkomaalaisilla yrityksillä on kiinteä toimipaikka Suomessa. Näin ollen tältä perustalta myös tuo yritysten korkovähennysoikeuden rajaamisesitys on eduskuntaan tuotu. Pidän sitä aivan keskeisenä esityksenä ja työkaluna taistelussa veroparatiiseja ja veronkiertoa vastaan.

Edustaja Kerola viittasi työnteon kannustavuuteen, ja se on tietenkin tärkeä asia, miten me voimme huolehtia siitä, että päivän, kahdenkin työnteko olisi työttömälle aina kannattavaa. Yksi konkreettinen asia, josta olemme hallituksessa sopineet, on työttömän verokortti, ja se on tarkoitus nyt ensi vuoden aikana valtiovarainministeriön vero-osastolla perin pohjin selvittää ja katsoa, löydetäänkö siitä sellainen malli, joka pystyttäisiin nopeasti ottamaan käyttöön. Se on tällä hetkellä meillä valmistelussa.

Sitten edustaja Lehtomäki viittasi allekirjoittaneen Brysselin-matkoihin ja ehkä siihen, mitä tällä hetkellä tehdään kehysriiheen valmistautumiseksi. Se on totta, että olen viettänyt hyvin paljon aikaa Brysselissä puolustamassa suomalaisten veronmaksajien etua, viimeisten viiden viikon aikana joka viikko pari päivää, mutta voin sanoa edustaja Lehtomäelle, että ollos rauhassa, tyttönne kyllä paiskii töitä, nimittäin eduskuntaa voi huojentaa sillä tiedolla, että hallitus valmistautuu jo täyttä päätä sekä puoliväliriiheen että kehysriiheen.

Olen täällä useassa puheenvuorossa viitannut niihin toimenpiteisiin, joita tällä hetkellä valmistelemme. Eli torstaina tulee uusi ennuste. Sen jälkeen tiedämme, tarvitaanko lisää sopeutustoimia valtion velkasuhteen taittamiseksi. Jos tarvitaan, me teemme niitä. Sen lisäksi tarvitsemme rakenneuudistuksia. Meillä on kaksi työryhmää antamassa vuodenvaihteessa esityksensä, sekä opintotukiuudistusta koskeva työryhmä että sitten työ- ja perhe-elämää eli päivähoitoa koskeva työryhmä. Niiltä odotamme esityksiä, ja näistä on tärkeää saada päätöksiä kehysriihessä aikaan. Sen lisäksi tarvitaan maltillinen palkkaratkaisu, se on selvä asia, ja siihen tarvitaan myöskin työmarkkinayhteistyötä. Valmistelemme rikkidirektiivin käyttöönottoon kompensaatiota. Meillä on Pekka Ala-Pietilän työryhmä tekemässä työtä ict-alan rakennemuutokseen liittyen. Eli kaikki valmistelu tähtää siihen, että kehysriihessä kykenemme tekemään sellaisia toimenpiteitä, joilla huolehdimme valtion velkaantumisen taittumisesta, huolehdimme Suomen kilpailukyvystä, teemme rakenteellisia uudistuksia, joilla me vastaamme pitkän aikavälin kestävyysvajeeseen ja tuemme kasvua ja työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! Uskon siihen, että Suomi jatkossakin pärjää osaamisella ja kaikkien suomalaisten osallisuudella. Tarvitsemme sisua ja sydäntä, työtä ja oikeudenmukaisuutta, ja niitä meiltä löytyy.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Keskustan esitys investointirahastosta on hyvin mielenkiintoinen. Sen jatkokehittely olisi varmaankin suotavaa, ja laajemminkin on tarvetta pohtia valtion omistuksen, valtion vetovastuun merkitystä sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, johon olemme suistumassa. Keskustan esitys taitaa olla paljon sukua Kekkosen kansalliselle teollistamis- ja teollisuuden monipuolistamisohjelmalle "Onko maallamme malttia vaurastua?" 1950-luvulta. Nyt nämä linjaukset, alkiolais-kekkoslaiset linjaukset, keskustasta ovat tervetulleita ja mielenkiintoisia. Sen sijaan pyrkimykset matkia kokoomusta ja olla toinen kokoomuspuolue eivät sitä ole.

Budjettipolitiikasta: Suomen budjettipolitiikan lähiajan suunta on lyöty lukkoon hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksessä. Valtiontaloutta kiristetään sekä veronkorotuksin että menoleikkauksin. Tavoitteet on suhteutettu bruttokansantuotteeseen. Jos talouskasvu on ennustettua merkittävästi heikompaa, on tämän uusliberalistisen kamreerilogiikan mukaan mentävä entistä rajumpiin menoleikkauksiin ja veronkiristyksiin. Nä-mä yhdessä kuristavat talouskehitystä ja kotimaista kysyntää, ja se heijastuu laajemminkin myös investointeihin ja niiden toteutusaikatauluihin. Näin julkisen talouden kestävyysvajeen kurominen hyydyttää myös yksityisen sektorin investointitoimintaa ja raahaa taloutta taantumaan ja lamaan.

Tästä varoitimme hallitusohjelmaan sitoutuvia, varsinkin täällä vasemmalla. Hallituksen ohjelmaan paalutettiin sisään kestävyysvajeen kuromistavoitteet ja pakot palata pitkin hallitustaivalta leikkauslistoihin ja toistuviin veronkiristyksiin, ja näin nyt tehdään. Monet hallitusohjelman uudistuslupaukset ja hyvät aikomukset ja kehittämiskohteet näyttävät kutistuvan melko olemattomiin, varsinkin kun uudistuksia, kuten vanhuspalvelulakia ja nuorten yhteiskuntatakuuta, joudutaan toteuttamaan ilman sitovia normeja ja tavoitteita ja ilman taloudellisia lisäpanostuksia mittavien kuntien valtionosuusleikkausten keskellä. Hallitusohjelmasta on siis käytännössä jäljellä vain pakottava vero- ja leikkaushaarniska kaikki nämä lähivuodet. Muu on enemmänkin kaunokirjallisuutta, jonka sopivin loppusijoituspaikka taitaa olla Kansanrunousarkisto.

Puhemies! Budjetin verolinja on kokoomuslainen tasaverolinja. Tuotteiden ja palvelujen hintoihin menevä arvonlisäveron korotus ja muut valmisteverojen kiristykset vaikuttavat ankarimmin pienipalkkaisiin sekä lapsiperheisiin, jotka eivät saa hyvitystä indeksikorotuksina. Myös lapsilisien indeksikorotusten jäädyttäminen varmistaa tämän osaltaan.

Muutenkin näyttää siltä, että hallitus on valinnut helpoimman tien puolustaa kiristyksiä julkisuudessa. Se tekee leikkaukset kunnilta ja pakottaa ne korottamaan verojaan ja ottamaan velkaa sekä jäädyttämällä etuuksia ja muun muassa yliopistojen, opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta. Niitä ei hyvitetä myöhemmin, joten kyse on rahoituksen tason pysyvästä alentamisesta.

Ensi vuoden budjettiehdotuksessa nuorten yhteiskuntatakuu korostuu yhtenä myönteisenä kehityshankkeena. Tarkoitus on tarjota kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille työttömille vastavalmistuneille työ- tai koulutuspaikka tai aktivointitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Kuitenkin on huomattava, että tätä varten ei luoda sitovaa lainsäädäntöä eikä tähän varsinaisesti suunnata uutta rahoitusta, vaan kuntien peruspalvelumenoja, koulutus- ja työllisyysmenoja kohdennetaan uudestaan.

