Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön hallinnonalalta esittelen poliisitoimen, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ja maahanmuuton osalta tilanteen.

Arvoisa puhemies! Ensinnä määrärahalisäykset: Poliisitoimen osalta valiokunta esittää 50 000 euroa harmaan talouden torjunnan osana toteutettavaan pimeän ulkomaisen työvoiman torjuntaan. Määrärahalla vahvistetaan laittoman ulkomaisen työvoiman käytön tutkintaa ja torjuntaa. Rajavartiolaitoksen osalta esitetään 800 000 euroa itärajan ylityspaikkojen toiminnan tehostamiseen. Pelastustoimen osalta esitetään 50 000 euroa rajat ylittävän pelastustoimen yhteistyöharjoitusten jatkamiseksi. Se on Venäjän kanssa tehtävää yhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Poliisitoimen osaltahan on määrärahakeskustelua käyty viime vuosien aikana melko paljon. Valiokunta pitää sinänsä myönteisenä, että kevään 2012 kehyspäätöksissä poliisitoimen kehystä korotettiin 30 miljoonalla eurolla vuoden 2016 tasossa. Poliisin määrärahataso on todettu eduskunnassa useana vuonna riittämättömäksi suhteessa kasvaviin toimintamenoihin. Tästä tasokorotuksesta huolimatta poliisitoi-men on kuitenkin kehyspäätöksessä pysyäkseen säästettävä toimintamenoista noin 35 miljoonaa euroa kehyskauden aikana. Tämä on yksi syy, miksi käynnistyi Pora III, jonka hankkeen kustannussäästöjen arvioidaan olevan yhteensä noin 28,5 miljoonaa euroa vuoden 2016 tasolla.

Arvoisa puhemies! Valiokunta painottaa, että tulevilla hallintoon kohdistuvilla toimilla on turvattava kentällä toimivien poliisien määrä ja erityisosaamisen säilyminen sekä huolehdittava poliisipalveluista ja siten kansalaisten turvallisuudesta koko maassa. Ensi vuoden osalta arvioidaan, että poliisimiesten määrä pysyy samana, mutta tulevaisuus näyttää varsin varsin haastavalta. Valiokunta kiinnittää huomiota sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen ja sen parantamiseen, ja tämä edellyttää laajaa yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.

Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitoksen osalta merkittävä asia on se, että itärajaliikenne on voimakkaassa kasvussa. Se on kasvanut usean vuoden ajan ja näyttää kasvavan, ja juuri tästä syystä esitetään määrärahalisäystä itärajan ylityspaikkojen toiminnan tehostamiseen. Rajavartiolaitos on jo ennakoivasti vuosina 2009—2012 toteuttanut laajan organisaatiouudistuksen, jossa hallintoa kevennettiin johtoportaita vähentämällä sekä raja- ja merivartioasemia lakkauttamalla. Säästöjä kuitenkin tarvitaan edelleen yhteensä 29 miljoonaa euroa kehyskauden aikana, minkä vuoksi uusi sopeuttamisohjelma on jo valmisteilla, joten Rajavartiolaitoksen osaltakin tilanne on varsin haasteellinen.

Pelastustoimen osalta mainitsin tämän rajat ylittävän yhteistyöharjoitusten jatkamisen ja siihen liittyvän määrärahan.

Hätäkeskuslaitoksen osalta valiokunta toteaa, että virastolle esitetty määräraha, jota täydentää noin 2 miljoonan euron vuoden 2012 siirtyvä erä, riittää nyt yhdessä hätäkeskustoiminnan peruspalveluiden turvaamiseen 2013. Valiokunta korostaa, että Hätäkeskuslaitoksen toimintakykyä ja toimintamenojen riittävyyttä on kuitenkin seurattava tarkasti. Tässä on merkittävä organisaatiouudistus meneillään.

Arvoisa puhemies! Lopuksi maahanmuuton osalta valiokunta pitää myönteisenä, että Maahanmuuttovirasto on pystynyt nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä aiemmin myönnetyillä lisämäärärahoilla. Myös hakemusten käsittelyssä käytettäviä työtapoja sekä Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen välistä MPR-yhteistyötä on kehitetty. Tällä hetkellä, arvoisa puhemies, tässä maahanmuuton osalta ongelmana ovat nämä kuntapaikat. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttotoiminta, Maahanmuuttoviraston toiminta, on sujunut kohtuullisen hyvin.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama sana Rajavartiolaitoksesta ja sen tulevista tarpeista.

Tärkein ja suurin haaste on ilman muuta kasvava rajaliikenne ja eritoten itärajaliikenne huomioiden totta kai myöskin Helsinki-Vantaan. Itärajan liikenteenhän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2018 mennessä ja silloin saavuttavan sen 20 miljoonan rajanylityksen matkustajamäärän. Se muuten sitten, hyvät kollegat, tekee 54 794 henkilöä per päivä, joka on aikamoinen määrä nykyiseen verrattuna.

Niitten rajanylityspaikkojen infra on jäänyt jälkeen nykyisestä tarpeesta, ja sitten näistä itärajan asemista kuusi on vielä uudistettava tämän kehyskauden aikana, ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla on myöskin lisättävä rajatarkastajia. Yhteensä näiden tarpeiden arvioidaan olevan 175 henkilötyövuotta, ja se on paljon, ja se todella vaatii sitten rahaa.

Niin kuin edustaja Tölli totesi, Rajavartiolaitos on uudistanut organisaatiotaan ja silti niitä säästöjä tarvitaan vielä se 29 miljoonaa tämän kehyskauden aikana, ja sitten kun ajatellaan niitä säästöjä noihin tarpeisiin, mitä tässä on selkeästi näkyvillä, niin yhtälö on ihan varmasti vaikea.

Valiokunta ihan oikein toteaa, että tämän kasvavan rajaliikenteen vaikutuksia ei millään pystytä hoitamaan ja hallitsemaan ilman pysyvää lisärahoitusta. Erinomainen asia onkin, että seuraavassa kehysriihessä on tarkoitus tarkastella Rajavartiolaitoksen määrärahatarpeita uudelleen. Tuo 800 000, jonka valiokunta lisäsi momentille itärajan rajanylityspaikkojen toiminnan tehostamiseen, tietenkin on kaikki erittäin tervetullutta ja tarpeellista rahaa.

Toivon, arvon kollegat, että on niin, että kehysriihessä nämä lisämäärärahatarpeet pystytään huomioimaan. Tämä sama resurssitarve toki koskee Rajavartioston lisäksi myöskin poliisia ja Tullia.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta on vuosi vuodelta ilmaissut huolensa erityisesti poliisin määrärahatason riittämättömyyteen ja nimenomaan suhteessa näihin kasvaviin poliisin toimintamenoihin.

Viime kevään kehyspäätöksessä poliisitoimen kehystä korotettiin 30 miljoonalla eurolla. Tasokorotuksesta huolimatta poliisitoimen on kuitenkin säästettävä toimintamenoista noin 35 miljoonaa euroa. Näiden säästöjen aikaansaamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi pystytettiin jo kolmas perättäinen poliisihallintoa koskeva hallintorakenneuudistus, Pora III.

Nyt syksyllä kävi selväksi, että Pora III -hankkeessa esitetään Poliisihallituksen alaisten yksiköiden ja poliisilaitosten määrän vähentämistä. Poliisilaitosten määrä vähennetään 24:stä 11:een ja liikkuva poliisi integroidaan paikallispoliisiin. Hankkeen kustannussäästöjen arvioidaan olevan yhteensä noin 30 miljoonaa euroa.

Valtiovarainvaliokunta on jo aiemmin todennut, että voimavaroja kohdennettaessa tulee tarkastella kriittisesti poliisihallinnon organisointia ja arvioida poliisin hallintorakenneuudistusten, Pora 1:n ja 2:n, painopisteiden oikeellisuutta. Valiokunnassa korostamme myös sitä, että liikenteen valvontaan, mukaan lukien raskaan liikenteen valvonta, ja liikennevalvonnan yhteydessä tehtävään rikollisuuden torjuntaan käytettävät resurssit on turvattava. Näin ollen poliisin näkyvyyden muiltakaan osin ei pidä heikentyä. Kustannussäästöjen on oltava myös realistisia.

Arvioidut säästöt jäävät hyvin kyseenalaisiksi. Aiemminkin rakenneuudistusten yhteydessä säästöjen sijaan on syntynyt useimmiten vain lisäkuluja. Liikkuvan poliisin hallintoa ei todella ole sen vertaa, että sen lakkauttaminen toisi pottiin jopa 5—6 miljoonan euron säästöjä. Jos säästöjä aiotaan saada aikaiseksi, tarkoittaa tämä irtisanomisia. Muutoin kyse on vain rahojen siirtämisestä liikkuvasta poliisista paikallispoliisiin. Tavoite pitää liikenneturvallisuuden taso ennallaan säästöistä huolimatta on siten epärealistinen.

Myös Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus jatkuu. Hätäkeskusten kehittäminen suuriksi yksiköiksi on mielestäni ollut virhe. Vuosien 2001—2005 aikana toteutettu hätäkeskusuudistus yhdisti silloin olemassa olevat hätäkeskukset 15 alueelliseksi keskukseksi. Toteutettu hätäkeskusuudistus toi paljon suoraa palautetta kansalaisilta hätäkeskuspalveluiden puutteista. Myös oikeuskansleri joutui pyytämään selvitystä hätäkeskusten toimintakyvystä, ja niin ikään eduskunta otti tiukan kannan hätäkeskusongelmien ratkaisemiseksi.

Alueellisten hätäkeskusten keskeisiä ongelmia on erityisesti paikallistuntemuksen puute. Vain paikallistuntemuksella voidaan taata hyvät ja turvalliset hätäkeskuspalvelut kansalaisille. Jo edellinen hätäkeskusuudistus toi kasan ongelmia ja heikensi hätäkeskusten toimintakykyä merkittävästi. Käynnissä oleva uudistus keskittää jo entuudestaan alueelliset hätäkeskukset yhä suurempiin yksiköihin, kuuteen suureen yksikköön.

Nyt, kun poliisinkin eläkeikää on päätetty nostaa, olisi entisellä järjestelmällä ollut yhä kovempi kysyntä. Poliisin ja palomiehen kenttätehtävät eivät sovi reilusti yli 65-vuotiaan suoritettavaksi. Sen sijaan tietoa, taitoa ja paikallistuntemusta tarvitaan, ja sitä tulisi hyödyntää tämän jälkeenkin. On erittäin valitettavaa, ettei tätä arvokasta potentiaalia ole haluttu tunnistaa ja näin ottaa käyttöön. Näillä toimilla säästettäisiin resursseja ja tuotettaisiin palvelu lähelle käyttäjää. Epäonnistumiset tulisi tunnustaa rehellisesti ja ottaa niistä opiksi.

Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi nostaa esille ongelman, joka liittyy jo mainittuihin seikkoihin eli poliisipalvelujen saatavuuteen. Uudistusten myötä periaatteena on tuntunut olevan, että palvelu viedään yhä kauemmas kansalaisesta ja samalla kustannukset eivät alene, ne vain siirtyvät asiakkaiden maksettaviksi.

