Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesityksessä annetaan tilannekuva toimintaympäristöstä. Suomen ja suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavat merkittävästi globaali toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset. Syventyneen maailmanlaajuisen keskinäisriippuvaisuuden myötä Suomelle avautuu uusia vaikutusmahdollisuuksia. Toisaalta myös kielteiset ilmiöt leviävät. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa uudet turvallisuushaasteet korostavat tarvetta laajan turvallisuuden näkökulmalle, eri politiikkalohkojen johdonmukaisuudelle sekä kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottamiselle.

Tässä esityksessä todetaan myös kauppapolitiikkaa ja kaupallistaloudellisia suhteita jäsentävässä osassa WTO:sta: "Venäjän integroitumisen kansainväliseen kauppajärjestelmään syventäminen. Suomalaisyritysten kaupankäynti- ja toimintaedellytyksien parantaminen Venäjällä." Se on tärkeää, ylipäänsä "Suomen ja Venäjän välisen innovaatioyhteistyön parantaminen". Tässä huomaamme, kuinka paljon meillä on vielä tehtävää itäisen naapurimme suhteen näissä kaupankäyntiin liittyvissä asioissakin. Siitä on vielä paljon matkaa laadulliselle puolelle, joka myös kansan syviä rivejä koskettaa ja ehkä jossakin määrin edistäisi myös matkailuelinkeinoa maittemme välillä.

Arvoisa herra puhemies! Kansat nousevat ja taantuvat sivistyksen myötä. Kansat pärjäävät lukutaidolla. Tässä yhteydessä tarkoitan myös naisten lukutaitoa sekä syntyvyyden säännöstelyä. Näiden kahden tulisi olla myös Suomen kehitysyhteistyön kärjet. Panostukset näihin kahteen asiaan luovat pitkällä aikavälillä parhaan lopputuloksen ja siten parhaan tuoton rahoitukselle. Haluaisin nostaa esille, että meillä on myös lähialueilla selkeitä tarpeita kehitysyhteistyölle, jolle on perusteltu tarve jo oman turvallisuutemme ja terveytemme varjelussa.

Esimerkiksi uusien tuberkuloositapausten ilmaantuvuus on Venäjällä WHO:n tilastojen mukaan 2011 noin 100 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, Suomessa 7,5 tapausta per 100 000 asukasta. Suomen tapauksista noin kolmasosa esiintyy maahanmuuttajilla, jotka tulevat korkean esiintyvyyden maista, joihin Venäjä kuuluu. Ilmaantuvuus Venäjällä on siis noin 20-kertainen verrattuna Suomen perusväestöön. Tilanne ei ole Venäjällä viime aikoina merkittävästi muuttunut, eikä suuria alueellisia eroja ole ollut.

Vuonna 2011 uusien hiv-tapausten määrä Venäjällä oli 44 kappaletta 100 000:ta asukasta kohden, Suomessa vastaava ilmaantuvuusluku oli 3,4. Suurin osa tartunnoista on tapahtunut pistovälineiden yhteiskäytön kautta ruiskuhuumeiden käytön yhteydessä, mutta myös seksityö on merkittävä tekijä. Tilanne on erityisen huono Luoteis-Venäjällä, joka on Suomea lähimpänä oleva alue, mukaan lukien Pietarin kaupunki, jossa ilmaantuvuus oli 77 tapausta 100 000:ta asukasta kohden vuonna 2011 ja jossa tartunnan saaneiden osuus väestöstä on alueellisesti kaikkein suurin. Pietarin alueella arvioidaan noin 1,6 prosentilla väestöstä olevan tartunta.

