Maria Lohela /ps:

Arvoisa herra puhemies! Euroopan unioni on syvässä taloudellisessa ja poliittisessa kriisissä. Kuljemme hätäjarrutuksesta, tulipalon sammutuksesta ja pelastuspaketista toiseen, ja jokaisen toimenpiteen jälkeen saamme kuulla liturgian siitä, kuinka kriisi on nyt padottu. Tässä tilanteessa Euroopan unioni ei kykene palvelemaan nykyisiäkään jäsenmaita niiden tarkoitusperien ja sinänsä hyvien aikeiden mukaisesti, joiden varaan unionia on alun perin alettu rakentaa. Edellisten laajenemisten myötä Euroopan unionin jäseneksi on päässyt maita, joiden ihmisoikeus- ja/tai taloustilanne eivät ole olleet eivätkä edelleenkään ole hyväksyttävällä, jäsenkriteerit täyttävällä tasolla. Tehdyistä virheistä on otettava opiksi.

Suomen eduskunta on Suomen ja suomalaisten edunvalvontakoneisto. Kroatian EU-jäsenyys tarkoittaisi Suomen jäsenmaksuosuuden kasvamista, ja se ei ole tässä taloudellisessa tilanteessa järkevää. Korruption kitkeminen Kroatiassa vaatii lisänäyttöä, kuten myös ihmisoikeustilanteessa erityisesti kansalaisuudettomien ihmisten asema. Oikeusvaltiokysymyksissä Kroatialla on vielä hieman horjuvuutta. EU-jäsenyys on Kroatialle porkkana saada nämä asiat kuntoon.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on keskustellut Kroatian EU-jäsenyydestä, ja totesimme, että aika Kroatian jäsenyydelle ei ole kypsä aivan vielä. Näillä perusteilla esitän, että eduskunta ei hyväksy hallituksen esityksessä tarkoitettua sopimusta Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin ja että hallituksen esitys hylätään.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! EU:n tavoitteena on laajentua edelleen, vaikka taloudellinen tilanne ei pysy hallinnassa edes nykyisillä jäsenillä. Korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen puuttuminen on ollut eräs EU:n keskeisiä huomion kohteita Kroatian EU-jäsenyysprosessin ajan.

Bulgaria ja Romania päästettiin EU-jäseniksi aivan liian aikaisin. Ne ovat edelleen komission tarkastelun alaisina muun muassa korruption, järjestäytyneen rikollisuuden sekä ihmisoikeuksien toteutumisen osalta. Näitä maita harmittaa, että niiden toimia valvotaan ja vaaditaan tiukkoja toimenpiteitä ja samaan aikaan Kreikalle muokataan uusia sopimuksia toisensa perään, niin että sille voidaan maksaa tukipaketit ja pitää euroaluetta pystyssä keinoja kaihtamatta.

Bulgarian ja Romanian jäsenyysneuvottelujen kokemusten valossa EU:n jäsenyysneuvotteluprosessia uudistettiin siten, että liittymisneuvotteluihin lisättiin kaksi kokonaan uutta neuvottelulukua: luku 23, Oikeuslaitos ja perusoikeudet, ja Schengen-kriteeristöön liittyvä luku 24, Oikeus, vapaus ja turvallisuus. Nämä koskevat hakijamaan edistymistä niin sanotuissa oikeusvaltiokysymyksissä.

Haasteena on kuitenkin, että oikeusvaltiokysymyksissä EU:lla ei ole samanlaista yhteistä unionin jäsenmaita sitovaa säännöstöä kuin monilla muilla aloilla, esimerkiksi ympäristö- ja elintarviketurvallisuusdirektiivit. Tämän vuoksi myöskään jo nyt Euroopan unioniin kuuluvat maat eivät ole niin sanotuissa oikeusvaltiokysymyksissä yhteismitallisia keskenään. Myös hakijamaita joudutaan siksi arvioimaan oikeusvaltiokysymysten osalta kokonaisvaltaisin, ei absoluuttisin kriteerein.

