Puolustusministeriön hallinnonala 27
Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalalta
otan esille ensiksi määrärahalisäykset. Sotilaallisen
maanpuolustuksen osalta valiokunta lisää miljoona
euroa kertausharjoitusten lisäämiseen. Toinen
on sitten maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen.
Valiokunta lisää 200 000 euroa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
toiminnan tukemiseen. Oikeastaan nämä liittyvät
samaan asiaan.
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien toiminta on varsin haasteellisessa
tilanteessa. Siihen liittyy kaksi samanaikaista asiaa: puolustusmäärärahojen
leikkaaminen ja toisaalta puolustusvoimauudistus. Nyt jatketaan
vuoteen 2015 mennessä toteutettavan puolustusvoimauudistuksen
toimeenpanoa. Tavoitteena on, että organisaation ja toimintaperiaatteiden
muutoksella mahdollistetaan tasapainoinen puolustusbudjetti, jossa
voidaan kohdentaa riittävät resurssit puolustuskyvyn
ylläpitoon ja kehittämiseen.
Tämä puolustusvoimauudistus tulee vaatimaan
myös resursseja ja kustannuksia, ja tämä asettaa
oman haasteensa. On tietyllä tavalla siirtymäkausi,
jolloin tiettyjä toimintoja joudutaan alentamaan, ja siinä tilanteessa
on erityisen tärkeää, että pystytään
turvaamaan Puolustusvoimien toimintakyky kaikissa tilanteissa.
Valiokunta kiinnittää huomiota kertausharjoitusten
vähenemiseen entisestään. Kertausharjoitusten
supistuminen vaikuttaa valiokunnan mielestä nopeasti sodanajan
joukkojen osaamiseen ja suorituskykyyn sekä reserviläisten
maanpuolustustahtoon ja yleisestikin maanpuolustustahtoon. Ensi
vuonna on tarkoitus kouluttaa vain 2 000 reserviläistä.
Kuluvana vuonna kertausharjoituksissa on ollut 3 800 henkilöä.
Kertausharjoitukset kohdennetaan ensisijaisesti avainasejärjestelmien
käyttäjille ja maakuntakomppanioille. Juuri tästä syystä,
jotta nämä kertausharjoitukset pystyttäisiin
tietyllä tasolla turvaamaan, on tämä määrärahalisäys.
Valiokunta kantaa huolta myös kotimaisen puolustusteollisuuden
tulevaisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä.
Valiokunta pitää tässä tilanteessa
erittäin tärkeänä edistää teollisuuden
vientiä ja kansainvälistymistä talousarvioesityksen
kirjauksen mukaisesti, jotta kotimainen teollisuus pystyy hyödyntämään
avautuvia eurooppalaisia markkinoita.
Arvoisa puhemies! Puolustusmateriaalihankintojen osalta valiokunta
kiinnittää huomiota siihen, että sodanajan
joukoille siirtymäkauden aikana muodostuvaa materiaali-investointien
vajetta tulee kuroa kiinni uudistuksen jälkeen niin, että käytettävä materiaali
vastaa mahdollisimman hyvin toimintaympäristön
edellyttämiä suorituskyvyn vaatimuksia ja uudistettuja
toimintatapoja. Valiokunta toteaa myös samalla, että puolustusmateriaalin
kustannuskehityksessä kehitys on yleistä hintatasoa
nopeampaa. Tämä väistämätön
kehitys on siten otettava huomioon jo uudista tehtäessä ja
tasapainotettua puolustusbudjettia tavoiteltaessa.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys tässä tilanteessa
korostuu, ja siitä syystä valiokunta on esittänyt
tätä 200 000 euron lisäystä MPK:n
toimintaan. MPK:n järjestämänä koulutusvuorokauden
hinta on huomattavasti edullisempi, ja tämä vaikuttaa
myös merkittävästi maanpuolustushenkeen,
jonka turvaaminen ja vahvistaminen tässä tilanteessa
on erityisen tärkeää.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Sitten kolme puheenvuoroa, ja sen jälkeen ministeri.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Omassa puheenvuorossani haluan kaksi asiaa nostaa
esille.
Ensinnäkin suomalaisen puolustusvoimateollisuuden toimintaedellytysten
säilyminen, jotta se kriittinen osaaminen saadaan pysymään
täällä kotimaassa ja turvaamaan Suomen
puolustuskyvyn säilymistä myös, tietenkin,
poikkeus- ja kriisitilanteissa. Sen edellytykset on turvattava myöskin
sen takia, että pystytään hyödyntämään paremmin
näitä eurooppalaisia markkinoita.
Toinen esiin nostamani asia on tämä erittäin tervetullut
1 miljoonaa euroa lisää kertausharjoitusten lisäämiseen.
Niillä pystytään se 6 060 kertausharjoitusvuorokautta
toteuttamaan. Kertausharjoitustoiminta on kaiken kaikkiaan erittäin tärkeä osa
puolustuskyvyn säilyttämistä, ja kannan
erittäin monien muitten tapaan suurta huolta siitä,
että kertausharjoitusvuorokausia on näin rajusti
vähennetty. Toki 2015 ehkä ollaan palaamassa sitten
toisenlaiselle kehityskehälle, mutta aika näyttää sen.
Mutta tämä on niin tärkeä asia, että vaikka
nyt ei vielä eletä edes vuotta 2013, niin toivon,
että vuodelle 2014 näitä kertausharjoituspäiviä pystyttäisiin
lisäämään.
Ismo Soukola /ps:
Arvoisa puhemies! Hallitus on runnonut läpi tätä puolustusvoimauudistusta
ja samaan aikaan sysännyt vielä sekaan melkoiset
budjettileikkaukset, jotka kohdistuvat erityisesti puolustusmateriaalihankintoihin.
Kuten täällä äsken tuli ilmi,
materiaalihankintojen hinnat ovat voimakkaassa nousussa.
Puolustusvoimien toiminnan rakenneuudistuksen lähtökohtia
ovat Puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen
asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteiden
kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Valtion
ensi vuoden talousarvioon esitetty hallitusohjelman mukainen 70,82 miljoonan
euron menovähennys puolustusministeriön hallinnonalalle
kuitenkin uhkaa näitä yleisesti hyväksyttyjä lähtökohtia.
Hallituksen puolustushallintoon kohdistamat säästövelvoitteet ovat
yhdessä laajan puolustusvoimauudistuksen kanssa kohtuuttomia.
Mikään muu hallinnonala ei joudu näin
suhteettoman suurien säästötoimenpiteiden
kohteeksi. Pelkomme on, että hallituksen rajut ja väärin
kohdistetut säästötoimet rapauttavat
maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja
vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan
puolustukseen koko valtakunnan alueella. Etenkin alueellisten joukkojen
materiaalihankintojen karsiminen ja viivästyttäminen,
Ilmavoimien lentotuntien ja Merivoimien alusvuorokausien leikkaaminen,
varusmiesten maastovuorokausien huomattava vähentäminen
nykytasosta sekä reserviläisten kertausharjoitusten
täysin riittämätön määrä aiheuttavat
sodanajan joukkojen suorituskyvyn laskun pitkälle tulevaisuuteen.
Tilanne on huolestuttava varsinkin, kun hallitus on ajanut Suomen
eräänlaiseen miinaan, nimittäin jalkaväkimiinat
kieltävään Ottawan sopimukseen.
Perussuomalaisten mielestä hallituksen vastuuton virhelinja
olisi korvattava nyt eikä vasta ensi vaalikaudella. Sotilasliittoon
kuulumatonta Suomea puolustaa tehokkaasti ja taloudellisesti yleiseen
asevelvollisuuteen perustuva ja riittävästi kertausharjoitettu
reserviläisarmeija. Paras vakuutus pahan päivän
varalle on maanpuolustustahtoinen kansakunta, oma ja uskottava puolustuskyky,
ja sillä on ennalta ehkäisevä vaikutus.
Säästöjen perumisen lisäksi
ehdotamme varusmiehille maksettavan kotiuttamisrahan palauttamista.
Yleistä asevelvollisuutta on vahvistettava. Varusmiespalveluksen
päättyessä monet nuoret ovat ilman vakituista
toimeentuloa, ja etenkin jo lapsuudenkodistaan pois muuttaneet ajautuvat
kotiuttamisen jälkeen helposti sosiaalitukien varaan. Kotiuttamisrahalla
voitaisiin tehokkaasti tukea arkielämään
siirtyviä nuoria. Se olisi valtiovallalta selkeä tunnustus
kansalaisvelvollisuutensa ryhdikkäästi suorittaneille
miehille ja tietenkin myös vapaaehtoisille naisille. Puolustushallinto
on jo toteuttanut suuren osan realistisesta vyön kiristämisestä,
ja tulevat leikkaukset syövät suoraan Puolustusvoimien
suorituskykyä.
Edellä olevan perusteella perussuomalaiset esittävät
70,82 miljoonan euron lisäystä sotilaallisen maanpuolustuksen
toimintamenoihin ja edellyttävät seuraavan lausuman
hyväksymistä: "Eduskunta edellyttää,
että hallitus turvaa maamme yleiseen asevelvollisuuteen
pohjautuvan itsenäisen ja uskottavan puolustuksen koko
valtakunnan alueella."
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Puolustusministeriön pääluokkaan
kohdistetut leikkaukset uhkaavat rapauttaa Suomen uskottavan puolustuskyvyn
ja koko maan puolustamisen periaatteen. Pyysin tämän
puheenvuoron, koska nämä päätökset,
mitä hallitus on tehnyt, koskettavat erityisesti meidän
maakuntaamme. Meidän maakunnastamme lähtee kaksi
varuskuntaa, ruutitehdas on ikään kuin katkolla,
ja sieltä lähtee myös pienempiä työllistäjiä,
varikoita. Haluaisinkin ministeriltä selvityksen, miten ministeriö kantaa
sitä hallituksen vaatimaa kuuluisaa yhteiskuntavastuuta.
Siitähän on puhuttu suuryritysten ja kotimaisen
teollisuuden kohdalla. Miten silloin, kun hallitus omilla päätöksillään
murentaa tätä yhteiskuntavastuuta? Missä on
vastuullinen työnantajapolitiikka? Minkälaisia
lisäresursseja ja lisätoimia Keski-Suomen maakunta
saa niin, että ihmiset pystyvät asumaan siellä,
minne ovat kotinsa perustaneet, ja heillä on turvallinen
elannonsaamismahdollisuus jatkossakin?
Haluaisin lisäksi tietää, miten turvaamme
sen maanpuolustushengen, joka on syntynyt maan kattavasta varuskuntaverkosta.
Se on pitänyt yllä maanpuolustustahtoa, ollut
kertausharjoitusten paikkana, saanut aikaan sen, että nuorilla
on into lähteä suorittamaan omaa asevelvollisuuttaan. Minkälaisia
lisäresursseja tai lisäpanostuksia on näitten
valtavien leikkausten tilalle, kompensoimaan tätä asiaa?
Haluan vielä ministeriltä saada varmistuksen siihen,
eikö näitä materiaalihankintoja voisi
aikaistaa niin, että esimerkiksi se ruutitehdas, joka on
siis Suomen ainoa ruutitehdas, voisi säilyä meillä.
Onhan se aika hälyttävää, jos
ajattelemme niin, että sitten, kun kriisitilanne tulee,
sitä ruutia pitäisi esimerkiksi naapureilta ruveta
kyselemään.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
No niin, seuraavaksi ministeri Haglund tuosta puhujakorokkeelta,
viitisen minuuttia. — Olkaapa hyvä.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Arvon edustajat! Ensiksi kiitokset hyvistä puheenvuoroista
ja puheenjohtaja Töllille kiitokset ja kiitokset kaikista
niistä hyvistä päätöksistä,
mitä täällä eduskunnassa on
tehty myös meidän pääluokkamme
osalta. Pidän näitä eduskunnan tekemiä lisäyksiä erittäin
tervetulleina, ja niin kuin tässä edustajien puheenvuoroista kävi
ilmi, niin tämä puolustushallinnon taloustilanne
on aika haastava. Tämä on tietenkin kaikkien tiedossa
ja myös tietenkin minun haasteeni siinä tehtävässä,
missä toimin.