Poliisilaitoksia tulee olemaan jatkossa edelleen yhä harvemmassa ja poliisitoiminta tulee keskittymään enenevässä määrin pääpoliisiasemien ympäristöön ja hälytystehtävien ripeään hoitamiseen tällä alueella. Ydintaajamissa tapahtuu valtaosa hälytyksistä, ja toimintavalmiusaika siellä on lyhyt. Se on aivan oikein. Poliisilaitosten keskimääräiset toimintavalmiusajat eivät kuitenkaan kerro mitään haja-asutusalueiden toimintavalmiusajoista.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tästä pääluokasta 26 haluan nostaa ainoastaan yhden asian esiin, nimittäin maahanmuuton. Valiokunnan puheenjohtaja Tölli korostikin jo tuossa, että Maahanmuuttovirasto on pystynyt nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä, mikä on erinomainen asia. Tästä tullaan kuitenkin siihen, että siellä on aikamoinen joukko niitä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Tiedän, että ministeriössä on meneillään hanke, jotta vapaaehtoisen paluun järjestelmä saataisiin vakiinnutettua. Haluan korostaa, että tämän vapaaehtoisuuteen perustuvan järjestelmän vakiinnuttaminen on erittäin tärkeää, koska kaikilla niillä ihmisillä, jotka ovat saaneet Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen tai peruuttaneet turvapaikkahakemuksensa, tämä tapa palata kotimaahan on erittäin inhimillinen, ja toiveena on, että siitä saataisiin kehitettyä edelleen joustavampi.

Meidän kaikista kielteisistä päätöksistämme 80 prosenttia on sellaisia, jotka pohjautuvat vapaaehtoiseen paluuseen. Kuitenkin 20 prosenttia palautetaan niin sanotusti pakotettuna, ja näistä 10 prosenttia on erittäin vaikeita palautuksia.

Toimin Euroopan neuvostossa pakkolentopalautusten raportöörinä. Meillä oli muutama viikko sitten asiantuntijakuuleminen YK:ssa Genevessä, ja siellä tuli hyvin seikkaperäisesti esiin se, että meillä on Euroopan maissa erilaisia käytänteitä. Suomi on itse asiassa aika edistyksellinen näiden vapaaehtoisten palautusten osalta. Ja kun me mietimme sitä, että se on inhimillinen tapa mutta se on myös aikamoinen kustannussäästö, kun tänä päivänä meillä kuitenkin palautuslentoihinkin kuluu noin 3,4 miljoonaa euroa, niin nämäkin rahat olisivat poliisille varmaankin jossakin muussa paikassa tehokkaammassa käytössä.

Tässä Euroopan laajuisessa asiantuntijakuulemisessa tuli hyvin selvästi esiin se, että me tarvitsemme yhteisiä standardeja turvapaikanhakijoiden käännytysprosessiin ja suojeluun, koko siihen prosessiin, kun tehdään ensiksi riskianalyysi siitä, minkämoista kokemusta on saattohenkilökunnassa, onko siellä poliiseita, lääkäreitä, ja yleensäkin heidän koulutuksestaan, ja ennen kaikkea monitorointia tarvitaan. Kysymys tässä on kuitenkin aika paljon myös ihmisoikeuksista, eikä pelkästään sen palautettavan henkilön ihmisoikeuksista, vaan kysymys on siitä, että meidän saattohenkilökuntammekin joutuu silloin tällöin konfliktien kohteeksi.

Toivon todellakin, että ministeri vie voimallisesti eteenpäin tätä vapaaehtoista palautustoimintaa, jotta inhimillisyys toteutuu ja saamme myös kustannussäästöä aikaiseksi.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Poliisi on Suomessa sellainen toimija, jonka toimintaan moni kansalainen veroeuronsa toivoisi laitettavan. Tällä hetkellä kansalaisten mielestä poliisi ei kuitenkaan ole riittävästi läsnä luodakseen yleistä turvallisuudentunnetta ja puuttuakseen järjestyshäiriöihin. Poliisin näkyvyydellä on kiistämättä vaikutusta myös ennalta ehkäisevään rikosten torjuntaan. Harmaan talouden torjunnassa poliisin rooli olisi merkittävä. Ei voida myöskään vähätellä niitä taloudellisia vaikutuksia, joita harmaan talouden torjunnalla voitaisiin saavuttaa. Poliisin vastuulle näitä niin sanottuja näkymättömyyden ongelmia ei voida todellakaan laittaa. Vastuu on tällä hetkellä aivan muualla, tällä hallituksella.

Poliisin hallinnonuudistus on puhuttanut ja nostattanut tunteita moneen kertaan tänä vuonna. Lapissa tilanne on joillakin alueilla kuvattavissa sanoilla "oman onnensa nojassa". Lapin asukkaat eivät tunne etenkään harvaan asutuilla alueilla oloansa turvalliseksi. Se on täysin ymmärrettävää. Niin asukkaat kuin pitkäkyntisetkin tietävät, että poliisi saattaa olla kymmenien, ellei jopa satojen kilometrien päässä.

Useissa eri tutkimuksissa on todettu, että yksi suurimmista uhkakuvista ihmiselle on nykyään nimenomaan sisäisen turvattomuuden tunne. Tätä tunnetta ruokkimalla ja hyväksi käyttämällä saadaan ihmiset toki lähemmäs kaavailtuja suurkuntakeskuksia, mutta se on paitsi vastuutonta myös epäinhimillistä.

Erityisesti Lappia kiertäessäni olen kuullut lukuisia kuvauksia siitä, miten turvatonta ihmisten elämä erityisesti syrjäseuduilla on. Taannoin Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa oli varsin ansiokas artikkeli siitä, miten ihmiset kokevat elämänsä ilman poliisin läsnäoloa Lapissa. Tästä hyvin inhimillisestä artikkelista kiitos toimittaja Pekka Juntille. Karmaisevinta oli kuvaus, kuinka 11-vuotias pikkupoika ei uskalla olla enää kodissaan yksin ilman, että ovet ovat lukossa. Tätäkö me todella haluamme: pelkääviä ihmisiä, kaikenikäisiä?

Poliisi tarvitsisikin lisää resursseja nimenomaan kenttätyöhön. On täysin ymmärrettävää, että rakenteellisia uudistuksia ja muutoksia tarvitaan monellakin eri sektorilla. Sitä ei varmasti kiellä kukaan.

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on kaikin puolin huono ratkaisu. Peltipoliisi ei saa kiinni rattijuoppoja, etsintäkuulutettuja, kortittomia tai huonokuntoisilla, vaaraa aiheuttavilla ajoneuvoilla ajavia. Myöskään raskaan liikenteen valvontaa ei saisi heikentää.

Liikenneturvallisuuteen tulisi Lapissa ja koko maassa panostaa, sillä sen heikentyminen tulee lisäämään myös vahingoista aiheutuvia kustannuksia. Poliisi on työsarallaan myös harmaan talouden ehkäisijä. Kun liikkuvan poliisin tehtävät siirretään jo valmiiksi alimiehitettyihin poliisilaitoksiin, ei liikenneturvallisuuden valvontaan, joka vaatii erityisosaamista, jää edes aikaa tai mahdollisuuksia.

Harva-asutusalueella poliisin näkyvyys on välttämätöntä. Lisähaasteita Lapissa tuo matkailusesonkien myötä moninkertaistuva ihmismäärä. Onneksi kuitenkin keskusrikospoliisi säilyy Rovaniemellä. Muutoin poliisin toimintaan Lapissa on saatava lisää taloudellista liikkumavaraa. Tämän ongelman voi sinänsä kiteyttää yhteen ajatukseen: poliisihenkilöstöä on liian vähän. Poliisin työ on arvostettua ja tuloksellista. Näin laajalla alueella, kuin Lappi on, on kuitenkin saatava lisää poliiseja turvallisuuden ja myös asukkaiden turvallisuudentunteen säilyttämiseksi.

Rajavartiolaitos on niin ikään tärkeä turvallisuutemme varmistaja, jonka toiminta vaatii myös lisää resursseja. Suomen rajat ovat myös EU:n rajoja, ja Rajavartiostolla on merkittävä rooli kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa, jonka valitettavia ilmiöitä ovat myös meillä ihmiskauppa ja mainittu harmaa talous.

Koko turvallisuussektorista on pidettävä kokonaisuutena huolta. Niin huolehdimme myös kaikista kansalaisistamme tasavertaisesti ja tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kiitän lämpimästi valiokuntia ja niiden puheenjohtajia käsittelystä ja palautteesta. Annettu mietintö ja hallintovaliokunnan lausunto tukevat jatkotyötä sisäministeriön hallinnonalalla.

Kun vuosi sitten kokoonnuimme vastaavaan istuntoon käsittelemään tämän vuoden talousarviota, odottelimme parhaillaan sisäministeriön poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdistamisen kehittämiseksi asettaman työryhmän linjauksia, jotka sitten valmistuivat helmikuussa, ja tuossa selvityksessähän todettiin poliisin raskas rakenteellinen alijäämä, joka ilman toimenpiteitä olisi vuoden 2016 tasolla merkinnyt noin 70 miljoonan euron vajausta nykyisen toiminnan tasolla. Tämä käytännössä olisi tarkoittanut lähes tuhannen henkilötyövuoden vähenemää poliisista, noin 500 poliisimiehen työttömyyttä pahimmillaan.

No, näistä lähtökohdista hallitus teki viime keväänä kehyspäätöksen poliisin pitkän aikavälin resursseista, mikä ensinnäkin oli erittäin tärkeä verrattuna siihen, että poliisin määrärahoja on viime vuosina linjattu hyvin lyhytjänteisesti erilaisin lisämäärärahoin. Nyt meillä on pitkän tähtäimen resurssisuunnitelma, ja tämä koostui ensinnäkin tasokorotuksesta, sitten tästä Pora III:n mukanaan tuomasta uudelleenkohdennuksesta hallinnosta toimintaan ja kolmanneksi toiminnan tehostamisesta ennen muuta näiden tietohallintojärjestelmien avulla. Tämä tasokorotushan näkyy ensi vuoden budjetissa 12 miljoonan euron korotuksena, vuonna 2016 siis noin 30 miljoonaa euroa.

Mielestäni tämä kyllä kertoo hallituksen tahtotilasta priorisoida kansalaisten turvallisuus tänä aikana, jona toteutetaan kaiken kaikkiaan 5 miljardin euron sopeutukset ja tiedämme taloustilanteen, jossa kaikkialla on pyrittävä tarkkaan taloudenhoitoon.

Poliisitoimintaa ei tässä uudistuksessa supisteta vaan ainoastaan hallintoa vähennetään. Irtisanomisiin, joita täällä väläyteltiin, ei todellakaan tarvitse mennä. Nämä vähennykset kohdistuvat yksinomaan päällikkötason tehtäviin ja hallintotehtäviin, joista vähenee noin 240 virkaa tämän kehyskauden aikana.

Myös palveluverkkouudistuksessa lähtökohtana on palveluiden saatavuuden turvaaminen ja nimenomaan se poliisin kenttätoiminta, eli halutaan turvata poliisin toimipisteet ja poliisiasemat kaikkialla Suomessa, myös siellä harvaan asutuilla alueilla.

