Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talous on erittäin haastavassa tilanteessa. Finanssikriisin 2008—2009 jälkeen meillä alkoi kasvu, ja hallitusohjelma Kataisen hallitukselle tehtiin vielä kohtuullisen kasvun olosuhteissa. Tuo kasvu kuitenkin pysähtyi elokuussa 2011, mihin syynä oli eurokriisin selkeä syventyminen. Tänä päivänä me olemme tilanteessa, jossa Suomen tuotanto on vuoden 2006 tasolla. Kuitenkin menot ovat kasvaneet vuodesta 2006 merkittävästi, ja tämä aiheuttaa valtiontalouteen olennaisen ongelman.

Valitettavasti todennäköistä on se, että kasvu jatkossakin on hidasta. Tämä johtuu siitä, että Suomella edelleen on haasteita Suomen kilpailukyvyn suhteen, ja myöskin siitä syystä, että teollisuudessa on merkittävä rakennemuutos käynnissä. Tämän lisäksi Euroopan keskuspankki tulee lähiaikoina varmaankin jossakin vaiheessa korottamaan korkoja ja vähentämään likviditeettiä markkinoilta, mikä jossain määrin heikentää myöskin kasvun edellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on erittäin huolissaan valtion velkaantumisesta, ja se on seurausta alun perin ennakoimattomasta kehityksestä. Vuoden 2014 lopussa julkisen talouden velka tulee olemaan yli 60 prosenttia, jolla Suomi menee EU-sopimusten ylitse, ja sen lisäksi myöskin valtionvelka tulee olemaan enemmän kuin 100 miljardia euroa kaiken kaikkiaan.

Hallituksen tavoitteenahan on ollut se, että valtion velkaantuminen saatetaan laskuun, mutta tähän tavoitteeseen valitettavasti ei ole päästy. Jos katsotaan alijäämälukuja, vuoden 2011 talousarvioiden mukainen alijäämä oli 7 miljardia, vuonna 2012 se oli noussut 8,5 miljardiin euroon ja tänä vuonna budjetin viidennen lisätalousarvion jälkeisen velan arvioidaan olevan 9,2 miljardia euroa.

Jos sitten vielä katsotaan vuosikohtaisesti kehitystä, niin tämän vuoden budjettiesityksessä alun perin arvioitiin alijäämän olevan 7,5 miljardia. Kuitenkin viidennen lisätalousarvion jälkeen tuo alijäämä olisi 9,2 miljardia.

Jos sitten ajatellaan ensi vuoden talousarviota, niin kesäkuussa hyväksytyssä kehyksessä oli arvioitu, että alijäämä olisi 5 miljardia. Budjettiesityksessä syyskuussa tuo summa oli 6,7 miljardia, ja nyt lopullisessa valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisessa ehdotuksessa alijäämä budjetissa on 7,1 miljardia. Tietysti tämä osoittaa sitä, että kulukuri välttämättä ei ole ihan niin tiukka kuin sen välttämättä pitäisi olla.

Kuitenkin hallituksen talouspolitiikan uskottavuus pohjautuu kolmelle keskeiselle pilarille. Yksi niistä on, että vuoteen 2015 mennessä valtion velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen käännetään selkeään laskuun, alijäämä vuonna 2015 olisi enimmillään 2 miljardia ja että Suomi säilyttää kolmen A:n luokituksensa. Tuo 2 miljardia näistä pilareista on erittäin haasteellinen ja tuskin tulee toteutumaan.

Hallitus on kuitenkin pyrkinyt johdonmukaisesti näihin tavoitteisiin, ja se on tehnyt päätöksiä jo 4,8 miljardin euron edestä valtiontalouden tasapainottamiseksi. Myöskin olennaista oli se, että hallitusohjelmaa kirjoitettaessa lähdettiin siitä, että puolivälitarkastelu on erittäin tärkeä vaihe hallituksen elämässä, koska jos taloudelliset ennusteet eivät toteudu, siinä tuota talouspolitiikan linjaa voidaan täsmentää ja tarkastaa. Tuon puolivälitarkastelun jälkeen kehysriihessä hallitus panosti olennaisesti nimenomaan kasvuun, ja tässä keskeinen elementti oli yritysverotuksen keventäminen, jolla uskotaan lisättävän investointeja yritysten toimesta ja sillä tavalla kasvua.

Tämän jälkeen budjettiriihessä hallitus on tehnyt merkittävän päätöksen rakennepaketista, jossa oikeastaan ensimmäistä kertaa kattavasti kiinnitetään huomiota kuntatalouden ongelmiin ja kuntatalouden haltuun saattamiseen.

Nämä ovat erittäin tärkeitä, mikäli ajatellaan Suomen luottoluokitusta, ja on huomattavakin, että viime torstaina Suomen Pankki julkaisi selvityksen, jossa lähdetään siitä, että jos tuo rakennepaketti pannaan täysimääräisesti ja viipymättä täytäntöön, niin tuo kestävyysvaje voidaan kuitata umpeen, mutta tämä edellyttää sitä, että hallitus toimii niitten päivämäärien mukaisesti, mitä tuossa rakennepaketin jatkopaketissa on ilmaistu, ja että konkreettiset hallituksen esitykset tuodaan eduskuntaan ja että ne pannaan mahdollisimman pikaisesti täytäntöön.

Toinen keskeinen elementti hallituksen jatkoelämässä tulee olemaan valtion velkasuhteen taittaminen suhteessa bruttokansantuotteeseen selkeään laskuun. On tärkeätä, että hallitus kiinnittää erityisen suurta huomiota tähän kehysriihessä ja todella tekee sellaiset päätökset, joilla pidetään huolta siitä, että hallituksen talouspolitiikan uskottavuus säilyy, ja tarvittaessa tasapainottamistoimenpiteillä pitää huolta siitä, että tuo velkasuhteen kääntäminen laskuun todellakin toteutuu.

Arvoisa puhemies! Tärkeätä kuitenkin talouspolitiikassa on se, että aina pyritään tekemään riittävän oikea-aikaisesti riittävän merkittävät päätökset, jotta vältyttäisiin siltä, että jatkuvasti ollaan kierteessä, jossa yhden päätöksen jälkeen joudutaan tekemään uusia päätöksiä ja sen jälkeen uusia lisäsäästöpäätöksiä, koska tietysti se vaikuttaa taloudelliseen mielialaan olennaisesti ja voi vaikuttaa siten, että syntyy negatiivinen kierre, kun oikeastaan talouspolitiikassa pitäisi pyrkiä siihen, että tehdään riittävän reilut ratkaisut yhdellä kertaa, minkä jälkeen voidaan todeta, että tasapainottamistoimenpiteet on tehty, ja tämän jälkeen talouspolitiikassa voidaan katsoa positiivisesti eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on tänä syksynä työskentelyssään kiinnittänyt huomiota neljään aiheeseen. Ne ovat kilpailukyky, Venäjä ja arktiset alueet, kuntatalous ja nuorisotakuu, joilta osin on erityisesti haluttu painottaa näitten seikkojen merkitystä.

Mitä tulee ensinnäkin vientiin ja kilpailukykyyn, niin valitettavasti on todettava, että Suomi on menettänyt maailmankaupan markkinaosuuksia vuosina 2007—2012 enemmän kuin mikään toinen EU-maa ja Suomen viennin kasvu on ollut euroalueen heikoimpia. Tämä johtuu siitä, että meillä kilpailukyky on heikentynyt, ja tähän olennaisesti ovat vaikuttaneet kaksi palkkaratkaisua, jotka on tehty ennen maltillista tulopoliittista ratkaisua.

Nyt onneksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä on päästy maltilliseen palkkaratkaisuun, joka vähitellen parantaa Suomen kilpailukykyä. Myöskin yhteisöveron alentamisella voidaan arvioida olevan myönteistä vaikutusta. Kuitenkin äärimmäisen tärkeätä on se, että pyrittäisiin pitämään myöskin huolta siitä, että ilmapiiri olisi kannustava yritysten kannalta, yrityksiä ei jatkuvasti pyrittäisi osoittamaan sormella vaan pyrittäisiin kertomaan siitä, että yrittäminen on hyvä asia ja sillä tavalla Suomea voidaan viedä eteenpäin.

Eli kaiken kaikkiaan Suomi tarvitsee kasvavia ja menestyviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta myöskin panostuksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitää olla riittävä. Tärkeää tuossa tutkimuksessa on myöskin se, että se on nimenomaan tuotekehitykseen kohdistuvaa tutkimista ja että nuo tuotteet kyetään myöskin sitten kaupallistamaan. Tärkeätä on myöskin se, että pidetään huolta siitä, että sääntely-ympäristö Suomessa on hyvä siten, että yritykset voivat ennakoida tulevat tapahtumat riittävän hyvin ja että sääntely on riittävän kevyttä.

Tämän lisäksi valiokunta kiinnittää erityistä huomiota kotimaan matkailuun ja sen mahdollisuuksiin. Matkailu on voimakkaasti kasvava toimiala, ja Suomessa Pohjois-Suomi on erityisen houkutteleva matkailukohde ulkomaalaisille matkailijoille, ja tähän pitää panostaa. Haluan myöskin muistuttaa siitä, että eduskunta antoi erityisrahoitusta nimenomaan venäläisten turistien houkuttelemiseksi Suomeen, koska uskomme, että siellä on kasvualaa.

Mitä tulee sitten Venäjään ja arktisiin alueisiin, niin on todettava, että vuonna 2012 Venäjä oli Suomen suurin kauppakumppani, ja katsomme, että Venäjällä on edelleen runsaasti toimintamahdollisuuksia. Siitä syystä on panostettava erityisesti Pietarin alueeseen mutta myöskin muihin Venäjän keskuksiin ja panostettava myöskin hyvään hankevalmisteluun ja Venäjään liittyvän liiketoimintaosaamisen parantamiseen. Myöskin tärkeätä on se, että pyritään pitämään huolta pohjoisen ulottuvuuden politiikassa semmoisista hankkeista, joilla tuota talouden kasvualustaa Suomen ja Venäjän välillä voidaan parantaa. Myöskin rajaliikenteen sujuvuuteen valiokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota myöskin rahoituksen puolesta. Myöskin venäjän kielen taito, sen oppiminen, on tärkeätä, mutta myöskin se, että niitä venäläisiä, jotka ovat Suomessa, hyödynnetään riittävän tehokkaasti, ja eduskuntahan juhlapäätöksessä antoi rahaa Cultura-säätiölle.

Jos ajattelemme arktista aluetta, niin tältä osin kumppanuus Venäjän kanssa on tärkeää, Koillisväylän avautuminen on suuri mahdollisuus, ja täytyy sanoa, että jos Suomi ajattelee tulevaisuuden kasvualoja, niin jäänmurtopalvelut ja laivanrakennusteollisuus arktisilla alueilla ja kaikki se, millä voidaan luonnon resursseja tällä alueella hyödyntää, on se, mihinkä erityisesti kannattaisi ehdottomasti panostaa.

Mitä tulee sitten kuntatalouteen, niin kuntien velkaantuminen on hyvin voimakkaasti kasvanut, ja tähän valiokunta kiinnittää erityistä huomiota. Veronkorotukset ovat yleisiä nyt kunnissa, joka toinen kunta nostaa verojaan, ja on tärkeätä, että valtio todella pitää huolta siitä, että kuntien velvoitteita puretaan, ja että pidetään kiinni siitä lupauksesta, että jos uusia tehtäviä annetaan, niin ne valtio myöskin rahoittaa. Valiokunta korostaa sitä, että tätä periaatetta on ryhdyttävä soveltamaan välittömästi. Onkin tärkeätä, että valtioneuvostossa jatkuvasti pidetään huolta siitä, että tätä periaatetta kunnioitetaan.

Valiokunta kiinnittää myöskin huomiota siihen, että kuntapalvelujen kustannusseurantaa kehitetään niin, että tiedetään kunnissa, mitä tietyt palvelut maksavat, ja sillä perusteella voidaan tehdä ratkaisuja, ja kun tehdään esimerkiksi sote-uudistusta, on välttämätöntä, että eduskunnalle kerrotaan, mistä komponenteista ne säästöt muodostuvat, kun sote-uudistusta tehdään, jotta voidaan arvioida sen hyödyllisyys ja kustannuksia säästävä vaikutus.

Puhemies! Lopuksi haluan todeta vain, että yhteiskuntatakuun osalta valiokunta korostaa sen merkitystä. Olemme todenneet, että rahoitusta oikeastaan on riittävästi. On 60 miljoonan euron vuotuinen määräraha tähän tarkoitukseen. Myöskin nuorten aikuisten osaamisohjelmaan voidaan käyttää 52 miljoonaa euroa.

Olemme myös sitä mieltä, että pelkkä työllistämissuunnitelma ei ole riittävä toimenpide. Se on vain hallinnollinen toimenpide. On tärkeätä, että näille nuorille todellakin järjestetään työtä, koulutusta tai muuta vastaavaa toimintaa. Tässä suhteessa on tärkeätä se, että kun katsotaan ammatillista peruskoulutusta, niin Uudellamaalla koulutuspaikkoja on vain noin 75 prosentille, mutta on alueita, joilla näitä koulutuspaikkoja on yli 100 prosenttia kaiken kaikkiaan. Tässä suhteessa on tärkeätä, että koulutuspaikat sijaitsevat oikein.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on tehnyt muutoksia, jotka erityisesti edistävät työllisyyttä ja vientiä, ja jättää tämän mietintönsä eduskunnan hyväksyttäväksi. Haluan myöskin todeta, että tähän mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta, sekä keskustan että perussuomalaisten toimesta.

Leena Harkimo /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun rahat ovat loppu, on sopeutettava menoja. Koska määräänsä enempää ei voi leikata, on kehitettävä parempia toimintatapoja, tehtävä lisää töitä ja mietittävä, mistä voisi kokonaan luopua. Tässä tilanteessa Suomi on.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen ja huojentunut siitä, että kaikki eduskuntapuolueet tuntuvat nyt jakavan saman huolen julkisen talouden tulojen ja menojen tasapainottamisen välttämättömyydestä. Eri puolueiden keinot ja mittaluokka rakenteiden uudistamistyössä vaihtelevat. Me kokoomuksessa olemme sitä mieltä, että opposition keinot eivät riitä ja ovat ylioptimistisia esimerkiksi sen suhteen, miten niiden väitetään luovan uutta kasvua ja työpaikkoja. Joka tapauksessa muutoksia tarvitaan.

Vaikeuksissa olevan on oltava ketterä ja määrätietoinen. Muutoksen ei tarvitse tarkoittaa heikennystä, vaan on löydettävä tehokkaampi tapa toimia. Myös yritysmaailmassa ongelmat ovat monesti kehittymisen ja kehittämisen paikka. Jos siinä onnistuu, on löytänyt innovaation. Tätä, hyvät perussuomalaiset, tarkoitamme, kun sanomme, että rakenteelliset uudistukset eivät ole leikkauksia.

Vuoden 2014 budjetti pyrkii omalta osaltaan vastaamaan Suomen talouden haasteisiin. Budjetissa on voimakas panostus kilpailukykyyn ja yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Kasvuun, investointeihin ja työllistämiseen houkutteleva elinkeinoverouudistus, yritysten rahoituksen saatavuus ja kasvualojen vauhdittaminen luovat uskoa tulevaisuuteen. Valtiovarainvaliokunta esittää lisäksi erinomaisia lisäpanostuksia pk-yritysten kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen.

Yritysten toimintaympäristön parantamista on myös turhan byrokratian ja aikaa vievän paperinpyörittämisen purkaminen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa, että tässä asiassa on saatava aitoja tuloksia loppuvaalikauden aikana. Kuntien normien purkamisessa löydettiin sopu, nyt on yritysten vuoro.

Toimiva liikenneverkko on tärkeä elinkeinoelämälle ja sujuvoittaa kansalaisten arkea. Varat eivät kuitenkaan tunnu koskaan riittävän kaikkiin tarpeellisiin investointeihin ja olemassa olevien väylien kunnossapitoon. Arvoisa keskusta, rahat eivät kuitenkaan sillä lisäänny, että perustetaan Valtion infra Oy ja väylät siirretään sen kontolle. Uusia rahoitusmalleja tarvitaan joka tapauksessa.

Kokoomus ei usko, että opposition ajatus valtio-omisteisuuden voimakkaasta kasvattamisesta toisi parhaan tuloksen ja tehokkuuden. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä kasvu ja uudet työpaikat syntyvät ihmisten ja yritysten toimesta vastuullisessa markkinataloudessa. Tässä meillä tuntuu olevan periaatteellinen arvoero puolueisiin, jotka haikailevat valtion ohjailemaa yritysmaailmaa. Poliittisten päättäjien tehtävä on tehdä yritysten toimintaympäristöstä niin hyvä, että se kannustaa kasvuun ja aktiivisuuteen.

Työn tekemisen on aina kannatettava, ja tässä onkin edistytty sekä budjetissa että rakennepaketissa. Työtuloja ja sosiaaliturvaa sovitetaan paremmin yhteen niin, että lyhytkin työ kannattaa ottaa vastaan. Pienipalkkaisen työn verotusta kevennetään. Kotitalousvähennystä parannetaan, mikä tuo toimeentuloa palvelu- ja rakennusaloille. Yhteisövero laskee roimasti. Kokoomus haluaa, että työn verotusta kevennetään työn tekemisen ja työn tarjoamisen lisäämiseksi. Ja näin myös tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Talous on vain väline ihmisten hyvinvoinnin, koulutuksen, sivistyksen ja elämänlaadun parantamiseksi. Budjetissa pystytään taloushaasteista huolimatta satsaamaan vanhustenhuoltoon, omaishoitoon, opiskeluhuoltoon ja opiskelijoihin. Mietinnössä ehdotetaan lisäyksiä veteraaneille, päihdeäitien kuntoutukseen sekä niille järjestöille, jotka auttavat kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia nuoria.

Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen saa puhtia oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden lisäämisestä ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Nuorten hyväksi menevät myös valtiovarainvaliokunnan esittämät lisäykset koulutukseen sekä nuorisotyötä tekevälle 4H-kerholle. Jo varhaisessa vaiheessa otettu koppi lapsistamme ja nuoristamme estää ongelmien kasaantumisen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee myös valiokunnan lisäyksiä Itämeren suojeluun sekä luomu- ja lähiruoan edistämiseen.

Kokoomus on sivistyspuolue, joten meille kaikki panostukset varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, kouluihin, yliopistoihin, tutkimukseen ja osaamiseen ovat tärkeitä. Huippuosaamista tarvitaan sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä, jotta Suomen strategia korkean teknologian ja innovaatioiden maasta toteutuu. Pohjaa tälle luodaan esimerkiksi peruskoululaisten yrittäjyyskasvatuksella, joka on ilahduttavasti edennyt Yrityskylä- ja Nuori Yrittäjyys -hankkeiden kautta.

Kuntatalous on suurissa vaikeuksissa. Nyt on pureuduttava palvelutuotannon järkeistämiseen ja kuntarakenteen uudistamiseen. Huomio on kiinnitettävä siihen, että kuntalaiset saavat laadukkaat peruspalvelut. Uudistumisvalmiutta vaaditaan kaikilta, koska rahat eivät riitä kaikkiin palveluihin nyt — ja vielä huonommin ne riittävät tulevaisuudessa. Akuuttien ongelmien hoitamisen ohella on tehtävä ennalta ehkäisevää työtä. Esimerkiksi liikunnan edistäminen on erinomainen keino vähentää kuntien sosiaali- ja terveysmenoja.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen tavoite on säilyttää suomalainen hyvinvointi ja kansalaisten luottamus siihen, että Suomi kyllä pärjää. Tehtävää on paljon. Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa, että kestävyysvajeen kattamiseksi tehtyjä päätöksiä on toimeenpantava ripeästi. Nyt käsittelyssä oleva budjetti on askel eteenpäin talouden uudistamisen tiellä.

Heli Paasio /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme on mittavien taloudellisten haasteiden edessä. Teollisuutemme kolmesta kivijalasta kaksi on heikossa kunnossa. Käynnissä oleva talouden rakennemuutos osuu Suomeen erityisen kipeästi. Kun yhteiskuntamme rahoituspohja on uhattuna, on ensisijaisen tärkeää saada uutta kasvua ja investointeja, joilla julkinen taloutemme saadaan pysymään kestävällä uralla. Hyvinvointi on turvattava myös tuleville sukupolville, ja siksi kipeitäkin päätöksiä on kyettävä vaikeina aikoina tekemään.

Kun menot kasvavat ilman, että tuloja kertyy vastaavasti tai että palveluita saataisiin kehitettyä tarkoituksenmukaisemmiksi ja vaikuttavammiksi kansalaisen kannalta, on kehitykseen puututtava. Kategorinen budjetin leikkaaminen ei ole vastaus. On katsottava lukujen taakse ja huolehdittava siitä, että tehdään oikeita asioita oikeissa paikoissa. Ennalta ehkäisevät toimet ovat useimmiten kustannustehokkaita, ja niihin panostaminen tuo pitkällä aikavälillä säästöä talouden lisäksi myös inhimilliselle puolelle.

Kunnat kamppailevat yhtä lailla taloutensa kanssa. Jotta kunnissa voidaan tehdä järkeviä päätöksiä, on tietoisuutta toimien tuloksellisuudesta ja taloudellisuudesta lisättävä. Toimivista ja vaikuttavista palvelukäytänteistä on esimerkkejä eri puolilta Suomea. Useimmiten näitten toteutuksissa on lähdetty ylittämään perinteiset sektorirajat, laitettu palveluketjut kuntoon ja otettu myös vastuu siitä, että palvelun tarvitsija apua todellisesti saa. Rahapula ei ole ollut syynä jättää asioita ennalleen vaan ennemminkin yksi monista muista syistä lähteä hakemaan uusia ratkaisuja aiemmin huonosti toimiviin palveluihin.

Rakenneuudistukset ovat välttämättömiä, mutta ne eivät yksin riitä. Tarvitsemme uusia investointeja ja työpaikkoja. Sekä hallituspuolueet että työmarkkinaosapuolet ovat kantaneet kortensa kekoon talouskasvun syntymiseksi. Talousarvioon kirjattu yritys- ja osinkoverouudistus on yritystoimintaa kannustava. Kasvun ja työllisyyden parantaminen ei onnistu epävarmuuden keskellä, vaan konsensus ja sopiminen ovat sen aineksia. Syksyllä solmittu kasvu- ja työurasopimus on omiaan tuomaan vakautta suomalaisille työmarkkinoille ja parantamaan maamme kilpailukykyä. Työllisyyden parantaminen kohti pohjoismaista tasoa on välttämättömyys yhteiskuntamallimme kestävyydelle.

Arvoisa puhemies! Kasvua on jo näkyvilläkin. Ainakin matkailun, kaivosten, biotekniikan ja arktisen osaamisen alueilla siintää uusia investointeja, työpaikkoja ja kasvua. Suomi on noussut myös mobiilipelien suunnittelussa maailman kärkeen, ja verotuloja on kertynyt satoja miljoonia euroja.

Arktisen alueen hyödyntäminen vastuullisesti voi tuoda miljardien eurojen potentiaalin suomalaiselle osaamiselle. Maamme on arktisen merenkäynnin ja jäänmurtajatekniikan huippumaa. Lisäksi olemme eteviä turvallisuus- ja ympäristöosaamisessa, joiden merkitys korostuu haavoittuvalla arktisella alueella toimittaessa. Mikäli emme itse hyödynnä arktisen alueen potentiaalia, joku tekee sen kyllä puolestamme.

Uusia tai vanhoja nokioita meidän ei kannata haikailla. Suomessa on paljon osaamista ja potentiaalisia menestysalueita, joista emme välttämättä edes tiedä vielä mitään. Talouskasvusta ja uusista työpaikoista valtaosa syntyy nykyään pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Startup-yritysten tukeminen sekä pk-yritysten kannustaminen kasvuun ja kansainvälistymiseen ovat todellisia keinoja sen eteen, että suomalaista osaamista ja luovuutta saadaan jalostettua työpaikoiksi ja euroiksi.

Arvoisa puhemies! Työurien pidentäminen on ikääntyvässä maassamme yksi keskeisimmistä haasteista. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, ettei nuoria päästetä syrjäytymään, että työntekijät jaksavat työssään ja että työtä ylipäätänsä on tarjolla. Eläkeiän mekaaninen nostaminen ei tarjoa ratkaisua mihinkään näistä haasteista. Sen sijaan varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin jo ennen peruskoulun viimeisiä vuosia ja oppivelvollisuusiän korottaminen yhdellä vuodella ratkaisevassa peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa ovat omiaan ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Myös nuorisotakuun jatkaminen ja siihen yhä panostaminen ovat tärkeitä työurien pidentämistoimissa. Kannustaminen investointeihin taas edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä. Jotta työurat voisivat pidentyä, työpaikkoja on ylipäätänsä oltava.

Rakenteellisen työttömyyden purkaminen on ollut eri tahojen intresseissä jo pitkään. Kun työtön työnhakija vastaanottaa pienimuotoisen työn, hänelle käteen jää monesti vähemmän kuin työttömänä ollessa, puhumattakaan siitä byrokratiasta, minkä pienenkin työn vastaanottaminen aiheuttaa tai mikä saattaa viivästyttää toimeentulon saantia ja siten vaikeuttaa laskujen maksamista ajallaan. Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa. Pienimuotoisenkin työn tekeminen on hyväksi ja on usein väylä vakituisempaan työhön. Uudistus 300 euron suojaosasta työmarkkinatukeen ja 400 euron rajasta asumistukeen ovat ehdottoman kannatettavia. Opiskelijoillahan samankaltainen järjestelmä on toiminut hyvin jo pitkään. Jyrkkä työssä—työtön-jaottelu ei ole tarkoituksenmukainen, ja on hyvä, että siitä ollaan nyt luopumassa.

Me sosialidemokraatit olemme tyytyväisiä siihen, että laajojen leikkauslistojen suunnittelusta kestävyysvajeen ratkaisemiseksi on nyt luovuttu. Ansiotulon työtulovähennyksen ja kunnallisveron perusvähennyksen nostot sekä tiettyjen etuuksien indeksitarkistukset turvaavat pienituloisimpien ihmisten ostovoiman. Heikoimmassa asemassa olevia ei olla laittamassa talouskriisin maksumiehiksi. Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut sekä sosiaaliturva, lastenhoito ja vanhustenhoito turvataan.

Oikea tapa reagoida hyvinvointivaltion rahoituspaineeseen ei ole himoleikkaaminen vaan rahoituspohjan turvaaminen panostamalla työllisyyteen ja talouskasvuun oikeudenmukaisella tavalla. Valtion talousarvio vuodelle 2014 on juuri tähän tähtäävä.

Maria Lohela /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki tässä salissa tietävät maamme talouden tilannekuvan. Talous ei kasva, vienti ontuu, teollisuuden kilpailukyky on heikko ja julkinen sektori velkaantuu kovaa vauhtia. Hallitusohjelman keskeiset taloudelliset tavoitteet velkaantumisen taittamisesta, työllisyysasteen nostosta ja työttömyyden laskusta eivät tule toteutumaan.

Hallitukselta näyttävät puuttuvan keinot ja näkemys, joilla edistetään yrittäjyyttä ja joilla maahamme saadaan lisää työtä ja talouskasvua. Kuvaavaa on, että hallituksen talouspolitiikan kärkiuudistus, yhteisöveroalennus, tuo hallituksen omankin arvion mukaan vain 5 000—7 000 työpaikkaa. Tämä on suorastaan onneton saldo, kun ottaa huomioon, että yhteisöveron alen kustannus on lähes 900 miljoonaa euroa. Yhdelle uudelle työpaikalle tulee näin ollen hintaa huimat 130 000 euroa.

Perussuomalaiset on sitoutunut suomalaisten hyvinvoinnin, työllisyyden ja talouskasvun parantamiseen. Johtavana, vastuullisena oppositiopuolueena haluamme auttaa hallitusta ohjaamaan maamme takaisin kasvu-uralle. Hallituspuolueet voisivatkin ottaa käyttöön perussuomalaisten budjettivastalauseen kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia parantavia muutosehdotuksia.

Työllisyyspakettimme tavoitteena on nostaa työllisyysasteemme muiden Pohjoismaiden tasolle. Heikko työllisyysasteemme johtuu ennen kaikkea yli 55-vuotiaiden huonosta työllisyydestä. Myös nuorten työllisyystilanne on huolestuttava. Porrastaisimme eläkemaksuja laskemalla alhaisen työllisyysasteen ikäluokkien eli yli 55- ja alle 30-vuotiaiden eläkemaksuja. Kustannus kompensoidaan korottamalla parempien työllisyysasteen ikäluokkien maksuja. Uudistaisimme työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kannustavampaan suuntaan. Automaattinen palkkatukijärjestelmä yli 55-vuotiaille alanvaihtajille ja yli 63-vuotiaiden veroporkkana kannustavat työurien pidentämiseen.

Veropakettimme veisi verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan. Olemme valmiita vastaamaan muiden maiden aloittamaan yhteisöverokilpailuun, mutta emme hallituksen tavoin halua kiihdyttää sitä. Laskisimme siis yhteisöveron samalle 22 prosentin tasolle kuin Ruotsi ja Tanska. Tästä säästyneet varat ohjataan maamme työllisyyden ja talouskasvun selkärangan, pk-sektorin, tukemiseen. Pk-yritykset huomioidaan esimerkiksi nostamalla alv:n alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon ja toteuttamalla työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukainen yritysverotus. Kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrä tulee nostaa takaisin 60 prosenttiin. Osinkoverotus toteutetaan oikeudenmukaisemmin ja kasvua paremmin tukevalla tavalla verottamalla pieniä osinkoja hallitusta kevyemmin ja suuria osinkoja hallitusta ankarammin.

Hyvinvointipakettimme tarkoituksena on eriarvoistumisen pysäyttäminen. Olemme valmiita lisäämään rahaa vanhustenhoitoon, omaishoitoon sekä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Pidämme häpeällisenä sitä, että uuteen lastensairaalaan ei löytynyt riittävästi varoja valtion kassasta. Katsomme myös, että tasa-arvoinen ja laadukas opetus on maamme menestyksen perusta, joten lisäisimme resursseja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja kattavan kouluverkon ylläpitoon.

Energiapakettimme tavoitteena on kääntää energiapolitiikkamme suunta. Energiapolitiikan perustaksi on otettava kohtuuhintainen kotimainen energia. Tämä tukee työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja ostovoimaa. Alentaisimme energiaverotusta 200 miljoonalla eurolla. Emme ole hallituksen tavoin valmiita asettamaan rikkidirektiivin kuristamalle vientiteollisuudellemme uutta lisätaakkaa windfall-veron muodossa. Energiaomavaraisuuttamme on nostettava, jotta energiakauppataseemme noin 7 miljardin alijäämää saadaan supistettua. Tämä edellyttää kotimaisen energian aseman parantamista suhteessa kivihiileen ja muuhun tuontienergiaan verotusta sekä tuki- ja lupapolitiikkaa järkeistämällä.

Herra puhemies! Emme ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta edes syrjäseuduilla. Vaadimme riittävät resurssit Puolustusvoimille, poliisille, Rajavartiolaitokselle, Tullille sekä oikeuslaitokselle, jotta ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä. Lisäksi haluamme pitää maamme gmo-vapaana ja katsomme, että puhdas kotimainen ruoka vaatii maaseudun elinvoimaisuuden turvaamista. Nykyisessä taloustilanteessa on syytä aikaistaa pakollisia investointeja tieverkkoon ja julkisten rakennusten homekorjauksiin. Investointien aikaistamisella olisi suhdanteita tasaava vaikutus. Matalasuhdanteessa näiden investointien teko on myös halvempaa.

Pelkillä veronkorotuksilla ei velkaantumista katkaista. Joudumme myös leikkaamaan. Leikkaukset kannattaa kohdistaa maamme ulkopuolelle suuntautuviin rahavirtoihin. Voisimme aloittaa Kreikalle annettavasta suorasta budjettituesta sekä yli 1,1 miljardia euroa vuodessa maksavasta kehitysavusta. Leikattavaa riittää myös tehottomissa yritystuissa. Edellä mainituista kohteista saisi helposti säästettyä yli puoli miljardia euroa ilman mainittavia vaikutuksia maamme kansalaisten hyvinvointiin. Tällä kokonaisuudella velkaantuisimme hallituksen esitystä vähemmän.

Herra puhemies! Kuten alussa jo totesin, on taloutemme tila huolestuttava. Perussuomalaiset esittävätkin hartaan toiveen, ettei tänään taas käy niin kuin kävi lokakuun lopun opposition varjobudjettien salikeskustelussa, jolloin hallituspuolueet keskittyivät lähinnä ymmärtämään tahallaan väärin varjobudjettimme linjauksia. Meillä ei nyt vain ole yksinkertaisesti varaa siihen, että hyvät ehdotukset tyrmätään pelkästään sen takia, että ehdottava taho on hallituspuolueiden mielestä väärä. Perussuomalaiset lupaavat toimia toisin. Tulemme tukemaan kaikkia hallituksen esityksiä, jotka edistävät maamme talouskasvua, työllisyyttä ja kansalaistemme hyvinvointia.

Arvoisa puhemies! Ehdotan hyväksyttäväksi seuraavan epäluottamuslauseen: "Hallituksella ei ole riittäviä keinoja ja näkemystä, joilla edistetään yrittäjyyttä sekä luodaan lisää työtä ja talouskasvua. Hallituksen ensi vuoden talousarvio ei paranna sosiaalista oikeudenmukaisuutta eikä turvaa heikompiosaisten asemaa. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Esko Kiviranta /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Suomen talous on saatava kuntoon ja kasvuun, ihmisille on saatava töitä ja palvelut on turvattava koko maassa. (Ben Zyskowicz: Hyvä alku!)

Kataisen hallituksen budjetin vakavin puute on, että se ei vauhdita kasvua ja työllisyyttä. Myös hallituksen rakennepaketista puuttuvat ratkaisut uusien työpaikkojen luomiseksi. Koko ajan paheneva työttömyys koskettaa joko suoraan tai välillisesti isoa osaa suomalaisista kodeista. Moni vanhempi miettii, miten pärjätä edessä olevien joulunpyhien yli. Kokoomus ja SDP ovat pettäneet suomalaisille antamansa työllisyyslupaukset.

Hallitus on myös paisuttamassa valtion velan ennennäkemättömiin mittoihin. Budjetissa lähestytään jo 100 miljardin euron hirmurajaa. Hallitus lupasi taittaa valtion velkaantumisen, mutta sen sijaan Suomi on kokoomuksen ja SDP:n johdolla matkalla EU:n tarkkailuluokalle. Hallituksen osuus velasta on ensi vuosi mukaan lukien yli 20 miljardia euroa. Voi arvioida, että tämä hallitus on syönyt etukäteen jo joka kymmenennen tämän vaalikauden aikana syntyneen lapsen koko elämänaikaiset tulot. (Ben Zyskowicz: Hyvä, ettei sentään lasta!)

Arvoisa puhemies! Suomeen tarvitaan 200 000 uutta työpaikkaa tulevina vuosina. Muutoin Suomi ei selviä kestävyysvajeesta eikä mistään muustakaan vajeesta. Keskustan vaihtoehdossa Suomi viedään uudistuksella kasvu- ja työllisyyslinjalle. Edessämme on 8—10 vuoden urakka. Suomen ongelmat ovat miljardiluokkaa. Siksi niihin tarvitaan nyt miljardiluokan ratkaisuja.

Keskusta on esittänyt esimerkiksi miljardiluokan kasvurahastoa uusien työpaikkojen luomiseksi. Lisäksi olemme esittäneet Valtion infra Oy:tä vauhdittamaan työllistäviä liikennehankkeita.

Varsinkin uusiutuvan energian tuotanto on ala, jolle uusia työpaikkoja voidaan rohkeilla ratkaisuilla luoda. Suomesta on tehtävä biotalouden edelläkävijämaa. Isojen uudistusten lisäksi tarvitaan määrätietoisia päätöksiä, joilla edistetään yrittäjyyttä ja työllisyyttä parannetaan tässä ja nyt. Keskusta on esittänyt kotimaisten energiamuotojen, puuhakkeen ja turpeen, kilpailukyvyn kohentamista ja vastaavasti ulkomailta tuotavan kivihiilen aseman heikentämistä. Tämä toisi uutta työtä koko Suomeen, olisi ympäristöystävällistä ja samalla parantaisi vaihtotasettamme.

Viime vuosina uudet työpaikat ovat syntyneet nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Useiden arvioiden mukaan näin on myös tulevaisuudessa. Keskusta antaisi työllistäville pienyrittäjille ja maatalouden harjoittajille 5 prosentin yrittäjätulovähennyksen, jolla kannustetaan investoimaan ja työllistämään. Nyt kymmenientuhansien yrittäjien verotus on hallituksen päätöksillä kiristymässä. Keskusta kannustaisi yrityksiä aikaistamaan investointipäätösten tekemistä vapauttamalla tuotannollisten investointien poisto-oikeuden. Yksinyrittäjille keskusta esittää ensimmäisen työntekijän palkkatukea. Palkkatuki voitaisiin rahoittaa käyttämättä jäävistä työllisyysmäärärahoista.

Uudistuksia keskusta rahoittaisi muun muassa jaksottamalla yhteisöveron alentamisen niin, että vuonna 2014 yhteisöveroa alennettaisiin 2,5 prosenttiyksikköä ja vuonna 2015 kahden prosenttiyksikön verran. Keskustan vaihtoehdossa valtio velkaantuu vähemmän kuin hallituksen linjalla.

Osana yritysverotuksen kokonaisuutta keskusta jaksottaisi samalla tavalla myös osinkoverotuksen muutoksen. Kotimaisen, kasvollisen omistajuuden tukemiseksi keskusta tekisi verottomiksi pörssiyhtiöistä saatavat enintään tuhannen euron osinkotulot. Tämä koskee noin 800 000 osakesäästäjää.

Harmaan talouden vastainen taistelu tarvitsee uuden vaihteen. Keskusta tehostaisi esimerkiksi siirtohinnoittelun valvontaa ja estäisi kokonaan konsernilainojen korkojen verovähennysoikeuden hyödyntämisen veroparatiiseja käyttämällä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjetilla ja rakennepaketilla Suomen suunta ei muutu. Epäonnistunut ja epäoikeudenmukainen politiikka jatkuu. Tavallisilla suomalaisilla on edessään lisää leikkauksia ja veronkorotuksia. Kokoomus ja SDP ovat pettäneet myös suomalaisille antamansa hyvinvointi- ja palvelulupaukset. Tämä hallitus on ajanut kunnat valtionosuusleikkauksilla niin ahtaalle, että ne joutuvat kiristämään veroja, karsimaan palveluja ja lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään. Palvelut on turvattava kaikille suomalaisille koko Suomessa. Siksi keskusta torjuu budjettiin sisältyvät uudet, jättimäiset kuntien valtionosuusleikkaukset. Ne vaarantavat ihmisten tarvitsemat palvelut. Kunnilta ei voida enää leikata.

Olennaista on päästä vihdoin eteenpäin kunta- ja sote-uudistuksissa. Se onnistuu, jos hallitus vihdoin tunnustaa tosiasiat. Keskustan kotikunta—maakunta-malli ja sen pohjalta tehtävät uudistukset ovat valmiita ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen ja tuntuvien kustannushyötyjen aikaansaamiseen. Olemme kartoittaneet kunnissa mahdollisuudet jopa kolmen miljardin euron tehostamiseen.

Arvoisa puhemies! Keskusta on tehnyt esitykset myös omaishoidon tuen siirtämisestä Kelalle, kunnallisesta kotipalvelusta lapsiperheille, maakunnan kehittämisrahasta sekä yksityisteiden kunnossapidosta ja parantamisesta. Näillä esityksillä keskusta haluaa parantaa niiden ihmisten tilannetta, jotka tämän hallituksen valtakaudella ovat jääneet kaikista huonoimpaan asemaan. Varsinkin tällaisena aikana poliittisten päättäjien tehtävä olisi huolehtia niistä, joilla ei ole turvanaan rahan valtaa eikä voimakkaita etujärjestöjä. Selväksi on viimeistään nyt käynyt, että näiden tavallisten suomalaisten puolustaminen on opposition tehtävä.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella keskusta esittää hallitukselle epäluottamuslausetta.

Kari  Uotila /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! "Tämä ei ole loppu. Eikä tämä ole edes lopun alku. Mutta tämä on, kenties, alun loppu." Näin sanoi Winston Churchill vuonna 1942 arvioidessaan toisen maailmansodan jatkumista liittoutuneiden hyökättyä El Alameiniin Pohjois-Afrikassa. Samaa voi sanoa nyt, kun Euroopan talouskriisin tilanteessa näkyy valoa tunnelin päässä niin Espanjassa, Irlannissa kuin Sloveniassakin. Espanja on palannut jo markkinoille ja saa jälleen lainaa. Yhdessä pahimmista kriisipesäkkeistä pahimman pitäisi olla jo ohi. Toki espanjalaisten kärsimys jatkuu vielä pitkään, muun muassa jättityöttömyyden kurimuksessa. Irlanti palaa markkinoille vuodenvaihteessa, eivätkä myöskään pelot slovenialaisten pankkien kaatumisesta näytä toteutuvan. Perussuomalaisten ennustukset valtioiden kaatumisista ja uusista tukipaketeista — ennustukset, jotka välillä tuntuvat ihan toiveiltakin — eivät onneksi näytä olevan toteutumassa.

Arvoisa puhemies! Suomen talous on sidoksissa Euroopan talouteen. Suomen onkin oltava mukana rakentamassa sosiaalisempaa Eurooppaa. On lopetettava kriisimaiden liika kurittaminen ja panostettava hyvinvoinnin lisäämiseen. Kestävää talouskasvua ei synny keinoilla, joilla eriarvoisuus lisääntyy ja julkisia menoja vain leikataan.

Vaikeasta tilanteesta huolimatta taloutta on elvytettävä investointiohjelmilla ja ihmisten elämänlaadun parantamisella. Hyvinvointi ja vähäosaiset huomioiva politiikka synnyttävät myös uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä varoittaa hallitusta kansalaisten pelottelusta uusilla säästölistoilla kevään kehyspäätöksissä. Kotimarkkinat ja työllisyys hyytyvät vain lisää ennenaikaisella synkistelyllä, vaikka valmiutta toki uusiin päätöksiin on oltavakin.

Euroopan unionin jäsenmaissa, myös Suomessa, säästetään ja leikataan mutta myös tuhlataan. 1 000 miljardia euroa eli noin 20 kertaa Suomen vuosibudjetin verran menetetään euroja harmaan talouden, talousrikollisuuden ja veronkierron seurauksena. Tämä vääristää kilpailua, murentaa moraalia ja vie varoja palveluilta. Eniten harmaasta taloudesta kärsivät maat, joissa korkealla veroasteella turvataan laajoja julkisia palveluja ja turvaverkkoja. Monet työntekijät maksavat harmaasta taloudesta myös terveydellään ja jopa hengellään, sillä harmaan talouden toimijat laiminlyövät myös työsuojelun. Harmaan talouden torjunta vaatii lisätoimia kaikkialla. Komissaari Rehn totesi valtiovarainvaliokunnassa, että harmaan talouden torjunta on EU:ssa pääsemässä vauhtiin. Kunpa olisikin, sillä veroparatiisit on tosiaan suljettava ja harmaa talous saatava kuriin.

