Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa tukeviksi verokannustimiksi. Tutkimus- ja kehitystoimintaa koskeva vähennys koskisi osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, jotka voisivat vähentää lisävähennyksenä 100 prosenttia tutkimus- ja kehityshankkeiden palkkamenoista. Vähennyksen alaraja olisi 15 000 euroa ja yläraja 400 000 euroa. Valtiolle uusi verokannustin maksaisi arviolta 190 miljoonaa euroa, ja verovähennys olisi voimassa vuosina 2013—2015.

Puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys viime keväältä päätyi esittämään pitkän listan karsittavista yritystuista, mutta nyt hallitus on löytänyt liikuttavan yksimielisyyden uudesta tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevasta verokannustimesta. Hämmästelen, että SDP ja vasemmistoliitto ovat taipuneet tukemaan näin löysin perustein yrityksille myönnettävää verotukea, ilman että sen tavoiteltavista vaikutuksista on minkään valtakunnan käsitystä, ei edes aavistusta. Valtiolle se voi maksaa jopa 190 miljoonaa euroa. Mitä tämän rinnalla on STX:n, telakkayhtiön, pyytämä 50 miljoonan pääomalaina tai yritysten kuljetustukien poistaminen, 13—14 miljoonaa euroa? Nekin tuet erittäin perusteltuja ja välttämättömiä nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomen, Keski-Suomen harvaan asutuilla alueilla ja niiden elinkeinotoiminnassa.

Lisäksi tässä varsin vähälukuisessa valiokuntakuulemisessa asiantuntijoiden osalta professori Niskakangas varoitti veropohjan löysäkätisestä kaventamisesta, ja siitä todella kannattaisi vakavaa huolta kantaa hallituksessa nyt, kun olemme kevään korvalla ja keväällä menemässä kaikesta päättäen uusiin leikkauksiin ja veronkiristyksiin, joita ainakin nyt tämän budjettikeskuste-lun aikana on todettu suunnatun nimenomaan kulutuksen verotukseen ja pienituloisten kurittamiseen. Niskakangas varoitti siis veropohjan löysäkätisestä kaventamisesta ja totesi siitä, että se ei sovi nykyiseen tutkimus- ja kehitystoiminnan sääntelyyn elinkeinoverotuksessa ja verotussysteemissä ja että se on uusi ja poikkeava kannustin.

Näillä perusteilla tässä esitän tämän esityksen hylkäämistä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Tässä on kyse ainakin etukäteen laskettuna aika isosta rahasummasta valtiontaloudessa, valtion talousarviossa, 190 miljoonaa euroa. Vaikka on ihan perusteltuja syitä epäillä, että tuo summa ei realisoidu kokonaisuudessaan, niin kuitenkin pitää tämmöisessä taloustilanteessa ja heikkenevässä taloustilanteessa miettiä, onko esitetty tukimalli semmoinen, joka tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla. Minun arvioni, niin kuin edustaja Yrttiahonkin arvio on, että ei tuota. Suorilla tuilla, vaikka nekin ovat kohdistuneet liiankin paljon tiettyihin yksittäisiin suuriin yrityksiin, olisi saatu tukijärjestelmiä rukkaamalla ja kehittämällä paljon parempi tuotto pk-sektorilla, ja siihen suuntaan olisi tämän ratkaisun sijaan pitänyt mennä edelleenkin. Tämän mallisessa tuessa on se paha puoli, että siinä on mukana niin paljon kuollutta painoa, eli tuki vuotaa myöskin semmoisiin kohteisiin, mihin sitä ei tarvitsisi suunnatakaan.

Ajatellaan kahta ajankohtaista asiaa: Kuljetustuki on ollut tietyille, kauempana sijaitseville yrityksille aivan elintärkeä, ja vaikka se euromääräisesti ei ole iso ollutkaan yritystä kohden, niin tarjouskilpailussa sentinkin ero voi tehdä sen, että kilpailu hävitään. Toinen on sitten tämä telakkatuki. Vaikka siinä kiistatta voikin olla riskejä ja yritys voi vedättää valtiovaltaa, niin onhan siinä kuitenkin vastapainoksi esitetty hyvin valtavat konkreettiset hyödyt, jotka joka tapauksessa tulisivat Suomeen.

Näistä syistä kannatankin edustaja Yrttiahon tekemää hylkäysesitystä silläkin uhalla, että tästä voi tulla asia, jossa me olemme kahdestaan edustaja Yrttiahon kanssa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Useissa maissa on tämäntyyppinen lisävähennys, mitä hallitus nyt esittää. Siitä on hyviä ja jossain määrin vähemmän hyviä kokemuksia.