Hallituksen linjauksen mukaisesti liikkuvan poliisin hallinto myös yhdistetään paikallispoliisiin ja näin pyritään eroon rinnakkaisesta ja päällekkäisestä hallintorakenteesta. Mutta korostan sitä, että kaikki nykyisin liikkuvan poliisin alaisuudessa toimivat poliisit säilyvät eli tuota poliisitoimintaa ja liikennevalvontaa ei olla vähentämässä, ei myöskään raskaan liikenteen osalta. Tästä on tehty erittäin yksityiskohtaiset kirjaukset hallituksen hyväksyminä sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä, jossa muun muassa on asetettu tarkat tavoitetasot aina vuodelle 2016 saakka henkilötyövuosista, onnistumisista liikennevalvonnassa jne., ja niitä sitten eduskunta vuosittain täällä seuraa.

Haluan myös eduskuntaa muistuttaa siitä, että poliisin tunnusluvut ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen hyvät ja ovat itse asiassa viime vuosina jopa parantuneet. Poliisin uusimmista tilastoista käy ilmi, että rikosten selvitystaso on viime vuodesta noussut. Erityisesti tämä koskee väkivaltarikoksia. Vuonna 2011 poliisi selvitti 68,2 prosenttia väkivaltarikoksista, 2012 on selvitetty 80,7 prosenttia. Hälytystehtävissä, nimenomaan näissä kiireellisimmissä hälytystehtävissä, poliisi oli tapahtumapaikalla tehtävän saatuaan keskimäärin 9,2 minuutissa, missä vuoden sisällä parannusta on tapahtunut keskimäärin noin minuutin verran. Rikoshyötyä on myös saatu haltuun vuoden aikana lähes 40 miljoonaa euroa, missä on nousua yli 10 miljoonaa euroa vuoden sisällä.

Rajaliikenteen kasvu ja rajanylityksien sujuvoittaminen ovat erittäin tärkeitä tällaisena aikana, jona on tärkeää saada piristystä talouslukemiin, ja itärajan liikenne on erityisen merkittävää Itä-Suomen kaupalle, matkailualan yrittämiselle, ja onkin myönteistä, että Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin osoitetaan lisärahoitus nimenomaan näitten rajatarkistusten sujuvoittami-seksi. Pidän myönteisenä myös sitä, että valtiovarainvaliokunta mietinnössään vahvistaa tämän budjettiriihessä tehdyn päätöksen, että kehyspäätöksen yhteydessä tulee edelleen tarkastella rajaliikenteen määrällistä kehitystä ja sen mahdollisesti vaatimia resurssitarpeita.

Vuosi sitten ratkaistiin, miten edetään hätäkeskusuudistuksessa. Sitä jatketaan edelleen. Vuonna 2013 yhdistetään Tampereella ja Porissa sijaitsevat hätäkeskukset, ja haluan tästäkin todeta sen, että kyllä suomalaisen hätäkeskusjärjestelmän vahvuus on ensinnäkin tuo eri viranomaisten yhteinen hätäkeskustoiminta ja myös riittävän laajat alueet. (Puhemies koputtaa) Ne lisäävät toimintavarmuutta, ja tuo hätäkeskusuudistus on tässä vaiheessa jo osoittautunut onnistuneeksi. Vastausajat hätäpuheluihin näillä yhdistyneillä alueilla eivät ole huonontuneet vaan päinvastoin parantuneet.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti totean maahanmuutosta sen verran, että turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi Maahanmuuttovirastolle myönnettyä lisärahoitusta siis jatketaan, mikä on erittäin tärkeää, jotta turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja voidaan lyhentää, ja todellakin myös tuota vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta aiotaan tehostaa, mihin täällä puheissa kiinnitettiin huomiota.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeriltä, uskotteko itse, että näillä resursseilla pystytään sisäinen turvallisuus Suomessa takaamaan. Esimerkiksi järjestäytynyt rikollisuus on vahvassa kasvussa, ja nämä poliisiin kohdistuvat toimenpiteet ovat erityisesti harvaan asutulla alueella vaikuttaneet poliisin näkyvyyteen, eikä ole toisaalta näkyvissä se, että meillä rikollisuus olisi dramaattisesti vähenemässä, vaan päinvastoin. Miten näillä resursseilla uskotte pystyttävän sisäisen turvallisuuden asiat uskottavasti hoitamaan?

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä haluan tässä yh-teydessä oikeastaan antaa kiitosta ja nostaa esille erään hyvin myönteisen toiminnan nimenomaan Rajavartiolaitoksen osalta.

Siinä, missä monet viranomaiset ovat tuskailleet rakenneuudistusten ja taloudellisten asioitten kanssa, niin Rajavartiolaitos kyllä ansaitsee ennakoivasta toiminnasta suorastaan kehut. Siellä on vuosien aikana tehty laajoja organisaatiouudistuksia ja ennakoitu keventämällä ja hakemalla uutta painopistettä toiminnalle. Näin he ovat onnistuneet ennakoimaan näitä säästöjä ja sopeuttamistoimia oma-aloitteisesti ilman voimakasta ulkopuolista painostusta.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta kiinnittää mietinnössään sivulla 17 ja 18 huomiota, että arvioinnissa on oleellista ottaa huomioon hallinnon suhde kenttätyötä tekevien poliisien, sekä paikallispoliisien että liikkuvan poliisin, näkökulmasta.

Haluaisin kysyä liikkuvan poliisin toimintojen uudelleenorganisoinnista, että ollaanko perustamassa paikallispoliisiin jotakin, joka on jo olemassa. Eli tuleeko säästöä sillä, että puretaan jo toimiva valtakunnallisesti johdettu yksikkö ja se toiminto sitten keksitään uudestaan? Eikö niitä säästöjä olisi ollut löydettävissä jo näistä olemassa olevista rakenteista? Edustaja Tölli otti esille järjestäytyneen rikollisuuden, ja meillä täytyy olla järjestäytynyt torjunta. Elikkä onko krp:llä resursseja tarpeeksi tämän jälkeen, ja ollaanko vaarassa menettää sieltä esimerkiksi kokeneita rikostutkijoita?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunta on kiinnittänyt poikkeuksellisen tiukkasanaista huomiota poliisitoimen talouden tasapainottamiseen ja painopisteiden oikeellisuuteen. Poliisissa haetaan myös säästöjä, ja tähän tavoitteeseen liittyy liikkuvan poliisin lakkauttamispäätös. On esiintynyt perusteluja ja epäilyjä siitä, etteivät nuo säästöesitykset olisi realistisia.

Selvitysmies tekee oman selvityksensä, ja täytyy toivoa, että tuo selvitystyö tehdään vakavalla mielellä ja todellisuuteen nojaten. Tässä tilanteessa hallinnon lihottaminen tai siihen kajoamattomuus ei ole reilua, se ei ole oikeudenmukaista, eikä se ole myöskään kenttien henkilökuntaan nähden oikein. Siinä mielessä täytyy toivoa, että myös hallintoon kiinnitetään huomiota ja karsitaan sieltä kaikki oleellinen, mikä on käytännön toimien näkökulmasta mahdollista.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikkuvan poliisin lakkautuksesta ja poliisin rakenneuudistuksen kolmannesta vaiheesta on kyllä keskustelua riittänyt, ja välillä se on ollut kovinkin kitkerää ja kiihkeää.

Nyt, kun hallitus teki päätökset siitä, miten liikkuvan poliisin ja paikallispoliisin integrointi tehdään, on kyllä syytä sanoa kiitos sisäministerille ja myös erityisesti liikenneministerille siitä, että nämä huolenaiheet otettiin tosissaan. Jos edetään niitten kirjausten mukaan, jotka siinä ovat mukana, ja jos ja kun edetään sen mukaisesti, että liikenneturvallisuuden ja liikennevalvonnan taso tullaan säilyttämään kaikissa paikallispoliiseissa omana yksikkönään ja kaikki nämä poliisit tekevät edelleen sitä samaa työtä, niin moni huoli on ollut turha. Olen ihan varma, että tätä tullaan seuraamaan erityisen tarkasti, ja siksi toivonkin, että liikenneministeri ja sisäministeri jatkavat tätä työtä ja toteuttavat sen päätöksen siinä muodossa, kuin se on kirjattu, pilkulleen.

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä yhteydessä nostaa maahanmuuton osalta esiin perheenyhdistämisen.

Olin kehityspoliittisen toimikunnan kanssa syksyllä vierailemassa Etiopiassa Addis Abebassa Suomen Etiopian konsulaatissa, ja siellä aika karua todellisuutta saatiin perheenyhdistämistilanteesta. Siellä ilmeisesti, ainakin saamieni tietojen mukaan, viime syksynä jonossa oli 6 000 hakijaa Somaliasta, näistä noin 3 000 jonossa nimenomaan Etiopian konsulaatissa, ja tällä hetkellä käsittelyssä ovat vuosien 2010—2011 hakemukset. Hakijat tulevat kaksi kertaa paikan päälle: jättääkseen hakemuksen, ja sitten toinen kerta on haastattelu. Itse haastatteluprosessi on ilmeisesti noin 4—6 tuntia, taukoamaton haastattelu, mitä käydään tulkin välityksellä, ja iso haaste on ikään kuin todentaa näiden kertomusten todenmukaisuus ja ihmisten sukulaisuussuhteet.

Olisin kysynyt ministeriltä, oletteko tietoinen tästä tilanteesta. Vaikuttaa, että se on aika epäinhimillinen kaikkien näkökulmasta, ja myös konsulaatti on aika paineessa. Se on tietysti myös kustannuskysymys, eli tehdään rankkaa työtä, ja he ovat altistuneet aika paljon myös asian arkaluonteisuuden vuoksi erilaisille uhkailuille. Eli mitä tälle asialle voitaisiin tehdä, tai onko vertailtu eri maiden käytäntöjä perheenyhdistämisessä? Ruotsissa ilmeisesti suoraan dna:n kautta (Puhemies koputtaa) ikään kuin haetaan ne suhteet ja se, kuka pääsee tulemaan.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin raha- ja resurssipulahan näyttää olevan jatkuvaa, vaikka poliisiylijohtaja ja ministeri toisensa jälkeen aina muuta pyrkivät todistamaan. Ratkaisuksi näissä aina esitellään sitten ja haetaan poliisihallinnon uudistuksia, nyt Pora kolmosta, vaikka nämä talousongelmat eivät nyt näytä paranevan yhdenkään uudistuksen myötä. Poliisien määrä ainoastaan vähenee, kenttä harvenee, ja sisäisen turvallisuuden riskit vain lisääntyvät.

Ymmärrän nämä budjettiongelmat, mutta, arvon ministeri, olisiko kuitenkin aika nyt tehdä ensinnäkin syvällisempi analyysi näistä tehdyistä uudistuksista ennen Pora kolmosta? Eikö nyt kuitenkin olisi ensin syytä hakea vastauksia kysymyksiin siitä, miksi nämä resurssit eivät koskaan riitä tai uudistukset eivät koskaan pure, niin kuin alun perin on ajateltu tai luvattu?

Markku Mäntymaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisiasiathan ovat olleet framilla tässä viime aikoina. Haluan tässä yhteydessä ottaa esille Poliisiammattikorkeakoulun. Pora kolmosen toteutuminen Poliisiammattikorkeakoulun osalta tarkoittaa sitä, että perustutkintoa suorittavat oppilaat menettävät sosiaaliset etunsa, muun muassa vapaan asunto- ja ruokaedun. Hakijamäärät Poliisiammattikorkeakouluun ovat olleet korkealla tasolla, ja on ollut ensiarvoisen tärkeää saada myös hyvää oppilasaineista sisään.