Hallituksen päätökset vähentävät koulutuspaikkoja lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa, mikä merkittävästi vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen kohdennetaan 61 miljoonaa euroa, mutta lukiokoulutuksesta leikataan 37 miljoonaa euroa, ammatillisesta peruskoulutuksesta leikataan 49 miljoonaa euroa, ammatillisesta lisäkoulutuksesta leikataan 15,5 miljoonaa euroa, oppisopimuskoulutuksesta leikataan 31 miljoonaa euroa, ammattikorkeakouluilta leikataan 51 miljoonaa euroa, vapaalta sivistystyöltä leikataan 11,5 miljoonaa euroa ja oppilaitosten perustamishankkeisiin tehdään 20,3 miljoonan euron vähennys. Lisäksi, kuten totesin, opetus- ja kulttuuritoimen indeksikorotukset jäädytetään vuodelle 2013, mikä merkitsee 61 miljoonan euron säästöjä. Niin ikään yliopistoindeksi jäädytetään. Sen vaikutus yliopistoille on miinus 45 miljoonaa euroa. Kilpailu koulutuspaikoista tulee kiristymään äärimmilleen, se on päivänselvää. Hallituksen lupaus nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisesta uhkaa jäädä jälleen lupaukseksi, ellei työllistämisvaroja merkittävästi lisätä ja koulutukseen tehtyjä leikkauksia peruta. Yli 50 000 nuoren kohtaloksi ei saa tulla toimeentulon kannalta näköalaton ja huonosti motivoiva palkaton työ.

Työttömyysturvaan on täällä säädetty alle 25-vuotiaita varten raippoja, etuuksien menettämisen uhkia. Tämä enteilee huonoa nuorten kannalta. Mutta lupauksia on petetty ennenkin. Matti Vanhasen hallitus kirjasi vuoden 2005 budjettiin nuorten yhteiskuntatakuuvelvoitteen seuraavasti: "Tavoitteena on, että työvoimatoimistossa tai työvoiman palvelukeskuksessa laaditaan jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle - - aktivointiohjelma ja alle 25-vuotiaille työttömille järjestetään koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen." Nämä lupaukset jäivät lunastamatta, ja nuorten aikapommi sai kasvussaan uutta vauhtia. Ei säädetty sitovaa lainsäädäntöä eikä kohdennettu uutta rahoitusta. (Puhemies koputtaa) Sama ontto kopina kuuluu jo tässäkin hankkeessa. Eduskunnan vasenryhmä tulee tiukasti valvomaan hyvin konkreettisella tavalla hallituksen antaman nuorisotakuulupauksen toteuttamista.

Sari Sarkomaa /kok:

Kunnioitettu puhemies! Talouden tilanne on tosiaankin poikkeuksellisen epävarma, mutta mielestäni on lohdullista, että ainakin kahdesta asiasta voimme olla täysin varmoja:

Ensinnäkin painopisteen on oltava uusien työpaikkojen ja yritysten synnyn, hyvän työelämän, uuden osaamisen ja sitä kautta kestävän kasvun sekä kilpailukyvyn edistämisessä. Työnteon ja yrittämisen kannattavuudesta huolehtiminen on kullanarvoista. Selviämme edessä olevista haasteista ainoastaan ja vain tekemällä kansakuntana nykyistä enemmän työtä. Elämme entistä pidempään. Emme ole tätä hyvinvointipolitiikkaa tehneet sen takia, että olisimme pidempään eläkkeellä, vaan sen takia, että saisimme niihin lisävuosiin lisää elämää ja myöskin lisää työtä. Työuria on pidennettävä myöskin sieltä loppupäästä mutta myöskin keskeltä ja alusta.

Toiseksi voimme olla varmoja, että meidän on katkaistava yli varojen eläminen ja lastemme ja lastenlapsiemme mahdollisuuksien ahnehtiminen. Päättämämme 5 miljardin sopeuttamistoimet ovat vasta alkua, se on sanottava ääneen. Viimeistään kevään kehysriihestä tarvitaan vaikuttavaa Suomen pelastamisohjelmaa, joka varmasti myös sisältää säästöpäätöksiä, ja veroratkaisuja on tarkkaan mietittävä. Odotteluun ei ole aikaa, vaan hallituksen ja tietenkin eduskunnan mutta myöskin työmarkkinajärjestöjen on painettava täysillä uudistamistyötä tässä ja nyt. Pidän hyvänä sitä, että olemme jo sopineet valtiovarainministeri Urpilaisen kanssa siitä, että koko valtiovarainvaliokunta yhdessä hänen kanssaan ja valtiovarainministeriön keskeisten virkamiesten kanssa valmistautuu yhdessä puolivälitarkistukseen ja myöskin kehysriiheen.

Erityisesti haluan alleviivata hallitusohjelmaan kirjattuja rakenteellisia uudistuksia ja valtiovarainvaliokunnan mietintöä, jossa erityisesti painotetaan tarvetta uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltomme nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. Varmasti koko Suomi odottaa vuodenvaihdetta ja sitä, että vihdoin saamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen hallitusohjelman lisäksi lihaa luiden ympärille. Muut Pohjoismaat ovat jo aikapäiviä sitten uudistaneet kuntarakenteensa ja terveydenhuoltonsa. Meillä terveyserot kasvavat, ja terveyskeskuksiin hoitoon pääsy on viimeisimpien tilastojen mukaan vaikeutunut.

Kokoomukselle on tärkeää, että terveysasemille pääsee oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti, ja niin on päästävä myös jatkossa erikoissairaanhoitoon. Tämä edellyttää, että jatkossa erikoissairaanhoitoa keskitetään nykyistä enemmän niin, että hoito on tulevaisuudessakin laadukasta ja kustannustehokasta ja saamme pätevän, koulutetun henkilöstön riittämään.

Kun sote-uudistusta tehdään, meidän on visusti varottava tekemästä ratkaisuja, joilla jo sirpaleista erikoissairaanhoitoa vielä pilkottaisiin laadun kustannuksella. Kuntauudistus on aivan välttämätön, mutta se ei saa kampata laadukasta terveydenhuoltoa, se ei olisi kenenkään etu. Näistä asioista tässä salissa on myöskin hyvä keskustella, kun budjettia käydään läpi.

Arvoisa puhemies! On sanottava myöskin ääneen, että olen huolissani siitä, ehtiikö eduskunta käsittelemään tällä vaalikaudella hallitusohjelman kaikkia rakenteellisia uudistuksia. Erityisesti haluan nostaa esille päivähoidon uudistamisen varhaiskasvatuslaiksi sekä lukiouudistuksen. Pidän erittäin tärkeänä ja välttämättömänä, että kun hallitus tekee puolivälitarkistusta, käydään läpi myöskin hallitusohjelma, priorisoidaan rakenteelliset uudistukset ja varmistetaan, että nämä keskeiset koulutuksen uudistukset varmasti ehtivät eduskuntaan niin, että meille jää aikaa niitä kunnolla käsitellä. Mielestäni hallituksen on puolivälitarkistuksessaan arvioitava myöskin sivistyspolitiikkaansa ja muistettava lupaukset pitkäjänteisestä korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikasta.

Eduskunta on tehnyt joitakin muutoksia ensi vuoden talousarvioon, ja pidän tärkeänä, että hallitus tarkkaan lukee nuo muutokset. Haluan tässä vielä alleviivata sitä, että tulevaisuuden kannalta on viisasta huolehtia lapsistamme. Nostan esille sen, että eduskunnan valtiovarainvaliokunta lisäsi lastensuojelun pelastusohjelmaan lisää rahaa. Haluamme, että lastensuojelun ennalta ehkäiseviä toimia ja perheiden tukea vahvistetaan, ja lisäsimme rahaa myöskin sosiaalityöntekijöiden koulutukseen. Toivon, että hallitus ottaa nämä tosissaan ja että valtiovarainministeri Urpilainen kiirehtisi työryhmäänsä, jossa arvioidaan ennalta ehkäisevien palveluiden merkitys, niin että hallitus saisi nuo tiedot, kun puolivälitarkistusta tekee ja kehysriihipäätöksiä tehdään. On todellakin varottava, ettemme tee 90-luvun laman virheitä.

Aivan lopuksi totean, että eduskunnan lisäykset ovat pääsääntöisesti kertaluontoisia mutta tämä lastensuojeluasia ja myöskin veteraaneille ja sotainvalideille osoitetut voimavarat ovat sellaisia, että ne on tarkoitettu sillä tavalla pysyviksi, että veteraanien rahoja ei leikattaisi ensi vuoden budjetissa vaan hallitus huolehtisi siitä, että rahaa on riittävästi ja jokainen veteraani saisi kuntoutusta niin pitkään kuin kuntoutusta tarvitsee.