Joitain kommentteja näihin edustajien esittämiin
kysymyksiin tähän mennessä. Ensiksi tämmöisellä yleisellä tasolla:
Itse en koe, että olemme tässä tilanteessa
parin, kolmen, neljän, viiden vuoden tähtäimellä rapauttamassa
meidän itsenäisen maanpuolustuksen toimintakykyä tai -tasoa,
mutta pitkän päälle tietenkin tämmöisellä tasolla
emme voi jatkaa varsinkaan materiaalihankintojen osalta, ja on kerrottu
minun ja myös komentajan ja muiden toimesta myös
julkisuuteen, että arvio on, että tämän
vuosikymmenen loppupuolella joudumme kyllä investoimaan
enemmän materiaalihankintoihin, jos haluamme uudistaa ja
korvata, siis käytännössä korvata,
sitä materiaalia, mikä on vanhenemassa. Tämä on semmoinen
haaste, mihin kyllä on vastattava, ja tästä varmaan
puhumme paljon tämän selonteonkin yhteydessä,
josta pääsette keskustelemaan heti palattuanne
tauoltanne helmikuun alussa.
Mitä tulee tähän vapaaehtoisen maanpuolustuksen
kenttään, niin siinä tosiaan minunkin
huoleni on ollut suuri, ja pidän hyvänä,
että tässä on nyt tehty eduskunnan toimesta
ja myös meidän sisäisen priorisointimme
kautta eräitä toimenpiteitä, jotka vähän
parantavat tätä tilannetta, mutta tietenkin minunkin
huoleni on juuri se, että myös kertausharjoitusten
määrä on tänä ja ensi
ja sitä seuraavana vuonna vielä hyvin alhainen.
Sitten vuonna 15 se nousee ihan kohtuulliselle tasolle.
Minä voin vähän ilahduttaa teitä sillä tosiasialla, että olemme
sopineet ja kyenneet sisäisin kohdennuksin saamaan kertausharjoitusmäärän 5 000:een
ensi vuonna. Tässä puhuttiin 2 000:sta, ja
se oli myös se alkuperäinen luku, mistä on
sovittu tämän PV-uudistuksen yhteydessä,
mutta se oikea luku ensi vuodelle, mihin tähtäämme,
mistä olemme sopineet Puolustusvoimien kanssa näissä tulosneuvotteluissa,
on 5 000 sen jälkeen, kun eduskunta ystävällisesti
vielä lisäsi tähän miljoonan,
mihin edustaja Töllikin viittasi puheenvuorossaan. Tämä on
tietenkin hieno asia, joskin 5 000 reserviläistä ei
ole suuri määrä verrattuna siihen, mihin
olemme tottuneet, ja se saisi tietenkin olla vielä suurempi.
Sitten yleisesti ottaen, arvoisa puhemies, tietenkin on hyvä muistaa,
että nämä säästöt
ovat erittäin vaikeita, mutta samalla on hyvä muistaa, että valtiontalous
on tällä hetkellä 9 miljardia euroa pakkasella,
ja se on myös semmoinen asia, mihin jokaisen vastuullisen
päättäjän on tartuttava, ja
tämän myötä jokaiselle hallinnonalalle
on jo kohdistettu jonkun verran säästöjä.
Niin kuin tässä ihan oikealla tavalla todettiin,
niin puolustuksen alueelle niitä olisi kohdistettu paljon enemmän
kuin monelle muulle, mutta pelkään pahoin, että kevään
kehysneuvottelujen jälkeen voi olla, että tämä tilanne
saattaa jopa vähän tasautua, mutta se jää nähtäväksi
keväällä.
Mitä tulee tähän ruutitehtaaseen,
johon edustaja Kalmari viittasi, niin ikävä kyllä meidän
arviomme on — joskaan nämä tehtaat eivät
kuulu minun vastuulleni, mutta silti olen tietenkin sitä asiaa
katsonut, koska kannan myös siitä tilanteesta
huolta — että tehdas ei kyllä pysy pystyssä vain
Puolustusvoimien hankintojen varassa, vaan se vaatii myös
sitä, että siviiliruutituotanto jne. on kilpailukykyistä ja
sille on ostajia. Tässä on se haaste, ja sitä tilannetta
nyt tietenkin seurataan, ja toivon myös itse, että siihen
löytyy joku ratkaisu, koska koen, että on tärkeätä,
että tehdas muodossa tai toisessa jatkaa toimintaansa.
Se on myös Puolustusvoimien näkökulmasta
ja huoltovarmuusnäkökulmasta tärkeä asia.
Mitä tulee tähän PV-uudistukseen
ja näihin varuskuntalakkautuksiin, mistä olette
puhuneet paljon, niin siinä tosiasia on hyvä muistaa:
meillä silti oli ihan liian suuri rauhanajan koulutusorganisaatio
verrattuna siihen ikäluokan kokoon, mikä tänä päivänä astuu
palvelukseen, ja se oli semmoinen asia, mihin oli löydettävä joku
ratkaisu. Ymmärrän, että tämä on
erittäin vaikea asia, ja koen itsekin sitä päivittäisessä työssäni, mutta
silti pidän tätä peruslinjaa perusteltuna.
Se tietenkin aiheuttaa tietyissä maakunnissa suurta tuskaa
niin työllisyysnäkökulmasta kuin monesta
muustakin näkökulmasta.
Hyvä ehkä viimeisenä, arvoisa puhemies,
todeta sen verran, että tällä hetkellä näiden
Puolustusvoimien henkilöstövähennysten
suunnittelu on erittäin hyvin edennyt. On arvioitu, että se määrä ihmisiä,
joita loppujen lopuksi joudutaan sanomaan irti, on hyvin vähäinen
johtuen siitä, että hyvin suuri osa on hoidettu
eläköitymisen kautta ja sitten moni on hakenut
muuta työtä ja myös saanut muuta työtä.
Toisin sanoen puhuttiin jossain vaiheessa siitä, että tuhansia
työpaikkoja pois, ja se pitää edelleen
paikkansa — siis se määrä, joka
väheni, oli yli 2 000 — mutta tällä hetkellä arvioni
on, että niiden osalta, joita joudutaan irtisanomaan, puhutaan
sadoista, joka tietenkin on suuri luku, ja jokaisen kohdalla on
henkilö, jonka kohdalla se on tosi vaikea asia, ja kannan
siitä huolta, mutta silti määrällisesti
se ei ole niin suuri kuin mistä puhuttiin, ja pidän
tätä silti hyvänä, vaikka tilanne
on vaikea.
Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa tämän verran.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kiitoksia, ministeri Haglund. Meillä on tämän
pääluokan käsittelyyn tässä yhteydessä aikaa
vähän reilu tunti. Saattaa olla, että se
menee koko ajan tässä debattipuheenvuorojen melskeessä.
Elikkä niitä, jotka haluavat osallistua debattiin,
pyydän painamaan V-painiketta ja nousemaan ylös. — Olkaa
hyvä, teidät on rekisteröity.
Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puolustusbudjettiin kohdistuvat leikkaukset
ovat hirmuiset, mutta en tällä kertaa erityisemmin
puhu niistä, sillä edustaja Soukolan puheenvuorosta
kävi olennaiset asiat ilmi.
Pari sanaa kertausharjoituksista. Nimittäin viime vuonna
tosiaan kertausharjoitettiin yli 27 000 reserviläistä.
Säästökuurista johtuen tänä vuonna
ja kahtena seuraavana oli tarkoitus alun perin kouluttaa vain 2 000,
mutta onneksi tosiaan tämän vuoden toteuma on
sentään 3 800 ja ensi vuonna sitten 5 000
ministerin positiivisen lausunnon mukaan. Sekin on toki täysin
riittämätön määrä,
ja on syntymässä osaamisvaje. Siksi on hyvä,
että valtiovarainvaliokunnassa haluttiin lisätä miljoona
euroa kertausharjoituksiin. Sillä pystytään
toteuttamaan noin 6 000 lisäkertausharjoitusvuorokautta.
Tuleeko tämä ministerin mainitseman ensi vuoden
5 000:n päälle?
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan on luvassa pieni
lisäsumma. Tämäkin on oikeansuuntainen
korjausliike, sillä ilman riittäviä kertausharjoituksia
yleinen asevelvollisuus dementoituu.
Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Maastovuorokausien, lentotuntien, alusvuorokausien
ja kertausharjoitusten määrän radikaali
vähentäminenhän heikentää pitkäksikin
aikaa puolustuksen suorituskykyä, ja kun tingitään
materiaalihankinnoista, niin sillä on alueelliseen puolustukseen
iso vaikutus. Tämän ministeri tietää erittäin
hyvin. Näistähän komentaja Puheloinen
on todennut, että nyt Suomi ottaa riskiä maanpuolustuksen
näkökulmasta katsottuna, Suomi ottaa riskiä.
Tämän saman vahvisti myös Pääesikunnan
päällikkö, vara-amiraali Rannikko Kouvolan
paraatipuheessaan.
Me lähestymme turvallisuusselonteon julkistamista näinä aikoina,
ja siinä olennaisin kysymys on vuoden 2015 jälkeinen
puolustuksen määrärahojen taso. Jos siihen
ei tule kohennusta, niin silloin, kaikkien arvioitsijoittenkin mukaan, päättäjien
mukaan, joudutaan arvioimaan uudelleen koko maan puolustamista,
yleistä asevelvollisuutta ja myös sotilaallista
liittoutumista, siis puolustuksen fundamenttia, niin kuin termi
kuuluu, kovia perusasioita Suomessa. Kysynkin, vähän
tylysti: Onko niin, herra ministeri, että tämä Kataisen
hallitus ei kerta kaikkiaan pysty päättämään
selkeästi vuoden 2015 jälkeisestä puolustuksen
määrärahatasosta? Onko tämä asia
näin karulla tavalla?
Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Puolustusministeriön pääluokka
ei sisällä mitään yllätyksiä.
Puolustusvoimauudistus etenee päätetyllä tavalla
kivuttomasti, mutta myös säästöt,
mitä ensi vuodelle suunniteltiin, olivat tiedossa.
Mutta niin kuin edustaja Kääriäinen
tuossa totesi, vaara piilee siellä hallituksen puolivälitarkistuksessa
ja kehysriihessä. Jos siellä vielä joudutaan
leikkaamaan enempi, niin silloin kyllä meidän
puolustuksemme uskottavuus horjuu aika pahasti. Niihin neuvotteluihin
kyllä toivotan ministerille menestystä ja voimia
pitää puolensa, tästä ei ole
enää varaa tinkiä.
Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Maanpuolustuksen vapaaehtoistoimintaan lisätään
tänä vuonna 200 000, viime vuonna se
oli 150 000. Nyt voisi esittää toiveen,
että tästä rahasta ohjattaisiin ainakin
osa niille paikkakunnille, joilla varuskuntia lakkautettiin, koska
tietysti niillä alueilla on tärkeätä saada
pysymään maanpuolustustahto mahdollisimman ylhäällä — vaikka
viimeinen MTS:n tutkimus kyllä kertoo sen, että suomalainen
maanpuolustustahto on korkeammalla kuin aikaisemmin, elikkä ainakaan
vielä eivät nämä säästöpäätökset
ole siellä purreet.
Toinen asia, kertausharjoitusten osalta: Sinne tulee miljoona
euroa lisää ensi vuodelle. Näyttää siltä,
että myös ensi vuonna olemme rahan tarpeessa puolustusministeriön
osalta. Osaako ministeri sanoa sitä, mahtaako tämä nyt
lisätty miljoona sisältyä ensi vuonna
kehyksiin tai budjettiin hallituksen esittämänä?
