Maija-Liisa  Lindqvist  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön pääluokka jakautuu kahteen eri hallinnon jaostoon. Meille, tälle jaostolle, kuuluvat turvallisuusasiat, poliisitoimi, Rajavartiolaitos, pelastustoimi, ja turvallisuus- ja puolustusjaosto on yhtynyt siihen sisäasiainministeriön kantaan, jossa järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja tutkintatoimet ja niiden kehittäminen sekä väkivaltarikollisuuden vähentäminen ovat vuoden 2007 painopistealueena. Suunnitelmallinen rikollisuuden torjunta ja sen toteuttaminen on saavutettujen tulosten valossa osoittanut, että pelkästään poliisiorganisaation sisäisellä ja analyyttiseen valmisteluun perustuvalla yhteistyöllä sekä eri toimijoiden sitoutumisella saavutetaan tuloksia ja lisätään toiminnan vaikuttavuutta.

Suomessa vaikuttava järjestäytynyt rikollisuus on viime vuosina tiivistänyt keskinäistä verkostoitumistaan ja yhteistyötään. Suomessa toimivat sekä kansainväliset että kansalliset tunnukselliset rikollisjärjestöt, ja ne ovat selvästi aktivoituneet. Ne toimivat erityisesti huumausainerikollisuudessa, mutta käyttävät myös määrätietoisesti yritystoimintaa rikollisen toiminnan tukena ja laajentavat siten toimintaansa edelleen talousrikollisuuteen.

Me olemme halunneet jaostossa tukea rikollisuuden vastaista toimintaa myös sillä tavalla, että momentille lisätään 500 000 euroa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, ja tahdomme osoittaa sillä tavalla myös, että painopistealue on varmasti suomalaisten kannalta erittäin tärkeä.

Olemme kuitenkin huolissamme paikallispoliisien määrästä. Valiokunta on kuullut asiantuntijoita, ja olemme todenneet, että vaikka poliisimiesten kokonaismäärä on vuoden 2002 tasolla, saadun selvityksen mukaan se ei välttämättä koske paikallispoliisia. Poliisilaitokset ovat joutuneet jättämään avoimiksi tulleita virkoja täyttämättä pysyäkseen rahoituskehyksissä. Tämähän on johtunut siitä, että olemme joutuneet nimenomaan tutkintapuolelle siirtämään poliisihenkilöiden resursseja.

Valiokunta on myös kuullut asiantuntijoina eri poliisialan järjestöjä ja pitää harkinnan arvoisena täydennyspoliisien käytön mahdollistamista esimerkiksi urheilu- ja muiden yleisötapahtumien suojelutehtävissä. Näin voitaisiin vapauttaa paikallispoliiseja muihin tehtäviin.

Olemme myös ottaneet kantaa poliisi- ja oikeustalojen rakentamiseen. Poliisin ja käräjäoikeuksien toimitiloja on tarkoitus sijoittaa yhteisiin rakennuksiin muun muassa Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Hankkeet kuuluvat sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön vastuulle. Molemmat ministeriöt ovat laatineet listan omista hankkeistaan, ja ministeriöiden suunnitelmat ja toteutettavat hankkeet poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ministeriöiden välistä yhteistyötä tiivistetään koordinaation ja yhteisen näkemyksen varmistamiseksi toimitilahankkeiden suunnittelun yhteydessä, jotta tällä tavalla myös saataisiin sekä säästöjä aikaiseksi että toiminnallisuutta.

Pelastustoimen osalta olemme perehtyneet vakavaan ongelmaan, palokuolemien lisääntymiseen. Väestön määrään suhteutettuna Suomessa on palokuolemia selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja moninkertaisesti verrattuna useisiin muihin läntisen Euroopan maihin. Tulipaloissa on viime vuosina kuollut vuosittain yli sata henkilöä. Tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä palokuolemat vähenisivät. Palokuolemien vähentämiseksi on tiedossa monia keinoja, joiden toteuttamiseen on ryhdyttävä määrätietoisesti. Valiokunta korostaa, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii hallinnonalojen välistä yhteistyötä.

Olemme ottaneet myös kantaa lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjestämiseen ja rahoitukseen. Vuosikausia ovat toimikunnat istuneet ja suunnitelleet tätä toimintaa, ja olemme tänne laittaneet lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta rahoitetaan tulevaisuudessa valtakunnallisena toimintana valtion talousarviosta."

Rajavartiolaitoksen osalta emme ole tällä kertaa tehneet erillistä mietintöosiota. Olemme yhtyneet niiltä osin sisäasiainministeriön kantoihin. Mutta hallituksen lisäämä Emäsalon rajavartioaseman korjaus Rajavartiolaitoksen kohdalta on asia, joka tuli niin viime tipassa, että emme ole ehtineet kuulla asiantuntijoita tästä täydennysosasta, joten haluamme perehtyä tähän puoleen vielä alkuvuodesta. Tässä on sillä lailla erikoinen tilanne, että Emäsalon rajavartioasema on aiemmin valtiovarainministeriön toimesta jätetty jäihin, koska sitä on pidetty turvallisuusriskinä, ja nyt on Pirttisaaresta luovuttu ja kohdennettu Emäsalon rajavartioasemaan nämä varat.

Meillä on myös jätetty jaostossa vastalauseita pääluokka 26:een. Vihreät ovat jättäneet poliisitoimeen lisäyksiä 3 miljoonaa euroa, kokoomus 8 miljoonaa euroa ja kristillisdemokraatit 10 miljoonaa, ja kristillisdemokraatit ovat laittaneet vielä lisäksi pelastushelikopteritoiminnan tukemiseen 2 miljoonaa euroa. He varmasti näissä omissa puheenvuoroissaan sitten esittävät perustelut.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin valtiovarainvaliokunnalle kiitos sisäasiainministeriön, turvallisuusministeriön, asioiden käsittelystä.

Ensinnäkin voin todeta, että turvallisuuspuolen rahoitus sisäisen turvallisuuden näkökulmasta niin poliisin, pelastuksen kuin myös hätäkeskuspäivystäjien osalta on myöskin turvattu valtiovarainministeriön ja hallituksen täydentävin toimenpitein tässä matkan varrella, niin että operatiivisen henkilöstön määrä on pystytty varmistamaan.

Rajavartiolaitoksen osalta on tietysti syytä seurata Venäjän rajareformin etenemistä ja tältä osin on myöskin tarvittaessa erityisesti Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen toimintaedellytysten turvaamiseen ryhdyttävä. Tältä osin Rajavartiolaitoksen puolella voi todeta, että Suomi rajavalvonnan suurvaltana on pystynyt erittäin vahvasti viemään hyvää osaamistaan Euroopan unionissa niin, että nyt EU-puheenjohtajuuden aikana on ratkaistu ja linjattu rajastrategia Euroopan unionille ja hyvin pitkälti suomalaisen rajavalvonnan mallin mukaan myöskin rakennettu Frontexin operatiivista toimintakykyä. Tältä osin kotimaan osalta voidaan siis todeta Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn olevan hyvä.

Mitä tulee poliisin toimintaan, niin tältä osin on erityisesti linjattu vuoden 2002 poliisin tason säilyttämisen puolesta ja hallitus on myös sitoutunut tähän sisäasiainministeriön linjaukseen. Valiokunta viittaa paikallispoliisin vahvuuteen, ja tältä osin on erittäin tärkeätä, että poliisitoimintalain yhteydessä tehtävä valmistelu poliisipiirien järjestelystä turvaa nimenomaan poliisin paikallisuuden, läheisyyden ja hälytysvalmiuden ympärivuorokautisesti. Myöskin kihlakuntarajat ylittävä täydellinen yhteistoiminta nimenomaan järjestäytyneen rikollisuuden ja vakavamman rikostorjunnan osalta on varmistettava. Tältä osin tarvitaan myöskin sisäistä kehittämistyötä samalla, kun paikallispoliisin toimintaedellytykset on turvattava.

Painopiste poliisin puolella on ollut talousrikostutkinnan vahvistamisessa, hallitus on panostanut siihen erittäin paljon, ja se tulee olemaan edelleenkin poliisin tiedustelu- ja analyysitoiminnan keskeinen asia myöskin poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen pr-toimintojen osalta. Mutta se, mikä erityisesti ensi vuoden osalta on sisäasiainministeriön poliisiosaston osalta jo sovittu uudeksi painopistealueeksi, on järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, johon valiokunta kiinnittää myöskin pienellä lisärahalla huomiota.

Tällä on liittymäkohtia tietysti myöskin talousrikollisuuteen. Kysymys on siitä, että Suomen on myöskin vahvemmin panostettava järjestäytyneiden rikollisryhmien tekemien rikosten selvittämiseen. Se työ vaatii entistä enemmän voimavaroja myöskin. Suomessa on noin 80 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joissa toimii noin 950 jäsentä. Tähän torjuntakykyymme vaikuttavat paitsi meidän omat kansalliset voimavaramme myös Itämeren alueen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen yhteistyö Baltic Sea Task Force, jossa on maalitoiminnan kautta saavutettu hyviä tuloksia. On myöskin korostettava tietojen saatavuusperiaatteen laajempaa läpivientiä Euroopan unionissa. Tältä osin Prümin sopimus mahdollistaa dna- ja ajoneuvorekisteritietojen paremman vaihdon ja merkitsee rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakyvyn selkeätä parantamista myös Euroopan unionissa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös poliisi- ja oikeustalojen rakentamiseen ja yhteistyöhön tältä osin. Ensinnäkin voin todeta, että poliisin toimintamenomomentin osalta ensi vuonna esitetään käynnistettäväksi Hämeenlinnan ja Joensuun poliisitalojen suunnittelutyöt. Kihlakuntamomentille esitetään määräraha Pietarsaaren ja Seinäjoen kihlakuntavirastojen toimitilamenoihin ja oikeusministeriön osalta esitetään Kotkan oikeustalon suunnittelun käynnistämistä. Nämä edellä mainitut käynnistettävät hankkeet ovat kaikki hallinnonalojen välisiä yhteistyöhankkeita. Hämeenlinnan oikeus- ja poliisitalo toteutettaneen uudisrakennuksena, Joensuun poliisi- ja oikeustalo pääosin peruskorjaamalla sekä osittain uudisrakentamalla. Kotkan poliisi- ja oikeustalohanke toteutettaneen oikeustalon osalta uudisrakennushankkeena ja poliisitalon osalta peruskorjaushankkeena. Kehyskauden aikana tullaan käynnistämään myös muita yhteisiä oikeus- ja poliisitalohankkeita.

Valiokunnankin esille ottamaan asiaan liittyen olemme sopineet, että ministeriöiden kansliapäälliköiden välillä linjataan tarkemmat periaatteet ja menettelytavat, joilla varmistetaan se, että poliisi- ja oikeustalokokonaisuudet suunnitellaan toimivammiksi kokonaisuuksiksi. Tämä asia on ollut myös ministeriön puolella selkeästi esillä.

Tärkeä asia oli myös valiokunnan esille ottama paloturvallisuuskysymys. Kehitys sisäisen turvallisuuden ohjelman osalta tällä puolella on mennyt huonoon suuntaan Suomessa palokuolemien määrän osalta. Asiaa käsiteltiin muutama viikko sitten johtamassani turvallisuusasiain johtoryhmässä, jossa käytiin läpi niitä toimenpiteitä, joita on tehostettava. Samoin huomenna johtamani sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä, poikkihallinnollinen ministeriryhmä, käy näitä kysymyksiä myöskin läpi.

Lyhyesti voisi todeta, että on kehitettävä palotutkintaa, niiden tietojen hyödyntämistä, parannettava erityisten riskiryhmien asuntojen suojaustasoa ja pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisytyötä, edellytettävä verkkovirtaisten palovaroittimien käyttöönottoa uudisrakentamisessa ja muodostettava laaja-alaisempi yhteistyöpohja, jolla selvitetään ja seurataan säännöllisesti asumisen paloturvallisuuden kehittämistarpeita ja turvataan riskeihin nähden riittävä valmius pelastustoimintaan. Sitten on tietysti näitä EU:ssa esillä olevia itsestään sammuva savuke ym. -projekteja. Mutta joka tapauksessa tämä on vakava asia. Tältä osin sisäisen turvallisuuden ohjelmassa ei ole edetty myönteiseen suuntaan. Tämän takia tämä asia on otettu myös sisäasiainministeriössä keskeiseksi asiaksi ja huomenna jatketaan.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan osalta, joka on ehkä kovinkin omakohtainen asia, kun olen itse Itä-Suomen pelastushelikopteritoimintaa aikoinani ollut käynnistämässä ja vetämässä, totean, että hallitusohjelman teossa linjattiin vahvempi tahto saattaa tämä toiminta osaksi pelastusjärjestelmää, valtion pelastusjärjestelmän osaksi. Tähän ei valitettavasti valmistelutyöstä huolimatta päästy, mutta selvästi päästiin niin sanottua kerjuurahoituspohjaa paremmalle tasolle: operaattorikustannukset Raha-automaattiyhdistyksen vastattaviksi, etsintäpuolet sisäasiainministeriölle jnp. Tältä osin Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus eli kansallisen pelitoiminnan rahoitus on ollut entistä keskeisempää ja tämän meidän pitkien etäisyyksien maamme pelastusjärjestelmän, pelastushelikopteritoiminnan, kannalta aivan korvaamatonta.

Tältä osin on parhaillaan myöskin neuvotteluja käyty siitä, että aikoinaan sisäasiainministeriön johdolla valmisteltu kumppanuusmalli, johon viittasin äsken, vietäisiin nyt sopimuskauden ja järjestelyjaksojen osalta loppuun. Siinähän sairaanhoitopiireillä on tietty ensihoitovastuu, niiden sitoutuminen on tärkeää, ja sen jälkeen uusi järjestelmä vuosien 2009—2010 tilanteessa muodostuisi sillä tavalla, että budjettirahoituksella voitaisiin tämä Raha-automaattiyhdistyksen osuus eli operaattorikustannuspuoli selvittää. Valtiosihteeri Kari Salmen työryhmä on istunut tänäänkin vähän aikaa sitten tämän asian äärellä, eli me sisäasiainministeriössä, vaikka meillä tässä kumppanuusmallissa on sinällään pieni etsintöjen ja pelastuksen osuus kustannuksista, olemme halunneet olla koordinaattorina ja viemässä eteenpäin tätä tärkeän pelastusjärjestelmän osan osuutta.