Ihan lopuksi, arvoisa puhemies, vaikka aika on ohi, muistutan valtiovarainvaliokunnan lausumasta, jossa eduskunta edellyttää, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon vuosien 2014—2017 kehyspäätöksessä. Lopetan puheeni siihen, että mikä olisikaan parempi lahja sata vuotta täyttävältä Suomelta tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Kuten sosialidemokraattien ryhmäpuheessa todettiin, talouskriisien aikana kylmät tuulet puhaltavat. Se on ollut vahvasti huomattavissa työnantajapuolen ja eräiden puolueidenkin viimeaikaisissa kannanotoissa. Tällainen keskustelu ei juurikaan kasvata luottamusta työmarkkinoilla. Nämä avaukset eivät mielestäni myöskään motivoi työntekoon yhteisen hyvän eteen, ja koen myös vahvasti, että nämä avaukset eivät innosta pysymään työssä nykyistä pidempään.

Nyt jos koskaan tarvitsemme vastuullista pohdintaa niistä keinoista, joilla saamme vietyä Suomen parempaan tulevaisuuteen. Tämä keskustelu ei voi parhaalla mahdollisella tavalla onnistua, mikäli sen pohjaksi on tarjolla pelkästään hyvin vahvaa vastakkainasettelua.

Sosialidemokraattien kädenjälki näkyy tämän hallituksen politiikassa, ja sitä leimaa kautta linjan se, että olemme tekemässä tekoja työn ja oikeudenmukaisuuden pohjalta. Tilanne, jossa joudumme syyttöminä maksumiehiksi muiden veloille, on lähtökohtaisesti kansalaisten oikeudentajua koetteleva. Siksi tässä tilanteessa, kun joudumme tekemään vaikeita päätöksiä, on korostetun tärkeää tehdä nuo päätökset harkiten ja ennen kaikkea oikeudenmukaisella tavalla.

Taloustilannetta ei auta jäädä surkuttelemaan. Tämä sama totuus on nyt koetuksella omassa kotikunnassani Salossa, ja se on nyt valttia myös täällä eduskunnassa ja tietysti hyvin tuttua monille meistä edustajista. Nyt on tekojen aika, on aika huolehtia työllisyydestä.

Hallituksen kärkihanke on nuorisotakuu. Sen suhteen tärkeää on myös se, että toteuttajatahoilla on kunnianhimoinen tahtotila laittaa toimet täytäntöön. Pallo on nyt kunnissa ja viranomaisilla, muun muassa te-toimistoilla sekä ennen kaikkia nuorilla itsellään ja heitä palkkaavilla yrityksillä. Talousarvioesitykseen sisältyvällä 28 miljoonan euron lisämäärärahalla ollaankin nyt vahvistamassa nuorten ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelua ja tukemassa työelämään siirtymistä ja tämän kaiken lisäksi edistetään tietysti myös yrittäjyyttä. Te-toimistojen henkilöresursseja lisätään 60 henkilötyövuodella.

Samalla kun panostamme nuorten työllistymiseen, laitamme paukkuja myös yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen. Kilpailukyky ei kuitenkaan voi olla se alttari, jolle uhrataan suomalaisen työntekijän hyvinvointi. Kannattaa edelleen muistaa, että suomalaisen yrityksen kilpailukyvyn takaa osaava, motivoitunut ja työssään hyvinvoiva työntekijä.

Arvoisa herra puhemies! Taloustilanne elää ja muuttuu koko ajan, ja siksi on hyvä, että hallitus seuraa sitä tarkalla korvalla. Tämä on erittäin tärkeää, jotta voimme reagoida nopeasti ajassa näihin haasteisiin. Ensi vuoden budjetti on rakennettu pitäen mielessä asioiden vaikutukset toisaalta talouteen mutta myös työllisyyteen. Näiden lisäksi on muistettava pitää huolta myös ihmisten sosiaalisesta turvallisuudesta. Syrjäytyminen ja kaikki siihen liittyvät lieveilmiöt ovat suurin sisäinen haaste ja uhka koko maallemme.

Lastensuojelumenojen suorastaan räjähdysmäinen kasvu on käännettävä. Meidän on aidosti panostettava ennalta ehkäisevään työhön. Nykyinen ongelmatilanne lienee merkittävältä osalta perua siitä, että ennalta ehkäisevistä palveluista on aina säästetty. Esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu on surkeassa tilanteessa, jos sitä yleensä edes enää on tarjolla kunnissa. Taistelu syrjäytymistä ja köyhyyttä vastaan vaatii tekoja. Niistä emme voi tinkiä vaikeassakaan taloudellisessa tilanteessa. Mielestäni hallitus on tällä saralla tehnyt paljon hyviä tekoja, mutta toki maailma ei edelleenkään ole valmis.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi täytyy kiittää niistä pienistä määrärahalisäyksistä, jotka budjettiin aivan loppumetreillä saimme muun muassa luontopalveluihin ja 4H-toimintaan. Erityisen hienoa oli tietysti se, että kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien aloitteesta lisättiin sotiemme veteraanien ja sotainvalidien kuntoutukseen erillisellä eduskunnan juhlapäätöksellä yhteensä 9 miljoonaa euroa.

Jos jonkun toiveen joulun alla saa hallitukselle esittää, se olkoon se, että me yhdessä mietimme todella tarkkaan STX:n Turun-telakan eri ratkaisuvaihtoehdot. Kysymys on työllisyyden lisäksi mielestäni koko meriteollisuusklusterin tulevaisuudesta.

Jari  Lindström  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi kannatan edustaja Turusen tekemää epäluottamuslausetta.

Valtiontalous on, jollei nyt huonolla tolalla, niin vähintäänkin huolestuttavalla. Synkkiä uutisia tulee varsinkin sieltä, mistä niitä ei soisi tulevan, työmarkkinoilta. Yt-neuvottelut — vai pitäisikö sanoa pikemminkin "irtisanomisneuvottelut" — ovat arkipäivää, jopa niin arkipäivää, että ne eivät edes aina tunnu kiinnostavan kuin niiden kohteiksi joutuneita. Työllisyyden ja yrittämisen kautta kuitenkin kustannetaan tämän hyvinvointivaltiomme peruspalvelut.

Suomi on viennistä riippuvainen maa. Siksi kaikki toimenpiteet, joilla vaikeutetaan vientiämme, ovat omiaan aiheuttamaan ongelmia Suomelle ja suomalaisille. Olen moneen eri otteeseen peräänkuuluttanut sitä, että jos meillä on itsellämme mahdollisuuksia vaikuttaa näihin asioihin positiivisella tavalla, niin ne mahdollisuudet on myös käytettävä. Toisin on kuitenkin käynyt liian usein. Joko Suomi on itse töpännyt tai sitten olemme vain joutuneet hyväksymään sellaisia päätöksiä, joilla ammumme omaan jalkaamme. Vaikka istumme kuulemma sellaisissa pöydissä ja olemme päätöksenteon ytimissä, niin silti joudumme nielemään näitä jopa kilpailukykyämme rapauttavia määräyksiä.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina onkin huudeltu kovaan ääneen kilpailukyvyn ja tuottavuuden perään. Varsinkin EK:n suunnalta on pidetty asiasta melkoista mekkalaa. Erilaiset työurien pidentämiseen liittyvät ulostulot ovat lisääntyneet, ja veikkaanpa, että emme ole kuulleet vielä alkuunkaan kaikkea. Palkkojen leikkaukset ja työtuntien määrän lisäysesitykset ovat näiden ulostulojen mukaan ratkaisuja Suomen talouden tilan parantamiseksi.