Valtiovarainministeri ollessaan valtiovarainvaliokunnassa kuultavana
sanoi, että eduskunnassa tehtävät lisäykset
olisivat kertaluonteisia eivätkä toistuvia. Siinä mielessä toivoisimme,
että nämä olisivat sitten siellä kehyksissä mukana.
Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat on todella säästöjen
tiellä, ja nämä säästöt
johtuvat tietenkin valtiontalouden heikosta tilasta, mutta myös
siitä, että Suomeen ei ole koskaan rauhan aikana
kohdistunut näin vähäistä sodan
uhkaa. Eli myös siksi se on semmoinen sektori, josta meillä tällä hetkellä on
ollut mahdollisuus resursseja vähentää.
(Seppo Kääriäisen välihuuto)
Nyt kun jaostossa tehtiin päätöksiä,
niin mielestäni hyvää niissä päätöksissä kuitenkin
oli se, että kertausharjoituksien lisämääräraha
suunnattiin nimenomaan sodanajan joukkojen kertausharjoituksiin.
Silloin se tavoittaa kaikki henkilöt, myös ne,
jotka ovat mukana vapaaehtoistoiminnan kautta eli eivät
olisi sinne muuten tulossa.
Tässä maanpuolustusjärjestöjen
tuessa nimenomaan tahtotila oli suunnata sitä näille
paikkakunnille, joilta varuskunnat lakkaavat. Eli tämä oli
se tahtotila, millä näitä lisäyksiä tehtiin.
Mutta jatkossakin varmasti Puolustusvoimat tulee laihdutuskuuria
jatkamaan, ja toivottavasti se suoritetaan niin, että mahdollisimman
vähäisin vaurioin selvitään.
Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):
Herr talman! Vi vet alla att försvarsmaktsreformen
kommer att kräva en del resurser i inledningsskedet och
när den genomförs. Samtidigt vet vi också att
försvaret har drabbats, kanske till och med oskäligt
hårt, av budgetnedskärningar, men i utskottet
har vi blivit övertygade om att man ändå kan
klara av det här förutsatt att nivån på anslagen
kan återgå till det normala från och med
2015.
Herra puhemies! Kysyisin kahta asiaa. Totean, että niukasta
budjetista huolimatta varusmiesten päivärahoja
kyetään vähän korottamaan. Kysyn
ministeriltä vielä lisäksi, miten ajatellaan,
että voidaan varusmiesten koulutusta parantaa ja heidän
motivaatiotansa parantaa. Toiseksi kotimaisen puolustusteollisuuden
tulevaisuus: mitä puolustusministeriön suunnalta
voidaan tehdä edistääkseen vientiä tai
muuten turvatakseen kotimaisen teollisuuden tulevaisuutta?
Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Myös puolustussektori on käymässä yhä kansainvälisemmäksi,
ja yhteistyö sillä sektorilla on tärkeää.
Nykyään vannotaan paljon pohjoismaisen yhteistyön
nimiin, ja meillä on tietysti jo esimerkkejä erilaisesta
yhteistyöstä. Olisin kysynyt ministeriltä,
missä näette tämän pohjoismaisen
yhteistyön rajat eli missä tulee vastaan se raja,
jolloin sitten tarvittaisiin puolustussopimus, jotta resursseja
saataisiin kriisin olosuhteissa, sodan olosuhteissa yhdessä käytettyä.
Ymmärrän kyllä koulutusyhteistyön
ja materiaaliyhteistyön, mutta näettekö jossakin
rajat, ja mitä ehkä odotatte tältä pohjoismaiselta yhteistyöltä konkreettisesti?
Sitten toinen kysymys, josta täällä ei
vielä ole puhuttu, meidän osuutemme kansainvälisessä kriisinhallinnassa,
rauhanturvatoiminnassa. Tiedän, että niihin budjetoidaan
erikseen ja ne ovat tietysti myös ulkopolitiikan kysymyksiä,
mutta miten näette Suomen valmiudet tulevana vuonna osallistua
kansainväliseen kriisinhallintatyöhön tämän
budjetin valossa ja myöskin näitä eri
operaatioiden riskejä arvioiden?
Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että tämän puolustusvoimauudistuksen
toteuttamisessa on tavoitteena se, että sitten toiminnan
taso nostetaan kaikilta osin vuonna 2015 uudistettuja toimintatapoja
vastaavaksi. Miten tässä väliaikana, nyt
tästä siihen saakka, kun joka tapauksessa tulee
melkoinen murros ja on nämä leikkaukset, kun materiaalihankinnoissa
tulee vaje, koulutuksessa tulee vaje ja toiminnoissa on vaje, turvataan
riittävä puolustusvalmius?
Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Euroopan unionin alueella yleensä asevarustelujen,
puolustuskykyyn satsattavien materiaalien, eurojen määrä laskee,
kun sen sijaan Itämeren piirin kaikissa maissa puolustusmenot
ovat nousussa. Me olemme osaltamme Suomessa tilanteessa, jota täällä on
laajasti kuvattu, jota osittain koetamme kompensoida erittäin
pitkälle viedyllä pohjoismaisella yhteistyöllä,
johon edustaja Haavistokin täällä viittasi. Kannustan
ministeriä ja hallitusta etenemään siinä hyvin
rohkeasti. Pitäisin oikeastaan hyvinkin välttämättömänä,
että hallitus ennakkoluulottomasti jo tässä vaiheessa
ottaa arvioitavaksi mahdollisen pohjoismaisen yhteisen puolustuksen suunnassa
olevien jollakin tavalla hahmotettavien valtiosopimusten luomisen
niin, että tämä pohjoismainen yhteistyö puolustuspuolella
merkitsisi konkreettista katetta, ei vain harjoitusten ja materiaalihankintojen
merkeissä, vaan silloin, kun tulee tosiasiallinen tilanne,
tämä pohjoismainen yhteistyö myöskin
pelaisi niissä olosuhteissa, ja se silloin tulisi edellyttämään
valtiosopimuksen kaltaisia järjestelyjä.
Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimat lakkauttaa joukko-osastoja.
Näillä joukko-osastoilla on erinomaisia, turvallisia
ampumaratoja. Monet metsästäjät, reserviläisjärjestöt
ja urheiluampujat ovat vailla omia suorituspaikkoja, harrastuspaikkoja,
puhutaan hiekkakuopparäiskimisestä ym., ja tällaisesta
ei-toivotusta toiminnasta olisi syytä päästä eroon
ja siirtää harrastus niille paikoille, joissa
se on turvallista. Kysynkin nyt arvoisalta ministeriltä,
onko mahdollista, jos käy niin, että Puolustusvoimat
siirtää joukko-osastonsa joltakin paikkakunnalta
pois, että jäisi tämä toimiva
ampumarata, että sitä ei raivata ja pureta vaan
annettaisiin sillä ikään kuin jatkohoitoa näille
harrastajille.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ruoka ja ruuti ovat kansallisen turvallisuuden
ja huoltovarmuuden kannalta tavattoman tärkeitä asioita.
Ruokaa meillä nyt onneksi vielä ihan on (Eduskunnasta: Jonkun
aikaa!) — jonkun aikaa — mutta näkymä täällä ruudin
puolella, keskeisten ampumatarvikkeitten kohdalla, on hyvin synkkä.
Ministeri tietää hyvin Vihtavuoren tilanteen,
ja se on monella tavalla nyt vaakalaudalla. Nyt kysyn ministeriltä,
onko puolustushallinto ottanut tämän asian vakavasti.
Tämä ei ole mielestäni vain Huoltovarmuuskeskuksen
asia, sillä on oma tietty rooli. Tuosta laitoksesta muutaman
vuoden vastanneena tiedän sen. Ja tiedän sen,
että tietyn vaiheen jälkeen alkaa se vaihe, jolloin
puolustusmi-nisteriön ja koko valtioneuvoston on yhteisesti kannettava
vastuu. Millä tavalla hallitus aikoo turvata sen, että tämä tarvittava
tuotanto myöskin tulevien vuosien aikaan Suomessa voidaan turvata
suomalaisen puolustushallinnon tarpeisiin?
Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihan samaan asiaan, mihin edustaja Pekkarinen
tässä viittasi, ja tämä ruutitehdas
Eurenco meitä huolettaa Keski-Suomessa tietenkin. Ministeri,
sanoitte juuri äsken, että valtio on tietysti
yksi eikä pysty yksin pelastamaan tätä tehdasta,
mutta kyllä valtio aika isolla osuudella siinä on
tätä tilauskantaa muodostamassa. Uusi omistajayrittäjä,
jos siellä on valmiina, ei varmasti ole lähdössä ennen
kuin tilauskanta on selvillä ja luotettava. Ymmärrän
hyvin, että ei voi lähteä ihan tyhjän
päälle. Nyt, kun Keski-Suomi on menettänyt
puolustuksen taholla jo kovin paljon työpaikkoja tämän
uudistuksen yhteydessä, kyllä haluaisin kysyä ministeriltä,
miten valtio tässä asiassa nyt voisi turvata,
että me emme taas jälleen olisi 200 työpaikan
menetyksen edessä tämän Vihtavuoren tehtaan
osalta. Tätä asiaa ei mielestäni kyllä pidä ollenkaan
vähätellä.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hallitus siirtää kaiken vastuun
isänmaan puolustamisesta tulevalle eduskunnalle. Kyky tehdä ratkaisuja
2015 rahoituksen osalta näyttää puuttuvan
ainakin suurimmilta puolueilta. Tämä on surullista,
mutta totta, todeta, mikä tilanne on. Kun puolustusvoimauudistuksen,
niin sanotun puolustusvoimauudistuksen, nimissä varuskuntia
lakkautettiin voimakkaasti, niin lakkauttaminen kohdistui pieniin
ja heikkoihin alueisiin, joilla oli vähiten puolustajia
täällä eduskunnassa. Pohjois-Karjalaan
ei enää ole tämän jälkeen
Puolustusvoimilla minkäänlaista sidettä.
Kysyn ministeriltä: kuinka te aiotte turvata tässä muuttuvassa
tilanteessa sen, että maanpuolustustahto myös
siellä itäisellä rajalla säilyisi?
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vasemmalta todettiin, että nyt on
hyvä säästää puolustusmenoista,
kun mikään ei meitä uhkaa. Ei tulipaloakaan
harjoitella silloin, kun talo palaa, ja minä olen eri mieltä,
minä olen huolissani meidän varusmiesten ja reservin
koulutuksesta ja kertausharjoituspäivistä.
Mikä yhdistää vuotta 1953 ja vuotta
2002? Niitä yhdistää se, että kumpanakin
vain noin 2 000 miestä pääsi
kertausharjoituksiin. Nyt olemme siis poikkeuksellisen alhaisessa
tilanteessa. Olen tyytyväinen siihen, että eduskunnassa
hallituspuolueet ovat lisäämässä nyt
tuon miljoonan. Aiemmin Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero
Karhuvaara totesi, että vähitellen vuodesta 2015
lähtien korotetaan kertausharjoituspäiviä.
Ministeri totesi, että vuonna 2015 ne nostetaan kohtuulliselle
tasolle. Mikä on nyt se totuus, missä ne ovat
vuonna 2015? Mikä on kohtuullinen taso, vai onko tuo tason
nostaminen vähitellen (Puhemies koputtaa) edessä vasta 2015
lähtien? Meidän reservimme ei valitettavasti kestä tätä.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Huomautan, että aikaraja on todella minuutti, ja kun
meillä on niukalti aikaa, niin pyritään
pysymään siinä minuutissa.
Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yritän kiipiä tähän
minuuttiin. — Mutta jatkan näistä kertausharjoituksista,
koska onhan totta, että varusmiespalveluksen jälkeen
miehet ja naiset ovat peruskoulutetut ja kertausjärjestelmä kannattelee
meidän kriisi- ja sodanajan valmiutta. Toisaalta sodanajan
joukot koostuvat pitkälti reserviläisistä ja
upseeristostakin neljä viidesosaa on reserviupseereja.
Kysynkin nyt ministeriltä ihan: voitteko vilpittömästi sanoa,
että näillä kertausharjoituskarsinnoilla, joita
juuri nyt tapahtuu, pystytään ylläpitämään keskeinen
toimintavalmius jatkossa?