Arvoisa puhemies! Suomeen kehitettiin sotakorvausajasta 90-luvulle asti kestäneenä ajanjaksona vahva ja monipuolinen teollisuus- ja teknologiaosaaminen. Uutta teollisuutta luotiin perustamalla ja kehittämällä aktiivisesti valtionyhtiöitä. Yksityiset pääomaryhmittymät vastasivat haasteeseen sijoittamalla valtaosan voitoistaan oman teollisuutensa laajentamiseen ja kehittämiseen. Teollisuuspolitiikassa ei kuitenkaan tänäänkään pidä luottaa liikaa siihen, että markkinat ja rahoittajat hoitavat asiat parhain päin. Valtion tulee harjoittaa sellaista teollisuus- ja omistajapolitiikkaa, joka pyrkii laajentamaan ja kehittämään sekä uutta suomalaista että jo Suomessa toimivaa teollisuutta.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton tavoitteena teollisuuspolitiikassa on työllisyyden ja hyvinvoinnin lisääminen, ympäristönsuojelu sekä tasapainoinen alueellinen kehitys. Vasemmistoliitto tervehtii ilolla valtiovarainministeri Urpilaisen esitystä tuoda eduskunnalle vielä tällä vaalikaudella teollisuuspoliittinen ohjelma. Itse ehdotin tätä selontekona jo puoli vuotta sitten, ja ehdotus sisältyy myös vasemmistoliiton telakkatyöryhmän ehdotuksiin. Vasemmistoliitto haluaa ministeri Urpilaisen kanssa haastaa muutkin hallituspuolueet ottamaan kopin uudenlaisen, aktiivisen teollisuuspolitiikan kehittämisestä. Vaikka ohjelmilla ei teollisuutta pelasteta, niin silti hallituksen on onnistuttava myös tällä saralla. Kysynkin: ottavatko pääministeri ja koko hallitus tosissaan vasemmistopuolueiden aloitteen teollisuuspoliittisesta ohjelmasta vielä tällä vaalikaudella?

Arvoisa puhemies! Tarvitaan myös pikaisia erityistoimia. Onkin hyvä, että hallitus antoi viime keskiviikkona eduskunnalle esityksen Suomen Teollisuussijoitus Oy:n roolin muuttamisesta. Uudessa roolissa yhtiö voi pääomasijoitustoiminnan ohella hankkia kohdeyritysten osakkeita myös teollisuuspoliittisten perusteiden nojalla. Uusi mahdollisuus onkin pikaisesti pantava käytäntöön esimerkiksi Turun telakan tilanteen helpottamiseksi.

Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyvistä viidestä lausumasta merkittävin on Länsimetron jatkamista koskeva lausuma. Mietinnössä eduskunta edellyttää, että hallitus päättää Länsimetron jatkamista koskevan hankkeen 30 prosentin valtionavustuksen maksamisen ajoituksesta viimeistään kevään 2014 kehyspäätöksen yhteydessä, edellyttäen, että Espoo on omalta osaltaan tehnyt siihen mennessä hanketta koskevat toteuttamispäätökset. Tällä lausumalla valiokunta laittaa liikennepoliittisessa selonteossa mainituista suurten kaupunkien raideliikennehankkeista kiireellisimmäksi Länsimetron jatkamisen. Tämä on vastuullista, sillä niin voidaan säästää julkisia varoja jopa 100—200 miljoonaa euroa, kun työmaata pystytään jouhevasti jatkamaan Matinkylästä eteenpäin. Oli mukava kuulla, että pääministeri Katainen otti asiaan varsin myönteisen kannan reilu viikko sitten pääministerin kyselytunnilla.

Johanna Karimäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! EU-komissio antoi Suomelle hälyttävää palautetta kansantalouden tilasta. Velka kasvaa, ja alijäämä on liian suuri. Hallituksen iso suunnitelma, rakennepaketti julkisen talouden tasapainottamiseksi, on välttämätön. Vihreät kannattavat rakenteellisten uudistusten toteuttamista nopeasti mutta sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Lisäksi Suomen valtion kassaan on saatava enemmän tuloja. Yhdeksän miljardin vaje julkisessa taloudessa ja kahden miljardin vaje kauppataseessa on upottava suo, mutta suon yli voi rakentaa pitkospuut. On uudistettava ja laajennettava vientipohjaa lisäämällä työtä ja uutta teollisuutta. Me vihreät haluamme tulevaisuuteen suuntaavan teollisuuspoliittisen ohjelman ja kevään kehysriiheen toimenpiteitä pienyrittäjien aseman parantamiseksi.

Suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt viime vuosina pk-yrityksiin. Mutta moni pienyrittäjä elää hyvin niukoilla tuloilla itsekin ja kokee epävarmuutta työllistämisen suhteen. On parannettava pienyrittäjän sosiaaliturvaa sekä madallettava kynnystä ja riskiä työllistää vähentämällä työllistämisen kuluja ja byrokratiaa. Työ on tapa kiinnittyä yhteiskuntaan ja tuo sisältöä elämään. Monelle työttömälle mahdollisuus osallistua työelämään olisi realistista jonkinlaisen osittaisen yrittämisen mallin kautta. Sosiaaliturvajärjestelmä ei kuitenkaan salli yrittäjyyden kokeilemista tai asteittaista siirtymistä siihen, vaan vaihtoehtoina ovat edelleen täysi työttömyys tai täysi yrittäjyys. Sosiaaliturvan tulisi tunnustaa määräaikainen ja osa-aikainen yrittäjyyden kokeilu, suorastaan kannustaa siihen.

Arvoisa puhemies! Teollisuuden menestymisen tae on jatkuva uudistuminen. Yksi kehitystrendi on ilmastonmuutoksen torjunnan tarpeesta syntyvä teknologia, joka pienentää päästöjä ja vähentää energian kulutusta. Tällä voidaan lisätä kansantaloudelle tärkeää vientiä. Suomi häviää Ruotsille innovaatioiden kaupallistamisessa, vaikka meillä on paljon hyviä aihioita. Haasteena cleantechin ja biotekniikan kasvuyrittäjyydelle on etenkin pääoman saanti markkinoilta, koska voittojen odotusaika on pitkä.

Yhden uuden rahoitusmahdollisuuden tarjoaa Tekesiin perustettava pääomasijoitusyhtiö. Vihreät ovat silti huolissaan pk-yritysten rahoituksen saannin riittävyydestä, ja esitämme, että Finnveran rahoitusmalleja kehitetään sellaisiksi, että pk-yritysten olisi helpompi saada rahoitusta riskipitoisiinkin hankkeisiin.

Riskejä on otettava, sillä Suomesta on kymmenessä vuodessa kadonnut yli 100 000 teollista työpaikkaa. Onneksi meillä on voimavarana osaavat ihmiset. Palvelualojen kehittyminen ja digitalisaatio lisäävät työpaikkoja. Teollisuuden on avauduttava digitaaliselle mullistukselle. Verkkoon ei mene vain kuluttajakauppa, vaan yritysten ostamat palvelut. 3D-tulostaminen tuottaa varaosia yksilölliseen tarpeeseen ja 3D-tulostuksen ohjelmistojen kehityksessä on paljon mahdollisuuksia suomalaisille it-ammattilaisille. Toisaalta 3D-tulostamisen raaka-aineista, kuten biomateriaaleista, voisi löytää uutta liiketoimintaa kemian- ja metsäteollisuudelle.

Öljyn korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla on yksi lupaavimmista aloista Suomelle. Esimerkiksi sellun sivutuotteena syntyvää ligniiniä voidaan hyödyntää biomuovin valmistuksessa.

Palveluinnovaatio voi syntyä millä tahansa alalla tai eri toimialojen yllättävällä yhdistämisellä. Esimerkiksi suomalainen PHD Nordic on kehittänyt veden laadun mittaukseen soveltuvan älypuhelimen. Yllättävistä yhdistelmistä syntyy palveluja, joita emme osaa edes kuvitella. Hyvä toimintaympäristö yrityksille ja ympäristönormit, jotka ajavat vähäpäästöiseen teknologiaan, ovat kannatettavia.

Arvoisa puhemies! Tutkimukseen, varsinkin perustutkimukseen, suunnatut määrärahat ovat vähentyneet. Tämä on johtanut kovaan kilpailuun tutkimusrahoista, ja liian iso osa tutkijoiden työajasta kuluu hankemäärärahojen hakuun. Moderni yhteiskunta tarvitsee tieteellistä tutkimusta, uusia keksintöjä ja uuden tiedon soveltamista. Varsinkin vaikeina aikoina on tuettava tutkimusta. Näin saamme uuden kasvun siemeniä. Järkevästi tutkimukseen sijoitetut eurot palautuvat korkoineen kansantalouteen. Kansalaisten terveys, ympäristön tunteminen, yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitäminen ja uuden kasvun synnyttäminen ovat tutkimustiedon varassa. Yliopistojen määrärahat ja monen muun tutkimusorganisaation määrärahat ovat tärkeitä.

Lopuksi muutama sana eduskunnan budjettikäsittelystä. Hanko—Hyvinkää-radan sähköistys saa suunnittelurahaa, ja Länsimetron jatkeesta on eduskunnan ponsi. Hyvä niin. Vihreät edellyttävät, että kaikki suurten kaupunkien raideliikennehankkeet toteutetaan kaupunkien esittämässä aikataulussa. Liikenneinvestointeihin tarvitaan yhä enemmän ekologista raideliikennettä.

Nuorison sivistys ja syrjäytymisen ehkäisy, pk-yritysten kasvu sekä viennin edistäminen, vesistöjen suojelu ja kansallispuistojen palvelut saivat kannatettavaa lisäystä. Vihreät edellyttävät, että päihdeäitien hoidon rahoitus vakiinnutetaan ja turvakotien määrää lisätään lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseksi. Budjettikäsittely paljastaa vuodesta toiseen samoja puutteita, joita ei hyvinvointivaltiossa tule olla. Yhteiskunnan arvo mitataan siinä, kuinka hyvin se huolehtii kaikkein heikoimmistaan.

Arvoisa puhemies! Hyvä, kestävä kansantalous on välttämätön, jotta ihmisten sosiaaliturva säilyy ja eriarvoistuminen estetään, jotta tulevaisuudessa lapsilla on hyvä koulu, julkiset terveyspalvelut ovat laadukkaita ja vanhuksista huolehditaan.

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Det är lätt att stämma in i de mycket mollstämda tongångarna när vi talar om landets ekonomi. Den nakna sanningen är att den sammanräknade statsskulden beräknas uppgå till cirka 100 miljarder i slutet av 2014. Dessutom förväntas, enligt finansministeriets prognoser, den offentliga sektorns skuld överskrida referensvärdet på 60 procent i EU:s grundfördrag.

Trots dessa dystra siffror i budgetboken finns det skäl att tala högt om förra veckans nyhet om vår export. De senaste signalerna från Helsingfors hamn är att det finns små, små tecken på att exporten på nytt har börjat dra. Statistiken från huvudstadens godshamn brukar vara en god mätare på vad som håller på att ske inom exporthandeln. Också om signalen är svag finns det dock orsak till optimism i det arbete vi gör för att få den finländska ekonomin på bättre köl.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kataisen hallituksen keskeisinä finanssipolitiikan ja talouspolitiikan haasteina on talouskasvun edellytysten vahvistaminen ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen. Tässä kovassa työssä ei ole syytä pukeutua säkkiin ja tuhkaan. Sen sijaan meidän pitäisi innostua myös pienistä signaaleista, joiden mukaan vienti on jälleen virkistymässä. Tämä on merkki siitä, että hallituksen politiikalla on oikea suunta. Panostukset vientiä edistäviin toimenpiteisiin kannattavat, yritysten verohelpotukset ovat olleet tuntuvia, samanaikaisesti kun hyvin maltillinen palkkaratkaisu tarjoaa vakaan pohjan kasvulle. Laajin veropoliittinen ratkaisu, jota voidaan kutsua radikaaliksi, on yhteisöveron ja osinkotulojen verotuksen uudistaminen. Yhteisöveroprosenttia lasketaan 4,5 prosenttiyksikköä 20 prosenttiin, samalla kun osinkotulojen verotusta hieman kiristetään. Veronkevennys on kunnon piristysruiske yritystoiminnalle, minkä tulee luoda taloudellista kasvua ja työpaikkoja.

Mutta budjettikirja ei ota huomioon pelkästään yrityksiä, vaan työllisyyttä tuetaan myös useilla muilla tavoilla. Ryhmämme on erityisen tyytyväinen siihen, että toimenpideohjelma osatyökykyisten työllistämiseksi käynnistyy. Vammaisuudesta kärsiville henkilöille mahdollistetaan osallisuus työelämään. Työttömyysturvaan lisätään yhteensä 68 miljoonaa euroa. Merkittävänä askeleena voidaan pitää aktivoivaa toimenpidettä, joka antaa työttömille oikeuden ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.

Ärade talman! Vill här komma med några kommentarer om finansutskottets behandling av budgetpropositionen.

Som vanligt har utskottet gjort behövliga kompletteringar i budgeten 2014. Glädjande är att det fanns en samsyn i utskottet om att beakta de sociala aspekterna då den ofördelade potten på 36,5 miljoner euro fördelades. Organisationer som hjälper unga som hotas av marginalisering får stöd och medel anslås för en telefonjour för dem som blivit offer för familjevåld.

En stor del av potten, nästan 10 miljoner, går till trafikprojekt. Regionalt hör Jakobstadsregionen och västra Nyland till vinnarna. För hamn-vägen till Jakobstad anslås 3 miljoner euro, medan planeringen av elektrifieringen av Hangö—Hyvinge-banan får 2,6 miljoner euro ur tilläggspotten. Infrastrukturprojekten är mycket viktiga för att stärka konkurrenskraften i dessa regioner.

Arvoisa puhemies! Kuten tunnettua, ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle on tärkeää, että rannikollamme asuvilla ammattikalastajilla on oikeudenmukaiset toimintamahdollisuudet. Sen vuoksi olemme tyytyväisiä siihen, että 100 000 euron ylimääräinen määräraha varataan Ammattikalastajaliitolle. Lisäksi 150 000 euroa osoitetaan poistokalastukseen. Niin sanottua roskakalaa, kuten särkeä ja lahnaa, pois kalastamalla meriemme vedenlaatu paranee. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen ilman- ja vesiensuojeluyhdistys on todennut, että tehokas poistokalastus on paras tapa vähentää vesiemme fosforikuormitusta.

Vielä voidaan mainita yhteinen päätös veteraanien kuntoutustoiminnan turvaamisesta. Tärkeä miljoona menee myös maamme ruuhkautuneimpien tuomioistuinten resurssien vahvistamiseen.

Ärade talman! Budgetpolitiken är riksdagens främsta instrument att påverka utvecklingen i landet. Det är en stram helhet som byggts upp, men inriktningen är att skapa goda förutsättningar för tillväxt och ny sysselsättning. I debatten som blossat upp kring strukturreformen av anstaltsvården kan det vara skäl att påpeka att i budgeten 2014 får både genomförandet av äldreomsorgslagen och närståendevården ökade resurser. Svenska riksdagsgruppen är tillfreds med den sakligt goda anda som präglat riksdagens budgetarbete, trots att statsekonomin har kärva tider framför sig.

Jouko Jääskeläinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomi on hieno maa. Olemme saaneet elää hyviä aikoja, tietomme ja taitomme ovat lisääntyneet, ja saamme elää paljonkin pidempään kuin aikaisemmat sukupolvet sekä toivottavasti myös jatkossa turvallisesti. Silti muutamat ikävät asiat luovat reunaehtoja ja rajoitteita Suomen budjetti- ja talousratkaisuille. Voi siis sanoa, että ruusutarhaa ei tänäänkään voi luvata. Näihin ongelmiin valitettavasti kuuluvat työvoiman tarjonnan kannalta nopeasti ikääntyvä väestörakenne sekä kustannusrakenteestamme johtuva ulkomaankaupan huonohko tilanne.

Suomen on koko Länsi-Euroopan tavoin kyettävä sopeutumaan uudenlaiseen maailmantalouteen, jossa kasvun tilalle ennustetaan jopa alenevaa trendiä. Kansallisvaltioiden veroratkaisuille asettaa reunaehtoja kohtuuttoman rankaksi osoittautunut kansainvälinen verokilpailu. Meillä Suomessa ei suinkaan ole liian isoa tai liian toimivaa hyvinvointivaltiota, vaan sillä ja siinä on liian heikko talouden moottori.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana julkiset menot ovat kasvaneet liikaa suhteessa tuotantotoimintaan. Ensi vuonna Suomen julkinen sektori olisi komission pahimman ennusteen mukaan jopa suhteellisesti suurin EU-maiden joukossa. Verovarat on siis käytettävä entistä harkitummin, julkiset menot on otettava hallintaan ja samalla on tehostettava julkista palvelutuotantoa ja pidennettävä työuria. Kristillisdemokraatit pitää tärkeänä, että hallitus on sitoutunut pidättäytymään kuntien menoja lisäävistä uusista velvoitteista ja tehtävistä ilman vastaavansuuruista velvoitteiden karsimista tai tehtävien täysimääräistä rahoittamista.

Arvoisa puhemies! Ketterät ja uusiutuvat toimijat pärjäävät niin yritysmaailmassa kuin maailmantaloudessakin. Hallitus ansaitsee kiitoksen rohkeasta veropoliittisesta linjauksestaan yhteisöverotuksessa. Sen avulla monien yritysten selviämismahdollisuudet paranevat. Pienten yritysten auttamiseksi ja aktivoimiseksi ei kaikkia työkalupaketin keinoja ole vielä käytetty. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkan sivukulujen kevennys odottaa vielä aikaansa. Työmarkkinaratkaisun edistäminen oli aivan erinomaisen tärkeää.

Budjetissa työnhakijoita kannustetaan vastaanottamaan myös lyhytkestoisia ja osa-aikaisia töitä, kun korotettu ansio-osa maksetaan kaikille aktivointitoimiin osallistuville, yhden esimerkin mainitakseni. On hyvä, että uusi 300 euron suojaosa otetaan käyttöön soviteltua työttömyysetua laskettaessa.

Ensi vuoden valtiollinen lainanotto on huolestuttavan korkealla tasolla, ainakin 7 miljardin luokkaa. Luvalla sanoen opposition vaihtoehdot eivät tällä kohdin ole yhtään sen parempia: palauttaa ja lisätä etuja, vahvistaa ja edistää eri asioita, näitä termejä löytyy opposition ajatuksista ja ehdotuksista. Rahoituksen ongelmat ovat toki lisääntyneet, mutta mikään rahasto ei tietenkään ole sinällänsä ratkaisu, jos tuotannon rakenteemme ja hintatasomme eivät pysty riittävään kilpailuun maailmankaupan aggressiivisten toimijoiden kanssa.

Kristillisdemokraatit ovat aina muistuttaneet lasten ensisijaisesta asemasta yhteiskuntamme hyvinvoinnissa. 95 000 lasta on erilaisten lastensuojelun toimenpiteiden kohteena. Se on kohtuutonta heidän itsensäkin kannalta, sillä tuhansia heistä olisi voitu auttaa ennakolta estävällä työotteella. Lastensuojelun painopisteen siirtäminen korjaavista, raskaista toimenpiteistä ennalta ehkäiseviin ja perhettä tukeviin lastensuojelun avopalveluihin säästää rahaa, vähentää lastensuojelun kuormittavuutta ja vähentää raskaita huostaanottoja. Me kristillisdemokraatit kannatamme voimakkaasti Imatran-mallia.

Julkisen talouden velan kriittinen raja eli 60 prosenttia uhkaa ylittyä vuoden 2014 aikana. Kuntien velkamäärä oli vuonna 2012 jo 12 miljardia. Kannattaa muistaa, että koko 80-luvun ajan valtionvelan taso oli alle 10 miljardia, ja vaikka tätä lukua ei ole inflaatiokorjattu, on vain muutettu se euroiksi, silti tämä suuruusluokka ja ongelma näkyy. Kunnilla siis oli velkaa viime vuonna jo 12 miljardia, ja koko valtionvelka 80-luvulla oli alle 10 miljardia.

Siksi Suomessa on nähty kaksi uhkakuvaa: sekä joutuminen kolmen A:n kerhosta kahden A:n kerhoon että joutuminen EU:n komission toteuttaman liiallisen alijäämän menettelyyn eli taloutemme kriittisen arvioinnin ja ohjauksen kohteeksi. Niin kauan kuin aikaa on, tulee meidän itse tehdä talouttamme tervehdyttävät päätökset. Toinen vaihtoehto on paljon huonompi: joutuminen tilanteeseen, jossa meitä koskevat päätökset tehdään kaukana Suomen etuja arvioimatta ja samalla talouden kaikkein kylmimpien lakien pohjalta. Aktiivisella omalla otteella turvaamme sen, että itse teemme ratkaisumme. Kristillisdemokraatit iloitsevat panostuksista yritysten ja viennin tukemiseen sekä perheisiin ja kolmannen sektorin toiminnan vahvistamiseen. Näiden vipuvaikutus tulee olemaan merkittävä. Yrittäjyyden ja vientiponnistusten tukeminen aikana, jolloin markkinat eivät ole kovin hyvässä vedossa, on erityisen tärkeää. Nuoremme tarvitsevat entistä enemmän yksilöllisiä koulutuspolkuja, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa.

Arvoisa puhemies! Kolmannen sektorin tässäkin budjetissa saama tuki ja hallituspuolueiden neuvotteluissa ja päätöksissä saama tuki kertoo, että haluamme yhteiskunnan olevan kaikilla käsivarsillaan mukana tukemassa perheitä ja luomassa menestyksen edellytyksiä tulevaisuuteen. Samaa tavoitetta toteuttaa koulutuspaikkojen lisääminen päivähoitoon ja sosiaalityön aloille. Merkittäviä ovat lisäpanostukset päihdeäitien hoitoon, kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien nuorten auttamiseen ja kuntoutukseen sekä tietenkin sotaveteraanien kuntoutukseen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä asia, että eduskunta pääsee keskustelemaan Suomen talouden tilasta ja myöskin harjoitetusta talouspolitiikasta. Kiitos sille, että hallitus toimii, viime viikolla saimme keskustella täällä useamman tunnin rakennepaketista, niistä rakenneuudistuksista, joita olemme hallituksen toimesta tekemässä, ja tänään pääsemme keskustelemaan ensi vuoden talousarviosta.

Olen valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasin kanssa samaa mieltä siitä, että ensi vuoden talousarviota tehdään varsin vaikeassa tilanteessa. Kasvu on hidasta, ja maailmantalous ei valitettavasti anna teollisuudellemme vetoapua. Valitettava totuus on myös se, että Suomi elää yli varojensa. Siksi on tietenkin erityisen tärkeää, että me noudatamme budjettia laadittaessa vastuullisuutta. Budjetin on oltava työlinjan budjetti, eli kaikista keskeisintä on työn ja uuden kasvun vauhdittaminen sekä työllisyysasteen nostaminen.

On myös hyvä asettaa tämä käsittelyssä oleva talousarvio kontekstiinsa: yhdessä työllisyyslisäbudjetin, viime viikolla keskustellun rakennepaketin ja myöskin syksyn työmarkkinaratkaisujen kanssa se muodostaa uskottavan ja vastuullisen talouspolitiikan kokonaisuuden. Eli ensi vuoden budjetti on vain yksi neljäsosa tätä talouspolitiikan kokonaisuutta, jolla hallitus Suomi-laivaa luotsaa.

Haluaisin kiittää tässä yhteydessä valtiovarainvaliokuntaa ja myös sen puheenjohtajaa budjetin käsittelystä täällä eduskunnassa. Monessa yhteydessä olemme saaneet valiokunnan kanssa käydä keskustelua myöskin vapaamuotoisissa merkeissä sekä valiokunnan kokouksissa, ja henkilökohtaisesti olen arvostanut tätä vuoropuhelua ja uskon, että se on antanut meille kaikille myöskin eväitä näihin talouspolitiikan linjauksiin.

Ensi vuoden talousarvion eri puolia on käyty läpi ryhmäpuheenvuoroissa, joten en aio tässä yhteydessä lähteä ensi vuoden budjettia sen tarkemmin yksityiskohdittain läpikäymään. Sen sijaan koen, että tässä yhteydessä olisi perusteltua nostaa opposition vaihtoehtobudjeteista ja myöskin vastalauseista esiin muutama asia.

Kuten sanoin aikaisemmin, Suomen menot ja tulot eivät ole tasapainossa, eli Suomi elää yli varojensa. Siksi on hyvin vaikea ymmärtää, miksi oppositio esittää budjeteissaan vieläkin suurempaa velanottoa valtiolle. (Eduskunnasta: Ei pidä paikkaansa!)

Kun katsoin ja luin tuon keskustan vastalauseen, täytyy sanoa, että se on kaunokirjallisesti erittäin taitavasti laadittu. Siinä runosuoni on kukkinut henkilöllä, joka sen on kirjoittanut. Mutta tuo keskustan vaihtoehto ei kyllä mitenkään mahdu valtiontalouden kehyksiin. Ei mitenkään. Te esitätte niin suuria menolisäyksiä, että niitä ei ole realistista toteuttaa, jos samalla esittää pitävänsä huolta julkisen talouden tasapainosta.

Kun keskustan ryhmäpuheenvuoron käyttäjä, edustaja Kiviranta totesi hallituksen esityksen siirtävän Suomen EU:n tarkkailuluokalle, niin luettuani keskustan vastalauseen minun on todettava, että keskustan esityksellä Suomi reputtaisi, jäisi luokalle. Näin tulisi kyllä tapahtumaan, mikäli Suomi noudattaisi keskustan vastalauseen mukaista vaihtoehtoa.

En myöskään malta olla toteamatta, että koen kyllä oloni hieman ristiriitaiseksi. Kun menen Brysseliin Euroopan valtiovarainministereiden kokouksiin, niin siellä Euroopan komissio, ja myöskin keskustalainen komissaari Rehn, vaatii Suomelta lisää leikkauksia ensi vuoden budjettiin eli lisää säästöjä. Ja kun täällä luen teidän vastalausetta ja kuuntelen myöskin puheenjohtaja Sipilää, niin te esitätte lisää velanottoa ja menolisäyksiä ensi vuoden budjettiin. Tässä on hieman suuri ristiriita.

Perussuomalaisten osalta mieleeni tulee keskustelu, jonka kävimme jo aikaisemmin tänä syksynä mutta joka tämän teollisuuden ahdingon myötä entisestään mielestäni ihmetyttää. On kysymys meidän teollisuuden tilasta ja tulevaisuudesta. Oletteko te tukemassa suomalaista teollisuutta, vai oletteko te esittämässä lisätoimenpiteitä, joilla suomalaisen teollisuuden toimintaedellytykset entisestään heikentyisivät tässä yhteydessä?

Teillä on monia, sinällänsä ihan hyviä ehdotuksia, joilla te ikään kuin tuette suomalaista teollisuutta, mutta sitten samaan aikaan te kuitenkin esitätte lähes miljardin euron lisärasitetta suomalaiselle teollisuudelle esittämällä Kela-maksun palautusta työnantajille. Eli on vaikea ymmärtää, mikä on Perussuomalaisten linja suomalaisen teollisuuden osalta, jos vasemmalla kädellä esittää huojennuksia ja oikealla kädellä esittää sitten lisärasitteita.

Arvoisa puhemies! On rehellistä sanoa, että ensi vuodesta tulee haastava. Sen suhteen ei ole syytä olla kenelläkään tässä eduskunnassa minkäänlaisia harhakäsityksiä. Me tulemme olemaan suuren rakennemuutoksen keskellä myöskin ensi vuonna. Se edellyttää meiltä entisestään panostuksia talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseen, mutta olen varma, että tämä hallituksen budjettiesitys, joka nyt on eduskunnassa käsittelyssä, omalta osaltaan tuo tähän maahan myöskin lisää kasvun eväitä.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jaan valtiovarainministerin näkemyksen opposition vaihtoehdoista ja niiden menoja lisäävästä vaikutuksesta. Nostan kuitenkin esiin perussuomalaisten kritiikin koskien työpaikkojen syntymistä. On aivan totta, että Vattin arvio suorasta työllisyyden paranemisesta yhteisöveron kautta jää noin 5 000—7 000 henkeen, mutta kysehän on Suomen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantamisesta, ja silloin työllistymisvaikutukset ovat paljon laajemmat. Puhumme niin sanotuista dynaamisista vaikutuksista. Toisin sanoen investointien kautta syntyy talouskasvua, tuottavuutta, sitä kautta työpaikkoja. Silloin syntyy sitä tulosta ja myös verotuloja, ja näin saamme valtiontalouden kasvuun. Tähän me uskomme, ja tätä me myös odotamme.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä yhteisöverouudistuksesta verojaostossa kuultiin asiantuntijoita, jotka arvelivat, että me emme jää edes miinukselle vaan plussaa tulee, koska se kiihdyttää elinkeinotoimintaa niin paljon. Todellisuus näyttää, miten on, koska teoriat ja arviot ovat sitä ennen aina vaikeita tehdä.

Perussuomalaisten vaihtoehdossa korostuu se, että siellä on paljon lausumia, missä ei ole minkäänmoista hintalappua. Esitetään toiveita siitä, että peruskoulun opetusryhmiä pienennetään, kouluverkkoa tiivistetään tai pidetään vähintään siinä määrin, mitä nyt on. Ei minkäänmoista hintalappua. Esitetään toiveita, että lisätään näitä, näitä ja näitä. Toivon todella, että laskette niihin summat perään, ennen kuin tullaan tänne puhumaan, että missä määrin on velkaantumisesta kysymys. (Välihuutoja)

Keskustan vaihtoehdossa oli mielenkiintoinen huomio, että ensin haukutaan hallitus siitä, että tehdään kunta- ja sote-uudistusta, sitten kunnissa tehdään näiden erilaisten velvoitteiden karsimista ja sitten edustaja Kiviranta toteaa, että heidän mielestään kunnissa on vähintään 3 miljardin euron tuottavuusvaikutusmahdollisuudet. Sitähän hallitus on hakenut tässä kaikessa. Tehdään niitä asioita, jotka ovat tarpeellisia, jotka ovat järkeviä. Eli pikkuisen huomiota siihen, mikä on ristiriidassa jopa itsensä kanssa.

Maria  Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorosta jäi mieleen se, että siinä moitittiin oppositiota liiasta optimismista, mutta kyllä jos täällä on joku yltiöoptimistinen ollut, niin se on hallitus, joka kirjoitti vain reilut pari vuotta sitten semmoisen ohjelman, jonka toteutumisella ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Velkaa tulee vain lisää, työttömyys kasvaa, ja vienti ontuu aina vain pahemmin.

Rakennepaketissa on sentään jonkunlaista yritystä, mutta sittenhän se vasta nähdään, kun sen erittäin pitkän keskeneräisen listan saatte jonain päivänä valmiiksi. Nämä perussuomalaisten ideat ovat täysin vapaasti arvioitavissa, ne ovat täysin vapaasti hyödynnettävissä, ja me haluamme tehdä Suomelle myönteistä politiikkaa, toisin kuin hallitus, joka vaikuttaa tekevän vain vasemmistolaista politiikkaa, jos ministeri Arhinmäen Helsingin Sanomissa ollutta haastattelua on uskominen.

Tuosta Kela-maksun palautuksesta vielä kerran: se on meidän vaihtoehdossamme kytketty selkeästi alvin alentamiseen, eli ei ole yhtä ilman toista.

Kari  Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puutun yhteen kohtaan perussuomalaisten vaihtoehdossa. Esitätte matalampia työeläkemaksuja yli 55-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden työnantajille ja työntekijöille itselleen ja vastaavasti korkeampia 30—55-vuotiaille. Haluatte siis ottaa lapsiperheiltä, niiltä, joilla on suuret asuntovelat, pienet lapset, lisätä heidän työllistymisvaikeuksiaan ja ottaa heidän toimeentulostaan pois, koska jos te alennatte joiltakin ja vastaavalla summalla korotatte joidenkin työeläkemaksuja, niin näin se toimii. Se ei ole väärinymmärrystä, se on faktaa.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa myönteinen asia oli huomion kiinnittäminen harmaan talouden torjuntaan, muun muassa siirtohinnoittelun entistä tiukempaan kontrolliin. Sille vasemmistoliitto antaa varmasti tukensa, kuten myöskin muille harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyville ehdotuksille, koska ne tulevat korkojen kautta takaisin, niin kuin on todettu budjetissakin. 6 miljoonaa vuodessa poliisien harmaan talouden torjunnan tehostamiseen on tuonut 36 miljoonaa rikoshyötynä takaisin esimerkiksi vuodelta 2012.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Budgeten för nästa år är en bra balans av företagarvänligare beskattning som ska öka investeringarna, social rättvisa och åtgärder som bidrar till att på sikt minska på hållbarhetsunderskottet, detta under en period då staten skuldsätter sig i rekordfart. Därför bör arbetet stödas av fortsatta reformer som effektiverar och rationaliserar våra strukturer.

Puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen siihen, että työmarkkinoita nyt uudistetaan pienin mutta merkittävin askelin. Meillä on niin sanotut "on—off-työmarkkinat" ja tarvitaan lisää joustoa. Esimerkkeinä hyvistä toimenpiteistä tässä budjetissa voidaan mainita toimenpideohjelma osatyökykyisten työllistämiseksi, työttömälle oikeus ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Tarvitsemme myös enemmän mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä tietyissä elämäntilanteissa. Ja tämä on varmasti sellainen työ, joka tulee jatkumaan.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tiedä, onko valtiovarainministeri lukenut keskustan vastalausetta vai jotain muuta asiakirjaa. Meidän esityksemme on kuitenkin vähemmän velkaannuttava kuin hallituksen, mutta se pitää paikkansa, että keskusta yrittäjäpuolueena haluaa kohdella tasapuolisesti kaikkia yrittäjiä ja yritysmuotoja. Hallitus sen sijaan suosii osakeyhtiöitä ja listaamattomien osakeyhtiöitten kaikkein varakkaimpia omistajayrittäjiä.

Arvoisa valtiovarainministeri, tulitte viime kaudella tässä salissa tunnetuksi oikeudenmukaisuuden puolestapuhujana muun muassa tasaverojen tiimoilta. Onko teiltä nyt unohtunut oikeudenmukaisuus, kun muistatte vain osakeyhtiöitä veronkevennyksillä mutta kiristätte muiden yritysmuotojen verotusta? Te olette myös tässä salissa väittänyt osinkoverouudistusta tuloeroja kaventavaksi, mutta onko teiltä kokonaan unohtunut yhteisöveron 870 miljoonan euron vuotuinen alennus, josta lähes 500 miljoonaa euroa jaetaan vuosittain osinkoa?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen kuvaili erittäin hyvin Suomen haasteita ja sitä, että kestävyysvajeen umpeen kurominen vaatii useita eri toimia. Vihreät kannattavat sitä järkevää linjaa, että toteutetaan rakennepoliittisia uudistuksia. Leikkausten tie on tuhoisa ihmisten hyvinvointipalveluille, se nähtiin jo 90-luvun laman jälkeen. On paljon viisaampaa muuttaa palveluita esimerkiksi ennalta ehkäisevään suuntaan, kuten Imatran-mallissa on tuettu perheitä lastensuojelutyössä, niin sitten korjaavat, raskaat toimenpiteet eivät vie niin paljon voimavaroja.

Näissä ryhmäpuheissa nousi esiin paljon tärkeitä kannatettavia asioita, kuten harmaan talouden torjunta ja pienyrittäjyyden tukeminen. Näitä asioita varmasti on hyvä viedä eteenpäin kevään kehysriihipaketissa ja samalla pohtia myös teollisuuspoliittisia kestäviä toimenpiteitä.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin täysin liittyä ministeri Urpilaisen tärkeään puheenvuoroon kauppamme ja teollisuuden tilasta ja Suomen taloudesta. Tässä yhteydessä voi todeta, että velkaantuminen on todella se vakavin tekijä, joka meidän talouttamme saattaa johtaa vinoon. Liiallisella velanotolla kansallisvaltiot altistavat itsensä vinoutuneille päätöksille, joudumme tekemään äkkijarrutuksia väärissä kohdissa.

Arvoisa puhemies! Varmaan jatkokeskustelussa näihin perushyvinvoinnin kysymyksiin tullaan myöskin kiinnittämään huomiota. Jos ajattelemme nuorten masennusta ja meidän yli 30-vuotiaiden vähäistä liikkumista, niin jo nämä kaksi tekijää ovat kansantaloudellisesti erittäin merkittäviä ja vaativat ihan omat puheensa ja omat tekemisensä. Samoin alkoholin käytöstä aiheutuvat kuluthan arvioidaan alle miljardiksi, suorat vaikutukset, mutta kun lasketaan kaikki seurannaisvaikutukset, kansantaloudellinen vaikutus on kuitenkin jopa 3—5 miljardia. Eli pahoinvointia vähentämällä voimme parantaa hyvinvointia. Se on oikeastaan ainut realistinen tie.

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On vaikea osallistua talouskeskusteluun ilman tarttumista maahanmuuton yhä vain kasvaviin kustannuksiin. Sen lisäksi, että työperätön haittamaahanmuutto johtaa moninaisiin ongelmiin, vähentää turvallisuutta ja vaarantaa yhteiskuntarauhaa, sen kustannukset kaikkine kerrannaisvaikutuksineen tulevat aikaa myöten sietämättömiksi. Surullista on se, että näiden tosiasioiden edessä ollaan edelleenkin aivan umpisokeita. Ja kuten mietinnössäkin todetaan, kuntia ei kiinnosta ottaa vastaan näitä tulokkaita, mutta vallitseva ylisuvaitsevaisuus koituu vielä itsetuhoksi. Kysyn vain, milloin tämä kansalaismielipiteen vastainen hulluus loppuu.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen myös aika yllättynyt, että oppositiolla ei ole tähän tilanteeseen tarjota mitään kovempia lääkkeitä, kun ajatellaan, että Suomessa syödään 9 miljardia enemmän kuin tienataan. (Välihuutoja) Nyt tarvittaisiin todella isoja ratkaisuja. Tämä tilanne ei millään pienellä näpertelyllä korjaannu.

Nyt kysyisinkin, kun valtiovarainministeri on paikalla, onko hallituksen piirissä vakavasti mietitty, että pitäisi hallinnon rajat ylittäviä toimenpiteitä sillä tavalla toteuttaa, että meillä on kuitenkin varmaan miljrdiluokan rahojensiirtomahdollisuudet yli ministeriöitten hallintorajojen. Onko tämmöistä? Nyt tarvittaisiin todella rajuja toimenpiteitä, jotta tämä velkaantuminen saataisiin taitettua. Näillä toimenpiteillä, mitä nyt esitetään ja on esitetty, se ei taitu.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siinähän se on. Edustaja Hemmilä sanoo, että näillä toimilla tämä homma ei tästä lähde, ja kääntyy opposition puoleen, että meidän pitäisi esittää. No, me olemme esittäneet täällä toimenpidepaketin, jolla tässä ja nyt, ei vuosien päästä, ei seuraavan hallituksen tai sitä seuraavan hallituksen toimin, vaan tässä ja nyt, ennen kuin se kurki kerkeää kuolla, sitä ennen, pitää suo kerta kaikkiaan saada sulamaan.

Täällä pääministeri kertoi viime torstaina viimeksi, että Suomessa syntyy tällä hetkellä 13 000—15 000 työpaikkaa ennemmän kuin täältä poistuu. Jos hallituksen tiedot, käsitykset siitä, mitä ympärillä tapahtuu, ovat näin hataria kuin pääministerin tiedot, niin ollaan todella heikoilla jäillä. Nyt kysynkin valtiovarainministeriltä, tunnistaako valtiovarainministeri tällä hetkellä, että Suomi joillakin tunnusluvuilla, taloutta, kehitystä, työllisyyttä kuvaavilla tunnusluvuilla, olisi edes keskimääräisellä Euroopan unionin kehitystasolla tai kehitysuralla, vai onko niin kuin minä luen, (Puhemies koputtaa) että kehitystrendit ovat meillä lähes kaikissa koko Euroopan kaikista huonoimmat.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen lupasi korjata asiat tässä ja nyt. Haluaisin muistuttaa, edustaja Pekkarinen, että teillä oli kahdeksan vuotta aikaa toimia tässä ja nyt -periaatteen mukaisesti. Teillä oli kahdeksan vuotta aikaa osoittaa sitä, mitä edustaja Kiviranta sanoi omassa puheenvuorossaan, että keskusta on yrittäjäystävällinen puolue. Jos keskusta on yrittäjäystävällinen puolue, niin luulisi, että te olisitte myöskin osakeyhtiöiden puolella. Olen samaa mieltä keskustan kanssa siinä, että meidän pitää tehdä jotain myöskin henkilöyhtiöille, kommandiittiyhtiöille ja avoimille yhtiöille, että saataisiin oikeudenmukaisempi verotus, mutta onhan sekin jotain, että tämä hallitus on kyennyt tekemään yhteisöveron laskua, jotta teollisuuden ja yritysten kilpailukyky on edes jonkun verran parantunut tällä kaudella. Teillä oli kahdeksan vuotta aikaa tehdä korjaavia toimenpiteitä. Ette tehneet niitä, ja sen takia Suomen teollisuus onkin nyt siinä kunnossa kuin se on.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen täällä varmaan unohtaa tosiaan niitä taustoja, mitä viime hallitus teki. Viime hallitus elvytti veronalennuksilla lainarahalla. Se oli täysin kestämätön tie. Se ei täytä mitään elvytyksen piirteitä väliaikaisuudesta eikä mistään muustakaan. Se on ollut teidän poliittinen valintanne. Tämä on meidän hallituksen poliittinen valinta. Me pidämme pienituloisimmista hyvää huolta, vaikka kiristetään muualla. Me emme jätä heikompiosaisia täysin välinpitämättömään asemaan ja kiristysten uhriksi tässä kohtaa. Me pidämme taloudesta huolta. Me emme pidä taloudesta huolta niin, että tässä kohtaa mennään himoleikkaamaan ja pistetään talous kerralla kuntoon. Me teemme sen pitkäjänteisesti, kestävästi ja nimenomaan niin, että kaikkein heikompiosaisiin — on kysymys ennalta ehkäisevistä toimista tai tämmöisistä korjaavista toimista tänä päivänä — ei puututa, koska me emme halua jättää ihmistä heitteille.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käykääpä läpi valtion talousarviot, toteutuneet, vuodesta 2003 tähän päivään asti. Ne hallitukset, joissa keskusta oli mukana Lehman Brothersin, maailman pankkikriisin romahtamiseen asti, olivat joka vuosi ylijäämäisiä, mitä talouteen tulee. Valtio teki joka vuonna niinä vuosina ylijäämäisen tilinpäätöksen — eikö niin, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja? Ja niin pitikin tehdä. Silloin oli hyvät ajat, ja silloin pitikin syntyä ylijäämäistä. Mutta kun tämä romahdus tuli, niin sitten tilanne oli toinen. Me saimme Suomen nousu-uralle, mutta se nyykähti alaspäin, ja nyt sille alaspäin menevälle suunnalle ei näytä olevan vaihtoehtoja.