Pääministeri Katainen on myös itse ollut herättelemässä suomalaisia. Hänen itsensä pitäisi ensin herätä. Suomi tarvitsee työtä ja yrittäjyyttä, mutta se ei tarvitse halpatyötä ja pakkoyrittämistä. Suomi tarvitsee yhteistä näkemystä suunnastaan, ei riitelyä siitä, kuka on kenenkin puolella ja ketä vastaan. Suomi tarvitsee sopimista, ei sanelua. Joustavuutta työmarkkinoilla tarvitaan, mutta se ei voi olla yksipuolista. Sen pitää aina tapahtua yhteisten sopimusten kautta. Vaikeisiin taloudellisiin tilanteisiin on reagoitava ajoissa, ei vasta sitten, kun ollaan puun ja kuoren välissä.

Ilman palkkatyötä ja yrittäjyyttä emme selviä. Tarvitsemme sekä kotimarkkinoita että ennen kaikkea vientiteollisuutta. Uusien innovaatioiden avulla voimme olla uutta vientiä tuottamassa. Tarvitsemme myös osaamista ja oikein kohdistettua koulutusta. Tämän päivän idea voi olla huomisen nokia. Tarvitaan myös kärsivällisyyttä, jotta potentiaaliset ideat saadaan vietyä maaliin asti. Viisaalla elinkeinopolitiikalla voimme saavuttaa hyviä tuloksia. Hukkaamalla vähäisiä resursseja paperin pyörittämiseen heitämme rahamme Kankkulan kaivoon.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että valtion velkaantuminen on suuri ongelma. Me olemme valtio, me olemme velkaa. Meidän päättäjinä on tehtävä sellaisia päätöksiä, joilla tämä velkaantuminen saadaan kuriin. Keinoista on siis kysymys, ja perussuomalaiset ovat varjobudjetissaan kertoneet omia ratkaisujaan. Niitä saa vapaasti käyttää, ja niinhän hallitus onkin jo tehnyt.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun tämän päivän keskustelua olen seurannut, niin on todettava se, että hallituspuolueitten rivit näyttävät olevan kovin pahasti sekaisin, varsinkin jos yleisperustelutekstiä katsoo, mitä valtiovarainvaliokunnassa on kirjoitettu. Tähän lienevät kaikki hallituspuolueitten edustajat ainakin valtiovarainvaliokunnassa sitoutuneet. Otan muutamia lainauksia. Täällä todetaan selkeästi muun muassa: "Lisäksi on tehtävä työn tarjontaa parantavia uudistuksia, jotka edistävät työurien pidentymistä niiden alku- ja loppupäästä sekä helpottavat perhe- ja työelämän yhdistämistä." Olen ymmärtänyt niin, että vasemmalla ei oikein hyväksytä tätä työurakeskustelua lainkaan. (Erkki Virtanen: Väärin ymmärretty!) Sitten täällä on otettu selkeästi kantaa myös siihen, että "matalan korkotason aikana saattaa olla kokonaistaloudellisesti perusteltua toteuttaa erityisesti sellaisia työllisyyttä ja talouden elpymistä edistäviä investointeja, jotka tuottavat tuloja sekä myös hankkeita - -".

Tässähän on käymässä niin, että hallitus on arponut, ruvetaanko jotakin tekemään. On todettu laajasti, että kasvuohjelmaa tarvitaan, mutta esitykset puuttuvat, konkretia puuttuu. Se on valitettava tosiasia. Näyttää siltä, että hallitus on hirttäytynyt puolivälitarkasteluun. Tosiasiat ovat olleet tiedossa jo varsin kauan, ainakin reilun vuoden, mutta mitään ei oikeastaan ole tapahtunut, ja nyt jos koskaan tarvittaisiin nopeita ratkaisuja. On selvää, että pelkät veronkiristykset ja leikkaukset eivät voi olla ratkaisu tähän. Palkkamaltti olisi paikallaan. Mutta näyttää siltä, että ay-siipi on sitä mieltä, että tätä keskustelua ei voida avata, mikä on sinänsä minusta aivan käsittämätöntä. Elämme kuitenkin aikaa, jossa kilpailukyky pitäisi turvata ja sitä kautta työllisyys pitää iskussa. Täällä on myös samoissa valiokunnan yleisperusteluissa todettu se, että valtiontalouden alijäämä on suhteessa bruttokansantuotteeseen vielä edelleen lähes 3 prosenttia. Hallitusohjelman tavoitteisiin on erittäin vaikea päästä, ellei tehdä nopeita ratkaisuja. Kohta puolet tämän vaalikauden ajasta on kulunut, ja tässä enempi selvityksiä ollaan tekemässä mutta ratkaisut puuttuvat, kuten minä totesin.

Mutta yhteen asiaan, johon edustaja Kurvinen otti jo kantaa täällä debatissa, haluan puuttua. Se on tämä rakennusalan vaikea tilanne. Rakentaminenhan työllistää Suomessa merkittävän paljon alan ihmisiä. Valiokunta on yleisperusteluissaan todennut selkeästi sen, että edellytetään kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämistä pääkaupunkiseudulla selkeästi. Tämä on vahva kannanotto, ja tästä viime viikolla keskustelimme täällä salissa. Mutta olen hämmästynyt siitä, että ministerin ainut tavoite näyttää olevan iskeä vain Aran johdon toimiin. Onkin kysyttävä, onko osalla hallituksen ministereitä semmoinen lähtökohta, että johtoa vaihdetaan kuten Amerikassa, Yhdysvalloissa, kun vaalikausi vaihtuu. Tässä nyt näyttää selkeästi olevan niin, että jos poliittinen tausta ja ideologinen tausta johdolla on erilainen kuin ministereillä, niin isketään aivan ilman mitään perusteita ja lähdetään tälle irtisanomissanomisen tielle. Jos Arasta tulee yksihenkilöinen viranomaispäättäjä, johtokunta puretaan, niin ei siinä kansanvallasta kyllä ole kysymys enää lainkaan. Olen todella hämmästynyt näistä linjauksista, joita ollaan tekemässä.

Mutta, arvoisa puhemies, minuutti on aikaa, ja lopuksi haluan kysyä demokratian perään. Kun maatalousjaostossa budjettia valmisteltiin, niin hallituspuolueitten edustajat toivat sinne minun mielestäni erinomaisen kasvua ja työllisyyttä tukevan ehdotuksen, joka meni sitten myös valtiovarainvaliokuntaan, jossa kolmen edustajan voimin se tyrmättiin. Kun edustajat, joista kukaan ei ole ollut jaoston jäsenenä kuulemassa asiantuntijakuulemista, linjaavatkin sen, mihin nämä jakovaran vähät rahat laitetaan, on kysyttävä, miksi jaostot enää kokoontuvat ja kuuntelevat asiantuntijoita. Olen todella hämmästynyt demokratian tilasta.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tasapainottamiseksi on jouduttu korottamaan veroja ja leikkaamaan menoja, ja nämä päätökset eivät ole olleet helppoja, niin kuin tässä salissa hyvin tiedämme. Monia hyvin tärkeitäkin menokohteita on jouduttu karsimaan ja monia aika ikäviäkin veroja jouduttu korottamaan.

Ongelmana on ollut myös se, ja tulevaisuudessa mahdollisesti vielä enemmän, että lyhyellä aikavälillä valtiontalouden sopeuttaminen tuppaa pikemminkin jarruttamaan talouden kasvua kuin kiihdyttämään sitä eli se pikemminkin syventää sitä suhdannetta, jossa nyt valitettavasti ollaan. Sen takia on hyvä, että pääministeri Katainen on todennut, että jos onnistutaan tekemään merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, sen avulla voidaan lykätä ja myös lieventää sopeuttamistoimia verojen korotuksen ja menojen leikkaamisen puolella. Itse toivon, että tässä salissa laajemminkin voidaan muodostaa kohtuullisen lavea konsensus siitä, että mieluummin tehdään rakenteellisia uudistuksia kuin lähdetään uusien veronkorotusten ja uusien menoleikkausten tielle.

Mitä rakenteellisia uudistuksia sitten tarvitaan? Niitä tarvitaan monia ja monenlaisia. Mainitsen tässä nopeasti kuusi esimerkkiä:

Tässä salissa ehkä eniten on puhuttu tällä kaudella kuntarakenneuudistuksesta. Toteuttamalla se järkevästi voidaan hillitä menojen kasvua kuntasektorilla tulevaisuudessa. Se ei yksin riitä, mutta se on välttämätön osa.