Tähän liittyy toinen asia, joka herättää erityisesti
minun huoltani. Kun nyt meillä alkaa olla jo toisen polven
näitä kertausharjoitussäästäjiä,
isiä ja poikia ja tyttöjä, jotka eivät
varusmiespalveluksen jälkeen saa riittävästi
kertauskoulutusta ja jäävät näin
ulkopuolelle ja motivaatio ja maanpuolustushenki kärsivät,
mitä tähän tehdään?
Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Herra ministeri, Suomi vahvistaa rooliaan
Unifil-YK-operaatiossa Li-banonissa. Suomi ottaa johtovastuun irlantilais-suomalaisessa
pataljoonassa loppuvuodesta 2013. Samaan aikaan on valmistelut käynnissä Syyrian
kriisinhallintaoperaation käynnistämiseksi. Siitä puuhataan
myös yhteispohjoismaista kriisinhallintaoperaatiota. Suomen
kannalta siis joukkokokonaisuus oli pohjoismainen ja luonnollisesti
kytkennät myös Natoon. Milloin eduskunta saa käsittelyynsä Suomen
politiikan Lähi-idässä? Nämä ovat
erittäin suuria ratkaisuja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
kannalta. Olemmeko saamassa selonteon, vai mikä on se tapa,
jolla eduskunta pääsee päättämään
ja keskustelemaan Lähi-idän tilanteesta ja tästä erittäin
vaarallisesta ja mutkikkaasta kansainvälisestä konfliktista?
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen siunaamien puolustusvoimaleikkausten
takia kertausharjoitukset ovat uhattuina. Leikkaukset ovat kivuliaita
alueille ja ihmisille varuskuntaverkon osalta, mutta leikkauksilla
voi olla yllättäviä vaikutuksia. Eilen
pohdimme, mistä uutta työtä, kasvua,
investointeja Suomeen. Tuolla maakunnissa liikkuessa olen kuullut,
että tutkajärjestelmien ja tutkaverkon kehittämiseen
tehdyt säästöt ja leikkaukset johtavat
kategorisesti tuulivoimahankkeiden blokkaamiseen Puolustusvoimien puolelta.
Voiko ministeri vakuuttaa, että näin ei ole, vai
onko mahdollista, että muutaman kymmenen miljoonan säästöt
estävät tällä vuosikymmenellä lähes
2,5 miljardin investointien toteuttamisen, mitä kipeästi
kaipaisimme? Voiko tämä pitää paikkansa?
Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Viikonvaihteessa päättyneissä kutsunnoissa
ikäluokasta 76,3 prosenttia määrättiin
palvelukseen. Prosentti näyttää vakiintuneen
viime vuosien reippaaseen 75 prosenttiin. Puolustusvoimissa on tehty
paljon töitä, jotta keskeyttämisprosentit
saataisiin alhaisiksi. Palvelukseen astumisen kriteerejä on
nostettu, omaa ohjeistusta tarkistettu ja riskitekijät
kartoitetaan entistä tarkemmin, hyvä niin. Puolustusvoimien näkökulmasta
on tietysti aivan oikein ja tarkoituksenmukaista katsoa asiaa vain
ja ainoastaan maanpuolustuksen ja Puolustusvoimien tehtävien
kautta. Kun tilannetta katsotaan koko yhteiskunnan tulevaisuuden
haasteiden ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyn
näkökulmasta yhteiskuntatakuun hengessä kokonaistaloudellisesti,
voisiko olla niin, että karkeasti sanottuna ne, jotka oman
tulevaisuutensa kannalta varusmiespalvelusta kaikista eniten tarvitsisivat,
eivät sitä suorita? Mitä ministeri ajattelee
tästä?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Edustaja Kymäläinen, ja sen jälkeen
ministeri valmistautuu ensimmäiseen välitilinpäätökseensä.
Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Varuskuntien lakkauttamiset ovat kova
suonenisku monille paikkakunnille. Itse kannan huolta seudun ohella
nimenomaisesti niistä yksilöistä ja heidän
perheistään, jotka joutuvat pakottaen uuteen tilanteeseen,
pahimmillaan jäävät vaille työtä.
Tuskaa se on myös niille perheille ja suvuille, joilta
maat on varuskuntien perustamisvaiheessa pakkolunastuksella viety.
Valtion pakkolunastamien maa-alueiden palauttamisesta alkuperäisille
omistajilleen on luovuttu, kun pakkolunastuksen syy on päättynyt.
Näin ei ole kuitenkaan käyttöoikeudessa.
Vuonna 1978, kun nykyinen lunastuslaki tuli voimaan, mahdollisuus
takaisinlunastukseen siis poistui. Esimerkiksi Porkkalan maa-alueita on
palautettu omistajilleen erillisen lain voimalla. Kysyisinkin arvoisalta
ministeriltä, onko nyt aietta palauttaa varuskuntien maita
tai niiden osia niiden alkuperäisille omistajille.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sitten ministeri Haglund. Pyrimme siihen 5 minuutin välitilinpäätökseen.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Kiitokset tästä mahdollisuudesta.
Ensiksi tähän edustaja Niinistön
kysymykseen siitä, sisältyykö siihen
5 000:een tämä teidän lisäämänne
miljoona. Se sisältyy siihen. Olin asettanut tavoitteeksi
4 000 reserviläistä ensi vuonna, siis
pyrittiin nostamaan sitä vähän tämän
vuoden toteutumasta, joka on 3 800, ja sitten, kun se miljoona
tuli lisää, niin se saadaan siihen 5 000
reserviläiseen, joka on siis paljon parempi kuin se 2 000,
mutta tietenkin hyvin alhainen luku, ihan niin kuin tässä on
todettu monen toimesta.
Sitten edustaja Kääriäisen niin sanottuun tylyyn
kysymykseen. Mielestäni periaatteellisella tasolla ei välttämättä ole
tämän hallituksen asia päättää,
millä tasolla seuraava hallitus pitää puolustusmenojaan,
mutta samalla pidän kyllä perusteltuna, jotta
sillä selonteolla olisi jotain merkitystä, (Seppo
Kääriäinen: Kyllä!) että siinä maalataan
sitä, mihin suuntaan tämä menee ja mikä se
tulevaisuuden tarvetaso on. Me tiedämme kaikki tässä salissa,
että viime selonteon maalaama resurssikirjaus meni ihan
mönkään, ja siitä on vähän
kyllä myös haluttu ottaa opiksi, ja tiedämme
myös kaikki, että tämä valtiontalouden tila
on hyvin epävarma ja hyvin haastava. Tämä tietenkin
myös heijastuu sitten tähän taustatyöhön.
Mutta selonteosta enemmän torstaina, kun se on julkinen,
varmasti saadaan hyvää keskustelua aikaiseksi.
(Seppo Kääriäinen: Silloinko tulee vastaus
tähän minun kysymykseeni?) — Silloin
tulee yksityiskohtainen vastaus. (Seppo Kääriäinen:
Selvä!)
Tähän edustaja Väätäisen
toivomukseen, joka mielestäni on ihan hyvä, siitä,
että pitäisi pyrkiä siihen, että niille
paikkakunnille ja alueille, joista on varuskunnat pikkuhiljaa lakkaamassa,
pitäisi kohdistaa paljon näitä kertausharjoituksia
ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Mielestäni
se on erittäin hyvä pointti. Olen teidän
kanssanne ihan samaa mieltä. Siitä muistutan,
että ensi vuonna ei vielä lakkauteta yhtään,
joskin tilinpäätökset on tehty, mutta
nehän lakkaavat sitten reilun vuoden kuluttua vuodenvaihteessa.
Edustaja Blomqvistin kysymykseen motivaatiosta. Tosiaan tämä on
tosi tärkeä kysymys. Minä kävin
vierailemassa Norjassa, tapasin Norjan kollegan, ja he ovat tehneet
hurjan paljon työtä sen eteen, että saataisiin
motivaatiota nostettua. Siinä kyllä tuli kaikenlaisia
aika kiinnostavia aloitteita, ja tässä meidän
Siilasmaankin raportissa on hyviä aloitteita, ja joihinkin
niihin ollaan jo vastaamassa konkreettisin toimin, ja kyllä näitä pitää jatkaa.
Tämä osittain myös liittyy sitten siihen
edustaja Vikmanin kysymykseen, johon minä vielä palaan,
mutta kyllä tähän kannattaa kiinnittää suurta
huomiota, joskin nämä terveydelliset syyt, niin
fyysiset kuin henkiset, ovat kyllä se suurin haaste ottaen
huomioon, että pienenevä osa meidän ikäluokasta
suorittaa asepalveluksen.
Sitten tähän teollisuuden tilaan, josta kysyitte. Sen
osalta kotimaisin voimin, siis toisin sanoen Puolustusvoimien ostovoimalla,
ei kyllä ylläpidetä juuri yhtäkään
yritystä tässä maassa, joskin monen suomalaisen
yrityksen suurin tilaaja on Puolustusvoimat. Tässä on
tietenkin tärkeintä, että sen ohella,
kun yritämme suosia suomalaista, kun me ostamme, siihen
liittyy tiettyjä rajoituksia tänä päivänä,
niin kuin ehkä tiedätte, että tässä on
laki muuttunut ihan viime vuosina. Joitain vuosia sitten pystyi
suosimaan suomalaista puolustusteollisuushankinnoissa paljon paremmin
kuin tänä päivänä.
Tänä päivänä EU-direktiivit
eivät oikein mahdollista sitä samalla tavalla kuin
ennen, joskin tässä on kyllä huomattu,
ja pitää sanoa se rehellisesti, että joissain
EU-maissa... (Mauri Pekkarinen: Kaikki maat pitävät omistaan
huolta!) — Juuri näin, niin kuin edustaja Pekkarinen
tässä huutaa väliin, moni maa tulkitsee
näitä vähän eri tavoin kuin
me Suomessa. Ehkä meillä on tapana olla aika,
sanotaan, kilttejä oppilaita, jotka aina tulkitsevat kaikkia
EU-säännöstöjä hyvin
tarkkaan. — Tässä tietenkin pyrimme siihen,
että niin usein kuin laki sallii, ostamme suomalaisia tuotteita.
Tämä on ehdottomasti minun linjani. Mitä sitten
tulee tähän teollisuuteen, näen myös
tietenkin minun tehtävänäni yrittää edistää suomalaisten
vastuullisten yritysten myyntiä ulkomailla, ja olen myös
siinä tehnyt jonkin verran työtä, niin
kuin kaikkien ministereiden pitää omalla alueellaan
yrittää edistää suomalaista
vientiä. Sitä teen koko ajan.
Sitten tähän edustaja Haaviston kysymykseen Pohjoismaisen
yhteistyön rajoista. Tämä on iso keskustelu.
Itse asiassa varmaan kestäisi pitkään,
jos minä lähtisin siihen nyt vastaamaan, mutta
minä voin siihen vastata sen verran, että meidän
tavoitteena meidän Nordefco-puheenjohtajuuden osalta ensi
vuonna on se, että me loisimme Pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle
vision. Tämä vastaa myös edustaja Kanervan
kysymykseen, joka lähti täältä:
Mikä on se tahtotila? Mihin me haluamme viedä sitä?
Sen pitää olla yhteinen visio. Se ei voi olla
Suomen tahtotilaan perustuva, joskin me olemme se, joka valmistelee
sitä asiaa, vaan sen pitää olla yhteinen
visio. Sitä lähdetään ensi vuonna
värkkäämään, joten minä toivon,
että vuoden päästä, kun ollaan
tässä samassa tilanteessa, Suomella olisi aika
konkreettinenkin vastaus tähän. Mutta se on ensi
vuoden työtä, ja se on tärkeää.