Olen ollut tuossa oppilaitoksessa suorittamassa valintahaastatteluja yli kymmenen vuotta ja olen huolestunut tulevan uudistuksen vaikutuksesta hakijamääriin ja sitä kautta oppilaiden tason säilyttämisestä korkealla. Kysynkin ministeriltä: miten turvataan se, että kiinnostus ammattia kohtaan säilyy ja myöskin oppilaitokseen saadaan hyvää ainesta, vaikka sosiaaliset etuudet heikkenevät?

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rajavartiolaitos on täällä erinomaisen hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka onnistunut rakenneuudistus tehdään, ja samalla kaavalla olisin toivonut myös poliisin rakenneuudistuksen tehtävän. Elikkä otetaan turhat välikädet pois ja keskitytään ydinosaamiseen. Tämä tarkoittaisi sitten Poliisihallituksen siivoamista tästä välistä pois.

Mitä tulee näihin Pora-uudistuksiin, niin joka ikisen Poran tavoitteena oli vähentää päällystöä, keventää hallintoa ja lisätä ukkeleita kentälle, näin sanoakseni. Tässä hiljattain Hesarin Kuukausiliitteessä oli aika tympeä juttu pohjoisen Lapin poliisivoimista. Siellä aikoja sitten oli kuusi poliisimiestä, kolme partiota, ja nyt siellä on enää yksi partio jäljellä. Tätäkö tämä Pora sitten todellisuudessa on? Se on aika surkea tulevaisuudenkuva.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä uskon, että muun muassa hätäkeskusten toimintavarmuudesta ja rahoituksesta saadaan pian ensi vuonna kriisikeskustelua aikaiseksi, toisin kuin sinisilmäisesti monet uskovat. Samoin poliisin osalta joudutaan käymään vakavaa keskustelua.

Tälle vuodelle jo valtiovarainvaliokunta edellytti poliisin hallintorakenneuudistuksen painopisteiden oikeellisuuden arviointia. Näin ei tehty, vaan kiirehdittiin Paateron palatsin rakentamisessa eteenpäin uuteen vaiheeseen. Tältä osin esimerkiksi on erittäin hyvä, että sosialidemokraattien vaatimus johti nyt selvitysmies Kari Salmen työhön, ja valtiovarainvaliokunta edellyttää, että tässä on myös kenttätyötä tekevien poliisien, paikallispoliisin ja liikkuvan poliisin näkökulma otettava huomioon eikä uskottava siinäkään nyt ihan kaikkea, mitä poliisihallinnosta selvitetään.

Toinen asia on vakava: poliisien poistuma ylittää valmistuvien poliisimiesten määrän. Hallitusohjelma ei lähtenyt poliisimiesten määrän vähentymisestä. Tämä on sisäministerin osalta nyt aika lailla tärkeä kommentoitava asia suhteessa valtiovarainvaliokunnan huoleen.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin olen enemmänkin edustaja Rajamäen kanssa samoilla linjoilla ja hyvin epäileväinen sen suhteen, mihin kentällä poliisin resurssit riittävät.

Tornion kaupungissa, siinä sillan pielessä on kyltti "Kilpisjärvi 459 kilometriä", ja se koko matka on saman poliisipäällikön aluetta. Ministeri Räsänen, minä olen varma siitä, että te olette perehtynyt Tunturi-Lapin tilanteeseen tavallista paremmin. Siellähän on tällä hetkellä esimerkiksi Muoniossa tilanne se, että pelimerkkejä elikkä henkilöitä kentällä on vain alkuvuoteen asti. Voitteko te vakuuttaa, että tuolla alueella on paikan päällä toimivia ja paikan päälle sijoitettuna poliisimiehiä myöskin vuodenvaihteen jälkeen?

Oli aika järkyttävä tilanne, kun Peräpohjolan poliisipäällikkö joutui vetoamaan maakunnan valtalehdessä kansalaisiin, että he ilmoittavat tehdyt rikokset poliisille. Kansalaisten usko siihen, että ilmoitus ei johda enää mihinkään, on hälyttävästi lisääntynyt. Onhan se karmea tilanne, (Puhemies koputtaa) jos tämän valtion turvallisuutta syödään noin oleellisella tavalla.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy tässä Mustajärven puheenvuorosta oikaista, että ministerikin sitten, kun ministeri on oikeasti tähän hyvin perehtynyt — hän on sen valiokunnassa tuonut ilmi — tietää, mistä on kysymys. Mustajärvi tarkoitti varmasti Enontekiön kuntaa tässä näin.

Mutta joka tapauksessa haluan ministeriä kiittää tästä poliisien määrärahalisäyksen eteen tehdystä työtä. Tämä on ollut Suomen turvallisuuden kannalta tärkeä asia, että nimenomaan sisäisestä turvallisuudesta huolehditaan, niin että poliisi tämän 30 miljoonan euron lisäyksen vaalikauden loppuun mennessä vuositasolla saa.

Lisäksi Pora kolmosen kautta pystytään uudelleenohjaamaan merkittävät lisäresurssit poliisin kenttätyön vahvistamiseen sitä kautta, että hallinnosta ohjautuu rahaa poliisimiesten ja -naisten palkkaamiseen sinne kentälle. Ja kun tämä tehdään painottaen nimenomaan tätä harva-alueiden huomioon ottamista, jota tässä aivan hyvin edellä edustaja Mustajärvikin kuvasi, niin kyllä tästä varmasti hyvä uudistus saadaan aikaan. (Puhemies koputtaa)

Samaan aikaan haluaisinkin korostaa sitten... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Poliisin palveluverkosto näyttää harvenevan edelleen. Se on hyvin huolestuttava tilanne. Osassa itäisen Suomen kuntia poliisi on jo aika harvinainen näky. Toivottavasti määrä ei enää tästään vähene.

Hallinnonuudistus sinänsä on varmasti ihan perusteltu asia. Nyt tähän hallinnonuudistukseen liittyy myös pääpoliisiasemien paikkojen ratkaisu muun muassa Itä-Suomessa. Kysyn ministeriltä suoraan, joko ratkaisu on tehty Joensuun eduksi. Kun nyt ollaan rakentamassa uutta poliisi- ja oikeustaloa, niin tässä ratkaisussa ei tarvittaisi muuanne tehdä laajennustöitä, vaan ne tilat tälle pääpoliisiasemalle tulisivat tässä niin kuin kylkiäisenä.

Sitten täytyy kiitos myös ministerille ojentaa siitä, että rajat ylittävän pelastustoimen yhteistoimintaharjoituksen jatkamiseksi on rahoitus saatu. Toki se tuli täällä valiokunnassa, mutta ilman ministerin työtä se tuskin olisi mennyt maaliin, että sikäli erinomaisen hieno asia.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri totesi tuossa omassa alustuksessaan, kun puhuttiin liikkuvan poliisin lakkauttamisesta, että ketään ei irtisanota, mutta päällikkötason tehtäviä vähennetään. Näitä päällikkötason tehtäviä vähennetään ilmeisesti siirtämällä päällikkötason henkilöitä poliisilaitoksiin suorittamaan sitä samaa tehtävää, jota he tekevät tällä hetkellä liikkuvassa poliisissa. Liikkuvan poliisin lakkauttamisella tavoitellaan noin 6,4 miljoonan euron kustannussäästöjä. Minun on ainakin erittäin vaikea henkilökohtaisesti ymmärtää, että jos ketään ei irtisanota organisaatiosta A, vaan ihmiset siirretään organisaatioon B, niin kuinka saadaan tämä 6,4 miljoonan tavoiteltu säästö?

Toinen asia, mihin kiinnitin huomiota, on se, kun ministeri totesi, että liikenteenvalvonnan taso säilytetään ja eduskunta seuraa tämän valvonnan tason säilymistä hyvin tarkasti. Minä kysyn ministeriltä, onko tehty minkäännäköisiä laskelmia sen varalta, että liikenteenvalvonnan taso ei säilyisikään nykyisellään: kuinka eduskunta reagoi? Lisääkö eduskunta siinä tapauksessa valvontaan lisää resursseja, suomeksi sanottuna rahaa?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eiköhän se ole eduskunnasta kiinni, mitä eduskunta siinä tilanteessa tekee. Mutta täytyy sanoa, arvoisa ministeri, ei teillä kyllä helppo posti ole, ja jos katsoo sen perinnön, minkä saitte porvarihallitukselta, niin ei käy kateeksi. (Välihuutoja keskustan ryhmästä)

2010—2011, kun poliisimiesten määrän ennallaan pitäminen olisi vaatinut lisämäärärahoja, niin sen sijaan, että niitä lisättiin, silloinen ministeri käski laitoksia käyttämään siirtomäärärahat eli pesämunat, joita olisi nyt tarvittu tässä rakenneuudistuksessa. Samaan aikaan oli tehty paisutettu Poliisihallitus, ja tämän takia viime kehysriihessä ja nyt tässä budjetissa eduskunta lisää tasokorotuksia niin, että 2016 tulee lisää rahaa tuo 30 miljoonaa, ja se puolet pitää hoitaa tällä rakenneuudistuksella.

Mutta nyt kysyn, toteutuvatko säästöt ja aiotteko käydä todella tähän Poliisihallitukseen käsiksi, jotta sieltä saadaan resursseja kentälle. Lupaatteko sen tässä eduskunnan edessä?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä hallitusta on keskittämisestä monesti moitittu ja sanottu, että se on vain keskittämishakuinen. Mutta tällä hallinnonalalla ollaan nyt alueellistamista suorittamassa, ja minun täytyy sanoa, että tässä kohtaa olen kyllä enemmänkin tämän hallituksen ison periaatteen kannalla, sillä, että keskitetään ja tehostetaan.

Nyt meillä puretaan erittäin toimiva, hyvä yhteistyökuvio: Rajavartiolaitos, poliisi, Tulli. Liikkuva poliisi on yksi kiinteä osa siinä yhteisössä, joka tarkoittaa harmaan talouden tehokasta torjuntaa. Ilman sellaista koko maata käsittävää organisaatiota, toimivaa tiedonvaihtoa, tämä ei ole mahdollista. Kun meillä se puretaan nyt liikkuvan poliisin osalta sinne alueellisille toimijoille, niin minä pelkään, että tämä toiminta halvaantuu siltä osin, että meidän harmaan talouden torjuntamme kärsii siitä, koska kaikki nämä tahot, jotka ovat tässä mukana olleet, ovat kiitelleet tätä, ja nyt ollaan menossa taaksepäin.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten täällä ministerikin totesi, kaikki positiiviset signaalit myös elinkeinoelämän suuntaan ovat tärkeitä. Haluankin kysyä ministeriltä, miten rajaliikennettä tehostamaan ja sujuvoittamaan Kaakkois- ja Itä-Suomessa hallitus ja ministeri aikovat toimia Parikkalan—Syvänoron raja-aseman kansainvälistämisen osalta. Onhan niin, että pelkästään signaali siitä, että tämä väliaikainen raja-asema kansainvälistettäisiin ennen vuotta 2020, antaisi voimakkaan viestin muun muassa Savoon ja myös kaakkoiselle Suomelle siitä, että meillä on myös Karjalan alueelta, jossa Karjalan puolella tapahtuu kehittämistä, mahdollisuus saada elinkeinoelämään piristysruisketta. Onhan tässä kysymys myös liikennekäytävästä aina Norjan merille asti.