Oikeastaan sitä tärkeämpi on se uudistus, jota on valmisteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden puolelle, jo siitä yksinkertaisesta syystä, että sosiaali- ja terveyspalvelut kuluttavat huomattavan siivun meidän julkisista menoistamme. Jos onnistumme parantamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta, sen avulla pystytään huomattavasti kohentamaan julkista taloutta laajemminkin.

Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on merkittävä ja aika vähälle huomiolle keskustelussa usein jäänyt rakenteellisen uudistuksen tarve. Työn vastaanottamisen pitää olla aina kannustavaa silloin, kun sitä työtä tarjolla on, ja tässä vielä riittää tekemistä meillä sosiaaliturvan puolella.

Työurien pidentäminen on tarpeen kaikissa työuran vaiheissa, mutta itse katson, niin kuin moni muukin, että se on välttämätöntä myös tekemällä korotus vanhuuseläkeikään. Uskon, että on järkevää tehdä se vaiheittain, niin että otetaan mallia monista muista Pohjoismaista, kun meilläkin väestön elinikä pitenee.

Ongelmien ennaltaehkäiseminen on ehkä sellainen teema, jota ei aina yhdistetä rakenteellisiin uudistuksiin, mutta jos siinä onnistutaan, sillä on saavutettavissa huomattavia säästöjä julkisiin menoihin. Mitä varhemmin erilaisiin ongelmiin pystytään puuttumaan ja jopa estämään niitten syntyminen alun perinkin, sitä taloudellisempaa on ja sitä suurempia hyötyjä saadaan myös inhimilliseltä kannalta.

Kuudentena esimerkkinä on tietojärjestelmien uudistaminen. Jos me Suomessa pääsisimme edes sille samalle tasolle, jolla Viro on jo nyt sähköisissä palveluissa ja sähköisissä tietojärjestelmissä, jo yksin tällä olisi saavutettavissa merkittäviä säästöjä julkisiin menoihin.

Näillä ja monilla muilla rakenteellisilla uudistuksilla alkaa olla kova kiire. Ei ole aikaa haudata niitä uusiin selvityksiin ja uusiin työryhmiin, vaan päätöksiä tarvitaan pikaisesti, ja hallituksen puolivälitarkastelu on oikea paikka päätösten tekemiseen.

Niin tärkeitä kuin nämä rakenteelliset uudistukset ovatkin, yksi rakenteellinen uudistus on yli muiden, ja se on ekologinen rakenneuudistus. Me elämme Suomessa ja laajemmin teollisessa maailmassa jatkuvasti paitsi yli rahavarojen myös yli luonnonvarojen. Näin ei tietenkään voi jatkua. Jos ympäristökriisiin ei onnistuta hakemaan tehokkaita, vaikuttavia ratkaisuja, se tulee romuttamaan pohjan myös meidän kilpailukyvyltämme ja kansantaloudeltamme. Mainitsen ihan vain kaksi esimerkkiä, jotta tätä ajatusta voi hieman konkretisoida:

Mehiläiskannat ovat romahtaneet monissa osissa maailmaa, ja yhdeksi syyksi nyt näyttävät vahvistuneen torjunta-aineet. No, nyt moni kysyy, että minkä takia edustaja Tynkkynen tulee pönttöön puhumaan mehiläisistä, kun meidän pitäisi puhua ensi vuoden talousarviosta ja meidän pitäisi puhua kansantalouden tulevaisuudesta. Vastauksen tietää varmaan ainakin jokainen maanviljelijä tässä salissa, eli mehiläisillä on iso merkitys monien viljelylajikkeiden pölyttämisessä ja sitä kautta koko maataloudelle ja edelleen myös meidän taloudellemme. Jos ekosysteemi romahtaa siltä osin, että vaikka — kuten tässä tapauksessa esimerkiksi — mehiläiset eivät pärjää sen takia, että me porsastelemme ja elämme yli luonnonvarojen, sillä on ihan konkreettinen hinta, jonka me maksamme myös kansantalouden puolella.

Toinen esimerkki: Hirmumyrsky Sandy sai uutisissa paljon huomiota. On arvioitu, että sen kustannukset voivat olla suuruusluokkaa 20—60 miljardia Yhdysvaltain dollaria, eli samassa suuruusluokassa liikutaan kuin Suomen valtion budjetissa. No, aiheutuiko hirmumyrsky Sandy ilmastonmuutoksesta? Ei aiheutunut. Pahensiko ilmastonmuutos Sandyn tuhoja? Erittäin todennäköisesti pahensi ja merkittävästi.

Nämä ovat vain pari esimerkkiä siitä, mitä ympäristökriisi tulee merkitsemään meidän ta-loudellemme ja meidän kilpailukyvyllemme pitkällä aikavälillä, jos siihen ei saada haettua tehokkaita ratkaisuja.

Mikaela  Nylander  /r:

Värderade talman! Budgetförslaget för 2013 innehåller åtgärder som återspeglar den ekonomiska verklighet vi lever i. Då budgetunderskottet för nästa år är hela 7,5 miljarder, då handels- och bytesbalansen uppvisar sämre siffror än på årtionden, och då de ekonomiska prognoserna för 2013 är milt sagt dystra har vi egentligen inte så många vägar att vandra.

Regeringen vill med sitt budgetförslag, eller kanske framförallt med sin politik, signalera om att det finländska samhället står inför stora förändringar. Själva budgetförslaget innehåller få överraskningar. Nedskärningar och skattehöjningar görs i den proportion regeringen kom överens om i regeringsprogrammet. Om regeringen står fast vid sitt viktigaste löfte, det vill säga att stoppa skuldsättningen av det finländska samhället, bör redan åtagna fiskala eller budgetära åtgärder åtföljas av strukturella reformer.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesitys ei ole miellyttävää luettavaa, mutta eivät taloudelliset näkymätkään ole myönteisiä. On jälleen kerran todettava, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee rakenteellisia uudistuksia — ei sen takia, että hallitus erityisemmin haluaisi niitä, vaan sen takia, että hyvinvointiamme ei voida ylläpitää ilman näitä uudistuksia.

Työuria tulee pidentää, ja niitä tulee tarjota nuorille. Yhteiskuntatakuu on erittäin tärkeä väline nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. On tärkeätä, että voimme monipuolisella tavalla auttaa nuoria pääsemään eteenpäin. Meidän tulisi ylipäätänsä tarkastella nuorten elämää kokonaisuutena ja tarjota apua järkevinä matalan kynnyksen palvelukokonaisuuksina.

Jaksamista työelämässä on tuettava kaikin tavoin. Joustoa työmarkkinoilla muiden Pohjoismaiden tavoin tarvitaan yhä enenevässä määrin. Varsinkin tietyissä ikäryhmissä tarvitaan esimerkiksi enemmän osa-aikatyötä. Eläkeikä tulee tulevaisuudessa nousemaan, ja tarvitaan enemmän joustoa.

Värderade talman! Nedskärningarna inom undervisningssektorn kan inte bli större än de nu är. Finland är ett litet kunskapsintensivt land som behöver kunnig arbetskraft också i framtiden. Trots nedskärningarna är det bra att man prioriterat den grundläggande utbildningen. Inom den skapar man nämligen de jämlika förutsättningarna som samtliga barn så väl behöver.

Det är viktigt att man går vidare också med de strukturella reformerna inom utbildningssektorn. Universiteten och yrkeshögskolorna står i fokus i den strukturomvandling som bör ske också inom högskolesektorn. Inom många stadier väntar man nu på regeringens fortsatta åtgärder. Gymnasiereformen och lagen om småbarnsfostran är alldeles nödvändiga reformer.

Budgetförslaget innehåller också mindre glädjeämnen såsom krigsveteranerna och krigsinvaliderna, barnträdgårdslärarutbildningen, likaså är satsningarna på reduktionsfiske och på yrkesfiskarna bra.