Mutta haluaisin yleisesti todeta, että sisäinen turvallisuus Suomessa ja turvallisuustoimijoiden toimintaedellytykset ovat kunnossa. Me tulemme tarvitsemaan organisatorista tehokkuutta paikallispoliisipuolella, yhteistyötä kihlakuntarajat ylittävällä puolella ja nimenomaan sitä, että me pidämme myös poliisin vahvuuden, kuten on linjaus hallituksella ollut, samana ja vähentämättömänä. Tältä osin voin kertoa, että poliisijohdon kanssa on tehty jo vuotta 2007 koskevat paikallispoliisin ja erityispoliisin yksiköiden rahoitusratkaisut, mikä takaa nykyisen rahoituksen turvaamisen jatkossa.

Tämän järjestäytyneen rikollisuuden osalta yhden järjestäytyneen rikollisorganisaation maalikohteeksi ottaminen maksaa noin 700 000—750 000 euroa. Joka tapauksessa tämä lisäraha tullaan käyttämään toimintakyvyn vahvistamiseen painopistesuunnassa, joka on sovittu. Mutta haluaisin tässä yhteydessä korostaa, että erityisesti operaattorikustannukset ovat muodostumassa myös ongelmaksi ja näiden asioiden ratkomiseen tarvitaan myöskin selvitystyötä jatkossa.

Matti  Väistö  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että hallitus on alun perin linjannut poliisien määrän ja halunnut säilyttää sen tason. Pulmana on ollut voimavarojen käytön osalta juuri se, mihin ministeri viittasi, että järjestäytynyt rikollisuus vie yhä enemmän, myös uudet tekniset laitteet sitovat yhä enemmän varoja ja myös kansainvälisen toiminnan lisääntyminen ja monipuolistuminen sitoo poliisin varoja. Tässä mielessä kyllä haluan kiinnittää huomiota siihen, mihin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on kiinnitetty huomiota, eli paikallispoliisin näkyvyyteen ja siihen, että tällainen turvallisuudentunne säilyy ja että poliisi näkyy.

Marjo  Matikainen-Kallström  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelleenkin tämä poliisien näkyvyys on tärkeä asia, mutta sitten myöskin tuo itärajan toimivuus ja siihen liittyvät poliisitoimet. Venäjän puolelta edelleen laajennetaan raja-aluetta ja rajavyöhykettä, niin että suomalaisille, sinne matkaaville kotiseutumatkaajille, merkitään leima otsaan, että olemme terroristeja. Mitenkäs olisi meillä määrärahojen lisääminen sillä puolella, että meidän raja-aluettamme ja -vyöhykettämme laajennettaisiin, että tännepäin tulevien otsaan voidaan lyödä leima "terroristi"?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan niin kuin ministeri totesi, on myönteisesti todettava se, että Seinäjoen—Pietarsaaren osalta on saatu nyt rakennukset siihen pisteeseen, että niitä pystytään valmistamaan.

Kyselytunnilla oli esillä tämä homeongelma, joka Pietarsaaressa oli todella kova. Homeongelmat laajenevat yhä edelleen, mutta siitä jossakin toisessa yhteydessä.

Mutta eräs asia, josta täällä nyt on todettu jo kummassakin vastauspuheenvuorossa, eli poliisin näkyvyys tuolla haja-asutusalueilla. Siihen kyllä pitää panostaa, koska kyse on myöskin turvallisuudentunteesta ja se on ennalta estävässä mielessä erittäin tärkeä.

Eräs asia, mihin ministeri puuttui, on tärkeä, ja se on suuri puute, mikä tähän mennessä ei ole toteutunut, pitkäjänteisyyden puute siinä, että on remontoitu käräjäoikeuksia eli oikeustaloja mutta poliisia viedään paljon kauemmas eli ei ole minkäänlaista yhteistyötä ollut. Eli sikäli se, mitä ministeri totesi, on erittäin positiivista ja myönteistä, ja toivotaan, että myös jatkossa nimenomaan sitä painotetaan. Ei voi lähteä siitä, että hajautetaan eri paikoille oikeuspaikkoja, käräjäpaikkoja ja sitten taas poliisin toimipisteet ovat aivan muualla.

Tarja Cronberg /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siviilikriisinhallinta kuuluu myös poliisin toimialaan, sisäministeriön toimialaan, ja ajatuksena on antaa virka-apua myös kansainvälisesti. Missä vaiheessa ovat tällä hetkellä kansainvälisesti perustettavat siviilikriisinhallinnan joukot, ja miten Suomi aikoo osallistua niihin?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kovista kehuista huolimatta kyllä olen huolissani siitä, miten ammattirikollisuus, rajat ylittävä rikollisuus, kasvaa. Paikallispoliisin näkyvyys ei ole riittävä.

Siitä huolimatta toissa päivänä, kun katsoin tilannetta Helsingin kaupungissa, yli puolenkymmentä poliisia kyttäsi, ajetaanko varmasti oikeaa kaistaa jne. Kyllä tässä jotenkin painopisteet heittävät. Siellä samasta kohteesta otettiin kymmeniä ihmisiä kiinni ja ruvettiin antamaan rikemaksuja, vaikka liikenneturvallisuutta ei vaarannettu yhtään, mutta rikolliset saavat juosta vapaana — annetaan virhemaksuja keskellä yötä pitkin ja poikin. Jotain painopistettä pitäisi olla keskittyä isompiin kaloihin.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hätäkeskusten toiminta on ollut koko tämän vuoden huolenaiheena. Me olemme hallintovaliokunnan kanssa käyneet tutustumassa eri hätäkeskuksiin, ja henkilökohtaisesti olen sitten kuullut Kuopion poliisin kautta paikallisen hätäkeskuksen tilanteesta. Hätäkeskuksilla ei ole pysyvää varahenkilöstöjärjestelmää, puhumattakaan, että siellä olisi riittävästi varsinaisia päivystäjiä.

Ministeri Rajamäki, voidaanko olla huoletta ensi vuonna sen suhteen, että hätäkeskuksilla olisi riittävästi henkilöstöä, ja myös niin, että nämä kuormittavat tilanteet, joissa henkilöstö on lomalla tai sairauslomalla, pystytään paikkaamaan ammattitaitoisella varahenkilöstöllä?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri aivan oikein totesi, että poliisin palvelut pyritään varmistamaan. Kuten aiemminkin ministeri on todennut ja eri yhteyksissä on käynyt ilmi, hallitus lähtee siitä, että vuoden 2002 taso pidettäisiin, mutta se ei kyllä tunnu riittävän. Palaute kentältä on sen kaltainen, että se vuoden 2002 taso ei riitä. Näyttää siltä, että myöskin valtiovarainvaliokunta on todennut ihan saman.

Minä luen täältä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä: "Valiokunta on huolissaan paikallispoliisien määrästä ja heidän sijoittumisestaan. Vaikka poliisimiesten kokonaismäärä on vuoden 2002 tasolla, saadun selvityksen mukaan se ei välttämättä koske paikallispoliisia. Poliisilaitokset joutuvat jättämään avoimeksi tulleita virkoja täyttämättä pysyäkseen rahoituskehyksissä." Nyt on erinomaisen tärkeää muistaa, että eduskunta valiokunnan mietinnön hyväksyessään kylläkin toteaa tämän saman. Mitä ministeri tähän sitten vastaatte?

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Samoihin huoliin haluan myös yhtyä, mutta haluan kysyä ministeri Rajamäeltä, kun on alkanut liikkua huhu, että Imatran ja Lappeenrannan poliisilaitokset yhdistettäisiin, samoin Kotka ja Kouvola: Onko tämä pelkkä ankka, vai onko tässä jotain todellista perää, että yhdistäminen tapahtuisi hyvin pian?

Esa  Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä pelastushelikopterikysymys on jotenkin ollut hassu, kun ei tiedä, milloin koneet ovat käyttökunnossa, kun ei miehistölle pystytä palkkaa maksamaan, ja semmoinen epävarmuus on koko ajan. Minusta tämä pitäisi saada kyllä jotenkin pysyvämmälle pohjalle, niin kuin tässä mietinnössä nyt esitetäänkin, jotta tähän pitäisi saada pysyvä ratkaisu. Se ei voi olla sillä tavalla, että se on näiden kerjuiden varassa tai joidenkin avustusten varassa, jotka ovat tilapäisiä.

Sitten tämä poliisikysymys: Ainakin tuolla tien päällä kyllä poliiseja on näköjään ollut riittävästi. Nimittäin viime vuosien aikana minut on poliisi pysäyttänyt kaikkein eniten; moneen kymmeneen vuoteen ei pysäyttänyt, mutta nyt on pysäyttänyt kyllä ja sakkojakin antanut ihan riittävästi.

Petri Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Myöskin kiitos siitä, että nyt satsataan tiettyihin poliisitalojen korjauksiin, jotka ovat kauan odottaneet muun muassa homevaurioiden takia pikaista korjaamista, muun muassa Pietarsaari ja Seinäjoki, jotka menevät eteenpäin. Siitä kiitos.

Arvoisa ministeri, tapasin Helsingin poliisikomentajan tänään, ja hän oli kovasti huolissaan siitä, kun oli ministeriöön menossa, että mikäli EU:n puheenjohtajatehtäviä ei korvata riittävästi Helsingille ja paikallispoliisille, se pahimmillaan tietäisi, että noin sata vakanssia jouduttaisiin jättämään auki ensi vuoden aikana, jotta näihin budjettiraameihin päästäisiin.

Samoin kiinnitän huomiota siihen asiaan, mihin myöskin äskeinen edustaja Itä-Suomesta, että kun juuri saimme poliisin hallintolain käsiteltyä täällä ja oli voimakasta vastustustakin sen lain hengen mukaisesti, niin nyt jo, ennen kuin laki on voimassa, tulee julkisuuteen tietoja, kuinka poliisilaitoksia pannaan nopealla vauhdilla yhteen. Kysyisin myöskin ihan samoin: Minkälaisella esityksellä tässä on tarkoitus edetä näitten asioitten kanssa?

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiedottamisen osalta kysyisin ministeri Rajamäeltä. Kun hallintovaliokunta teki mietinnön ja se mietintö on todella huolellisesti tehty niin että ihmisille tulisi turvallisuudesta selkeä kuva kautta maan, että poliisi on näkyvissä lähellä ja turvallisuus on taattu, nyt todella on käynyt sillä tavalla, että jo heti, kun oli täällä äänestetty, kerrottiin, että Länsi-Suomen poliisipuolella on jo laatikossa valmiit organisaatiot ja rajuja saneerauksia edessä. Tällaiset huhut liikkuvat, jotka heijastuvat sitten paitsi henkilökuntaan myös kaikkiin ihmisiin maassa. Arvoisa ministeri, mitä vaikeampi asia, sitä avoimempi pitäisi olla, tämä pätee minun ymmärtääkseni julkishallintoon. Nyt minä toivoisin, että tässä tultaisiin ulos kuoresta ja pidettäisiin ihan kertakaikkinen avoin tiedotustilaisuus, niin että tiedettäisiin, missä mennään, ja tarpeeksi usein, että kansalaiset tietävät oman turvallisuutensa tilan.

Maija-Liisa  Lindqvist  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on erinomaisella tavalla edistynyt kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö tällä kaudella, ja siitä suuret kiitokset. Se on johtanut hyviin toimenpiteisiin sillä, että nimenomaan suurta rikollisuutta huumausaineiden osalta ja talousrikollisuuden osalta on saatu kuriin. Tätä linjaa on syytä jatkaa.

Haluaisin nyt tiedustella näistä poliiseista, joita on ollut palkattuna nyt EU-puheenjohtajuuden aikana: Löytyykö heille virkoja, ettei käy niin, että he jäävät tyhjän päälle? Meillä on kuitenkin eläköitymässä tulevina vuosina erittäin paljon poliiseja.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut paljon tärkeitä asioita ja myös niitä, joita poliisitoimintalain yhteydessä viime viikolla käsiteltiin, elikkä nimenomaan poliisipiirien järjestely ja paikallispoliisin toimintaedellytykset. Mutta aivan aluksi toteaisin, että kuulin kyllä poliisikomentaja Jukka Riikoselta, että hän oli tavannut ed. Petri Salon tänään. Hän oli huolissaan, ettei vaan tämä keskustelu johtaisi liian koviin johtopäätöksiin Helsingin poliisin toimintavoimavaroista, koska kun tältä osin hänen kanssaan kävimme tätä läpi, niin tältä osin on tietysti arvioimatta vielä, miten tarkalleen nyt sitten tämä poliisin paikallismäärärahojen jako Helsingissä menee. Kyllä me hyvässä yhteistyöhengessä tulemme sen Helsingin poliisin toimintaedellytykset myöskin läpi käymään nyt.

Tietysti on selvää, että tässä on pari isoa asiaa, jotka nyt vaikuttavat. Ensinnäkin hätäkeskuslaitoksesta siirryttiin aika paljon jossain määrin myöskin puheenjohtajuusaikana poliisin tehtäviin. Nyt myöskin tämä linjaukseni siitä, että kaikki valmistuneet sidottiin lisämäärärahoilla puheenjohtajuustehtäviin, tietysti vuoden vaihteessa päättyy. Sitten toisaalta kun koulutusmäärien nostolla ennakoidaan ikääntymistä, niin on nyt tarkkaan arvioitava, miten tämä tilanne 2007, 2008 menee, koska ennakoiden 2009 tilannetta silloinhan tulee käymään niin, että työelämästä poistuu ilmeisesti enemmän kuin valmistuu. Eli tässä on ilmeisesti se ainainen ongelma, että tämän tasapainon osalta puhutaan kymmenistä suuntaan tai toiseen. Jos ei olisi koulutusmääriä 2003 nostettu, meillä olisi tällä hetkellä ollut jo poliiseista puutetta. Eli tämä on asia, jota myöskin, totta kai, me käymme tarkalleen läpi.