Arvoisa herra puhemies! On erittäin tärkeää, että kehitysyhteistyövaroja voidaan kohdentaa myös lähialueyhteistyöhön entistä ponnekkaammin, jolloin samalla voidaan ennalta ehkäistä niitä mahdollisia haittoja, joita yhä suurempi rajaliikenne itäisen naapurimme kanssa aiheuttaa. Tähän työhön pitäisi rahoitusta saada mitä suurimmassa määrin EU:lta, sillä tämä huoli ei voi olla vain suomalaisten kannettavana. Tässä varmasti olisi nyt tilaus aivan uudenlaiselle kehitysyhteistyölle Suomen, EU:n ja Venäjän kesken sekä tässäkin budjettiesityksessä olevien varojen tarkoituksenmukaiselle ja tehokkaalle kohdentamiselle.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nopeasti muuttuva toimintaympäristö, myös Suomen edustautuminen eri maissa, on tarkasteltava tätä taustaa vasten. Jo nyt tiedetään, että painopisteet ja tarpeet muuttuvat entistäkin tiuhempaan tahtiin. Tällöin on oleellista, että joustavuus ja toimintatavat toteutetaan kussakin maassa Suomen tarpeista lähtien mutta myös kohdennetaan olosuhteet huomioon ottaen.

Suomen ulkomailla olevan edustustoverkoston ylläpito vie noin puolet ministeriön vuotuisista toimintamenoista. Tästä lähes 30 prosenttia muodostuu kiinteistä kustannuksista. Ei siis ole ihme, että edustustojen kiinteistömenot näyttävät olevan merkittävä tekijä päätettäessä Suomen edustautumisesta jossakin valtiossa. Näinhän ei voi olla.

Suomen läsnäolon ja sen muotojen eri valtioissa pitää perustua strategisiin valintoihin, ei siihen, missä on edulliset kiinteistökulut, eikä valtion lyhyen aikavälin säästötalkoisiin. Läsnäolon pitää aina olla vakaan ja harkitun poliittisen päätöksen tulos. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö myös ulkoasiainministeriön pidä sopeutua valtion taloustilanteeseen ja jatkuvaan toimintansa kehittämiseen myös taloudellisessa mielessä. Valtioneuvoston periaatepäätös siirtyä verkostomaiseen niin sanottuun Team Finland -toimintamalliin siellä, missä se varsinkin taloudellisesti ulkosuhteitten intressien osalta on erittäin kannatettavaa, on nykyaikainen, joustava, verkostomainen toimintamalli. Ulkoasiainhallinnon alalla on näiden lisäksi syytä etsiä myös muita, uusia ja jo käytössä koeteltuja, keinoja mahdollisimman tuloksellisen toiminnan löytämiseksi optimaalisin kustannuksin ja nykyaikaisin välinein. Painopisteen tulee olla toiminnassa, ei rakenteitten ylläpitämisessä.

Arvoisa herra puhemies! 10 vuotta käytössä ollut lähialueyhteistyörahoitus päättyy, ja nyt käsittelyssä olevassa talousarviossa rajat ylittäviin yhteistyöhankkeisiin on uusi määräraha. Tämän IBA-momentilla olevan rahoituksen tarkoituksena on tehostaa pohjoisilla alueilla tehtävää yhteistyötä ja edesauttaa Suomen aktiivista osallistumista arktisten alueitten yhteistyöhankkeisiin.

Näiden hankkeiden tärkeimpiä rahoituslähteitä ovat EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat. Uudelle IBA-momentille varattu raha on kovin pieni suhteessa niihin valtaviin mahdollisuuksiin, mitä pohjoisessa arktisella alueella on olemassa. Vain reilun 3 miljoonan euron määräraha pitääkin käyttää hankkeiden siemenrahana siten, että sillä saadaan mahdollisimman hyvä vipuvaikutus hankkeille, ja varsinainen hankerahoitus hankitaan EU:n ohjelmista ja muista kansainvälisistä lähteistä.

Hallitus on hyväksynyt 10. lokakuuta tänä vuonna Suomen arktiset linjaukset, joiden pohjalta tullaan tukemaan Suomen arktisen profiilin uusia hankekokonaisuuksia. Arktiselle alueelle kohdistuu huomattavaa taloudellista ja poliittista mielenkiintoa. Linjausten tavoitteena on edistää suomalaisten osaamisen hyödyntämistä näillä alueilla.

Suomi on yksi maailman pohjoisimmista valtioista. Joka kolmas 66. leveyspiirin pohjoispuolella elävä ihminen on suomalainen. Näin ollen meille jos kenellekään on luontevaa vahvistaa yhteistyötämme arktisessa politiikassa. Meillä on monia vahvuustekijöitä. Suomen kannattaa panostaa vahvasti pohjoisten alueitten tutkimukseen ja innovaatioihin. Vahvaa pohjoista tutkimusta edustavat niin Lapin kuin Oulunkin yliopistot. Suomi osaa sovittaa yhteen ympäristön reunaehdot ja arktiset toimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. Arktisen merenkulun osaamisella ja laivanrakennusteknologialla on Suomessa pitkät perinteet.