Mitä Suomeen tulee, niin meidän lähtökohtanamme on se, että verovähennyksiä pitäisi olla mahdollisimman vähän. Meillä oli tämäntyyppinen vähennys, ei tosin näin suurena, ennen suurta verouudistusta, mutta silloin, kun veropohjaa laajennettiin, se vähennys poistettiin.

Kuitenkin täytyy sanoa, että meillä on jossain määrin ollut ongelma se, että pienempien yritysten osalta Tekesin mahdollisuus ottaa osaa heidän tutkimusprojekteihinsa on hyvin rajoitettua, ja voi sanoa, että niissä kuluu valtavan paljon byrokratiaa ylipäätänsä siihen, että ne hankkeet saadaan aikaiseksi. Tekesinkin toimesta on toivottu, että meillä olisi järjestelmä, joka olisi huomattavasti yksinkertaisempi.

Hallitus on katsonut tarkoituksenmukaiseksi sen, että tämmöinen vähennys tulee. Se on nyt määräaikainen kolmevuotinen. Sinä aikana katsotaan, kuinka hyvin ja tehokkaasti se toimii. Jos se toimii hyvin, sitä on varmaan tarkoituksenmukaista jatkaa. Jos sen sijaan se leviää lähes kaikkialle, niin silloin on varmaan tarkoituksena miettiä, kehitetäänkö jokin muu järjestelmä.

Tosiaan haluan muistuttaa siitä, ja mikä on ihan oikea periaate, että yritystukia pitää karsia mahdollisimman pitkälle. En ymmärrä kaiken maailman energiatukia ja mitä kaikkea nykyään jaetaan yrityksille. Mutta toisaalta sitten silloin, kun meillä oli tämä suuri lama, 91—93, niin siinä yhteydessä yritystukia voimakkaasti leikattiin, mutta oli yksi asia, johon laitettiin enemmän rahaa: se oli tutkimus ja tuotekehitys. Sen vaikutus oli hyvin dramaattinen ja positiivinen. Eli kun me olemme nyt tällä hetkellä taloudellisesti hyvin haastavassa tilanteessa, niin pidän sinänsä tarkoituksenmukaisena, vaikka olenkin nihkeä näitten verovähennysten suhteen, että tässä tilanteessa kokeillaan tämmöistä vähennystä. Katsotaan, jos se toimii: hyödynnetään jatkossakin. Jos ei se toimi tehokkaasti, niin silloin luovutaan siitä.

Lopuksi haluan vielä todeta sen, mikä on tärkeätä: se, että verottaja on suhteellisen joustava. Kun tässä joudutaan menemään EU-säännösten ja EU-kirjojen mukaisesti, niin niitten opiskelu on käytännössä yrittäjille täysin mahdotonta hyvin pilkuntarkasti. Tältä osin toivon, että verottajalla on joustavuutta tässä suhteessa, kun näitä hyväksyttyjä hankkeita arvioidaan.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensin muistikuvaa Japanista, jossa he olivat sitä mieltä, että ei kait nyt valtio tule yritysten sisälle tehtäviin toimintoihin sisään rahoittamalla näitä tutkimus- ja kehittämistoimintoja tai muita asioita. Mutta suomalainen kulttuuri on toinen, ja siitä syystä näitä erilaisia verohelpotuksia tai suoria tukia on hieman eri tavalla kuin vaikkapa siellä Japanissa.

Valtiovarainvaliokunta kirjoitti tähän aika tiukan seurantalausuman siitä syystä, että tämä tuli pikaisella aikataululla, ja tähän on esitetty näitä aika suuriakin kysymysmerkkejä, mitkä tämän vaikutukset ovat. Omalta osaltani se vaikutus siihen, että saadaan sitä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, kun tämä tukimuoto kohdennetaan pelkästään palkkoihin, on tietysti hyvä, mutta siinä seurannassa tulee seurata erityisesti sitä, työllistetäänkö tällä tukimuodolla nyt lisää ihmisiä, ettei käy niin, että ne jo aiemminkin palkkansa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta saaneet ihmiset siirretään vain tämän valtiontuen piiriin ja mitään uutta ei tule, ei tutkimus- ja kehittämistoimintaan eikä näitten ihmisten lisääntyvään määrään sitä tekemään. Siitä syystä tämä kriittinen suhtautuminen myös tähän osuuteen.

Mutta tämä on yksi niistä tukimuodoista, jotka ovat tulleet elinkeinoelämän toivomuksena, ja me olemme nyt ne toteuttaneet. Se ajatus on se, että näillä loppupeleissä lisätään ostovoimaa, kun saadaan lisättyä työllisyyttä. Jos ei tämä toteudu, niin olen valmis peruuttamaan nämä välittömästi.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusta on vahvasti arvosteltu siitä, että tässä taloustilanteessa ja heikkenevässä työllisyystilanteessa ei löydy keinoja ja toimenpiteitä, joilla haetaan kasvua ja uutta työtä. Onkin aika erikoista, että salin vasemmalta laidalta vahvasti arvostellaan nyt, kun tällainen esitys on meillä tässä edessä.