Täällä kysyttiin ja sanottiin, että tässä ja nyt. Emme me tietystikään tässä ja nyt kaikkea saa korjattua, mutta niitä toimia, jotka alkavat vaikuttamaan tässä ja nyt, nopeavaikutteisia toimia talouden suunnan muuttamiseksi, niitä tarvitaan.

Ja mitä pienyrittäjiin tulee, edustaja Östman, meillä on ollut järjestely, jossa 60 000 euroon asti yrittäjästä ja yrityksen omistajasta (Puhemies koputtaa) vain toinen maksaa veroa. Sitä kautta on suosittu pienyrittäjyyttä, mutta nyt te viette osan näiltäkin pois. Ja siitä syystä (Puhemies: Jaha, nyt aika on täynnä!) keskusta esittää pienyrittäjille omaa... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisikohan nyt oikein ja kohtuullista lopettaa tämän hallituksen ja edellisen hallituksen jäsenten, tukijoiden ja kannattajien välinen nokittelu. Viimeisen kuuden vuoden aikana, 2008—2013, on edellinen ja tämä hallitus ottanut uutta velkaa 30 miljardia eli kuuden vuoden aikana keskimäärin 5 miljardia euroa. Te olette minun mielestäni yhtä hyviä tai yhtä huonoja, mutta lopettakaa tämä keskinäinen nokittelu. Meillä edustajilla olisi varmasti merkittävästi tärkeämpiäkin asioita kertoa toinen toisillemme.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on todellakin vakavassa tilanteessa, ja tätä uudistamista ja talouden kestävyyttä olisi pitänyt ryhtyä rakentamaan aikaisemmin. Kyllä sen verran haluan vielä viitata näihin aikaisempiin vuosiin, jolloin keskusta oli kantamassa vastuuta Suomen tulevaisuudesta, että kyllä uudistamiset olivat silloin hyvin vähäisiä. Käytännössä yliopistouudistus, Paras-hanke, polttoaineverouudistus olivat vielä, aika moni niistä, kokoomuslaisten ministereitten aikaansaamia, kuten yliopistouudistus.

Mutta nyt meidän on katsottava eteenpäin, ja kyllä minä kysyn, että mitä tämä teidän yrittäjämyönteisyytenne ihan oikeasti tarkoittaa. Se on hyvin häilyvää, kun lukee tätä valtiovarainvaliokunnan keskustalaisten vastalausetta. Täällä toisella kädellä annetaan yrittäjille tai vaaditaan yrittäjiä ja toisella kädellä otetaan pois. Ihan selkeästi tämä yrittäjämyönteinen linja on hakusessa myös siinä, että te kaipaatte vahvempaa valtion ohjausta yrittäjyyden tukemiseksi. Tämä on se linja, jota me emme kyllä ymmärrä, koska me katsomme, että uudet työpaikat syntyvät nimenomaan aidoissa yrityksissä, yrittämisen halusta, halusta kasvaa ja luoda työtä Suomeen.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nämä rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä. Suuri ongelma on, että näitä muutoksia joudutaan jälleen kerran tekemään ihan pakon edessä. Budjetti on torjuntavoiton tyyppinen. Rakenteita uudistetaan, mutta sosiaaliturvaan ei puututa ja erikoisesti nuorille yritetään saada koulutus- tai työpaikka, mikä on äärettömän hyvä asia. Aikojen ankeutta kuvannee sekin, että, niin kuin täällä on todettu, oppositiolta puuttuu uskottava vaihtoehto. Se käy ilmi muun muassa siitä, että opposition näkemys velanoton tarpeesta on suuruusluokaltaan sama kuin hallituksellakin, ei oleellista eroa.

Mutta, hyvät kollegat, on kuitenkin hyvä, että voimme tätä budjettikeskustelua täällä käydä edelleen sillä tavalla, että päätösvalta on meidän käsissämme. Tässä pitää vain nyt aika kovalla kädellä koettaa tasapainottaa tuloja ja menoja, etteivät tänne tule ulkopuoliset konsultit kertomaan, mitä Suomen pitää tehdä.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeää katsoa eteenpäin ja miettiä sitä, miten saamme vientimme nousuun, mistä niitä uusia työpaikkoja syntyy. Mielestäni ihan objektiivisestikin ottaen edustaja Johanna Karimäen pitämässä vihreiden ryhmäpuheessa esitettiin aika lavea paletti niitä suuntia, joista Suomen tulevaa kasvua kannattaisi etsiä. On hyvä myös kiinnittää huomiota siihen, että cleantech-sektorin vienti on ohittanut perinteisen metsäteollisuuden viennin. Cleantechin sisällä energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat suurimpia aloja. Tämä mielestäni kertoo siitä, että Suomen itsensä sekä täällä että Euroopan unionissa kannattaa seistä kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden takana, sillä ne ovat myös niitä, jotka tuovat Suomelle vientimahdollisuuksia.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näissä keskusteluissa on käynyt monta sellaista asiaa, joihin on välttämätöntä tässä vaiheessa vastata.

Ensinnäkin kokoomuksen suunnasta on kerrottu, että perussuomalaisilla ei ole vaihtoehtoja tai hintalappuja. Meillä on hyvin tarkkaan valmisteltu vaihtoehtobudjetti kaikkine hintalappuineen, ja lopputulos on se, että me otamme liki 100 miljoonaa vähemmän velkaa kuin hallitus ottaisi.

Täällä myöskin edustaja Saarinen äskeisessä puheenvuorossaan kertoi, että oppositiolta puuttuu vaihtoehto, koska suuruusluokka on sama kuin hallituksella. No, budjetin loppusummassa 100 miljoonaa ei noin summana varmastikaan merkitse kovin paljon, mutta ei se vaihtoehto ole siinä, että leikataan enemmän tai otetaan velkaa enemmän. Se vaihtoehto on budjetin sisällä.

Me painotamme budjetin eri tavalla kuin hallitus. Me painotamme sitä yritysmyönteisemmin niin, että saadaan kasvua ja työllisyyttä, ja sitten sosiaalipolitiikka on meille tärkeä asia, se, että kansalaiset voivat hyvin. (Puhemies koputtaa) Siinä on se vaihtoehto.

Anna Kontula /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ylivoimaisesti tehokkain yksittäinen kannustin yrittäjyyteen olisi mikroyrittäjien sosiaaliturvan nostaminen ainakin samalle tasolle kuin palkansaajilla. Ei yritysten perustamista jarruta tällä hetkellä ideoiden tai uutteruuden puute vaan pelko putoamisesta järjestelmien ulkopuolelle. Tämän eteen on tehty uudistuksia vuosien varrella, mutta kovin, kovin pienin askelin. Täällä on jääkausi aikaisemmin kuin yrittäjien sosiaaliturva on saatu kohtuulliselle tasolle.

Yrittäjyyteen kuuluu riski, mutta kansalaisuuteen kuuluu jonkinnäköinen minimitoimeentuloturva, se, että sinun ei yrittäessäsi tarvitse pelätä sitä, että sinä asetat kaiken — oman itsesi ja lähimmäistesi toimeentulon ja elämän, arjen — uhan alle. Jos me olemme pystyneet tämän tarjoamaan muille kansalaisille, miksi me emme tekisi samaa myös yrittäjien, mikroyrittäjien kohdalla?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vähän vielä edustaja Turuselle tästä velanoton määrästä. Tosiaan, kun valtion velan on arvioitu tänä vuonna lisääntyvän yli 9 miljardilla ja ensi vuonna 6,7 miljardilla, niin velanottovauhti on sellainen, että teidän vaihtoehdollanne valtio menisi konkurssiin noin 4—5 vuorokautta myöhemmin. Tämän verran on näkemysero, jos se lasketaan niin kuin keskimääräisellä velkaantumisasteella.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Edustaja Saarisella nyt ei ole käsitystä siitä, miten mennään konkurssiin. Minulla on semmoinen käsitys siitä, että kun otetaan vähemmän velkaa, niin se parantaa tilannetta, ja silloin ollaan kauempana konkurssista. Nyt hallitus ottaa enemmän velkaa kuin me ottaisimme. Hallitus on lähempänä konkurssia. Jos te jatkatte hallituksessa samaan tahtiin, niin se konkurssi on siellä edessä, ei sille mitään voi. (Hälinää)

Mutta kun täällä aikaisemmin edustaja Uotila otti esille tämän porrastetun työeläkemaksun, niin se on meillä sellainen ehdotus, että me haluaisimme, että olisi työnantajillekin olemassa pieni porkkana siihen, että alle kolmekymppiset nuoret ja yli 55-vuotiaat työllistyisivät paremmin. Me näemme tärkeänä sen, että kaikki ikäryhmät pääsisivät työmarkkinoille mukaan. Se on heidän kannaltaan kaikista paras ratkaisu. Ja kun työllisyysaste paranee, se vähentää painetta työeläkemaksun korottamiseen. Me näemme tämän näin — ei niin, että nyt sitten otetaan joltakin pois, vaan nähdään se (Puhemies koputtaa) kokonaisuus.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On todella hienoa kuunnella keskustelua, jossa yrittäjyyttä tuetaan niin vasemmalta laidalta kuin opposition ja hallituksenkin tiimoilta. Sitten kun seuraavan kerran saliin tulee yrittäjämyönteisiä lakeja, toivoisin, että ollaan yhtä yksimielisiä.

Mutta tottahan se on, että tässä epävarmassa tilanteessa ainoa paikka, mistä me työpaikkoja saamme, on pienet ja keskisuuret yritykset, ja on kiinnitettävä huomiota niitten olosuhteisiin ja rohkeuteen työllistää enemmän väkeä kuin tällä hetkellä. Jos yksikin mikroyrittäjä pystyisi palkkaamaan yhden lisätyöntekijän, niin meidän tilastomme näyttäisivät aivan erilaisilta. Kannustan kaikkia jatkamaan samalla linjalla.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tekee mieli antaa hallitukselle tunnustuskin (Eduskunnasta: Anna vain!) siitä, että tilannearvio maan taloudellisesta tilanteesta on hyvin samansuuntainen kuin oppositiollakin. Tästä ei ole erimielisyyttä. Ja tavoitteista, että pitää saada talous kasvuun ja vienti voimistumaan, olemme samaa mieltä.

Mutta konkreettiset toimenpiteet hallituksella ovat sittenkin vaatimattomat. Rakennepaketista puuttuu vielä konkretia, ja se, mikä on todellinen puute, on se, että eri vaihtoehdoilta puuttuu vaikutusten arviointi. Tähän on kiinnitetty monella taholla vakavaa huomiota, ja kysynkin valtiovarainministeriltä, aiotaanko tähän tarttua. Tämän päivän Helsingin Sanomissa professori Wiberg puuttuu tähän vakavalla ja suorasukaisella tavalla. Kuvaa (Puhemies koputtaa) hallituksen toimintaa, kun hän sanoo: "Ensin tehdään poliittinen päätös ja vasta sitten selvitetään reformin järkevyyttä (Puhemies: Arvoisa edustaja, aika on täynnä!) ja kirjoitutetaan virkamiehillä perusteluja jo valituille linjauksille." [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti edustaja Pekkarinen joutui jo lähtemään, mutta ajattelin käydä vähän tätä keskustan konkretiaa nyt vaikka sitten edustaja Töllille läpi.

Keskusta esittää siis yhteenlasketusti vastalauseissaan noin 700 miljoonan euron lisäyksiä ja leikkausten peruuttamisia, mutta sitten toisaalta, keskusta, näitä vastaan ette esitä yhtä ainutta menosäästöä lisää, eli siis lisäisitte tämän verran velkaantumista. Kuitenkin kehtaatte väittää, että teidän vaihtoehto vähentäisi valtion velkaantumista, mutta nämä keinot ovat kyllä hyvin kyseenalaisia. Täällä on muun muassa tällaisia keinoja: palkka.fi-nettipalvelua yksinkertaistamalla 50 miljoonaa euroa lisää, veroparatiisien toimintaedellytyksiä heikentämällä 200 miljoonaa euroa lisää ja näin edelleen. Me kyllä kannatamme kaikkea tätä, mutta kertokaa ihmeessä, miten näistä saadaan tällaisia summia rahaa, kun tuntuu, että nyt konkretia puuttuu nimenomaan tästä keskustan vaihtoehdosta. Näillä faktoilla (Puhemies koputtaa) uskallan väittää, että keskusta velkaannuttaisi Suomea huomattavasti enemmän kuin hallitus, ja tämä teidän vaihtoehtonne (Puhemies: Aika on nyt täynnä!) ei tältä osin perustu kyllä konkretiaan.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta tuntuu, että jos konkretia jostain puuttuu, niin se puuttuu suurkuntahankkeen perusteluista, siitä, miten sillä joskus muka taloutta parannettaisiin. Mutta keskusta on pystynyt tekemään 135 miljoonaa euroa pienempivelkaisen budjetin sen takia, että kiristäisimme hyväosaisten verotusta, tuloverotusta, jaksottaisimme yhteisöveron ja todellakin puuttuisimme siihen, mikä usein täällä puheissa on harmaaseen talouteen liittyen, tekisimme ihan oikeasti päätöksiä, joilla sitä ehkäistään.

Mutta en ymmärrä sitä, että vasemmistopuolueet, joitten pitäisi ajatella samaan tapaan kuin meidän keskustassakin, niin, että hyväosaiset, joilla on veronmaksukykyä, maksaisivat, osallistuisivat enemmän tämän yhteiskunnan rahoittamiseen — miksi tätä ei viety maaliin asti? Yhtä tärkeää on se, että saamme tulevaa kasvua ja yrityksiä ja työpaikkoja. Tämä on keskustan esityksessä ehkä suurin rakenteellinen ero hallituksen esitykseen.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Nyt todella kävi selväksi se, että keskusta positioituu vasemmistopuolueiden kelkkaan tässä.

Mutta vielä jos kertoisitte näistä konkreettisista toimista, millä te niitä veroparatiisien toimintoja estäisitte, miten te saatte yhden nettipalvelun kehittämisestä 50 miljoonaa valtion kassaan, mitkä ne konkreettiset toimet oikein ovat. Te esitätte, että pankkivero lakkautettaisiin, ja laskette, että se tuottaisi 50 miljoonaa euroa lisää. Ainakin tällä tavalla staattisesti laskettuna veron lakkauttaminen vie valtiolta tuloja. Sitten jos te laskette tälle jotain dynaamisia vaikutuksia, joita aiemmin olette kritisoineet kyllä hallituksen esityksessä, niin kertokaa nyt sitten siitä, mistä nämä lisätulot tulevat valtiolle. Tuntuu, että tämä on aika hataralla pohjalla, kun sen sijaan hallitus panostaa budjetissaan kasvuun ja kilpailukykyyn yhteisöveron kautta, toisaalta perustamalla rahastoja, ja tätä kautta ainakin hallituksen esitys perustuu hyvin laskettuihin faktoihin, mutta nyt kaipaisin tätä konkretiaa keskustan esitykseen.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pankkivero sai aikaan sen, että koska pankkeja verotetaan sen mukaan, mitä riskipitoisempia luotot ovat, heidän kannattaa siirtää sekä nämä riskit että tulos ulkomaille. Näin on tapahtunut, ja Suomi menettää tässä pankkiverotuksessa suoraa verotuloa. Sen lisäksi tiedätte varsin hyvin, että yritysten rahoitus on vaikeutunut teidän päätöksenne ansiosta ja se on vakava asia.

Toivoisin, että kokoomus muistaisi yrittäjiä muutenkin kuin juhlapuheissaan. Oli oikeastaan aika koomista kuunnella, että esimerkiksi matkailun puolesta niin kovasti puhuttiin samaan aikaan kun edustuskulujen vähennysoikeutta on muutettu, polttoaineverotus kiristyy, lentoliikennettä ajetaan alas ja pienyritysten verotus ja rahoitus kiristyy koko ajan. Puhutte hyvästä yritysilmapiiristä, mutta samaan aikaan yrittäjien tuntikirjanpitoa pitäisi lisätä, työntekijöiden loma-ajan sairaudet tulevat yrittäjän kontolle (Puhemies koputtaa) ja koko ajan tulee uusia velvoitteita. Ette halua esimerkiksi poistaa elintarvikebyrokratiaa (Puhemies: Nyt taitaa aika olla täynnä!) vaan lisätä sitä.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari sanoi, että yritysten rahoitus on vaikeutunut nimenomaan, ja sain sen käsityksen, että vain Suomen hallituksen päätöksen takia. (Välihuuto) — Joo, on hyvä lisätä se huomautus siinä, että me tiedämme kaikki, että Euroopassa on ollut pitkään meneillään oleva pankkikriisi ja EU-tasolla ollaan sitten päädytty sellaisiin ratkaisuihin, että edellytetään pankeilta parempaa vakavaraisuutta. Se on johtanut myöskin siihen, että Suomen pankkisektori, joka on suhteellisen terve, on joutunut myöskin kiristämään lainaehtojaan. Siinä minä kääntäisin kyllä katseeni myöskin EU:n talouskomissaari Olli Rehniin. Hän on ollut myöskin näiden esitysten takana. Oletteko te keskusteluyhteydessä koskaan Olli Rehniin päin?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Männistö oli tässä huolissaan siitä, onko keskusta tullut vasemmalle, niin näyttää siltä, että ainoastaan puheissa, ei yhtään teoissa. Nimittäin viime kaudella esimerkiksi silloin, kun edustaja Pekkarinen oli ministerinä, hän kovasti puhui siitä, että suurituloiset pitäisi ottaa vahvemmin mukaan näihin talkoisiin, mutta mikä oli tulos edellisen hallituksen osalta? Kaikkein suurimmat veronkevennykset tulivat kaikkein suurituloisimmille. Sen sijaan hallitus on ottanut suurituloiset mukaan talkoisiin solidaarisuusveroilla sekä ansiotulopuolella että pääomapuolella että sitten perintöjen puolella.

Edustaja Turuselle haluaisin sanoa: Hallitus on parantanut sosiaaliturvaa enemmän kuin perussuomalaiset vaaleissa vaativat. Tämä on fakta. Hallitus on parantanut sosiaaliturvaa enemmän kuin perussuomalaiset vaativat.

Muutenkin on nähty monia takinkäännöksiä. Esimerkiksi tämä Kela-maksu. Olisi kiva kuulla nyt esimerkiksi teollisuusmies Lindströmiltä: kannatatteko te Soinin linjaa, että yritysten kustannuksia teollisuudessa ei pidä nostaa, vai kannatatteko Pirkko Ruohonen-Lernerin linjaa, että Kela-maksu pitäisi palauttaa?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Joo, suora vastaus suoraan kysymykseen. Tämä Kela-maksun palautus: Mistä se idea on lähtenyt? Se on lähtenyt valtiovarainministeriön omista papereista. Sieltä nimenomaan se on tullut. Ja kannatamme, koska se on täällä meidän vastalauseessa. Se on työllisyyden kannalta arvonlisäveron korotusta parempi vaihtoehto, työllisyyden kannalta. Se on valtiovarainministeriön omasta paperista.

Kun kerran pääsin puheeseen, niin kysyisinpä ihan suoran kysymyksen myös hallitukselta, kun täällä vasemmistoliiton Uotila puhui tästä teollisuuspoliittisesta ohjelmasta ja teollisuuden puolustamisesta ja kansanedustaja Harkimo puhui omassa puheenvuorossa sitä, että valtion ei pitäisi puuttua omistamiensa yritysten asioihin. Me itse olemme ajaneet tätä isänmaallisempaa teollisuuspolitiikkaa nimenomaan omistajaohjauspolitiikassa. Kysyisin ministeri Urpilaiselta: mikäs se on se hallituksen linja, kun tuntuu olevan kahta linjaa, haluatteko te puuttua omistamienne yhtiöiden asioihin vai ettekö halua puuttua?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa valtaosa teollisuudesta, ja hyvä niin, toimii yksityisellä sektorilla, ja kun puhutaan teollisuusstrategiasta, kannattaa huomio kohdentaa siihen, miten valtio voi parantaa yksityisellä sektorilla toimivien yritysten edellytyksiä.

Aika monessa puheenvuorossa pohdiskeltiin talouden tasapainottamisen ja toisaalta rakenteellisten uudistusten välistä suhdetta. Meillähän on sellainen valintatilanne, että mitä paremmin näissä rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan, sitä vähemmän tarvitsee toisaalta leikata valtion menoja ja toisaalta korottaa veroja.

Nyt hallitus omassa rakennepäätöksessään linjasi niin, että hallitus varautuu päättämään kehysriihessä maaliskuussa 2014 tarvittavista lisäsopeutus- tai rakenteellisista toimista valtiontalouden alijäämän pienentämiseksi. Kysyisin ministeri Urpilaiselta: Onko valtiovarainministeriössä jo pohdittu, onko jotain tehtävissä täällä rakenteellisten uudistusten polulla enemmän, jotta vältyttäisiin kivuliailta menoleikkauksilta tai veronkorotuksilta? Voidaanko joitakin rakenteellisia uudistuksia vahvistaa tai aikaistaa?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oletan, että meillä kaikilla on yhteinen tahtotila siitä, että valtiontalous, julkinen talous, saadaan tasapainotettua, ja se tarkoittaa 9 miljardin euron säästöjä. Me kaikki tiedämme sen. Mutta jotta me pystyisimme saavuttamaan tämän tavoitteen, niin meidän pitää pysäyttää velkaantumisen kehitys.

Nyt kysyisin keskustalta, kun keskusta perää hallitukselta vaikuttavuutta: Mikä on teidän näkemyksenne vaikuttavuudesta? Ensinnäkin te olette esittäneet 79 erilaista lausumaa, jotka ovat mielikuvalausumia, tai niissä ei ole konkretiaa. Toisaalta te olette esittäneet myös, että oppivelvollisuusikää ei tulisi nostaa ja ryhmäkokoja pitäisi kasvattaa. Mitenkä te näette näitten asioitten, esimerkiksi perusopetukseen liittyvien tavoitteiden, vaikuttavuuden? Näettekö sillä tavalla, että se on se, jolla sitten taloutta tasapainotetaan? Tai mitenkä te konkreettisesti esitätte näitten 79 esityksenne vaikuttavuuden olemassa olevaan taloustilanteeseen ja tulevaisuuteen?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansakuntamme nousee ja vaurastuu vain työtä tekemällä ja viennin edistämisellä. Mutta valitettavasti nämä kaksi asiaa tökkivät, ja siihen ei hallituksella eikä varmaan minullakaan ole ratkaisua. Yksi asia on myös se, että Suomessa ovat julkisyhteisöjen menot melko suuria verrattuna muihin maihin. Eli tässä on monia asioita.

Yrittäjiä kyllä löytyy, mutta esimerkiksi yhteisöverolla ei välttämättä uskalleta yrittää, vaan pitäisi hallituksella olla semmoista konkretiaa, mihin tämän päivän suomalaiset yrittäjät rupeaisivat yrittämään, mitä ovat ne alat ja mitenkä saataisiin tätä vientiä vedettyä.

Mutta yleensäkin tästä hallituksen talouspolitiikasta: Kyllä se luo epävarmuutta yksittäisille kansalaisille ja myös kunnan päättäjille. Tässä on niin paljon tällaisia epävarmoja tekijöitä. Kyllä kun on kuuden puolueen hallitus, niin te olette vastuussa tästä Suomen talouspolitiikasta, niin että turha on antaa moitteita oppositiolle. Me olemme yrittäneet omissa vastalauseissamme tuoda näitä näkemyksiä (Puhemies koputtaa) esille, mitä me katsomme hyviksi.

Stefan Wallin /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä budjettikirjaa ei ole kyllä tänäkään vuonna Finlandia-palkinnolla palkittu eikä se ole joulun myyntitilastojen kärjessä, mutta silti sitä kannattaa lukea, koska silloin ymmärtää, miten valtavan vaikeassa maastossa talousarviota tehdään. Ja tämä maasto, vaikkapa budjettialijäämä, edustaja Pekkarinen, ei johdu siitä, oliko keskusta tai mikä tahansa muu puolue hallituksessa vai oppositiossa, vaan se johtuu pitkälti kansainvälisistä suhdanteista, finanssikriisistä.

Budjetti lähtee ensi vuonna siitä, että valtio velkaantuu noin 7 miljardia enemmän. Tämä 100 miljardin haamuraja tai hirmuraja ja 60 prosentin bkt-raja lähestyy. Budjetin korkokustannukset ovat ensi vuonna 1,8 miljardia euroa, noin 3 300 euroa per minuutti. Tämä ei ole pelkästään valtion taloudellinen tai talouspoliittinen tai poliittinen ongelma, vaan se on myöskin eettis-moraalinen ongelma, koska tämä velka jää tulevien sukupolvien maksettavaksi hyvinkin pitkälti, riippuen siitä, mitä nykyinen päättäjäsukupolvi (Puhemies koputtaa) tekee tai jättää tekemättä.

Tähän suureen kuvaan kysyisin valtiovarainministeriltä: miten te arvioitte, milloin Suomen valtion talous voisi olla parhaimmassa tapauksessa tasapainossa? (Puhemies: Nyt on aika täynnä!) Ja edustaja... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastuullista talouspolitiikkaa voi katsoa monella tavalla. Se, että tämä hallitus on tehnyt vasemmistolaista politiikkaa, satsannut perusturvaan, ei ole tehnyt leikkauksia perusturvaan, on parantanut työttömyysturvaa eikä leikannut sitä ja tehnyt verotuksesta oikeudenmukaisemman, on myöskin vastuullista, koska, ajatelkaa, mitä olisi tapahtunut työmarkkinaratkaisulle: olisiko syntynyt työmarkkinaratkaisu, jos oltaisiin menty leikkaamaan työttömyysturvaa tai tekemään sellaisia veropoliittisia päätöksiä, joilla köyhät olisi laitettu palkansaajina vielä enemmän kyykkyyn ja pienituloisia rangaistu? Ei olisi syntynyt. Se, että valtio velkaantuu, samoin julkinen sektori kokonaisuudessaan, on mitalin toinen puoli, mutta sekin on tärkeää, että täällä säilyy konsensus ja laaja yhteistyö muun muassa työmarkkinaosapuolten kanssa, ja se ei olisi onnistunut, jos oltaisiin noudatettu sitä vanhaa ex-pääministerin linjaa työreformeista tai Rukan lumien lausunnoista.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Tölli viittasi puheenvuorossaan vaikutusarvioihin ja kyseli, onko hallitus tehnyt vaikutusarvioita muun muassa rakennepaketin eri toimenpiteistä. Ne arviot, jotka hallituksella ovat olleet käytettävissä, pohjautuvat tietenkin valtiovarainministeriön virkamiesten tekemiin laskelmiin. Mutta olin tietenkin hyvin ilahtunut Suomen Pankin viime viikon ulostulosta, jossa Suomen Pankin ekonomistit olivat tehneet oman, riippumattoman arviointityönsä hallituksen rakennetoimenpiteistä ja päätyneet siihen johtopäätökseen, jonka täällä jo valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja kertoi. Eli mikäli hallitus toteuttaa rakennepoliittisen uudistusohjelmansa kaikki toimenpiteet ja vielä etupainotteisesti, niin heidän arvionsa mukaan kestävyysvaje pystytään näillä toimilla umpeen kuromaan.

Sitten muutama muu huomio tästä käydystä keskustelusta.

Olin hieman yllättynyt edustaja Kalmarin puheenvuorosta liittyen pankkiveron käyttöönottoon. Nimittäin mehän neuvottelemme tällä hetkellä Euroopan unionissa pankkiunionista ja ennen kaikkea tällä hetkellä sen kriisiratkaisuviranomaisesta ja myöskin toimialalta kerättävästä vakausmaksusta. Eli, edustaja Kalmari, pankkivero on tulossa Eurooppaan, myöskin euroalueen muihin maihin. Se on tällä hetkellä käytössä vakausmaksuna jo Ruotsissa. Suomi seurasi Ruotsin tietä, myöskin sääti Suomessa pankkiveron, ja ajatuksena on se, että me keräämme pankilta veroluonteista maksua, jotta me voimme rahastoida sen ja varautua mahdollisiin tuleviin pankkikriiseihin. Tiedän, että tällä hetkellä suomalainen pankkisektori on varsin terveessä tilassa verrattuna monen muun maan pankkisektoriin, mutta me emme voi poissulkea sitä, etteikö joskus tulevaisuudessa Suomessakin koettaisi pankkikriisiä, ja on tärkeää, että silloin toimialalta on myöskin kerätty rahastoon varoja, ettei meidän tarvitse turvautua siinä tilanteessa veronmaksajien kukkaroon. Eli hieman ihmettelen, jos keskusta lähtee siitä, että mennään mieluummin veronmaksajien kukkarolle kuin kerätään toimialalta kriisiä varten rahastoon varoja.

Sitten, arvoisa puhemies, ihan ansiokkaasti salissa on käyty keskustelua teollisuuden tulevaisuudesta, ja siitä sietääkin käydä keskustelua, koska aihe on hyvin tärkeä koko meidän kansantaloutemme näkökulmasta, ja yksi keskeinen syy siihen, miksi me olemme tällä hetkellä niin isoissa vaikeuksissa, johtuu meidän paperi- ja metsäteollisuuden sekä elektroniikkateollisuuden romahduksesta. Kun edustaja Lindström viittasi antamaani haastatteluun ja myöskin täällä salissa käytettyyn edustaja Uotilan puheenvuoroon, niin hallitus on rakennepaketin yhteydessä sitoutunut tekemään myöskin teollisuuspoliittisen ohjelman. Tarkoitus on yhdessä hallituksen toimin katsoa, miten hallitus pystyy tukemaan Suomessa teollisuuden toimintaedellytyksiä ja, aivan kuten täällä muun muassa edustaja Sinnemäki viittasi, myöskin hakemaan tänne uusia teollisuuden toimialoja synnyttämään uusia teollisia työpaikkoja. Vaikkapa cleantech on siitä erittäin hyvä esimerkki, ja siitä paljon menestystarinoita on jo kerrottavaksi. Eli tämänkaltainen ohjelma meidän on tarkoitus tehdä.

Hallitushan on tehnyt paljon toimia teollisuuden tukemiseksi. Laskin tuossa taannoin, että noin 1,5 miljardia euroa erilaisilla toimenpiteillä olemme teollisuutta tukeneet. Me emme yksin voi valtion ja julkisin päätöksin olla luomassa teollisuudelle tulevaisuutta, vaan kyllä yrityksillä itsellään on myöskin suuri vastuu tuotekehityksen ja uusien innovaatioiden synnyttämisessä. Mutta me olemme luoneet edellytyksiä noin 1,5 miljardin euron edestä, ja se on tärkeä asia, mutta tätä työtä täytyy jatkaa, ja siihen hallitus on myöskin sitoutunut.

Sitten, arvoisa puhemies, edustaja Tynkkynen viittasi tulevaan kehysriiheen ja pohdiskeli ehkä ääneen sitä, onko vielä mahdollisuus tehdä jonkinlaisia lisärakenneuudistuksia tai voisimmeko aikatauluttaa jo tehtyjä uudistuksia toisella tapaa niin, että sopeutustoimien määrä kehysriihessä olisi pienempi. Mielestäni tämä on pohdinta, jota hallituksen täytyy hyvin huolellisesti tehdä. Te tiedätte, että valtiovarainministeriö julkistaa oman ennusteensa tämän viikon torstaina, ja siinä pystymme näkemään, miltä talouden kuva ensi vuoden osalta näyttää, joudummeko laskemaan sitä ennustetta suhteessa loppukesän ennusteeseen vai onko näköpiirissä jo hieman valonhäivähdyksiä paremmasta. Sen pohjalta täytyy arvioida toisaalta, miten pystymme omin toimin tukemaan kasvua ja työllisyyttä mutta samaan aikaan huolehtimaan myöskin julkisen talouden kestävyydestä. Kyllä me olemme aika vaikeiden kysymysten äärellä, kun pohdimme sitä, miten toisaalta velkasuhde pystytään taittamaan mutta samaan aikaan myös huolehtimaan siitä, ettemme omin toimin tyrehdytä kasvua ja heikennä työllisyyttä.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä pankkivero: Suomalaiset pankithan eivät ole kriisissä. Kysymys on ihan fiskaalisesta verosta, ja sen, minkä valtio pankkiverolla saa, se on yhteisöveroina menettänyt pankkien järjestelyjen kautta.

Sitten haluaisin korjata sen, ettei keskusta olisi osakeyhtiömuotoisten yrittäjien takana ihan yhtä lailla kuin kaikkien muittenkin yrittäjien takana. Mutta hallitus kyllä kiristää pienempien nettovarallisuuksien omistajayrittäjien osinkoverotusta. Alle miljoonan euron nettovarallisuuden tasolla osinkoverotus kiristyy. Suurimmillaan huojennus on 1 875 000 euron nettovarallisuuden kohdalla. Eli hallitus suosii suuria omistajayrittäjiä ja kiristää pienten yrittäjien osinkoverotusta. No, tähän selitetään sitten, (Puhemies koputtaa) että kyllähän nämä pienemmätkin saavat saman yhteisöveron alennuksen, (Puhemies: Aika!) mutta sehän on kaikilla vakio. Osinkoverotus kiristyy pienillä.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen usein arvostellut heikosti valmisteltuja asioita. Lehtien tilausmaksuille mätkäisty arvonlisävero on niistä tuore ja ikävä esimerkki. Edellä kerroin lyhyesti vain yhden esimerkin heikosta valmistelusta. Jos ette minua usko, että näin on, niin uskokaa, mitä valtio-opin professori Matti Wiberg kirjoittaa tänään Hesarissa: "Ensin tehdään poliittinen päätös ja vasta sitten selvitetään reformin järkevyyttä ja kirjoitutetaan virkamiehillä perusteluja jo valituille linjauksille. Sote- ja kuntauudistus ovat puistattavia mutteivät suinkaan ainoita esimerkkejä."

Arvostettu professori siis sanoo, että sote- ja kuntauudistus ovat puistattavia esimerkkejä. Näin todellakin on. On todella edesvastuutonta päätöksentekoa, että hallitusneuvotteluissa hatusta tempaistua ja mututuntumaan perustuvaa asiaa (Puhemies koputtaa) viedään eteenpäin, vaikka käytännössä lähes kaikki asiantuntijat ovat jyrkästi sitä vastaan.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lukiessaan koko Matti Wibergin kolumnin taikka kirjoituksen tästä saa sen käsityksen kyllä, että hän peräänkuuluttaa enemmän sitä avoimuutta, mikä päätöksenteon taustalla on. Siitä voidaan olla samaa mieltä, että on sitten hallitus arvioinut sitä tai arvioi oppositio täällä, päätöksenteon taustojen ja elementtien täytyy olla avoimia. Jos näin ei ole, niin siinä on korjaamisen varaa.

Sitä, että politiikassa käytetään poliittista ohjautuvuutta, on hyvin erikoista, että kritisoidaan. Sitä varten kait on demokratia, sitä varten kait äänestetään, että ihmiset valitsevat poliittisen suuntauksen, minkä mukaan halutaan, että yhteiskuntaa viedään eteenpäin. Ja jos tätä kritisoidaan ja halutaan palata virkamiesvaltaan entistä voimakkaammin, niin siitä vain, mutta sanotaan sitten sekin ääneen.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ajattelin ottaa juuri esille tänään täällä salissa sen, millä tavalla käytetään poliittista valtaa ja millä tavalla poliittista ohjausta. Kysymys liittyy tähän eläkeuudistukseen, jota on valmisteltu hallituksen taholta. Olen ymmärtänyt, että tämä on ilman reunaehtoja annettu työmarkkinajärjestöille liittyen rahoitukseen, tähän koko uudistukseen. Eläkeputkiasiat liittyvät tähän ja kaikki muu. Nyt kysyisin arvoisalta valtiovarainministeriltä: pitääkö tämä paikkansa, että tämä koko uudistus on ulkoistettu työmarkkinajärjestöille ilman mitään reunaehtoja, ilman mitään perälautaa ja ilman mitään takaseinää?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyppään tähän keskusteluun mukaan niin, että hämmennyin Kerolan ajatuksesta, että Pekkarinen on nykyisin työmarkkinajärjestöjen palkkalistoilla. Tämä uutinen on minulle ihan uusi, jos näin on, sillä Pekkarinen oli ymmärtääkseni se ihminen, joka teki tämän suuren valmistelun. Tässä tapauksessa, kuten äsken viitattiin... (Välihuutoja keskustan ryhmästä) — Jukka Pekkarinen valtiovarainministeriöstä. (Välihuuto keskustan ryhmästä) — Kyllä. — (Eduskunnasta: Hän on virkamies!) Ja siinä kohtaa, kun on tehty poliittisia linjauksia, poliittiset linjaukset on tehty hallitusohjelmassa, ja se linjaus on se, että tällä hallituskaudella ei eläkeiän alarajaa nosteta. Se on poliittinen linjaus, sitä noudatetaan. Jos seuraavalla hallituskaudella jotkut muut haluavat joitain muita päätöksiä, se on sitten uusi poliittinen linjaus.

Inkeri  Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhä enemmän hämmentyneeksi tulee, kun kuuntelee tätä selvitystä. Rakennepakettiinhan sisältyi tämä eläkepaketin kokonaisuudistus. Nyt kysyn sitä, minkälaisia poliittisia reunaehtoja on annettu tälle valmistelutyölle. Ja siihen samaan pakettiin on kytketty myös työmarkkinajärjestöt. Näin annettiin ymmärtää tämän rakennepaketin valmistelun yhteydessä. Saattaa olla, että Pekkarinen on tehnyt valmistelutyötä ja pohjatyötä siihen, mutta mikä rooli kuuluu työmarkkinajärjestöille? Se olisi mukava kuulla tässä asiassa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi tähän äskeiseen keskusteluun: Sellainen reunaehto on hallituksen rakennepoliittisissa linjauksissa tehty, että eläköitymisikää eli työuraa loppupäästä tulisi korottaa puolellatoista vuodella. Tämä on aikamoinen reunaehto.

Mitä sitten tulee muuten tähän keskusteluun, niin ymmärrän, että oppositio arvostelee velkaantumista. Mutta sitä on vaikeampi ymmärtää, että samalla, kun oppositio arvostelee velkaantumista, se haluaa vauhdittaa velkaantumista. Eli kun katsomme keskustan vastalausetta, niin täällä jo edustaja Männistö laski, että 700 miljoonaa tulisi lisävelkaa, ja jos kaikki keskustan vastalauseen lausumat jotenkin rakennettaisiin euromääräisiksi, niin luulenpa, että tuo ei riitä.

No, olen itsekin ollut oppositiopoliitikko ja tiedän, että oppositiosta ei liikaa johdonmukaisuutta voi edellyttää. Mutta kun on paljon puhetta ollut kohtuudesta, niin mielestäni voidaan oppositiolta kohtuudella edellyttää kohtuullista johdonmukaisuutta, ja sitä odotan.

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän hallituksen talouspolitiikan suurin ongelma on siinä, että se leijuu ilmassa, ja se leijuu ilmassa tyhjän päällä sen takia, että nämä keskeiset kivijalat keikkuvat pahasti, keskeiset kivijalat eli sote- ja kuntauudistus ja toinen tämä eläkeikäuudistus, jossa joko sählätään jossakin kuopassa tai sitten ollaan kokonaan ulkoistettu tämä asian tekeminen.

Kun on paljon puhuttu näistä hintalapuista, niin on hyvä muistaa, että hallituksen vetäjä on itse todennut, että hallituksen vaihtoehto perustuu enempi tai vähempi uskomuksille. Tietenkin: kun ei ole päätöksiäkään olemassa, ne leijuvat vielä ilmassa, niin uskomuksillehan niitten vaikutustenkin on pakko perustua.

Mutta minä olisin halunnut palata tähän teollisuuspoliittiseen ohjelmaan, jota, ministeri, te äsken kommentoitte tuosta pöntöstäkin. Täällä kuitenkin kokoomuksen puolelta on tullut voimakkaasti esille tässäkin keskustelussa, että ei haluta, että valtio millään tavalla nykyistä vahvemmin panostaa tähän yrittäjyyspuoleen. Eli odotatteko te, ministeri Urpilainen, että tästä hallituksen teollisuusohjelmasta voi seurata jotain konkreettista uutta, kun äkkipäätä näyttää siltä, että ilmapiiri on tässäkin asiassa (Puhemies koputtaa) kovin ristiriitainen, ja huolettaa, että tämä jää samalla tavalla ilmaan leijumaan kuin kaikki muutkin keskeiset hankkeet?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä keskustan kaikkivoipaisuus ja kilven kiillotus saa nyt hieman surkuhupaisia piirteitä. Te väitätte, että hallitus leijuu ilmassa. Te itse olette torpedoimassa kaikki nämä uudistamisesitykset, joita hallitus on tekemässä. Te peruisitte leikkaukset, lisäisitte rahanmenoa sinne sun tänne ja haikailette valtion ohjailemaa yrityselämää. Te säilyttäisitte kaikki nykyiset rakenteet ja lisäisitte menoja mutta silti jollain ihmeen konstilla kuvittelisitte, että velkaantuminen loppuisi. Lisäksi te olette esiintyneet yritysmyönteisenä puolueena, mutta totuus on nyt paljastumassa, ja keskustan esityksessä olisitte tähän hallituksen malliin verrattuna kiristämässä 400 miljoonaa euroa yhteisöveroa ja samalla vastaavalla summalla kiristämässä myös osinkoveroa. Tämäkö on yrittäjäystävällistä?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä maassa on 180 000 mikroyrittäjää, joista 45 000 elää köyhyysrajan alapuolella. Viimeisen puolentoista vuoden aikana vielä 50 000 näistä mikroyrittäjistä on joutunut laittamaan lapun luukulle. Tälle asialle pitäisi pystyä tekemään jotain. Yksi mahdollisuus saattaisi olla se, että otettaisiin kuntien niin sanotut sakkomaksut, mitä kunnat maksavat, 280 miljoonaa euroa, kuten esimerkiksi tänä vuonna, ja käytettäisiin mikroyrittäjien hyväksi tai muiden työttömien työllistämiseksi. Näitä maksujahan maksetaan sen takia, että 500 päivää työttömänä olleille ei ole pystytty järjestämään työtä tai koulutuspaikkaa. Varmasti siinä on mukana sellaisia ihmisiä, joille ei kovin helposti löydykään, mutta sitä kautta voitaisiin ehkä työllistää.

Sitten edustaja Zyskowiczille sanoisin niin, että kun sanotaan, että pitäisi saada näitä työuria pitemmäksi, niin pitäisi, totta vie pitäisi. Mutta tässä maassa vain (Puhemies koputtaa) on niin, että yli 55-vuotiaita on enemmän työttömänä kuin kolmekymppisiä. Jos ei olisi niin vähän työpaikkoja...

...niin ehkä tehtäisiin pidempään töitä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä eläkekeskustelu on todella tärkeä, ja hallituksen rakennepaketissa on paljon laskettu sen varaan, että kaavailujen mukaisesti onnistutaan pidentämään työuraa loppupäästä noin puolellatoista vuodella. Eli kun tällä hetkellä tosiasiallinen eläköitymisikä on keskimäärin 60,9 vuotta, niin sitä halutaan siis puolellatoista vuodella pidentää.