Poliisin voimavarojen tehokkaasta käytöstä haluan nyt korostaa, että karttaharjoituksia ei ole tehty sisäasiainministeriössä, ei poliisiosastossa eikä ministerin johdolla. Viime torstaina esitin täällä paheksuntani siitä, että eräiden läänien poliisijohto on harjoitellut tällaisia karttaharjoituksia jopa julkisuudessa, ennen kuin valtiosihteeri Kari Salmen johtama laaja-alainen työryhmä on edes työtään tehnyt. Sehän tekee työtään edelleenkin. Siinä minun vaatimani, niin kuin ed. Vielma ihan oikein peräänkuulutti, avoimuus on nyt tärkeää. Pitää olla poliisin toimintakyvyn turvaamisen se keskeinen lähtökohta ja avoimesti pitää arvioida eri toimijoiden kanssa sitä. Siksi siinä on poliisijärjestöjen edustus, eri tahot mukana. Uskon kyllä, että silloin kun se työ tehdään, niin minä en ole ainut, joka hyvin tarkkaan tutustuu siihen valmistuneeseen työhön. Poliisiylijohtajan esityksestähän minun tehtäväkseni tulee sitten ratkaisun teko.

Poliisin kihlakuntarajat ylittävä täydellinen yhteistoiminta on myös poliisin toimintakyvyn kannalta tärkeä asia, liikkuvan poliisin ja paikallispoliisin tehokas yhteistyö. Liikkuvan poliisin osalta olen viimeksi eilen kiinnittänyt huomiota siihen, miten painopiste pitää hakea oikein: raskaan liikenteen valvontaa pitää lisätä ja esimerkiksi nuorten ajoturvallisuuteen ja vaaralliseen liikennöintiin liittyvät perjantai-ilta ym. painopisteet pitää ottaa esille. Ei todella ole tärkeätä nelikaistamoottoritiellä hyvällä säällä ohikulkurampilla pistoolitutka-ammunta. Siinä ei erityisen hirveästi käytetä voimavaroja vaarallisimpiin painopisteisiin oikein. Olen tästä viimeksi eilen liikkuvan poliisin johdolle puhunut, ja tätä asiaa on syytä myöskin pitää esillä. Kansalaisten hyväksyntä on myöskin tässä kyseessä, että katsotaan, onko nyt painopisteet oikein ja ajetaanko turvallisuutta oikealla tavalla. Tämä on asia, joka on ihan hyvä, että se tuli täällä esille.

Poliisin—Tullin—Rajan yhteistyö on erittäin tärkeä. Haluan korostaa sitä, että Venäjän rajareformia on seurattava tarkkaan. Tämän viikon tiistaina turvallisuus- ja johtoryhmässä pohdimme myöskin tätä monella tavalla ongelmallista, mahdollista Venäjän rajavyöhykkeen laajentumiskysymystä ja sen vaikutuksia. Me seuraamme sitä tarkkaan. Haluan ihan yleisesti sanoa, että se Rajavartiolaitosta koskeva lainmuutos oli todella tärkeä. Tärkeä turvallisuuslisä syntyi muun muassa rikostutkintaan. Rikostutkintatapauksia muun muassa ulkomaalais- ym. kysymyksissä on tullut erittäin paljon esille. Rajavartiolaitos on myös harvan asutuksen Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta ollut selkeä lisä, yhteistyölisä, poliisin näkökulmasta. Tämä on erittäin tärkeä.

Mutta haluan sanoa sitten ihan yleisesti, kun ollaan aivan oikeasti huolissaan poliisin paikallisuudesta ja näkyvyydestä, että siitä tullaan kantamaan huolta siis myös siinä, että en tule rakentamaan entistä harvemmille poliisipäälliköille isompia bunkkereita, vaan nimenomaan sen voimavaran pitää olla hallinnosta kentällä.

Mutta sitten sanon, että kyllä oli kylmä suihku eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan linjaus laista etävalvonnasta ja niin sanottua päihtyneiden säilyttämistä koskevasta esityksestäni. Me olimme todella halunneet luoda sisäministeriössä lain, joka mahdollistaa etävalvonnan, jota Kainuussa ja muualla on kokeiltu. Nyt eduskunnan linjauksen takia, ilman että meille annettiin mitään mahdollisuutta käydä keskustelua, johduttiin siihen, että 90 poliisia tämän eduskunnan linjauksen mukaan sidotaan lähinnä itselleen vaarallisten päihtyneiden valvontaan. Tätä voi miettiä, mitä tämä tarkoittaa paikallisen poliisin näkyvyyden kannalta, kun ainut hälytysajoneuvo kenties on pitkällä kuljetusmatkalla tai vastaavassa tehtävässä, ei koulutustaan vastaavassa työssä ensinnäkin ja poissa kansalaisten arjen turvallisuutta varmistamasta. Tämä on asia, jota on pakko nyt poliisijohdon kanssa miettiä, miten me tässä voimme löytää etenemistavan, joka perustuslakivaliokuntaakin sitten tyydyttäisi.

Sitten aivan yleisesti tästä hätäkeskuspuolesta. Siihen on puututtu määrätietoisesti ja laite- ja henkilöstövoimavaroihin niin ikään puututtu ja nyt tehdään parhaillaan seurantaa muidenkin kuin Helsingin, Pääkaupunkiseudun, hätäkeskusten toimintaedellytyksille. Tämä on asia, johon valtiovarainministerin kanssa saatiin panostettua lisärahojakin, mutta on tarkalleen käytävä myöskin jaksamista ja kuormitusta muuallakin läpi. Henkilökohtaisesti — tämä järjestelmähän on ainutlaatuinen, yksi numero, kaikki viranomaiset, ja täydentää viranomaisverkkojärjestelmää, tämä on kansainvälisesti ainutlaatuinen turvallisuusrakenne, mikä Suomessa on — toivoisi tietysti, että poliisin näkökulmasta olisi myös riittävästi hätäkeskuksissa poliisin koulutuksen saaneita jatkossa hätäkeskustoiminnassa. Toivoisin, että tämä myöskin tulisi mukaan tähän toimintaan.

Arvoisa puhemies! Pelastushelikoptereista jo äsken kerroin, että sisäasiainministeriö, voin taata, on tehnyt ja tekee koko ajan kaikkensa niiden eteen ja varmistaa pelastushelikopteritoiminnan Suomessa. Hallitus on myös tätä toimintaa selkeästi tukenut, kun viime kesän alussa jouduimme markkinaoikeuden riitojen takia hakemaan varoja sisäministeriön laajalta momentilta, josta on hoidettu vakavia kansainvälisiä kriisejä ym., ja hoidimme muun muassa Medi-Helin rahoitusta tämän momentin kautta.

Ed. Cronberg otti erittäin tärkeän asian esille, joka on valitettavasti jäänyt niin vähälle tässäkin salissa. Sisäasiainministeriö on ottanut vakavasti tämän uuden tehtävänsä eli siviilikriisinhallinnan koulutusvalmiuksien turvaamisen. Pelastusopiston yhteyteen olemme kehittäneet siviilikriisinhallinnan koulutuskeskuksen ja arvovaltaisesti vihimme sen helmikuussa käyttöön. Tulemme panostamaan tämän toiminnan puoleen entistä enemmän, ja minusta meidän kansallisesti pitäisi muutenkin laajemmin kuin vain sisäasiainministeriön ehkä panostusmielessä siihen paneutua.

Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minä sanoisin ministerille, että minä luotan teihin. Se teidän puheenvuoronne äsken, kun kerroitte Helsingin poliisilaitoksesta, varmasti johtaa siihen, että yhteistyö löytyy ja riittävät rahat löytyvät. Mutta eräs asia on vaikeampi, ja se on nimenomaan se, että poliisilaitokset suurenevat, alueet suurenevat. Miten huolehditaan reuna-alueitten, kihlakuntien reuna-alueitten palvelujen riittävyydestä, näkyvyydestä, ennalta estävyydestä? Tässä ovat avainasemassa nimenomaan nämä lupa- ja palvelutoimistot: säilyykö siellä poliisihenkilöstöä, säilyykö siellä lupahenkilöstöä, siirretäänkö se toiminta auton päälle, pyörien päälle? Ja myöskin on tämä paljon puhuttu juoppojen valvonta, josta jo 20 vuotta on puhuttu. Itse olen sitä mieltä, että ihmistä valvoo aina ihminen. Mutta sen ei välttämättä tarvitse olla poliisimies, se voi olla myöskin vartija—vahtimestari tai voi olla jollakin muulla tavalla järjestetty vartiointi. (Puhemies koputtaa: Minuutti!) Mutta suhtaudun negatiivisesti siihen, että kameroilla valvotaan ihmisiä.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palo- ja pelastustoimen toimivuuden kannalta vapaapalokunnat ovat erittäin tärkeässä asemassa. Nyt kun joitain vuosia sitten tehtiin tämä alueellinen palo- ja pelastustoimen organisointi, kannettiin huolta siitä, säilyykö vapaapalokuntien motiivi tähän arvokkaaseen työhön. Tällä hetkellä käsittääkseni tilanne on ollut kohtuullisen hyvä, mutta kuitenkin lienevät aika jumissa joissain paikoin nämä neuvottelut, millä ehdoilla vapaapalokunnat sitten jatkossa tätä yhteiskunnan kannalta tärkeätä tehtävää hoitavat. Joillain alueilla neuvottelut ovat edenneet hyvin, joillain huonosti. Mistä kiikastaa, ministeri Rajamäki?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Rajamäki on ansioitunut harmaan ja mustan talouden vastaisessa toiminnassa erinomaisen upeasti.

Nyt aivan erikoisesti kiinnostaa ministerin vaste siihen, kun valtiovarainvaliokunta on ehdottanut isolle salille, että 500 000 euroa lisättäisiin järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen toimintaan. Olisiko mahdollista, arvoisa ministeri, menetellä sillä tavalla nyt, kun hallituksen päiväthän alkavat olla kohta luetut, mutta vaalien jälkeen ovat hallitusneuvottelut edessä varmasti, että teidän johdollanne valmisteltaisiin sellainen ohjelmapaperi harmaan ja mustan talouden vastaista torjuntaa silmälläpitäen, että sitä voitaisiin konkreettisena asiakirjana käyttää tulevissa hallitusneuvotteluissa, niin että tämä perinne ei nyt katkeaisi ja se työ katkeaisi, mitä olette tehnyt?

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin ja Rajavartioston yhteistyö on hyvää, ja ainakin meidän raja-alueellamme on aika rauhallista tuolla Imatran suunnalla. Mutta silti olen huolestunut tiedosta, mikä oli muutama päivä sitten uutisissa, että Venäjä vaatii nyt erityisluvan sekä Svetogorskissa että myös muualla lähialueilla suomalaisilta matkailijoilta. Kysyisinkin ministeriltä nyt, onko ministerillä tietoa, mitkä ovat tässä taustat. Miksi Venäjä näitä rajoitteita juuri Svetogorskin kohdalle ja lähialueille on antanut, ja mitä ministeri aikoo tehdä tämän asian hyväksi, koska tämähän tuntuu aivan oudolta, kun raja Imatralla avataan juuri 24-tuntiseksi nyt vuodenvaihteessa? Tämä reaktio on juuri päinvastainen.

Lasse Virén /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käräjäoikeuksia vähennetään. Se voi olla ihan oikea suunta, että alueita suurennetaan, koska sehän olisi toivottavaa, että tavallisten ihmisten ei sinne tarvitsisi millään muotoa mennä. Mutta sitten kun puhutaan samassa yhteydessä kihlakuntien yhdistymisestä, niin tätä kautta myös poliisien palvelut varmaan ja poliisilaitokset karkaavat kauemmaksi. Näin ollen alueen ihmiset aina vaikeammin saavat poliisin palveluja ja kaikkialla ne sitten menevät kauemmaksi. Näin ollen kansalaisten turvallisuuden tunne karkaa aina vaan huonompaan suuntaan.

Ministeri Rajamäki, otitte esiin juopuneiden säilytyksen ja heidän vartiointinsa. Minusta teillä oli ihan hyvä ja oikean suuntainen kanta siihen, että siihen ei pidä poliisimiesten aikaa käyttää, vaan se pitää jollain muulla konstilla hoitaa. Vaikkakin heitä nyt joudutaan tänä päivänä kuljettamaan ehkä liiankin paljon edestakaisin, niin poliisivartiointi on tietysti huono asia. (Puhemies koputtaa: Minuutti!)

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri vastauksessaan viittasi perustuslakivaliokunnan lausuntoon etävalvonnan osalta. Nyt tavallaan käsittääkseni ollaan tietyllä tavalla sopimuksettomassa tilassa eli myös poliisilaitoksillahan on vartiointiliikkeen ihmisiä töissä. Kysynkin ministeriltä, aiotaanko nyt tuoda eduskuntaan tällä vaalikaudella vielä laki, joka tämän niin sanotun sopimuksettoman tilan tavallaan laillistaa. Tosiaan ainakin jossakin päin näitä vartiointiliikkeen työntekijöitä on suorittamassa tätä valvontatehtävää.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisten turvallisuuden kannalta turvallisuuden tunteen tuomiseksi tärkeää on paitsi poliisi, myös tämä hätäkeskustoiminta, ja laajentaisin tätä keskustelua nyt hiukan sinne sektorille, joka kuuluu arvoisalle ministerille myöskin. Kun Suomessa toteutettiin hätäkeskusuudistus, sen jälkeen hätäsanomien välittämisessä, joka kuuluu näille keskuksille, ei ole ihan täysin onnistuttu. Nyt kysymys kuuluukin, miten ministeriö on arvioinut, että tämä organisaatio saadaan ajettua ikään kuin siihen täyteen valmiuteen, siihen toimintakuntoon, mikä oli tarkoitus, kun tämä uudistus toteutettiin.