Mitä tulee tähän meidän
kriisihallintaosallistumiseen, niin ensi vuonna ihan loppuvuodesta se
Unifilin johtovaltiovastuurooli tosiaan siirtyy meille. Muilta osin
jatkamme tietenkin Afganistanissa, ja sitten meillä on
näitä niin sanottuja pienempiä, joissa
meillä ei ole määrällisesti
niin monia henkilöitä, mutta he tekevät
erittäin tärkeää työtä Untsossa,
Atalantassa — no, Kforissa meillä on vielä aika
paljonkin ihmisiä — jne. koulutusoperaatioissa,
ja tässä on aika hyvää jatkuvuutta
mielestäni. Siellä Afganistanissa on se suurin
muutos siinä, että painotus on enemmän
ja enemmän koulutuspuolella, ja alamme valmistautua siihen
jatkomissioon, joka alkanee silloin vuonna 2014 ja jonka alustava
nimi Naton piirissä on Antaam.
Edustaja Tölli kysyi tästä puolustusvalmiudesta
nyt väliaikana. Minun arvioni on kyllä se, että minä en
ole siitä kovin huolestunut. Minä olen kyllä enemmän
huolestunut siitä, mikä se tilanne on pitkän
päälle. Nyt kertausharjoitukset ovat alhaisella
tasolla, mistä on täällä kannettu huolta
ja mikä on kyllä aiheellinen huoli. Pitkän päälle
tämä taso ei tietenkään ole
kestävä, ja sen takia minä olen pyrkinyt
nostamaan sitä niin paljon kuin vain mahdollista. Suurin
huoli on kyllä se, jos me emme pitkän päälle
pysty tekemään niitä tarvittavia materiaali-investointeja,
kun materiaali vanhenee. Tämäkään
ei ole parin vuoden tähtäimellä haaste,
mutta pitkän päälle se on.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Anteeksi, ministeri, tehtäisiinkö niin, että teille
tarjoutuu vielä toiseen välitilinpäätökseen
mahdollisuus? Jatketaan siihen, niin päästään
näihin edustajien kysymyksiin.
Sopii mainiosti, arvoisa puhemies.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kiitoksia ymmärtäväisyydestä. — Täällä on
noin 20 pyydettyä puheenvuoroa. Ne me ehdimme, kun rajoitumme
siihen minuuttiin, hyvin käydä läpi ja kuulla
vielä ministerin vastaukset.
Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun tässä useaan kertaan
on puhuttu siitä, kuinka kertausharjoituksia leikataan,
se todellakin tuo todella valtavan aukon tuleville vuosille näihin
ikäluokkiin, jotka jäävät nyt
sitten kertausharjoituksia vaille. Tämä tarkoittaa
siis sitä, että vapaaehtoisen maanpuolustustyön
rooli korostuu tässä väliaikana, ja sen
takia on erittäin hyvä, että eduskunta
nyt lisäsi hieman niitä määrärahoja,
mitkä hallitus leikkasi.
Kysynkin teiltä, herra ministeri, mitä toimenpiteitä on
tähän vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön
tälle väliajalle nyt ennen tätä vuotta
2015, minkälaisia lisäresursseja mahdollisesti
hallitus pystyy myöntämään vapaaehtoiselle
maanpuolustustyölle, jotta vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt
voivat tätä aukkoa paikata, minkä leikkaukset
nyt aiheuttavat.
Toisena kysymyksenä: Kysyin teiltä jokin aika
sitten täysistunnossa näistä tukeutumispaikoista
paikallisjoukoille, reserviläisille. Te vastasitte, että varikot
esimerkiksi voivat olla yksi mahdollinen tukeutumispaikka. Onko
tähän asiaan selvyyttä, ovatko varikot
näitä tukeutumispaikkoja jatkossa, kun varuskuntia
kerran lakkautetaan?
Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Silloin, kun tätä uudistusta lähdettiin
tekemään, hallitus lupasi kompensaatiota näille
paikkakunnille, mistä lakkautuvat nämä varuskunnat.
Kysyisinkin ministeri Haglundilta, mikä on nyt tilanne
maa-alueiden ja rakennusten ja niiden kohtaloiden osalta, mitä tapahtuu,
ja missä suhteessa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Kontiolahden
kunta on ilmoittanut halukkuutensa maa-alueisiin. Miten nopeasti
nämä ratkaisut ovat tapahtumassa? Myös
täällä edustaja Hongisto otti esille
näiden ampumaratojen kohtalon, mikä on meillä siellä.
Reserviläisjärjestöt ovat olleet hyvin
huolestuneita, miten käy näille tilanteille. Näihin
olisi hyvä kuulla vastauksia.
Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä meitä oli
muutamia muutama viikko sitten maanpuolustuskurssilla, ja täytyy
sanoa, että kyllä saatiin aimo annos tietoa tämän
hetken tilanteesta. Tämä vapaaehtoinen maanpuolustustyö nousi
kyllä siellä hyvin merkittävästi
esille nyt varsinkin tässä tilanteessa, kun tätä uudistusta
tehdään.
Näistä materiaalihankinnoista haluaisin kysyä ministeriltä:
Miten näette, että tässä tilanteessa materiaalihankinnat
ovat mahdollisia, kun kestää ensinnäkin
esimerkiksi investointien päätösten voimaan
saattaminen ja sitten ne tilaukset? Kun menee vuosia, ennen kuin
ne saadaan, niin mitenkä näette tämmöisen
mahdolliseksi?
Aivan samaan asiaan kiinnittäisin huomiota: Nämä ampumarata-alueet
siellä ovat puolustushallinnon omistuksessa olleet, ja
siellä ovat kumminkin metsästysseurat pystyneet
niitä käyttämään. Olisi
erittäin tärkeätä, että voitaisiin
sitä toimintaa siellä jatkaa, ja onko siinä mahdollisuutta,
että ne luovutettaisiin kunnille?
Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Positiivisia asioita on muun muassa
se, että ensi vuonna käytetään
2 miljoonaa euroa enemmän varusmiesten päivärahoihin,
ja se on hyvä asia. Myös tuo eduskunnan tekemä lisäys,
miljoona euroa kertausharjoituksiin ja 200 000 euroa vapaaehtoiseen
maanpuolustukseen, tulee todella tarpeeseen tässä tilanteessa,
kun kertausharjoituspäivät ovat vähentyneet.
Maanpuolustustahto on vielä korkealla, vaikka taisteluvyö on
pitänyt kiristää kireämmälle kuin
olisi kohtuullista. Täällä on esitetty
huoli näiden paikkakuntien tilanteesta, joilta varuskuntia
ollaan lakkauttamassa, ja tuo kompensaatiohan luvattiin näille
paikkakunnille tavalla tai toisella osoittaa. Kysynkin nyt ministeriltä sitä, missä
vaiheessa
tämä kompensaatiokeskustelu on näiden
maa-alueiden ja rakennusten osalta, ja myöskin sitä,
aiotteko osoittaa tästä lisääntyvästä kertausharjoitusmäärästä ja
vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoituksesta näille paikkakunnille
erityisesti.
Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On selvää, että nämäkin
leikkaukset ovat aika tiukkoja, ja vuoden 2015 jälkeiset
luvut ovat vielä tiukempia, mutta niistähän
sitten vastaa seuraava hallitus.
Haluaisin kuitenkin, arvoisa puhemies, kysyä kahdesta
asiasta. Jatkaisin vähän edustaja Haaviston kysymystä näistä rauhanturvatoimijoista.
Siellähän
riskit lisääntyvät jatkuvasti ja teknologiatason
vaatimus lisääntyy. Olemmeko me siinä ajan
tasalla? Sitten toinen, ehkä meitä koskeva — emme
toivo sitä, mutta jos ajattelemme, että tulevaisuudessa
on erilaisia rauhattomuuksia kuin menneisyydessä — kyberturvallisuus. Missä vaiheessa
on Suomen kyberstrategia, missä määrin
puolustusministeriö on pystynyt sitä käytännössä edistämään,
ja miten hallinnonalojen yhteistyö tässä sujuu?
Mielestäni kaikki nämä kysymykset, mitkä on
esitetty täällä tähän asti,
ovat vakavia, mutta minusta tämä on tulevaisuuden
kannalta ehkä myöskin niitä raskaimman
kertaluokan vaikeita kysymyksiä.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Talousarvion käsittelyn yhteydessä on
syytä puhua määrärahojen lisäksi
myöskin politiikan linjasta ja sisällöstä. Kyllähän
se on aivan selvä asia, että perinteisestä maanpuolustuksesta
tingitään jo liiankin kanssa samaan aikaan, kun
varustetaan ja panostetaan Nato-yhteensopivaan teknoarmeijaan, joka on
todella kallis, siitä osoituksena kaksi viimeistä ohjushankintaa,
se, että Hornetit varustetaan ilmasta maahan -iskukyvyllä,
mikä muuttaa niiden käytön luonnetta
aivan kokonaan, ja sitten on päätetty hankkia
tykistöohjuksia, jotka voivat kuljettaa mukanaan ydinaseita.
Mutta vielä tästä Islannin ilmatilan
valvonnasta. Tässähän käytetään
pohjoismaista yhteistyötä verukkeena, jotta voidaan
jatkaa Nato-lähentymistä, ja kun tässä on
ihan selvä ketju, että Islannin jälkeen
aletaan keskustella Baltiasta ja sen jälkeen onkin kyky
osallistua johonkin ilmaiskuun vaikkapa Syyriassa tai vastaavassa
kohteessa, niin koska ja keneltä tuli ensimmäisen
kerran aloite, että Suomen pitää osallistua
Islannin ilmatilan valvontaan?
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin ministerille nostaa esille myös
Puolustusvoimien yhteiskuntavastuun. Toki ymmärrän
sen, että Puolustusvoimien tarkoitus ensisijaisesti on
pitää hyvä maanpuolustuskyky, mutta tällaisen
hektisen yhteiskunnallisen tilanteen aikana, kun monet nuoret syrjäytyvät,
mikä edustaja Vikmaninkin puheessa tuli esille, eikö Puolustusvoimat
voisi myös ottaa vastuuta tästä nuorten
syrjäytymisprosessista? Jos 25 prosenttia nuorista ei kelpaa
varuskuntaan varusmiespalvelusta suorittamaan, he joko tippuvat
kutsunnoissa tai armeijan aikana, niin eikö se ole huolestuttava
tilanne?
Nythän tämä koulusurmatapaus Yhdysvalloissa
taas nosti saman keskustelun esiin. Onko Suomessa opittu mitään?
Onko meillä tarkoitus syrjäyttää ne
jotkut nuoret miehet, jotka me viimeisen kerran heidän
elämässään saamme kiinni kutsunnoissa,
jopa sillä perusteella laittaa kotiin, että painoindeksi
on 30 tai yli. Onko tämä tätä aikaa
enää, että Puolustusvoimat ei halua kantaa vastuuta
maamme nuorisosta siten, että antaisi kaikille mahdollisuuden
kasvaa mieheksi siellä?
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valiokunta kantaa aiheellisesti huolta kotimaisen
puolustusteollisuuden tulevaisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä,
ja valiokunta toteaa myös, että kriittisen osaamisen
pysyminen kotimaassa turvaa Suomen puolustuskyvyn säilymistä myös
poikkeus- ja kriisitilanteissa.
Haluan vielä kysyä, miten tämä korreloi
sen kanssa, että Suomen ainoa ruutitehdas Eurenco Vihtavuori
joutuu sulkemaan ovensa. Sopimusta yksityisen tarjoajan ja Eurencon
välillä ei synny muun muassa sen vuoksi, että valtio
ei osallistu huoltovarmuusinvestointeihin eikä myöskään kanna
ympäristövastuutaan. Onko tässä pitkässä juoksussa
mitään järkeä, että me
menetämme ainoan ruutitehtaan? Me voimme tarvita sitä vielä joskus.
Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun puolustusvoimauudistus julkaistiin, niin
meillä Kauhavalla jouduttiin ottamaan lukua kahdeksaan,
onneksi vain kahdeksaan. Eiköhän tästä iskusta
toivuta, niin kuin Härmän häjy Juho Haapoja
toipuu viime lauantain EM-ottelustaan.