On ihan selvää, että tähän ei päästä millään yhdellä keinolla. Se vaatii hyvin paljon. Se vaatii myös työelämässä sellaisia uudistuksia, joissa ikääntyvien työntekijöiden työmahdollisuuksia parannetaan, otetaan huomioon erilaisia henkilöön liittyviä joustomahdollisuuksia, ikäohjelmia tehdään yrityksiin ja niin edelleen. Mutta, edustaja Tolppanen, yksi keino tähän pääsemiseksi on myös eläkeiän korottaminen. Ainakin itse uskon siihen, että se on välttämätöntä.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Millä tavalla te nostatte tätä eläköitymisikää, jos ei ole työtä? Me kaikki tiedämme sen, että meidän pitäisi tehdä pitempää työuraa alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä. Mutta jos maassa ei ole antaa työtä, niin miten sitä ikää voidaan nostaa? Pannaanko 1,5 vuodeksi ihmiset syömään kynsiä ja ruvetaan vasta sen jälkeen maksamaan eläkettä heille, vai mistä se lääke tulee? Ei tämmöistä jargonia voi olla, että pitää nostaa eläkeikää, jos ei ole antaa sitä työtä eikä keinoja siihen, miten sitä voitaisiin nostaa. Kyse ei ole edes siitä, jaksavatko ihmiset työssä vai eivät. Viime kädessä kyse on siitä, onko työtä tarjolla vai ei. Ja nyt näyttää siltä, että vaikka näitä lähellä eläkeikää olevia ihmisiä olisi paljon tarjolla, niin ei ole tullut työpaikkoja, vaikka on työvoimaa tarjolla, toisin kuin kokoomus on väittänyt.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä eläkeikäkeskustelu on tarpeen, ja eläkeiän nostaminenkin on varmaan tarpeen, mutta se ei oikeastaan pelasta tätä maata, ellei samanaikaisesti saada sitten työllisyyttä nousemaan, ja nimenomaan työllisyyttä niillä aloilla, joilla aloilla tuotetaan tuotteita, joita viedään maasta ulos.

Vuonna 2000 Suomen kauppataseen ylijäämä oli yli 12 miljardia euroa, ja sitten siitä alkaen se lähti laskemaan keskustan valtakaudella 2000-luvun puolivälissä erittäin jyrkästi, suorastaan romahdusmaisesti laski niin, että vuonna 2009 kauppatase oli jo nollilla, eli me emme vieneet tuotteita ulos. Ja vain sillä tavalla, että me tuotamme täällä tuotteita, joita viedään ulos täältä maasta, me saamme tuloja, joita me voimme täällä jakaa. Näin se on.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toden totta, eläköitymisikää tulee nostaa ja se 1,5 vuotta on realismia, jos me teemme siihen toimia.

On esitetty muun muassa tässä rakennepaketissa, että työllistymistukea voitaisiin antaa eläkeikää lähestyville pidempään kuin muille, jotta ihminen pääsisi tämän pidemmän työllistymistukijakson jälkeen suoraan eläkkeelle eikä siihen väliin tulisi tässä kohden sitten mitään gäppiä. Meillä on muita mahdollisuuksia, muun muassa noudattaa joustavia työaikoja lähellä eläkeikää olevien osalta, jotenka se työuralla jaksaminen paranee ja näin päästään pidemmälle siinä työuran kohdalla. Näitä hyviä esimerkkejä löytyy muista Pohjoismaista ihan eri tavalla kuin tässä maassa on tähän mennessä tehty. Näillä päästään eteenpäin, mutta se ei tarkoita sitä, että työnantaja pistää putkeen ikääntyviä työntekijöitä. Niin siihen ei päästä.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Sasi avauspuheenvuorossaan totesi, elokuussa 2011 eurokriisi pysäytti kasvun ja teollinen rakennemuutos on käynnissä. Siitä seuraa tietenkin, että julkishallinnossa rahat ovat loppu. Siksi hallitus leikkaa sosiaalieduista. Edustaja Harkimo — no, hän lähti jo pois.

Mistä sitten kaikki todellisuudessa johtuu? Kuten muistamme, keskusta vei meidät Euroopan unioniin ja sitten vielä heidän toimestaan erikseen lähdettiin tukemaan kriisivaltioita tukipaketein. Nämä ovat tulleet kalliiksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Nyt Kataisen hallitus yrittää epätoivoisesti korjata tätä tilannetta, jonka keskusta aikoinaan viitoitti. Tätä se on, kun tasa-arvoa ja hyvinvointia lähdetään jakamaan ympäri Eurooppaa, ja kaikki tämä tulee entistä kalliimmaksi. Ministeri Urpilainen, (Puhemies koputtaa) olenko yhtään oikeassa, jos lähihistoria kirjataan näin? (Naurua — Jouni Backman: Yhtenäinen oppositio!)

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työurien pidentäminen ja eläkeiän alarajan nosto on tarpeellinen toimenpide, mutta kuten täällä on tullut monta kertaa todettua, niin siihen sisältyy myös ongelmia. Yksi niistä on se, että silloin, kun yritys on siinä tilanteessa, että yt-neuvotteluja tehdään, niin aika usein ne kuuttakymppiä lähenevät henkilöt ovat niitä, jotka joka tapauksessa kuitenkin ensimmäisenä joutuvat ulos. Tässä keskeisin asia on tietenkin vaikuttaa niiden yritysten toimintaan ja asenteisiin, että ikääntyneitäkin kannattaa pitää töissä.

Toinen asia on myöskin se, että Suomesta joutuu mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle yhä suurempi määrä koko ajan, joka vuosi noin 8 000 henkilöä. Esimerkiksi vuonna 2012 oli työkyvyttömyyseläkkeellä kaikkiaan 250 000 henkilöä, joista yli 115 000 oli sellaisia, että heillä oli mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Tämä on sellainen kysymys, johon meidän tulee puuttua todella tarkasti. Olen tyytyväinen siihen, että hallitus on kiinnittänytkin siihen huomiota ja on muun muassa osatyökykyisten työllistämiseen liittyvä toimenpideohjelma, joka käynnistetään, sekä osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi tehty toimenpide, jossa osasairauspäivärahakauden enimmäiskestoa pidennetään. Myöskin ammatilliseen koulutukseen pääsemisen kriteeriä lievennetään tämäntyyppisten ongelmien osalta.

Kannustan hallitusta jatkamaan näitä toimenpiteitä. (Ben Zyskowicz: Puhemies kokeilee, kuinka pitkään puhutaan, jos hän ei puutu!)

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaiset haluavat tehdä työtä ja elättää perheensä. Hallitus on tehnyt erittäin hyviä toimenpiteitä, jotta saadaan työllisyyttä parannettua. (Mika Niikko: Kuten?) — Kuten tässä meidän budjetissa, hyvin voitte katsoa sieltä. (Mika Niikon välihuuto) — Joo.

Suomessa on paljon osaamista, ja tätä osaamista tulee kyllä hyödyntää nykyistä paremmin. Esimerkiksi osuustoiminta on nykyisin vielä aika vähäistä. Olisi hyvä, jos osuustoimintaa saataisiin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueille nykyistä enemmän. Tiedämme, että meillä on vanhuspalvelulaki, ikäihmiset tarvitsevat kotiin paljon palveluita, ja esimerkiksi osuustoiminta olisi yksi mahdollisuus, jolla voitaisiin turvata ikäihmisille kotiin vietävät palvelut.

Edustaja Tolppanen otti aikaisemmin puheessaan esiin sen, että 60:tä vuotta lähenevät (Puhemies koputtaa) työntekijät eivät saa enää työpaikkaa tai heidät laitetaan työpaikasta ensimmäisinä ulos siinä vaiheessa, kun ruvetaan työväkeä vähentämään.

Tahdon vain sanoa tähän, (Naurua) että se on kyllä jo 50-vuotiaitten ongelma.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä pankkiverosta haluan sanoa, että vaikka sillä on hyvä tavoite ja se on pääasiassa hyvä asia, niin siinä on semmoinen pieni ongelma yksityiskohdissa, että pankki joutuu maksamaan enemmän veroa niistä lainoista, joita se antaa pienyrityksille, kuin niistä, joita se antaa suuryrityksille. Tämä on kyllä seikka, joka pitäisi pyrkiä korjaamaan, koska se ei ole ainoastaan Suomen ongelma, se on koko Euroopan ongelma, ja tämä on aika huono asia.

Sitten täytyy sanoa tuosta, että miksi lisätä työn tarjontaa, kun on työttömiäkin. Ruotsissa lisättiin työn tarjontaa, ja siellä työttömyys on mennyt ihan samalla tavalla kuin Suomessa. Koko se työn tarjonnan lisäys 100 000:lla johti 100 000 uuteen työpaikkaan. Joten kyllä se auttaa.

Eläkeiässä meillä on se ongelma, että työnantajan ei ole kovin kannattavaa pitää yli 63-vuotiaita, ja tähän kannattaisi kiinnittää huomiota, koska jos ei kannata pitää, ei pidä. Kyllä ne jotenkin sieltä aina ulos saa.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soininvaara nosti tärkeän asian esille, mutta siitä jäi puuttumaan kuitenkin sisältö.

Tässä on käytetty monta puheenvuoroa tästä pankkiverosta, myös ministeri käytti, mutta ei ole tullut esille se, mistä konkreettisesti on kysymys. Niin kuin ministeri aiemmin tuossa totesi, euromaille on tulossa tämmöinen pankkivero, joka liittyy kriisinratkaisurahastoon. Sillä kerätään ne varat. Aivan niin kuin ministeri kertoi, että se Suomessa kerätään suomalaisilta pankeilta. Suomalaiset pankit keräävät ne asiakkailtaan eli tavallisilta kansalaisilta ja yrityksiltä ja kaikilta niiltä, joille lainoja myöntävät. Tämä raha, minkä suomalaiset pankit keräävät, laitetaan yhteiseen kassaan, yhteiseen rahastoon, ja euroalueen yhteisellä rahastolla hoidetaan sitten euroalueella kriisipankkeja. Jos tämä raha ei riitä, rahaston raha, niin sitä kerätään seuraavat 10 vuotta, ja jos se ei riitä, niin sitten tukeudutaan EVM:ään elikkä veronmaksajien kassaan kokonaisuutena. Kansalaiset eivät pääse tästä nyt karkuun, eivät pankkien asiakkaina eivätkä (Puhemies koputtaa) myöskään veronmaksajina.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työllisyyden parantamisen tai oikeastaan työllisyyden parantamisen edellytysten luomisen tulee olla hallituksen ykköstavoitteita. Hallitusohjelmassa hallitus onkin asettanut tavoitteeksi työttömyyden alentamisen 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Nyt kuitenkin työttömyys on yhä jatkuvassa kasvussa, ja lähes päivittäin, viikoittain, saamme kuulla ikäviä uutisia uusista irtisanomisista, yt-neuvotteluista erikokoisissa yrityksissä, ja nyt myös monet kunnat ovat liittyneet näiden yt-neuvottelujen piiriin.

Arvoisa valtiovarainministeri, te sanoitte, että keskeisintä on työllisyysasteen nostaminen. Omasta mielestäni hallituksen budjettiesitys ei paranna riittävästi työllisyyttä eikä luo niitä edellytyksiä työllisyyden parantamiseen. Mikä on teidän näkemyksenne, arvoisa ministeri, miten tulevaisuudessa, lähivuosina, työllisyysaste muuttuu?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ikävä tosiasiahan on se, että Suomi on kestämättömällä velkaantumisen tiellä. Jos katsotaan opposition vaihtoehtoja, niin kyllä päin seinää, betoniseinää, mentäisiin, jos teidän ehdotukset toteutettaisiin. Onneksi toivoa antava rakennepaketti on hallituksella. Mutta siitä on todettava, että se on vielä toteuttamista vaille valmis. Eli juju on siinä, miten se rakennepaketti toteutetaan, ja kun valtiovarainvaliokunnassa me kuuntelimme asiantuntijoita, niin kyllä vahva viesti tuli siitä, että se pitäisi toteuttaa etupainotteisesti. Aivan kuten valtiovarainministeri sanoi, että pääjohtaja Liikanen on näin sanonut, niin kysynkin: Oletteko te valmis, että näitä toimia kiirehdittäisiin? Etenkin kun sote-uudistus on vielä vaiheessa ja eläkeuudistuksenkin toimenpiteet vaikuttavat vasta pidempänä.

Liikanenhan antoi myöskin muita neuvoja. Hän totesi, että tarvitaan toinen maltillinen palkkaratkaisu nykyisen perään, eläkeikää on nostettava, työuria on pidennettävä, ja myöskin tarvitaan lisää työajan joustoja yritys- ja alakohtaisiin sopimuksiin. Miten te otatte nämä neuvot vastaan? Oletteko te valmiita kannustamaan työmarkkinajärjestöjä (Puhemies koputtaa) pois poteroista ja viemään näitä asioita eteenpäin? Se on välttämätöntä, jotta Suomi selviytyy.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on puhunut yrittämisen edistämisestä ja sen kautta uusista työpaikoista. Se on tärkeintä tässä tilanteessa, että näin tehdään, ja tietysti hallitus on tehnyt ensi vuoden alusta tapahtuvat yhteisövero- ja osinkoverouudistukset.

Mutta tässä yhteydessä, mikä tärkeintä, suomalaiset pienyritykset, ennen kaikkea avoimet ja kommandiittiyhtiöt, ovat jääneet tämän uudistuksen ulkopuolelle, ja sitä kautta, kun nämä huomioitaisiin, tähän maahan syntyisi niitä uusi työpaikkoja, joita kipeästi kaivataan. Samalla myös arvonlisäveron alarajan nostaminen. Hallituksella se on 8 500, mutta perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa se on nostettu 20 000:een. Näillä vaikutettaisiin sillä tavalla, että yrityksiin syntyisi uutta työtä. Samoin tietysti — minua likellä on kuljetuselinkeino, ja ajatellaan, se on hyvin tärkeä elinkeino tässä maassa — ammattiliikenteelle sitten palautettaisiin tämä polttoaineen veron palautusjärjestelmä lopultakin, (Puhemies koputtaa) ja meidän kilpailukykymmekin korjaantuisi tästä.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdessä hallituspuolueen ryhmäpuheenvuorossa viitattiin lyhyesti hallitusohjelman tavoitteeseen tasapainoisesta alueellisesta kehityksestä. Mitä käytännössä nyt on sitten tapahtunut? Ensinnäkin kuntapalveluitten jättimäisillä rahoitusleikkauksilla on aikaansaatu se, että kuntakentän eriytymiskehitys on edennyt valtavin harppauksin huonompaan suuntaan. Maakunnan kehittämisrahaa, joka on siis erittäin tärkeä vipuraha maakunnalliseen kehitykseen, on leikattu murto-osaan aiemmasta. Rakennerahastoneuvotteluissa heikompien alueitten kehittämismääräraha leikkautui kolmanneksen pienemmäksi aiemmasta, eli vuosittaista kehittämismäärärahaa leikataan pitkästi toistasataa miljoonaa euroa. Ymmärtääkseni Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman eri toimenpiteisiin ei saatu juurikaan nyt budjettiesityksessä rahoitusta. Arvoisa ministeri, miten teille tämä alueitten tasapainoinen kehitys nyt näyttäytyy?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo aiemmassa vaiheessa tuli esille harmaan talouden torjunta, ja on puhuttu myöskin yritysmyönteisyydestä. Voisi sanoa, että hallitus on tehnyt erittäin voimakkaita toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi, ja voisi sanoa, että se on rehellisen yrittäjän puolesta tehtävää työtä. Otan muutamia esimerkkejä: kuittipakko, veronumero, korkojen vähennysoikeuden kiertämisen estäminen, joka on lähinnäkin verosuunnittelua, kotitalousvähennyksen nostaminen, ilmoitusvelvollisuus urakoista. Voisi sanoa, että hallitus on tehnyt paljon sen eteen, että rehellinen pienyrittäjä menestyisi. Toisaalta penäisin myös sitä, kun vasemmistoliitto totesi täällä aikaisemmin, että lisäsäästöihin ei haluta lähteä: mielestäni se ei ole järkevää. Jos tilanne vaatii, niin ei kannata Suomen taloudellista itsenäisyyttä menettää sillä ehdottomuudella, että lisäsäästöjä ei tehtäisi keväällä. Niitä on tehtävä, (Puhemies koputtaa) jos tarve vaatii.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on toistuvasti luvannut tekevänsä politiikkaa, jolla työpaikkoja ja Suomen nousua saadaan paremmaksi. Työttömyys koskettaa suoraan jo yli 300 000:aa henkilöä, kun huomioidaan esimerkiksi 117 000 piilotyötöntä. Samanaikaisesti hallitus taistelee suomalaisen työllisyyden puolesta lähettämällä joulupukin Finpron toimistoon Shanghaihin. 300 000 euron matkailunedistämisraha Joulupukkisäätiölle kuvaa hyvin sitä, millä tasolla suomalaista työllisyyttä edistetään. Seuraavaksi lähtevät varmaan Muumit ja Ti-Ti Nalle.

Euroopan valtiot ovat heränneet Aasian kasvun edessä ja panostavat huomattavasti enemmän myös pienyritysten pääsemiseksi Kiinan markkinoille. Suomessa on mikroyrityksiä 250 000, ja heillä jos joillakin on mahdollisuus myös näille markkinoille päästä. Kysynkin arvoisalta valtiovarainministeriltä: milloin Suomen hallitus herää ja lähtee tukemaan aidolla tavalla suomalaisia mikro- ja pienyrityksiä maailmanmarkkinoille mukaan?

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys valtion talousarvioksi on realistinen ja kattava yritys vakauttaa talouttamme ja silti vastata hyvinvointiyhteiskunnan vaatimuksiin. Suomi on pieni maa, jonka vahvuudet on tunnistettava ja määriteltävä selkeästi. Suurin voimavaramme on koulutettu ja osaava kansakunta, ja siksi kaikki satsaukset koulutukseen vievät myös talouttamme eteenpäin. Tarvitsemme nuoria, jotka löytävät paikkansa osaamisensa kautta tässä yhteiskunnassa ja maailmassa. Erityisen tärkeää onkin kuroa umpeen sitä osaamisen kuilua, mikä johtuu erilaisista sosiaalisista ja taloudellisista lähtökohdista. Tässä näen hallituksen kyenneen avaamaan laajan keinovalikoiman, mutta jäljellä oleva hallituskausi täytyy käyttää toimenpiteisiin, joilla tätä koulutuksen tasa-arvoa lisätään.

Aivan keskeinen asia maamme tulevaisuuden kannalta on nuorten osallisuus ja työllisyys. Nuorisotakuun toteutuminen edellyttääkin yksityissektorin vahvempaa mukaantuloa. Yksi hyvä esimerkki nuorisotakuun toteuttamisesta on 4H:n toiminta, (Puhemies koputtaa) mikä talousarviossa nyt pyritään turvaamaan.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 4H-kerhoista hieman isompiin linjoihin.

Hallituksen isot linjat ovat olleet kuntauudistus, sote-uudistus, ja nyt tämän rakennepaketin sisällöllä puututte kuntien toimiin ja haette kuntien toimista säästöjä. Se totta kai on mahdollista, jos ne kohdennetaan oikein ja tehdään ennalta ehkäisevästi hommia, mutta samalla te leikkaatte kuntien valtionosuuksia niin, ettei tämä säästö ole mitenkään mahdollista, joten kysymys kuuluu: mikä näistä kolmesta on parhaimmassa tilanteessa tällä hetkellä, kun kaikki tuntuu olevan aivan levällään?

Samaan aikaan tästä budjetista nyt tarkemmin. Täällä tiestöstä puhuttiin. Puhuttiin, että tiestö ei ole niin merkityksellinen. Se on kaiken liikkumisen pohja, ja sen me tarvitsemme. Tämmöiseen säästämiseen, mitä hallitus nyt ajaa, meillä ei ole varaa.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alkoholiveroa nostetaan jälleen ensi vuoden alusta, ja jokaisella veronkorotuksella on vaikutusta Viron matkustajatuonnin lisääntymiseen. Muissa maissa, kuten Tanskassa, olutveroa alennettiin heinäkuun alusta 15 prosenttia työllisyyden tukemiseksi. Iso-Britanniassa puolestaan oluelta poistettiin indeksisidonnaisuus myöskin työllisyyden tukemiseksi. Tässä taloustilanteessa ei pitäisi vaarantaa minkään teollisuudenalan työpaikkoja. On epäloogista, että samaan aikaan, kun puhutaan kotimaisen työllisyyden puolesta, tuetaan verotuksellisesti viinarallia Virosta, eli haitat säilyvät mutta kotimaiset työpaikat eivät. Kyseessä eivät ole ainoastaan panimoalan työpaikat, vaan erityisesti haluan kiinnittää huomiota verotuksen vaikutukseen ravintolakulutuksen kohdalla, joka on laskenut viimeisen viiden vuoden kuluessa 16 prosentista noin 9 prosenttiin. Kysyisinkin ministeri Urpilaiselta: miten turvaamme kotimaiset alan työpaikat ja ravintolat?

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtion apu on maaseudun elinkeinojen kehittämiseen tulevana vuonna miljoona euroa kuluvaa vuotta vähemmän, prosentteina ilmaistuna 10 prosenttia vähemmän vuoteen 2013 ja peräti 42 prosenttia vähemmän vuoteen 2011 verrattuna. Vähennys johtaa palveluiden hintojen korotuksiin ja mahdollisesti myös henkilöstön irtisanomisiin. Resurssien vähentäminen vaikeuttaa koko maan kattavan neuvonnan suorittamisvelvoitetta, joka saattaa pahimmillaan kohdentua nuoriin, juuri tilanpidon aloittaneisiin viljelijöihin. Kuitenkin valtionavun tarkoituksena on turvata tasokas sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattava neuvonta ja sillä tavalla luoda edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiseen koko maassa. Kysynkin ministeri Urpilaiselta: kuinka hallitus aikoo turvata leikkauksista huolimatta tilojen sukupolvenvaihdosten onnistumisen ja sitä kautta maataloustuotannon jatkumisen koko maassa?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Riitelyllä emme tässä tilanteessa pääse mihinkään. Esimerkiksi aikaisemmin edustaja Pekkarinen oli täysin oikeassa siinä, että 2000-luvun alussa valtiontalous vahvistui merkittävästi. Toisaalta edustaja Toivakka oli yhtä lailla oikeassa siinä, että valitettavasti tuona aikana, Nokia-vetoisen kasvun aikana, iso joukko niitä välttämättömiä rakenneuudistuksia jäi tekemättä. Nyt meillä ei ole käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin niiden läpivienti pikavauhtia, koska tekemättäkään ei voi jättää. Siksi entisten aikojen syyttelyn sijasta olisi hyvä keskittyä tulevaisuuteen ja siihen, miten saamme tämän maan uudistumaan turvallisesti. Enemmän siis yhteistyötä ja vähemmän repimistä.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä palaan pankkiveroon, kun valtiovarainministeri otti sen esille. Olen eri mieltä hänen kanssaan.

Minusta pankkiveroa maksavat veronmaksajat, jotka ovat eri pankkien asiakkaita. Keski-Suomessa olen erään pankin tehtävissä ollut parikymmentäviisi vuotta, ja tänä vuonna kyseinen Osuuspankki irtisanoi väkeä ja lopetti neljä konttoriaan ja pankinjohtaja sanoi, että miljoona euroa pitää vetää tänä vuonna taseeseen ja ensi vuonna saman verran, johtuen pelkästään Basel II:sta ja III:sta. Nyt tämä pankkivero aiheuttaa vielä lisää kustannuksia. Nordea-pankki Suomesta vuosi sitten siirsi omia riskejään 24 miljardia euroa Ruotsin Nordea-pankille ja säästi viime vuoden verotuksessa pankkiverossa 30 miljoonaa euroa. Nämä ovat lukuja, jotka pitäisi myöskin siellä hallituksen suunnassa ottaa huomioon ja muistaa aina se, että viimeinen maksaja, niin kuin arvonlisäverossakin, on aina kuluttaja, pankkiverossa on pankin asiakas. Mot. — mikä oli todistettava.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyisin valtiovarainministeriltä: eikö ole aika riskaabelia tässä yritystoiminnan tukemisessa se, että kaikki munat laitettiin ikään kuin yhteen koriin? Haluttiin tukea suuryrityksiä verohelpotuksin mutta ei nähty sitä, että pienyritysten, jotka kuitenkin ovat työllistäneet viime aikoina, pienet ja keskisuuret yritykset, asemaa olisi parannettu. Kuitenkin työpaikat ovat meille se, joka sen leivän suomalaisten pöytään tuo. Se on vähän sama asia kuin jos olisi kotitalous, jossa ei ole työtä: emme pelkillä säästöillä, parsimalla rukkasia, sammuttelemalla valoja ja syömällä näkkileipää pääse eteenpäin, vaan sitä työtä tulisi saada, ja sitä syntyisi juuri niihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Näettekö, arvoisa ministeri, olisiko keskustan esityksissä, joita olemme pitkin syksyä nostaneet esille, ensimmäisen yrittäjän tukemisessa, verotuksen tasauksessa (Puhemies koputtaa) ja näissä, mitään järkeä?

Anna Kontula /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On pelkästään hyvä asia, että tehdään ennalta ehkäisevää työtä työkyvyttömyyseläkkeiden estämiseksi, koska näiden takana on isoja inhimillisiä tragedioita.

Mutta muilta osin minä en ymmärrä tämän salin huolta eläköitymisiästä, kun kuitenkin kaikki tilastot näyttävät, että ihmisten keskimääräinen eläköitymisikä Suomessa nousee nopeammin kuin me kymmenen vuotta sitten uskalsimme edes toivoa. Ne toimenpiteet, joita ollaan jo nyt tehty, jotka nyt ovat parhaillaan käynnissä, tuntuvat riittävän siihen, että prosessi on käynnissä koko ajan. No, jos kuitenkin lähdettäisiin vielä tekemään uusia toimenpiteitä tässä tilanteessa eläköitymisiän nostamiseksi, niin miksi kiinnittää huomiota ensisijaisesti siihen alaikärajaan, joka on monella lailla ongelmallinen, kun siellä on myös se yläikäraja? Meillä on paljon ihmisiä, jotka olisivat työkykyisiä ja työhaluisia mutta joutuvat väkisin jäämään eläkkeelle.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä oppositio, nimenomaan keskustapuolue, on voimakkaasti syyttänyt sosialidemokraatteja siitä, että emme ole halunneet siirtää omaishoitajien palkkioita Kelan maksettavaksi. Kyllä on ihan perusteltua kysyä, että minkäköhän tähden keskustapuolue ei niitten useitten vuosien aikana halunnut sitä hallituspuolueena tehdä. Mutta kun on rooli vaihtunut, niin sitten takki kääntyy.

Jotakin ennustamisen vaikeudesta haluaisin myös todeta, kun nyt ennustetaan ensi vuoden kehitystä. Tässä salissa pääministeri Vanhanen sanoi männä vaalikaudella, että Amerikan pankkikriisi ei koske Suomea, koska meidän pankit ovat kunnossa. Ei mennyt montaa kuukautta, kun huomattiin, että oltiin vapaassa pudotuksessa, ja noin vuosi hänen lausuntonsa jälkeen bkt:mme oli laskenut yli 8 prosenttia.

Herra puhemies! Vielä tästä velanotosta. Hallitus alkaa ottaa velkaa 1. päivä tammikuuta, perussuomalaiset 6. päivä tammikuuta ja keskustapuolue 7. päivä tammikuuta. Näin se hahmottuu.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Kontulan kanssa samaa mieltä siitä, että eläköitymisikä on se tärkein asia. Mutta en ole samaa mieltä siitä analyysistä, että ikään kuin se eläköitymisiän nosto olisi tullut ilmaiseksi tai olisi tapahtunut luonnostaan. Eihän se suinkaan näin ole, vaan siinä ollaan tehty monta uudistusta eläkejärjestelmässä, jotta olemme pystyneet tähän, ja tämä on sellainen työ, jonka tulee jatkua. Eläkeikä tulee myös nousemaan takuuvarmasti, lakisääteinen, mutta eläköitymisikähän on tämä tärkein.

Ja silloin päästään siihen, mistä olemme keskustelleet täällä tänään paljon, siis työelämän sisältöön. Sehän on a ja o, että todellakin luodaan sitä joustoa, esimerkiksi kun perustaa perheen tai alkaa tulla 70 vuotta vastaan, että silloin pystytään esimerkiksi tekemään yhä enenevässä määrin osa-aikatyötä. Ja sitten pitää myös panostaa siihen, että koulutetaan, (Puhemies koputtaa) annetaan jatkokoulutusmahdollisuus myös niille ikääntyville työntekijöille. Minä olen vakuuttunut siitä, että ne yritykset ja työnantajat, (Puhemies: Aika!) jotka panostavat työntekijöihin, ovat voittajia siinä, kun puhutaan (Puhemies: Tiden är nu slut!) työvoimapulasta tulevaisuudessa.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmarille haluaisin todeta, että kaikki osakeyhtiöt eivät suinkaan ole näitä suuria yrityksiä, ja mikäli edustaja Kalmari puhui elinkeinonharjoittajista ja henkilöyhtiöistä, niin niiden verotus on valtiovarainministeriön mukaan jo tällä hetkellä kevyempää kuin osakeyhtiöiden. Silti on päivänselvää, että kaikenlaisia yrityksiä pitää kannustaa kasvuun. Pieniä yrityksiä erityisesti auttaisi byrokratian purkaminen, jota nimenomaan meidän puolueemme kokoomus ajaa.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Pelkonen täällä kyseli valtiovarainministeriltä tästä alkoholiverosta, niin kehottaisin kyllä osoittamaan nämä kysymykset nykyiselle pääministerille Kataiselle. Nimittäin sen jälkeen, kun kokoomus tuli hallitukseen vuonna 2007, joka ikinen vuosi alkoholiveroa on korotettu.

Mutta, arvoisa puhemies, käydäänpä tämä kuntapuoli läpi. Edustaja Jalonen täällä sanoi, että kunnilta ei saisi leikata yhtään, ja syytti valtiota kuntiin kohdistuvista leikkauksista. Kävin läpi teidän vaihtoehtonne, ja kyllä tulivat mieleen nämä edustaja Mäkipään hetki sitten sanomat sanat, että johdonmukainen pitäisi olla. Nimittäin te hyväksytte, teidän vaihtoehtonne sisältää yli 800 miljoonan rahoitusleikkaukset kunnille. Siis täällä te olette sanoneet, täällä Soinin suulla on sanottu, että kunnilta ei saa leikata, mutta sitten teidän eduskuntaryhmänne ryhmänjohtaja Ruohonen-Lernerin johdolla hyväksyy 800 miljoonan leikkaukset. Kumman linjalla te olette: Soinin vai ryhmänjohtajanne?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan aluksi ministeri Urpilaiselle kiitoksia siitä, että teollisuuspoliittinen ohjelma on tulossa. Me vaadimme sitä viime helmikuussa välikysymyksessä, jossa totesimme, että tarvitsemme pikaisesti eduskunnan käsittelyyn tämmöisen teollisuuspoliittisen ohjelman, ja se on hyvä, että semmoinen on tulossa. Toivon, että kun semmoinen tulee, niin siellä myös sitten kartoitetaan tämä, mikä rooli otetaan tässä omistajaohjauksessa, onko se aktiivisempi vai passiivisempi. Se jäi minulle hieman epäselväksi äskeisessä vaihtoehdossa.

No, mennään sitten näihin kuntiin ja valtionosuusjärjestelmän uudistukseen. Siihen olen tuossa tutustunut ja katsonut niitä kriteerejä, mitä sinne on hahmoteltu: ikärakennetta, sairastavuutta ja kaksikielisyyttä. En sinällään ihan ensilukemalta vastusta valtionosuusjärjestelmän uudistusta, mutta kysyisin: oletteko pohtineet sitä, millä lailla rakennemuutoksen, teollisuuden rajun rakennemuutoksen, joka meidän alueellamme, Kouvolan seudulla, on Suomen suurinta, tulisi myös näkyä näissä valtionosuusjärjestelmän uudistuksissa?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se kyllä siellä näkyy muun muassa työttömyyskriteerissä ja monissa muissa kriteereissä, mutta nyt jäi epäselväksi vielä tämä, mikä ei koske tätä kuntien valtionosuusjärjestelmäuudistusta, joka nyt lähtee lausunnoille, vaan tätä valtion linjaa ja Perussuomalaisten linjaa, mitä tulee kuntien rahoitukseen. Minä kysyn nyt vielä kerran: oletteko te, edustaja Lindström, Soinin linjalla, että kunnilta ei saa yhtään leikata, vai oletteko te teidän eduskuntaryhmänne puheenjohtajan linjalla, että hyväksytte kuntiin 800 miljoonan rahoitusleikkaukset?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei meillä ole mitään Soinin tai Pirkko Ruohonen-Lernerin linjaa, meillä on perussuomalainen linja. Se on luettavissa sieltä meidän ohjelmistamme ja varjobudjeteistamme. (Perussuomalaisten ryhmästä: Kannattaa tutustua!) Ne me allekirjoitamme, ne ohjelmat. Ne allekirjoitan. Ne allekirjoittaa myös puolueen puheenjohtaja. Ei tässä olisi mitään ongelmaa.

Toisekseen: Kyllä, totta kai, kuntien tehtäviä pitää tarkastella. Eihän se nyt voi olla niin, että kunnille voidaan jatkuvasti sysätä lisää rahaa ja ettei heidän mitään muka tarvitse tehdä. Totta kai kunnissa täytyy tehdä säästöjä, se on ihan ilman muuta selvä. Mutta se ongelma on se, miten säästöt tehdään, ja tässä meillä on painotuseroja hallituksen ja opposition välillä.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todetaan nyt, että se painotusero on 300 miljoonaa euroa ja tästä lähtien, kun joku perussuomalainen tässä salissa sanoo, että kunnilta ei saa leikata, edustaja Lindström juuri todisti: Perussuomalaiset kannattaa 800 miljoonan euron rahoitusleikkauksia Suomen kunnille.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman juuri todisti, että perussuomalaiset ovat oikeassa. Ryhmäpuheessa sanoimme, että hallituspuolueet keskittyvät lähinnä ymmärtämään tahallisesti väärin meidän linjauksiamme. Kaikki on avointa, kaikki ohjelmat ovat avoimia, sen kun tutustutte, ja hyvä että tutustutte, niistä voitte oppia jotain.

Kyse on nyt siitä, että te tavoittelette esimerkiksi vanhustenpalveluista säästöjä. Se on tietysti tavoiteltava, hyvä asia, jos panostetaan omaishoitoon, kuntoutukseen ynnä muuta, mutta se ei poista sitä laitoshoidon tarvetta tällä hetkellä, joten tarvitaan kaksi päällekkäistä rahamenoa, että nämä säästöt voisivat toteutua.

Tässä kohtaa on iso ero meillä, ja 300 miljoonaa on aivan iso ero siinä kohtaa, miten me toteutamme sen.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minusta on syytä olla hyvin selkeä näissä asioissa, kun puhutaan ryhmän äänellä. Jos oikein ymmärsin, niin teidän ryhmänne kanta, siis perussuomalaisten, on se, että kunnilta on voitu ja voidaan ottaa 800 miljoonaa euroa pois — koska se on teidän ryhmänne linjaamassa paperissa. Teidän ryhmänne edustajat puhuvat täällä toisin kuin mikä on ryhmän linjaus: äsken juuri edustaja Tuupainen totesi esimerkiksi arvonlisäveron osalta, että viime kädessä sen maksaa aina kuluttaja, asiakas. Se on juuri näin. Mutta teidän ryhmänne paperissa te otatte yrityksiltä rahaa pois Kela-maksun kautta, ja sitten olette muka antamassa yrityksille sen arvonlisäveron alennuksen kautta, kun se arvonlisävero ei ole sen yrittäjän rahaa, vaan se on sen kuluttajan rahaa, elikkä te otatte pois suomalaiselta teollisuudelta ja yrityksiltä senkin rahan.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvin suuri osa teollisuuden menoista on esimerkiksi energiaa. Te olette nostamassa energiaveroja joka muodossa, on se sitten nestemäisessä muodossa tai sähkön muodossa tai missä tahansa, ja tämä tuntuu teollisuuden kukkarossa huomattavasti. Me emme tee tämmöistä hölmöyttä, vaan olemme teollisuuden puolella.

Toinen iso asia, mikä meillä on paljon paremmin kuin teillä: Me olemme pienyrittäjien kannalla ja tätä kautta parannamme työllisyyttä. Sitä kautta tulee verotuloja ja yhteiskunta pyörii paljon tehokkaammin.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt en puhunut ollenkaan energiaveroista, vaan teidän eduskuntaryhmänne vaihtoehtobudjetissa olevasta esityksestä, jossa te otatte yrityksiltä — kaikilta yksityisiltä yrityksiltä, riippumatta, ovatko ne isoja vai pieniä — Kela-maksun kautta rahaa pois: siis pois.

Edustaja Turunenkin on täällä todistanut, että te annatte rahaa sinne alentamalla arvonlisäveroa. Mutta teidän oman ryhmänne edustaja Tuupainen täällä juuri todisti, että kun ei se ole yrityksen rahaa, minkä yritys maksaa, vaan se kuluttaja, asiakas maksaa sen arvonlisäveron.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Backman, minä äsken kerroin, että viime kädessä arvonlisäveroa maksaa aina kuluttaja niin kaupassa kuin myöskin pankissa. Mutta esimerkiksi parturi-kampaajien arvonlisävero oli ensin 10 prosenttia, se nostettiin 23:een, ja nyt te olette nostaneet sen 24:ään prosenttiin, ja tämä parturi-kampaaja, yrittäjä, ei voi sitä aina sisällyttää siihen hintaan, vaan se on pois hänen katteestaan, hänen tuotostaan, hänen palkastaan.

Niin että on näillä asioilla, yrityshommalla ja fyysisellä ihmisellä, hieman eroa, kun puhutaan arvonlisäverosta. Mot. — mikä oli todistettava.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän näissä teollisuuden kustannuksissa perussuomalaisilla on hyvin mielenkiintoisia ja osittain erikoisia arvovalintoja. (Eduskunnasta: Ja vihreillä!) Kela-maksua yritykset maksavat silloin, kun ne työllistävät jonkun ihmisen. Eli perussuomalaiset haluavat kasvattaa yritysten kustannuksia sitä mukaa kuin yritykset työllistävät ihmisiä. Sen sijaan iso osa polttoaineista, energiasta, jota teollisuus käyttää, tuodaan meille jostain muualta. Yritykset voivat kuitenkin vaikuttaa omaan energiakustannukseensa, lisätä kilpailukykyään lisäämällä energiatehokkuutta. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) Teidän mielestänne tämä kustannus on yrityksille hyvin vahingollinen, mutta tosi hyvä kustannuslisä on siinä, että työllistetään suomalaisia ihmisiä. Mielestäni tämä on erikoinen arvovalinta.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kela-maksulla ja arvonlisäverolla on yksi suuri ero. Kela-maksu maksetaan kaikesta yrityksen tuotteessa, myynnistä otettavalta rahalta, myös viennistä, kun taas arvonlisävero viennissä on vähennettävä tekijä, elikkä sitä ei makseta silloin viedessä, ja taas tuodessa toisin päin: kaikki tuontitavarat maksavat arvonlisäveroa mutta eivät Kela-maksua.

Se, joka kannattaa sitä, että otetaan Kela-maksu tilalle ja arvonlisävero pois yrityksistä, tai pienennetään arvonlisäveroa, ajattelee sitä, että meidän kauppaa, vientiä, vähennetään oleellisesti.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta kannattaa samaa yhteisöveron alentamista kuin hallituskin mutta olisi jaksottanut sen kahdelle vuodelle. Meille olisi riittänyt ensi vuonna yhteisöveron alentaminen Ruotsin tasolle 22 prosenttiin. Tämä olisi antanut huomattavasti pelivaraa budjettiin järkevällä tavalla, niin että kuntien valtionosuuksia ei olisi tarvinnut leikata sillä tavalla massiivisesti kuin hallitus on nyt tekemässä. Ja tästä ei olisi käsittääkseni ollut mitään vahinkoa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Vattin, mukaan yhteisöverokannan alentaminen parantaa työllisyyttämme 5—10 vuoden aikana noin 5 000—7 000 henkilöllä. Tämä on myöskin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Tämä ei ole kovin paljon. Yhtä syntyvää työpaikkaa kohden vuotuiset yhteisöverotulot alenevat noin 124 000—174 000 eurolla. Eli paljon ei olisi menetetty, mutta kuntien valtionosuuksia ei olisi tällä tavalla tarvinnut leikata.

Jos jotain pitää kysyä, niin, (Puhemies koputtaa) arvoisa valtiovarainministeri, aikooko hallitus tehdä jotain tehokkaampaa työllisyyden parantamiseksi?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositio on täällä kovasti arvostellut sitä, että hallituksen esityksissä ei ole konkretiaa. Itse asiassa kun komissaari Olli Rehn oli valtiovarainvaliokunnan kuultavana, hän oli huolissaan Suomen talouden tilasta, mutta erityisesti hän korosti rakennepaketin toteuttamisen tärkeyttä ja toimenpiteiden nopeaa eteenpäinviemistä, jotta pysymme vakaus- ja kasvusopimuksessa. Yksi parhaista konkreettisista toimista on työttömyysturvan suojaosa, jonka turvin työtön voi ottaa vastaan lyhyenkin työn ilman, että tuet heti leikkautuvat, ja tämä on mitä parhain tapa edistää työllisyyttä ja vähentää köyhyyttä.

Nostan vielä yhden seikan perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista. Nimittäin he leikkaavat erittäin rankasti kehitysavusta. En voi ymmärtää saati kannattaa sitä, että maailman kaikkein köyhimmiltä ja nälkää näkeviltä ihmisiltä leikataan.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Lauslahti, joka ei ole enää paikalla, kertoi, että olin ryhmäpuheenvuorossani ehdottomasti ollut sitä mieltä, että tulevassa kehysriihessä ei saa tehdä lisäleikkauksia ja säästöjä. Niin en sanonut. Sanoin niin, että Vasemmistoliitto varoittaa siitä, että etukäteen pelotellaan kansaa uusilla mittavilla leikkauksilla, koska sillä on vaikutusta tähän psykologiseen tilanteeseen, siihen, minkälainen usko ihmisillä on, minkälainen usko on yrityksillä. Nyt kannattaa antaa näiden toimenpiteiden vaikuttaa, katsoa, mitä tapahtuu talouskehityksessä ja niin edelleen, eikä uhkailla kovilla leikkauksilla ennakkoon.

Toinen kysymys vielä perussuomalaisille. Tässä tiedotteessa, jonka jaoitte valiokunnassa — kun tässä on keskusteltu näiden eläkemaksujen alentamisesta — kyllä selkeästi sanotaan, että halutaan alentaa yli 55-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden eläkemaksuja. Tämä kompensoitaisiin korottamalla parempien työllisyysasteen ikäluokkien maksuja. Tätä minä tarkoitin, että kun sanoo sen toisen puolen, niin pitää tunnustaa, että näiltä muilta ikäluokilta sitten korotettaisiin eläkemaksuja, vaikeutettaisiin työllistymistä ja vietäisiin ostovoimaa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia mielenkiintoisesta keskustelusta, joka varmaan tulee jatkumaan koko viikon eduskunnassa. Ehkä muutama sellainen aihe, jota tässä yhteydessä mielelläni kommentoisin.