Tämän lisävähennyksen määrähän on tarkoitus olla 190 miljoonaa euroa vuodessa, se on melkoinen panostus, ja yksittäisten vähennysten määrä 15 000 eurosta 400 000 euroon per vuosi. Tässä on nimenomaan tavoitteena — tätä ei voida verrata tuohon kuljetustukeen., tässä on aivan eriluonteinen asia nyt esillä — hakea tutkimuksen, kehitystoiminnan kautta uutta voimaa, uutta kasvua, uutta työllisyyttä, ja niitähän tässä juuri tarvitaan.

Kolmen vuoden määräaikainen laki, ja valtiovarainvaliokunta on laittanut siihen tuon tiukan vaikuttavuusarviointiklausuulin, jotta sitä arvioidaan, meneekö se tuki oikeisiin kohtiin ja lisääkö se työllisyyttä. Tällä hetkellä meillä on olemassa uusia kasvualoja, jotka orastavat, ja on nähtävillä uutta kasvua. Mainitsen vaikkapa nyt ympäristöteknologian, joka on sellainen toimiala, josta Suomi voi saada suurta uutta vientimenestystä. Puhdasta vettä tarvitsee jokainen ihminen tällä maapallolla, jätteiden ja jätevesien käsittely on joka puolella haaste, ja niissä Suomella on erityisosaamista, mutta tarvitaan paljon panostusta tähän tuotekehitykseen ja tutkimukseen, jotta nämä menettelyt ja toimenpiteet voidaan jalostaa vientituotteiksi. Siitä tässä on kysymys, ja sen takia tämä on erittäin hyvä esitys.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta on aina ollut yhteiskunnalle positiivinen vaikutus. Tässä on kyse suomalaisen työn määrän kasvattamisesta ja monipuolistamisesta, ja tässä on niin kuin ajatuksena, että se ei ole sillä tavalla virkamiesvetoista kuin esimerkiksi yritysprojektien kautta annettavat avustukset tai lainat. Tässä ajatellaan siten, että tulisi mahdollisimman paljon uutta erilaista työtä. Ainakin minun käsitykseni mukaan tällä on se vaikutus. Ja kun tämä on koe, niin sitten katsotaan, minkälaiset tulokset tässä on. Tässähän yritykset sijoittavat valtaosan siitä tutkimus- ja tuotekehitystyöstä itse ja verottaja pienen osan ja yhteiskunta pienen osan sitten, ja se pieni osa sitten on tuloverotuksen siirto myöhemmäksi.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä t&k-verotuki, josta vuosi sitten varjobudjetissamme puhuttiin, kuulostaa nyt oikein hyvältä sieltä salin oikealta reunalta, kun kokoomuslaiset voimakkaasti sitä vuosi viiveellä puolustavat. Se on ihan hyvä juttu.

Mutta mitä tulee edustaja Paateron ajatteluun tuosta japanilaisesta ajattelutavasta ja japanilaisesta kulttuurista ja siitä, että eihän valtio voi mennä yrityksen sisään, niin mikäli minä oikein tämän ajatuksen ymmärsin, niin kyllähän tässä on nimenomaan päinvastaisesta ajatuksesta kysymys. Kyllähän Suomessakin valtio menee sisään. Se verottaa yrityksiä. Ja tässä on päinvastaisesta toiminnasta kysymys niin, että yrityksille annetaan verohelpotusta siitä, että yritys käyttää varoja tuotekehityksen henkilökunnan palkkaamiseen. Ja pitää muistaa sitten, että kyllähän se on sitä tuottavaa työtä ja sillä pyritään nimenomaan saamaan uusia tuotteita markkinoille ja sitä kautta lisäämään työllisyyttä muillekin osa-alueille kuin tähän tuotekehityspuolelle.

Tämäntyyppinen ajattelu, että tämmöistä verohelpotusta ei voisi antaa sillä perusteella, että ei tule uusia työpaikkoja, vaan samat ihmiset nauttivat tästä, niin se sisältää silloin ajatuksen siitä, että kokonaisuutena tutkimus ja tuotekehitys olisivat tämmöistä toimintaa, josta ei synny eikä valmistu mitään. Ja sehän ei taas pidä paikkaansa, vaan yleensä näillä panostuksilla saadaan aikaiseksi uusia tuotteita, innovatiivisia tuotteita, joita käytetään sitten tietysti vientituotteina, ja sitä kautta tulee työllisyyttä muillekin aloille.