Toinen asia: kun Poriin perustettiin tämä hätäkeskusten ikään kuin johtokeskus ja oli ikävässä mielessä julkisuudessakin syksyllä tämä (Puhemies koputtaa: Minuutti!) Porin johtokeskus, niin onko tarpeellista ylipäätään tämmöistä johtokeskusta siinä laajuudessa, 45 hengen voimalla, ylläpitää?

Heli Paasio /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hemmilän äsken esille ottamaan hätäkeskuslaitokseen: Niin kuin ministerikin täällä totesi, siellä on ollut ongelmia lähinnä henkilöstövajauksen vuoksi, jolloinka työtä tekevät henkilöt ovat ylikuormittuneet, ja erilaisia tietojärjestelmäongelmia. Mutta nämä käsittääkseni ovat kuitenkin paremmalla mallilla tällä hetkellä ja toivon mukaan kaikki menee hyvin.

Piti kysymäni vielä täsmällisemmin siitä, että kun valtiovarainvaliokunta lausuu näiden lääkäri- ja pelastushelikoptereiden valtakunnallisen toiminnan saamisesta tulevaisuudessa valtiolliseen rahoitukseen ja niin kuin ministeri sanoi, enää ei varmasti täydy käydä keskustelua, koetaanko toiminta yhteiskunnallisesti tärkeäksi, se on todettu, vaan ennen kaikkea, että päästään siitä Raha-automaattiyhdistyksen vuosittaisesta rahoitusavustuksen hakemisesta jonkinlaiseen pysyvämpään ratkaisuun, miten ministeri näkee, minkälaisella aikataululla taikka vuosien lukumäärällä kenties tämmöiseen voitaisiin edetä.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Monen poliisilaitoksen resurssit ovat todella pahasti alijäämäiset, ja kuluvalle vuodelle lisärahoitusta saatiin vasta loppuvuodesta, mutta tällä tavallahan elämä ei voi jatkua. Olisin vielä kysynyt ministeri Rajamäeltä vastausta tuosta Imatran, Lappeenrannan, Kotkan ja Kouvolan yhdistämisestä: voidaanko siitä lukea huomisaamun lehdistä, niin kuin huhu kiertää?

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisnäkökulma turvallisuuskysymyksissä on erittäin tärkeä, ja ministeri Rajamäki vastasi todella hyvin, ja olen huomannut korostaa tätä näkökulmaa. Kun puhutaan poliisitoimesta, pelastustoimesta, vapaaehtoisesta VPK-järjestelmästä jnp. saattaa olla tilanteita, että ne ovat kaikki yhtä aikaa siellä paikalla. On sellaisia onnettomuuksia, että menee ensin VPK, tulevat perässä ammattilaiset, sitten sinne tulevat poliisit, ja kaiken tämän pitää toimia yhteen.

Nyt minä kysyisin henkilöstöpoliittisesti ministeriön ja ministerin kantaa, kun ongelmia on ja puutteita sekä poliisitoimen osalta että pelastustoimen puolelta. Ei palkkataso ole välttämättä riittävä silläkään sektorilla, niin kuin ei ole terveydenhuollossa. Sitten ovat eläkekysymykset ja nimenomaan pelastuspuolen eläkekysymykset ja viittaan aikaisempiin kannanottoihin eläkeiän alentamisesta nimenomaan pelastuspuolella. Se olisi ehdottoman välttämätön tietyissä ammateissa.

Marjo  Matikainen-Kallström  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olen todella tyytyväinen siihen, mitä ministeri vastasi kysymykseeni Venäjän rajavyöhykkeen laajentamisongelmista. Mutta olisin jatkanut kysymystä siitä, mitä käytännössä tämä seuraaminen tarkoittaa. Meille suomalaisille, siellä töissä käyville tai kotiseutumatkaajille eli karjalaisille, nämä ongelmat nimenomaan ovat jokapäiväistä elämää, eli käytännössä siellä ei voi enää liikkua vapaasti, niin kuin on tähän mennessä voinut. Eli mitä se seuraaminen tarkoittaa? Eikö meidän pitäisi ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin näiden esteiden poistamiseksi, ettei tämä rajavyöhyke koske koko Karjalan aluetta?

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Puhemies! Ed. Paasio uuden hätäkeskuslaitoksen johtokunnan, hyvin aktiivisen johtokunnan, jäsenenä kuvasi hyvin sitä työtä, jota nyt yhdessä sisäasiainministeriön johdon kanssa teemme hätäkeskuslaitosten teknisten ja henkilöstövoimavarojen turvaamiseksi, jotta se 90-luvun lopulla, 2000-luvun alussa eduskunnassa päätetty koko maan kattava järjestelmä saadaan kunnolla toimimaan. Siihen myös puutuin itse turvallisuusasiain johtoryhmässä viimeksi merkittävästi silloin elokuussa, jolloin tehtiin nämä remonttiryhmät tähän asiaan.

Toinen asia on tämä pelastustoimen suorituskyky, pelastustoimen suorituskyky ikääntymisen näkökulmasta. Sitä on myös selvitetty, eri toimijat ovat yhdessä sitä eri hankkeilla nyt viemässä eteenpäin. Mielestäni myöskin on eläkeikään liittyvät ongelmat, pelastuslaitosten henkilöstön ikääntymiseen liittyvät ongelmat myöskin kyllä kyettävä arvioimaan. Eläkeikään liittyy minun mielestäni ongelma.

Toinen asia on tämä rajavyöhykekysymys. Me olemme tätä asiaa tietysti pyrkineet selvittämään. Aamulla tapaan Rajavartiolaitoksen kaikki komentajat yhteisessä neuvottelussa. Me Venäjän viranomaisten kanssa pyrimme kyllä tähän liittyvien haittojen ennalta selvittämiseen ja niiden minimoimiseen. Tämän taustallahan on Venäjän turvallisuusviranomaisten tekemä ratkaisu. Joka tapauksessa tämä asia on sellainen, joka vaikuttaa meidän lähialueemme taloudelliseen ja muuhun kanssakäymiseen, ja se on pystyttävä arvioimaan.

Kun oli puhe poliisin reuna-alueisiin liittyvistä palveluista, haluan nyt korostaa, että kihlakuntajärjestelmä arvioidaan vuonna 2008. Nyt on kysymys poliisin toiminnallisten tarpeiden arvioimisesta poliisipiirien osalta. Karttaharjoituksia ei ole, yksitellen minun ei siis tarvitse mihinkään vastata, koska yhtään karttaa ei ole tehty ja valtiosihteeri Salmen työn jälkeen arvioidaan, mitä voidaan tehdä kihlakuntarajat ylittävän täydellisen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi, kansalaisen arjen turvallisuuden parantamiseksi, rikostutkinnan ym. varmistamiseksi, hälytysvalmiuden paremmaksi hoitamiseksi ja poliisin näkyvyyden lisäämiseksi. Muun muassa poliisin lupapalvelujen osalta me aloitamme Ylä-Savossa Iisalmessa lupapalveluauton käytön eli jopa tehostamme siltä osin toimintaa.

Sitten se, mitä täällä oli esillä myöskin ...

Arvoisa puhemies! Oli erittäin tärkeätä huomauttaa, että tämä asia on syytä puhua korokkeelta, koska ed. Pulliainen otti erittäin tärkeän ja ison asiakokonaisuuden esille, jota olemme hyvin tiiviissä yhteistyössä myöskin eduskunnassa asiasta huolta kantavien henkilöiden kanssa vieneet eteenpäin, eli talousrikostorjunta ja harmaan talouden torjunta.

Tältä osin hallitus on perustanut 71 talousrikostutkijan vakanssia. Tältä osin tilannehan oli huono aloitettaessa, koska 10 prosenttia talousrikostutkijoiden vakansseista oli täyttämättä vuonna 2003. Ministeri Mannisen kanssa hyvän yhteistyön seurauksena sisäasianministeriön sisäisellä järjestelyllä saatiin palkkajärjestelyillä näitä täytettyä. Ja hyvin tärkeää oli myös vuonna 2004 alusta keskusrikospoliisiin perustettu laittoman työvoiman valvontayksikkö.

Nyt olen samaa mieltä, että tämä laaja hallituksen sitoutuminen, jota myöskin työmarkkinajärjestöt ovat olleet vahvasti tukemassa, on osa järjestäytyneen rikollisuuden ja harmaan talouden kokonaisuutta. Raja ei ole selkeä. Tältä osin on näitä konkreettisia keinoja ja ratkaisuja valmisteltava, niin kuin on nyt tehty, niin että hallitusohjelmassa ilman muuta on varmistettava konkreettisen, operatiivisen harmaan talouden rikollisuuden torjunnan jatkuvuus.

Kyseessä on sisäinen mutta kansainvälinen uhka koko meidän hyvinvointivaltiomme rahoituspohjalle, työmarkkinoiden toimivuudelle ja hyvin pitkälti sille maineelle, jonka Suomi on pystynyt korruptiovapaana maana myöskin hallinnon ja päätöksenteon osalta säilyttämään. Kyse on kansallisesta tehtävästä, jossa ei ole varaa hävitä. Sen takia tähän on myös tärkeää tässä yhteydessä puuttua.

Ed. Tiilikainen otti myös tärkeän asian esille eli sopimuspalokuntien, vapaapalokuntien tilanteen. Tältä osin on myönnettävä, että asiaa on ollut pakko käsitellä sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta myös turvallisuusasiain johtoryhmässä, ja olen edellyttänyt pelastustoimelta myös konkreettisia esityksiä, joilla esimerkiksi nuorten vapaapalokuntatoimintaa ja sopimuspalokuntatoimintaa, joka on välttämätön tehokkaan pelastustoiminnan järjestämiseksi jatkossakin, vahvistettaisiin. Tältä osin on myöskin käytävä sopimuspalokuntalaisten työterveydenhuollon järjestämiseen kuin myös työttömyysturvan yhteen sovittamiseen liittyvät epäkohdat läpi. Tässä jälkimmäisessä asiassa valitettavasti ei sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ole päästy eteenpäin, ja vaikka se voi tuntua pieneltä asialta, niin työttömyyskorvauksen yhteen sovittamisesta on muun muassa valitettavasti seurannut se, että moni työtön on lopettanut toimintansa sopimuspalokunnassa.

Viime kesän erityiset maastopalot ja tätä kautta tullut voimakas rasitus tälle noin 12 900 hälytyskelpoisen jäsenen määrälle on myös sellainen asia, jossa työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja korvauksia myös työnantajan on pystyttävä arvioimaan. Tältä osin en myöskään ole ihan niin rauhallinen kuin viranomaiset ovat lausunnoissaan olleet, ja tämän takia asiaa on myöskin käsitelty turvallisuusasiain johtoryhmässä.

Mikko  Kuoppa  /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja hallituspuolueitten kansanedustajien taholta on pyritty antamaan kuvaa kuntatalouden varsin hyvistä kehitysnäkymistä ja jopa suorastaan ruusuisesta tulevaisuudesta. Kuitenkin tosiasiassa tilanne on aivan toinen. Tämän päivän Turun Sanomissa kirjoitettiin muun muassa otsikkona näin: "Kuntatalous heikkenee, erot kärjistyvät entisestään." Kirjoitus perustuu uusimman Kuntalehden artikkeliin, jossa todetaan: "Kuntien talous luisuu alamäkeen ja kuntien väliset erot ovat kasvaneet yhä suuremmiksi." Uusimman Kuntalehden mukaan koko maassa vain kuuden kunnan talous on ollut täysin terveellä pohjalla koko 2000-luvun. (Ed. S. Lahtela: Luumäki oli mukana!) Tässä voidaan luetella ne kunnat, elikkä tässä ovat ne kuusi kuntaa, jotka Kuntalehden artikkelissa listataan: Rauma, Punkalaidun, Vampula, Oulu, Kerava ja Luumäki.

Tämä jo pitkälti osoittaa sen, että ne puheet, mitä täällä on pidetty kuntatalouden vahvuudesta ja sen vahvistumisesta, ovat, sanoisin, suuresti liioiteltuja. Tosiasia on aivan toinen. Tätä tilannetta vielä synkistää se, että kun nyt valtiovarainvaliokunta käsittelee juuri kolmatta lisätalousarviota, niin tämän lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä on käynyt ilmi, että täältä kuntien tulopohjasta puuttuu tai vähenee perustassa 266 miljoonaa euroa, mitkä on arvioitu verotulojen kasvuksi. Siellä tämän verran vähenee. Tämä on aika merkittävä summa, jos ajatellaan koko kuntatalouden kehitystä. Näin ollen ne puheet, että kuntatalous on vaarassa, kuntatalous on romahtamassa, ovat varsin paikkansa pitäviä. Entistä enemmän ihmettelen sitä, mitä hallituspuolueitten edustajat ja hallitus tässä kunta-asiassa ovat puhuneet.

Tuloveroprosentti nousee ensi vuonna 106 kunnassa. Tämäkin osoittaa, että kuntien talous ei ole kunnossa, vaan kunnat ovat pakotettuja nostamaan kunnallisveroa. Samaa osoittaa se, että kuntien erot ovat kasvaneet: Korkein veroprosentti 21 ja alhaisin 16. Alhaisin veroprosentti on Kauniaisissa ja Maarianhaminassa. 19 prosenttia on se yleisin kunnallisveroprosentti.