Euroopan komissio on peräänkuuluttanut Kroatiassa poliisilain toimeenpanoa poliisin epäpolitisoimiseksi. Korruption torjunnan alalla suurimmat ongelmat ovat liittyneet paikallistason toimintakulttuuriin. Korruption ennalta ehkäisemiseksi Kroatia on uudistanut muun muassa vaalirahoituslainsäädäntöään ja intressiristiriitaa koskevaa lakia. Komissio on peräänkuuluttanut myös lainsäädäntöuudistusten toimeenpanoa.

Arvoisa puhemies! Vienti ja tuonti Kroatiaan ovat vain noin 0,1 prosenttia Suomen kokonaisviennistä ja -tuonnista. Suomen tullitilastojen mukaan vuonna 2011 Suomen ja Kroatian välinen kauppavaihto oli noin 100 miljoonaa euroa, josta Suomen vienti Kroatiaan oli noin 75 miljoonaa euroa ja tuonti Kroatiasta noin 24 miljoonaa euroa. Eli Kroatian EU-jäsenyydellä ei ole käytännössä mitään merkitystä Suomen viennille. Ei ole myöskään tehty selvityksiä, moniko kroatialaisyritys olisi kiinnostunut investoimaan Suomeen.

EU-jäsenyysneuvottelut ovat toki vauhdittaneet monia asioita Kroatiassa hyvään suuntaan. Kroatian liittymisneuvottelujen yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota eri vähemmistöjen, erityisesti romaniväestön, aseman parantamiseen kotimaassaan. Kroatian hallitus on tehnyt EU:n edellyttämiä toimenpiteitä, jotta romaniväestön elinolosuhteet, integroituminen valtaväestöön, koulutus- ja työolot lähenisivät valtaväestön asemaa. Tämä on erinomainen asia, ja toivon, että tämä työ jatkuu Kroatiassa edelleen.

Arvoisa puhemies! Suomi on EU:n nettomaksaja. Ensi vuonna maksun arvioidaan olevan noin 700 miljoonaa euroa eli noin 133 euroa jokaista suomalaista kohden. Vielä viisi vuotta sitten summa oli 32 euroa henkeä kohden. Kroatian jäsenyys lisää Suomen EU-jäsenmaksuja. Seuraavalla budjettikaudella Kroatian jäsenyys maksaa Suomelle arviolta jopa 150—250 miljoonaa euroa. Kroatiasta tuleekin jälleen yksi unionin nettosaajista, mikäli sen jäsenyys hyväksytään. Vuodelle 2013 sille on budjetoitu 450 miljoonaa euroa nettosaatavia EU:n rakenne- ja koheesiotuista.

Arvoisa puhemies! EU on historiansa suurimmassa kriisissä ja eurokriisi repii koko EU:ta moneen eri suuntaan. Tässä taloudellisessa tilanteessa kannattaa pistää laajennusprosessi jäihin. Niin hienoa kuin olisikin avosylin ottaa lisää maita tähän Euroopan unioniin, on pakko tässä taloustilanteessa laittaa suomalaisten hyvinvointi etusijalle. Siksi en kannata EU:n laajentumispyrkimyksiä tällä hetkellä.

Kannatan edustaja Lohelan tekemää hylkäysesitystä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Jokaisella maalla on itsemääräämisoikeus, ja näin sen kuuluu olla, eikä meillä ole mitään sitä vastaan, jos Kroatia jostain kumman syystä haluaa tähän Euroopan unioniin liittyä.

Kuitenkin nyt on käsitelty muun muassa Kreikan ongelmia jo muutaman vuoden ja muutaman hallituksen ajan ja rahanmeno vain lisääntyy. Kreikka liittyessään osoitti hyvät talousluvut, ja ne olivat kerrassaan hienot. Jälkikäteen niitten paikkansapitävyydestä ei ole voitu olla ihan samaa mieltä. Nyt Kroatian kohdalla ei ole minun mielestäni saatu riittävästi selvyyttä oikeasta taloustilanteesta eikä myöskään muista ongelmista, mitä siellä on, joten minäkin kannatan edustaja Lohelan tekemää hylkäysesitystä.