Me pyrimme nyt kuitenkin löytämään
ratkaisuja, uusia työpaikkoja TEMin avulla. Puolustusministeriö kuitenkin
vastaa henkilöstön jatkosijoittelusta Lentosotakoulun
osalta, ja pääsuuntana vaikuttaa olevan Tikkakoski.
Miten nämä valmistelut ovat edenneet puolustusministeriön
näkökulmasta? Tässä on inhimillinen
aspekti. Monissa kauhavalaisperheissä mietitään
henkilö-kohtaisia asioita: miten me selviämme
tästä?
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vasemmiston tuomassa tilannekatsauksessa
ei ollut mitään uutta, mutta kokoomuksen edustaja
Kurvisen toteamus siitä, että puolustusvoimauudistus
menee kivuttomasti, on jotain uutta ja pöyristyttävää.
(Kokoomuksen ryhmästä: Ei Kauhavalla!)
Kertausharjoitukset, maanpuolustuskurssit, reserviläisjärjestöt — ne
takaavat toimivan reservin ja maanpuolustustahdon. Niistä on
pidettävä huoli. Mutta rauhanturvaamistehtävät
syövät myös Puolustusvoimien rahoja.
Onko ollut keskustelua siitä, että tähän
voitaisiin käyttää kehitysyhteistyörahoja,
koska se on suurelta osin humanitaarista toimintaa myös?
Libanonin tilanteesta. Se toimintamandaatti on varsin erilainen
siitä kuin minä olen siellä ollut. Nyt
kun vastuut kasvavat, aiotaanko toimintamandaatin vahvistaminen
aloittaa?
Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On tärkeätä huomioida se,
että me olemme tällä sektorilla myös
meidän teollisuuden ja työllisyyden kannalta merkittävässä asemassa.
Ilman referenssiä eli omaa itsenäistä puolustusta
meillä ei voi olla myöskään
itsenäistä, toimivaa, kehittyvää aseteollisuutta, joka
tukee myös meidän työpaikkojemme pysyvyyttä ja
voi sitä kautta edistää meidän
oman teollisen osaamisen jatkuvuutta.
Kysyisinkin arvon ministeriltä, mitenkä pystytään
huolehtimaan siitä, että meidän oma tasapainoinen
aseteollisuus, niin kuin edustaja Paloniemi oikeutetusti toi esille,
ja meidän oma puolustustekninen osaaminen voivat kehittyä,
ja siitä, että meillä on tämmöinen
omavaraisuus. Me puhumme aina elintarvikkeiden huoltovarmuudesta,
ja nyt on kysymys siitä, kuinka meidän oma teknologia
voi kehittyä, kun meillä on tarjota näihin
olosuhteisiin parhaat mahdolliset edellytykset kehittyä.
Kuinka turvaamme sen?
Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tampereen Patrian toimitilan seinästä on
neonvalo P sammunut, ja siinä lukee "atria" — on
lähempänä tätä elintarviketeollisuutta.
Mutta olen erittäin huolissani siitä, että neonvalot
palavat Hallissa: siellä on noin 800 työntekijää Patrian
toimesta. Edelliset puhujat juuri mainitsivat siitä, että meillä täytyy
olla omavaraisuutta teknologiassa. Jos missä, niin meillä on tässä ilmailuteknologiassa
ollut. Me olemme parhaillaan saaneet siellä Horneteja päivittää,
tehdä helikopterirakentamista ja muuta.
Mutta onko nyt varmistettu, kun Hallin varuskunta loppuu — sieltä lähtee
se 200 varusmiestä ja myös henkilökuntaa
pois — että Hallin toiminta jatkuu siinä pisteessä?
Siellä on merkittävät kustannukset juuri
liittyen tähän lentokenttätoimintaan
ja sen ympäristöön, lentokenttäturvallisuuteen
ja muuhun.
Kohtapuoleen joudumme hankkimaan Suomeen uusia hävittäjiä,
ja jos me nyt tässä vaiheessa hävitämme
tämän oman osaamisemme rakentaa hävittäjiä,
niin mistä me sen sitten enää uudelleen
nostamme?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Meillä on täällä puolentusinaa
vastauspuheenvuoroa. Käymme ne läpi, ja sitten
ministeri vastaa, ja sen jälkeen puhujalistaan. Täällä on
ainakin edustajat Pelkonen, Wallinheimo, Niinistö, Reijonen,
Hongisto, Vikman.
Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kansainvälistä kriisinhallintaa
on täällä jo muutamassa puheenvuorossa
sivuttu, ja siihen liittyen: Puolustusministeriö on julkisuudessa
esiintyneiden tietojen mukaan keskustellut ulkoministeri Tuomiojan
kanssa 55 ihmisen vahvuisen joukon sekä kenttälaboratorion
lähettämisestä Syyriaan, ja puolet joukoista koostuisi
reserviläisistä. Syynä joukkojen lähettämiseen
pidetään kemiallisten aseiden uhkaa: niiden vaikutuspiiriin
voisivat joutua myöskin suomalaiset Libanonissa olevat
Unifil-joukot. Kysynkin ministeriltä, milloin mahdollisesta joukkojen
lähettämisestä Syyriaan on ajateltu kerrottavan
eduskunnalle ja millaisia kustannusarvioita kyseisestä toimenpiteestä on
tehty.
Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Haavisto nosti esille ajankohtaisen
kysymyksen pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä ja
mahdollisesta tulevaisuudessa siintävästä puolustussopimuksesta.
Ministeri Haglund puhui vastauksessaan yhteisestä visiosta
ja tahtotilasta. Siksi on syytä kertoa perussuomalaisten
visio, joka perustuu realismiin. Kuka uskoo, että Pohjoismaat
tekisivät sitovia puolustussopimuksia kanssamme, enemmistö Pohjoismaista
kun kuuluu Natoon? Yhteistyötä kannattaa tehdä,
mutta pilvilinnoja ei kannata visioida.
Meidän pitää luottaa itseemme ja
kehittää omaa puolustustamme, ei murentaa sitä.
Meidän on säilytettävä kansallisen
puolustuksen kaikki olennaiset suorituskyvyt omissa käsissämme — vai
onko ministerin visio toisenlainen?
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Jos Etelä-Pohjanmaalla otettiin
luku kahdeksan, niin kyllä meillä Pohjois-Karjalassa
tuli täystyrmäys varuskuntalakkauttamisen myötä.
Mutta haluan ministeriä hieman tarkentaa, kun aikaisemmassa
vastauspuheenvuorossa totesitte, että ensi vuonna ei lakkauteta
yhtään varuskuntaa. Pyydän tarkistamaan
papereitanne. Pohjois-Karjalan Prikaati lakkautetaan ensi vuoden
loppuun mennessä. Tämä on faktaa, ja
sikäli ministeri nyt ei ihan ole kaikkia papereita tarkkaan
varmaan lukenut. Nimittäin viimeinen aliupseerikoulu päättyy
tällä viikolla siinä varuskunnassa.
Mutta oikeastaan kysymykseni liittyy siihen, kun tätä jälkihoitoa
on luvattu tehdä — täällä on jo
kysymyksiä esitetty, perusteltuja kysymyksiä, ja
toivon, että ministeri vastaa — mikä on
ampumaratojen kohtalo. Se on siellä erittäin tärkeä kysymys,
koska varuskunta-alueella on ampumarata, joka on metsästysseuran
omistuksessa, Metsähallituksen maalla. Mitkä ovat
puolustusministeriön roolit tässä tilanteessa,
ja saadaanko sinne se jatkolupa? Tähän vastauksia,
ja myös sitten koko alueen maankäytön
osalta: mikä on vastaus Kontionlahden kunnalle tässä tilanteessa?
Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puolustusministeri varmasti tietääkin
jo kysymykseni etukäteen. Olemme tästä muutamia
kertoja hänen kanssaan jutelleet, tai oikeastaan useita
kertoja, kuten myös edellisen ministerin, Wallinin, kanssa.
Kyseessä on siis ruutitehdas Eurenco ja sen vaikeudet.
On hienoa nähdä, että muutkin keskisuomalaiset
kansanedustajat aktivoituvat asiassa. Me Keski-Suomessa olemme siis
pidemmän aikaa yrittäneet pelastaa tätä ruutitehdasta,
mutta ikävä kyllä, ostajakandidaateista
huolimatta, tämän Suomen huoltovarmuudenkin kannalta
keskeisen tehtaan tulevaisuutta ei ole saatu varmistettua tiettyjen
ministeriöiden pomputellessa asiaa hallinnonalalta toiselle.
Vaakalaudalla on siis välillisesti jopa 300 työpaikkaa.
Kysyisinkin nyt ministeri Haglundilta sitä, aiottehan
te turvata omalla tarmokkuudellanne Vihtavuoren tehtaan toiminnan
jatkumisen ja kääntää myös
muiden ministeriöiden päät.
Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Paloniemi tuossa totesi, että voimme
tarvita kotimaisen ruudinvalmistajan tuotteita. Noin 40 vuotta Vihtavuoren
erinomaisia tuotteita käyttäneenä totean, että emme
voi tarvita vaan me tarvitsemme niitä joka päivä.
Mutta tämä ei ollut varsinainen kysymykseni, vaan
kysymykseni kuuluu: Puolustusministeriöltä pyydetään
tutkaselvityksiä tuulivoimaloiden rakentamisessa, ja näitä tuulivoimalarakennusprojekteja
on vireillä ja hankkeilla useita kymmeniä, ja
puhutaan useiden satojen miljoonien investoinneista, jos nämä tuulivoimalahankkeet
saadaan
täysimääräisesti pyörimään.
Näihinhän joudutaan hakemaan ympäristölupia
ely-keskuksilta ja muilta ja myös puolustusministeriöltä. Ely-keskukset
antavat nämä luvat sangen nopeasti, mutta jostakin
syystä puolustusministeriö pihistelee tai vitkastelee,
taikka jostakin syystä puolustusministeriöltä lupia
ei tule normaaliajassa, ja nämä rakennusprojektit
seisovat ja odottavat. Kansalaiset soittavat ja kyselevät,
koska saadaan vauhtia myöskin tämän lupahallinnon
puitteissa puolustusministeriön suuntaan.
Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen hallituspuolueiden
eduskunnassa tekemään miljoonan euron lisäykseen
kertausharjoituksiin ja vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen
saamaan 200 000 euron tukeen. Lisäykset mahdollistavat kertausharjoitusvuorokausien
kasvattamisen 7 000:lla. Lisäykset tukevat näin
omalta osaltaan myös maassamme perinteisesti korkealla
tasolla ollutta maanpuolustustahtoa. Toivotan ministerille menestystä tuleviin
kevään neuvotteluihin niin, että puolustusmenoihin
ei enää kohdistuisi lisäsäästöjä.
Kiitoksen ansaitsee myös se, että sekä varusmiesten
että siviilipalvelusmiesten päivärahoja
korotetaan.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
No niin, ja sitten ministeri Haglund. Aika paljon kysymyksiä.
Katsotaan, kuinka paljon aikaa se vaatii, mutta se 10 minuuttia
on kyllä maksimi. — Olkaa hyvä.
Puolustusministeri Carl Haglund
Kiitos, puhemies! Yritän olla nopea.
Ensiksi näihin ampumaratoihin. Pidän hyvänä,
että niistä kannetaan huolta. Niin kannan myös
minä. Me olemme keskustelleet tästä erittäin
paljon viime aikoina, ja kyllä näihin pitää löytyä ratkaisuja,
niin kuin tässä olette peräänkuuluttaneet.
Niihin saattaa olla erilaisia ratkaisuja eri paikkakunnilla. Voi
olla, että joillain paikkakunnilla voi olla kunta aktiivisena,
toisilla vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt
ym. Tässä yritetään meidän
toimesta kyllä löytää ratkaisuja,
joskin on hyvä pitää mielessä,
että nämä alueet, joilla ne ovat, ovat
Senaatti-kiinteistöjen omistusta ja ne siirtyvät
Senaatti-kiinteistöjen omistukseen, kun Puolustusvoimat
lähtevät. Siinä muodollisena vastuuministerinä en
ole minä, mutta lupaan tehdä kaikkeni näiden
eteen. Tässä on ollut paljon aktiivisuutta, ja
viimeksi tänään taas sain vähän
raporttia tästä.