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aluksi täytyy kiittää ministeriä ja hallitusta siitä, että se on hankkinut poliisille lisärahoitusta. Se tuli todella tarpeeseen. Samoin Pora kolmonen on täysin perusteltu. Hallintoa on kevennettävä. Itsekin hallinnossa jonkin aikaa olleena tiedän, että siellä on tyhjäkäyntiä. Päälliköitä, apupäälliköitä pois. Ainoa kauneusvirhe, jonka ministeri on esittänyt, on tämä liikkuvan poliisin lakkauttaminen, mutta annettakoon se nyt hänelle anteeksi. Siellä on hyviä kirjauksia, mutta ne ovat vain kirjauksia, ja elävä elämä on ihan toisenlaista.

Ministeri on halunnut pyrkiä pitkäjänteisyyteen, ja rahoitusasioissa se on hyvä, mutta nyt tulee sitten ongelma koulutuksen suhteen. Meillä on tällä hetkellä työttömiä poliiseja, ja lähivuosina meillä on poliisipula. Poliisikoulutus kestää pitkään ja nyt eläkeikääkin vielä nostettiin, joten miten ministeri meinaa varmistaa sen, että poliisitoiminta on myös koulutuksen osalta pitkäjänteistä ja suunnitelmallista?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus on laaja ja hyvin monitahoinen käsite. Hallitushan on omassa hallitusohjelmassaankin asettanut tavoitteeksi sen, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa 2015. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että hallituksen oma budjettiesitys on vetämässä mattoa tämän todella tärkeän tavoitteen alta. Vielä vuosi sitten, arvoisa ministeri, lupasitte, että poliisia koskevassa kehittämistyössä otetaan huomioon poliisin näkyvyys, kenttätyö ja yleisen järjestyksen turvaaminen myös keskuskaupunkien ulkopuolella ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Ministeri, mitä konkreettisia tekoja näiden asioitten eteen on tehty?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koko turvallisuussektori on kokonaisuus. Niin kuin edustaja Myllykoski tuossa aikaisemmin sanoi, rajanylityksessä, ja rajanylityksen valvonnassa yleensäkin, vaaditaan rajavartiostoa, Tullia, liikkuvaa poliisia jne. Pelastustoimi, hätäkeskus, sairaankuljetus, koko turvallisuussektori on semmoinen, missä kaikki tukevat toinen toisiaan. Turvallisuussektorilla on myös se yleinen ilmiö, että siinä on ihmisten hengestä ja turvallisuudesta kyse, eikä siinä ole pelkästään sen pelastajan turvallisuudesta vaan pelastettavan ja pelastajan työparin turvallisuudesta kyse. Näin ollen siellä on erityisvaatimuksia.

Eläkeikä on yksi, mikä on aikaisemmin nostettu pelastustoimessa, jonka seurauksena jopa 49 prosenttia palomiehistä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. (Puhemies koputtaa) Poliisille nostettiin. Aiotaanko perustaa työryhmä tarkastelemaan tämän turvallisuussektorin eläkeikää?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin olen vähän huolissani tästä ptr-toiminnasta. Se on toiminut tuolla harvaan asutulla seudulla ja rajan pinnassa erittäin tehokkaasti ja tuloksekkaasti, ja siitä on hyviä kokemuksia ainakin meillä Kainuussa. Myös kun Kaakkois-Suomessa vierailtiin, kuultiin, että tämä on erittäin hyvä toiminta.

Tässä täytyy kyllä Rajavartiolaitokselle nostaa olematonta hattua siinä mielessä, että he ovat tehneet tämän organisaatiouudistuksen ja rakennemuutoksen, mutta siellä nyt alkaa tulla jo pää vetävän käteen. Tästä kiitokset tietysti, että määrärahoja on lisätty, eduskuntakin on osallistunut muutaman 100 000 euron lisäyksellä tähän rajavartiomiesten lisäämiseen.

Mutta huoleni liittyy oikeastaan Pohjois-Suomeen. Nyt sieltä on valutettu rajavartioita koko ajan tänne Kaakkois-Suomeen ja Helsingin seudulle, joten mitenkä tämä pohjoinen osa nyt sitten, koska tiedetään kumminkin, että rajan pinnassa liikkuvat aavistavat tämän aivan varmasti, että siellä on heikompi kohta, ja sieltä tullaan sitten läpi tänne Suomeen ja ilman lupia. Tämän kysymyksen esitän. (Puhemies koputtaa)

Sitten vielä toinen kysymys... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut esille se, että tulevaisuudessa meillä eläköityy enemmän poliisimiehiä kuin valmistuu, mutta ensi vuosi on haastava. Meillä on tänä syksynä ollut noin 80 poliisimiestä tai -naista työttömänä, tänä vuonna valmistuu vielä 90 ja ensi vuonna valmistuu yli 300 poliisinaista ja -miestä. Nyt iso ongelma on se, että ensi vuonna näille valmistuville poliiseille ei ole työpaikkoja. Kysyisin sisäministeri Räsäseltä: olisiko mahdollista käydä keskustelua, tai oletteko käynyt keskustelua työministeri Ihalaisen kanssa esimerkiksi siitä, että yhteiskuntatakuuta voitaisiin käyttää näiden nuorien valmistuvien poliisinaisten ja -miesten työllistämiseen tuon yhden vuoden ajan, kun heille ei työtä löydy? Vuonna 2014 sitä jälleen löytyy, kun isompi määrä poliiseja eläköityy ja silloin myös valmistuu pienempi määrä uusia poliisinaisia ja -miehiä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime eduskuntavaalien alla eduskunnan puhemies, silloinen sosialidemokraattien ryhmäjohtaja, kävi Keski-Suomessa ja toi toivon ja valon siihen maakuntaan. Hänen viestinsä oli, Keskisuomalaisen läpi yli sivun ulottuvassa otsikossa, että hätäkeskusratkaisu uusiksi. Sanatarkka siteeraus Keskisuomalaisesta kuuluu näin: "Tässä on kaikki ainekset siihen, että hätäkeskusratkaisu otettaisiin uuteen tarkasteluun". Arvoisa ministeri, kuka käveli eduskunnan puhemiehen yli, kun hän loi ja toi tällaista uskoa ja luottamusta, että tämä väärä ratkaisu oikaistaisiin?

Mitä tulee liikkuvaan, jo 20 vuotta sitten myös minulle jätettiin, silloiselle ministerille, vastaava esitys, että liikkuva lopetetaan. Aika ajoin vastaavia esityksiä on tullut. Arvoisa ministeri, älkää tekään taipuko näitten teknokraattien vaatimuksiin.

Vielä viimeinen kommentti liittyy siihen, mitä synergiaetua syntyy siitä, että poliisilaitos Jyväskylästä siirretään Tampereelle, että Tampereelta käsin hoidettaisiin Pihtiputaalle asti poliisin käytännön kenttätyö.

Teuvo Hakkarainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin ministerille kertonut justiinsa Pihtiputaasta semmoisen esimerkin, miten nykyään toimitaan. Se oli julkisuudessakin jonkin verran. Siellä oli ulkomaalaisia rosvoja, ja he kävivät sitten liikkeessä toistuvasti monta kertaa, ja soitettiin sitten poliiseja sinne avuksi, mutta koskaan niitä ei sinne tullut, rosvot olivat jo kaukana. Sitten jouduttiin ottamaan laki omiin käsiin niin sanotusti. Seuraukset siitä olivat semmoiset, että nämä, jotka ottivat sen lain käsiinsä, todennäköisesti saavat nyt tuomion.

Olisin kysynyt sitä, onko syrjäseuduilla nyt otettava tosiaankin, kun tällaisia toistuvia rikoksia on, laki omiin käsiin, vai mitä siellä on tehtävä.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että ohjataan resursseja maahanmuutto- ja turvapaikkahakemusten käsittelyyn.

Olen käynyt asuntolassa, jossa henkilöt odottavat päätöstä, ja olot ovat siellä varsin vaatimattomat. Toivoisinkin, että vauhditettaisiin ministeriön puitteissa esimerkiksi päätöstä odottavien henkilöiden mahdollisuudesta osallistua työelämään. He eivät pysty, koska heillä ei ole sosiaaliturvatunnusta, mutta he tarvitsisivat jonkinlaisen numerokoodin tai vastaavan, että he pystyvät avaamaan tilin, jotta pystytään työpaikalta sitten myös palkka maksamaan. Eli tämä on nyt se suurin kynnys.

Mutta se suuri huoli on se, että siellä on paljon lapsia. Vanhemmat ovat hyvin masentuneita, odottavat huolestuneina päätöksen tuloa, ja nämä lapset vain pyörivät siellä ja viettävät aikaa. Olisi hyvin tärkeätä näille lapsille, että olisi mahdollisuus osallistua kerhotoimintaan, päiväkotien toimintaan puolipäiväryhmissä ja päästä mukaan kaikkien muiden lasten kanssa viettämään virikkeellistä aikaa ja tietenkin sitten palata vanhempien luokse.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on yhteinen huoli siitä, tuleehan poliisi paikalle, kun apua tarvitaan. Pulmahan ei koske pelkästään Lappia ja Itä-Suomea, vaan myös monissa muissa Suomen osissa haja-asutusalueella kansalaisilla on tämä sama huoli.

Kysyn itse vähän toisesta asiasta. Jatkan tuosta, mistä edustaja Lipponen edellä. Edustaja Tölli jakoi kiitosta Maahanmuuttoviraston toiminnasta, ja tässä on todettu, että käsittelyajat ovat lyhentyneet. Kuitenkin, kun katsotaan tämän vuoden tietoja, hitaimmin käsitellyn 10 prosentin hakemuksista, turvapaikkahakemuksista, käsittelyyn on mennyt peräti 730 vuorokautta, ja se on aika pitkä aika näille hakemuksille ja ihmisille odottaa päätöstä.

Ministeri Räsänen, kun te esititte, että lisärahoitusta jatketaan, uskotteko, että sen avulla pystytään käsittelyaikoja vielä riittävästi lyhentämään? Nyt kun turvapaikkahakemusten määrä on ollut laskusuunnassa viime aikoina, voidaanko tästä saatavia varoja käyttää myös käsittelyaikojen lyhentämiseen ja ehkä myös käsittelyn laadun parantamiseen?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on todisteltu kovasti, että budjettiesityksessä poliisin määrärahoja ei supistettaisi vaan niitä lisätään, ja on viitattu tasokorotukseen ja rahoitusosuuden nostoon.