Ensimmäinen koski oikeastaan edustaja Kerolan aloittamaa keskustelua eläkeuudistuksesta.

Niin kuin täällä jo aikaisemmin useampi edustaja on todennut, hallitus on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sitoutunut senkaltaiseen eläkeuudistukseen, jossa keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee nykyisestä 60,9 vuodesta 62,4 vuoteen vuoteen 2025 mennessä. Myös uudistuksen aikataulu on yhdessä sovittu, itse asiassa jo työurasopimuksessa vuonna 2012, että uudistus astuu voimaan viimeistään vuoden 2017 alussa. Eli tämä on se toimeksianto, johon myöskin työmarkkinaosapuolet ovat sitoutuneet, ja työmarkkinaosapuolet neuvottelevat meille uudistuksen, joka vastaa tähän tavoitteeseen.

Meillähän on Suomessa kautta historian ollut senkaltainen perinne, myöskin keskustan hallituksessaoloaikana, että työmarkkinaosapuolet, jotka rahoittavat meidän työeläkejärjestelmän, eli työnantajat ja työntekijät, neuvottelevat eläkeuudistuksen. Tämä vanha käytäntö oli voimassa siihen asti, kunnes pääministeri Vanhanen keksi Rukan lumilla rikkoa tämän vanhan perinteen ja asetti tavoitteeksi sen, että vanhuseläkkeen alaikäraja pitää nostaa huolimatta siitä, mitä työmarkkinaosapuolet asiasta olisivat mieltä. Nyt hallitus on palannut tälle sopimisen tielle. Me olemme yhdessä tehneet tavoitteen, johon kaikki osapuolet ovat sitoutuneet, ja työmarkkinaosapuolet näistä lähtökohdista eläkeuudistusta alkavat neuvottelemaan.

Sitten, arvoisa puhemies, toinen asia. Ymmärrän poliittisen retoriikan ja ymmärrän sen, että asioita aina välillä yksinkertaistetaan, mutta kaikella ystävyydellä, edustaja Kalmari, yhteisöveron alennus ei koske pelkästään suuryrityksiä. Minä olen huomannut, että keskustan edustajat tätä väitettä viljelevät, luen Suomenmaata hyvin tarkasti, mutta tätä väitettä tulee vastaan myöskin maakuntalehtien palstoilla, valitettavasti. Minusta olisi hirveän reilua, että tämä väite nyt lopetettaisiin, kun se yhteisöveron alennus koskee kaikkia osakeyhtiöitä. Meillä on ollut vuonna 2011 pk-yrityksiä 150 000 ja mikroyrityksiä, joista ansiokkaasti täällä useampi kansanedustaja kantoi huolta, 127 000, ja kaikki nämä tulevat hyötymään yhteisöveron alennuksesta, (Anne Kalmari: Kokonaisverotus ratkaisee!) joten on älyllisesti epärehellistä puhua siitä, että yhteisöverokevennys koskisi pelkästään suuryrityksiä. Todella toivon, että tähän väitteeseen en enää tule tässä salissa törmäämään.

Arvoisa puhemies! Useampi kansanedustaja kiinnitti huomiota rakennepakettiin ja sen toimeenpanoon. Edustaja Sarkomaa ihan hyvin mietti ja pohti ääneen sitä, voisiko rakennepaketin eri toimenpiteitä vauhdittaa. Kuntien osalta olemme linjanneet hyvin merkittäviä toimia, joilla kuntien normia, velvoitteita ja tehtäviä ollaan vähentämässä. Ehkä tässä yhteydessä on hyvä todeta myöskin edustaja Jaloselle, joka täällä pohti kuntien menojen leikkauksia, että itse asiassa me olemme arvioineet valtiovarainministeriössä, että jos me emme tee mitään, niin seuraavan neljän vuoden aikana, vuosien 2014—2017 aikana, noin 6 miljardia kuntien menot tulevat kasvamaan. Jos me pystymme nyt toteuttamaan sen, mihin hallitus on rakennepaketissaan sitoutunut, eli me vähennämme kuntien tehtäviä, velvoitteita, järkeistämme rakenteita, luomme sitä kautta myöskin kunnille edellytyksiä tehdä asioita fiksummin ja uudella tavalla, me pystymme tätä menojen kasvua leikkaamaan miljardilla. Mutta silti kuntien menot tulevat merkittävässä määrin kasvamaan.

On selvä asia, että kuntien täytyy myöskin itse vahvistaa tulopohjaa. Aika moni kunta on nyt nostamassakin veroa jo ensi vuoden budjettiin, mutta sen lisäksi tietenkin tarvitaan myöskin toimenpiteitä, joilla tuottavuutta parannetaan.

Edustaja Korhonen kysyi allekirjoittaneelta näkemystä aluekehityksen huomioimisesta, ja jonkin verran satun siitä tietämään, kun asun edelleenkin Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla. Uskon hyvin vahvasti siihen, että keskeistä myöskin aluekehityksen näkökulmasta, sen, että meillä on menestyviä alueita eri puolilla Suomea, on, että meillä on siellä elinvoimaista elinkeinoelämää, meillä on yrityksiä, jotka investoivat, jotka synnyttävät uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja sitä kautta myöskin palkkaavat uusia ihmisiä. Sen takia yhteisöveron laskulla, uskon, on myöskin alueiden yritysten näkökulmasta positiivinen vaikutus.

Mutta sen lisäksi tarvitaan myös kaksi muuta keskeistä tekijää, joista toinen on osaaminen, ja tästä hallitus teki viime viikolla tärkeän päätöksen myöntäessään pysyviä toimilupia myöskin meidän maakuntien ammattikorkeakouluille. Uskon, että koulutus on se tekijä, jolla Suomi jatkossakin pärjää, ja siinä tietenkin erityisesti korkeakouluilla, sekä ammattikorkeakouluilla että yliopistoilla, on tutkimuksen näkökulmasta maakunnissa tärkeä rooli.

Sitten se toinen asia on logistiikka. Pitää olla sekä tietoliikenneyhteydet mutta myöskin perinteiset yhteydet maailmalle olemassa. Vain sitä kautta me voimme turvata myöskin yritystoiminnan alueella, ja hallitushan panostaa uusiin sekä liikennehankkeisiin että tietoliikenneinfraan erittäin voimakkaasti myöskin ensi vuoden budjetissa.

Arvoisa puhemies! Lopetan siihen, että täällä on mielestäni aika mielenkiintoinen keskustelu syntynyt myöskin pankkiverosta ja ehkä ylipäänsä pankkisektorin tilasta. Minusta meidän pitää tehdä se valinta. Olemme olleet edelliset vuodet tai kuluneet vuodet finanssikriisin keskellä, ja sen takia kansainvälinen yhteisö on halunnut lähteä tiukentamaan pankkien vakavaraisuussääntöjä mutta lisäämään myöskin sääntelyä finanssisektorilla.

Ainakin henkilökohtaisesti olen — ja uskon, että myöskin hallitus on — sitä mieltä, että tämä on oikein, tämä on oikein, koska jos meillä olisi ollut suuremmat vakavaraisuussäännöt, meillä olisi ollut enemmän sääntelyä, niin ehkä me emme silloin olisi joutuneet senkaltaiseen finanssikriisiin, jonka kourissa koko maailma ja nyt myöskin Eurooppa on viime vuodet ollut. Sen takia meidän pitää tehdä kansainvälisellä tasolla toimenpiteitä. Basel III on siitä hyvä esimerkki. Mutta sen takia me tarvitsemme myöskin euroalueella pankkiunionia: jotta me voimme katkaista pankkien ja valtioiden välisen kytköksen, jotta me voimme lisätä sijoittajavastuuta, pankkien osakkeenomistajien, velkojien vastuuta tilanteessa, jossa pankki ajautuu kriisiin, ja jotta me sitä kautta voimme huolehtia, että veronmaksajien rahaa tulevien pankkikriisien hoitamiseen ei enää tarvitsisi käyttää.

Tästä syystä, edustaja Tuupainen, minä kannatan pankkiveroa. Minä kannatan vakausmaksua. Kannatan sitä, että toimiala myös itse, pankkitoimiala, varautuu tuleviin kriiseihin. Ja meidän ei pidä olla sokeita sen edessä, että vaikka tällä hetkellä suomalaiset pankit ovat terveitä verrattuna monien muiden maiden pankkeihin, niin voi se paha päivä jälleen Suomeenkin joskus koittaa. Sen takia on hyvä, että me olemme myöskin keränneet toimialalta rahaa, jolla me voimme pankkikriisiä hoitaa tilanteessa, jossa meidän pankit ovat vaikeuksissa.

Kiitos, puhemies.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen rakennepaketti on ilmaa täynnä. Esimerkiksi 300 miljoonan leikkaus vanhusten hoivasta on täyttä utopiaa. Esimerkiksi kuntajohtajista peräti 88 prosenttia on sitä mieltä, että tämmöinen leikkaus on täysin mahdotonta. He, jos ketkä, tietävät tosiasiat. Kysyn ministeri Urpilaiselta: miksi hallitus ei tunnusta tosiasioita ja toimi vastuullisesti?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rakennepaketissa hallitus on päättänyt, että selvitetään vanhemmuuden kustannusten tasausmallit, ne kustannukset, joita työnantajille aiheutuu. Nyt tuossa viimeisessä paketissa ja päätöksissä on todettu, että on selvitelty näitä malleja ja niitä arvioidaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Olisin kysynyt valtiovarainministeriltä, mutta hän poistui, onko hallitus valmis toimimaan aktiivisesti sillä tavalla, että se kannustaa työmarkkinajärjestöjä löytämään ratkaisun, jotta tästä tasa-arvon häpeätahrasta ja yrittäjyyden jarrusta päästään. Tällä hetkellä työnantajalle aiheutuvat kustannukset estävät palvelualojen, naisvaltaisten alojen kasvua ja ne aiheuttavat myöskin hyvin paljon epätasa-arvoa. Toivoisin, että hallitus jossain vaiheessa vastaa ja myöskin tuo esitykset tällä eduskuntakaudella eduskunnalle, että tämä asia saadaan vihdoin ratkaistua. Se on ollut kolmen hallituksen hallitusohjelmassa.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat kritisoineet täällä sitä, että vanhukset jatkossa olisivat laitoksissa. Se ei ole hallituksen tavoite, eikä se ole myöskään asiantuntijoiden näkemyksen mukaan ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin kannalta tavoiteltava olotila.

Hallituksen tavoite on parantaa vanhusten elämänlaatua. Ei ole oikein, että vanhukset ja ikääntyneet ovat terveyskeskuksen vuodeosastolla, kun he eivät sitä palvelua tarvitse. Jos ikääntyvä vanhus tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, voidaan sitä hänelle tarjota muun muassa tehostetussa palveluasumisessa. On aivan oikein, kuten täällä on tuotu esille, että omaishoito on yksi vaihtoehto. Tänä päivänä 40 000 omaishoitajaa on tehnyt sopimuksen kunnan kanssa, ja pelkästään he säästävät kuntien menoja 1,1 miljardia euroa. Ja ne omaishoitajat, jotka ovat myös kotihoidon tuen piirissä, jotka kotipalveluja tuovat ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevalle vanhukselle, säästävät kaiken kaikkiaan kuntien menoja 3,3 miljardia euroa. Elikkä hallituksen tavoitteena on siirtää painopistettä (Puhemies koputtaa) kotiin ja omaishoidon palveluihin eikä laitoksessa makuuttaa vanhuksia syyttä.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten edellisessä puheenvuorossani totesin, niin mielestäni työllisyyden parantamisen, tai oikeastaan työllisyyden parantamisen edellytysten luomisen, tulee olla hallituksen ykköstavoite. Kuitenkin meillä työttömyys on jatkuvasti kasvussa. Jatkuvasti saadaan kuulla irtisanomisista ja yt-neuvotteluista. Olisin kyllä mielelläni kuullut valtiovarainministerin oman näkemyksen, että hän olisi kertonut, mikä on hänen kantansa siitä, mikä on hallituksen rakennepaketin ja budjettiesityksen vaikutus työllisyysasteen muutokseen lähivuosina.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolissani siitä, että meillä on yhteiskuntatakuu nuoria varten mutta siitä huolimatta nuoria on paljon työttömänä. Tämä työttömyys on monen kohdalla johtanut siihen, että he ovat myös asunnottomia. Eli nuoret kulkevat paikasta toiseen ja hakevat aina sitä yöpaikkaa milloin sukulaisten, ystävien luota, mistä se milloinkin sattuu löytymään. Nyt, kun me tässä kovasti mietimme, miten me voisimme tätä suomalaista talouttakin edesauttaa, nostaisin vielä esiin sen, olisiko mahdollisuus vielä enemmän hallituksen panostaa asuntojen rakentamiseen ja nimenomaan vuokra-asuntotuotantoon, jotta me saisimme asunnottomille nuorille tarpeeksi asuntoja.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen piti hyvän puheen. Juuri näin, kaikkia mahdollisia hoitomuotoja tarvitaan ja kaikki saakoot valita sen omaan tilanteeseen sopivan mallin, näinhän se menee.

Ministeri Urpilainen ikäväkseni poistui paikalta, mutta edelleen, jos kerran säästöjä ollaan hakemassa, niin niitä ei saada, ellei pistetä rahaa esimerkiksi omaishoitoon ja kuntoutukseen. Ja jos samaan aikaan leikataan kuntien valtionosuuksista, niin tämä lisäpanostus ei ole yksinkertaisesti mahdollista, jolloin niitä leikkauksia — silloin ne ovat leikkauksia — tapahtuu jostain muualta ja, ikävä kyllä, siinä kohtaa vanhukset vanhainkodeissa ja muualla ovat niitä kärsijöitä. Elikkä jotain johdonmukaisuutta tähän toimintaan.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On käynyt ihan selväksi ja on totta, että edelleen tulevaisuus näyttää epävarmalta. Epävarmuus on synnyttänyt pelkoja ja negatiivisuutta, ja olemme tällä hetkellä Suomessa lähellä käpertyä itseemme.

Meillä on kuitenkin yleinen käsitys ja sanonta, että suomalainen selviää, kun tulee oikein tiukka paikka. Puhutaan talvisodan hengestä ja siitä, että kaveria ei jätetä. Tällä kertaa kyllä voisimme tehdä niin, että emme jää odottamaan sitä oikein tiukkaa paikkaa, vaan ryhdymme toimenpiteisiin ja vastuunkantoon, riskinottoon jo nytten. Uudistushaluisuuden ja rohkeuden puutteesta ei Kataisen hallitusta kyllä voi syyttää. Mittavia ja erittäin haastavia uudistuksia on viety eteenpäin, sillä kuten pääministeri Katainen ja presidentti Niinistö ovat todenneet, tekemättä ei ole voinut jättää. Tiukassa paikassa on tehtävä vaikeita päätöksiä, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme toimii myös tulevaisuudessa. (Puhemies koputtaa) Uudistuksia ei pidä kuitenkaan jättää tähän, vaikka "väärin sammutettu" -huutoja kuuluu.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Urpilainen pyysi älyllistä rehellisyyttä siitä, miten pieniä yrityksiä verotetaan. Esimerkiksi edustaja Eero Lehti täällä tuntee varmasti yrittäjyyden kuin omat taskunsa, ja hän on aivan samoilla linjoilla meidän kanssamme ollut siitä, että kokonaisverotus on se, joka ratkaisee, ja todellisuudessa nyt kuitenkin menee niin, että erittäin monilla pienyrittäjillä verotus kiristyy sen sijaan, että myös pienet yritykset saisivat huojennuksen. Tämä on juuri se syy, että keskusta antaisi 5 prosentin yrittäjätulovähennyksen, joka koskisi nimenomaan pienyrittäjiä ja maatalouden harjoittajia. Näin sinnekin suuntaan, minne sitä kasvua toivotaan ja työllistyvyyttä toivotaan, saataisiin mahdollisuuksia parantaa tätä yhteiskuntaa.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä antaa tukeni sille vaatimukselle, jonka edustaja Sarkomaa on tässä keskustelussa ottanut esiin, eli vanhemmuuden kustannusten jakaminen. Tämä on yksi olennainen rakenteellinen uudistus, joka toisi lisää tasa-arvoa suomalaiseen työelämään, joka myös helpottaisi monien, erityisesti naisvaltaisten, alojen yrittäjien arkea. Itse toivoisin, että eduskunnasta kaikista puolueista tulisi voimakkaita vaatimuksia sen eteen, että tämä tasaamisurakka, jota kyllä on viety eteenpäin mutta sitä ei ole saatu loppuun asti, voitaisiin vihdoinkin saattaa loppuun. Tämä on sellainen asia, josta ehkä terveisiä kannattaa ja täytyykin lähettää erityisesti työmarkkinaosapuolille. Heillä on tässä asiassa paljon valtaa. Toivottavasti he myös sitä käyttävät asian ratkaisemiseen.

Johanna  Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä on vaikea aika käsillä, ja ei ole sitä yhteistä hyvää, mitä jakaa. Suomen talouden kuva on näivettyvä: kasvu tökkii, vienti ei vedä, työttömyys kasvaa ja valtiontalouden alijäämä kasvaa. Mutta tässä tilanteessa olen tyytyväinen siihen, että hallitus on hahmottanut ison kokonaisuuden, jonka edessä olemme, ja osoittanut toimintakykynsä tällä ensi vuoden talousarviolla samoin kuin rakenneuudistuksilla, tupopaketilla, työllisyys- ja kasvusopimuksella sekä työllisyyteen tehdyillä panostuksilla.

Tästä kuntataloudesta: normien purku jatkuu ja kuntien menoja helpotetaan, ja itse pidän sitä rehellisempänä kuin sitä, että koko ajan vähennetään kuntien tulopohjaa. Voi sanoa, että hallituspohjasta riippumatta meillä on vuonna 1970 ollut 100 tehtävää kunnilla, kun niitä tänä päivänä on 535, eli tehtäviä on lisätty mutta resurssit eivät ole seuranneet perässä, ja tämä hallituspohjasta riippumatta.

Kaj  Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on yrittäjäystävällinen ja sosiaalipoliittisesti hyvin rakennettu. Tämä palaute, kun meidän vaihtoehtobudjettimme valmistui, tuli tuolta kentältä, ja siitä palautteesta, mitä minulla oli, paras oli tämmöinen toteamus, että "vau, miten hyvä budjetti teillä olisi pienyrittäjien kannalta".

Olennainen osa on se, että me alentaisimme arvonlisäveroa 1 prosenttiyksiköllä, mikä toisi 15 000 työpaikkaa. Tämä korvattaisiin sillä, että me palauttaisimme Kela-maksun, mutta kun täällä salissa on paljon huudettu edustaja Backmanin johdolla sitä, että me leikkaamme yritystukia 200 miljoonaa, se on ihan totta. Tehottomia yritystukia leikataan 200 miljoonaa, mutta pk-yrityksille samaan aikaan me lätkäisemme 250 miljoonaan tukipaketin, eli me korottaisimme käytännössä yritystukia 50 miljoonaa euroa. (Puhemies koputtaa)

Sitten, kun täällä on...

...paljon puhuttu tästä ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta, niin joku voi jatkaa… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä koko syksy on eduskunnassa voimisteltu tämän budjetin kanssa ja siihen nyt valtiovarainvaliokunta esittää 35 miljoonan euron muutoksia, niin pitäisin kyllä tässä suhteessa kohtuullisena sitä, että kun Fortum tekee kaupan, jonka arvo on yli 2 500 miljoonaa euroa, niin sekin jollakin tavalla tuotaisiin eduskunnan käsittelyyn, kun kyse on valtioenemmistöisestä yhtiöstä. Eli en pidä riittävänä sitä, että muutama ministeri sen kuittaa ja kansallisesti tärkeää strategista omaisuutta myydään ulkomaille, EU:n ulkopuolelle, näin iso määrä. Oikeastaan halusin ministeri Urpilaiselle tämän vetoomuksen esittää. Hän ehti jo karkaamaan, mutta ehkä hän muuta kautta saa tämän toiveen tietoonsa. Pelkäänpä nimittäin, että tämän kaupan maksumieheksi, kun monopoli myydään, aikanaan joutuvat nuo 640 000 Fortumin asiakasta. Heillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin maksaa, heille jää maksumiehen rooli, ja kohtuullista olisi, että eduskunta tämän kaupan vielä huolellisesti läpi kävisi ennen kuin se lopullisesti hyväksytään.

Sirpa  Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mehän tarvitsemme työtä ja investointeja. Siitä syystä hallituksella on sovittuna 1,5 miljardia hyvää yrityksille jo tehdyillä päätöksillä ja toisaalta toiseen suuntaan tehty päätös, että lisää kustannuksia tämä hallitus ei teollisuudelle tuota. Näillä päätöksillä uskotaan voivan luoda lisää työpaikkoja. Tähän sisältyvät sitten myöskin yhteisöveron alennus ja osinkoveron muutokset.

Mutta kun vertaa tähän perussuomalaisten vaihtoehtoon, niin täytyy kysyä tarkennus siihen, mitkä ovat ne tehottomat 200 miljoonan euron yritystuet, jotka perussuomalaiset olisivat valmiita ottamaan pois. Koskevatko ne telakoita? Koskevatko ne tutkimusta ja tuotekehitystä? Mitä ne koskevat? Ja sitten tämä arvonlisävero ei millään kompensoidu sillä, että miljardin euron työntekijäkustannuksia lisätään yrityksille. Se on mahdoton ajatus, että niiden yritysten kustannuksia, jotka nyt rupeaisivat työllistämään, te haluatte lisätä miljardilla.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan tämmöinen vastaus edustaja Paateron kysymykseen, että mitä nämä tehottomat tuet nyt sitten ovat. Ne koskevat tämmöisiä suuryrityksiä niin kuin esimerkiksi Nokiaa. Yritystukien tehottomuus on havaittu myös työ- ja elinkeinoministeriön raportissa. Sieltä tämä ajatus on meillekin tullut. Me olemme ottaneet suoraan hallituksen omista papereista tämän idean, ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnyksen laskemisen takia olemme esittäneet tämän arvonlisäveron alarajan tuntuvan korotuksen huojennusta, ja mitä tulee sitten tähän jatkuvaan keskusteluun tästä Kela-maksun palautuksesta, niin sekin on valtiovarainministeriön omista laskelmista otettu. Emme me ole keksineet omasta päästä, me olemme sieltä sen ajatuksen kaivaneet, ja se on sidottu siihen, että kun te korotitte omassa suuressa viisaudessanne arvonlisäveroa joka kolkalta 1 prosentin, niin me vastaamme siihen nimenomaan tällä Kela-maksulla.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai ministeriöstä löytyy laskelmia ja taustaolettamia. Sieltä voi poimia, mutta se ei tarkoita, että ne ovat olleet hallituksen esityksiä. Tässä tulee jälleen ero siihen poliittiseen valintaan ja virkamiesvalmisteluun. Virkamiesvalmistelua täytyy olla laajalti, mutta en ymmärrä ihan perussuomalaisten viestiä vieläkään. Täällä eräs edustaja sanoi, että työllisyyden pitää olla hallituksen tavoite, työllisyyden pitää olla teidän tavoitteenne. Samalla te tuotte niille yrityksille, jotka olisivat työllistämässä, tätä Kela-maksujen korotusta. Sanotte, että se kompensoidaan arvonlisäveron alennuksella. Sillä ei ole mitään tekemistä kohdistuen siihen työllistettyyn ihmiseen suoraan. Kertokaa nyt suoraan, kumpaa mieltä olette. Ja toinen: kun te sanoitte, että juu, kyllä, kunnilta joudutaan ottamaan mutta painopiste on eri kuin hallituksella, mistä te otatte sitten kunnilta enemmän kuin hallitus, jos teidän painopisteenne on niin totaalisen eri tässä kohtaa?

Täytyy muistaa tähän vanhustenhuollon keskustelun yhteyteen myös se, että hallitus panostaa omaishoitoon, kotihoitoon, välimuotoisiin palveluasumisiin, jotta saadaan tuotoksena se, että laitospaikoilla ei tarvitse olla niiden, jotka eivät niitä tarvitse. Mutta enemmän kuin raha myös vanhustenhoidossa merkitsee asenne, ja toivon, että sitä löytyy jokaiselta.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Salissa on keskusteltu työurien jatkamisesta ja työssäjaksamisesta. Maanviljelijöillä työurat alkavat omalla tilalla ja usein vielä sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Sukupolvenvaihdokset ovat monimutkaisia ja monesti vaativat ohjeistusta ja neuvontaa onnistuakseen. Kun neuvontaa vähennetään, hankaloitetaan samalla uusien viljelijöiden ammatin aloittamista ja pahimmillaan saatetaan jopa lisätä tiloista luopumista.

Kysyin äsken ministeri Urpilaiselta, kuinka hallitus aikoo turvata sukupolvenvaihdosten onnistumisen ja sitä kautta maataloustuotannon jatkumisen koko maassa. Pohjasin kysymykseni tietoon, että maaseudun elinkeinojen kehittämiseen tarkoitettua valtionapua ollaan leikkaamassa tulevassa budjetissa rajusti, ja kun valtionapua leikataan ja kuitenkin toiminnan pitäisi jatkua ja kun ministeri Urpilainen poistui paikalta, niin kysyn nyt tässä salissa olevilta hallituspuolueitten edustajilta: Mikä teidän keinonne ja lääkkeenne on? Haluatteko te todella, että koko Suomi pidetään asuttuna ja koko Suomessa viljellään puhdasta, geenimanipulaatiosta vapaata ruokaa?

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan ja ryhmien puheenvuoroissa on toistettu rakenteellisten muutosten välttämättömyyttä Suomen talouden syöksykierteen katkaisemiseksi. Mutta millaisia ovat nämä lääkkeet, joita täällä suositellaan ja joista tehtyjä päätöksiä kiitetään rohkeiksi ja vastuullisiksi?

Historiallisen suuret kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien leikkaukset ja valtionosuusuudistus ajavat uusliberalististen oppien puhtaudella julkista sektoria alas, heikentävät palveluja ja synnyttävät jo nyt tuhansia uusia työttömiä ja tietenkin pakottavat kuntia kiristämään kuntaveroja ja kurittamaan pienituloisia. Vuosille 2012—2017 kohdistuvien leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta yhteensä 6,6 miljardia euroa. Kuuden puolueen punavihreän hallituksen linja on kokoomuslainen, näköalaton mutta hartaan yksimielinen siitä, että julkisen kulutuksen ja investointien ylläpitämistä ei tarvita kansantalouden kysynnän ja työllisyyden ylläpitämiseen.

Hallituksen budjettikehyslinja ei sisällä miltään osin taloutta elvyttäviä, vain taloustaantumaa syventäviä elementtejä. Hallituksen mielestä tarvitaan budjettikuria ja leikkauksia. Selkänojaa haetaan Brysselistä, komissiolta, EKP:ltä ja IMF:ltä ja samalla toteutetaan ennennäkemätön yhteisöveroale, joka pudottaa erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuuden EU:n sisäisessä vertailussa ennätyksellisen alhaalle. Jos Suomessa erilaisten pääomaverojen osuus olisi EU:n keskimääräistä tasoa, pitäisi pääomaveroja kerätä yli 4 miljardia enemmän kuin nyt — ja puhun tänä vuonna toteutuvasta verotasosta, siis ennen nyt päätettyjä suurhuojennuksia. Tämän mittaluokan julkisen sektorin alasajolinjaukset ovat aivan käsittämättömiä hallitukselta, jossa molemmat vasemmistopuolueet ovat mukana.

Puhemies! Hallitus kuvittelee kannustavansa verolahjoin investointeja, kun samaan aikaan voittoa tuottavien suuryritysten osingot ovat pysyneet korkealla tasolla ja investointien virta on suuntautunut jo vuosia muualle kuin Suomeen. Metalli- ja teknologiateollisuus on tässä suhteessa paljon puhuva esimerkki. Nettoinvestointien suhde nettoarvonlisäykseen on ollut koko 2000-luvun aleneva. Korkeimmillaan nettoinvestoinnit ovat olleet vain 2,5 prosenttia nettoarvonlisäyksestä, mutta vuodesta 2009 lähtien nolla tai selvästi miinuksella. Tässä esimerkki vuodelta 2012: teknologiateollisuuden nettoarvonlisäys oli runsaat 10 miljardia euroa, bruttoinvestoinnit 1,7 miljardia, kiinteän pääoman poistot 1,8 miljardia eli siis suuremmat kuin bruttoinvestoinnit. Toisin sanoen nettoinvestoinnit olivat miinusmerkkiset. Tämä ei lupaa paljoa yhteisöveron alennukselle asetetuille investointitoiveille.

Puhemies! Tässä onkin todellinen megaluokan rakenteellinen ongelma. Teollisuuden pohja on rapautumassa, yrityksiä katoaa ja kaatuu, osaamista menetetään. Hallitus noudattaa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuorossakin toisteltuja latteuksia valtion omistuksen ja riskinoton vaaroista, epäterveestä vaikutuksesta markkinoihin ja kilpailuun ja tehottomuudesta, mutta työttömyys kasvaa, teknologiateollisuuden tuotannosta on kadonnut pian puolet. Tässä on kansallinen kohtalonkysymys. Teknologiateollisuus on nimittäin kokoluokaltaan noin puolet koko maan tehdasteollisuuden arvonlisäyksestä. Ymmärtääkö hallitus, että tarvitaan tekoja, päätöksiä, harkittua ja määrätietoista riskinottoa Suomen teollisuuden tukijalkojen vahvistamiseksi? Ei kannata nähdä unia muun muassa arktisen osaamisen mahdollisuuksista ja jostakin tuntemattomasta aurinkokunnasta tänne lentävistä startup-yrityksistä tai yrittäjille ilmestyvistä bisnesenkeleistä, jos olemassa olevan arvokkaan teollisen potentiaalin ja perustan annetaan murentua vain siitä syystä, että yritysten haalimien tilausten rahoitusratkaisut takkuavat ja valtiovallalta puuttuvat toimenpiteet näiden tukemiseksi.

Puhemies! Mutta jotakin kertoo hallituksen neuvottomuudesta, että omistusratkaisut ovat yhä auki koko Suomen laivanrakennusteollisuuden mitassa. Viikonloppuna vilkkui sentään valoa, kun Turun telakan TUI-alusten rahoitusneuvottelut saatiin onnellisesti päätökseen. Aikaa on kulutettu ja tilauksia menetetty. Nyt alkaa omistajaratkaisussa olla ajolähdön aika. Tarvitaan valtion aktiivista omistajuutta, alaa tuntevaa ja uskottavaa kotimaista yrityskonsortiota vahvistettuna venäläispanostuksilla suomalais-venäläisen yhteistyön pohjan lujittamiseksi kauas tulevaisuuteen arktisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Puhemies! Todellisiin rakenneongelmiin hallitus ei uskalla tai halua puuttua. Suomessa on tapahtunut kahdessa vuosikymmenessä valtava tulonjaon muutos pääomatulojen hyväksi. Jos palkkojen prosenttiosuus bruttokansantuotteesta olisi yhtä suuri kuin se oli keskimäärin ennen 90-luvun lamaa, maksettaisiin palkkoja nyt 20 miljardia euroa enemmän. Se elvyttäisi ja toisi verotuloja. Kun katsoo työn tuottavuuden ja palkkojen kehitystä metalli- ja teknologiateollisuudessa, voi todeta, että 90-luvun laman jälkeen tuotanto tehtyä työtuntia kohti laskettuna, siis tuottavuus, on nelinkertaistunut mutta palkkasumma palkansaajien työtunteihin suhteutettuna vain kaksinkertaistunut. Tässä, jos missä, kaivataan selkeää rakennemuutosta palkkatulojen hyväksi.

Puhemies! Nyt kuitenkin tyydytään 20 euron korotuksiin ja reaaliansioiden pitkään alamäkeen. Hallituksen ja työmarkkinaeliitin konsensuksella (Puhemies koputtaa) on asiallisesti sitouduttu myös eläkeiän korottamiseen vuoden 2017 alusta. Ministeri Urpilainen on siis palaamassa Kuusamon lumille.

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Muutos 2011 on erilainen puolue. Se perustaa oman politiikkansa kaikilla sektoreilla arvioon kansalaismielipiteestä. Ohjelmaa kalibroidaan aina tarpeen tullen kansan enemmistön tahdon mukaiseksi. Myös valtion rahankäytön tulisi olla sellaista, että se nauttii vahvaa kansalaisluottamusta.

Muutoksen viiden s:n ohjelmamme, eli suomalaisten etu, sananvapaus ja suora demokratia, pätee ihan kaikessa. Suora demokratia tarjoaa kansalle myös mahdollisuuden vaikuttaa valtion budjettiin. Sietäisi olla selvää, että koulujen on toimittava ja terveyskeskusten pysyttävä avoinna, mutta tällaisten perustarpeiden jälkeen moni suoranainen tuhlaamisen kohde ylittää kansan selkeän enemmistön tajun. Miksi Itä-Suomen on ylläpidettävä ruotsin kielen taitoja Venäjän raja-asemilla? Miksi maahanmuuttopolitiikka tuntuu aina pääsevän säästöistä kuin koira veräjästä? Miksi rikkaimmat säätiöt saavat aina tukevampia valtion tukia? On aivan turha ihmetellä kansan suuttumusta budjetille, jos sen kohdistus tehdään vastoin kansan tahtoa. On röyhkeää vaatia kansaa mukaan talkoisiin, joiden pelisäännöt on tehty heitä vastaan. Jos valtiovalta ymmärtäisi Suomen koostuvan kansalaisistaan ja kansalaisten tahdon olevan ylin käsky, meillä olisi monin verroin enemmän voimia kaikkein vaikeimpienkin haasteiden voittamiseen joka niemessä ja joka notkossa ja saarelmassa.

Euroopan unioni on yksi ahmatti, jonka syöttämisen suomalaiset haluaisivat lopettaa. Kaiken muun pahan lisäksi se direktiiveillään tunkee lonkeronsa lainsäädäntöömme ja myös muuttaa yhteiskuntaamme yhä vähemmän suomalaiseksi. Tasavertaisuuden vaatimus koituu helposti hyvinvoinnista tinkimiseksi niin valtiollisella kuin kunnallisellakin tasolla, kun palvelut ja ihmiset tasapäistetään vasemmistolaisen mallin mukaan ja vieläpä paradoksaalisesti oikeistolaisen rahavallan ajamana. Suomi on EU:ssa jo nyt nettomaksaja, eikä tulevaisuus näytä yhtään paremmalta.

Arvoisa puhemies! Me emme sittenkään tienanneet tällä, me maksamme muiden menoja velkarahoilla. Jossakin mättää ja pahasti mättää.

Kehitysapuunkin menee ihan liikaa rahaa. On omituista, että se on jonkinlainen pyhä lehmä, johon ei saisi lainkaan koskea, vaikka kaikesta muusta on tarkoitus vetää löysät pois. Päättäjiä taitaa vaivata jonkinlainen hyvän ihmisen syndrooma, jonka nimensä mukaisesti ajattelen edustavan jonkinlaista moraalista sairautta, joka tekee ihmisen tyhmäksi ja heikoksi.

Arvoisa puhemies! Talouskeskustelussa on aivan välttämätöntä tarttua maahanmuuton yhä vain kasvaviin kustannuksiin. Sen lisäksi, että työperätön haittamaahanmuutto johtaa moninaisiin ongelmiin, vähentää turvallisuutta ja vaarantaa yhteiskuntarauhaa, sen kustannukset kaikkine kerrannaisvaikutuksineen tulevat aikaa myöten sietämättömiksi. Surullisinta on se, että näiden tosiasioiden edessä ollaan edelleenkin aivan umpisokeita naapurimaiden varoittavista esimerkeistä huolimatta.

Arvoisa puhemies! Sitra julkaisi viime perjantaina synkän mutta mielenkiintoisen tulevaisuusselonteon Suomesta vuonna 2080 tilanteessa, jossa ihmiskunta ei ole kyennyt yhdessä ratkaisemaan ilmaston lämpenemisestä syntyviä ongelmia. Luonnonympäristön muutokset vaikuttaisivat suomalaisessa yhteiskunnassa monella tavalla. Lyhyt lainaus uutisoinnista: "Tulevaisuusskenaariossa - - ruoka, energia ja vesi ovat kallistuneet niin, ettei vähävaraisilla ole varaa monipuoliseen ravintoon. Kotitarveviljely on yleistä. Eriarvoisuus on kasvanut, ja varakkaat suomalaiset asuvat omilla, suojatuilla alueillaan ja vähävaraiset puolestaan heikommin turvatuilla alueilla huonojen liikenneyhteyksien päässä. Turvaa tarvitaan sekä säätä että yhteiskunnallista rauhattomuutta vastaan. Ilmastopakolaisten suuri määrä, sosiaalisten erojen kasvu ja julkisten palvelujen rapautuminen aiheuttavat epävakautta — protestit ja levottomuudet ovat tavallisia."

Minä en ole kovin toiveikas ihmiskunnan kykyyn ratkaista globaaleja ongelmia, mutta tuon selvityksen mukaan Suomen talouden perusta on vuonna 2080 luonnonvaroissa ja osaamisessa. Vaikka kyseessä onkin ihan tarkoituksellisesti maalattu synkkä skenaario, meidän olisi aivan välttämättä lopetettava sinisilmäisyys ja ryhdyttävä oikeasti rohkeisiin toimenpiteisiin. Minä en ole pessimisti, sillä minä uskon suomalaisten kykyyn selviytyä. Ainoa pelkoni on siinä, että oma kulttuurimme häviää ja lakkaa olemasta.

Arvoisa puhemies! Minä olisin valmis tinkimään hyvinvoinnista, jos se olisi aivan välttämätöntä oman kansamme olemassaolon takaamiseksi ja yhtenäisyyden lujittamiseksi. Mutta nykylinjalla suomalaiset joutuvat tinkimään omasta hyvinvoinnistaan, jotta maahanmuuttajien ja globalisaation aiheuttamat kustannukset saadaan katettua. Se on kammottava näkymä, jossa suomalaisuus vähitellen tukahtuu muualla aiheutettujen ongelmien ja vieraiden kulttuurien vallatessa meiltä tilaa.

Arvoisa puhemies! Kyse on tietenkin arvoista ja priorisoinneista. Talouden arvovalinnoista keskustelemme tässä salissa tähän aikaan joka vuosi. On syytä kysyä: Ovatko hallituksen arvovalinnat tänä vuonna kansalaisten mielen mukaisia? Onko Suomen suunta suomalaisten edun mukainen?

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Olen edellä olevan puhujan kanssa yhdestä asiasta samaa mieltä. Olen samaa mieltä siitä, että suomalaiset kyllä selviävät, mutta se edellyttää paljon kovaa työtä. Tällä hetkellä Suomi on kestämättömän velkaantumisen tiellä. Valtionvelan määrä on ensi vuoden lopussa arviolta 100 miljardia euroa.

Nyt käsittelyssä olevan budjetin sopeuttamispäätökset alentavat valtion menoja vain noin 0,6 miljardia euroa, ja tätä ei todellakaan voi pitää riittävänä. Me valtiovarainvaliokunnassa teimme lisäsäästöjä, tosin hyvin pieniä, mutta ne ovat vahva viesti hallitukselle siitä, että sopeuttamisen tahtia on kiristettävä.

Rakennepaketti oli odotettu ja täysin välttämätön käänne siinä, että vihdoin on tahto tarttua tosissaan. On hyvä, että kaikki hallituspuolueet ovat nyt hereillä. Kun tämän päivän keskustelua kuunteli, voi todeta, että oppositio ei ole vieläkään hereillä. Sieltä ei tullut vaihtoehtoa valtion velkaannuttamisen pysäyttämiseen. On hyvä, että hallitus on tehnyt päätöksen rakennepaketista, mutta ääneen on sanottava se, että rakennepaketti on vielä toteuttamista vaille valmis, eli juju on siinä, miten se toteutetaan, ja vahvasti kyllä kannustan hallitusta tekemään toimia etupainotteisesti. Niin ovat myöskin talouspolitiikan asiantuntijat muun muassa valtiovarainvaliokunnassa kannustaneet.

Kun rahat ovat loppu, menoja on sopeutettava ja rakenteita on uudistettava. Tulevaisuudessa vähemmällä on kyettävä tekemään enemmän ja paremmin. Pelkkä laihdutuskuuri ei riitä, vaan Suomi-neidon on tehtävä kokonainen elämäntaparemontti. Remontti siksi, että meillä on jatkossakin työtä ja yrittäjyyttä, jotta meillä on varaa kouluttaa lapsemme, hoitaa apua tarvitsevat ja turvata kaikille ihmisarvoinen vanhuus.

Mielestäni budjetin hyviä toimia ovat yhteisöveron kevennys, kasvuun kannustava osinkoverouudistus, kasvurahastot, palkkaverotuksen kevennys ja kotitalousvähennyksen korotus. Nuo uudistukset tehdään siksi, että suomalaisilla olisi työtä. Kannustan kuitenkin hallitusta ja myöskin eduskuntaa taistelemaan entistä vahvemmin suomalaisten työpaikkojen, yritysten toimintaedellytysten puolesta. Hyvinvointimme on riippuvainen yritystemme menestyksestä. Yritykset työllistävät, maksavat veroja, tuovat vientituloja ja luovat sen arvonlisän, jonka varaan me olemme rakentaneet. Aivan erityisesti pk-yrittäjien, yksinyrittäjien tilanteeseen toivon vielä hallitukselta erityishuomiota.

Jotta me pärjäämme, arvoisa puhemies, on suomalaisten tehtävä lisää työtä ja yritettävä enemmän. Mielestäni erittäin hyviä ovat budjetin muutokset sosiaaliturvaan, ne muutokset, joilla edistetään osa-aikaisen ja pienipalkkaisen työn sekä pitkäaikaistyöttömien työn tekemistä ja sen työn kannattavuutta. Ne ovat kullanarvoisia. Mielestäni hallituksen on syytä jatkaa sosiaaliturvan uudistamista, tehtävä uudistuksia, että ihan jokaisen lisätyöpanos kannattaa. Seuraavan askelen on oltava soviteltu eläke osatyökykyiselle. Esimerkiksi moni vammainen nuori tekisi enemmän työtä, jos näitä muutoksia tehtäisiin ja työn vastaanottaminen kannattaisi.

Isänmaan etu vaatii nyt poteroista pois tulemista. Yksi asia, missä sitä tarvitaan, on työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen. Me emme voi enää hyväksyä järjestelmää, joka jarruttaa naisvaltaisten alojen kasvua, suosii miesten palkkaamista ja estää esimerkiksi hoiva- ja hoitoalojen kasvua. Mielestäni hallituksen on kiritettävä työmarkkinajärjestöjä aivan samalla tavalla kuin se kiritti työmarkkinajärjestöjä maltilliseen palkkaratkaisuun. Kyllä kysyn myöskin palkansaajajärjestöjen jäseniltä, vieläkö hyväksyvät oman järjestönsä passiivisuuden asiassa. Sanoisin kyllä, Fjäder, Lyly ja Palola, että tämä ei enää vetele.