Tämä Vihtavuori-asiakin, mistä kysyttiin
monen toimesta, on erittäin tärkeä, ja
niin kuin totesin tässä aikaisemmin, me teemme
kyllä kaikkemme. Tässä on kaikenlaisia
haasteita, kuten esimerkiksi se, että jotkut ostajatahot
ym. eivät ole pystyneet antamaan semmoisia uskottavia bisnessuunnitelmia
ym., jotka olisivat johtaneet siihen, että ratkaisu olisi
tähän mennessä löytynyt. Mutta
uskon hartaasti, että se ratkaisu vielä löytyy,
ja toivon, ihan niin kuin tässä on moni edustaja
todennut.
Mitä tulee tähän maanpuolustustahtoon
näille alueille, joilta lakkaavat varuskunnat, niin Puolustusvoimissa
on tällä hetkellä suunnitteilla nämä niin
sanotut paikallisjoukot, joka on siis uusi joukkotyyppi ja joka
on komentaja Puheloisen piirustuspöydällä.
Minäkään en tiedä siitä asiasta
vielä yksityiskohtia, koska se on vielä Puolustusvoimissa
suunnitteluvaiheessa. Mutta sen tarkoituksena on vastata ensinnäkin
siihen, että koko maata puolustetaan, ja toisena se myös paikallisesti
nostaisi sitä maanpuolustustahtoa ja antaisi mahdollisuuden
reserviläisille päästä hyvin
vastuullisiin tehtäviin. Muutenkin on ihan varma, että siihen
löytyy suurta halukkuutta, ja se osaltaan on vastaus näihin
moneen puheenvuoroon, mitä täällä on
ollut. Minun pitää palata yksityiskohtiin, kun
niistä tiedän itsekin enemmän, mutta
pidän tätä kehitystä hyvänä.
Mitä tulee näihin kertausharjoituksiin, niin
siis 18 000 on ollut se tavoiteluku vuonna 15, mistä edustaja
Heinonen kysyi, joten tässä vielä vuodet
13 ja 14 mennään alhaisella tasolla ja sen jälkeen
mennään siihen 18 000:een, mikä on
minun mielestäni kohtuullinen, joskin varmasti suuremmallekin
määrälle olisi kysyntää.
Yrttiaho kysyi siitä, missä vaiheessa tulee Lähi-idän
politiikasta jonkin tyyppinen selonteko tai vastaava. Tästä vastaa
ministeri Tuomioja, joten en hänen puolestaan voi vastata,
mutta tästä Unifil-asiasta: Tietenkin pitää antaa
eduskunnalle jonkin tyyppinen selvitys. Minä en näe,
että se selonteko siitä Unifilin johtovaltiovastuusta on
kohdallaan, koska se toiminta siellä on ihan samaa kuin
mitä tänä päivänä,
joskin se vahvuus kasvaa.
Nämä tuulivoima-asiat, mistä kysyttiin
sekä Tiilikaisen että Hongiston toimesta: Tämä on
tosi tärkeä kysymys, ja meillä on se
haaste, että meidän henkilöstöresurssit,
jotka käsittelevät näitä hakemuksia,
ovat aika rajalliset. Sitten on olemassa semmoinen simulaattori,
joka testaa, miten semmoinen tuulivoimala vaikuttaisi näihin tutkiin.
Nämä resurssit siltä simuloinninkin osalta
ovat rajalliset, ja se on osittain hidastanut tätä prosessia,
koska se into rakentaa tuulivoimaa tällä hetkellä on
suuri, ja se on johtanut tähän. Minä olen
nyt pyytänyt siitä selvitystä, missä priorisointijärjestyksessä he
käsittelevät näitä jnp. Minä toivon,
että me saisimme jotain tolkkua siihen, koska olette kaikki
ihan oikeassa siinä, että se toiminta ei ole kovin
nopeata. Tiilikaiselle pitää tosin sanoa se, vaikka
hän ei ole läsnä salissa, että Puolustusvoimien
säästöt eivät kyllä ole
se syy, minkä takia nämä asiat eivät
etene, vaan siellä on kyllä muut syyt, kuten lentoturvallisuus ym.
ym.
Mitä tulee näihin pakkolunastuksiin maiden osalta
ja niiden palauttamiseen, niin se on Senaatti-kiinteistöjen
asia eikä Puolustusvoimien asioita. En mene siihen.
Mitä tulee tähän kriisinhallinnan
riskitasoon, mihin edustaja Jääskeläinen
ja muut tässä kiinnittivät huomiota,
niin tosiaan tässä Unifil-operaatiossa minä en
näe, että se riskitaso nyt on merkittävästi
noussut, mutta tietenkin Afganistanin operaatio on osoittanut sen,
että me olemme osallistuneet yhä vaativampiin
operaatioihin, ja varmaan on oletettavaa, että tulevaisuudessakin tämäntyyppisiä saattaa
nousta.
Mitä sitten tulee tähän kyberstrategiaan,
niin näillä näkymin kyberstrategia tulee
valtioneuvostoon tammikuussa. Se on niin sanotusti viittä vaille
valmis.
Edustaja Niikko kiinnitti huomiota erittäin tärkeään
asiaan eli nuorten syrjäytymiseen, ja jaan huolesi täysin.
Haasteena on se, että jos esimerkiksi nuori mies on fyysisesti
siinä kunnossa, että ei kykene suorittamaan varusmiespalvelusta, niin
minä en ehkä näe, että Puolustusvoimat
on se syyllinen, jos se henkilö sitten jatkaa muualla elämäänsä.
Mutta se tärkeä asia, mitä pitäisi
parantaa, on se, että kun siinä kutsuntatilanteessa todetaan,
että se kaveri ei kykene suorittamaan sitä palvelusta,
niin siinä vaiheessa pitäisi jonkun muun tahon
katsoa, että jos sen nuoren miehen tilanne ei ole hyvä,
niin varmistetaan, että joku ottaa siitä kopin
niin, että hän ei putoa järjestelmästä väliin.
Tähän osittain tämä hallituksen
nuorisotakuu haluaa vastata, mutta siinä on varmasti paljon
petraamista, että eri viranomaiset, muun muassa kutsuntaviranomaiset,
voivat antaa muille viranomaisille — sosiaalitoimelle, koulutoimelle,
muille — sitä tietoa sen nuoren henkilön
tilanteesta, jos on semmoinen arvio, että tässä saattaa
tarvita yhteiskunnan tukea päästäkseen
hyville raiteille.
Mitä tulee tämän aseteollisuuden
tulevaisuuteen, mistä edustaja Myllykoski kysyi, niin siinä on
tietenkin tärkeätä, että Puolustusvoimien
materiaali-investointitaso on tarpeeksi korkea, mutta johtuen EU-direktiiveistä ja
muista emme voi turvata tai taata semmoista tasoa, joka yksinään pitäisi
tätä teollisuutta yllä, eivätkä meidän
volyymit ole muutenkaan sillä tasolla. Ja sen takia, jotta
me saamme sitä volyymiä, se tärkeä asia
on kyllä se, että edistetään
näiden yritysten vientiä ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa
niin, että ne ovat niin kilpailukykyisiä, että kykenevät
myös myymään tuotteitaan ulkomaille.
Tätä kyllä yritetään
koko ajan, ja olen itse, niin kuin tässä totesin
aikaisemmassa puheenvuorossani, yrittänyt pitää tätä yllä.
Mitä tulee tähän edustaja Pelkosen
kysymykseen siitä Syyriaan lähettämisestä,
niin siis ei olla lähettämässä mitään
joukkoa sinne Syyriaan, mutta meillä on tämä meidän
erikoissuojeluosasto, joka on tänä vuonna osana
tätä meidän NRF-valmiuspoolia. Se pooli
loppuu nyt vuodenvaihteeseen, mutta tämä osaaminen
tietenkin säilyy vastaisuudessakin. Mahdollisesta lähettämisestä päättää sitten
hallitus ja tasavallan presidentti normaalissa järjestyksessä.
Jos Syyriaan sitten jonkin tyyppisiä joukkoja lähetetään,
niin koen, että se on silloin selonteon paikka jnp. ihan
normaalin kaavan mukaan. Mutta on hyvä tietää, että meillä on
tämmöinen, ja on myös hyvä tietää se,
että me olemme nostaneet meidän omien Unifil-rauhanturvaajien
suojelutasoa siltä varalta, että jotain hyvin
ikävää siellä tapahtuisi. Tietenkin
kaikkien meidän pitää toivoa, että semmoista ei
tapahdu.
Mitä tulee edustaja Niinistön kysymykseen näistä rajoitteista,
niin yhdyn kyllä edustaja Niinistön arvioon siitä,
että se tosiasia, että kolme Pohjoismaata on Nato-maita — tämä palaa
myös edustaja Haaviston aikaisempaan kysymykseen — kyllä on
tietty rajoite sille, mille tasolle sitä voidaan viedä.
Kyllä minunkin henkilökohtainen lähtökohtani
on se, että Suomi puolustaa itseään.
Mutta kyllä meillä on synergiaa saatavilla. Sanotaan,
että Ruotsin kanssa me olemme vähän eri
tilanteessa. Uskon, että jos johonkin syvällisempään
haluttaisiin mennä, mihin myös edustaja Kanerva
viittasi aikaisemmin, niin se olisi sitten ehkä Ruotsin
kanssa lähtökohtaisesti, missä ainakin
semmoisia juridisia ja sopimusten valossa edellytyksiä olisi.
Sitten jos on poliittista tahtotilaa Suomessa ja Ruotsissa arvioida,
että se on sitten hyvä asia, niin se on pitkän
keskustelun takana. Mutta minulla ei ole mitään
sitä vastaan, että siitä keskustellaan,
ja koen, että se on ihan aiheellinen keskustelun aihe,
mutta kyllä minä lähden tässä tilanteessa
siitä, että me puolustamme itseämme lähtökohtaisesti,
joskin tämä pohjoismainen puolustusyhteistyö tuo
paljon synergiaa meidän toimintaan.
Sitten ihan viimeisenä, kun puhuttiin siitä,
että tietyillä paikkakunnilla on varuskunnat lakkaamassa,
ja niin kuin tässä Reijonen totesi, niin kyllä ne
aikataulut ovat minulla tiedossa. Minun pointtini oli se, se oli
ehkä vähän epätarkasti tässä todettu,
että tämän tulevan vuoden alusta ei siis
lakkaa yksikään varuskunta vaan ne menevät tuohon
ensi vuoden loppuun. Mutta tietenkin se toiminta jo ensi vuonna
muuttuu monella paikkakunnalla, se on totta, ja varsinkin henkisesti
näiden henkilöiden kohdalla, jotka siellä ovat
töissä, se muuttuu, koska he saattavat jo siirtyä muille
paikkakunnille ja muuta, joten muutosta tapahtuu jo siinä mielessä ensi
vuonna. Esimerkiksi tässä on mainittu joitain
paikkakuntia, missä toiminta lakkaa. Tässä ollaan
kyllä yritetty tukea henkilöstöä,
ja näiden perheiden kohdalla sitten tilanne on tietenkin
vaikea. Hienoa on se, että moni on löytänyt
uutta työtä, niin kuin jo kerroin, ja nämä siirtymiset
ja muut vaikuttavat onnistuvan suht hyvin. Mutta tässä on
kyllä pidetty pitkät keskustelut järjestöjen
ja muiden kanssa, ja toivomme mahdollisimman hyvää tulosta.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kiitoksia, ministeri Haglund. — Nyt meillä on
aikaa kahteen, ehkä kolmeen puheenvuoroon tuolta puhujalistasta.