Asia on kyllä todellisuudessa sillä tavalla, että vaalikauden alussa hallitus laski poliisitoimen kehysmäärärahoja, ja kun niitä hiukan sitten maaliskuun kehysriihessä korotettiin, on hallitus edellisen vaalikauden tasoon nähden leikannut poliisin määrärahoja. Kyllä sekin käy selville, että ensi vuoden budjettiin esitetty summa on noin 3 miljoonaa euroa pienempi kuin tälle vuodelle, vaikka otetaan lisätalousarviotkin huomioon. Tämä asia on kyllä näin Ojalan laskuopin mukaan.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin haluaisin todeta edustaja Toivolalle, joka oli huolissaan perheenyhdistämisestä, että minun käsitykseni on kyllä se, että jos kansainvälistä vertailua tehdään, niin se, kenellä kaikkein vaikeinta on Suomeen perheensä yhdistää, on se, joka on täällä töissä, koska heiltä vaaditaan varsin korkeita tulorajoja, mutta sen sijaan muilla perusteilla tulleilta näitä tulorajoja ei vaadita. Ymmärrän sen, että niitä ei vaadita heiltä, joilla on kansainvälinen pakolaisstatus, mutta muuten on kyllä viisasta pitää varsin tiukkaa linjaa tässä perheenyhdistämisessä, jotta sitten kotoutumisessa ei tulisi hankaluuksia.

Poliisin määrärahoista. On erittäin tärkeätä, että tämä tasokorotus tehtiin. Mitä sitten liikkuvaan poliisiin tulee, niin liikenne- ja viestintävaliokunta kuuli tässä asiassa varsin perusteellisesti eri tahoja, ja lähinnä sieltä välittyi kaksi huolta. Ensimmäinen oli se, miten varmistetaan harmaan talouden torjunta erityisesti raskaassa liikenteessä, mihin ministeri jo kyllä täällä viittasikin. Se on yksi seurattava asia. Toinen on se, että pitkässä juoksussa ei kävisi niin, että liikennevalvonnasta tulee ikään kuin toissijainen tehtävä — olkoonkin, että paikallispoliisin toivomus on kaikkein tärkein.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi ihan esimerkki elävästä elämästä. Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen ministeri Räsäselle, ja hän on minulle vastannut.

"Lauantaina 10.11. henkilö meni Kouvolan poliisilaitokselle tekemään rikosilmoitusta, mutta seinällä olikin ilmoitus, että ’henkilöstövajeen vuoksi’ viikonloppuna ei ole päivystystä." Tämä nyt näin esimerkkinä.

Täällä on sekä edustaja Elsi Katainen että edustaja Hakkarainen ja moni muu kiinnittänyt huomion näihin reuna-alueisiin. Te olette vastannut kirjalliseen kysymykseeni tältä osin: "Olen linjannut valmistelua siten, että paikallinen näkyvyys ja alueen tuntemus tulee turvata riittävän palveluverkoston avulla ja poliisin asiakaspalvelujen alueellinen kattavuus säilyttää. Erityisesti tulee huolehtia palveluiden turvaamisesta harva-alueilla." Kysynkin: miten tämä onnistuu käytännössä yhä suurenevilla vastuualueilla?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjoiskarjalaisena kansanedustajana näen erityisen myönteisenä asiana lisärahoituksen myöntämisen itärajan ylityspaikkojen toiminnan tehostamiseen, sillä esimerkiksi Niiralan raja-aseman infrastruktuuri on jäänyt pahasti jälkeen nykyisistä tarpeista matkustajien määrän huomattavan lisäyksen johdosta.

Mutta huolenaiheitakin minulla on. Puolustusvoimien tehtäviin kuuluu rauhan aikana myös yhteistyö siviiliviranomaisten, esimerkiksi rajavartioston, poliisin ja hätäkeskuksen kanssa. Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiolahdella on antanut apuaan siviiliviranomaisille suhteellisen usein. Miten Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttamisesta johtuvaan avunsaannin vaikeutumiseen pitkien välimatkojen Itä-Suomessa on sisäministeriössä valmistauduttu?

Sitten edustaja Reijonen kysyikin jo Joensuun oikeus- ja poliisitalosta. Minuakin kiinnostaa, milloin päätökset tehdään.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Paloniemi kertoi tuossa, miten nämä poliisin supistukset todellisuudessa menevät. Pyytäisin, että arvoisa ministeri kommentoisi tätä.

Voiko todellakin olla niin, että hallitus puhuu budjetin kasvattamisesta, vaikka se on todellisuudessa 3 miljoonaa euroa pienempi kuin tälle vuodelle osoitetut määrärahat lisätalousarvioineen? Ja onko totta, että viime kehyskaudesta poliisin määrärahat ovat pienentyneet eivätkä suinkaan lisääntyneet? Pyytäisin, että arvoisa ministeri kommentoisi tätä.

Myöskin haluan, että ministeri kertoisi, miten hän aikoo turvata kansalaisten turvallisuuden periferiassa. Tällä hetkellä periferiassa suojelua eivät saa muut kuin suurpedot. Juuri se, mitä edustaja Hakkarainen kertoi, on seurauksena siitä, että sitä palvelua eivät ihmiset saa silloin, kun hätä on ylimmillään. Meillä on paljon tilanteita, (Puhemies koputtaa) joissa ihmiset eivät enää viitsi ilmoituksia tehdä.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Tölli kyseli luottamustani näihin uudistuksiin ja poliisin tuleviin tarpeisiin ja tilanteeseen. Ilman muuta hallituksen ja eduskunnan tulee tarkasti myös seurata rikollisuuden ja poliisitoimen tarpeen kehittymistä ja olla myös valmis siihen reagoimaan. Mutta itse kyllä olen näillä näkymin luottavainen siihen, että tällä määrärahan lisäyksellä, sillä uudelleenkohdennuksella, mitä teemme hallinnosta poliisitoimintaan, ja sitten toiminnan tehostamisella näiden tietohallintohankkeiden kautta meidän on mahdollista säilyttää nykyinen hyvä poliisitoiminnan taso, mitä pidän kyllä hyvänä saavutuksena tänä aikana, joka on taloudellisten puitteittensa ja talouden näkymien puolesta erittäin vakava kaikilla hallinnon alueilla. Tässä suhteessa toki sitten yritämme parhaamme tehdä.

Liikkuvasta poliisista täällä on paljon kyselty, ja haluan tästä nyt erityisesti todeta sen, että kyllä nämä laskelmat on käyty erittäin huolellisesti läpi. Tuo säästö, mikä voidaan saada siitä, että tätä päällekkäistä ja rinnakkaista hallintoa paikallispoliisiin nähden poistetaan ja vähennetään ja rakenteita yhdistetään, myös tilojen ja kaluston yhteiskäyttöä lisätään, on kehyskauden lopulla se 6,4 miljoonaa euroa. Olen kyllä itse noista lukemista vakuuttunut. Ja kun nyt tiedetään, että kaikki poliittiset puolueet ovat sen takana, että liikennevalvonnan taso täytyy turvata, niin luotan siihen, että ei tulevakaan hallitus tule tekemään sellaisia ratkaisuja, joissa liikennevalvontaa ryhdyttäisiin vähentämään. Haluan vielä muistuttaa siitä, että hallitus on tehnyt siis linjauksen, jossa liikennevalvonnan määrälle ja tuloksellisuudelle asetetaan nykytason ylläpitävät tavoitteet, joita siis eduskunta seuraa vuosittain. On ihan yksityiskohtaisesti jo vuoteen 2016 saakka sovittu, mikä on esimerkiksi se henkilötyövuosimäärä, joka käytetään liikenteen valvontaan ja raskaan liikenteen valvontaan. Eli sama työmäärä, joka nytkin tekee, tulee tekemään sitä jatkossakin.

Lisäksi perustetaan liikenneturvallisuuden ja -valvonnan valtakunnallinen ohjaustoiminto. Tämä ei ole mikään ylimääräinen uusi hallintoelin, vaan se tehdään ihan sen säästötavoitteen puitteissa, joka Poliisihallitukseen on jo nyt asetettu. Eli sieltä Poliisihallituksesta vähennetään se noin 30 henkilötyövuotta, ja sitä ylimääräistä, voi sanoa, päällekkäistä, hallintoa sieltäkin ollaan vähentämässä. Lisäksi perustetaan myös tuo raskaan liikenteen valvonnan valtakunnallinen ohjaustoiminto. Paikallispoliisiin perustetaan kattava liikennevalvontatoiminto eli liikennepoliisi, jossa yhdistetään sekä tuon nykyisen liikkuvan poliisin että paikallispoliisin liikennevalvonta yhdeksi vahvaksi liikennepoliisiksi, joka tekee sillä suuremmalla alueella tuota tärkeää liikennevalvontatyötä. Poliisiammattikorkeakoulu sitten saa vastuun koulutuksesta ja ammattitaidon ylläpitämisestä.

Täällä todettiin, että hallinnon lihottaminen ei ole reilua. Hallintoa ei olla missään suhteessa nyt tässä uudistuksessa lihottamassa, sitä ei olla missään suhteessa lisäämässä, ja tämä selvitysmies edelleen tarkastelee sitä, millä tavalla voitaisiin vielä tehostaa tätä poliisin ylimmän hallinnon toimintaa, siis Poliisihallitusta ja sisäministeriön poliisiosastoa.

Tästä Pora-aikataulusta haluan myös sen todeta, kun täällä on puhuttu siitä, että olisi pitänyt jäädä arvioimaan sitä Pora ykköstä ja kakkosta ja odotella niiden arviointien tuloksia ja sitten vasta siirtyä tähän Pora kolmoseen, että siihen meillä ei yksinkertaisesti ole varaa. Jos me etenemme näillä kehyksillä, joissa vuonna 2014 tuo määrärahan tasokorotus on 23 miljoonaa euroa, niin jos me emme vuonna 2014 pääsisi näihin uudistuksiin, joita nyt ollaan tekemässä, niin meillä olisi 15 miljoonan euron vaje poliisimäärärahoissa. Se tarkoittaisi 300 poliisimiehen vähenemää. Sen takia vetoan myös eduskuntaan tässä, että ne esitykset, jotka vuoden alussa, siis tammi—helmikuussa, tuodaan eduskunnalle, vietäisiin läpi niin, että vuoden 2014 alusta me pääsemme tuohon hallinnon keventämiseen.

Täällä kysyttiin sitä vielä toistamiseen, eikö tässä nyt olla irtisanomassa poliiseja. Ei todellakaan olla. Meillä on päällikkökunta ja hallintohenkilökunta aika ikääntynyttä, siellä on paljon eläkeikää lähellä olevia henkilöitä, ja sitä mukaa kuin ihmiset siirtyvät eläkkeelle, näitä hallintovirkoja ja päällikkövirkoja lopetetaan ja se resurssi siirretään näitten uusien nuorten poliisimiesten ja -naisten palkkaamiseen.

Nuorten yhteiskuntatakuuta ei voi käyttää valtion työsuhteeseen mutta sen sijaan kylläkin mahdollisesti Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvien poliisien palkkaamiseen vaikkapa yksityisiin turva-alan tehtäviin. Pidän tärkeänä, että sekin katsotaan eduksi sitten myöhemmin, kun poliisitehtäviä nämä henkilöt hakevat.

Arvoisa puhemies! Tässä on hirvittävän paljon tullut kysymyksiä, joihin en ennätä tässä 5 minuutissa vastata, mutta jos puhemies sallii, niin...

Saanko vielä vastata tähän Poliisiammattikorkeakoulu-asiaan?