Arvoisa puhemies! Arktinen ei ole kvartaalitaloutta. Näin ollen näkökulman on oltava pikemminkin neljännesvuosisadan kuin vuosineljänneksen mittainen. Ensi vuonna Suomella on mahdollisuus panostaa myös Barentsin euroarktisen neuvoston kehittämiseen, kun järjestössä puheenjohtajuus siirtyy Norjalta Suomelle. Tätäkin kautta Suomi voi ottaa isompaa roolia pohjoisten alueitten tulevaisuuden hoitamisessa.

Maria Lohela /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunta esitti yksimielisesti 5 miljoonan euron lisäpanostusta ulkoasiainministeriön määrärahoihin, jotta edustustoverkon supistuksilta voitaisiin välttyä. Tällaisen pienen, vientiin panostavan maan on näyttävä maailmalla myönteisin keinoin kaikin mahdollisin tavoin. Yksi näistä tavoista on lähetystöverkko ja sen ulottuvuus. Meidän pitäisi todellakin nähdä koko maailma markkina-alueenamme eikä keskittyä liikaa toistamaan Euroopan unionin kaikkivoipaisuutta ja merkitystä viennissämme. EU-alueella on roolinsa, sitä ei kukaan kiistä, mutta muu maailma on se, joka nousee ja kehittyy myös Suomen potentiaaliseksi kauppakumppaniksi.

Kun on tiukat ajat ja säästetään, on tietenkin tarpeellista löytää synergiaa ja tehostaa toimintaa. Oman toiminnan arvioiminen on aina välttämätöntä ja kuuluu vastuulliseen talouspolitiikkaan. Viennin edistämistä, lähetystöjä, edustustoja ja kehitysapua on selkeämmin linkitettävä toisiinsa ja pyrittävä löytämään sellaisia ratkaisuja, joiden avulla kaikki voittavat niukkojen resurssien varjossakin.

Pieni kiitos on kuitenkin lausuttava valtiovarainvaliokunnalle, joka lisäsi miljoonan lähetystöverkon kattavuuden turvaamiseen ja pitää tärkeänä edustustojen lakkautusten kokonaisvahinkojen arvioimista. Lisärahan, vaikka pienenkin, puitteissa saadaan mahdollisuus toiminnan arvioimiseen ja säästöjen löytämiseen muilla keinoin kuin lähetystöjä lakkauttamalla. Samalla voimme odotella parempia aikoja rahoituksen suhteen. Tosin sen osalta näköpiirissä ei juuri mitään erikoista ole odotettavissa, jos talousennusteisiin ja tämän hallituksen toimenpiteisiin on yhtään luottamista.

Aiemmin tänään päivällä käydyn debatin yhteydessä käsiteltiin myös kehitysapua ja perussuomalaisten suhtautumista siihen. Perussuomalaiset esittivät varjobudjetissaan kehitysyhteistyövarojen leikkaamista. Se ei tarkoita sitä, että vastustamme ihmisten auttamista kehitysyhteistyön keinoin. Sen sijaan se tarkoittaa sitä, että kannatamme säästöjen etsimistä kaikista mahdollisista paikoista silloin, kun on niukkuutta jaossa. Niukkaa jaettavaa tulee riittämään myös jatkossa.

Jos kehitysapu pystytään tuottamaan puoleen hintaan, niin se ei tee avusta yhtään huonompaa. Kehitysapu ei ole mikään taivaasta annettu lahja tai raha, jonka saa taikaseinästä laittamalla sinne pankkikortin ja näppäilemällä tunnusluvun. Kehitysapu on julkista rahaa. Kaikkea julkisen rahan käyttöä ja käyttökohteita on voitava arvioida suuntaan tai toiseen, eikä yksikään kohde voi olla arvostelun tai tarkastelun ulkopuolella. Kehitysavussa on voitava miettiä, miten vähemmällä tehdään enemmän. Tämä on todellisuutta kaikissa niissä kohteissa ja kaikilla niillä hallinnonaloilla, joilta leikataan varoja. Kun tässä taloudellisessa tilanteessa sammutellaan katuvaloja säästöjen toivossa, niin kyllä yli tuhannen miljoonan euron menoerää pitää voida tarkastella kriittisesti.