Talman! Kunskap, innovationer, företagsamhet och förlängda arbetskarriärer för det finländska samhället vidare. Mycket strukturellt reformarbete återstår, och jag tror att då vi diskuterar budgetförslaget för 2014 har vi en del av dessa strukturella reformer på vårt bord, åtminstone ska vi hoppas att vi har det.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Keskityn omassa puheenvuorossani yhteen aihepiiriin eli Suomen tulevaisuuden toivoihin, nuoriin.

Kuten kaikki hyvin tiedämme, on ensi vuoden alussa voimaan tuleva paljon puhuttu ja odotettu nuorisotakuu eräs hallituksen kärkihankkeista. Sen tavoitteenahan on taata työ-, opiskelu-, koulutus- tai harjoittelupaikka kaikille alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, voidaan nuorisotakuun avulla paitsi parantaa nuorten elämänlaatua myös saavuttaa merkittäviä säästöjä. Työelämän ulkopuolelle jääneen perustoimeentulon kustannukset ovat 40 vuoden ajalta noin 750 000 euroa, minkä lisäksi tulevat välilliset kustannukset menetettyinä verotuloina ja muina sosiaalimenoina. Nuorisotakuun onnistuminen onkin tulevien vuosien kannalta aivan keskeistä, sillä sen avulla voidaan pidentää työuria, nostaa työllisyyttä ja parantaa työvoiman saatavuutta.

On tietenkin välttämätöntä, että nuorisotakuun palvelut ovat myös nuorten itsensä näkökulmasta yhtenäisiä ja muodostavat selkeän kokonaisuuden. Yhteistyön eri tahojen ja toimijoiden kanssa on oltava saumatonta ja tiivistä, minkä ohella nuoria itseään tulee kannustaa aktiivisuuteen.

Valitettavasti tavoitteen toteuttamiseksi budjetoitu vuosittainen 60 miljoonaa ei mitenkään riitä. Osa nuorista on jo valmiiksi niin syrjäytyneitä, että he tarvitsevat takuuta monipuolisempaa tukea ja opastusta. Toinen huolestuttava joukko ovat ne nuoret, jotka ovat terveitä ja työkykyisiä mutta jostain syystä katsoneet muiden velvollisuudeksi elättää itsensä laittamatta tikkua ristiin. Koska nuorisotakuuseen ei näillä näkymin liity velvoitetta vastaanottaa tarjottavaa toimenpidettä, on houkutus jäädä passiiviseksi toimeentulotuen vastaanottajaksi osan nuorista kohdalla vastaisuudessakin liian suuri. Mielestäni terveille ja työkykyisille nuorille ei tulisi antaa vastikkeetonta rahaa, vaan heidät tulisi velvoittaa johonkin aktiivitoimenpiteeseen. Pelkän toimeentulotukiputken tarjoaminen aktiivisessa iässä oleville nuorille on yhteiskunnan taholta lähes heitteillejättö.

Arvoisa puhemies! Luvut syrjäytymisvaarassa elävistä nuorista ovat hälyttäviä. Jokaisesta ikäluokasta 15 prosenttia jää vaille toisen asteen tutkintoa. Tästä johtuen 20—29-vuotiaista pelkästään perusasteen varassa olevia ihmisiä on noin 110 000, ja kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan puolestaan noin 40 000.

On tärkeää, että ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä lisätään ja kohdennetaan työvoimatarpeen mukaisesti erityisesti metropolialueelle. On järkevää syrjäytymisen ehkäisyä sijoittaa koulutuspaikat sinne, missä todella on määrällisesti eniten syrjäytymisvaarassa eläviä nuoria sekä yrityksiä, jotka näitä nuoria työvoimakseen tarvitsevat.

Valtiovarainvaliokunta esittää mietinnössään 2 miljoonan euron lisäystä oppisopimuskoulutuksen käyttöön. Oppisopimuskoulutuspaikat tukevat nuorisotakuun toteuttamista ja tarjoavat nuorille joustavan ja käytännönläheisen tavan opiskella ammattiin. Ne luovat samalla kestävän kontaktin työelämään ja työnantajiin, mikä edistää työpaikan saantia opiskelun jälkeen.

Määrärahalisäysten ansiosta työnantajalle maksettava koulutuskorvaus nostetaan 800 euroon kuukaudessa koulutustakuun piiriin tuleville. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelmalla mahdollistetaan ammatillisen tutkinnon suorittaminen 20—29-vuotiaille, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille tutkintoa tai opiskelupaikkaa. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan varataan ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen 27 miljoonaa euroa ensi vuonna.

On välttämätöntä, että oppisopimusjärjestelmää kehitetään edelleen siten, että se kannustaa työnantajia tarjoamaan syrjäytymisvaarassa eläville nuorille nykyistä paremmin oppisopimuskoulutuspaikan. Tärkeää on panostaa etenkin niin sanottuun tuettuun oppisopimukseen, jossa otetaan paremmin huomioon nuorten henkilökohtainen elämäntilanne ja oppimisen vaikeudet.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjetti on tehty erittäin haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa. Tuoreiden talousennusteiden mukaan Suomen talouskasvu on ensi vuonna noin prosentin luokkaa, ja kuten kuultiin, torstaina saamme tarkemmat ennusteet.

Jo päätettyjen sopeutustoimien myötä resursseja ei ole käytettävissä samalla tavoin kuin aiempina vuosina, mikä asettaa tietenkin hyvinvointipolitiikalle erityisiä haasteita. Vaikeasta tilanteesta huolimatta hallitus on pyrkinyt tekemään oikeudenmukaista hallituspolitiikkaa, jossa työpaikkojen syntymistä edistetään ja yhteiskunnan tukea tarvitsevista pidetään huolta. Politiikan onnistuminen tarvitsee nyt kuitenkin yhteiseen hiileen puhaltamista kaikista yhteiskuntaluokista. Luottamusta ja kykyä pysyä sovituissa tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin.

Työllisyyttä edistetään elinkeinotuen muodossa 520 miljoonalla eurolla enemmän kuin kuluvana vuonna, kohdentaen tämä erityisesti Finnveran valtuuksiin ja Vientiluottoon, elikkä yhteensä 1,8 miljardin euron summalla. Erityinen 300 miljoonan euron kasvuponnistus kohdistuu yksityissektorille lähinnä veronkevennysten muodossa, toiveena lisää työpaikkoja.

Näitten kasvupanostusten kokonaisuus myötäilee pitkälti elinkeinoelämän omia toiveita. Seuraammekin tarkasti, erityisesti verovähennysten osalta, miten elinkeinoelämä lunastaa lupauksensa uusien työpaikkojen luomisesta, nyt kun hallitus on kerran vastannut kilpailukyvyn vahvistamisesta rahallisen tuen avulla. Jos työpaikkoja ei synny ja lupaus näin rikotaan, on oltava valmis kääntämään elinkeinotukipolitiikan suuntaa muut politiikanlohkot paremmin huomioivaan suuntaan. Näin myös valtiovarainvaliokunta totesi t&k- ja sijoittajakummivähennyksestä. Mielestäni on selkeä ahneuden ilmentymä, jos ajaa yksityistä ja omaa etua yhteisen edun nimissä.

Yhteiskunnan eriytymistä ei tule unohtaa talousvaikeuksista huolimatta. Viime viikonloppuna tulleiden tuoreimpien tuloeromittausten mukaan Suomi on jälleen palannut eriarvoistumisen tielle lyhyen finanssikriisistä ja osinkojen pienentymisestä johtuneen tulonjaon tasaantumisen kauden jälkeen, vaikka perusturvaan on tehty korotukset. Tilastot osoittavat kiistattomasti sen, että viime vuonna ylivoimaisesti suurimman hyödyn talouskasvusta saivat rikkaat. Samaan aikaan vaaditaan palkanleikkauksia työntekijöiltä, suurituloisten ja osinkojen mahdollistajilta. Tästä jos mistä on reiluus kaukana.