Nimittäin täällä kyseltiin tästä tulevasta työvoimatilanteesta. Poliisiammattikorkeakouluun sisään otettavien opiskelijoiden määrästähän tehdään vuosittain erillinen päätös. Päätös tehdään huomioiden poistuma-arvioinnit, uusrekrytointien määrä sekä poliisin määrärahatilanne. Vuonna 2013 on arvioitu otettavan sisään 178 opiskelijaa. Vuoden 2013 jälkeen päätöksiä ei ole vielä tehty. Tulevien vuosien tarvetta on tällä hetkellä vielä hiukan vaikea arvioida, mutta poliisihallinto seuraa tilannetta jatkuvasti, ja mikäli koulutettujen poliisien määrä (Puhemies koputtaa) uhkaa jäädä liian alhaiseksi, niin toki tuota sisään otettavien määrää sitten ilman muuta lisätään. Toisaalta muistutan...

...että myöskään työttömyyskortistoon ei ole tarkoituksenmukaista kouluttaa poliiseja.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimeisenä osiona poliisin jo usean vuoden ajan kestänyttä rakenneuudistusta hallitus on sitoutunut toteuttamaan niin sanottua Pora III -hanketta. Sillä tavoitellaan lähes 30 miljoonan euron säästöjä muun muassa poliisin johtorakenteita keventämällä.

Syksyn mittaan muun muassa Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on esittänyt epäilyksiä siitä, että näihin säästötavoitteisiin ei päästäisi. Tällä hetkellä poliisin määrärahakehyksestä noin 80 prosenttia on henkilöstömenoja. Jos lisäsäästöihin joudutaan turvautumaan, SPJL pitää todennäköisenä, ettei se ole mahdollista ilman henkilöstövähennyksiä. Kysyisinkin ministeriltä sitä, pitääkö tämä epäily paikkansa. Jos pitää, kuinka silloin harvaan asuttujen alueiden vahvuuksien käy, vai joudutaanko voimavaroja keskittämään isompiin keskuksiin?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäministerin hallinnonalan selvitysosassa todetaan, että sisäinen turvallisuus on valtion perustehtäviä ja siksi on tärkeätä turvata turvallisuuspalvelut kaikkialla maassamme, mutta samaan aikaan ollaan karsimassa Rajavartiolaitoksen toimipisteitä, jotka sentään ääritapauksessa menevät poliisien avuksi. Kysyn, onko voimavaroja tarpeeksi talousrikosten ja harmaan talouden tutkimiseen ja mitä säästöjä on esimerkiksi Porin ja Tampereen alueen hätäkeskustoimintojen yhdistämisellä, koska ainakaan näitten kirjojen mukaan siinä ei tule säästöjä.

Sitten puhutaan myös ennaltaehkäisystä ajatellen nuorisoa. Ennen oli koulutusta ja poliisit menivät antamaan laillisuuskasvatusta, mutta tätä ei enää näy, vaan he menevät silloin, kun joitain suuria rikoksia on tapahtunut. Tämä ennaltaehkäisy, jos ajatellaan nuoria, olisi mielestäni tärkeätä palauttaa entiselleen.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erinomaisia puheenvuoroja nimenomaan harva-alueen poliisiongelmista, ja haluankin lausua tyytyväisyyteni siihen, että te, ministeri, olette luvannut, että enää poliisin toimipaikkaverkkoa ei tulla karsimaan harva-alueelta, mutta haluaisin kysyä, riittääkö tämä, kun tilanne nyt koetaan hyvin ongelmalliseksi.

Olen esittänyt ja esitän edelleen, että poliisin toiminta-aika on määriteltävä laissa, siis se aika, missä ajassa kiireellisessä tapauksessa poliisin on viimeistään oltava paikalla. Samanlaisen esityksen on tehnyt Lapin aluehallintovirasto, ja haluankin kysyä, arvoisa ministeri, mikä on teidän kantanne tällaiseen esitykseen.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymykseni liittyy poliisien resursseihin ja harmaan talouden torjuntaan raskaan liikenteen osalta.

Meillä on viimeisten parin vuoden aikana muodostunut kabotaasiongelma nimenomaan valvonnan kannalta. Kun Suomeen tuolta muilta mailta vierahilta rekka saapuu, niin kolme keikkaa voi täällä Suomenmaassa heittää. Viesti alan toimijoilta on aivan selkeä, että poliisivalvonta ja raskaan liikenteen valvonta tässä asiassa on heikohkoa, ja poliisi ilmoittaa, edelleenkäsin viesti tulee alan toimijoitten kautta, että valvonta tässä nimenomaisessa kabotaasiasiassa on äärimmäisen vaikeata. Tämähän menee oikeastaan liikenne- ja viestintäministeriönkin puolelle, mutta kun poliisivoimat ovat sisäministeriön hallinnon-alaa, niin kysyn, onko raskaan liikenteen valvonta noin kaiken kaikkiaan, ja tämä kabotaasiongelma erikseen, resurssikysymys vai onko se vaikeuskysymys.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Salissa on puhuttu turvallisuudesta eri näkökulmista.

Nostaisin keskusteluun vielä erään uuden näkökulman. Nimittäin ministeri Räsänen on myöntänyt hiljattain julkisuudessa, että maassamme tapahtuva laiton tiedustelu eri maiden taholta on Suomelle ongelma, ja vakoilu ei ole ministerin mukaan vähentynyt kylmän sodan jälkeen. Ministerin mielestä vakoiluun voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammin, jos maamme taloudessa olisi liikkumavaraa. Kysyisinkin ministeriltä, minkälaisesta liikkumavarasta ja summista on kyse, jotta asiaan voidaan puuttua sen vakavuuden vaatimalla tasolla.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesityksissä todetaan, että "samalla Suomi varautuu EU:n ja Venäjän viisumivapauteen".

On hyvä, että Rajavartiolaitoksen toimintamenomäärärahoja nostetaan tästä vuodesta vähäsen, ja se, että ensi vuonna voidaan rekrytoida 40 rajatarkastajaa lisää kaakkoisrajalle ja pääkaupunkiseudulle, tulee todella tarpeeseen.

Mutta sitten siihen mahdolliseen viisumivapauteen. Sen on arvioitu kasvattavan rajaliikenteen jopa kolminkertaiseksi, jos viisumivapaus tulee. Tällä hetkellä, tänä vuonna kaakkoisrajalla on jo yli 10 miljoonaa rajanylitystä ja tietysti loppuvuodesta niitä tulee vielä huomattavasti lisää, ennustetaan ennätysmääriä. Tätä kautta asiantuntijat ovat arvioineet, että silloin tarvittaisiin, jos viisumivapaus tulisi Venäjälle, noin 200—300 rajavartijaa lisää. (Puhemies koputtaa) Onko Suomi varautunut tähän viisumivapauteen?

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaa talous on kiinteästi sidoksissa korruptioon. Tämä pitäisi Suomessa uskaltaa tunnustaa ja myös korruption ehkäisemiseen tulisi kiinnittää vielä enemmän huomiota ja suunnata siihen resursseja.

Vaikka Suomi keikkuukin kansainvälisissä korruptiotilastoissa vähiten korruptoituneiden maiden joukossa, ei tuo tilasto silti kerro koko totuutta. Korruptio on nimittäin myöskin piilossa tapahtuvaa rikollisuutta, jonka havaitseminen on todella vaikeaa.

Suomessa korruption tutkimiseen käytetyt resurssit ovat muihin Pohjoismaihin nähden vähäiset. Suomessa on tehty tutkimusta, jossa on löydetty korruptiota esimerkiksi kunnallisista hankinnoista. Arvoisa ministeri, kysyisinkin, miten arvioitte, onko teidän mielestänne Suomessa tutkittavaa korruptiota ja jos, niin kuinka tämä näkökulma otetaan huomioon poliisin toimintamahdollisuuksia mietittäessä.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyisin arvoisalta ministeriltä, onko todellakin totta, että yhteiskuntatakuuta ei voida käyttää alle 30-vuotiaiden vastavalmistuneiden poliisien palkkaamiseen. Tässä voisi todeta, että tämä laki ei silloin ole yhdenvertainen kaikkien ammattiryhmien kohdalla, miltä osin näen tämän hyvin epäoikeudenmukaisena.

Mutta sitten toinen asia, joka liittyy tähän rajaan ja joka on täällä tullut myös useamman kerran esille, on rajaturvallisuus ja rajan matkailijoiden määrän voimakas kehittyminen. On arvioitu, että jo vuonna 2018 matkailijoiden määrä rajalta kaksinkertaistuu, ja kun viisumivapaus tulee, niin se jopa kolminkertaistuu. Rajavartiolaitos on arvioinut, että pelkästään jo vuoteen 2016 mennessä tarvittaisiin rajavartijoita noin 175 henkilötyövuotta. Kysyisin ministeriltä: onko millään tavalla varauduttu tähän tulevaan, todelliseen tilanteeseen, joka Venäjältä on tulossa, niin matkailijoiden määrän kuin todennäköisesti myös viisumivapauden suhteen?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tälläkin kaudella ministeriö on tehnyt paljon hyvää työtä sisäisen turvallisuuden edistämiseksi, ja kiitos siitä.

Tällä hetkellä suuri uhka sisäiselle turvallisuudellemme on oman yhteiskuntamme pahoinvointi. Tuoreessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassakin nimetään, että erityisesti syrjäytyminen, alkoholihaitat ja väkivalta uhkaavat kansalaistemme turvallisuudentunnetta.

Perheiden sisäinen väkivalta on Suomessa edelleen hyvin maton alle lakaistu, vaiettu ongelma, ja tähän ongelmaan on myös hyvin vaikea saada apua. Moni häpeää sitä, ja nämä palveluketjut eivät oikein kunnissa toimi. Hyvin harvassa kunnassa esimerkiksi on käytössä tämmöinen väkivallanvastainen ohjelma. Oliko niin, että noin kolmasosassa kunnissa vasta sellainen on tekeillä.

Kysyisinkin ministeriltä, koska hyvin tärkeätä on se, että tässä sosiaalityöntekijät, kunnan työntekijät ja poliisit tekisivät hyvin laajaa yhteistyötä, jotta väkivalta tunnistettaisiin ja uhrit saisivat apua, erittäin kriittisessä asemassa tässä ovat pienet lapset, joiden hätää ei kukaan tunnista: miten näitä asioita voitaisiin tällä kaudella vielä edistää?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Turvattomuus — sehän on tunnetila, samalla tavalla myöskin turvallisuus. Se voi olla yksilökohtainen, mutta tässä nyt on eri puolilta Suomea kansanedustajat todistaneet, että se alkaa olla jo alueellisesti koettava yhteisöllinen tunnetila. Tähän liittyvät valtion toimenpiteet ja tämän hallituksen toimenpiteet, kun ne niin monilla valtion sektoreilla ovat johtaneet siihen, että viranomaiset on vedetty pois maakunnista pitkien etäisyyksien pitäjiltä. Poliisin, Tullin ja Rajan menestyksellinen yhteistyö on monilla rajaseuduilla — ja erityisesti, niin kuin täällä on todettu, Lapissa — ollut sellainen yhteistyömuoto, joka on pystynyt luomaan tätä turvallisuuden tunnetta.

Nyt täällä esimerkkinä mainittu Tunturi-Lappi menettää jo rajavartioston, ja sieltä on vähennetty voimakkaasti poliisihenkilöitä. Tässä on nyt luvattu, (Puhemies koputtaa) että lisäleikkauksia ei tule, mutta, ministeri, Enontekiöllä on vain väliaikainen ratkaisu. Mitenkä on tulevana vuonna poliisitilanne sillä alueella?