Näin ollen olisi ollut erittäin tarpeellista, että kuntien valtionosuuksia, sitä perusrahoitusta, joka kunnille tulee verotulojen lisäksi, olisi tullut ehdottomasti korottaa. Hallitus ei tähän ole lähtenyt, vaan päinvastoin se on lähtenyt vähentämään määrätyissä osissa rahoitusta, muun muassa kuntien harkinnanvaraiset valtionosuudet romahtavat suorastaan ensi vuonna. Kun vuonna 2005 vielä kuntien harkinnanvaraisia valtionosuuksia oli 40 miljoonaa euroa, niin ensi vuodelle kuntien harkinnanvaraiset valtionosuudet ovat 14,5 miljoonaa euroa ja tähän on eduskunta jo lisäämässä tämän 2,5 miljoonaa euroa, elikkä ne olivat vielä pienemmät. Kun tarkastellaan tätä kuntien tilannetta, niin kuntien harkinnanvaraista valtionosuutta haki 211 kuntaa. Näin ollen näitä voitiin myöntää vain 70 kunnalle. Koska tämä kuntien harkinnanvarainen valtionosuus oli näin alhaiseksi viety, niin se merkitsi sitä, että nämä summat, jotka sitten myönnettiin, ovat todella pieniä ja erityisesti äkillisten rakennemuutoksen kohteeksi joutuneiden kuntien kohdalla olisi ollut todella välttämätöntä saada näitä harkinnanvaraisia valtionosuuksia. Tuntuu tietenkin ehkä puisevalta puhua näistä kuntien rahoista, mutta on muistettava, että kunnat ovat ne, jotka ovat velvollisia järjestämään kuntalaisille palvelut. Ja kun kunnilla ei ole rahaa riittävästi, niin kunnat ovat tinkineet ja tulevat tinkimään entistä enemmän palvelujen järjestämisvastuusta supistamalla palveluja, pudottamalla palvelujen laatua ja sitten koulut, terveyskeskukset, päiväkodit homehtuvat, kun ei ole korjausrahoja. Täällä kuultiin juuri, että uutta rahaa ei ole tulossa. Se olisi ollut välttämätöntä, ja vasemmistoliitto onkin tehnyt budjettiin vastalauseeseen lukuisia ehdotuksia, joissa ehdotetaan lisärahoitusta kuntien välttämättömiin rahoitustarpeisiin.

Olli Nepponen /kok:

Rouva puhemies! Jaan ed. Kuopan huolen kuntatalouden suurista ongelmista. Ne kaikki, jotka kunnallis- ja luottamustoimissa ovat, tietävät tämän asian. Paras-hanke, jota nyt onneksi viedään eteenpäin, ei nopeasti tuo tähän mitään parannusta. Siksi haluan nostaa esiin vähän saman asian, mitä ed. Kuoppa, että kun hallitus nyt on leikannut harkinnanvaraisia valtionosuuksia, millä tavalla autetaan niitä todella pahoihin vaikeuksiin ajautuneita kuntia. Ei sieltä rahaa löydy hetkessä hoitamaan niitä alijäämiä, kun palvelut on järjestettävä, väestö ikääntyy ja palvelujen tarve myöskin lisääntyy. Tässä tarvittaisiin kyllä nyt pikahoitoa, jota Paras-hanke ei tuo nopeasti, mutta se on askel hyvään suuntaan ja toivottavasti siinä myöskin kunnat lähtevät ripeästi etenemään. On kuitenkin nähtävissä eräillä alueilla, että eräät puolueet vahtivat reviiriään ja todellisiin uudistuksiin edetään kovin hitaasti.

Täällä jo debatissa kannettiin suurta huolta poliisin toiminnasta järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Niissä jaostonkin kuulemisissa, joissa olimme muun muassa Virossa, nähtiin ne kovat uhat, mitkä Suomeakin kohtaavat jo tällä hetkellä ja joita yhä lisääntyvässä määrin saattaa tulla. Jengejä on paljon, ja niihin liittyy harmaata taloutta, niihin liittyy huumetta, prostituutiota, ihmiskauppaa muutenkin. Tähän meidän on jatkuvasti panostettava. Onneksi poliisi on myöskin tehnyt määrätietoista työtä. Se lisämääräraha, joka tässä nyt tuli, sillä olisi tavoitteena saada edes yksi jengi pois päiväjärjestyksestä, mutta tarvitaan paljon muutakin rahaa.

Myöskin huoli paikallispoliisin määrästä on aiheellinen. Niin kuin tuossa käytin puheenvuoron debatissa, ihmeellinen kyttäysmentaliteetti valitettavasti on poliisilla edelleenkin käytössä. Aivan oikeutetusti sisäasiainministeri nosti esiin sen, että tuolla tutkan kanssa katsellaan jostain rampeilta, ja niin kuin esimerkki toissapäivänä tuolla Hakaniemessä, yli puolenkymmentä poliisia katsoo, ylitettiinkö viiva pikkusen, ja sitten pysäyteltiin, sanottiin, että lähes kymmenen tapausta samanlaista. Miten se, kun ei mitään liikenneturvallisuutta siellä vaarannettu, miten se edisti jotakin asiaa? Tämän painopisteyttämisen, joka nyt tuli esiin, totean suurella tyydytyksellä ja olen ilmaissut myöskin Helsingin poliisipäällikölle tämän, onko yöllä katsottava, että on autot paikoitettu oikein ja jaettava siellä joitain virhepaikoituksia, kun samanaikaisesti rikolliset tekevät kaiken näköisiä muita kolttosia tuolla. Tänään poliisinkin pitäisi katsoa peiliin, jotta ne määrärahat, mitkä sille annetaan, tulevat hyvin käytettyä. Tämä on meidän yhteinen huolemme, mutta kokoomus on myöskin tuntenut huolta poliisin määrärahoista ja siksi olemme esittäneet sinne lisämäärärahoja meidän omassa vastalauseessamme.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Vireillä on tällä hetkellä lukuisia uudistuksia, joissa kunta on osittain tai kokonaan maksajana. Samoin kunnille on sysätty valtion päätöksin yhä enemmän rahoitusta vaativia toiminta-alueita, joista valtio on aikaisemmin huolehtinut. Esimerkkejä ovat muun muassa teiden kunnostus, joukkoliikenne, elinkeinopolitiikka ja monia, monia muita. Työntäessään kuluja kunnille valtiolta tulee selviytymiskeinona aina sama: tehostakaa! Mutta kun kunnat ovat jo tehostaneet, ne ovat tehostaneet ja priorisoineet jo niin, ettei löysiä enää ole. Seuraavaksi tingitään sitten suomalaisten peruspalveluista, kuten vanhainkodit, terveyskeskukset, päiväkodit ja peruskoulut.

Selvää on, että rahaa kuntiin tarvitaan lisää, mutta mitäpä hallitus vastaa tähän? Hallitus ratkaisee asian harkinnanvaraisten avustusten leikkaamisella. Kokoomus sen sijaan haluaa nostaa juuri näihin avustuksiin budjetoitavan rahan määrää 5 miljoonalla eurolla. Harkinnanvaraisista avustuksista sen verran, että niistä tulee jatkossa luopua kokonaan ja niiden tilalle tulee saada objektiivisiin, asiaperusteisiin kriteereihin perustuva avustusten jako. Harkinnanvaraisuus tarkoittaa nykyisin lähinnä sulle—mulle-suhmurointia, jolla on enemmän tekemistä poliittisten kaveri- ja toveripiirien kanssa kuin kuntien avuntarpeen kanssa. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kaukaa. Siksi näiden valtionapujen jakaminen tulisi sitoa tiukasti esimerkiksi Paras-hankkeen myötä voimaan astuviin ongelmakunnat määritteleviin kriteereihin ja lopettaa niiden harkinnanvaraisuus eli sulle—mulle-suhmurointi.

Valtioneuvoston budjettiesityksen taustalla on näkemys siitä, että ensinnäkin kaikki kunnat ovat Suomessa suurin piirtein samanlaisia ja toiseksi kuntien talouksien oikaisemiseksi kunnat laitetaan samaan talouskuriin. Näkemys on suurin piirtein oikein, mutta vain suurin piirtein. Ongelmatapauksia varten tarvitaan uudelleen nimettyjä tapauskohtaisia yksittäisille kunnille suunnattuja valtionapuja edelleen, koska elävä elämä kaataa pienten kuntien eteen ongelmia kaikista tasausjärjestelmistä huolimatta. Esimerkiksi venäläisen turistibussin kaatuminen, suurperheen lasten huostaanotto tai muutama vaikea palovammapotilas saattaa raunioittaa pienen kunnan talouden vuosiksi eteenpäin. Näitä tapauksia varten tullaan tarvitsemaan edelleen valtionapuja vuosiksi eteenpäin.

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta sinänsä hyviäkin asioita sisältävä kunta- ja palvelurakenneuudistus pystytään toteuttamaan talousahdinkoisissa kunnissa kuristamatta kuntalaisten jokapäiväistä elämää ja antamatta harkinnan vaikuttaa avustusten jakokriteereihin?

Arvoisa puhemies! Kertaan hiukan tuosta kysymyksestäni ministerille, kun ministeriä hiukan häirittiin tässä matkan varrella: Mitä ja milloin, millä aikataululla näistä harkinnanvaraisista avustuksista pyritään ja halutaan ja päästään eroon, että päästään tästä sulle—mulle-suhmuroinnista pois ja mennään varsinaisiin objektiivisiin, asiaperusteisiin, kriteereihin perustuvaan avustusten jakoon?

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuolla ministeriaitiossa istuu nyt kaksi ministeriä, jotka kumpikin ovat hoitaneet oman toimialansa hyvin, ministeri Manninen kunta- ja alueasiat ja ministeri Rajamäki oman tonttinsa asiat. Kiitokset molemmille ministereille näin ensimmäiseksi.

Täytyy ihmetellä hivenen edellisten puheenvuorojen käyttäjiä siitä ristiriitaisuudesta, joka esille tuli. Erityisesti tässä kokoomuksen linja näyttää olevan hyvin pahasti hukassa. Edellisessä puheenvuorossa ed. Nepponen vaatii lisää rahaa harkinnanvaraiseen rahoitukseen ja moittii hallitusta, että rahoitusta on alennettu, ja heti seuraavassa puheenvuorossa ed. Matikainen-Kallström ilmoittaa, että harkinnanvaraisten rahoitusavustusten myöntämisestä pitää luopua kokonaan. Mikä on kokoomuksen linja kuntapolitiikassa, se jää kyllä hyvin epäselväksi näitten puheenvuorojen perusteella. Kun vähän laajennetaan tätä puheenvuoroanalyysiä, niin kyllä vasemmistoliiton puhujiltakin näytti unohtuneen se tosiasia, samoin kuin kokoomuksen, että tämä nykyinen hallitus noudattaa paljon johdonmukaisempaa ja paljon parempaa kuntapolitiikkaa kuin edeltäjät. Esimerkiksi valtionosuuksien indeksitarkistuksessa tämä hallitus toteuttaa 75 prosentin indeksikorotuksia, kun edellisen ministerin, ed. Korhosen aikana tämä prosentti oli 50 prosenttia. Samoin veropolitiikan kompensaation osalta 800 miljoonaa euroa jäi kompensoimatta kunnille näitä veronalennuksia, joita toteutitte. Nykyinen hallitus on kompensoinut sataprosenttisesti ne veronalennukset, jotka kuntiin ovat kohdistuneet, eli suuri linjanmuutos, mutta parempaan ja oikeampaan suuntaan. Sen takia on hyvä, että tämä linja voisi mahdollisimman pitkään jatkua.

Yhdyn siihen, että kuntien merkitys hyvinvointiyhteiskunnan palveluitten tuottajina ja turvaajina on erittäin merkittävä. Sen takia oli erittäin isänmaallista, että ministeri Mannisen johdolla käynnistettiin tämä kunta- ja palvelurakennehanke. Nyt meillä on Suomessa joka puolella maata valtavan paljon erilaisia hankkeita käynnissä, joissa tarkastellaan kuntien palvelutuotantotarvetta ja tapaa 2015—2025. — Ed. Nepponen, aivan oikein, nämä ratkaisut eivät tule hetkessä, vaan ne tulevat tämän huolellisen valmistelun kautta pitemmällä tähtäimellä. Kumoan jyrkästi sen väitteen, että keskustalaisissa kunnissa ei valmisteltaisi myöskin kuntaliitoksia. Oma kuntani neuvottelee yhdessä neljän muun Siikalatvan kunnan kanssa uuden kunnan muodostamisesta, Pohjois-Pohjanmaalla on myös toinen iso kuntaliitosprosessi valmistelussa ja muutamia vielä suunnitelmissa kaikissa kunnissa, joissa keskusta voi käyttää valtuuston päätösvaltaa kansalta saamansa luottamuksen pohjalta.

Puhemies! Haluan evästää valtionosuusuudistuksen valmistelua sillä tavalla, että kyllä tulevaisuudessakin tarvitaan valtionosuusjärjestelmä, joka huomioi kuntien erilaisia olosuhdetekijöitä, kuten harvaa asutusta ja sairastavuutta. Ei voida ajatella sellaista järjestelmää, että pelkkä kunnan asukasluku määräisi sen rahavirran, mitä kunta tulee saamaan näitten palveluitten rahoittamiseen, koska kuntien tulopohja on erilainen ja erilaiset olosuhteet ovat olemassa. Sen lisäksi tarvitaan valtionosuusjärjestelmässä tasausmekanismi, joka tuo resursseja myöskin näille heikoimmille kunnille hoitaa lakisääteisiä palveluita, joita valtio on kunnille antanut ja velvoittanut tekemään.

Puhemies! Muutama sana aluekehityksestä. Tässäkin on myönteistä palautetta annettava nykyiselle hallitukselle ja erityisesti alueministerille. Meillä on käynnistymässä uusi rakennerahastokausi 2007—2013. Se tulee merkitsemään hyvin voimakkaita resursseja meidän vaikeimmin kehittyneille alueillemme Itä- ja Pohjois-Suomessa. Vaikka aiemmassa hallituksessa arveltiin, että Suomen saamat EU-tuet romahtavat, niin ainakin Pohjois-Suomen osalta tätä ratkaisua on pidettävä hyvänä, jopa poikkeuksellisenkin hyvänä eräiltä osin.

Me tarvitsemme todella myöskin kansallista aluepolitiikkaa, jolla täydennetään unionipolitiikkaa, ja uskon, että siinä on vielä uudelle hallituksellekin petraamista, erilaisia toimia, joilla yritystoiminnan edellytyksiä parannetaan tuolla syrjäisillä alueilla ja sitä elinkeinopolitiikkaa vahvistetaan. Siinä on vielä parantamisen varaa, ja uusia toimia tarvitaan. Nyt on menossa muutamia kokeiluja, jotka antavat tiettyä pohjaa myöskin tulevan hallituksen ohjelmaan.