Näkisin itse mieluusti, että kehitysapu kytkettäisiin voimakkaammin ja selkeämmin naisten aseman parantamiseen. Usein suhteettoman paljon glorifioitu arabikevät on yksi esimerkki siitä, miten naisten asema on monessa maassa näennäisesti kohtuullisesta tilanteesta suistunut alaspäin lainsäädännön keinoin ja arkielämässä kulttuurisessa ilmapiirissä. Suomen kehitysavun tulisi olla keino, joka parantaa tyttöjen ja naisten asemaa eikä millään muodoin tue niitä rakenteita, jotka syrjivät ja loukkaavat naisten ihmisoikeuksia brutaaleilla tavoilla.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Otan saman asian esiin kuin edustaja Lohela täällä salikeskustelussa, jossa tuotiin useaan kertaan esille, etteivät perussuomalaiset halua auttaa kehitysavun määrärahoin apua tarvitsevia maita. Kyllä siellä vastalauseessa aivan selvästi tuomme esille auttamiskohteemme ja auttamistapamme, kyse on vain siis budjettileikkauksista, joita täällä on tehty todella paljon. Itse uskon yhteiseen maapalloon ja siitä huolehtimiseen.

Vastalauseessaan perussuomalaiset ovat mielestäni aivan oikein todenneet myös kehitysavun pirstaleisuuden ongelmallisuuden, kuten myös valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota kehitysavun vaikuttavuuteen ja mittaristoon, jolla mitataan luotettavasti. Minunkin mielestäni kehitysapua tulisi kohdentaa enemmän pienemmille suomalaisille järjestöille ja suomalaisille yrityksille, jotka toimivat kustannustehokkaasti ja vaikuttavat ruohonjuuritasolla. Perustelen tätä silläkin, että EU-jäsenmaiden kehitysmaapolitiikka on ollut halpojen raaka-aineiden tuontia sekä elintarvike- ja lääkehätäavun vientiä. Sinänsä tämmöinen avustus ei poista ongelmien syitä vaan siirtää ratkaisuja.

Esimerkiksi jos ajatellaan näitä isoja yhtiöitä, samoille suuryrityksille kanavoidaan UM:n kehitysyhteistyöosaston kautta vuodesta toiseen vähäisellä kilpailutuksella, niin tuloksen minun mielestäni tulisi olla tavoite eikä pelkästään sen kilpailutuksen. Niinpä meilläkin on aikanaan nähty, että Suomesta vietyjä suuria kalastustroolareita on uponnut käyttämättömänä satamaan. Minusta olisi välttämätöntä, että pienimmätkin yritykset pääsisivät monipuolisemmin osallistumaan näihin hankkeisiin.

Kun Suomi on ottanut moneen otteeseen koulutuksen mahdollisuuden meidän kärkivientituotteeksikin, niin minun mielestäni se voisi olla myös kehitysavun kärkihanke. Jos ajatellaan juuri tätä läpinäkyvyyttä ja mitattavuutta, niin kyllä koulutus varmasti on sellainen ala ja alue, jota voidaan mitata varmasti hyvinkin läpinäkyvästi.

Ulkomaiden lähetystöjen vähentäminen on ongelmallista juuri talouskasvummekin kannalta ja viennin edistämisen kannalta. On moneen kertaan todettu, että taloutemme nousee viennistä, eikä näitä lähetystöjen menoleikkauksia lähtökohtaisesti voida pitää hyvinä, eivätkä ne sisälly myöskään perussuomalaisten varjobudjettiin.