On hyvin tärkeää, että karsimme tarpeetonta byrokratiaa ja yritysten hallinnollista taakkaa. Erityisen tärkeää on vapauttaa pienyrittäjän aikaa varsinaisen työn tekemiseen, innovaatioiden luomiseen. Me emme työvoimakustannuksilla voi kilpailla, mutta osaamisella ja työn tuottavuudella voimme, ja tässä koulutus on avainasemassa. Ydinkysymys on se, että jokainen nuori saisi peruskoulun jälkeen koulutuksen, saisi sellaista osaamista, jolla pääsee työmarkkinoille, ehkä perustaa yrityksen. Siinä mielessä kyllä kannustan hallitusta vielä jatkamaan neuvotteluja oppivelvollisuusiän venyttämisestä, että saamme sellaisen ratkaisun, josta oikeasti nuoret hyötyvät ja saamme apua juuri niille nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tässä myöskin eduskunta on kirittänyt hallitusta. Me lisäsimme 400 miljoonaa euroa niille järjestöille, jotka tekevät juuri sitä työtä, mitä tarvitaan, kuntouttavat ja auttavat nuoria, jotta he pääsevät koulutuksen piiriin.

Ihan lopuksi totean, että oli hyvä, että eduskunta lisäsi rahaa lastentarhanopettajien, yliopistollisten lastentarhanopettajien ja sosiaalityöntekijöiden koulutukseen niin, että saamme lastensuojelun kuntoon ja riittävästi varhaiskasvatukseen ammattilaisia erityisesti tänne pääkaupunkiseudulle. Tämä oli myöskin viesti varhaiskasvatuslain valmistelijoille. Se on tämän hallituskauden tärkeimpiä uudistuksia. (Puhemies koputtaa) Todellakaan opettajien pätevyydestä ei pidä tinkiä.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyenä kommenttina hyvin puhuneen edustajakollega Sarkomaan puheenvuoroon. Hän vastuutti ammattiyhdistysliikettä ja työntekijäjärjestöjä. Hyvä niin, mutta olen ymmärtänyt niin, että töihin ottaa ja palkan maksaa kuitenkin työnantajapuoli. Viesti on varmaan aiheellista viedä vähän kumpaankin suuntaan ja kirittää näitä partteja ottamaan nämä hyvät ja kannatettavat periaatteet huomioon, niin että siitä tulee myös käytäntö.

Herra puhemies! Budjettia luonnehtisin sanalla "torjuntavoitto". Näin sen vuoksi, että vaikka uudistuksia tehdään — hyvin usein näillä reformeilla ja uudistuksilla on kielteinen etumerkki — niin tässä tapauksessa uudistuksia on haluttu tehdä sillä tavalla, että sosiaaliturvaa ei leikata. Toivottavasti pystymme tästä periaatteesta pitämään kiinni myös jatkossa, vaikka horisontissa on tummia pilviä. Mutta en lähde nyt niillä pelottelemaan.

Velkaantuminen on otettava vakavasti. Meillä poliitikoilla ja julkisessa hallinnossa ylipäänsä on sellainen riski, että päätöksiä tehdään helposti liian myöhään ja äärimmäisen pakon edessä. Hyvinä aikoina ei haluta oikein sukanvarteen puskureita rakentaa. Eli me velkaannumme siten, että maaginen 100 miljardin velkataakka valtiontaloudessa lisääntyy, kunnat velkaantuvat huikeasti, tosin vielä murto-osan valtionvelasta, ja velan hallinnasta kertonee jotain se, että tämän vuoden arvio oli 7,5 miljardia. Nyt tiedämme, että velkaa on valitettavasti jouduttu ottamaan 9,2 miljardia. Ensi vuodelle on kirjoitettu luvut 6,7 miljardia, joka tasaisella tahdilla tarkoittaa noin 20 miljoonaa euroa per päivä. Se on huikea summa.

Rakenteellisista uudistuksista sen verran, että ensinnäkin ne ovat välttämättömiä, ja kuten äsken totesin, pakon edessä näitä tehdään, ja mielestäni näitä tehdään liian myöhään. Tarkoitan sote-uudistusta, kuntarakenneuudistusta ja valtionosuusuudistusta. Niitä olisi pitänyt kyetä tekemään aikaisemmin. Musta kylki kummallakin, mutta nämä tehdään liian myöhään ajatellen sitä, miten syöksykierrettä saadaan oikaistuksi.

Selvitysmies Arno Miettinen on ehdottanut uudistuksia valtionosuusjärjestelmään. Mielestäni hänen esityksessään on paljon järkeä, ja uskoisin, että aika pienellä viilaamisella siitä syntyy ihan toimiva, oikeudenmukainen, tasapuolinen kokonaisuus, etenkin kun otetaan huomioon, että siihen sitten sallitaan riittävän pitkä siirtymäkausi.

Budjetissa on, niin kuin tiedämme, kulutusmenot ja pääomamenot. Kulutusmenot meidän pitää saada paremmin hallintaan. Tämä koskee hallintorajojen yli, siis poikkihallinnollisesti, kaikkea inhimillistä toimintaa. Niihin talkoisiin on vain entistä paremmin ja enemmän keskityttävä. Ja siitä huolimatta, että siellä tuottavuutta, tehokkuutta toimiin haetaan, tällainen nuorisoinvestointi meidän on tarpeen tehdä. Nyt puhumme nuorisotakuusta. Nuorille tulee taata koulutusta ja töitä. Meillä ei ole kansakuntana kerta kaikkiaan varaa menettää nuorisoamme johonkin syrjäytyneitten solaan tai suoranaiseen rotkoon, mistä ei pääse millään pois. Sen sijaan meidän tulisi paremmin löytää ja erottaa kertaluontoiset tuottavat menot, joita kannattaa rahoittaa vaikka velkarahalla. Eli ne ovat investointeja esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen ja myöskin koviin arvoihin, kuten vaikkapa liikenneväylien toimivuuteen.

Opposition vaihtoehdoista totean täällä jo monasti todetut asiat, että ne ovat aika lähellä hallituksen esitystä, jos sitä mitataan velanotolla. Jos hallitus alkaa ottaa velkaa tammikuun ensimmäisenä päivänä, niin tasaisella vauhdilla velkaa ottaen perussuomalaiset alkavat ottaa velkaa loppiaisena eli 6. päivä tammikuuta ja keskustapuolue 7. päivä tammikuuta. Siitä mennään loppuvuosi täsmälleen yhtä suurin velanottopotein, 20 miljoonaa per vuorokausi. Keskustapuolueen (Puhemies koputtaa) kärki on infrarahastossa. Sen rahoituspohja on siinä, että myytäisiin hyvin tuottavaa valtion omaisuutta. Sitä minä en voi kyllä ymmärtää enkä kannattaa, että näin hyvin lypsävä lehmä lähdettäisiin näissä olosuhteissa tappamaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen julkinen talous on muutaman vuoden ollut suuressa kriisissä. Velkakello.fi-osoitteesta löytyy kello, joka tikittää, ja nyt se näyttää jo yli 91:tä miljardia euroa. Jokaisen suomalaisen osuus siitä on liki 17 000 euroa. Tästä olemme kaikki samaa mieltä, että olemme suuressa kriisissä. Verotuloja ei kerry riittävästi, ja menot silti kasvavat vuodesta toiseen. Näitä tulojen ja menojen välisiä aukkoja on vain vuodesta toiseen paikattu entistä suuremmilla veloilla, niin valtiolla kuin monien kuntien hallinnoissa.

Perussuomalaiset ovat esittäneet lukuisia kertoja, että me saisimme enemmän perittyä veroja, jos saisimme harmaan talouden toimijat kuriin. Veroekspertti Markku Hirvonen on esittänyt jo vuosi sitten muutamia toimenpiteitä, joilla ongelmaan päästäisiin puuttumaan, mutta valitettavasti valtiovarainministeriön virkamiehet eivät ole ottaneet todesta näitä toimenpiteitä eivätkä ole ryhtyneet valmistelemaan sitä, mitkä olisivat ne konkreettiset keinot, joilla saadaan harmaata taloutta aisoihin Suomessa.

Arvoisa puhemies! Kuntaliitoksiin nihkeästi suhtautuvissa kunnissa on havaittu viime aikoina suuria investointihankkeita, joita toteutetaan velkarahalla. Vaikuttaa siltä, että kun on kunnissa pelko siitä, että tulee yhdistyminen, mahdollisesti pakkoliitos, niin nytten, kun on viimeiset hetket itse tehdä päätöksiä, pannaan ne viimeisetkin virastot ja koulut kuntoon. Pelkona tietenkin on se, että suuremman kunnan yhteydessä näitä saneerauksia ei sitten pystytä toteuttamaan. Valtiovallan tulisikin huolehtia siitä, että ei ihan kohtuuttomuuksiin mentäisi kuntatasolla, koska on paljon esimerkkejä siitä, kun yrityksillä on mennyt huonosti ja sitten ennen konkurssia on tehty kaikenlaisia ratkaisuja, jotka ovat olleet erittäin kalliita. Ei kunnissa pitäisi lähteä samoille linjoille kuin yrityksissä ennen konkurssia.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on lukuisia hyviä lausumia tässä meidän valtiovarainvaliokunnan mietintöön jättämässämme vastalauseessa. Harmillista, että tässä salissa on tänään esitetty niin paljon puheenvuoroja, joiden perusteella voidaan päätellä, että ei näitä meidän esityksiämme ole luettu.

Perussuomalaisten hyvinvointipaketissa haluamme pysäyttää eriarvoistumiskehityksen. Perussuomalaiset ovat valmiita lisäämään rahaa vanhustenhoitoon, omaishoitoon sekä lasten ja nuorten sekä perheiden tukemiseen. Emme jäädyttäisi lapsilisiä, niiden indeksiä, ja meidän vaihtoehtomme on se, että antaisimme kunnille 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän juuri näiden peruspalveluiden järjestämiseen. On käsittämätöntä, että tämäkin asia väännettiin ja käännettiin aivan virheelliseen asentoon tänään käydyissä keskusteluissa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille on erittäin tärkeätä se, että meillä on tasa-arvoinen ja laadukas opetus. Se on meidän maamme menestyksen perusta. Perussuomalaiset eivät kannata sitä, että kouluverkkoja leikataan. Meille on tärkeätä se, että kaikki nuoret pääsevät kodin lähellä turvalliseen kouluun ja ammattikouluun.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat esittäneet, että hallitus ryhtyisi purkamaan tarpeetonta hallintobyrokratiaa. Olemme esittäneet, että kuntaliitosten yhteydessä viiden vuoden työsuhdeturva poistettaisiin usein poliittisin perustein valitulta korkeimmalta johdolta. Sillä tavalla saisimme myös ryhtiä enemmän kaikkien kuntien hallintoon, kun saisimme nämä poliittiset virkanimitykset poistettua.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Miljardiluokan ongelmat vaativat miljardiluokan ratkaisut, ja siksi keskusta on tehnyt jo syksyllä oman rakennepakettinsa, jonka erityisen suurena päälinjana on se, että meidän tulee tänne Suomeen saada aikaan työpaikkoja ja kasvua. Yksi suurimpia kokonaisuuksia siinä on kasvurahasto, jota on täällä eduskunnassa jo moneen kertaan esitelty. Me tiedämme, miten vaikeaa yrityksillä tänä päivänä on, ja tämä nykyinen hallitus ei voi väistää vastuutaan yritysten tilanteesta.

Keskusta haluaisi satsata biotalouteen aivan uudella tavalla. Sieltä me voisimme saada lisää uutta työtä ja toimeentuloa. Bioenergia ry on todennut, että hyvin nopeallakin aikataululla 2—3 miljardia olisi helppo saada Suomen vaihtotasetta kääntymään, mikäli muuttaisimme tämän kivihiilen mustan energiapolitiikan kotimaisia polttoaineita suosivaksi. Tämä hallitushan on korottanut kotimaisten polttoaineitten verotusta, ja kivihiililaivat nyt seilaavat Itämerellä. Samoin jos kääntäisimme toisinpäin ruuan vaihtotaseen, joka on tällä hetkellä sellainen, että ruokaa tuodaan 4,5 miljardin edestä ja viedään vain 1,5 miljardin edestä, saisimme tuolla 3 miljardilla laskelmien mukaan yli 70 000 työpaikkaa. Tämä on huima määrä.

Summa summarum, aivan kuten debattipuheenvuorossa kerroin, kyse ei ole pelkästään siitä, että pitää vyönnyöriä kiristää ja säästää. Kuten perheissä ei pelkästään säästämällä voida selviytyä, jos perheellä ei ole työtä, aivan samoin se toimii valtiontaloudessa. Ei auta perheessä, jos valoja sammutellaan, paikataan rukkasia ja siirrytään halvempaan ruokaan, jos ei saada sitä perusrahavirtaa isonnettua. Siksi keskusta on halunnut tarttua juuri tähän ongelmaan.

Meistä on tärkeää se, että ne yritykset, joihin sitä työtä voi syntyä ja joilla voimme vaihtotasetta parantaa, ovat mukana näissä meidän ratkaisuissamme. Siksi työllistäville pienyrittäjille ja maatalouden harjoittajille keskusta antaisi 5 prosentin yrittäjätulovähennyksen. Yhteisöveroa jaksottamalla me olemme saaneet tuloja niin, että voimme osana yritysverotuksen kokonaisuutta jaksottaa myös osinkoverotuksen muutoksen ja tukea sillä kotimaista omistajuutta, kun verottaisimme hyväosaisia enemmän ja kitkisimme harmaata taloutta.

Keskustalla on varaa satsata moneen kohteeseen, mitä tämä hallitus ei nähnyt tarpeelliseksi tai joista tämä hallitus on leikannut. Hyviä esimerkkejä siitä, miten saisimme maakuntien elinvoimaa ja yrittäjyyttä tuettua, on se, että pystyisimme säilyttämään maakunnan kehittämisrahaa. Sinne meiltä riittäisi rahaa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan lisäisimme. Emme hyväksy sitä, että sivistystyötä ajetaan alas. Keskustalta riittäisi kansanopistoille ja kansalaisopistoille siihen tärkeään työhön, millä Suomen osaamista tuetaan, samoin homekouluihin.

Keskusta ei hyväksy sitä, että maataloudelta, jolla muutenkin menee huonosti, leikataan monella tapaa sekä maataloustuissa että polttoaineverotuksessa. Jos haluamme säilyttää elintarvikesektorin työpaikat ja niitä lisätä, pitää myös alkutuotannon olla kannattavaa.

Keskusta ei halua sitä, että kunnilla teetetään kaikki likainen työ. Me torjumme nämä kuntien valtavat leikkaukset, sillä oikeastaan tämä on verotuksen siirtämistä, sen painopisteen siirtämistä, kohti tasaverotusta, jos kunnissa joudutaan sitten valtionosuuksien leikkauksien myötä kunnallisverotusta kiristämään.

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, tarvitseeko enää kannattaa, mutta kannatan edustaja Kivirannan esitystä.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Suomen talouden näkymät eivät ole vieläkään kovin rohkaisevat. Muun muassa Suomen Pankki alensi äskettäin bkt:n kasvuennustettaan tälle vuodelle ja myös ensi vuodelle. Näitä uutisia on kuultu jo aivan liian pitkään. Milloin talous kääntyy ja mitä toimenpiteitä se edellyttää valtion tasolla?

Suomen kansantalouden moottori on vientiteollisuus. Tämän moottorin yskähtelyyn on periaatteessa kaksi syytä. Ensinnäkin päämarkkina-alueen, euroalueen, talous ei kasva, mikä näkyy vientituotteiden heikkona kysyntänä. Toinen syy on vientiteollisuuden heikko kilpailukyky. Kysynnän elpymiselle Euroopassa emme voi paljonkaan, mutta me voimme järkevällä politiikalla toisaalta vahvistaa kilpailukykyämme ja toisaalta laajentaa vientiteollisuuden toimintakenttää vahvistamalla vientiponnistuksia niillä markkina-alueilla, jotka kasvavat. Talouden elvyttämiseen suoraan kotimaista kysyntää vauhdittamalla valtiolla ei tällaisessa suhdannetilanteessa ole sanottavia mahdollisuuksia.

Hallituksen toimenpiteet vientiteollisuuden kilpailukyvyn kohentamiseksi ovat pääosin oikeansuuntaisia. Poikkeamana hyvästä linjasta on mainittava windfall-vero, joka aivan tarpeettomasti kurittaa sitä osaa perusteollisuudestamme, joka toimii kansantalouden moottorina ja kamppailee ankaran kansainvälisen hintakilpailun paineissa.

Kilpailukyky muodostuu periaatteessa kahdesta tekijästä: hintakilpailukyvystä ja reaalisesta kilpailukyvystä. Hintakilpailukyky ei selityksiä tarvinne. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että tuotteiden on oltava niin korkealuokkaisia, että niille on kysyntää markkinoilla. Hyvä, reaalinen kilpailukyky vaatii osaamista ja, pienen kansakunnan kohdalla, oikein valittua keskittämistä. Ei ole järkevää yrittää olla maailman huippuosaaja kaikilla aloilla. On valittava ne meidän vahvat osaamisalueemme, joihin tulevaisuudessa panostamme. Hyvä alue panostamiseen on sellainen, jossa kyetään hyödyntämään Suomen luontaisia vahvuuksia ja aiemmin hankittua osaamista ja jossa on kasvupotentiaalia. Tällaisille aloille kannattaa panostaa tutkimuksen ja koulutuksen sekä erilaisten innovaatioiden ja rahoitustukien muodossa.

Mitä sitten ovat nämä tulevaisuuden teollisuuden avainalueet? Kännykät olivat ja menivät, mutta tietotekniikan osaaminen jäi. Siinä on varmasti yksi suomalaisten vahvuusalue, jolla emme anna pahimmille kilpailijoille tasoitusta edes korkeampien logistiikkakustannusten muodossa. Bitit liikkuvat verkossa amerikkalaiselle asiakkaalle yhtä edullisesti Suomesta kuin vaikkapa USA:n Piilaaksosta. Osaaminen ja tuotteiden laatu ratkaisevat.

Toinen kasvuala tulee olemaan metsien hyödyntämiseen perustuva teollisuus. Metsissä on yhä yksi Suomen talouden tukijalka, olkoonpa lopputuote sitten paperia, sellua, puutaloja, bioenergiaa, kolesterolia alentavaa kasvisterolia tai vaikkapa biokomposiitista valmistettuja 3D-tulosteita.

Kolmas perinteisen suomalaisen osaamisen ja kasvaviin markkinoihin nojaava ala on arktinen meriteollisuus ja meriteollisuus yleensä. Suomen telakkateollisuuden kriisi on vakavasti otettava uhka suomalaiselle meriteollisuudelle. Tästä kriisistä on päästävä yli viisailla päätöksillä ja turvattava suomalaisen telakkateollisuuden jatko. Ilman sitä laivanrakennuksen suojissa kehittyvältä meriteknologiateollisuudelta puuttuu veturi.

Neljäs kasvuala on epäilemättä cleantech, jossa Suomi on jo päässyt hyvään alkuun. Ala kasvaa ripeästi, eikä sille ole loppua näkyvissä.

Uusiakin kasvualueita nousee esiin, ja toisinaan ne yllättävät. Asiantuntijat erehtyivät joitakin vuosia sitten esimerkiksi peliteollisuuden volyymin kasvusta. Me tarvitsemme herkkyyttä havaita tällaisia muutoksia. Toisaalta meillä on oltava myös rohkeutta nähdä, mitkä asiat ja alat eivät kehity. Olisi suuri virhe näinä tiukan talouden aikoina uhrata julkisen talouden voimavaroja suuntaamalla koulutusta sellaisille aloille, jotka ovat tukitoimenpiteistä huolimatta hiipumassa. Pahimmillaan väärin kohdennettu julkinen tuki vääristää kilpailua ja tappaa kasvun ja menestymisen edellytykset terveeltä liiketoiminnalta. Pienen maan resurssit ovat joka tapauksessa hyvin rajalliset, ja siksi ne on kohdennettava oikein.

Arvoisa puhemies! Näiden lähinnä kansantalouden moottoriin liittyvien huomioiden jälkeen tulen kommentoimaan budjetin yksityiskohtia pääluokkien käsittelyn yhteydessä. Mutta lopuksi haluan vielä kommentoida lyhyesti edustaja Hirvisaaren esille nostamaa kysymystä kehitysyhteistyövarojen hyödyllisyydestä. Hän totesi jotenkin siihen tapaan, että nuo kehitysyhteistyöhön budjetoidut varat menevät hukkaan. Mutta kyllä meidän on kannettava osaltamme vastuumme siitä, että maailmassa hyvinvointi ei jakaudu tasan. 0,7 prosenttia bkt:sta on eräänlainen globaali vero, tulonsiirto, joihin olemme täällä kansallisellakin tasolla tottuneet ja joita pidämme itsestäänselvinä. Miltähän se tuntuisi, jos Suomessa tulonjaon epätasapainon korjaus eli veroaste (Puhemies koputtaa) pudotettaisiin 0,7 prosenttiin?

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2014 talousarvioesitystä käsitellään tilanteessa, jossa merkit maailmanlaajuisen matalasuhdanteen kääntymisestä nousuun ovat vielä hyvin heiveröisiä. Suomen taloutta rasittaa lisäksi voimakas yritystoiminnan rakennemuutos. Vielä vuosisadan alussa vahvoilta näyttäneet tukijalkamme, Nokia-vetoinen ict-klusteri ja vahva metsäteollisuus, ovat joutuneet sopeuttamaan voimakkaasti toimintaansa ja vähentämään työpaikkoja.

Alijäämän kattamiseksi joudutaan ottamaan yli 7 miljardia euroa velkaa. Velkasuhde ylittää ensi vuonna kokonaistuotannossa jo 60 prosentin rajan. Vuoden 2014 lopussa valtionvelan arvioidaan nousevan 100 miljardiin euroon. Meidän kaikkien on syytä olla vakavasti huolissamme tilanteesta ja jokaisen tehdä omalta osaltaan kaikkensa, että sekä velkaantuminen että työttömyys saadaan pysäytettyä ja käännettyä paremmalle uralle.

On erinomainen asia, että hallitus on vauhdittanut suomalaisten yritysten kasvua ja menestystä kansainvälisillä markkinoilla muun muassa panostamalla Finpron ja sen verkoston kehittämiseen. Team Finland -toimintamallin vaikuttavuutta myös lisätään.

Erityisen iloinen olen arktisen alueen ja pohjoisen nousemisesta voimakkaasti esille niin talousarvioesityksessä kuin valiokunnan mietinnössäkin.

Arvoisa puhemies! Tahtoisin vielä nostaa muutaman asian erityisesti esille.

Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään totesi, on matkailualalla suuri ja kasvava potentiaali Suomessa. Matkailualan kehittyminen edellyttää ennen kaikkea matkakohteiden saavuttavuutta, mikä merkitsee toimivaa lentoliikennettä etenkin Pohjois-Suomen osalta. Erityisesti tarvitaan säännöllisiä, kohtuuhintaisia reittilentoja sekä kattava lentoasemaverkosto. Pohjois-Suomeen on tehty mittavia matkailuinvestointeja, mutta niiden käyttö riippuu olennaisesti siitä, että tarjolla on kysyntää vastaavat yhteydet.

En voi muuta kuin ihmetellä, missä on Suomen matkailun kokonaisstrategia, kun juuri parhaillaan käydään markkinointikampanjaa matkoista, joilla sinivalkoisin siivin voidaan käydä hiihtolomalla hiihtämässä Japanissa alle 600 euron. Omistajaohjaus on jäänyt kovin ohueksi ja liikennemuotojen strategiat eivät kohtaa kokonaisstrategiaa.

Liikenneyhteydet ovat myös muun elinkeinoelämän osalta erityisen merkittävässä roolissa juuri pitkien matkojen Pohjois-Suomessa. Kun arktisen alueen hyödyntäminen kasvaa, tarvitaan pohjoisen alueitten liikennejärjestelmien kehittämistä. Näissä kehittämistarpeissa on oltava yhteisymmärrys muiden Pohjoismaitten kanssa. Tämä kaikki kytkeytyy olennaisesti myös Suomen arktiseen strategiaan.

On niin ikään selvitettävä mahdollisuudet käyttää EU:n rahoitusvälineitä liikenne- ja viestintäyhteyksien toteuttamiseksi ja hyödynnettävä pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuutta pohjoisten alueitten liikenneyhteyksien kehittämisessä.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme talouden realiteetit ja sen, että poliittinen liikkumavara tuntuu aina kapeutuvan silloin, kun on taloudellisesti tiukat ajat. Arvostan todella sitä, että vuonna 2013 on uskallettu tehdä poliittisia arvovalintoja. Hallituksen valinta on se, että heikoimmassa asemassa olevia ei laiteta talouskriisin maksumiehiksi. Valtion velkaantumista ei saa laittaa kuriin siten, että kansan eriytyminen voimistuu ja syrjäytyminen yleistyy. Pohjoismaiseen yhteiskuntaan kuuluu keskeisesti se, että heikommista pidetään yhdessä huolta valtiona eikä kenenkään elämää ja tulevaisuutta aseteta ainoastaan hyväntekeväisyyden varaan.

Olemme nähneet, että sosiaaliturvan leikkaaminen taloudellisesti vaikeina aikoina tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi pitkällä aikavälillä. Se voi johtaa työkykyisen työvoiman ajautumiseen työmarkkinoiden ulkopuolelle, joskus jopa lopullisesti. Tämä nähtiin 1990-luvun laman aikana tehtyjen talouspäätösten jäljiltä. Vaikka talous sittemmin elpyi, ihmiset eivät kaikki elpyneet, vaan osa jäi pysyvästi työttömiksi ja syrjäytyneiksi. Tämä ei saa enää toistua Suomessa.

Arvoisa puhemies! Ensi vuonna odotetaan noin prosentin kasvua viennin ja kotimaisen kulutuksen lisääntymisen ansiosta. Aika näyttää, onko arvio liian realistinen. Vaikka näkymien odotetaan ensi vuonna jo siis hieman paranevan, emme pääse mihinkään siitä tosiasiasta, että yhteiskuntaamme vaivaa yhä talouden kolmoishaaste. Ikärakenteen muutos, teollisuuden rakennemuutos ja julkisen talouden alijäämä ovat seuraavien vuosien suuria haasteitamme. Reilussa vuosikymmenessä on kadonnut jo yli 100 000 teollista työpaikkaa. Käytössämme olisi 12 miljardia veroeuroa enemmän, jos talous olisi kasvanut vuodesta 2008 parin prosentin tahtia. Näin ei kuitenkaan ole, joten myös julkisten menojen kasvua ja velkaantumista on supistettava.

Yhden vuoden budjetissa voidaan tehdä toki vain tietty rajallinen määrä toimia vallitsevaan tilanteeseen sopeutumiseksi. Vuotuisten talousarvioiden rinnalla on ehdottomasti kuljetettava pitkän tähtäimen ohjelmaa rakenteellisista uudistuksista. Työllisyysasteemme on merkittävästi muita Pohjoismaita matalampi, mikä ei ole pitkällä aikavälillä kestävä tilanne. 1 prosenttiyksikön lisäys työllisyysasteeseen vastaa 2:ta miljardia euroa julkisen talouden tasapainossa. Rakenneuudistuksia tarvitaankin juuri sen vuoksi, että suomalainen hyvinvointivaltio kestää jatkossakin.

Yhteiskunnan pohjana on työ. Se näkyy myös ensi vuoden talousarviossa. Suomalainen työ ja työllisyys on nostettu budjetissa siihen keskeiseen asemaan, joka sille kuuluu. Toimet pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vastaan ovat tärkeitä. Työn vuoksi katse on käännettävä myös teollisuuteen. Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei saa heikentää, vaan meidän on huolehdittava siitä, että eri alojen teollisuudella on jalansija myös huomispäivän Suomessa. Vientiteollisuus on yhä kansantaloutemme ja hyvinvointiyhteiskuntamme selkäranka, joka tuo leivän satojentuhansien suomalaisten pöytään. Huoli on kuitenkin syvä esimerkiksi rikkidirektiivin ja senkaltaisten säädösten tuomista lisäkustannuksista kansallisista kompensaatioista huolimatta. Työpaikkojen turvaamiseksi onkin nyt pidättäydyttävä lisäkustannuksista. Kansainvälinen kilpailutilanne on jo itsessään aivan riittävä haaste. Hyvä, että hallitus on huomannut tämän asian.

Arvoisa puhemies! Vaikeassa tilanteessa tehty valtion talousarvio ei ole täydellinen. Se on kuitenkin oikeanlainen suunnatessaan rahoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulosta huolehtimiseen ja ikäihmisten hyvinvointiin.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnä kannatan edustaja Lohelan tekemää epäluottamuslausetta.

Perussuomalaisten ryhmäpuheen lopussa todettiin: "Tulemme tukemaan kaikkia hallituksen esityksiä, jotka edistävät maamme talouskasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia." Olemme aina esittäneet omat perustellut vaihtoehtomme. Suomi on tilanteessa, jossa tarvitaan ihan kaikkia mukaan miettimään keinoja Suomen parhaaksi. On selvää, että tarvitsemme monia keinoja talouden ahdingosta selviämiseksi. Hyviä ideoita voi tulla jopa oppositiosta käsin, jos niitä halutaan ymmärtää, ja toisaalta kaikki, mitä hallitus esittää, ei aina ole loppuun asti harkittua ja viisasta.

Kuntien valtionosuusjärjestelmää ollaan muuttamassa. Keskeisiksi pääperiaatteiksi nousevat jatkossa verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, ikärakenne ja sairastavuus, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo ja koulutustausta. Lisäksi syrjäisyys, saamelaisten kotiseutualuelisä ja työpaikkaomavaraisuus mainitaan kriteereinä.

Jokainen tarkastelee paitsi kokonaisuutta myös sitä, miten uudistus koskee omaa aluetta. Kouvolalle tämä uudistus tuo lisää tuskaa. Vähenisihän kaupunkimme kohdalla kuntakohtainen valtionosuus koelaskujen mukaan yli 2 miljoonalla eurolla. Todetaan nyt sekin, että itse uudistusta tai sen tarvetta vastaan minulla ei ole niinkään kritisoitavaa, mutta toivoisin hallitukselta edes alkeellista tilanteen tajua ja ymmärrystä siitä, että määräänsä enemmän ei lyötäisi lisää kuormaa valtion taholta kunnalle, joka on jo tehnyt sen, mitä on vaadittu. Kouvola on ollut etunenässä kuntauudistuksessa, ja siitä palkitaan jatkuvasti tällaisilla lisärasitteilla valtion taholta. Sitä ei voi millään hyväksyä eikä ymmärtää. Rautalangasta väännettynä totean: Kouvola ja Kymenlaakso on Suomen rajuimman rakennemuutoksen aluetta.

Arvoisa herra puhemies! Työllisyyspakettimme tavoitteena on siis nostaa työllisyysastetta muiden Pohjoismaiden tasolle. Työllistymisen edistämisen kärkikohteina ovat muun muassa nuorten ja yli 55-vuotiatten työllisyys, iäkkäiden työttömien työkyvyttömyysriskin kompensointi, työkyvyttömyyseläkejärjestelmän lisäjousto, mestari—kisälli-mallien toteutus ja oppisopimuskoulutuksen saattaminen tehokkaammaksi vaihtoehdoksi.

Leikkaisimme omassa vaihtoehdossamme tehottomista yritystuista 200 miljoonaa. Mitä ihmettä tämä nyt sitten tarkoittaa? Selkeä selitys löytyy asiasta kiinnostuneille vaihtoehtobudjetistamme. Tämä yritystukien tehottomuus on havaittu myös työ- ja elinkeinoministeriön omassa raportissa, jonka mukaan yritystukijärjestelmän toimivuutta voidaan parantaa merkittävästi poistamalla tehottomat tuet ja kohdistamalla ne elinkeinopolitiikan kannalta keskeisiin kohteisiin. Raportin suositusten toteuttamisen arvioidaan pienentävän valtion tukimenoja 200—250 miljoonaa euroa, joten yritystukijärjestelmän tehostamisella voidaan saavuttaa huomattavasti suurempia säästöjä kuin mitä hallitus on nyt toteuttamassa.

No, sitten tämä kirosana: Kela-maksun palauttaminen oli ja on vastauksemme hallituksen esitykselle korottaa kaikkia arvonlisäverokantoja yhdellä veroprosentilla. Tämä korotus on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, ja siksi vastasimme siihen esittämällä yritysten Kela-maksun palauttamista ja poistamalla alvin verokantojen korotuksen. Tässä on se yhteys, jota täällä kovasti on taas perätty, ja tämä toimenpide on hallituksen omien asiantuntijoiden mukaan työllisyyden kannalta parempi vaihtoehto.

Kunnilta leikkaisimme yhden miljardin hallitusta vähemmän säästämällä ja tehostamalla toimintoja. Tämä tapahtuisi muun muassa perussuomalaisten Suomen palvelukunnat -ohjelmalla, kuntien viiden vuoden suoja-ajan tarkastamisella sekä tehtävien uudella jaolla valtion ja kuntien välillä.

Mari Kiviniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että lähes kaikista budjetin palautekeskustelun puheenvuoroista on välittynyt syvä huoli Suomen taloustilanteesta. Me olemme nyt niin kovien haasteiden edessä, että tilanteen synkkyyden pitäisi olla valjennut jo kaikille suomalaisille. Kriisitietoisuuteen koko yhteiskunnassa on kuitenkin vielä matkaa. Asiaa ei auta se, että hallitus on vitkutellut toimeen ryhtymisessä. Vaalikauden alussa ei haluttu tunnustaa tosiasioita, ja vaikka rakennepaketista on nyt vihdoin tehty alustavat päätökset, sen toimeenpano on vielä arvailujen varassa. Uskottavuutta paketilta syö se, että päätösten sisällöstä ei ole aukotonta yhteistä tulkintaa hallituspuolueissa. Ja kun on kuunnellut keskustelua täällä eduskunnassa viime viikolla, niin on tullut vähän sellainen tunne, että osa päätöksistä ollaan valmiita perumaan.

Tärkeää olisi, että rakenteisiin puuttuvat uudistukset toteutettaisiin nopeasti, mutta hankkeiden pitäisi olla huolellisesti valmisteltuja ja niiden olisi pohjauduttava perusteellisiin laskelmiin. Professori Matti Wiberg arvosteleekin tämän päivän Helsingin Sanomissa kovin sanoin hallitusta asianmukaisten laskelmien puuttumisesta päätöksenteon taustalta. Tämä faktat ja luvut sivuuttava valmistelutapa oli aiheuttaa ensi vuoden budjetin osalta melkoisen mahalaskun erityisesti yritys- ja osinkoverouudistuksessa. Valmistelun heikkous ja osaamattomuus oli johtaa todella epäoikeudenmukaisiin päätöksiin. Hyvä, että korjauksia tuli, mutta uudistuksen toimeenpano olisi ollut järkevää toteuttaa asteittain, kuten keskusta omassa budjettivaihtoehdossaan esittää. Olisi ollut myös järkevää tukea kotimaista, kasvollista omistajuutta muuttamalla verovapaiksi pörssiyhtiöistä saatavat enintään 1 000 euron osinkotulot, mikä koskisi noin 800 000 osakesäästäjää. Tämä olisi todellakin ollut omiaan tukemaan suomalaista omistajuutta.

Keskustan vaihtoehto on hallituksen linjauksia työllistävämpi. Kasvurahaston ja Valtion infra Oy:n perustaminen vahvistaisivat molemmat työllisyyttä. Samoin olemme esittäneet kotimaisten energiamuotojen, kuten puuhakkeen ja turpeen, kilpailukyvyn kohentamista ja vastaavasti ulkomailta tuotavan kivihiilen aseman heikentämistä. Tämä toisi uutta työtä koko Suomeen, puhumattakaan sen ympäristöystävällisyydestä ja vaihtotasetta korjaavasta vaikutuksesta. On ollut oikeastaan hämmentävää, kuinka hiilenmustaa politiikkaa tämä sinipunahallitus tekee.

Panostaisimme myös pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten varmistamiseen. Kannustaisimme yrityksiä aikaistamaan investointipäätösten tekemistä vapauttamalla tuotannollisten investointien poisto-oikeuden. Yksinyrittäjille keskusta esittää ensimmäisen työntekijän palkkatukea, joka rahoitettaisiin käyttämättä jääneistä työllisyysmäärärahoista. Työllistäville pienyrittäjille ja maatalouden harjoittajille puolestaan antaisimme 5 prosentin yrittäjätulovähennyksen, jolla kannustetaan investoimaan ja työllistämään. Nyt kymmenientuhansien yrittäjien verotus on hallituksen toimien johdosta kiristymässä.

Arvoisa puhemies! Keskusta haluaa osallistua Suomen talouden kuntoonsaattamistalkoisiin. Teemme sen esittämällä oman perustellun vaihtoehtomme, jonka tavoitteena on talouden laittaminen kasvuun, uusien työpaikkojen luominen ja palvelujen turvaaminen koko Suomessa. Vaihtoehdossamme valtio velkaantuu vähemmän kuin hallituksen linjalla.

Rakenneuudistuksessa keskustan vaihtoehto on kotikunta—maakunta-malli, jonka avulla pystyttäisiin paremmin turvaamaan palvelut laadukkaina koko Suomessa. Hallituksen kunta- ja sote-uudistukset ovat puolestaan umpikujassa. Sosiaali- ja terveyspalvelut rapautuvat, ja samaan aikaan hallitus on ajanut kunnat valtionosuusleikkauksilla niin ahtaalle, että ne joutuvat kiristämään verotusta, karsimaan palveluja ja lomauttamaan jopa lastensuojelusta. Suomi tarvitsee tässä asiassa suunnanmuutoksen, ja suuri epäilyksen varjo on asetettava myöskin tuolle hallituksen valtionosuusuudistukselle, joka ainakin ensi näkemältä näyttää hyvinkin eriarvoistavalta sekä kuntien osalta että kokonaisten maakuntien osalta, ja köyhimmät tulevat siinä ainakin näillä ensitiedoilla katsottuna kärsimään.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee budjetin pieniin yksityiskohtiin, pidän tärkeänä mietintöön sisältyvää lausumaa Länsimetron rakentamisen jatkamisesta. Monen vuoden jälkeen alulle saatua hanketta ei pidä pysäyttää liian aikaisin. Se on pääkaupunkiseudun asukkaiden elämisen ja sujuvuuden parantamiseksi tarpeellista ja myös taloudellisesti järkevää.

Toinen yksityiskohta, jonka haluan nostaa esiin ja johon puolestaan ei voi olla tyytyväinen, koskee uutta lastensairaalaa. Olen sitä mieltä, että nykyistä huomattavasti suurempi valtionosuus olisi ollut perusteltu. Me helsinkiläiset voisimme vaikka tinkiä keskustakirjaston valtionosuudesta ja kohdentaa sen lastensairaalan hyväksi.

Peter Östman /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitokset valtiovarainvaliokunnalle hyvin laaditusta mietinnöstä.

Valtion budjetti on ensi vuonna reilut 54 miljardia euroa. Valtionvelan määrä nousee vuoden aikana 100 miljardiin euroon. Ongelmat nousivat esiin vuonna 2008 puhjenneen talouskriisin seurauksena, mutta juuret ovat paljon syvemmällä. Vaikka tekeekin kipeää tunnustaa, olemme eläneet vuosikymmeniä yli varojemme ja hoitaneet talouttamme lyhytnäköisesti. Valtiolle on kasattu paljon sellaisiakin rahoitusvastuita ja velvoitteita, joihin meillä ei todellisuudessa olisi ollut varaa. Perhepoliittiset päätökset ovat johtaneet nyt realisoituvaan huonoon huoltosuhteeseen ja kestävyysvajeeseen. Menneitä on tietysti turha jäädä syyttelemään, mutta on täysin selvää, että yksilön ja yhteiskunnan vastuita on syytä katsoa uudestaan, jotta velanotto voidaan saada kuriin. Hallituksen rakennepaketti on osa tätä prosessia, joka varmasti tulevina vuosina tulee jatkumaan. Vaikka tehtävä on vaikea, on siihen tartuttava nyt, sillä nyt pystymme vielä vaikuttamaan siihen, että kaikkein keskeisimmät julkiset palvelut turvataan laadukkaina kaikille kansalaisille tulotasosta riippumatta.

Arvoisa puhemies! Talousarviossa ja valiokunnan mietinnössä on paljon hyvää. Lisäykset muun muassa liikenneinfraan ovat erittäin perusteltuja. Myös panostukset suomalaisen yrittäjyyden tukemiseen tulevat tarpeeseen. Pienten ja keskisuurten yritysten kasvupotentiaalia kannattaa hyödyntää ja edistää kaikin keinoin.

Värderade talman! Speciellt nöjd är jag över att finansieringen av exportandelslaget Viexpo och nätverket av företagsmentorer också tryggades i nästa års budget. Trots att de här organisationerna är relativt små om man ser ur riksfront så är det väldigt viktigt att vi har tryggad finansiering för sådana organisationer som befrämjar företagande och framför allt befrämjar exportindustrin.

Arvoisa puhemies! Erityisen tyytyväinen olen valiokunnan esitykseen lisämäärärahasta vientiosuuskunta Viexpon sekä Suomen Yrityskummien toimintaan. Vaikka nämä organisaatiot voidaan valtion tasolla nähdä pieninä toimijoina, ovat ne erittäin vaikuttavia ja kustannustehokkaita yksiköitä. Esimerkiksi Viexpon merkitys pk-yritysten kansainvälistymisessä on merkittävä, ja Yrityskummit vaikuttavat toiminnallaan laajasti pienyritysten kasvuun ja uusien työpaikkojen syntyyn.

Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomioita mielenterveyspalvelujen ja päihdepalvelujen erillisyyteen ja toteaa, että moni hoitoa tarvitseva putoaa järjestelmien väliin, koska palvelujärjestelmät eivät ole kyenneet uusiutumaan toivotulla tavalla. Tämä on tärkeä asia ja koskee mielestäni mielenterveyspalveluja myös laajemmin. Palvelujärjestelmä ei ole tällä hetkellä mielenterveyspalvelujen osalta ajan tasalla. Puhutaan paljon ennaltaehkäisystä, mikä onkin tärkeää, mutta ei se yksistään riitä tässä tilanteessa. Mielenterveysongelmien määrä Suomessa vaatii paljon järeämpää reagointia kuin tällä hetkellä. Olen kuullut liian monta tarinaa siitä, miten hoitoa tarvitseva ihminen ei ole päässyt hoitoon. Kriisin ollessa päällä pitää ihmisen ehdottomasti saada hoitoa, ja sen lisäksi terapiamahdollisuuksien on oltava riittäviä ja seuranta tulee järjestää huolellisesti. Psykiatreja ja psykologeja on koulutettu kyllä paljon, mutta missä he kaikki ovat? Julkisella sektorilla hoitoon pääseminen on kiven takana ja jonot ovat pitkiä. Tähän asiaan on puututtava määrätietoisesti. Palvelujärjestelmä on saatava tältä osin toimimaan, ja mielenterveyspalveluja tarvitsevien ihmisten on saatava hoitoa.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Tiedämme kaikki tässä salissa ja sen ulkopuolellakin, missä tilanteessa tällä hetkellä Suomessa mennään. Tarjolla on enimmäkseen vain kurjuutta ja niukkuutta, leikattavaa ja karsittavaa. Miksi näin, sitä voidaan kysyä ja ihmetellä. On kuitenkin turhaa lähteä sättimään tai syyttämään. Nyt perussuomalaistenkin mielestä on aika katsoa eteenpäin yhdessä ja yhdessä rakentaen. Joudummekin tulevina vuosina todella pohtimaan sitä, millainen on hyvinvointiyhteiskuntamme. Tästä emme pääse yli emmekä ympäri. Kyse onkin siitä, kenestä ja kuinka me huolehdimme aikoina, jolloin valintoja on tehtävä. Nyt leikkuri osuu kipeästi niihin ihmisiin, jotka tarvitsisivat kaikkein eniten huolenpitoa ja turvaa. Kyse on siis arvovalinnoista.