Janne Sankelo /kok:
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat ovat olleet — lentotermeillä kuvattuna — turbulenssin
kourissa tämän vuoden aikana, kun raskasta mutta
ilmeisen tarpeellista rakenneuudistusta viedään
läpi.
Nyt varmastikin, kun ollaan valmistelemassa tätä tulevaa
puolustuspoliittista selontekoa, me tarvitsemme siihen selkeät
kirjaukset siitä, että Puolustusvoimien määrärahat
lähtevät kehittymään myönteisesti
vuodesta 2015 alkaen. Tästä oli juuri äsken
keskustelua, ja olen sitä mieltä, että uskottavan
puolustuskykymme ylläpito vaatii selkeää kirjausta,
ja tämä tahtotila tulee mielestäni eduskunnan
selkeästi osoittaa. Puolustusvoimillahan on tällä hetkellä sellainen
tilanne — kuulin hyvän vertauksen — että kolmen
vanhenevan tavaran tilalle voidaan hankkia yksi uusi. Tämä on
lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä aika
kestämätön tilanne.
Yksi asia, joka myös tuli tuossa keskustelussa esille,
oli se, että puolustusvoimauudistuksen johdosta osa Suomesta — meillä Pohjanmaa
ja läntisen Suomen alueet — tulee jäämään
ilman toimivaa varuskuntaa, johon esimerkiksi vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja
viranomaiset voivat toiminnassaan tukeutua. Näitten asioiden
ratkaiseminen on tehtävä nopeasti. Ymmärsin
ministerinkin puheenvuorosta tuossa, että nämä ovat
aika tarkasti nyt sitten syynissä, ja siitä saadaan
varmastikin toimiva lopputulos.
Tuossa vielä, kun keskustelua käytiin myös pohjoismaisesta
yhteistyöstä, pitää paikkansa, että osa
Pohjoismaista tosiaan kuuluu Natoon, ja se aiheuttaa tiettyjä asioita,
jotka tulee tässä yhteistyössä huomioon
ottaa. Mutta olen myös sitä mieltä, mikä tuossa
myös ministerin suulla tuli todettua, että tämä pohjoismaisen
yhteistyön pihvi löytyy kyllä nimenomaan
Ruotsin kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
Nyt kun me olemme puhuneet Islannin ilmavalvonnasta ja siihen liittyvistä asioista,
niin kyllä pitäisi nähdä tämä siellä taustalla,
että sitten kun tässä lähdetään
konkretiaa tekemään, niin sitten ne ovat konkreettisia
asioita. Tämän johdosta toivoisin semmoista ennakkoluulotonta
asennetta. Juhlapuheissa puhutaan aika paljon pohjoismaisesta yhteistyöstä,
mutta sitten, kun ollaan konkreettisten asioitten kanssa tekemisissä,
pitää myös tehdä niitä päätöksiä.
Kalle Jokinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimien budjetti on kovien
leikkausten alla, ja nämä määrärahaleikkaukset
vääjäämättä näkyvät
toiminnassa. Tämä vuoteen 2015 mennessä toteutettava
puolustusvoimauudistus on välttämätön.
Ikäluokat pienenevät, ja myös puolustustoimintaa
pitää sopeuttaa tulevaisuuden puolustuspoliittisiin
haasteisiin.
Tällä nyt menossa olevalla siirtymäkaudella vuosien
2013—2014 aikana puolustushallinto jatkaa näitä sopeuttamistoimia,
jotta saadaan aikaan menosäästöjä,
vallitsevan taloustilanteen vaatimia, hillitään
sisäisiä menopaineita ja katetaan myös
tämän puolustusvoimauudistuksen edellyttämä rahoitus.
Myös se uudistuksen tekeminen maksaa, se ei ole pelkkää säästöä.
Tästä seuraa se, että Puolustusvoimien
toiminnan tasoa joudutaan väliaikaisesti alentamaan. Merkittävä osa
noista määrärahaleikkauksista kohdistuu
puolustusmateriaalihankintoihin.
On aivan välttämätöntä,
että vuoden 2015 jälkeen Puolustusvoimien rahoituksen
taso saadaan kestävälle tasolle, jotta maanpuolustuskyky
ja erityisesti maanpuolustustahto säilyvät riittävän korkeana.
Tuohon maanpuolustustahtoon liittyy aivan olennaisesti kertausharjoituspäivien
ja -harjoitusten määrä. Tällä hetkellä se
on aivan liian alhaisella tasolla. Onkin hyvä asia, että eduskunta
on tehnyt miljoonan euron lisäyksen tuonne kertausharjoitusmomenttiin
ja myös 200 000 euron lisäyksen vapaaehtoisten
maanpuolustusjärjestöjen tukeen. Nämä mahdollistavat
kertausharjoitusvuorokausien kasvattamisen tuosta suunnitellusta
2 000:sta.
Maanpuolustustahto edellyttää sitä,
että pääsee harjoittamaan noita taitojaan
ja päivittämään sitä puolustustilannetta,
joka koko ajan tässä maailmassa muuttuu. Yksi
epäkohta on ollut, että esimerkiksi sotilaalliseen
kriisinhallintaan ja kansainväliseen koulutukseen liittyvässä varusmieskoulutuksessa
on jouduttu luopumaan eräistä harjoituksista,
ja se näkyy koulutettavien varusmiesten motivaatiossa.
Maailmassa on koko ajan uusia uhkia, ja yksi suuri uhka on tuo
kybersota. Niin kuin tuossa ministeri kertoi, tammikuussa valtioneuvoston
käsittelyyn tulee kyberstrategia. Se on varsin merkittävä asiakirja
ja merkittävää varautumista tulevaisuuteen.
Nuo kyberuhat ovat paitsi yhteiskunnan rauhanajan infran myös
Puolustusvoimien järjestelmien kannalta erittäin
oleellisia. Varautumista sekä sotilaallisiin että ei-sotilaallisiin uhkiin
tulee tehdä yhdessä. Sitä ei voi tehdä erikseen
siviili- tai sotilaallisella puolella.
Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana lakkautettavien
varuskuntien paikkakuntien huolesta. Lakkautuksista kun ilmoitettiin,
niin silloin ilmoitettiin myös, että näille
paikkakunnille osoitetaan kompensaatiota näiden työpaikkamenetyksien
vuoksi, ja niitä kompensaatioita on tässä nyt
sitten odoteltu. Itsellänikin tuolta Lahden seudulta tulevana
odotuksia on maa-alueiden ja kiinteistöjen omistusten suhteen,
ja on toivottavaa, että näissä päästään
hyvin pian ratkaisuihin, jotta se alueiden kehittäminen
niiltä osin sitten voisi vauhdittua ja nämä menetykset,
joita varuskuntien lakkautuksista alueille aiheutuu, saataisiin
kompensoitua. Näiden käytöstä poistuvien harjoitusalueiden
suhteen on suuria kysymyksiä, muun muassa noiden alueiden
puhdistaminen, minkälaisia kustannuksia tulee siitä,
että ampuma- ja harjoitusalueita raivataan sellaiseen kuntoon,
että ne soveltuvat sitten myös siviilikäyttöön, kuka vastaa näistä kustannuksista,
onko se Senaatti-kiinteistöjen kustannusrakenteeseen kuuluvaa
vai minkälaisiin ratkaisuihin tässä päästään.
Pekka Haavisto /vihr:
Arvoisa puhemies! Äskeisessä keskustelussa
keskeisiä asioita tulikin jo paljon esiin, mutta ensin
olisin halunnut ilmaista tyytyväisyyteni sen johdosta,
että rauhanturvaa ja kriisinhallintaa ei tässä keskustelussa ainakaan
asetettu vastakkain kotimaan puolustuksen kanssa, vaan nämä nähdään
toisiaan tukevina ja toisiaan täydentävinä toimintoina.
Itse ajattelen niin, että se, että globaali turvallisuusjärjestelmä toimii
ja osallistumme siihen, on myös Suomen etu. Sehän
on ollut myöskin Euroopan etu, kun esimerkiksi katsoo Balkania,
hajoavaa Jugoslaviaa, että on saatu kansainvälistä apua
paikalle silloin, kun sitä on tarvittu, ja minusta on tärkeää,
että Suomi tähän toimintaan osallistuu.
Mutta muutama sana, arvoisa puhemies, näistä riskeistä.
Täällä puhuttiin muun muassa Afganistanin
osalta, voisi sanoa, sotilaiden työturvallisuudesta, työsuojelusta,
kun tilanteet muuttuvat vaikeammiksi. Kun Afganistan-operaatio tässä ajan
myötä muuttuu niin, että siellä on
vähemmän kansainvälisiä kriisinhallitsijoita,
vähemmän rauhanturvaajia, niin on aivan selvää,
että siellä myöskin riskit kasvavat.
Voidaan myöskin ajatella, että Karzain hallinto
ei ole aina osoittanut ehkä sellaista valmiutta ja kykyä suojella omia
kansalaisiaan tai suojella kansainvälisiä toimijoita
maassa kuin voisi toivoa. Siinä mielessä on toivottava
parasta mutta varauduttava ehkä pahimpaan Afganistanin
tilanteen osalta. Silloin on tärkeää,
että meillä ovat evakuointisuunnitelmat valmiina,
että meillä ovat valmiina myöskin järjestelmät
suojella omia rauhanturvaajiamme vaikeassakin tilanteessa. En pidä poissuljettuna,
etteikö siellä vielä nähtäisi
nykyistä vaikeampia päiviä.
Arvoisa puhemies! Sitten näistä muista operaatioista.
On hyvä, että Somaliassa osallistutaan alussuojaustoimintaan
tavallaan Atalantan jatkona, mutta samaan aikaan pitäisi
kiinnittää huomiota siihen, että Somaliassa
on nyt toimiva hallitus ja parlamentti. Yhteistyötä pitäisi
saada myöskin maan puolelle, ei toimia vain merioperaatioissa,
vaan katsoa, miten paikallisten viranomaisten kanssa yhteistyössä voitaisiin
toimia merirosvoutta vastaan. Tämä operaatio Atalanta ei
saisi toimia näistä viranomaisista erillään.
Arvoisa puhemies! Vielä aivan muutama sana pohjoismaisesta
yhteistyöstä. En usko, että näkemykset
tässä niin valtavan paljon eroavat. Olen tyytyväinen
siihen, mitä ministeri sanoi, että katsomme, mikä olisi
tällaisen pohjoismaisen yhteistyön visio. On aivan
selvää, että Nato-maat Norja ja Tanska
eivät voi ehkä jakaa aivan samaa visiota Suomen
ja Ruotsin kanssa, ja tässä tulevat sitten nämä erot.
Mutta usein keskusteluissa huomaan, että ehkä aliarvioimme
sitä, mitä mahdollisuuksia Ruotsissa muun puolustusvälineteollisuuden
osalta on. Ruotsihan on näissä aika vahva toimija,
taitaa olla Euroopan neljänneksi suurin valmistaja eri
asejärjestelmissä, ja sillä on myöskin
sellaisia tekniikoita, mitä Suomella ei ole käytössään.
Pitäisi miettiä minusta avoimesti näitä eri
yhteistyömahdollisuuksia, kun tätä pohjoismaisen yhteistyön
mahdollisuutta katsotaan. On ihan selvää, että materiaaliyhteistyön
lisäksi voisi olla koulutusyhteistyötä.
Valvontayhteistyötähän on jo nyt. Voi
olla yhteistyötä kansainvälisissä operaatioissa,
ja sitten suuri kysymysmerkki on se, voiko olla yhteistyötä joissakin
kriisitilanteissa tai sotatilanteissa, mikä sitten vaatisi
omalta osaltaan ehkä paljon nykyistä vahvempaa
sopimusta, olisiko sellaista saatavissa. Itsekin suhtaudun siihen
ajatukseen aika varoen. Edustaja Kanervahan tämän
asian, kissan, nosti tässä pöydälle, mutta
on hyvä katsoa ensi vuoden aikana, mitä tällä sektorilla
on saatavissa.