Siihen asiaan, miksi minun mielestäni olisi tärkeää läsnäolo maailmalla vaikkapa yhteispohjoismaisinkin voimin, on jo sekin syy, että luonnonkatastrofit eivät tule vähenemään maailmasta. Ymmärrän toki, että silloin tietysti, kun tämmöinen laajamittainen luonnonkatastrofi sattuu, siellä on kansainväliset järjestöt paikalla, eikä se tietenkään välttämättä sitä valtion läsnäoloa vaadi, mutta kyllä minä näen, että jos se mahdollisuus yhteispohjoismaisin voimin tätä läsnäoloa on maailmalla lisätä, se olisi syytä tehdä ja etsiä sitten ne kanavat, miten tähän päästään.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Jag kommer i mitt inlägg att koncentrera mig på Östersjösamarbetet och det nordiska samarbetet.

I juni 2013 tar Finland över ordförandeskapet i Östersjörådet, CBSS, som är Östersjöländernas regeringars samarbetsorgan. Jag hoppas att Finland ska ta vara på ordförandeskapsåret genom att utarbeta ett ambitiöst ordförandeskapsprogram och se till att en diskussion skapas om de frågor och problem som är gemensamma och som bara kan lösas i samarbete mellan länderna och som vi bör prioritera som tyngdpunktsområden.

Itämeren parlamentaarikkokonferenssi on muun muassa kehottanut hallituksia Helcomin Itämeren suojelun toimintaohjelman aktiiviseen toimenpanoon ja erityisesti ryhtymään toimenpiteisiin ravinnepäästöjen vähentämiseksi sekä toimenpiteisiin meriturvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuusriskien vähentämiseksi, koska Itämerellä liikkuu päivittäin yli 2 000 alusta. Toinen parlamentaarikkojen esiin nostama asia on energiatehokkuuden parantaminen sekä energiatehokkaan tekniikan kehittäminen ja käyttöön ottaminen maissamme.

Samalla tavoin kuin nykyään on luonnollista puhua yhteistyöstä energiantuotannossa, yhteistyön energiatehokkuuden parantamiseksi tulee myös olla yhtä luonnollista. Tähän on olemassa suuri potentiaali, ja voidaankin todeta, että säästetty energia on myös parasta ympäristön kannalta. Samalla meillä on suuri potentiaali vahvistaa kilpailukykyä alueellamme ottamalla käyttöön kustannustehokkaita ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Voimme myös luoda uusia mahdollisuuksia yritysten perustamiselle ja teollisuudelle cleantech-sektorilla.

Den andra frågan jag vill ta upp är frågan om utrikesministeriets prioriteringar inom ramen för IBA-anslaget. Minister Stubb lovade se närmare på möjligheten att fortsätta stöda den Baltic Sea Action Planfond som startades för att finansiera uppgörandet av projektplaner för genomförande av Helcoms Östersjöplan. Fonden har administrerats av NIB och Nefco och stötts av Finland och Sverige hittills. Det skulle vara önskvärt att också andra Östersjöländer skulle vara med om att finansiera fonden. 35 projekt har kommit igång tack vare projektfonden och Finlands stöd har nästan helt använts för planeringen av vattenreningsprojekt i Ryssland. Också Nordiska rådets miljöutskott har aktiverat sig i den här frågan. Jag håller med om att anslaget för IBA-momentet som har ersatt närområdesmomentet är väldigt snävt tilltaget och det kommer att bli svårt att få pengarna på det här momentet att räcka till för allt det som de borde räcka till för.

En stor förändring i nästa års budget är alltså det att man har slopat närområdesstödet, som ännu för några år sedan uppgick till närmare 20 miljoner euro. Det ersätts nu med ett moment för Östersjön, Barents och arktiska frågor. Man har inte ännu fördelat anslaget, så min förhoppning är därför att en del av det här anslaget ska kunna användas för genomförande av Helcoms Baltic Sea Action Plan genom att stöda den fond som jag beskrev.