Ensi vuonna siis käytetään 520 miljoonaa ja 300 miljoonaa lisää elinkeinoelämän tukemiseen aiempaan vuoteen verrattuna. Toivottavasti tämän päätöksen kanssa ei käy kuten Kela-maksun poiston kanssa, joka ei vastannut toiveikkaisiin lupauksiin uusista työpaikoista. Tuoreiden kasvukannustimien työllisyysvaikutukset on arvioitava kriittisesti heti, kun se on mahdollista. Oletan, että yhteiskunnan tarjoamat mittavat tulonsiirrot elinkeinoelämälle käytetään uusiin työpaikkoihin eriarvoistumisen ja omistajien etujen vahvistamisen sijaan.

Nyt tarvitaan eri työmarkkinaosapuolten ja hallituksen yhteistä linjaa. On lopetettava puolin ja toisin heitettävät lumipallot, joiden seassa voi jo kohta epäillä olevan myöskin kiven, ja on yhdistettävä voimat, nähtävä vastustaja enemmänkin heikentyneessä viennissä Euroopan ja maailman taloudessa kuin toisissamme, kun täällä työnantajat, työntekijät ja maan hallitus toinen toisiaan lumipalloilla heittelevät. Siitä ei ole hyvää seurannut, vaan meillä on hyvät kokemukset aikaisemmilta tiukoilta vuosilta, jolloinka yhteistyössä vakauden hengessä voimme saada Suomen myös kasvuun.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Olen saanut toimia kansanedustajana tässä istuntosalissa reippaat puolitoista vuotta, joten katselen hallituksen toimia ja valtion budjettikirjan sisältöä tuorein ajatuksin. Hallituksen toiminnan linjakkuuden puutetta en ihmettele, sillä hallituksessa on mukana vain muutama puolue, jotka eivät ennen vaaleja luvanneet pitää huolta, sitaateissa, vähäväkisestä kansasta. Vaalilupausten syöjiä ja takinkääntäjiä on sentään useita.

Budjettikirjan sisällöstä muutama huomio yleisellä tasolla:

Tässä salissa on moni edustaja vaatinut entistä enemmän läpinäkyvyyttä päätöksiin ja myös talousarviokirjan sisältöön. Kuulun tähän edustajien joukkoon. Olen ihmetellyt sitä, että budjettikirja ei kerro, kuinka paljon valtio ottaa velkaa ensi vuonna ja missä määrin se kuolettaa ja lyhentelee vanhoja velkojaan. Kirjasta ilmenee, että nettolainanotto on 7,5 miljardia euroa. Valtiovarainministeriöstä saamani tiedon mukaan valtio ottaa velkaa ensi vuoden aikana noin 21 miljardia euroa eli lähes 40 prosenttia budjetin loppusummasta. Tästä summasta käytetään vanhojen velkojen lyhennyksiin ja kuoletuksiin 13,75 miljardia euroa, joten nettovelan määräksi jää äsken mainitsemani 7,5 miljardia euroa. Vastaavien lukujen toivon tulevina vuosina ilmenevän budjettikirjan sivuilta.

Arvoisa puhemies! Toinen tieto, tai paremminkin tiedon puute, ihmetyttää minua edelleenkin. Miksi valtion talousarviossa ei ole erillistä investointeihin tarvittavien määrärahojen pääluokkaa peruskuntien tapaan? Nyt meidän edustajien on erittäin suuritöistä ja vaikeaakin selvittää, kuinka paljon valtio käyttää rahaa erilaisiin investointeihin. Tarvitsemmeko me jatkuvasti lisälainaa perusparannuksiin ja muihin investointeihin, vai otammeko niin sanottua syömävelkaa? Eräs tapa olisi informoida eduskuntaa investoinneista erillisellä pääluokkakohtaisella liitteellä tai koota eri pääluokkien investoinnit yhteen liitteeseen yleisperusteluihin. Liitettä ei tietenkään käsitellä tässä salissa päätösasiana. Minulle ei riitä vastaukseksi se, että näin on tähänkin asti toimittu ja että muutos vaatii lainmuutoksia. Muistutan, että lain säätämistä varten me edustajat tässä salissa olemme.

Pyynnöstäni minulle on kerrottu, että valtiovarainministeriössä on jonkin verran tulkinnanvaraisuutta siinä, mitä investoinneilla tarkoitetaan. Saamani tiedon mukaan muun muassa kulutusmenoihin on sisällytetty eriä, joita voidaan pitää investointeina. Eihän näin voida kirjanpitolain mukaisesti toimia. Kehotankin ministeriön virkamiehiä ottamaan yhteyttä Kuntaliittoon. Siellä kyllä tiedetään, mikä on investoinnin ja käyttötalouden määrärahojen välinen ero. Korostan tässä yhteydessä, että peruskunnissa, seurakunnissa ja kuntayhtymissä osataan erottaa investointi- ja muut pääomamenot käyttö-, talous- ja kulutusmenoista. Kun näin on, on valtionkin siihen kyettävä.

Vielä eräs budjettiasia, johon toivon valtiovarainministeriön virkamiesten ja istuvan hallituksen puuttuvan. Asia liittyy Museoviraston tekemiin suojelupäätöksiin. Usein pieniin ja, sanoisinko, vähävaraisiin kuntiin tulee vuosittain Museoviraston suojelupäätöksiä koskien vanhoja, huonokuntaisia kiinteistöjä. Kunnilla ei useinkaan ole mahdollisuuksia osoittaa määrärahoja suojeltavien rakennusten kunnostamiseen, joten toimenpiteet jäävät tekemättä. Esitykseni on, että tulevina vuosina osoitetaan Museovirastolle erillinen määräraha suojeltavien rakennusten kunnostamiseen ja Museovirasto tekee päätöksiä suojelukohteista tämän määrärahan puitteissa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että kehitysyhteistyöhön on ensi vuoden talousarvioon varattu 1,1 miljardia euroa. Kuten tiedetään, osa rahoista menee vuosittain niin sanottuihin vääriin käsiin. Olisiko oikein ja kohtuullista, että riihikuivan setelirahoituksen sijaan kehitysmaille kustannettaisiin suomalaisten yritysten valmistamia tuotteita, esimerkiksi vaate- ja elintarviketeollisuudesta sekä elementti- ja talotuotannosta? Tällöin rahat jäisivät kotimaahan ja suomalaiset yritykset saisivat töitä kansalaisilleen ja verorahat kerryttäisivät kuntien, seurakuntien ja valtion tuloja.

Lopuksi haluan kannattaa edustaja Turusen epäluottamuslausetta.

Anu  Vehviläinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuossa äskeisen debatin perusteella on nähtävissä, että tässä salissa vallitsee yhteinen näköala näistä ongelmista, mutta sitten aikatauluista päätöksenteon suhteen ja myös lyhyen ja pidemmän tähtäimen päätöksistä ja niistä keinoista jäi kyllä valtava epävarmuus, että miten sitten mennään. Olisin odottanut tässä keskustelussa myös sitä, että muutkin puolueet keskustan ohella olisivat tehneet konkreettisia esityksiä siitä, miten tähän kestävyysvajeeseen ja rakenteellisiin uudistuksiin suhtaudutaan, mutta ehkä kuulemme siitä sitten myöhemmin.

Sen totean näistä isoista kysymyksistä ensi vuoden budjetin osalta, että totta kai kilpailukyky ja nämä rakenteelliset uudistukset ovat olleet täällä paljon esillä. Nyt viime päivinä on tästä teollisuuden kilpailukyvystä käytetty kovia puheenvuoroja: sekä EK:n Häkämies että myös Vattin Juhana Vartiainen ovat puhuneet jopa palkanalennuksista. Itse ainakin katson kyllä niin, että eivät varmaankaan palkat ole se suurin syy, mikä on meidän kilpailukykyämme kaiken kaikkiaan rapauttanut. Mieleeni ja silmiini sattui viikonlopun aikana tällaisen innovaatioprofessori Antti Hautamäen aika hyväkin kirjoitus, jossa hän kirjoitti, että ehkäpä yritysten kilpailukyky onkin rapautunut erityisesti innovatiivisuuden puutteeseen, ei niinkään palkkoihin, eli ei ole keksitty niitä uusia tuotteita, on tehty vääränlaisia investointeja jnp. Tässä minusta on selvä ohje myös meille poliitikoille, että sellainen on hyvää tuotekehitystyötä, jolla saadaan sitä uutta innovatiivisuutta myös yrityksissä aikaiseksi.