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministerin vakuutteluista huolimatta kentältä on kuulunut tietoja, että jo nyt joillakin paikkakunnilla suunnitellaan liikkuvassa poliisissa toimivien poliisien siirtoa muihin poliisin tehtäviin joskus tulevaisuudessa. Erityisen voimallista harmaa talous on rakentamisen ohella liikenteessä. Jo nyt kabotaasiliikenteen valvonta on poliisin ja alan yrittäjien kertoman mukaan lähes olematonta. Jos liikkuva poliisi lakkautetaan, tilanne vielä pahenee. Näin ollen pieni laskennallinen säästö todennäköisesti aiheuttaa paljon suuremman vahingon harmaan talouden lisääntymisen johdosta. Kysyn ministeriltä, eikö olisi aika palata lähtöruutuun ja laskea myös lisääntyvät kustannukset.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuten tiedämme, kansainvälinen rikollisuus on lisännyt aktiviteettia Suomessa. Talousrikollisuus kasvaa, väkivaltarikokset rehottavat, omaisuusrikoksia tehdään valtavia määriä. Ihmisten tuntema turvallisuuden tunne on muuttunut turvattomuuden tunteeksi. Liian usein poliisilaitokselta sanotaan: onhan teillä vakuutus, me voimme kirjoittaa teille sitten todistuksen siitä, että olette tehneet rikosilmoituksen. Tämäkö on tulevaisuuden poliisin työnkuva, että hän kirjoittaa todistuksia vakuutusyhtiöitä varten, näin kärjistäen?

Äsken ministeri asetti painopisteeksi liikennevalvonnan. Sitähän voidaan tehdä teknisin keinoin aika paljon. Toivoisin, että ministeri vähän selventäisi tätä huolenaihehierarkiaa, onko tämä se suurin huolenaihe sisäisessä turvallisuudessa, mitä liikenteessä tapahtuu. Poliisihallinnon osalta luotan enemmän liikkuvan poliisin johtajan Kari Rantalan muistioon kuin poliisihallinnon ylijohdon näkemyksiin. Kysymys on (Puhemies koputtaa) uskosta tulevaisuuteen, ja minä uskon liikkuvan poliisin johtajaan enemmän kuin ylijohdon näkemyksiin.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvin tullut arjen turva harva-asutusalueilla esille, ja nostaisin tässä sen uudistuksen — ja erilaiset uudistukset — esille, että esimerkiksi Pirkanmaalla tehtiin uudistus siten, että kerättiin melkein kaikki poliisit Tampereelle, mutta Keski-Suomessa jätettiin sentään joitain toimipisteitä. Miettikää sitä, kun teette uudistuksia, kuinka ne otetaan käyttöön. Eri maakunnissa on vähän turhan isoja eroja.

Sitten toinen asia on poliisivankilat, eli vaikka nyt ei ole suoria säästöpaineita, niin ainakin Pirkanmaalla halutaan lakkauttaa se viimeinenkin poliisivankila, mikä on Mäntässä, mikä palvelee niin Keski-Suomen kuin myös sitten Pirkanmaankin aluetta. Se ainoakin poliisipartion tehtävä jää sitten juoppokuljetuksiin kohti Tamperetta, jossa menee kaksi poliisimiestä à kaksi tuntia suuntaansa. Siinä menee puoli vuoroa, kun he vievät sitten. Varsinkin nyt, kun lainsäädäntö mahdollistaa sen, että rikolliset täytyy tuoda tai he voivat tulla kotietsinnässä sinne katsomaan, mitä kotietsinnässä tapahtuu, niin silloin yhtä lailla on tätä kuljetusta ja poliisivoimien resurssit menevät näihin kuljetuksiin. (Puhemies koputtaa) Voidaanko esimerkiksi tätä kuljetusta ulkoistaa?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on monta vaikeata kysymystä ministerille tehty, ja itse aion näin joulun alla tehdä pikkuisen helpomman. Kysymys on Parikkalan—Syvänoron rajanylityspaikasta. Tällä hetkellähän siellä on lupamenettely, ja tarkoitus olisi, että 2014 tämä rajanylitys Parikkalassa vakinaistettaisiin. 2013 pitäisi tehdä toimenpiteet sinne, neljä työpaikkaa tarvittaisiin, maksaa 200 000 euroa. Tämä järjestely pitäisi tehdä sitten vuonna 2013, ja tiukan paikan tullen näilläkin resursseilla tämä vakinaistaminen voidaan tehdä 2014 vuoden alusta. Venäläiset ovat omalla puolellaan tehneet jo kaikki valmiiksi, lähinnä lähiyhteistyörahoilla, ja Parikkalassa siinä mielessä on kaikki. Haluaisin nyt varmistaa ministerin positiivisen kannan tähän rajanylityspaikan vakinaistamiseen vuodelle 2014. Jos minun tietoni on tässä oikein, että ministerillä on positiivinen kanta, niin sitä ei tarvitse mitenkään erityisesti perustella, mutta jos jostain syystä minun tietoni on väärä, (Puhemies koputtaa) niin siihen haluaisin kuulla perusteet.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaakkois-Suomen rajanylityksistä, yhä kasvavista rajanylityksistä, on jo paljon ollut tässä salissa puhetta, ja sillä saralla jatkan itsekin. Ilman tuota viisumivapauttakin rajanylitykset ovat kasvaneet koko ajan ja vaativat lisäresursointia rajanylityspaikoille jo nykyisellään. Tästä hyvänä esimerkkinä on, että Rajavartiolaitokseen nuo 42 rajavartijaa lisää rekrytoidaan mutta poliisi jää vaille lisäresursointia. Kuitenkin alueella päivittäin on yli tuhat venäläistä matkailijaa, mikä tulisi minun mielestäni kyllä näissä poliisin resursseissa huomioida. Kysyisinkin, onko ministerillä valmiutta tarkastella rajanylitysten tuomaa lisäresursoinnin tarvetta poliisin osalta myös Kaakkois-Suomessa, kuten Pohjois-Suomessa sesonkiaikoina tehdään.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Täällä on paljon käyty nyt keskustelua nimenomaan harva-asutusalueiden turvallisuustarpeista. Haluaisin kyllä todeta sen, että turvallisuuden lisäksi myös turvallisuudentunne on tärkeä asia, ja ei pitäisi väärällä tiedolla myöskään olla lietsomassa turvattomuudentunnetta.

Poliisin toimintakyky ei ole viime vuosina heikentynyt, vaan päinvastoin, se on keskimäärin parantunut, eikä se ole myöskään heikentynyt harva-alueilla. (Markus Mustajärvi: Keskimäärin!) Totta kai meillä on ongelmia — en väitä, etteikö olisi ongelmia — ja varmasti on niitä tilanteita, joissa poliisia tai muita turvallisuusviranomaisia joudutaan liian pitkään odottamaan, mutta hallitus ei ole tekemässä mitään sellaisia ratkaisuja, joilla harva-asutusalueiden turvallisuustilannetta poliisin osalta oltaisiin heikentämässä. Esimerkiksi tuo palveluverkkouudistus on edelleen keskeneräinen, mutta olen linjannut sen valmistelua nimenomaan niin, että harva-asutusalueiden palveluverkkoa ei miltään osin olla heikentämässä. Toivon, että tammikuussa, kun tuo esitys tulee, tutustutte siihen huolella ja myös viette sitä sanomaa eteenpäin, ettei tule semmoista väärää turvattomuuden tunnetta kansalaisille.

Opintososiaaliset edut Poliisiammattikorkeakoulussa aiotaan säätää ja saattaa muun ammattikorkeakoulutuksen tasolle. Olemme tehneet myös kyselytutkimuksen, jonka mukaan tällä ei ole ratkaisevaa vaikutusta siihen, millä tavalla henkilöt hakeutuvat koulutukseen.

Täällä verrattiin Poliisihallitusta Rajavartiolaitoksen esikuntaan. Tässä suhteessa totean, että itse asiassa Poliisihallitus tälläkään hetkellä ei ole millään tavalla erityisen vahva verrattuna näiden muiden turvallisuusviranomaisten hallintoon tai esikuntalaitokseen, mutta silti siellä on sitä keventämisen varaa. Olen jo linjannut, että sieltä ainakin se 29 virkaa täytyy ottaa pois. Selvitysmieshän tekee vielä lisää selvitystä tästä, jotta saadaan se joustavaksi ja jänteväksi järjestelyksi.

Täällä kysyttiin myös tiedustelutoiminnasta ja suojelupoliisin tarvitsemista resursseista. Tässä suhteessa täytyy todeta se, että Poliisihallitus tulee linjaamaan näiden resurssien puitteissa, jotka eduskunta nyt tulee muun muassa ensi vuodelle säätämään, myös sen, minkälaiset tulevat olemaan suojelupoliisin resurssit. Itse pidän tilannetta siinä mielessä hyvänä, että meillä on erittäin ammattitaitoinen henkilöstö suojelupoliisissa tätä tiedustelutoimintaa myös hoitamaan.

Sitten rajaliikenteen kasvu. Se on todellakin suuri haaste meille. Meillä sekä rajatarkistusten tarvitsema henkilöstömäärä että rajanylityspaikkojen tarvitsemat investoinnit vaativat kyllä resursseja tulevina vuosina. Sen takia pidän hyvänä, että myös valiokunnat ovat tähän kiinnittäneet huomiota. Kehysneuvotteluissa täytyy katsoa, että meillä on riittävät resurssit jatkossakin suoriutua näistä.

Täällä nostettiin myös Parikkalan rajanylityspaikka parissakin puheenvuorossa esiin. Rajavartiolaitos on itse linjannut ja priorisoinut niin, että näiden jo olemassa olevien kansainvälisten rajanylityspaikkojen tarvitsemat infrastruktuurin panostukset tulee hoitaa ensin ja sitten katsotaan, mikä tilanne tämän Parikkalan rajanylityspaikan kohdalla on. Toki sekin olisi positiivinen asia, kun siihen resursseja tulevina vuosina löytyisi.

Sitten täytyy todeta tästä viisumivapaudesta, että näillä kehyksillä, jotka meillä on tällä hetkellä näköpiirissä, meillä ei ole riittäviä resursseja viisumivapauden edellyttämiin turvallisuusviranomaisten lisätarpeisiin. Siinä vaiheessa, kun tämä viisumivapaus tulee ajankohtaiseksi, mielestäni kyllä täytyy linjata aivan uudestaan myös nämä turvallisuusviranomaisten tarpeet, koska se tulee lisäämään rajaliikennettä ja se tulee myös lisäämään muiden viranomaisten tarvetta.

Maahanmuuttopolitiikasta täällä kyseltiin, muun muassa perheenyhdistämiskäytännöistä ja pitkistä jonoista. Osittain toki sillä lisärahoituksella, mikä nyt on käsittelyssä, pystytään myös vauhdittamaan näitä perheenyhdistämishakemusten käsittelyjä. Hallitus on parhaillaan myös selvittämässä sitä, voitaisiinko toimeentuloedellytyksiä muun muassa humanitaarisessa maahanmuutossa, ylipäänsä perheenyhdistämisessä, jollain tavalla yhdenmukaistaa muiden Pohjoismaiden kanssa, niin kuin hallitusohjelmaan on indikoitu, mutta tämän asian selvittäminen on edelleen kesken.