Samalla haluan todeta, että on hyvin tärkeää jatkaa pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden tukemista. Turvallisuusnäkökulmasta Suomen tulee myös jatkossa seurata aktiivisesti lähialueidemme ydinvoimaloiden turvallisuustilannetta, erityisesti Sosnovyi Borissa, jossa jo kaksi ydinreaktoria on ajettu osittain tai kokonaan alas ydinvoimaloiden grafiittisydämissä olevien vakavien vaurioiden vuoksi. On erittäin tärkeää, että Suomen ja Venäjän viranomaisten välinen tietojenvaihto toimii jatkossakin hyvin ja vielä ehkä paremmin kuin tähän asti.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kiittää ulkomaankauppaministeriä tästä hänen henkilökohtaisesta panoksestaan ja innostuksestaan tähän Team Finland -toimintaan. Toki on tärkeää, että koko hallitus on ottanut tämän vahvasti agendalleen. Me todella olemme yksi joukkue, jonka tässä talouden tilanteessa tulee löytää tuolta maailmalta entistä paremmin markkinoita sille osaamiselle ja niille tuotteille, joita meillä täällä Suomessa on, jotta pystymme rahoituspohjan hyvinvoinnillemme varmistamaan. On erinomaista, että tämä Team Finland -toiminta on noussut hallituksen toiminnan kärkitavoitteeksi.

Tämän osalta ehkä vain yhden huomion esittäisin: sen, että myös maataloussektorimme tuotteet otettaisiin vahvemmin mukaan tähän viennin edistämiseen. Niiden tuotannontekijät ovat isolta osaltaan kotimaisia, ja siellä tapahtuva arvonlisä syntyy kotimaisen työn kautta, joten se vienti sitten hyödyttäisi laajasti koko Suomen kansantaloutta.

Varsinainen kysymykseni ulkomaankauppa- ja eurooppaministerille olisi kuitenkin liittynyt tähän hyvään ja vilkkaaseen kehitysyhteistyökeskusteluun, jota täällä on käyty tämän hallinnonalan osalta. Vanha kiinalainen sanonta sanoo jotenkin vapaasti mukailtuna niin, että kun annat miehelle kalan, niin ruokit hänet päiväksi, mutta kun opetat miehen kalastamaan, niin ruokit hänet sitten loppuelämäkseen. Vähän tämäntyyppistä ajattelua haluaisin itsekin hakea tässä Suomen kehitysyhteistyöponnistelussa sitä kautta, että eikö juuri kehitysyhteistyö olisi toimintaa, joka tulisi siirtää EU:n päätösvaltaan, EU:n kautta toteutettavaksi ja koordinoitavaksi, jotta silloin pystyttäisiin nämä valtavat eurooppalaiset kehitysyhteistyöpanokset kohdentamaan mahdollisimman tehokkaasti, niin että kokonaisia kansakuntia, kokonaisia valtioita, tuolla kehitysmaissa pystyttäisiin kerralla nostamaan jaloilleen ja sillä periaatteella, että todella opetetaan se mies kalastamaan ja hän pystyy sitten ruokkimaan paitsi itsensä myös kansakuntansa tulevaisuudessa. Kun nyt käydään keskustelua EU:n budjetista (Puhemies koputtaa) ja tiedämme, että moni asia allokoituu sitä kautta paljon tehokkaammin, onpa kysymys aluekehityksestä tai maatalouden tuista, niin eikö tämän kehitysyhteistyön voisi nimenomaan siirtää sinne EU:n toimialaan?

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Stete eli Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi on kokenut leikkauksia. Osa tästä voi selittyä sillä, että toimikunnan sihteeristössä tehtiin kirjausvirheitä seminaarituloutusten osalta. Yritimme tätä teknisestikin korjata, mutta se ei onnistunut, ja nyt Stete käy tulevaan vuoteen kovin pienin budjetein. Tämä näkyy henkilöstön määrässä: yhden vakituisen työntekijän turvin eli pienen toimiston turvin pitää toimia. Se on aika pieni porukka, kun ajatellaan sitä julkaisutyötä ja seminaarityötä, mitä Steten kautta järjestetään. Toivoisinkin, että tämä Steten rahoitus palaisi normaaliin piakkoin. Ehkä olisi hyvä jossakin vaiheessa myös tarkastella toimintamuotoja tai sitä, olisiko esimerkiksi Steten ja Etyjin valtuuskunnan toiminnassa yhdistettäviä osia.

Olen myös huolissani edustustoverkoston kohtalosta. On tärkeää, että maamme edustus on eri maissa näkyvää ja vaikuttamassa. Ei ole ollenkaan suotavaa, että sitä kutistetaan, ainakaan säästösyistä.