Vaikeinakin aikoina on yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevista pidettävä huolta. Eriarvoisuus on kuitenkin edelleen kasvussa, ja hallituksen budjetilla kehitystä ei saada pysäytettyä. Eriarvoisuus näkyy tuloerojen ja terveyserojen kasvuna sekä maamme eri osissa asuvien ihmisten eriarvoisuutena palvelujen saatavuudessa. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat useaan otteeseen tuoneet esiin vaihtoehtoja, joita meiltä on peräänkuulutettu. Suhtautuminen niihin on ollut joskus jopa ala-arvoista, ainakin hyvin vähättelevää. Voisi olla kuitenkin syytä tutustua myös niihin edes yhteisen etumme nimissä. Se on aitoa yhteistyön käden ojentamista, sitä, mitä perussuomalaisetkin teille hallituksessa tarjoavat. Yksi vaihtoehdoistamme on hyvinvointipakettimme, jolla on yksi päämäärä: hyvinvointiyhteiskuntamme pelastaminen. Uskomme hallituksen linjasta poiketen siihen, että se on vielä mahdollista, vaikka on tehtävä rakenteellisia muutoksia ja käytävä keskustelua tulevaisuuden palveluista.

Haluamme tuoda esiin, että hallituksen kehyspäätöksessä esitellyt leikkaukset eivät ole hallitusohjelman mukaisia, sillä hallitusohjelmassa Suomea luvataan kehittää pohjoismaisena hyvinvointivaltiona ja yhteiskuntana, joka huolehtii omista kansalaisistaan. Katsommekin, että hallituksen linjasta poiketen kuntien valtionosuuksia tulisi lisätä, ei leikata. Hallituskauden aikana kunnat menettävät useita miljardeja euroja peruspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettuja rahoja valtionosuuksiin kohdistuvien leikkausten takia. Tämä ei lupaa hyvää perusterveydenhuollolle, jonka rahoitus on jo muutenkin jäänyt huomattavasti jälkeen muusta terveydenhuollosta viimeisten vuosien aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on karahtamassa rajusti karille, aivan kuten perussuomalaiset ennustivat jo kauan sitten. Tämä farssi on maksanut paljon ja tulee maksamaan edelleen, jos nyt ei vihdoin puhalleta peliä poikki. Parlamentaarinen valmistelu, jossa soten rakenteen valmisteluun yhdistetään myös rahoitusmalli — näitä ei voi erottaa toisistaan, sen sanoo jo maalaisjärkikin.

Sote-uudistusta on markkinoitu myös taloudellisia säästöjä tuovana. Missä on sen hintalappu? Kysyin taannoin kirjallisella kysymyksellä, miten paljon sote-uudistukseen on upotettu rahaa jo nyt. Selkeää vastausta ei tullut. Ei ole tullut myöskään mitään todellisia kustannusarvioita siitä, millaisia säästöjä on odotettavissa ja mistä. Myös matka- ja lääkekorvaukset ovat olleet hallituksen leikkurissa, ja lisäsäästöjä sairausvakuutuksesta maksettavista korvauksista tehdään vielä 50 miljoonan euron edestä. Nämä leikkaukset ovat omiaan lisäämään terveyseroja entisestään, sillä köyhimmät ovat riippuvaisia julkisista terveyspalveluista ja sairausvakuutuksesta maksettavista korvauksista. Siksi perussuomalaiset eivät voi hyväksyä näitä leikkauksia.

Lapsilisien indeksikorotusten jäädyttämistä olemme vastustaneet ja vastustamme edelleen. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kasvanut 90-luvulta lähtien, ja kehyspäätös heikentää lapsiperheiden asemaa entisestään. Perussuomalaiset ovat myös valmiita panostamaan lisää erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Vanhuspalvelulailta odotettiin paljon: nyt sen tavoitteet ovat kaatumassa rahoituksen puutteeseen. Kunnista leikataan vanhustenhuollon laitospaikkoja, ja säästöä on kerrottu syntyvän 300 miljoonaa euroa. Näyttää varmasti paperilla hyvältä mutta on kovin kaukana tosielämästä.

Kotihoito on todellisessa kriisissä, ja sinne tarvitaan vahvasti lisää panostuksia, jos aiotaan saada edes välttävä hoito aikaan. Vai onko tarkoitus, että yhä useampi omaishoitaja poltetaan loppuun ja laitospaikkoja tarvitaankin tuplasti? Perussuomalaiset ovat jo pitkään puhuneet myös omaishoidon tuen maksamisen siirtämisestä Kelan vastuulle. Tämä mahdollistaisi yhdenvertaisuuden toteutumisen niin tuen myöntämisen kuin omaishoitajien ja -hoidettavienkin välillä riippumatta siitä, missäpäin Suomea he asuvat.

Lopuksi kannatan edustaja Lohelan tekemää epäluottamuslausetta.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Itse ajattelen sillä tavalla, että tässä ainakin tämän päivän keskustelussa on hyödyllisempää puhua isoista linjoista ja näistä rakenteellisista uudistuksista kuin vertailla yksittäisiä momenttikohtaisia miljoonia tai satojatuhansia euroja, että kellä oli minkäkin verran mihinkin. Meidän maamme vaikeudet ovat niin suuret — arvioidaan, että noin 9 miljardia euroa on tämä kestävyysvaje— että on oikein, että kaikissa puolueissa me kaikki kansanedustajat pohdimme, minkä edessä me olemme, ja etsimme niitä keinoja, miten saataisiin tätä kestävyysvajetta kurottua umpeen, minkälaisia uudistuksia tulee tehdä. Ehkä vielä semmoinen isompi kysymys, jota luulen kyllä tuon tulevaisuusvaliokunnan pohtivan, kun se ei ole semmoinen samanlainen valiokunta kuin nämä muut valiokunnat, on se, minkälaisen teollisen rakennemuutoksen kourissa me oikein olemme ja minkälainen on tulevaisuuden työ ja työmarkkinat.

Meillä keskustellaan täällä koulutuksen suuntaamisesta ja siitä, mihin koulutuspaikkoja laitetaan. Yhtä tärkeätä olisi keskustella siitä, mitkä ovat niitä aloja, joilla voi syntyä uutta työtä sen sijaan, mitä nyt olemme monelta osin menettäneet, ja tietysti tänä syksynä kaikista eniten nimenomaan tämän Nokian kännykkäpuhelintuotannon lopettamisen myötä.

Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä sanoa pari sanaa tästä sote-uudistuksesta, joka todellakin on ajanut itsensä aivan täysin päin seinää. En sitä halua sinänsä erityisesti nyt kuvailla ja arvostella, mutta onhan tämä aivan kummallinen tilanne, että hallitus on koko vaalikauden yrittänyt siitä saada jotain aikaiseksi ja nyt kymmenien ihmisten työryhmä, jos muistan oikein, niin taitaa olla viitisenkymmentä ihmistä siinä asiantuntijatyöryhmässä, on yrittänyt laatia tämän syksyn aikana sote-lakia, järjestämislakia, ja viimeisen viikon ajan on ollut vaikka kuinka monta kertaa julkisuudessa, että asiantuntijat eivät pidä sitä Orpon työryhmän esitystä ollenkaan toteuttamiskelpoisena, ja nimenomaan tämän isäntäkuntamallin tai vastuukuntamallin kannalta, mitä siinä esitetään, pitävät sitä erittäin huonona päätöksenteon kannalta ja myös käytännön kannalta.

Tässä en voi olla toistamatta sitä, mitä keskustan riveistä on jo erittäin monesti tässäkin salissa sanottu, että unohtakaa hallituksessa arvovalta, ottakaa järki käteen, heittäkää tämä epäonnistunut sote-häkkyrä pois ja aloitetaan puhtaalta pöydältä ja samalla tehdään myös rahoitusuudistus. Tämä puhtaalta pöydältä aloittaminen tarkoittaisi sitä, että nykyisiä sairaanhoitopiirejä ei lakkautettaisi ja että otettaisiin vaihtoehdoksi, aidoksi vaihtoehdoksi, tämä kuntien välinen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluitten järjestämisessä ja toteutettaisiin kuntayhtymämallin pohjalta sosiaali- ja terveyspalvelut.

Totean professori Wibergin kirjoitukseen tämän päivän Helsingin Sanomissa, vähän raflaavaan ja vauhdikkaaseen eräiltä osin, sen verran, että kun hän kuulutti siinä näitä taloudellisia vaikutusarviointeja, niin kyllä ainakin minua ihmetyttää se, että hallitus ei ole pystynyt esittämään tästä sote-uudistuksesta meille minkäänlaisia taloudellisia vaikutusarvioita, ei myöskään siitä, mitä tarkoittaisi, jos sairaanhoitopiirit lakkautettaisiin, minkälaisia kustannuksia tulisi kiinteistöjen osalta, miten omaisuusjärjestelyt siinä tehtäisiin.

Nyt rakenneohjelmassaan hallitus kertoi, että aiotaan tätä sote-rahoitusta ryhtyä parlamentaarisesti selvittämään. Ensimmäisen kerran tämä asia oli hallituksen puolelta esillä jo elokuussa, elokuun loppupuolella, nyt kirjattiin hallituksen yhteiseksi kannaksi, ja en ole kyllä huomannut viime viikkoina tässä tapahtuneen yhtään mitään. Jos tässä edetään yhtä hitaasti kuin tässä sotkuisessa sotessa muutenkin, niin näinkö saadaan edes parlamentaarista työryhmää aikaiseksi tällä loppuvaalikaudella?

Kuten tuossa edellä perussuomalaistenkin edustaja sanoi, sekä soten järjestäminen hallinnollisesti että myös sen rahoitus kuuluvat erittäin elimellisesti yhteen, ja silloin ne pitäisi tehdä myös yhdessä. Sitä kautta tulisi hyvää ja saataisiin nopeasti aikaan. Käytettäisiin näitä nykyisiä sairaanhoitopiirejä pohjalla, ja ei menisi enää tähän vatkaamiseen lisää aikaa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kun eduskunta koko tämän syksyn on käsitellyt tulevan vuoden talousarviota, on nyt erittäin huomattavaa, että eduskunnan rooli valtion taloudenpidossa on suorastaan varsin mitätön. Sitä ei voi edes kumileimasimeksi enää nimittää. Valtiovarainvaliokunnan johdolla teimme budjettiin kuitenkin joitakin välttämättömiä lisäyksiä ja uudelleenkohdennuksia. Valtion ensi vuoden budjettia on käsitelty eduskunnassa tilanteessa, jossa talouden näkymät ovat edelleen heikot. Vuosien 2008—2009 talouskriisistä toipuminen on ollut äärimmäisen ja tuskallisen hidasta. Erityisesti teollisuuden rakennemuutos on vielä pahentanut tilannetta koko ajan.

Huoli julkisen velan kasvusta on tavoittanut kyllä tässä salissa nyt lähes jokaisen. Ensi vuoden loppuun mennessä julkisen velan suhde kokonaistuotantoon ylittää 60 prosentin maagisen rajan ja valtionvelka kasvaa yli 100 miljardin. Valtiontalouden alijäämä on vuosittain noin 3,3 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Julkinen talous ei voi pitkään perustua velkaantumiseen. Kaikki velka, mitä nyt otetaan, maksatetaan tulevilla sukupolvilla. Osasyy ongelmiin on kilpailukykymme merkittävä heikentyminen, jonka olemme itse aiheuttaneet. Kauppatase romahti vuoden 2000 vahvasta yli 12 miljardin euron ylijäämästä vuonna 2009 miinukselle.

Arvoisa puhemies! Koko hallituksen kriisitietoisuus on selvästi syksyn aikana kasvanut. Suunta kootulla rakennepaketillakin on oikea. Tarvitaan kuitenkin yksittäisten leikkausten sijaan paljon vaikuttavampia toimia. Julkinen sektori tarvitsee selviytyäkseen sektorit läpileikkaavan laihdutuskuurin. Se on aloitettava lainsäädännön keventämisellä siten, että sääntelyä ja kaikenlaista kansalaisten holhoamista ja vahtimista vähennetään nykyisestään reippaasti. On luotettava siihen, etteivät suomalaiset tuhoa elinympäristöään, vaikkei ihan joka asiasta erikseen säänneltäisikään. Olen itse erittäin luottavainen siihen, että kansalaiset kyllä osaavat järjestää asiansa myös itse, ihan itse, ilman "korkeampaa ohjausta".

Ylenpalttisen holhoamisen sijaan on tehtävä järkeviä, kilpailukykyämme ja työpaikkojen syntymistä edistäviä strategisia toimia. Yksi tärkeimmistä tulisi kohdistaa työelämään. Olen jo aiemmin todennut, että pienten yritysten yleissitovista työehtosopimuksista tulisi luopua, jolloin työelämässä saataisiin valtavat energiavirrat liikkeelle. Tarvitsemme myös verouudistuksen, jolla saamme edes osan suomalaisilla pankkitileillä hyvin pienellä korolla makaavista varoista, joita on yli 80 miljardia, sijoituksina kotimaisiin yrityksiin.

Kannustavien toimenpiteiden sijaan on nyt tehty liikaa aivan toisensuuntaisia päätöksiä, joilla on päinvastoin vahingoitettu omaa kilpailukykyämme. Tänä vuonna esimerkiksi polttoaineverorasitusta on korotettu jälleen sadoilla miljoonilla euroilla.

Arvoisa puhemies! Suomessa osana velkaantumiskehityksen purkamista on lähdetty uudistamaan kunta- ja sote-rakennetta. Uutta uudistusta suunniteltaessa tulisi nyt ottaa oppia jo tehdyistä uudistuksista, jottemme toistaisi virheitämme. Läänien alasajo aikanaan on malliesimerkki uudistusten epäonnistumisesta. Viiden läänin malli osoittautui pian väliaikaiseksi, ja väliaikaiseksi jäivät te-keskukset, sillä Manner-Suomi jaettiin tämän lisäksi viiteentoista ely-keskukseen ja kuuteen aluehallintovirastoon. Lähtökohdaksi asetettu kansalais- ja asiakaslähtöisyys muuttui pian voimakkaaksi hallintokeskeisyydeksi. Nyt monet päällekkäiset suunnittelu- ja johtamisorganisaatiot vaikeuttavat merkittävästi palvelujen saatavuutta. Lisäksi hitaat lupaprosessit ja pitkät käsittelyajat eriarvoistavat kansalaisia eri puolilla maata.

Arvoisa puhemies! Lopuksi, koko ajan rinnalla on toteutettu muitakin uudistuksia: kihlakuntauudistuksia, pelastuslaitosuudistuksia, hätäkeskusuudistuksia ynnä muita, jatkuvasti vain rakenteita on uudistettu. Poliisin hallinnossa on porattu urakalla. Nyt on menossa jo kolmas Pora. Ministeri vakuutti, että kun vanhat rakenteet ja perinteet pannaan romukoppaan, pystytään poliisin kenttähenkilöstön määrä pitämään vähintään vuoden 2011 tasolla. Todellisuus tulee olemaan todella karu. Työttömien poliisien määrä lisääntyy ja lähentelee ensi vuonna jo 300:aa. Tulevina vuosina poliisin kenttähenkilöstön määrä suorastaan romahtaa. Poliisien määrä tulee ennusteiden mukaan vähenemään jopa 500:lla.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Talouden elpyminen antaa edelleen odottaa itseään. Tuoreimmat ennusteet kertovat, että Suomen talouskasvu saattaa ensi vuonna jäädä alle 1 prosenttiin, vaikka vienti todennäköisesti hieman piristyykin. Ongelmana on ennen kaikkea heikko työllisyyskehitys, joka myös välillisesti vähentää kotimaista kysyntää. Tarvitsemme siis edelleen vahvoja toimia talouden ja työllisyyden tukemiseksi.

Hallitus on osoittanut toimintakykynsä ja ottanut selkeän linjan sekä hiljattain esitetyssä rakennepaketissa että ensi vuoden budjetissa. Rakennepaketissa tehdään päätöksiä, joilla rakenteita uudistetaan. Uudistamalla hillitään julkisten menojen kasvua ja turvataan julkisen talouden kestävyys myös pitemmällä aikavälillä. Tämä on kestävyysvajeen umpeen kuromisen kannalta paljon parempi keino kuin nopeat sopeutustoimet ja budjettileikkaukset, jotka vain jarruttaisivat kasvua entisestään. Budjetissa puolestaan tehdään välittömiä ratkaisuja, joilla parannetaan yritysten kasvuedellytyksiä, työllisyyttä ja työn tarjontaa.

Kun valtion tulo- ja menorakennetta tasapainotetaan, on pidettävä huolta ennen kaikkea siitä, ettei lyhyellä aikavälillä tehdyillä säästötoimilla vahingossa aiheuteta paljon suurempia menoja kauempana tulevaisuudessa. Tästä meillä on menneiltä vuosilta varoittavia esimerkkejä koskien varsinkin lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita. Mielestäni tämä on otettu budjetissa kiitettävällä tavalla huomioon, mistä kertovat muun muassa oppilas- ja opiskelijahuoltoon sekä lastensuojeluun tehtävät lisäpanostukset. Tarvitsemme vieläkin enemmän pitkälle katsovia ja hyvinvointia lisääviä sosiaalisia investointeja.

Talouteen ja työllisyyteen voidaan olennaisesti vaikuttaa veropolitiikalla. Talousarviossa veropohjaa laajennetaan osinkoverotuksen perusteita muuttamalla ja pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan. Kaikkein suurimpana muutoksena yhteisöveroa lasketaan lähes viidenneksellä.

Kaikilla näillä toimenpiteillä tuetaan kotimaista työllisyyttä. Suomalaisten yritysten soisi nyt ottavan tämän mahdollisuuden vastaan ja lisäävän investointejaan Suomeen. Samalla on erittäin tärkeää lisätä työnteon mahdollisuuksia niille, jotka ovat nyt syystä tai toisesta työmarkkinoiden ulkopuolella. Pidän hyvin tärkeänä budjetissa tehtyjä panostuksia osatyökykyisten työllistymisen parantamiseksi ja ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisen helpottamiseksi.

Meillä puhutaan paljon työurien pidentämisestä alku- ja loppupäästä, mutta aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt niiden pidentäminen keskeltä. Kaikkein suurimmat kustannusvaikutukset saadaan toimenpiteillä, joilla parannetaan työssäjaksamista ja ehkäistään tarvetta jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Meillä ei ole varaa jättää työvoimaresursseja käyttämättä varsinkaan, kun monilla aloilla uhkaa työvoimapula.

Joustavalla hoitorahalla puolestaan kannustetaan pienten lasten vanhempia palaamaan aikaisemmassa vaiheessa osa-aikatyöhön. Me tiedämme, että vanhemmuudesta aiheutuva pitkä tauko työnteosta voi tehdä paluun työmarkkinoille hyvin vaikeaksi. Joustava hoitoraha auttaa varsinkin äitejä pitämään tiiviimmän yhteyden työmarkkinoille ja helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tämäkin on uudistus, jonka positiiviset vaikutukset tulevat näkymään pikkuhiljaa vuosien kuluessa, sillä toistaiseksi Suomessa tehdään osa-aikatöitä verrattavan vähän. Hallitus vahvistaa kasvua myös rahoittamalla uusia rakennushankkeita, joilla muun muassa lisätään asuntojen rakentamista ja parannetaan liikenneväyliä. Paitsi että näillä toimilla kehitetään infrastruktuuria, niillä on myös tärkeä työllistävä vaikutus.

Arvoisa puhemies! Me Pirkanmaan kansanedustajat esitimme määrärahaa eläinkokeita korvaavia vaihtoehtomenetelmiä kehittävän FICAMin viranomaistehtäviin. Vaihtoehtomenetelmien myötä on mahdollisuus pitemmällä aikavälillä pienentää eläinkoekuluja ja saada tehokkaampia tutkimustuloksia ja siten aikaansaada kansantaloudellisia säästöjä. Valitettavasti rahaa ei ensi vuodelle löytynyt, mutta toivomme, että tämä etenee siitä huolimatta. Ehkä tulevaisuudessa siihen pystytään panostamaan enemmän.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomen talouden tunnusluvut pysyttelevät edelleenkin miinuksella. Talous ei kasva, koska vienti ei vedä mutta tuonti lisääntyy. Bkt laskee jatkuvasti paitsi edellä mainituista syistä myös siksi, että bkt:hen vaikuttavat julkinen ja yksityinen kulutus ovat alamaissa ja investoinnit kautta Suomen jäissä. Kun tähän lisätään yrityselämän lähes päivittäiset irtisanomiset, niin ei todellakaan hyvältä näytä.

Hallituksessa olevat niin sanotut työväenpuolueet ovat vaatineet taloudellista elvytystä ja oikeistopuolueet rakenteellisia uudistuksia, mutta mitään näkyvää ei ole saatu aikaiseksi. Minä kaipaan molempia, koska budjettielvytys vaikuttaa maamme talouteen lyhyellä ja rakenteelliset uudistukset pitkällä aikavälillä.

Hallitus ei ole ehtinyt perehtymään perussuomalaisten viiden paketin ohjelmaan, johon kuuluvat kasvupaketti, työllisyyspaketti, veropaketti, energiapaketti ja hyvinvointipaketti. Edellä mainitussa ohjelmassa esitetään muun muassa voimakasta lisäystä maamme maantie- ja rautatieverkostojen kunnossapitoon sekä koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten rakennusten homekorjauksiin.

Arvoisa puhemies! Maamme tieverkoston kunnossapito pelkästään uusasvaltoinnin osalta vaatisi 4 000 kilometrin korjausasvaltointia, mutta rahat riittävät vain puoleen siitä, eli 2 000 kilometrin osalta asvaltointi poistetaan ja siirrytään takaisin sorapintaisten, pölyävien ja kuoppaisten teiden ihanuuteen.

Homekorjauksiin tarvitaan vuosittain vähintään 200 miljoonaa euroa, mutta budjetissa osoitetaan tarkoitukseen vaivaiset 50 miljoonaa. Suoritettujen hometutkimusten perusteella on tosiasia, että kymmenettuhannet koululaiset ja opiskelijat altistuvat päivittäin kosteus- ja homevaurioille. Tämäkään tieto ei ole tavoittanut sateenkaarihallituksen jäseniä.

Sanomattakin on selvää, että peruskorjaukset ja uudisrakentaminen tulevat taantuman aikaan merkittävästi edullisemmaksi kuin korkeasuhdanteen aikana. Tästä syystä hallituksen olisi lisättävä esitettyjä vähäisiä määrärahoja tuntuvasti.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset edustajat ovat jo aiemmin antaneet tukensa pk-yritysten kasvulle ja työllistämismahdollisuuksille. Olemme muun muassa esittäneet, että arvonlisäveron alaisen liiketoiminnan alaraja olisi 20 000 euroa ja yritysverotuksessa siirrytään pk-yritysten osalta Viron-mallin mukaiseen verotukseen.

Arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nosto 20 000 euroon lisäisi merkittävästi kynnystä yrittäjäksi ryhtymisessä ja aktivoisi osaltaan nykytoimintaa. Viron-mallin mukainen yritysverotus tarkoittaa sitä, että yritys olisi vapautettu verosta niin kauan kuin se ei jaa omistajilleen osinkoa. Toisin sanoen jakamaton voitto vahvistaisi yrityksen tasetta ja parantaisi yrityksen maksuvalmiutta.

Vaihtotaseen nostamista plussan puolelle heikentävät merkittävästi hallituksen päätökset energiaverosta. Niiden korotuksesta pitäisi luopua ja päinvastoin veroja tulisi alentaa. Energiaverojen alennus vaikuttaisi positiivisesti logistiikkakustannuksiin asumiskustannuksista puhumattakaan.

Hallitus tullee ensi vuonna onnistumaan valtion velkataakan keventämisessä, mutta vastaavasti kuntien velat kasvavat, koska ne joutuvat velanoton avulla kompensoimaan valtionosuuksien menetykset.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ministerit ovat puhuneet teillä ja turuilla nykybudjetin leikkaustarpeista, mutta kohteet ovat jääneet useilta osin epäselviksi. Yksi leikkauskohde voisi mielestäni olla nykymuotoinen kehitysapu, johon käytetään riihikuivaa rahaa miljardi euroa ja rapiat päälle. Ministerien tulisi tiedostaa, että esimerkiksi Somalian-avusta merkittävä osa menee heimopäälliköiden ja muiden rötöstelijöiden taskuihin. Esittäisinkin, että rahan sijasta kehitysapuna annettaisiin enenevässä määrin suomalaisten yritysten tuotteita, mikä osaltaan lisäisi suomalaisten työllistymistä.

Lopuksi esitän hallituksen harkittavaksi todellisia rakennemuutoksia. Sellainen olisi vaikkapa kansalaispalkka, jota maksettaisiin kaikille suomalaisille kehdosta hautaan. Menettelyn ansiosta voitaisiin tyystin lopettaa lapsilisät, työttömyyskorvaukset ja muut sosiaaliset edut, eli vältyttäisiin kalliilta byrokratialta ja pitkässä juoksussa säästettäisiin myös palkkakustannuksista.

Ihan lopuksi: Toivon, että kansalaisten enemmistön suosittelema pakkoruotsin poisto toteutetaan lähivuosina ja kunnallisverotuksen osalta siirrytään progressiiviseen verotukseen, mikä tekisi kansalaisille oikeutta. "Verot tulojen mukaan" on minun ja perussuomalaisten vaatimus, jota lämpimästi kannatamme.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Meitä opetettiin kotona lapsena, että "etteenpäin se on elävän mieli", ja tämä on jäänyt mieleeni myöskin tämän budjetin käsittelyn alla ja tämän budjetin valmistelun kynnyksellä. Meidän ei auta katsoa kenenkään peruutuspeiliin, vaan jokaisen vastuullisen päättäjän täällä eduskunnassa ja myös hallituksessa on luodattava tulevaisuuteen, vaikka kuinka tekisi mieli katsella peruutuspeilistä taaksepäin. Isot talouskysymykset on otettava rehellisesti käsittelyyn. On uskallettava säästää tarvittaessa, tehdä rakenteellisia uudistuksia mutta ennen muuta pistää panoksia uuden työn luontiin ja ajoissa.

Avainkysymys on, että meillä on kykyä ja tahtoa luoda uutta työtä Suomelle ja, erityisesti haluan painottaa, koko maahan. Näin on tehty koulutuksen saralla menneinä vuosina, ja tulokset ovat olleet Suomelle hyväksi. Näin on myös työn kohdalla. Koko maahan on luotava edellytyksiä työn tekemiseen. Jälleen haluan toistaa sen kysymyksen, että onko järkeä siinä, että maksamme mieluummin työttömyyskorvauksia kuin järjestämme työpaikkoja.

Ensimmäinen edellytys työpaikkojen luonnille tietysti ja työn säilymiselle kaikissa Suomen kolkissa on, että liikenneolosuhteet ovat kunnossa yksityisteitä myöden. Erityisesti nyt, kun arktisen alueen painopiste on yleisesti hyväksytty, on paikallaan arvioida sekä merenkulun, rautateiden, lentoliikenteen että valtateiden priorisointia uudelleen myös Pohjois- ja Itä-Suomen osalta.

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen siihen, että tuossa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on niin useaan otteeseen painotettu arktisen osaamisen tärkeyttä Suomessa, on painotettu Venäjän-kauppaa ja myös Baltian kautta tulevaa tulovirtaa Suomeen. Nämä ovat tärkeitä linjauksia, ja toivon, että ne konkretisoituvat myöskin talouslinjauksia tehtäessä.

Samat perustelut kuin liikenneolosuhteiden huomioimiset koskevat myös koulutuspolitiikkaa ja koulutuspohjaa. Rakennepoliittisella ohjelmalla on mielestäni kuitenkin tehty hallaa tälle isolle suomalaiselle koulutuslinjaukselle, nimittäin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen verkostoa ollaan ajamassa alas. Näillä on aina seurausvaikutuksensa, kun puhutaan yhteisestä opettajakunnasta esimerkiksi lukioiden ja yhtenäiskoulujen välillä. Seiniä kaatuu ensimmäisen päätöksen jälkeen useampia kuin me päättäjät täällä arvaammekaan. Suomessa on nähty hyväksi käydä lukiota kotoa käsin. Tämä periaate järkkyy uusien linjauksien myötä, ja haluankin tähän muistuttaa esimerkiksi SAK:n linjauksesta, joka on epäillyt, luonut duubioita siihen suuntaan, että alueellinen tasa-arvo ja koulutuksen saavutettavuus horjuvat näiden päätösten myötä. Kouluverkon karsinta vesittää nuorisotakuun tavoitteita ja lisää työttömyysriskiä. Siellä on oivallettu asia niin kuin se arkielämässä näyttäytyy.

Kolmas Suomen tuleva tukijalka eli pk-yritykset, mukaan lukien mikroyritykset, on pidettävä verotuksen, maksuvelvoitteiden ja muiden tekijöiden, kuten koulutuksen, ylläpitämisen näkökulmasta pinnan yläpuolella. Vaikka Suomessa kiehtoo ajatus peliteollisuuden suuresta noususta maailmalla, se ei kuitenkaan voi elättää kaikkia suomalaisia ja koko Suomessa. Pienet yritykset sinnittelevät nimittäin huonoinakin aikoina heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstönsä määrästä. Pk-yritykset ovat pitäneet työväkensä vaikeinakin aikoina, kuten nyt, ja nämä yritykset nimenomaan uskovat vaikeuksiensa keskellä tulevaisuuteen.

Meidän on huolehdittava siitä, että myös ruuantuotanto on suomalaisissa käsissä ja eri alueet panostavat omanlaiseensa elinkeinopolitiikkaan. Tässäkin pientä maata palvelee hajautettu järjestelmä.

Arvoisa puhemies! Koska käsittelyssä oleva budjettikirja on vanhentunut jo syntyessään, on sitä myös budjettimietintö valmistuessaan. Kasvua ei ole näkösällä, eivätkä talouden rattaat odota. Yhtä kipeitä päätöksiä, kuin mitä kunnissa tehdään parasta aikaa, nyt joudutaan tekemään myös valtion puolella nopeammin kuin arvaammekaan.

Yksi asia meidän on lopuksi, arvoisa puhemies, kuitenkin muistettava: emme koske perheiden arkeen. Meillä on kaikilla huonoja muistikuvia siitä, mitä perheille on tapahtunut 90-luvun laman jälkeen päättäjien päätösten seurauksena. Meidän on uskallettava miettiä, miksi pahoinvoinnin kustannukset ovat niin suuret kuin ne tänä päivänä ovat.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomen valtion velka on nousemassa noin 100 miljardiin euroon. Suomen julkiset menot suhteutettuna bruttokansantuotteeseen ovat ensi vuonna koko Euroopan unionin korkeimmat. Kansalliset työmarkkinaennusteet ja suhdannebarometrit ovat karua luettavaa. Työttömänä on nyt 400 000 suomalaista. Vaikka teollisuuden tuotanto hieman elpyisikin, työttömyys tullee kasvamaan entisestään ainakin ensi vuoden alussa. Kuntatalouden kiristymisen ja kulutuskysynnän heikkenemisen vuoksi työllisyys laskee eniten palveluissa.

Mitä tekee hallitus? Leikkaa ensi vuonna kuntien valtionosuuksia entisestään ja kiristää yksityisten kuluttajien ostovoimaan vaikuttavaa verotusta. Sen paremmin näillä päätöksillä kuin vaikkapa kuntien pakkoliitoksilla tai kotihoidon tuen leikkauksella ei ratkaista talouden ongelmia. Keskusta haluaa kuroa kestävyysvajeen umpeen panostamalla hallitusta rohkeammin kasvuun ja työhön. Rakenteelliset muutokset tulee tehdä oikeat tavoitteet edellä, ei keskittämisen voimaan sokeasti uskoen.

Arvoisa puhemies! Paljon ovat keskustalaiset jo kertoneet linjauksistamme, siksi vain muutamia poimintoja budjetista. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa ensi vuodelle luvattiin nostaa turvakotipaikkojen määrää nykyisestä 125 paikasta 530 paikkaan vuosina 2014—2017. Hallitus kuitenkin pudotti kirjauksen vähin äänin pois lopullisesta talousarvioesityksestä. Onkohan hallituksella kuitenkin edelleen aikeita lisätä paikkoja jollain aikataululla? Turvakodithan siirtyvät valtion vastuulle vuoden 2015 alusta. Hyvä sekin, että päihdeäitien Pidä kiinni -hoitojärjestelmä saa taas rahoitusta.

Arvoisa puhemies! Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela lupasi jokin aika sitten, että 70 prosenttia viljelijöistä on mukana työterveyshuollossa viiden vuoden sisällä. Nyt luku on 38 prosenttia. Melalla on valtakunnallinen organisaatio ja kontaktit niin viljelijöihin kuin palveluntuottajiin. Vauhtia rattaisiin on ollut panemassa työhyvinvoinnin ryhmä, joka on ehdottanut, että alle kolmivuotiaan lapsen kotihoidon ajalta viljelijä maksaisi normaalin hinnan sijaisavusta tällä hetkellä voimassa olevan 50 prosentilla korotetun hinnan sijaan. Tervetulleita uutisia, mutta tämäkin parannus on tietysti resurssikysymys. Lisäksi se ei ole lainkaan linjassa rakennepaketissa esitettyjen maatalousyrittäjien lomitusten leikkaussuunnitelmien kanssa. Lisäleikkaukset ennestään heikennettyihin lomituspalveluihin olisivat täysin kohtuuttomia maatalousyrittäjille. Lomitusleikkaus on täydellisesti ristiriidassa hallituksen asettaman maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja työurien pidentämistä kehittävän työryhmän esitysten kanssa. Mitenkähän nykyhallitus aikoo Melan tavoitteeseen sitoutua, ja olisi tietysti kiva kuulla, miten lomituksessa aiotaan kilpailuttamisen kautta saada konkreettisesti säästöjä aikaan.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten oppimistulokset ovat laskeneet tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan. Opetusministeri Kiuru on jo kiirehtinyt sanomaan, että vanhan koulun metodit eivät enää toimi. 65 maan tai alueen joukossa sijoituksemme on lukutaidossa kuudes, matematiikassa kahdestoista ja luonnontieteissä viides. Yle Uutisten laskeman kokonaisindeksin mukaan olemme kuitenkin Euroopan ykkösiä.

Hätiköityjä päätöksiä oppimistulosten heikkenemisestä olisivat sellaisten aineiden opiskelun lisääminen, joissa tasomme on laskenut. Matemaattisia aineita on aiemminkin lisätty taideaineiden kustannuksella, mikä ei ole, kuten vaikkapa nyt nähdään, parantanut oppimistuloksia. Erityisen vaarallista olisi lähteä lisäämään valinnaisuutta liian varhaisessa vaiheessa. Meidän tulee järjen kanssa arvioida, onko ykköstila Pisassa edes tavoiteltava. Haluammeko ottaa esikuviksemme Aasian maat, joissa lasten leikki vaihtuu tavoitteelliseen opiskeluun jo varhain lapsuudessa ja joissa lapset kantavat koko perheen kunnian paineet hartioillaan päntätessään kokeisiin?

Toki Pisa-tuloksista on tärkeä noteerata, että pohjoisen ja Itä-Suomen pojat osaavat muita heikommin. Ensimmäistä kertaa Suomessa erottui myös joukko kouluja, joiden tulos jäi OECD:n keskiarvon alapuolelle. Opetussektorin säästöpaineet ovat osaltaan vaikuttaneet. Koulukuri ja työrauha eivät tänä päivänä kaikissa kouluissa ole toivotulla tasolla, mikä heijastuu oppimistuloksiin. Ryhmäkoot ovat paikoin yhä liian suuria ja esimerkiksi erityisopetusta on karsittu. Homekouluongelmat ja niiden aiheuttamat tilapäisjärjestelyt ovat tiedossamme. Myös tietotekniset valmiudet ja ylipäätään opetusmateriaalit ovat jääneet vähälle kehitykselle. Olkoon tämä siis myös signaali kaiken tason päättäjille — osaamistason ylläpito saati kehittäminen ei tule ilmaiseksi.

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä erityisenä haasteena on nuorten kasvava työttömyys, ja monille nuorille tuntuu olevan yhä vaikeampaa kiinnittyä yhteiskuntaan yhteisöjen ja järjestöjen kautta. 4H tekee tällä saralla hyvää työtä. Haluankin kiittää valtiovarainvaliokuntaa, joka lisäsi sen määrärahoja 600 000 eurolla. Yksi 4H-toiminnan hienoista mahdollisuuksista on perustaa 4H-yritys. Meillä on siis valmiina todella toimiva rakenne, jota kautta yrittäjyyttä voi harjoitella ennen kuin siitä mahdollisesti tulee varsinainen elinkeino. Hyvä, että sen resursseista pidetään huolta.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun tämän vuoden valtiopäivät helmikuussa avattiin, tasavallan presidentin puheessa meitä päättäjiä kannustettiin tekemään rohkeita päätöksiä Suomen tulevaisuuden puolesta. Esimerkiksi presidentti Niinistö nosti 1990-luvun Ahon ja Lipposen hallitukset, jotka tekivät aikoinaan todella kipeitä päätöksiä. Niihin silloiset päättäjät ryhtyivät, koska ymmärsivät, ettei niitä tekemättäkään voinut jättää. Ajat olivat silloin niin kovat.

Nyt, arvoisa puhemies, kun katsoo nykyisen hallituksen tekemiä päätöksiä erityisesti kuluneen syksyn aikana, voi perustellusti sanoa, että presidentin ohjeet on kuultu ja niitä on toteutettu. Päätösten epämiellyttävyydestä huolimatta hallitus on halunnut hakea ratkaisuja Suomen talouden ongelmiin. Esimerkiksi Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi hallitus on tehnyt jo enemmän kuin yksikään muu kylmän sodan jälkeisistä hallituksista. Sen näyttävin osuus on historiallisen suuri yritysverotuksen uudistus, joka korjaa yritystemme rahoitusasemaa muita kilpailijamaita paremmaksi ja kykyä houkutella ulkomaalaisia investointeja myös tänne Pohjolan perukoille.

Toisaalta ei saa myöskään aliarvioida hallituksen omalta osaltaan avustamien kahden keskitetyn tuloratkaisun merkitystä. Niillä suomalaisen työn hinta palautuu eurooppalaisittain kilpailukykyiselle tasolle tuoden vakautta ja lisää työpaikkoja kansantalouteemme pitkällä aikavälillä.

Kuitenkin, arvoisa herra puhemies, tämän hallituksen tärkein talouspoliittinen teko on sitoutuminen kunnianhimoiseen rakenneuudistuspakettiin julkisen talouden kestävyyttä uhkaavan vajeen kattamiseksi. Tilanne, jossa 5,5 miljardin talouden sopeuttamistoimienkin jälkeen velkaannumme kuluvana vuonna yli 9 miljardia euroa, kertoo toivottavasti kaikille sen, että pelkästään leikkaamalla ja veroja korottamalla emme tästä selviä. Hallitus ansaitsee erityisen paljon kiitosta siitä, että se on Euroopan menestyksekkäimpiä talousmaita eli Saksaa ja Ruotsia seuraten päättänyt meilläkin sitoutua politiikkaan, jossa työn tarjonnan määrää pyritään lisäämään. Se, että joustavoitamme perinteistä sosiaaliturvatukijärjestelmää asettamalla suojaosuudet työttömyysturvalle ja asumistuelle, tekee lyhyenkin työsuhteen vastaanottamisesta kannattavaa.

Toinen kannatettava rakenneuudistushanke on tehokkaan julkisen sektorin sähköisen palveluväylän luominen Viron-mallin mukaisesti. Jo pelkällä Tori-hankkeella toteutetun alasta riippumattomien valtionhallinnon ict-tehtävien yhteen kokoamisen on arvioitu tuovan vuodessa noin 50 miljoonan euron säästöt. Jos meillekin saataisiin luotua yhtä tehokas järjestelmä kuin Virossa, olisivat säästöt vuosittain satoja miljoonia euroja.

Karsittavaahan meillä, arvoisa puhemies, on julkisella sektorilla. Tuoreimman tilaston mukaan meidän julkisen sektorin pyörittämiseen tarvitaan yli 57 prosenttia koko bkt:stä, kun samaan aikaan Saksassa monin verroin monimutkaisemman liittovaltiopohjaisen julkisen sektorin pyörittämiseen tarvitaan vain noin 45 prosenttia bkt:stä.

Arvoisa herra puhemies! On myös paikallaan antaa kiitokset valtiovarainvaliokunnalle poikkeuksellisen kasvumyönteisestä eduskunnan vapaaseen käyttöön annettujen varojen kohdentamisesta. On erinomaista, että valiokunta osoittaa lisärahoitusta pk-yritysten kansainvälistymiseen ja erityisesti viennin edistämisen kasvattamiseen Venäjällä.

Arvoisa herra puhemies! Loppuun vielä toive parlamentaarista kritisointioikeuttaan käyttävälle oppositiolle: Kansalaiset koko Suomessa odottaisivat toistemme haukkumisen sijaan vastuunkantoa ja kipeidenkin päätösten tekoa tai niiden tukemista näinä vaikeina aikoina. Se saattaa olla jopa järkevin tapa toimia seuraavien eduskuntavaalien jälkeisen todellisuudenkin takia.

Näillä mietteillä toivon ensi vuoden budjetin hyväksymistä valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Talouden iso kansainvälinen kuva on edelleen epävarma. Siihen tuo kuitenkin kansallisesti varmuutta hallituksen ensi vuoden budjetti, joka painottaa määrätietoisesti työllisyyttä ja talouskasvua lisääviä toimia. Samalla, kun satsaamme kasvuun, on meidän kurottava umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta ja saatava taloutta tasapainoon. Velkaantumista on hillittävä muuttamalla rakenteita kestävästi niin, että talous saadaan tasapainoon ja se myös pystytään pitämään tasapainossa.

Hallituksen elokuussa sopima ja marraskuun lopussa rakentama rakennepoliittinen paketti on uskottava kokonaisuus, joka tuo meille pidemmän aikavälin kestävyyttä ja vaikuttavuutta. Pelkkä talouden kestävyys ei kuitenkaan ole yksinään mitään. Me tarvitsemme uudistuksia, jotka takaavat sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan ja jotka vähentävät ihmisten välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja.