Lopuksi haluan todeta sen, että toivoisin, että uudessa hallitusohjelmassa maahanmuuttoasiat voitaisiin keskittää sisäministeriöön. Nyt on jo nähty tarpeeksi tästä jaosta työministeriön ja sisäministeriön välillä. (Puhemies: 5 minuuttia!) Se tuo ongelmia, olisi selkeämpää keskittää ne sisäministeriöön ja ottaa jämäkkään hoitoon jatkossa.

Marjo  Matikainen-Kallström  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä kannattaisi keskustankin ottaa korvat käyttöön ja ne vaikut pois sieltä ja kuunnella, mitä täällä salissa puhutaan.

Oli nimenomaan puhe siitä, että hallitus on leikannut näitä harkinnanvaraisia määrärahoja ensi vuodelle, niin ettei Paras-hanketta pystytä viemään sillä tasolla läpi kuin ministeri sitä esittää ja ministeri sen haluaisi. Ministeri on tehnyt hyvää työtä Paras-hankkeen kriteerien saamiseksi läpi, mutta nyt ei sitä pystytä toteuttamaan, koska siellä ei ole määrärahoja riittävästi. Kokoomus esittää, että määrärahoja lisätään, jotta pystytään näitä heikossa asemassa olevia kuntia auttamaan, mutta harkinnanvaraisista pitää päästä pikkuhiljaa niihin objektiivisiin, asiaperusteisiin kriteereihin perustuvaan avustusten jakoon, aivan niin kuin Paras-hankkeen kriteereissäkin osoitetaan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että kyllä ed. Rantakankaalla tämä hallituskiihko menee yli. Ministeri Manninen käyttää tässä kohta varmaan puheenvuoron, jota voi sitten kehua, kun se on käytetty. Kannattaa varmaan kuunnella se, ennen kuin kehuu.

Mutta muutama asia.

Esinnäkin se, että indeksikorotuksista ed. Rantakangas väittää jatkuvasti, että edellinen hallitus ei maksanut kuin 50 prosenttia. Se ei pidä paikkansa. Se maksoi ne sataprosenttisina eräänä vuonna, toisin kuin tämä hallitus ei ole maksanut yhtenäkään vuonna.

Toinen, mikä on perusväittämänä jo ehkä täysin naurettavakin. Nyt tämä hallitus on sopinut, että harkinnanvaraiset lakkautetaan vuoteen 2011 mennessä. Linja on aivan selvä. Kuntien talous ajetaan kuralle, samanaikaisesti lakkautetaan harkinnanvaraiset: täysin järjetön toimintamalli.

Kolmantena asiana: Ed. Manninen teki aikoinaan lakialoitteen, että tehdään laki, jolla indeksitarkistuksia ei pysty maksamaan kuin sataprosenttisena — taisi olla ed. Rantakankaan nimikin siellä. Kysymys kuuluu, missä sen toteuttaminen viipyy. Neljä vuotta aikaa on ollut toteuttaa näitä hyviä hankkeita, mutta ei vaan tule. (Puhemies koputtaa) Tässä nämä puheet ja teot ovat täysin ristiriitaisia.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt selvisi tämä ed. Matikainen-Kallströmin linja. Hän haluaa ensi vuonna lisättävän rahaa ja sitten seuraavalta vuodelta kaikki pois, elikkä ensin lisätään ja sitten poistetaan, eli tässä on siis sekä—että-politiikkaa.

Ed. Korhonen, vaalikaudessa on neljä vuotta. Sanoitte, että yhtenä vuonna maksoitte indeksikorotuksen, mutta kolmena ei. Mikä keskiarvo siitä tulee? Yhtä huono kuin mitä meidän tiedossammekin on.

Ensi vuoden budjetin osalta pitää sanoa se, että sehän on viiteentoista vuoteen paras kuntabudjetti, mitä valtio on tehnyt. Se parantaa kuntien asemaa merkittävästi ja on oikean suuntainen myöskin tämän Paras-hankkeen jatkototeuttamisen kannalta.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean tyydytyksellä, että ministeri Rajamäki on tarkoin seurannut tätä pelastustoimen tilannetta ja sopimuspalokuntien, vapaapalokuntien, tilannetta ja havainnut ne ongelmat, liittyen vaikka tähän työttömyysturvan ja korvausten yhteensovitukseen. Mutta sitten myös yksi huoli on tämä, että kun vapaapalokuntaväki ikääntyy, niin onko tarkoituksenmukaista pitää se vaatimustaso nykyisellä tasolla, koska erityisesti maaseudulla on parempi, että on vaikka hiukan heikommassakin fyysisessä kunnossa oleva palomies kuin ei palomiehiä lainkaan. Eli tätä puolta pitäisi myös pystyä harkitsemaan. Mutta uskon, että ministeri omaan terhakkaan tapaansa katsoo tämän asian perään.

Arvoisa puhemies! EU:n tulevan ohjelmakauden rahoituksesta haluaisin muutaman sanasen sanoa. Niin kuin täällä ed. Rantakangas jo totesi, niin Itä- ja Pohjois-Suomen osalta pelot siitä, että EU:n laajeneminen koituisi Suomelle kalliiksi, osoittautuivat aika lailla turhiksi, eli varsin hyvät rahoitustasot sinne saatiin. Sitten Etelä- ja Länsi-Suomen osalta luonnollisesti jäätiin hiukan vähemmälle, koska se on kuitenkin paremmin kehittynyttä aluetta.

Kaiken kaikkiaan tässä EU:n tulevan ohjelmakauden rahoituksessa painon olisi pitänyt olla enemmän täällä aluekehitysrahoituksen puolella Esr-rahoituksen sijasta, koska kyllähän järkevämpää olisi satsata investointeihin, yritysten kehittämiseen ja sitä kautta niiden työpaikkojen luomiseen kuin siihen, mikä toisaalta tärkeää on, että pidetään työikäisen väestön työkykyä yllä, koulutetaan, sillä ellei ole niitä työpaikkoja, mihin päästään töihin, se koulutus valuu hukkaan. Siinä mielessä olisi ollut parempi, että paino olisi ollut aluekehitysrahaston puolella suurempi ja Esr-rahoituksen puolella pienempi.

No, maakuntamme, vaalipiirimme edustajat tekivät yhteisaloitteen tästä, miten sitten tämä kansallinen vastinrahoitus pitäisi järjestää, kun EU:lta tuleva osuus Etelä- ja Länsi-Suomessa pienenee. Siinä täytyy lausua nyt kiitokset ministeriöille, että kansallinen vastinrahoitus on 60 prosenttia, EU:n osuus 40, eli tätä alenevaa EU-rahoitusta pystyttiin kansallisesti paikkaamaan. Kokonaisuus on tyydyttävä.

Sen sijaan tyydyttävää ei ole se, miten Etelä- ja Länsi-Suomen sisällä aluekehitysrahat jakautuvat. Hallinnon kehityksen ministeriryhmä marraskuussa päätti näistä allokointiperusteista, ja siinä nuo haasteellisimmat alueet, esimerkiksi metsäteollisuuden lakkauttamisista kärsineet alueet, jäivät turhan pienelle prosenttiosuudelle. Jos puhutaan aluepolitiikasta ja aluepoliittisesta rahanjakoperusteesta, niin kyllähän silloin nimenomaan haasteellisten alueiden, sellaisten, missä sitä rahaa tarvitaan, pitäisi olla painopisteenä eikä, kuten nyt, jakaa varsin suurta osaa Etelä- ja Länsi-Suomen rahasta pitkin Uuttamaata, Varsinais-Suomea, alueita, joilla talous kasvaa hyvin, työllisyys on alhainen eikä esiinny sen kaltaisia ongelmia kuin monilla taantuvilla teollisuusalueilla esimerkiksi Imatran, Kotkan, Kuusankosken, Lappeenrannan ympäristössä. Tästä olisin ministereiltä kysynyt, onko tuo Halke-ministeriryhmässä tehty jakosuunnitelma kiveen hakattu vai voiko sitä vielä järkeistää, jotta aluepolitiikassa pysyy tolkku. Ehdotan, että jos asialle on jotain tehtävissä, painopistettä siirretään haasteellisempien alueitten suuntaan.

Klaus  Hellberg  /sd:

Arvoisa puhemies! Nämä harkinnanvaraiset valtionavuthan ovat vähän ongelmallinen asia siinä mielessä, että ne ovat tietysti tarpeellisia monille kunnille. Toisaalta on selvää, että ne myös saattavat hidastaa tätä kuntien palvelu- ja rakenneuudistuksen kehittymistä, koska ne tuovat tietysti, jos niitä saa, määrätynlaisen hyvänolontunteen, joka saattaa estää sitten tällaisen rakenneuudistuksen kehittämistä. Niin tarpeellisia kuin ne ovat, niin täytyy tietysti jatkossa miettiä hyvin tarkkaan, kuinka niitä toteutetaan ja jaetaan, koska on tietysti aivan selvää, että jos jossain jonkun kunnan asukkaan kohdalle sattuu joku paha onnettomuus, jossa tulee suuret laskut sitten kunnille ja tämän takia kuntatalous menee kuralle, niin mikä on tällaisen kunnan elämisen edellytykset yleensä jatkossa. Siinä mielessä tietysti pitäisi hyvin tarkkaan miettiä, miten toteutetaan tätä uudistusta nyt sitten, jotta siitä olisi jotain hyötyä. On selvää, että jatkossakin, jos vaikkapa kuntien palvelu- ja rakenneuudistus toteutuu hyvin ja saadaan elinvoimaisia kuntia, aina tulee olemaan joitain kuntia, jotka pärjäävät paremmin, joku on siellä parhaimmassa päässä, joku huonoimmassa päässä, ja silloin täytyy tietysti miettiä sitä, kuinka sitten tuetaan näitä huonommassa päässä pärjääviä kuntia.

Minusta ministeri Rajamäki on erittäin hyvin hoitanut tämän kuluneen eduskuntakauden aikana näitä tehtäviään ja hän on saanut paljon uudistuksia aikaan esimerkiksi poliisitoimessa ja toteuttanut erilaisia uudistuksia ja sillä tavalla myöskin pystynyt taloudellisesti viemään asioita hyvin eteenpäin: talousrikollisuuden tutkimuksen osalta, muuta rikollisuustorjuntaa, myös muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan osalta. Paikallispoliisin kohdallahan tietysti ongelma on se, että kun uudistuksia tehdään, niin se vaatii aina tietysti johdolta sitten aika tarkkaa suunnittelua, ja tämä varmaan on yksi sellainen syy, mitä esimerkkiä täälläkin nyt on nähty, sille, mitä tehdään, mitä olisi järkevää tehdä ja mihin pitäisi keskittyä. Nämä eivät ehkä aina ole onnistuneet aluekohtaisesti ja ei paikallisestikaan.

Mutta on hyvä nyt, että tässä eduskunta tulee vähän avuksi ja esimerkiksi tähän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan antaa 500 000 euroa lisää. Se on tietysti kokonaisuudessa erittäin pieni raha, mutta osoittaa ainakin sen, että eduskunta kantaa huolta siitä, että tähän toimintaan täytyy panostaa jatkossa enemmän. Järjestäytynyt rikollisuus on raakaa rikollisuutta, ja se ei armoa anna eikä näe, ja vaikka sinne välillä poliisi pääsee väliinkin, niin aina sitä yritetään sitten perustaa uusia ryhmiä ja hankkia sinne uusia jäseniä. Sen takia tietysti on tärkeätä, että yhteiskunta myös panostaa sen torjuntaan mahdollisimman paljon.

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut puuttua vielä yhteen suhteellisen pieneen asiaan, mutta koska sen alueellisesti tunnen aika hyvin, niin haluan ottaa siihen kantaa. Se liittyy tähän Rajavartiolaitoksen asiaan, jossa lisätään 200 000 euroa, joka aiheutuu Emäsalon merivartioaseman ja sataman suunnittelumenoista. Sinne on ajateltu tällaista merivartioasemaa. Se merkitsisi sitä, että Pirttisaaren merivartioasema ja Pellingin Glusholmissa sijaitseva merivartioasema lakkautettaisiin ja keskitettäisiin tänne Emäsaloon. Tässä ei sinänsä ole mitään huonoa, mutta tätä on aikaisemminkin selvitetty ja todettu se varsin ongelmalliseksi. Siellä joutuu rakentamaan täysin uuden kiinteistön, missä merivartijat toimisivat. Sen lisäksi täytyy uudistaa satama, joka on erittäin ahdas.

Kaikkein ongelmallisin asia on sitten turvallisuuskysymys, eli tämän aseman editse menisi Sköldvikin syväväylä eli Porvoon öljynjalostamoon menevä syväväylä. Kun huviveneet joutuvat suorittamaan kesäisin tullauksen merivartioasemalla, nimenomaan käytännössä kaikki Helsingin itäpuolitse Tallinnaan Viroon menevät huviveneet, ja ne pyörisivät sitten tällä syväväylällä siinä, niin siitä tulee kyllä merkittävä riski, (Puhemies: 5 minuuttia!) ja on hyvä, että turvallisuus- ja puolustusjaosto on päättänyt, että se selvittää heti vuoden alussa tämän asian, onko tämä hanke kannatettava vai olisiko järkevää kuitenkin käyttää nämä rahat toisin.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuus- ja puolustusjaoston jäsenenä otan ensiksi muutaman asian esille tästä sisäministeriön pääluokasta. On helppo yhtyä täällä niihin kiitoksiin, mitä ministeri Rajamäelle on tältä vaalikaudelta hänen toiminnastaan esitetty koskien niin poliisitointa, pelastustointa kuin koko hänen ministeriönsä toimialaa. Minusta siinä on ollut aivan oikea ote, ja hän on myöskin ottanut huomioon ne kannat, mitä eduskunnasta on viestitetty, ja herkällä korvalla kuunnellut niitä ja ennen kaikkea pannut toimeksi asioita, kun niitä on ryhtynyt eteenpäin viemään.