Toinen asia, mikä tässä kuitenkin on perusteena. Me olemme perussuomalaisia kansanedustajia ja ajamme täällä Suomen etuja, emme EU:n etuja, ja tässä vaiheessa tuo maksutaakka tulee nimenomaan liian isoksi, varsinkin kun tästä taloustilanteesta ei ole aivan selvää lukua. Kaiken lisäksi Suomen vaikutusvalta EU:ssa pienenisi laajenemisen myötä, eli tässä on monta epäkohtaa, minkä takia tämä on hylättävä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin suurin ansio on se, että se on saanut aikaan rauhan Euroopassa. Jos me katsomme, missä meillä on nyt ongelmia, niin se on nimenomaan Balkanilla, jossa käytiin vielä 1990-luvulla sotaa, jonka presidentti Ahtisaari sitten onneksi kykeni neuvottelemaan rauhaksi. Jos me ajattelemme Bosniaa, joka on Kroatian vieressä, siellä tehtiin joukkosurmia ja loukattiin vakavasti ihmisoikeuksia, ja siinä suhteessa on aivan oikein, että Suomen ulkopolitiikan linja on ollut se, että me haluamme, että Euroopan unioni kattaa koko Euroopan. Se tarkoittaa myöskin Balkanin aluetta. Siitä syystä on Suomen johdonmukaisen EU-politiikan lopputulema se, että Kroatiasta tulee Euroopan unionin jäsen. (Eduskunnasta: Entäs Turkki?) Jos ajattelemme Kroatiaa ja vertaan sitä joihinkin viime aikoina liittyneisiin jäseniin, niin sanon, että Kroatia on kuitenkin kohtalaisen kehittynyt maa.

Mitä tulee aiheutuneisiin kustannuksiin, niin täytyy sanoa, että Kroatia on kuitenkin meidän kokoisemme maa, ja jos me katsomme, mitkä ovat ne — kuten on totta, että Kroatia on nettosaaja — meidän kustannuksemme, niin puhutaan miljoonista euroista. Loppujen lopuksi se on hyvin halpa hinta silloin, kun on kysymys rauhasta ja siitä, että voimme turvata sen, että meillä myöskin positiivinen taloudellinen kehitys etenee Euroopassa.

Myöskin on positiivista se, että Kroatia on ottanut oppia EU-järjestelmäänsä Suomesta, Suomen suuresta valiokunnasta, ja uskon, että se tulee toimimaan varsin hyvin. Huomenna Kroatian parlamentin puhemies tulee eduskuntaan ja tulee seuraamaan sitä äänestystä, joka huomenna tullaan käymään, ja on erittäin tärkeätä ja toivon, että eduskunnan selkeä enemmistö hyväksyy Kroatian jäsenyyden Euroopan unionissa.

Myöskin aikataulusta oli jossakin vaiheessa jonkin verran epäselvyyttä, koska eduskunta tämän sopimuksen ehtii käsitellä, ja olen erittäin tyytyväinen siihen, että asia käsitellään vielä tänä vuonna ennen vuodenvaihdetta, jolloin Kroatian jäsenyys Euroopan unionissa voi toteutua heinäkuun alusta ensi vuonna.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan. Toivon, että se, jos eduskunta saa huomenna korkea-arvoisia vieraita Kroatiasta, ei sokaise meidän silmiämme vaan me pystymme katsomaan Suomen etua ja sitä kokonaisetua tai -haittaa, mitä Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin olisi.

Se on totta, että mailla on itsemääräämisoikeus. Niin on myös monella muulla maalla, joka on hakenut Euroopan unionin jäsenyyttä, kuten esimerkiksi Turkki. Se on torpedoitu sen takia, että on todettu, että Turkki ei ole siinä kunnossa, että se voisi liittyä Euroopan unioniin. Ei ole myöskään Kroatia. Kroatian talous ei vielä valitettavasti ole siinä kunnossa eikä tässä taantumassa, missä nyt ollaan, varmasti ihan hetkessä siihen kuntoon pääsekään, että olisi EU-kelpoinen ja salonkikelpoinen sinne.

Me hyväksyimme Euroopan unioniin Bulgarian, Romanian ja Kreikan ja sitten harmittelimme, miksi asioita ei tutkittu etukäteen. Jos olisi tutkittu etukäteen, niin ei olisi hyväksytty eikä nyt oltaisi siinä kurimuksessa, missä tällä hetkellä ollaan.

Tällä kertaa tilanne on se, että me tiedämme jo nyt, että ensimmäisenä jäsenvuotenaan Kroatia tulisi saamaan 450 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin se Euroopan unioniin sijoittaisi. Tuosta rahasta Suomi maksaa osan, kuten kaikki hyvin tietävät.