Oli kyse kuntauudistuksesta, sosiaali- ja terveyspalvelurakenneuudistuksesta, työurien pidentämisestä tai verotuksesta, meidän pitää varmistaa, että kaikki toimet ovat paitsi työllisyyden myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta aina kestäviä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä toteamme, että työnteon ja yrittämisen on oltava aina kannattavaa. Juuri näin. Me rahoitamme yhteisen hyvinvointimme työn tekemisellä ja siitä saatavilla verovaroilla. Siitäkin syystä on tärkeää, että hallitus satsaa monin tavoin työnteon ja yrittämisen edellytyksiin.

Hallitus on myös tehnyt useita esityksiä, joilla työuria pidennetään ja vahvistetaan. Nuorisotakuu on yksi tärkeimmistä. Siinä meidän on onnistuttava. Eri toimin myös kannustetaan ja poistetaan työn vastaanottamisen erilaisia esteitä. Työttömyysturvan iso uudistuspaketti sisältää erittäin hyviä toimia, kuten korotetun ansio-osan kaikille aktivointitoimiin osallistuville, yrittäjien ja perheenjäsenten työttömyysturvan saantiehtojen lieventämisen, työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaikojen lyhentämisen sekä 300 euron suojaosan työttömyysturvaan.

Erittäin myönteistä on myös osatyökykyisten työhönpaluun helpottaminen osasairauspäivärahakauden pidentymisellä ja ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn kriteerien lieventäminen. Osatyökykyisten osalta on myös luvassa lisää toimia, mikä on erittäin hyvä asia.

Erityisesti odotan, että opiskelijan mahdollisuus suorittaa jonkin verran opintoja myös sairauspäivärahalla ollessaan toteutuisi nopealla aikataululla.

Arvoisa puhemies! Venäjä on yksi mietinnön painopistealueista. Se on erittäin hyvä asia. Venäjä on meille tärkeä kauppa- ja yhteistyökumppani. Venäjä on toiseksi suurin vientimaamme, ja poikkeuksena monista muista maista vienti on myös kasvu-uralla. Venäjän talouden ja Suomeen suuntautuvan kysynnän kehitys vaikuttaa talouteemme merkittävästi. Etenkin kaupan ja matkailun alalla on tehty ja tullaan tekemään investointeja, jotka tuovat koko maahan myös työpaikkoja ja hyvinvointia. Jotta yhteistyötä voidaan vahvistaa ja monipuolistaa, me tarvitsemme myös paljon nykyistä enemmän Venäjä-osaamista ja venäjän kielen taitajia. Tällä hetkellä vain kaksi prosenttia peruskoululaisista valitsee venäjän kielen opiskelun. Vähäinen venäjän osaaminen jää usein myös ohueksi. Siksi on hienoa, että valtiovarainvaliokunta nostaa mietinnössään erityisesti esiin Etelä-Karjalassa ja Joensuussa toimivan Itä-Suomen koulun, jossa painottuu venäjän kielen ja kulttuurin oppiminen myös varsinaisten kielituntien ulkopuolella.

Kaksikielinen ja -kulttuurinen toimintaympäristö takaa oppilaille erinomaisen toiminnallisen kaksikielisyyden perusopetuksen päättyessä. Työperäinen maahanmuutto Venäjältä lisääntyy, ja Itä-Suomen koulu pystyy tarjoamaan maahanmuuttajalapsille mahdollisuuden sekä oman äidinkielen kehittämiseen että laajaan suomen kielen oppimiseen. Vastaavasti suomenkieliset oppilaat saavat erittäin hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja myöhemmin työelämään. Venäjän kieltä tarvitaan tulevaisuudessa entistäkin enemmän eri työelämän sektoreilla. Kyse ei siis ole vain venäjän kielen ja kulttuurin osaamisesta, vaan kun siihen yhdistetään ammatillinen tai korkea-asteen koulutus, tämä kokonaisuus tuo hyvät valmiudet työelämään. Tämä on myös työ- ja elinkeinoelämälle suuri mahdollisuus.

Kuten mietinnössä todetaan, koulun alueellinen vaikuttavuus ulottuu laajalle alueelle Etelä- ja Pohjois-Karjalaan, ja toiminnalla on myös valtakunnallista vaikuttavuutta venäjän kielen ja kulttuurin taitajien kouluttamisessa koko Suomen tarpeisiin. Siksi on tärkeää, että koulun rahoitus ja toiminta turvataan.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Joudun valitettavasti tänäkin vuonna aloittamaan tämän budjetin palautepuheenvuoron ottamalla esiin Suomen valtion velkaantumisen. Se koskettaa ennen muuta tämän päivän nuoria sukupolvia, jotka aikanaan tämän taakan niskaansa saavat. Meiltä olisi reilua ottaa aloite käsiin jo tässä vaiheessa ja tehdä vielä enemmän kuin tällä hetkellä velkaantumisen saamiseksi hallintaan. Tämähän on myös hallituksen tavoitteena, mutta valitettavasti suunta on ollut väärä, kuten tämän päivän keskustelun ja viime viikkojen keskustelun perusteella on useassa otteessa tullut esille. Valtionvelka hipoo ensi vuonna kokonaisuudessaan jo 100:aa miljardia euroa, uutta velkaa otetaan seitsemisen miljardia euroa, ja kun se valtion budjetin loppusumma oli reilut 50 miljardia euroa, niin voi sanoa, että joka seitsemäs euro, minkä valtio käyttää, on velkaeuro. Se on kestämätön tahti. Tämä on karua kuultavaa meille kaikille ja varsinkin tämän päivän lapsille ja nuorille. Helppoa ei tietenkään ole myöskään niillä 400 000 suomalaisella, jotka ovat tällä hetkellä työttömänä. Kun vienti ei vedä, on yt-uutisista tullut päivittäisiä tai lähes päivittäisiä, valitettavasti.

Arvoisa puhemies! Tällaisessa tilanteessa on päivänselvää, että Suomea on uudistettava. Nykyistä velkaantumisen linjaa emme voi jatkaa. Siksi on syytä yhdessä pohtia keinoja, joilla saamme kasvatettua yhteistä jaettavaa pottia. Keskusta on esittänyt useita ratkaisuja Suomen talouden kuntoon laittamiseksi. Ne keskittyvät ennen kaikkea talouskasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen, jotta hyvinvointipalvelut voidaan verotulokertymän kautta turvata koko Suomessa.

Se, mitä Suomi tällä hetkellä kipeimmin tarvitsee, on uudet työpaikat. Työvoimaa kyllä on tarjolla reilusti. Kun tarvittavien työpaikkojen määrä liikkuu jo sadoissatuhansissa, on meidän löydettävä myös uusia aloja perinteisten alojen rinnalle, jotta kasvua voi syntyä. Biotalous on esimerkki tällaisesta uudesta alasta, ja se on syytä nostaa kansalliseksi kärkihankkeeksi mitä pikimmiten. Tällä biotaloudella tarkoitan ennen kaikkea uusiutuvien luonnonvarojen, kuten metsän, kestävää hyödyntämistä. Puuraaka-aineesta saamme jalostettua esimerkiksi tekstiilejä ja muovia korvaavia materiaaleja, ja sillä voi myös korvata betonia ja terästä rakennusmateriaaleina. Tämä ihan yhtenä esimerkkinä vain. Raaka-aineitahan Suomesta löytyy runsaasti ja samoin kyllä löytyy varsin hyvin osaamista ja ammattitaitoa, tuotekehitystä. Haasteenamme on luoda sellaiset yrittäjyyden edellytykset, jotta uudet ideat ja yritysmahdollisuudet voidaan siirtää sanoista teoiksi.

Arvoisa puhemies! Jotta biotalouden mahdollisuuksia voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin, on meidän parannettava yrittäjyyden edellytyksiä. Keskusta esitti jo viime joulukuussa puheenjohtaja Sipilän johdolla uuden kunnianhimoisen kasvurahaston perustamista. Kun yritysten käyttöpääoman saanti on pitkälti tyrehtynyt pankkien kiristyneen lainanantopolitiikan vuoksi, voisivat muun muassa aloittelevat ja kasvuyritykset saada rahaston kautta pääomaa kehittyäkseen ja saadakseen yritystoiminnan pyörät kunnolla pyörimään. Rahastoa voitaisiin vähitellen kasvattaa siihen saakka, kunnes se on kokoluokaltaan 3:sta 5:een miljardia euroa. Hallituksen nyt antamat 30 miljoonaa euroa kasvurahastoon on siten vain pienen pieni murto-osa esittämästämme tavoitteesta. Kasvurahastoa ei myöskään ole tarpeellista rakentaa pelkällä velkarahalla vaan myymällä valtion ei-strategista omistusta. Tämmöistä voisi olla vaikkapa TeliaSoneran myynti tai Sampo Oyj:n myynti. Valtiolla on sinänsä omaisuutta, joka ei tällä hetkellä luo uusia työpaikkoja. Myös eläkerahastot ja yksityiset sijoittajat voisivat olla tässä mukana.

Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä toimi yrittäjyyden edellytyksien parantamiseksi on Valtion infra Oy:n perustaminen, jota täällä on aikaisemmin jo kuvattu. Se voisi kehittää kansallisesti merkittävää infrastruktuuria, esimerkiksi liikenneväyliä. Nämä kasvurahasto ja Infra Oy eivät tietenkään ole mitään hokkuspokkustemppuja, joilla hetkessä tulee satojatuhansia uusia työpaikkoja. Kun kyseessä ovat miljardiluokan ongelmat, tarvitaan niihin suuret ja merkittävät ratkaisut. Näitten uudistusten toteuttaminen ja tulosten saaminen vie tietysti oman aikansa, mutta uskon, että näillä olisi saatavissa semmoista tekemisen henkeä tähän yhteiskuntaan, mitä tällä hetkellä kovasti tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa vielä keinon, jolla voitaisiin nopealla aikavälillä saada kyllä lisää työpaikkoja, ja se on tämä esittämämme yrityksille annettava palkkatuki ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamista varten. Suomessa on yli 250 000 yrittäjää, joista suurin osa on yksinyrittäjiä, ja kynnys palkata ensimmäinen vieras työntekijä (Puhemies koputtaa) on tällä hetkellä liian suuri. Tätä pitäisi keventää, ja olemme tästä aiheesta jättäneet lakialoitteen.

Arvoisa puhemies! Aikaisemmin tänään puhuin jo siitä, että mielestäni tämä Fortum-kauppa olisi syytä tuoda eduskunnan käsittelyyn. Ei riitä, että muutama ministeri sen kuittaa. Kyse on niin isosta kysymyksestä myös tämän budjetin kokoluokka huomioiden, mitä nyt täällä käsitellään, että toivon, että hallitus sen vielä vaikkapa tiedonannon muodossa voisi tuoda eduskunnan käsittelyyn ja voisimme porukalla miettiä, onko se nyt varmaan järkevää myydä monopoli ei ainoastaan Suomen vaan myös EU-alueen ulkopuolelle käytännössä. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Tältä pohjalta.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä aikaisemmin edustaja Hemmilä otti kantaa tähän budjettikäsittelyyn. Minäkin sen verran siihen haluaisin osallistua, että me olemme muutaman vuoden, mitä minä nyt valtiovaroissa olen ollut, joka vuosi lisänneet melkein samoihin kohtiin ja euromäärät ovat vähän vaihdelleet, elikkä kyllä tämä budjetin käsittelyprosessi kaipaa vähän raikastusta. Olen mielenkiinnolla pistänyt tämän merkille, että ministeri Urpilainen lupasi kehittää tätä prosessia vieraillessaan viime perjantaina valtiovaroissa. Tämä on tervetullut uudistus.

Aikaisemmin täällä edustaja Lindström esitti, että yritystukia pitäisi poistaa. Niitä on tehty, niitä tullaan tekemään, tietyllä tavalla tarkastellaan sitä päällekkäisyyttä ja yritystuet pyritään järjestämään niin, että niillä on merkitystä ja vaikutusta sitten, kun niitä käytetään.

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden alakulo ja euroalueen ongelmat kurittavat Suomen taloutta. Kun vientituotteiden kysyntä on heikkoa ja Suomi on itse moniongelmainen potilas, hoitavien lääkkeidenkin tulee olla monitehoisia. Suomea kurittavat erityisesti teollisuuden rakennemuutos ja julkisen talouden kestävyysvaje. Näihin ongelmiin hallituksen rakennepoliittinen ohjelma pureutuu. Nyt tarvitaan vettä Suomi-veneen alle. Rakennepaketin tarkoitus on päivittää hyvinvointivaltio tuleville vuosikymmenille ja kuroa umpeen pitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyysvajetta. Näin hallitus viestittää, että Suomi hoitaa asiansa.

SDP:n punaisena lankana rakennepaketin neuvotteluissa on ollut oikeudenmukaisuus. Paketti sisältää monia sosialidemokraateille tärkeitä uudistuksia. Halusimme muun muassa luoda uusia mahdollisuuksia työntekoon, uudistaa sosiaaliturvaa ja vanhustenhoivaa sekä kitkeä harmaata taloutta. Rakennepoliittiset toimet eivät romuta hyvinvointivaltiota, päinvastoin, nyt käynnistyvä peruskorjaus on edellytys hyvinvointipalvelujen turvaamiselle ja kehittämiselle. Pelkkä pintasilaus ei nyt riitä. Kestävyysvajeen suuruusluokkakin edellyttää järeämpiä ja kattavampia toimia. Sosialidemokraattien ehdoton reunaehto on, että ratkaisut ovat oikeudenmukaisia ja perustuvat työllisyyden vahvistamiseen.

Kunnat ovat jo kauan edellyttäneet tehtäviensä ja velvoitteidensa karsintaa. Nyt tähän toiveeseen vastataan. Kunnille annetaan lisää omaa taloudellista liikkumavaraa. Rakennepaketilla tähdätään siihen, että kunnissa voidaan vapaammin päättää, miten palvelut järjestetään. Myös kuntien maksutuloja lisätään. Tässäkin rakenteita uudistetaan pienituloisia kurittamatta, sillä sosialidemokraattien ehtona oli, että esimerkiksi päivähoitomaksujen korotukset kohdistuvat vain parempituloisiin.

Samalla pitää kuitenkin muistaa, että kunta- ja sote-uudistukset ovat tämän hallituskauden suurimpia rakenneuudistuksia lisättynä tietysti vielä kesken olevilla valtionosuusuudistuksilla. Uudistukset pitää toteuttaa, koska juuri niillä parannetaan julkisen sektorin tuottavuutta ja turvataan hyvinvointivaltion tulevaisuus. Rakennepakettien vaikutuksesta on hyvä muistaa, että valtion toimilla voidaan pureutua ainoastaan kotimarkkinoiden tilanteeseen, mutta viennin kysyntään, joka on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka, ei voida vaikuttaa.

Nostan tässä esille muutamia, millä taas voidaan vaikuttaa. Väyläinvestoinnit ovat nousseet täälläkin hyvin merkittävästi esille keskustelussa, ja tässä markkinatilanteessa niillä on erittäin merkittävä, työllistävä vaikutus. Pohjanmaan radan investoinnit ovat etenemässä, ja toivon, että ne saadaan mahdollisimman joutuisasti päätökseen, koska silloin sillä on se hyvää tuova vaikutus.

Tietysti myös keskustelua käydään meidän liikennestrategiasta, mikä on painopistealue milloinkin liikenneväylien tai liikennemuotojen välillä. Nyt liikennepoliittisessa selonteossa on todettu, että se on pitkään aika rautatiepainotteinen, mutta myöskään tieväyliä ei tulla hylkäämään. Tästä olisi hyvä kyllä käydä ihan periaatteellinen keskustelu. Meillä on tulossa vielä lentoliikennestrategia ensi keväänä käsittelyyn ja meriliikennestrategia samalla tavalla, ja näillä myös on merkitystä tarkastella meidän väylähankkeita.

Arvoisa puhemies! Vielä olisi paljon sanottavaa, mutta otetaan muissa pääluokissa.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Viime viikolla tässä salissa keskusteltiin rakennepaketista, ja siinä yhteydessä pääministeri Katainen toi esille sen tosiasian, että teollisuustuotanto on Suomessa laskenut 2000-luvulla yli kolmanneksen. Työpaikoissa se merkitsee sitä, että meiltä on poistunut yli 100 000 työpaikkaa. Suomesta työtä on siirtynyt niin itäiseen Eurooppaan, Aasiaan kuin myös muille markkina-alueille. Tämä rakennekehitys ei ole yksinomaan ollut Suomen ongelma vaan koko läntisen Euroopan ongelma, ja se on aikaansaanut myöskin sen, että se on yksi syy suuriin Euroopan talousvaikeuksiin.

Sen lisäksi, että meillä ovat työpaikat vähentyneet, on yritysten kilpailukyky heikentynyt merkittävästi. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna kilpailukyvyn alentuminen on ollut toistakymmentä prosenttia, samoin Saksaan lähes 15 prosenttia, puhumattakaan sitten itäisen Euroopan maista.

Nämä asiat, sekä työllisyyden että kilpailukyvyn parantaminen, tarvitsevat suuria, rakenteellisia ratkaisuja.

Rakennepaketista käydyn keskustelun yhteydessä valtiovarainministeri Urpilainen totesi hallituksen yhdeksi tavoitteeksi teollisen pohjan vahvistamisen. Mitä se on? Mitä se on ensi vuoden talousarvion osalta? En löydä ratkaisuja ensi vuoden talousarvioesityksestä tähän ministerin esille nostamaan teollisen pohjan vahvistamistavoitteeseen.

Keskusta on esittänyt täällä tänäänkin 200 000 uuden työpaikan perustamista lähivuosina. Keskusta on esittänyt kasvurahaston perustamista uusien työpaikkojen luomiseksi. Keskusta on esittänyt Valtion infra -osakeyhtiön perustamista, joka olisi yksi väline näiden työpaikkojen luomiseen. Se vauhdittaisi muun muassa tärkeitä työllistäviä liikennehankkeita.

Keskusta on lisäksi esittänyt kotimaisen energian — kuten puuhakkeen ja turpeen — aseman parantamista esimerkiksi kivihiileen verrattuna. On huomionarvoista, että kivihiili käytännössä ostetaan tällä hetkellä velaksi, ja samanaikaisesti omat luonnonvarat jäävät hyödyntämättä. Kotimaisen energian hyödyntämisen lisäksi myös biotalous ja ympäristöteknologia ovat sellaisia kasvualoja, joita meidän suomalaisten tulisi parantaa, ja olisi ollut toivottavaa, että ensi vuoden talousarviossa myös näihin annettaisiin tukevampaa tukea.

Arvoisa puhemies! Kuntapolitiikan osalta ensi vuoden talousarvio antaa kylmää kyytiä. Me tiedämme, että jo aikaisemmin päätetyt valtionosuusleikkaukset ovat nostattaneet kuntien veroprosentteja keskimäärin 1,25 prosenttia. Kehysriihessä päätettyjen leikkausten kokonaismäärä aikaisemmin tehtyjen päätösten osalta nostaa valtionosuusleikkauksen jo 1,1 miljardiin euroon. Näin merkittävät valtionosuusleikkaukset vaarantavat kuntien peruspalvelut.

Sen lisäksi, että valtionosuutta leikataan, kunnille lisätään velvoitteita. Muun muassa vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa, ja siitä syystä johtuen kunnat joutuvat maksamaan sakkomaksuja Kelalle. Oppilas- ja opiskelijahuollon vastuut lisääntyvät, samoin lastensuojelun.

Lisäksi on huomionarvoista todeta se, että kotihoidon tuen kiintiöittäminen, tai siinä rakenteessa tehtävät muutokset, tulee nostamaan kuntien velvoitetta arviolta noin 112 miljoonalla eurolla. Puhe siitä, että tämän rakenteellisen muutoksen johdosta saataisiin 6 000 työntekijää, jotka nyt ovat kotihoidon tuella, takaisin työmarkkinoiden ääreen, ei pidä paikkaansa. Huomionarvoista siinä on se, että tällä hetkellä kotihoidon tuella oleva henkilö on jo nyt antanut työpaikkansa jonkun muun, useimmiten vasta hiljattain valmistuneen henkilön, käyttöön.

Arvoisa puhemies! Tässä kaksi tällaista keskeisintä osa-aluetta, ja nyt sitten kuluvan viikon aikana on mahdollisuus puuttua pääluokkatasolla näihin erinäköisiin muihin ongelmiin.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on pyrkinyt vastaamaan Suomen talouden näivettymisen katkaisemiseksi sekä työllisyyden parantamiseksi monella eri rintamalla: rakennepaketilla, ensi vuoden talousarviolla sekä lisätalousarviolla. Lisäksi työmarkkinaratkaisu edistää vakautta ja ennakoitavuutta.

Ensi vuoden talousarvio lisää työtä ja kasvua. Merkittävä uudistus on se, että jatkossa työtön voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman etuuden pienentymistä. Muutos on merkittävä aiempaan käytäntöön verrattuna, jossa etuus pieneni jo ensimmäisestä ansaitusta eurosta lähtien. Uudistuksen toivotaan rohkaisevan ottamaan työtä vastaan myös pienissä pätkissä. Suhteiden säilyminen työnantajiin edistää takuuvarmasti kokopäiväistä työllistymistä jatkossa. Toisaalta pelkona on pätkätöiden lisääntyminen. Työttömyyspäivärahan omavastuuaikaa lyhennetään samalla seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Valtion, kuntien ja kotitalouksien osalta pätevät samat lainalaisuudet. Jos koko ajan menot ylittävät tulot, on vyötä kiristettävä. Suomessa on jo useampana vuonna peräkkäin jouduttu elämään velaksi, joka ei ole pidemmän päälle kestävä tie. Tehtävänämme on kuroa umpeen Suomen 9 miljardin euron kestävyysvaje.

Kuntapuolella hallitukset, hallituspohjasta riippumatta, ovat kymmenien vuosien saatossa sälyttäneet kuntien kontolle erilaisia tehtäviä ohjaamatta niihin riittävästi resursseja tehtävien hoitamiseksi. Kun vuonna 70 kunnilla oli sata lakisääteistä tehtävää, on niitä tähän päivään mennessä kertynyt jo 535.

Rakennepakettiin sisältyykin kuntien tehtävien purkaminen noin miljardilla eurolla. Toinen miljardi säästetään veroja korottamalla ja toimintoja tehostamalla. Paketti on iso ja kunnianhimoinen. Niin täytyykin olla. Painimme sen kokoluokan ongelmien kanssa, ettei näpertelyyn ole varaa.

Sosiaali- ja terveyspuolella jatketaan laitoshoidon purkamista. Laitoshoivan supistaminen ja painopisteen siirtäminen kotiapuun on etenkin inhimillisesti mutta myös taloudellisesti kannatettava tavoite. Tämän uudistuksen toteuttaminen edellyttää kuitenkin panostuksia kotiapuun ja tehostettuun palveluasumiseen, jotta uudistus ei takkua ja ihmisiä jätetä heitteille.

Infrapuolella olen ilahtunut, että kolmesta ensi vuodelle merkitystä liikennehankkeesta yksi alkaa valtatie 4:llä Rovaniemen kohdalla. Rahoituksen myötä yksi liikenteellinen pullonkaula poistuu ja kaupankäynti- ja teollisuustonttien tarjonta helpottuu uusien liikennejärjestelyjen myötä.

Iloitsen myös valtiovarainvaliokunnan myöntämistä rahoista Enontekiön lentoliikenteelle, Joulupukkisäätiölle ja saamen kielen kielipesille. Matkailun edistämisen kannalta on välttämätöntä huolehtia siitä, että Pohjois-Suomeen on toimivat ja säännölliset lentoyhteydet sekä lentokenttäverkko, joka palvelee Lapin matkailukeskittymiä. Nimenomaan säännöllinen reittiliikenne on tärkeä, sillä se palvelee parhaiten muun muassa kuntalaisten, elinkeinoelämän ja omatoimimatkailijoiden tarpeita. Lapin matkailuun on tehty viime vuosina erittäin massiiviset investoinnit, mutta investointien käyttöaste riippuu alueen saavutettavuudesta ja lentoyhteyksien toimivuudesta. Tämän vuoksi olen tyytyväinen tuohon 70 000 euron panostukseen Enontekiön lentoliikenteen tukemiseen.

Lisäksi valtiovarainvaliokunta myönsi 300 000 euroa Joulupukkisäätiölle matkailun edistämiskampanjaan Aasiaan. Tätä mahdollisuutta tulee hyödyntää aiempaa tehokkaammin matkailutulon kasvattamisen ohella myös vientiteollisuuden edistämiseen. Säätiön tavoitteena onkin kasvattaa Aasiasta saatavia matkailutuloja noin 160 miljoonalla eurolla ja lisätä yöpymisiä Suomeen noin 30 prosentilla. Toivon tietenkin, että säätiö toimii tiiviissä yhteistyössä muun muassa Finpron ja Lapin matkailuyrittäjien kanssa.

Arktinen alue myös tarjoaa työtä. Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö on ilmoittanut merkittävästä laivanrakennuksen investointiohjelmasta, jossa pääpaino on juuri arktisilla aluksilla. Suomen telakkateollisuudesta puolestaan löytyy paljon nimenomaan arktista osaamista. Tätä meidän on hyödynnettävä myös jatkossa.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ajan haasteet on toistettu tänään jo moneen kertaan. Se, ovatko hallituksen budjetti- ja rakennelinjaukset sitten sellaisia, jotta niillä näihin isoihin haasteisiin voidaan vastata, on iso kysymys. Rohkenen itse arvioida, etteivät nämä linjaukset vastaa riittävässä määrin niihin haasteisiin, mitä meidän maamme edessä on, etenkin kun hallitus ajaa samalla sellaisia omia ideologisia hankkeitaan, joitten myönteisiä vaikutuksia muun muassa kestävyysvajeeseen ei kyetä näyttämään toteen, kuten kuntauudistus, tai sellaisia yksittäisiä rakennetoimia, joiden vaikutus on tosiasiallisesti kielteinen valtion menojen osalta ja aiheuttaa yhteiskuntaan muitakin mittavia ongelmia, kuten hallituksen kotihoidontukilinjaukset.

En malta tässä yhteydessä olla nostamatta esille sitä, millä tavalla muun muassa näitä rakenteellisia uudistuksia hallituksen toimesta perustellaan. Tänäänkinhän täällä useat hallituspuolueitten edustajat ovat kertoneet, kuinka hyvin perusteltuja hallituksen eri esitykset kaiken kaikkiaan ovat. Seurattuani läheltä hallituksen kuntasektorin lainsäädäntöä muun muassa hallintovaliokunnassa voin vain todeta sen, että juuri huonompaa lainsäädäntöä perustelujen osalta ei voi olla. Käytännössähän esimerkiksi talousvaikutukset kaikista hallituksen kuntia koskevista lakiesityksistä puuttuvat mukaan lukien kuntauudistukseen liittyvä lainsäädäntö.

Täällä on tänä päivänä kuulemma siteerattu moneen otteeseen professori Matti Wibergin tänään Hesarissa kirjoittamaa artikkelia. Siellähän Wiberg muun muassa toteaa, että "yhteiskunnalliset uudistukset perustuvat monissa maissa tieteellisesti päteviin laskelmiin ja muuhun julkiseen todistusaineistoon. Suomessa hallitus salaa ajamiensa uudistusten perusteet." Edelleen hän myös jatkaa, että "toteutettavan politiikan laatua ei voida varmistaa, ellei politiikkaa linjattaessa käytettyjä laskelmia julkisteta". Hän lopettaa myös kirjoituksensa aika ytimekkäästi sanomalla: "Vain heikolla hallituksella on syytä olla informoimatta eduskuntaa."

Se, minkä vuoksi minä tämän tässä otan esille, pistettäköön sen piikkiin, että kyllä tätä kuntalainsäädäntöä muun muassa hallintovaliokunnassa on ollut monella tavalla aika turhauttavaa käsitellä, koska todella näitä vaikutuksia ja perusteluja on ollut vaikea saada ja löytää. Mutta valtiovarainvaliokuntaa on syytä kiittää mielestäni monella tavalla hyvästä mietinnöstä. Valiokunta on myös kohdentanut lisävaroja ansiokkaasti tarpeellisiin kohtiin niissä kovin kovin rajallisissa raameissa, jotka valiokunnalla on ollut käytettävissä. Aivan oikein valiokunta korostaa sitä, että kestävyysvajeen umpeen kurominen vaatii verojen kiristämisen, menojen leikkausten ja rakenneuudistusten lisäksi edelleen myös muita kasvua tukevia toimenpiteitä. Valiokunta arvioi myös kuntakentän tilannetta pääosin aivan oikein.

Mietintö nostaa esille myös koko Suomen kehittämisen ja arktisten alueitten mahdollisuudet. Pohjoinen Suomihan tulee olemaan aivan epäilemättä Suomen talouden tietynlaisia vetureita tulevaisuudessa. Siksi muun muassa Pohjois- ja Itä-Suomen työryhmäehdotuksia on lähdettävä toteuttamaan, vaikkakaan nyt ensi vuoden budjettiesitys ei tätä oikeastaan millään tavalla huomioi.

Meidän on huolehdittava myös pohjoisen ja itäisen Suomen osalta kattavasta, toimivasta liikenneinfrasta ja osaamisesta. Valiokunta myös oikein toteaa, että valmisteilla olevassa lentostrategiassa on otettava huomioon alueitten saavutettavuus ja elinkeinoelämän tarvitsemien lentoyhteyksien toimivuus. Toki valiokunnalla hieman, rohkenisiko sanoa, harkinta tai osaaminen pettää, kun se peräänkuuluttaa mietinnössään Pohjois-Suomeen toimivia lentoyhteyksiä Lapin matkailukeskusten palvelemiseksi. Kyllä kai täällä voi todeta sen, että myös Kuusamon Ruka tai Sotkamon Vuokatti tai Pudasjärven Syöte tarvitsevat aivan samalla tavalla lentoliikenteen hyvää toimivuutta.

Maa velkaantuu lisää koko ajan, ja on selvää, että nykyinen meno ei voi jatkua, mutta leikkausten ja veronkorotusten tie johtaa vääjäämättä kilpailukyvyn ja kotimaisen kulutuksen heikentymiseen. Siksi yritystoiminnan ja työllistymisen tueksi tarvitaan vahvaa kasvupakettia, ja siksi keskusta on myös esittänyt erittäin vahvan nipun toimenpiteitä, joihin itse uskon.

Arvoisa puhemies! Totean vain lopuksi, että toivon mukaan vielä ehdin näitä keskustan linjauksia esittelemään myöhemmin.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelemme vuoden 2014 talousarvioehdotusta. Kuten tiedämme, viime vuosina maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, maamme heikentynyt kilpailukyky sekä teollisuuden rakennemuutokset ovat asettaneet haasteita Suomen taloudelle. Myös väestö Suomessa ikääntyy ja julkisten menojen kasvupaineet lisääntyvät. Bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan ja työttömyysasteen nousevan vielä vuoden 2012 tasosta. Lisäksi julkisen sektorin talous pysyy jatkossakin alijäämäisenä.

Myös tilastot maamme väestöstä kertovat karua todellisuutta. Väestöstämme 13 prosenttia elää suhteellisen köyhyyden alapuolella. Lokakuun lopussa koko maassa oli työttömiä työnhakijoita 289 571. Työttömyysaste oli 11 prosenttia, ja vuoden aikana työttömyys oli kasvanut 15,8 prosenttia. Työttömyyteen läheisesti liittyvänä ilmiönä huomataan, että toimeentulotukea sai samana vuonna yhteensä 261 713 kotitaloutta. Lisäksi Aran laskelmien mukaan vuonna 2012 Suomessa oli yksinäisiä asunnottomia 7 572. Näistä pitkäaikaisasunnottomia oli 2 730 henkilöä. Asunnottomia perheitä oli 446, ja nuoria alle 25-vuotiaita asunnottomia oli yli 2 000.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesitys on suuruudeltaan 53,9 miljardia euroa. Julkisen sektorin velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää 60 prosentin rajan vuonna 2014. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesitys sisältää nyt useita asioita, joilla pyritään lisäämään työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Uuden kasvun luomiseen ja työn lisäämiseen meidän on panostettava. Keskeistä on nostaa työllisyysastetta, sillä vain työllä voimme rahoittaa hyvinvointipalvelut ja turvata ne myös tuleville sukupolville.

Arvoisa puhemies! Myös kunnilla on todella tiukka taloudellinen tilanne, ja ikävä kyllä kaikki ennusteet näyttävät, että näin on myös tulevina vuosina. Sen takia on äärettömän tärkeätä, että kuntien palveluita mietitään uudelleen siten, että peruspalvelut säilyvät siitä huolimatta.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2014 talousarvioehdotuksessa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle on ehdotettu 2 968 miljoonan euron määrärahoja. Hallitus esittää, että liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt liikennehankkeet käynnistetään liikenne- ja viestintäpoliittisessa ministerityöryhmässä keväällä 2013 päätetyllä tavalla. Määrärahoja lisätään perusväylänpitoon sekä ratojen ja siltojen kunnostamisen aikaistamiseen. Lisäksi hallitus on kehyskaudella osoittanut 55 miljoonaa euroa tiestön kunnostukseen, jolla on tarkoitus korjata nimenomaan logistisesti kriittisimpiä kohteita. Suomen kilpailukykyä on pyritty parantamaan myös nostamalla raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja.

Arvoisa puhemies! Uudenmaan alueella ollaan tyytyväisiä siihen, että Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentamishanke käynnistyy, kun Finavia Oy:n oman pääoman vahvistamiseen esitettiin 200 miljoonaa euroa. Lentokentän laajennus lisää Uudenmaan vetovoimaisuutta ja mahdollistaa myös alueen kehittämisen. Luultavasti lähivuosien aikana saadaan myös Kehä IV:n rakentamiseen valtion määrärahoja, mikä mahdollistaisi osaltaan uusien työpaikka-alueiden rakentamisen lentokentän läheisyyteen kehätien varteen.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimet rapauttavat ammatillisen koulutuksen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa karsitaan merkittävästi lähivuosina. Rahoitusjärjestely muuttuu, ja jatkossa rahoitus ohjataan niin sanottuna könttäsummana. Tämä johtaa työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin nähden riittämättömään koulutukseen ja kehitykseen.

Hallitus on omalta osaltaan edesauttamassa alakohtaisen työvoimapulan syntymistä. Hallitus tarkastelee koulutustarjontaa kokonaisuutena mutta ei huomioi ammattiosaajien koulutusta muualla kuin metropolialueella ja muissa kasvukeskuksissa. Tämä on epätasa-arvoinen toimintamalli, joka ei huomioi koko maan tarpeita.

Hallitusohjelman mukaan toimiva koulutusjärjestelmä on edellytyksenä osaamiseen ja luovuuteen perustuvan suomalaisen työn kilpailukyvyn säilymisessä. Ohjelman mukaan Suomi tähtää ammattiosaamisen kärkeen.

Mitkä ovat hallituksen todelliset keinot? Siihen vastauksen antaa Akavan Sture Fjäder: "Rahoitusleikkaukset vaarantavat koulutukseen, sivistykseen ja osaamiseen perustuvaa kilpailukykyämme tästä eteenpäin." On päivänselvää, että hallituksen toimet ovat leikkauksia eivätkä tehostavia, tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa korostettiin osaamisen kehittämisen yhteiskunnallista tärkeyttä ja osaamisen roolia kilpailuvalttina. Raportin mukaan rappeutumista tulisi ehkäistä kaikin keinoin. Valitettavasti hallitus on valinnut päinvastaisen toimintatavan eikä ole huomioinut perussuomalaisten esittämää aiheellista kritiikkiä.

Arvoisa puhemies! Miten hallitus aikoo tällä talousarvioesityksellä vastata työelämän ammattiosaajatarpeisiin? Nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisuhka kasvaa, koska hallitus supistaa myös työvoimapoliittisen koulutuksen tarjontaa. Indeksien jäädytyksistä synnytetyt leikkaukset kirpaisevat. Samalla ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoitusta supistetaan ja koulutusmääriä leikataan jopa tuhansilla aloituspaikoilla.

Hallituksen toimet ulottuvat myös vapaaseen sivistystyöhön, sillä maakuntakirjastoja karsitaan. Hallituksen kuntapolitiikka on ajanut monet kunnat tilanteeseen, jossa kirjastojen työntekijät ovat joutuneet lomautuskierteeseen.

Käsittämättömintä on sosialidemokraattien suhtautuminen kouluttautumiseen. Hallituksen päätösten jälkeen kouluttautumiseen vaikuttavat yhä enemmän kotitaustat. Sosiaaliryhmien ja alueiden väliset erot tulevat entisestään kasvamaan. Sosialidemokraattien johtama opetusministeriö on koulutuspolitiikalla luomassa eriarvoisuutta ja jopa uutta luokkayhteiskuntaa.

Arvoisa puhemies! Aikuisten hammashuollon tasoa heikennetään. Kehitys on huolestuttavaa, koska hammashuollon toimintaan ajoissa ja ennaltaehkäisevästi panostamalla on voitu myöhempiä kustannuksia ja hammasperäisiä sairauksia ehkäistä. Nyt kustannustaakka kaadetaan kansalaisten niskaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Myös vanhukset ovat joutumassa hallituksen pihtiotteeseen. Vanhusten laitoshoidosta vähennetään jopa 300 miljoonaa euroa vuoteen 2017 mennessä. Miten hallitus aikoo vähennykset tehdä? Vähennetäänkö vanhusten pesua vai wc-käyntejä? Laitoshoidon purkaminen tarkoittaisi merkittävää panostusta palveluasumiseen ja omaishoidon tukeen. Nyt sellaista ei ole näköpiirissä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo on täällä aiemmin todennut, että vanhuspalvelun 300 miljoonan euron tehostaminen ei ole leikkaus. Orpo totesi 11. joulukuuta myös eläkeuudistukseen liittyen, että viimeisetkin villahousut tulevat mukaan ensi vaalikaudella. Tämäkö on kokoomuksen vaihtoehto laitoshoidolle?

Perussuomalaisilla on parempi vaihtoehto Suomen kansalaisille. Perussuomalaisten hyvinvointipaketti pysäyttäisi eriarvoistumista. Panostaisimme vanhustenhoitoon, omaishoitoon, lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Hallituksen keinot ovat erilaisia. Perussuomalaiset kehittäisivät rahoituspohjaa myös työllisyys- ja veropaketilla.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ansainnut joululahjaksi epäluottamuslauseen. Hallitus on antamassa Suomen kansalle lahjaksi keppiä. Perussuomalaisilta hallitus saa risuja, sillä olemme heikompiosaisten puolella.

Kannatan edustaja Lohelan tekemää epäluottamuslause-esitystä.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomen talouden tilanne on vakava, ja toimien on oltava sen mukaisia. Emme ole vielä kriisimaiden tiellä, mutta emme saa tuudittautua vain säilyttämään nykytilaa, laatimaan leikkauslistoja, hidastamaan talouden pyörien pyörimistä ja käpertymään odottamaan parempia aikoja. Pohjilla on valtava valtionvelka, joka kasvaa, hyvinvointierot repeävät, ja maa on vaarassa ajautua hallitsemattomalle tielle. Me tarvitsemme isoja ratkaisuja isoihin ongelmiin, tekoja, nousua ja työpaikkoja. Siihen hallituksen budjettiesitys ei oikein tarjoa eväitä.

Keskustan vaihtoehto on hallituksen esitystä vähemmän velkaa ottava ja kasvua ja työllisyyttä parantava, toteutettavissa oleva vaihtoehto. Talouden kuntoon laittamisen keinoja ei voi lykätä hetkeäkään, ei ensi vuodelle, ei sitä seuraavalle vuodelle eikä seuraavalle hallituksellekaan. Me tarjoamme vaihtoehtomme hallituksen käyttöön vaikka heti.

Arvoisa puhemies! Aivan ensinnäkin keskusta järjestäisi maahan työtä. Vuosi sitten lanseeraamamme mittavan kasvurahaston idea on aivan erinomainen. Valtio voisi luopua harkitusti omistuksestaan ja sijoittaa rahat satoihin pienempiin kasvuyrityksiin. Työpaikat ovat monien tutkimusten mukaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Sinne on siis satsattava. Kasvurahaston investoinneilla vauhdittaisimme innovaatioita ja kokonaan uusia aloja. Vanhat eivät sellaisenaan enää vedä. Biotaloudesta on tehtävä Suomen ykköspainopiste. Osaaminen ja kysyntä ovat olemassa, mahdollisuudet vain odottavat ottajaansa.

Yritysten kasvun kynnyksiä on tunnistettavissa helposti. Yksinyrittäjillä jo ensimmäisen työntekijän palkkaaminen voi olla ylitsepääsemätön tilanne. Siihen keskusta tarjoaa apua. Ulkomaille laajentaminen on useille siihen pystyville yrityksille niin ison riskin takana, ettei siihen ole rohkeutta lähteä. Pienikin taloudellinen tai muu sysäys voi auttaa. Pienten naisyrittäjien kohdalla taas nuorten naisten palkkaaminen on mahdollisesti aivan liian kallista. Tätä ei korjaa mikään muu kuin vanhemmuuden kustannusten jakaminen. Yleiskeskustelussa iloisena laitoinkin merkille, että muun muassa edustajat Sarkomaa ja Paasio tähän asiaan myöskin kantaa ottivat.

Keskustan keinovalikoimaan sisältyvät myös maltillinen eläkeiän tarkistus ja kokonaisten työurien tarkastelu niiden tehostamiseksi. Työhyvinvointiin on panostettava, eikä leikkauksia saa tehdä jaksamisen hinnalla. Opiskeluajan on oltava tehokasta, ja sen on tuettava työelämään siirtymistä. Olemme myös sitä mieltä, että jokaisen on tuettava tätä yhteiskuntaa omien kykyjensä mukaan. Hyvätuloisten verotuksen kiristämisen mahdollisuuksia on siis vielä tarkistettava.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesityksessä näyttää olevan tarpeeseen nähden aivan liikaa ideologiaa ja liian vähän ratkaisuja. Pienten lasten kotihoidon tuesta leikkaaminen sekä kunta- ja sote-uudistukset ovat esimerkkeinä tästä. Yhtään uutta työpaikkaa ei synny sysäämällä äidit taistelemaan muutenkin vähistä työpaikoista, eikä rakenteilla pelaamisesta ole syntymässä säästöjä tai parempia palveluita.

Kunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ovat tämän hallituksen kärkihankkeita, niin kuin olla pitääkin. Kunnat on pantu maksamaan valtion säästöjä miljardeilla, ja hyvinvointivaltion perusta on rapautumassa. Hallitus etenee näissä uudistuksissaan rakenteet edellä, edelleenkin.

Olemme moneen kertaan edellyttäneet kunta- ja sote-uudistusten kustannusvaikutusten arviointia, mutta emme ole niitä hallitukselta saaneet. Hallitus on myös itse sanonut, että uudistusten vaikutukset ovat uskomusten varassa. Ihan oikeaa mallia ei kuitenkaan ole, toisin kuin meillä kotikunta—maakunta-malli, joka avaisi tien palvelujen järjestämiseen kuntien yhteistyöllä ja toimii silti kustannustehokkaasti rahan liikkuessa potilaan mukana. Mallimme ei kuitenkaan vaadi paikallisdemokratiaa heikentäviä jättikuntia tai kohtuuttomia kiristyksiä kunnille. Valitettavasti hallitus jatkaa keskittävän ideologiansa tiellä.