Arvoisa puhemies! Tuossa edellä ryhmäpuheenvuoroissa keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Sipilä teki kaksi konkreettista esitystä. Hän esitti uuden kasvun rahastoa, jolla kerättäisiin ehkä noin 3—5 miljardia euroa ja voitaisiin tukea teollisuuden ja yritysten uuteen kasvuun tähtäävää sijoitustoimintaa, ja sitten toiseksi hän esitti väyläinvestointien osittaiseksi rahoittamiseksi Valtion infra Oy:tä. Hetki sitten ministeri Urpilainen sanoi omassa puheenvuorossaan — ei ottanut näihin asioihin kantaa, mutta totesi — että kehysriihessä hallitus tulee tekemään todennäköisesti verojen korotuksia sekä myös menoleikkauksia ja että odotellaan tätä torstain valtiovarainministeriön talousennustetta. Itse ajattelen niin, että huolimatta siitä, että kehysvalmistelut ovat meneillään, näiden kahden asian suhteen — sekä tämän uuden kasvun rahaston että Valtion infra Oy:n — kyllä toivoisin, että valtiovarainministeriö ja valtioneuvosto, hallitus, lähtisivät heti liikkeelle. Eihän voi olla niin, että ne tarvitsevat mitään valtiovarainministeriön uutta talousennustetta. Sinänsä ymmärrän hieman ministeri Urpilaista siinä, että hän ei suoralta kädeltä ottanut kantaa tähän uuden kasvun rahastoon vaan haluaa tutkia sitä virkamiestensä kanssa, ja siinä toivon hänelle harkintaa, että hän ottaisi tämän edustaja Sipilän ehdotuksen tosissaan.

Tämän Valtion infra Oy:n tunnen erittäin hyvin, kun viime vaalikaudella pyynnöstäni toimitusjohtaja Pasi Holm selvitti Valtion infra Oy:n muodostamista. Vaalikauden loppupuolella 2010 tuli häneltä selkeä esitys siitä, miten se muodostettaisiin ja mitkä olisivat sitten hallituksen ja eduskunnan roolit myös jatkossa liikennepolitiikan suhteen. Ei ole tarkoitus, että kaikkia kehittämishankkeita hoidettaisiin tämän Valtion infra Oy:n kautta, vaan tietty osa, ja tämä sali, eduskunta, olisi se paikka, jossa luotaisiin niin sanottu menokatto sille, minkä verran voi olla investointeja tehtyinä tällä pitkällä rahoitusmenetelmällä. Eli päätösvalta olisi hallituksella ja eduskunnalla, ja sitten Valtion infra Oy muiden sijoittajien kanssa toimisi rahoitusinstrumenttina. Siitä on kyllä tietoa olemassa erittäin paljon, ja voin sanoa, että viime vaalikauden loppupuolella se kaatui, ei kyllä tietenkään niinkään minun vaan erityisesti valtiovarainministeriön virkamiesten vastustukseen. Tässä vetoan hallituspuolueisiin, että te ryhdikkäästi veisitte tätä asiaa tässä eteenpäin.

Lopuksi totean työurista sen verran, kun niistä tässä taas äsken kysyttiin, että minun mielestäni hallituksella kyllä on itsellään erittäin paljon käsissä. Tässä ministeri Urpilainen viittasi muun muassa tähän työttömän verokorttiin, ja olin kyllä hieman kauhuissani, että senkin osalta hän sanoi, että vasta ensi vuonna selvitetään. Nämä linjaukset esimerkiksi työttömän verokortista on tehty jo maaliskuussa hallituksen rakennepoliittisen kannanoton yhteydessä, ja minusta on erittäin ongelmallista, jos asiat jäävät vain selvittelyn asteelle. Sillä nämä rakenteelliset uudistukset eivät mene eteenpäin eivätkä työurat kasva.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Talousarvioesitystä käsitellään poikkeuksellisen epävarmassa taloustilanteessa. Maamme on muun muassa velkakriisin ja heikentyneen suhdannetilanteen sekä väestön ikääntymisen vuoksi erittäin suurten haasteiden edessä. Näistä lähtökohdista johtuen halusimme valtiovarainvaliokunnan mietinnössä painottaa sitä, kuinka tärkeää on saada maamme julkinen talous tasapainoon ja talous vahvalle ja kestävälle kasvu-uralle. Mielestämme kestävyysvajeen umpeen kurominen pelkästään verotusta kiristämällä ja menoja leikkaamalla ei silti ole tarkoituksenmukaista, vaan on löydettävä myös ne keinot, jotka edistävät talouskasvua ja talouden rakenteiden muutosta.

Valiokunnassa katsottiin, että talouden taantuessa väheneviä resursseja on perusteltua suunnata erityisesti kasvua tukeviin toimiin, muun muassa kilpailukyvyn ja innovaatioiden sekä yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Maamme työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan painotuksena on oltava kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin.

Mietinnössä haluttiin kiinnittää huomiota esimerkiksi riittävään yritysneuvontaan ja starttirahan tärkeyteen yrittäjän uran alkuvaiheessa. Tässä erinomainen keino on panostaa olemassa olevien yritysverkostojen toimintaan, sillä niihin laitetut panostukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Esimerkkinä esiin nostettu Suomen Uusyrityskeskukset ry on keskeinen aloittavien yrittäjien neuvontaorganisaatio, joka neuvoo ja palvelee uusia yrittäjiä sekä laatii muun muassa starttirahaselvityksiä te-toimistoille. Uusyrityskeskusten toiminta on tehokasta, sillä niiden neuvonnan avulla perustetaan vuosittain maahamme yli 8 000 uutta yritystä, joista viiden vuoden jälkeen toiminnassa on yhä peräti 80 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Liikennehankkeiden rahoituksen riittävyys on noussut viime päivinä esille, sillä liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan kehysrahoitus ei ole riittävä sovitun hankeohjelman toteutumiseen. Valiokuntakäsittelyssä haluttiin korostaa, että liikennejärjestelmää ja -hankkeita todella on kehitettävä hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti niin, että ne kytketään osaksi elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja alueiden kehittämistä. On myös välttämätöntä, että liikennepoliittiseen selontekoon liittyvä liikenneverkon kehittämisohjelma toimeenpannaan suunnitelmien mukaisesti. Ensi kevään kehyspäätöksen yhteydessä on arvioitava rahoituksen riittävyys ja huolehdittava siitä, että kehyspäätökseen sisältyvä rahoitus riittää jo aiemmin sovittujen hankkeiden toteuttamiseen.

Parhaat liikennehankkeet ovat kannattavia investointeja, jotka edistävät alueellista ja kansallista kilpailukykyä. Lisäksi niillä on merkittävä työllistävä vaikutus. Tästä johtuen valtiovarainvaliokunnan suurimmat määrärahalisäykset on tehty juuri liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan. Lisäpanostuksia suunnattiin tiestön kehittämiseen 10 miljoonaa euroa. Lisäksi valiokunta painotti erityisesti liikenneturvallisuuden parantamista, kuten ratkaisuja, jotka siirtävät raskaan liikenteen reitit pois taajamista. Myös kevyen liikenteen väylät edistävät liikenneturvallisuutta, minkä lisäksi ne ovat tärkeitä liikuntapaikkoja ja antavat hyvän mahdollisuuden arkiliikunnan lisäämiseen.

Arvoisa puhemies! Koulutustakuun tavoitteena on taata jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Opiskelijamääriä on syksystä lähtien lisätty 1 200 opiskelijalla ja ensi vuoden alusta lukien vielä 500 opiskelijalla. Koulutuspaikkalisäyksiä on tehty erityisesti metropolialueelle ja muihin kasvukeskuksiin. On välttämätöntä, että maassamme koulutus ja työelämän tarpeet saadaan kohtaamaan nykyistä paremmin. Tässä mielessä ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkojen nykyistä parempi kohtaanto on erittäin tärkeää. Samoin huomiota on kiinnitettävä entistä enemmän oppisopimuskoulutukseen.