Meillä on Euroopan unioni, Bulgaria, Romania, Kreikka, mahdollisesti Kroatia; en usko, että Kroatiakaan pystyy vaikuttamaan siihen, että Suomen vienti nousisi. Suomen vienti on romahtanut, tällä hetkellä myöskin metalliteollisuuden vienti on romahtanut. Viimeisimpänä Wärtsilä ilmoittaa lomauttavansa 700 duunaria ja ensimmäisen portaan esimiehet sen takia, että vientiä ei enää ole ja vienti on viety ulkomaille. Eivät edes rikkidirektiivin mukanaan tuomat pesurit pysty näköjään pelastamaan Wärtsilää. Mikä sitten pystyy? Ei ainakaan se, että me otamme rapatalousmaita Euroopan unioniin.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Mielestäni Suomen ja suomalaisten etu on siinä, että olemme voineet elää mantereella yli 60 vuotta rauhan oloissa, ja tämä on se iso asia, jonka Euroopan unioni on omalla toiminnallaan varmistanut.

Se, että Euroopan unioni sai Nobelin rauhanpalkinnon, perustuu juuri tähän eli siihen, että Euroopan unioni on paitsi sillä, että se on kehittänyt sisämarkkinoita ja maat ovat päässeet yhä likeisempään yhteistyöhön tällä mantereella, vahvistanut tätä myöskin sillä, että tässä on jatkuva laajentumisprosessi.

Silloin kun uusia jäsenmaita otetaan Euroopan unioniin, niiden kanssa käydään hyvin tarkat neuvottelut, ja Kroatian kanssa aivan erityisesti on nyt käyty tarkat neuvottelut sen takia, kuten täällä on todettu, että on epäilyjä hyvin paljon esimerkiksi korruptiosta ja tämäntyyppisistä asioista.

Vaikka on ihan hyvä, että pidetään tarkasti silmällä sitä, että täytetään jäsenyysedellytykset pilkulleen — se on tärkeä asia — niin itse en voi ymmärtää niitä perusteluja, joita täällä on tullut esille, eli sitä, että Kroatian ja Suomen vienti ja tuonti on vain muutamia kymmeniä miljoonia ja sen takia me emme tue Kroatian jäsenyyttä Euroopan unionissa, kun siitä on suoraan vain vähän hyötyä Suomelle. Toki Kroatia saa Euroopan unionin alue- ja rakennepoliittisia tukia, koska ne ovat myös sitä varten pääosin, että köyhimmät maat voivat omia rakenteitaan kehittää niin paljon, että ne pääsevät EU:n keskimääräiselle tasolle mahdollisimman nopeasti, ja se hyödyttää sitten kyllä suomalaisia ja suomalaisia vientiyrityksiä.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran Myllerille ja Sasille, että se rauha on ollut täällä Euroopan unionissa, ennen kuin tämä unioni tulikaan.

Mutta Kroatiasta sen verran, että se on Kroatian oma asia — liittyköön vaikka Indokiinaan. Mutta sitä minä ihmettelen, että suomalaiset joutuvat maksumieheksi joka kerta, kun tuolta Etelä-Euroopasta joku maa tänne otetaan, ja sitten tulee se toinen tukipaketti ja kolmas tukipaketti ja ne kaikki kannattavat. Jos minä nyt tämmöisenä hölmönä yrittäjänä ajattelisin ja lähtisin kauppaa tekemään tuonne Kroatiaan, niin nythän minä antaisin sinne ensimmäisenä rahat, että tuossa on teille vähän rahaa, tehdäänkö kauppa, niin että sitten voidaan tehdä se kauppa. En minä tuommoista oikein ymmärrä. Ei ainakaan meillä ennen ole tehty; varmaan tähän tarvitaan se kroa-tialainen laskutikku, että se menee meikäläisen jakeluun.

Sitten täällä kokoomuksen edustaja aikaisemmin sanoi näin, että siitä tulee hyvä bisnes suomalaisille. Vetoaisin tuohon äskeiseen, mitä äsken sanoin, että se bisnes on silloin, jos me annamme sen rahan sinne. Löytyyhän sitä ympäri maapalloa. Jos meillä vain rahaa on, niin bisnestähän kyllä löytyy, mutta meidän täytyy saada ensin oma talous kuntoon, ja sieltä meillä on sitten jakamista ja kakkua, mitä syödä sitten ja muuallekin jakaa.