Tähän poliisipuoleen haluaisin todeta sen, kuten täällä edelläkin tuli esille, että järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan lisätään hieman rahaa. Mutta kun mennään poliisipuolen hallintojärjestelmään, niin valiokunta pitää välttämättömänä, että poliisihallinnon uudistukset toteutetaan lupausten mukaisesti siten, että myös paikallispoliisin palvelut turvataan tasapuolisesti läheisyysperiaatetta noudattaen. Minusta tämä on tavattoman tärkeä vahvistus vielä, ja tätä linjaa minusta ministeri Rajamäki on määrätietoisesti vienyt eteenpäin, ja tähän on helppo yhtyä.

Mitä tulee lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaan, on useammasti jo edellytetty, että tämä rahoitettaisiin tulevaisuudessa valtakunnallisena toimintana valtion talousarviosta, ja kuten tiedämme, tässä työryhmä vielä istuu, ja toivotaan, että seuraavassa hallitusohjelmassa tämä asia saadaan päätinkiin. Eihän se ole oikea taho Raha-automaattiyhdistyksen olla tukemassa tätä toimintaa, niin tärkeää kuin se on. Kaikki sitä pidämme välttämättömänä, mutta että se tasapuolisesti voisi toteutua, kyllä se kuuluu yhteisistä budjettivaroista rahoitettavaksi. Minusta on hyvä, jos se saadaan näin hoidettua.

Haluaisin myöskin antaa maahanmuuttopolitiikasta ministeri Rajamäelle tunnustusta. Hän on hoitanut sitä sillä tavalla kuin minä uskon, että suomalainen yhteiskunta tänä päivänä myöskin odottaa, että me päättäjät toimimme silloin, kun on aihetta toimia, ja tartumme myöskin niihin ongelmiin, joita tulee ulkopuolelta tähän yhteiskuntaan. Kyllä me tarvitsemme maahanmuuttajia tänne, mutta heidät pitää pystyä järkevästi ottamaan vastaan, juuri niitä ihmisiä, joilla on kaikista suurin hätä, jotka tarvitsevat apua. Mutta ei meidän pidä siihen lähteä, että me rikollista ainesta olemme tänne suinpäin ottamassa. Minusta tässä ministerillä on ollut aivan oikea ote.

Arvoisa puhemies! Muutama sana myöskin kuntapuolelta. Kun ministeri Manninen istuu aitiossa, haluan aivan samalla tavalla kiittää ministeri Mannista siitä, miten määrätietoisella otteella tämän vaalikauden ministeri Manninen on kunta-asioita hoitanut. Kaikki tiedämme, että ei kaikkien kuntien tilanne hyvä ole, mutta merkittävät parannukset perusteisiin on saatu tämän vaalikauden aikana ja ne toteutuvat asteittain. Toivottavasti seuraava kuntaministeri — mikä ettei ministeri Manninen voisi olla myöskin seuraava kuntaministeri — jatkaa tätä linjaa. Siinä on määrätietoinen hyvä ote ja ennen kaikkea nyt, kun Paras-hanke on tällä hetkellä meneillään. En olisi uskonut viime vaalien alla, että näin merkittävä kuntataloutta ja kuntarakennetta ja palveluja koskeva hanke lähtee liikkeelle kuin on nyt voinut lähteä. Minusta se on tärkeä asia myös, että oppositio on ollut mukana Paras-hankkeen viemisessä eteenpäin.

Eihän se valmis ole, mutta kun suurin osa tämän salin edustajista on myöskin kuntapäättäjiä, voimme todeta, että ei näin merkittävää kuntarakenteessa, kuntapalvelujen suhteessa, tapahtuvaa uudistusta ole ollut meidän aikanamme eikä varmaan hetkelleen tule. Nyt riippuu, totta kai, meistä kuntapäättäjistä, myöskin tästä salista, miten asioita viedään eteenpäin. Monia selvityksiä on menossa parasta aikaa. Liitoksia on syntymässä, ja näiden syntymiseenhän nyt nimenomaan Paras-hanke antaa myöskin valtion tukea, jos ne tehdään tiettyyn aikamäärään mennessä, jolloin kunnille korvataan merkittävästi niin sanottuja liittymisavustuksia. Se on tavattoman tärkeä ja hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Omalta alueeltani toteaisin sen, että meillä on menossa Seinäjoen seudulla Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron selvitystyö, joka valmistuu ensi viikon tiistaina. Sen jälkeen se asia siirtyy sitten kunnallispäättäjien vastuulle, ja uskon, että kesäkuuhun mennessä jonkinlaiset päätökset myöskin tässä suhteessa saadaan aikaan.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä selkeästi todeta, että kuntatalouden tila on vaikea ja ongelmallinen. Se on ollut tosiasiassa ehkä yhtä poikkeusvuotta lukuun ottamatta sitä 90-luvun puolivälistä alkaen elikkä lamasta alkaen. Tilanne on kuitenkin tälläkin hetkellä selkeästi parantumassa, sillä luvut kertovat, että kun vuonna 2005 vuosikate oli hiukan vajaa 1,5 miljardia, niin tänä vuonna sen arvioidaan olevan hiukan vajaa 2 miljardia euroa. Mistä sitten tämä johtuu? 2006 verotulot ja valtionosuudet kunnissa kasvoivat 7 prosenttia ja maksutulot 4 prosenttia, eli tänä vuonna. Myöskin ensi vuodelle arvioidaan, että kuntien verotulot kasvavat noin 5 prosentin luokkaa.

Se, että kuntatalous ei siitä huolimatta ole monissa kunnissa kovin hyvä, riippuu siitä, että ensinnäkin kuntien menot ovat kasvaneet erittäin voimakkaasti. Jos vertaa tuloja, voi todeta, että kansantalouden liikkumavaran puitteissa ei ole mitenkään mahdollista jatkuvasti lisätä kuntien tuloja 5—7 prosenttia vuositasolla, koska kansantalouden kasvu ei sitä yksinkertaisesti kestä. Tämän vuoksihan juuri kunta- ja palvelurakennehanke käynnistettiin, ja siinä onneksi hyvässä yhteisymmärryksessä myöskin oppositiopuolueiden kanssa on päästy kohtuullisessa määrin eteenpäin.

Haluan myöskin omalta osaltani kiittää valtiovarainvaliokuntaa siitä, että harkinnanvaraista avustusmäärärahaa on korotettu 2,5 miljoonalla eurolla. Siitä on käytetty täällä puheenvuoroja paljonkin. Haluan todeta ja vastata niihin kysymyksiin, joita on esitetty, milloin harkinnanvaraiset lopetetaan, että jos asia minun päätösvallassani on, niin ei ole näköpiirissä niiden lopettamista, koska mielestäni aina tulee olemaan kaikista järjestelmistä riippumatta sellaisia tilanteita, että tilapäisissä vaikeuksissa oleville kunnille tarvitaan harkinnanvaraisia avustuksia. Mutta toisaalta on tietysti selkeästi tunnustettava myöskin se, että nykyiset harkinnanvaraisen avustuksen jakoperusteet eivät ole täyttäneet varsinaista alkuperäistä tarkoitusta, koska liian monet kunnat ovat olleet jatkuvan harkinnanvaraisen avun tuessa, ja toisaalta voi sanoa, että se harkinnanvarainen apu ei kuitenkaan pelasta näitä kuntia.

Voisi todeta, kun täällä ed. Nepponenkin kysyi, millä ne alijäämät katetaan, kun harkinnanvaraisia ei ole, että se voi olla apu alijäämän kattamiseen, mutta ei harkinnanvaraisilla voida alijäämiä kattaa. Kyllä siinä tarvitaan muita toimenpiteitä a) valtion taholta ja b) ennen kaikkea kunnan omalta taholta. En myöskään ymmärtänyt ed. Matikainen-Kallströmin puheenvuoroa, kun hän totesi, että pitäisi lopettaa harkinnanvarainen tai että harkinnanvaraisten puute tällä hetkellä estää Paras-hankkeen toimeenpanon. Ehkä se on pikemminkin päinvastoin; joku väärinymmärrys hänellä tuli tässä asiassa. Jos halutaan ja kun halutaan Paras-hanketta edistää, niin meillähän on ensi vuoden budjetissa lähes 55 miljoonaa euroa yhdistämisavustuksiin ja seuraaville vuosille on keskimäärin budjetoitu noin 50 miljoonaa euroa neljän vuoden ajaksi. Niillä nimenomaan pyritään edistämään Paras-hankkeen etenemistä. Ensi vuoden määrärahahan merkitsee 30 miljoonan euron korotusta tähän vuoteen verrattuna.

Ed. Korhonen täällä kertoi, että ed. Manninen teki aikoinaan lakialoitteen, että indeksitarkistukset voidaan maksaa vain sataprosenttisesti, ja kysyi, missä tämä laki viipyy. Ihmettelen suuresti, että ed. Korhonen, joka on ryhmän puheenjohtaja, ei seuraa eduskunnan työskentelyä sen vertaa, että tämä laki on ollut voimassa tämän vuoden alusta ja tämän indeksitarkistuksen osalta se tulee voimaan vuoden 2008 alusta. Elikkä tämän ed. Mannisen lakialoitteen ministeri Manninen on toteuttanut. (Ed. Pulliainen: Hyvä työnjako!) — Se on erinomainen työnjako. Näin sitä saa aikaan: kun itse ehdottaa ja itse päättää, niin asiat tulevat kyllä kuntoon.

Ed. Tiilikainen kysyi, voiko tehdä jotakin sille, että Etelä- ja Länsi-Suomessa haasteellisten alueiden osuus kokonaisrahoituksesta voisi nousta. Totta kai asialle on vielä jotain tehtävissä. Alun perinhän sisäasiainministeriö esitti, että haasteellisille alueille varattaisiin määrärahasta 85 prosenttia. Neuvottelujen tuloksena Halkessa sitten hyväksyttiin alun perin, että se on 65 prosenttia. Nyt kun siellä varausmäärärahassa tapahtui muutoksia, niin toisessa Halken käsittelyssä päätettiin sitten, että se nostetaan 67 prosenttiin. Mutta totta kai sisäasiainministeriö asian esittelijänä tulee hyväksymään korkeamman osuuden, jos sellaisesta yksimielisyys löytyy, koska me olimme itse alun perin esittäneet sitä korkeampaa esitystä. Elikkä kysymys on vain siitä, löytyykö sitten poliittista halua ja tahtoa nostaa yhteisymmärryksessä. Me emme tietenkään tällaisessa kysymyksessä voi toimia muuta kuin yhteisymmärryksessä hallituksessa. Mutta kokonaisuutena kuitenkin haluaisin todeta rakennerahastokysymyksistä, että vaikka ne ovat eräiltä osin vielä auki ja on erilaisia näkemyksiä, niin kuitenkin me olemme saaneet kohtuullisen hyvän kokonaisuuden aikaan, ja uskon, että sillä pohjalla voidaan viedä myöskin alueellista kehitystä eteenpäin tulevina vuosina, sen seitsemän vuoden aikana, minkä seuraava rakennerahastokausi kestää.

Matti  Väistö  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden osalta on tapahtunut paranemista. Suunta on kääntynyt, mutta suuri ongelma on sitten eriytymiskehitys erityisesti Itä-Suomessa ja myös pienten kuntien osalta. Itä- ja Pohjois-Suomi erityisesti ovat kokonaisuutena vaikeimmassa tilanteessa. Tähänhän vastataan osaltaan tällä kunta- ja palvelurakenneuudistuksella. Siihen liittyy myös sitten tavoitteena valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, ja nyt ilmeisesti tämän osalta ministeriössä aloitellaan valmistelua. Aikanaan Pohjois-Karjala oli mukana tässä valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa, siellä tehtiin laskelmia. Näkeekö ministeri nyt, että kun käynnistetään tämä valtionosuusjärjestelmän uudistaminen tämän kunta- ja palvelurakennehankkeen mukaisesti, niin siinä voisi olla myös tällaisia alueellisia tai maakuntakohtaisia tahoja, jotka auttavat näiden huomioon otettavien (Puhemies: Minuutti!) kustannustekijöiden laskennassa ja niiden alueellistamisessa?

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kohdistan kysymykseni sisäministeri Rajamäelle, joka ymmärtääkseni aiemmin täällä on todennut, että mitä tulee poliisin ja kihlakuntien yhdistämiseen ja poliisipiirien muuttamiseen, niin mitään karttaharjoituksia ei ole tekeillä eikä suunnitteilla. Käsitykseni mukaan poliisin niukka määrärahakehitys ja tuottavuusohjelma ovat johtamassa huolestuttavaan kehitykseen. Minulla on käsissäni valtiosihteeri Salmen lähettämä esityspyyntö paikallispoliisin aluejaotuksen muuttamisesta ja toisaalta dokumentti siitä, että Etelä-Suomen läänin poliisijohto huomenna julkistaa poliisihallinnon uudistuksen, jossa muodostetaan maakuntapoliisi. Tässä lukee muun muassa, että Kymenlaakson osalta muodostetaan nykyisistä Kouvolan, Kotkan ja Haminan kihlakunnista pääpoliisiasema Kouvolaan. Vastaava suunnitelma koskee Imatraa ja Lappeenrantaa. Kun ministeri sanoi, että karttaharjoituksia ei ole tehty eikä ole suunnitteilla, niin kun nyt selvästi näin on kuitenkin tapahtunut ja on suunnitteilla, ymmärränkö ministerin kannan niin, että te toteatte, (Puhemies: Minuutti!) että teidän aikananne ainakaan näitä suunnitelmia ei toteuteta?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Mannisella oli erittäin valistunut mielipide harkinnanvaraisista valtionavuista. Sen vaihtoehtohan voisi olla vain se, että jos kunta joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, niin lisäbudjetissa kuntakohtaisesti se asia hoidetaan sen takia, että niin kuin arvoisa ministeri tietää, julkinen sektori on luottokelpoisuusluokituksessa yksi kokonaisuus elikkä kunta ei voi konkurssia tehdä elikkä se on valtion piikissä joka tapauksessa. Hyvä, että olette tuota mieltä. Sitä mieltä tulevat olemaan kaikki muutkin kuntaministerit tästä eteenpäin, koska se muu vaihtoehto on paljon byrokraattisempi.