Kannatankin sen takia Lohelan tekemää hylkäysehdotusta.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Meillä kaikilla on lähtökohtaisesti tiettyjä oikeuksia, ja klassisesti ajatellaan siten, että minulla on oikeus käyttää oikeuksiani, ellei tämä minun oikeuksieni käyttö rajoita jonkun muun omien oikeuksien käyttöä.

Minusta tässä Kroatian jäsenyyden osalta, mitä olen myös asiasta perussuomalaisessa eduskuntaryhmässä keskustellut, on ainakin yhtenä perusteena tultu juuri tähän tulokseen. Eli maalla on sinänsä oikeus liittyä Euroopan unioniin. Mutta jos tämän maan omien oikeuksien käyttäminen rajoittaisi joidenkin toisten jäsenmaiden, tässä tapauksessa Suomen, mahdollisuuksia käyttää omia oikeuksiaan, on Suomella silloin sanansa tällaisen maan EU-jäsenyyteen sanottavana.

Eli tässä tullaan tähän nettomaksaja—nettosaaja-kysymykseen. Se on tietysti yksi osa vain tätä kysymystä, mutta kuitenkin tällä argumentilla, jonka aluksi esittelin, sitä on voitava tarkastella. Se on hyvin yksiselitteinen ja myös paljon käytetty näissä valtio-opillisissa ongelmatilanteissa.

Mitä sitten tulee erilaisiin käsityksiin rauhasta, niin rauhanmarssejahan on toki järjestetty monenväristen lippujen alla, ja ainakaan itse en allekirjoita sitä, että EU olisi nyt se, joka jatkossakin toisi Euroopan mantereelle rauhan, ja että kaikki se rauha, mitä Euroopassa on ollut, olisi EU:n ja EU-jäsenyyksien ansiota. Mutta jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä, ja itse olen päätynyt siihen, että en kannata tätä Kroatian EU-jäsenyyttä.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Minun täytyy ihan nopeasti todeta, että minulla ja edustaja Myllerillä on näköjään erilainen historiankirja. Minä olen elänyt 60 vuotta ja, Herralle kiitos, saanut elää Suomessa, jossa ei ole ollut sotia. Mutta kyllä, kuulkaas, edustaja Myller, Euroopan alueella on sotia ollut sinä aikana. Siellä on ollut useita sotia. Eurooppa on pirstaloitunut, ja se ei ole käynyt ihan noin vain pokkaamalla, vaan kyllä siellä on ihan ammuttu ihmisiä ja ihmiset ovat kuolleet. Mutta tietenkin historianhan voi jokainen selittää niin kuin itse parhaaksi näkee, mutta silti totuus on se, että historia ei tunne vaihtoehtoja. Eurooppa ei valitettavasti ole ollut rauhan tyyssija 60:tä vuotta. Toivottavasti tulee olemaan.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin alue on ollut rauhan tyyssija. Yksikään Euroopan unionin jäsenvaltio ei ole taistellut yhtäkään Euroopan unionin jäsenvaltiota vastaan sinä aikana, kun Euroopan unioni on ollut olemassa, ja se on se olennainen tekijä. Niiden valtioiden alueella Euroopassa, jotka ovat olleet Euroopan unionin ulkopuolella, on ollut sotaa, ja siitä syystä on olennaista, että me pyrimme laajentamaan Euroopan unionin aluetta sillä tavalla, että me ehkäisemme sodat näitten maitten välillä. Euroopan unionin perusidea on se, että istutaan saman pöydän ääreen, koetaan, että meillä on yhteisiä intressejä, ja hoidetaan asiat sivistyneesti neuvottelemalla. Se on se idea. Sen takia me haluamme, että Kroatia, joka on räjähdysherkällä alueella, tulee mukaan, koska silloin se rauhan alue laajenee Balkanilla, ja sen jälkeen muitakin valtioita otetaan mukaan, mutta vasta sitten, kun ne ovat valmiita ja kypsiä ja täyttävät ehdot.