Sitten toinen asia. Haluaisin kysyä: Kun aikoinaan, olikohan se muutama vuosi sitten, oli työryhmä, joka mietti sitä, että erikoissairaanhoidon puolella tietty määrä näitä erikoistehtäviä valtiollistettaisiin, niin mietittiinkö tässä Paras-hankkeen yhteydessä sitä, että sen työryhmän ehdotus toteutettaisiin, koska se olisi ilmeisen välttämätön?

Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Pari sanaa harkinnanvaraisesta. Voisi sanoa, että meillä on varmasti yksi ongelmallisimpia kuntia. Onneksi ja kiitos ministereille siitä, saimme harkinnanvaraista. Meillä on kyseessä yksi kansainvälinen yritys, joka maksaa tuloksensa ulkomaille, tasaa tällä tavalla, kahden vuoden aikana yhden veroprosentin verran putoavat tulot. Vielä tähän voisi lisätä, että myöskin maksetaan sitten verotulotasaukseen noin 600 000 euroa elikkä vähän enemmän kuin harkinnanvaraista saatiin, joten tässä tämä yhtälö ei aina ihan toteudu.

Mutta ministeri Manninen puhui näistä kuntien nousevista kustannuksista. Kyllä minä edelliseen puhujaan, ed. Pulliaiseen, viitaten totean, että niin kai se on, ettemme me kuntapäättäjät erikoissairaanhoidolle ja terveydenhoidolle mahda yhtään mitään. Kyllä se näin on, että lääkärit tätä maata pyörittävät. Ei sille ole mahtanut tähän mennessä kukaan, ja niin ne tulevat pyörittämään varmaan eteenkinpäin. Äsken näin juuri Mainos-tv:n uutisen, jossa Kajaanista kerrottiin siitä, miten siellä terveydenhoito on lähestulkoon ostopalvelujen varassa. Siinä sitä riittää haastetta kuntaministereille.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa tarvitaan palvelu- ja kuntarakenneuudistumista. Se on aivan välttämätön. Tulevaisuuden hyvinvointia voidaan turvata vain siten, että meillä ylipäätänsä uudistamista tapahtuu ja meillä on jaettavaa. Nykymenolla kunnat velkaantuvat korviaan myöten ja ongelmat kasaantuvat seuraaville sukupolville. Kuntaliitosten aikaansaaminen ei tietysti tee meitä autuaiksi, mutta jonkin näköistä uudistusta tuohon kuntakenttään tarvitaan.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Oli hyvä kuulla ministeri Manniselta tästä harkinnanvaraisesta, että jos hänestä riippuu, niin tätä järjestelmää ei lopeteta. Sehän on välttämätön, niin kun täällä on käynyt selvästi ilmi. Se on totta, että kuntien menot ovat kasvaneet ja kasvavat erikoissairaanhoidon myötä edelleenkin. Kysyisinkin ministeri Manniselta vielä siitä, kun nythän tässä Paras-hankkeen yhteydessä myöskin pyydettiin jo kunnilta kannanottoja siitä, mitä tehtäviä voitaisiin siirtää valtion hoidettavaksi. Ainakin omassa maakunnassani, kun kunnat siihen vastasivat, niin eipä juuri mitään, kaikki haluttiin pitää kunnilla, esimerkiksi myöskin erikoissairaanhoito. Onko todella vakavasti harkittu koko erikoissairaanhoidon ottamista myöskin valtion hoidettavaksi? Silloinhan tasapuolisuus toteutuisi tässä maassa, jos näin meneteltäisiin.

Esa Lahtela  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harkinnanvaraisesta voisi todeta sen, että tällä kierroksella, mikä nyt on jaossa, ihmettelin Pohjois-Karjalan osalta kyllä sitä, kun maakuntaliittohan pani järjestykseen meillä nämä eri kunnat ja sillä pitäisi olla paras asiantuntemus siitä, missä jamassa mikin kunta on ja millaisia toimenpiteitä on tehty, että talous tervehdytetään. Nyt sitten yllättäen, en minä tiedä, ministerin toimesta vai mistä, se päätös tehtiinkin yllättäen, että semmoiset kunnat, mitkä ovat olleet ekana siinä, on heitetty kokonaan pois ja ne ovat todella vaikeassa asemassa olevia kuntia. Toivoisi, että jotenkin kuitenkin kuunneltaisiin sitä paikallista ääntä, kun jatkossa näitä jaetaan. Ja niin kuin täällä todettiin, tätä rahoitusta tarvitaan, ei muuten tämä homma tule toimimaan.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Manninen esitti hyvin realistisen ja oikean näkökulman kuntatalouden kehityksestä ja tilasta, ja se vastaa kyllä sitä näkemystä, minkä hallinto- ja tarkastusjaosto on myöskin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esittänyt. Selvästi näköpiiri on parempi, eriytymiskehitys on ongelma ja me tarvitsemme sekä harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia että myöskin rakenteellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille ja kaupungeille usean ministeriön alaisia kehittämisvaroja, joita nyt on myöskin esitetty käyttöön.

Valitettavasti jaoston puheenjohtaja ei ollut tätä asiaa täällä esittelemässä. Mutta nyt puuttuisin tähän erityiskehitykseen, joka kuntataloudessa on olemassa. Ministeri Manniselta kysyisin seuraavaa: Kun veroprosentit ovat niin kaukana toisistaan, toki verotulotasausjärjestelmä toimii, nyt ajatellen jatkoa kunta- ja palvelurakennehanke ei välttämättä tuo lisää rahaa, mutta se tehostaa kuntien toimintaa, (Puhemies koputtaa: Minuutti!) niin onko tarkoitus, että tulevan vaalikauden kehystä ajatellen varaudutaan rahallisesti myöskin tähän palvelujen kysyntään (Puhemies koputtaa: Minuutti!) ja väestön ikääntymisestä aiheutuviin menoihin?

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakenneuudistus on eittämättä tämän vaalikauden yksi tärkeimmistä uudistuksista, ja kyllä siinä kiitoksen paikka kuuluu ministeri Manniselle epäilemättä, vaikka tietysti yksityiskohdista puolueitten välillä on erimielisyyksiä. Nyt hallintovaliokunnan mietintö on hyvin perusteellinen ja huolellinen ja tulee varmaan lähiaikoina tähän saliin. Minä kysyisin arvoisalta ministeriltä, kun on vaalit tulossa ja saattaa olla jopa niin, että poliittinen värikartta vaihtuu ja toivon mukaan vaihtuu, niin miten ministeri ammattilaisena — tällä tarkoitan hänen aikaisempaa uraansa — ajattelee tämän hallituksen aikana toimittavan niin, että tällaisessakin tilanteessa tämä uudistus toimii niin, että ei mitään tyhjäkäyntiä pääse tapahtumaan? Aiotteko tehdä vielä tämän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen täällä hyväksymisen jälkeen joitakin (Puhemies koputtaa) aloitteita ja esityksiä, miten jatkossa toimitaan?

Sirpa  Paatero  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan vielä näistä aluekeskusrahoituksista. Haasteellisten alueiden pienempi prosentti on yksi kysymys, jonka haluaisin nostaa uudelleen esille. Siitä on varmaan jo tänäänkin puhuttu, mutta jos se on kerran vielä päätöstä vaille, niin kuin kaikki muutkin tässä budjetissa, niin toivon, että se voitaisiin vielä käsitellä. Mutta suurempi huoli on tällä hetkellä myöskin nämä kuntien omavastuuosuudet, joista olen saanut kuulla, että meidän alueellamme se tarkoittaisi kunnille noin 40 prosentin omavastuuosuutta, kun esimerkiksi Pohjois-Suomen prosenttiosuus olisi noin 15. Se on varsin rankka tilanne, koska kunnat eivät ole varautuneet tällaisiin korotuksiin näissä omavastuuosuuksissa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Mannisen vastaus tai kuvaus Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelmarahoituksen jaosta oli hyvä ja valaiseva. Kysyn kuitenkin: Jos nyt poliittista yhteisymmärrystä tarkoituksenmukaisemman jaon aikaansaamiseksi ei löydy tällä hallituskaudella, niin voidaanko kesken tuon ohjelmakauden näitä jakoperusteita muuttaa, jos tulevalla hallituksella olisi hiukan parempi ymmärrys tästä asiasta?

Toinen kysymys sitten. Kun kerran sisäministeri esitti tuota 85 prosentin osuutta haasteellisimmille alueille, niin ilmeisesti sitten toinen suuri hallituspuolue katsoi, että sen ei tarvitse olla näin. Kysymys ministeri Rajamäelle, joka käsittääkseni on tässä ministerivaliokunnassa jäsenenä: Ovatko Kymen vaalipiirin demariedustajat teille tuoneet (Puhemies koputtaa: Minuutti!) esille huolen oikeammista jakoperusteista?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ilmaisin ajatukseni puheenvuorossani vähän huonosti. En suinkaan tarkoittanut, että harkinnanvaraisilla alijäämiä kuitataan, vaan jos ei kunta saa talouttaan kuntoon, niin se ei pääse alijäämiäänkään kattamaan. Todellisuudessa kyllä kuntatalous on mennyt erittäin huonoon suuntaan. Toivottavasti Paras-hanke tuo helpotusta. Mutta kun täällä puhuttiin erikoissairaanhoidosta, miksi tähän ei liitetty erikoissairaanhoitoa ja sairaanhoitopiirejä mukaan? Me tiedämme kyllä jotain, mutta miksi ei tätä tullut, koska sieltä tulevat kaikkein suurimmat rahalliset ongelmat kunnille tällä hetkellä?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kaksi kysymystä.

Ensinnäkin kun nyt muuttotappiokunnissa on selkeästi syy huonoon talouteen siinä, että veronmaksajat ovat muuttaneet muualle ja työpaikat ovat menneet myös näihin kasvukeskuskuntiin, jotka taas kärsivät tästä valtavasta väestötungoksesta täällä, niin ensimmäinen kysymys: Onko keskusteltu palvelurakennehankkeen yhteydessä siitä, että elinkeinojen kehittämiseen tulisi panostaa tulevassa hallitusohjelmassa ja tulevissa hallitusohjelmissa ja budjeteissa, että saataisiin uusia työpaikkoja koko Suomeen, mikä tervehdyttäisi kuntataloutta? Se on se ainoa keino.

Ja toinen kysymys. Valtionosuusjärjestelmää ollaan uusimassa. Kun sitä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan, niin siinä on se vaara, että pienet kunnat, joissa on erikoinen väestörakenne lähinnä ikääntymisen takia ja muuttoliikkeen takia, väkisin joutuvat kärsimään, kun tämä huomioon ottava järjestelmä muuttuu paljon kovakouraisemmaksi. (Puhemies koputtaa: Minuutti!) Onko tämä otettu huomioon?

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Manninen on todella hoitanut ministerikautensa tehtävät erittäin hyvin, ja tämä kunta- ja palvelurakenneuudistus kertoo sen, että kun valtion menot ovat tällä hetkellä alle 2 prosenttia ja kuntien menot reilusti yli 5 prosenttia, niin uskon, että tämän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kautta kuntien menoja saadaan kuriin. Mitä tulee kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin, niin totean, että ei ole oikein, että vuodesta toiseen samat kunnat nostavat niitä harkinnanvaraisia avustuksia. Ministeri Manninen, kysyn teiltä: Eikö kuntien itsensä pitäisi laittaa palvelurakenne kuntoon sillä tavalla, ettei jatkuvasti näitä avustuksia pyydettäisi?

Arvoisa puhemies! Vielä yksi kysymys ministeri Manniselle: 12 vuotta eduskunnassa olleena olen aina esittänyt, että valtion haltuun siirretään erikoissairaanhoito sillä tavalla, että valtion keskussairaalat tulevat valtion omistukseen Norjan mallin mukaan. Sen jälkeen kuntien velkarasitus huomattavasti alenee (Puhemies koputtaa: Minuutti!) ja me voisimme budjettivaroin hoitaa tämän asian sitten jatkossa.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Ed. Väistö kysyi tässä, onko valtionosuusuudistuksen valmistelussa mahdollista tavallaan ottaa tämmöisiä alueellisia laskelmia mukaan. Ensinnäkin voi todeta, että kun valtionosuusuudistusta tehdään, niin totta kai siinä lasketaan koko ajan alueellisesti ja tehdään ihan kuntakohtaisia koelaskelmia ja sitten jos halutaan erikseen kokeilla tiettyjä menetelmiä tai perusteita, niin siihen voidaan tietysti ottaa joitakin alueita. Sen vuoksi voisin sanoakin, että meillähän oli virkamiestyöryhmä, joka teki erilaisia laskelmia siitä, että jos tehdään näin, niin mitä tapahtuu, ja jos tehdään näin, mitä tapahtuu silloin, ja siitä on alueelliset laskelmat. Nyt kuulin äsken, että siellä alueella on nostettu hälyä siitä. Se on aivan turhanpäiväistä, koska siinä on tehty vain erilaisia vaihtoehtolaskelmia. Kukaan osapuoli ei ole millään tavalla sitoutunut mihinkään näistä, vaan tarkoitus on, että vuoden alusta asetetaan sitten uusi ryhmä, joka rupeaa tekemään varsinaisia valtionosuusuudistuskaavailuja, ja siltä pohjalta sitten uudistus aikoinaan tehdään.

Täällä ed. Pulliainen kysyi — ja eräät muutkin edustajat siihen viittasivat, Kuosmanen viimeksi — tästä erikoissairaanhoidosta. Ensinnäkin voi todeta, että kyllä tämä erikoissairaanhoidon tiettyjen kalliiden hoitojen siirtäminen valtiolle on ollut esillä Paras-hankkeessa ja osa on edelleenkin avoinna. Siellä on muun muassa — se ei varsinaisesti erikoissairaanhoitoon kuulu, tai tänä päivänä kuuluu kylläkin — hengityshalvauspotilaiden osuus. Sitten myöskin vammaishuollon osalta, jonka kustannukset ovat, jos henkilökohtainen avustaja -järjestelmä tulee, yli 400 miljoonaa euroa, on selvittelyn alla, miten sen kustannukset mahdollisesti jaettaisiin. Myöskin vankimielisairaaloiden kustannukset ovat edelleen avoinna, ja niiden osalta tullaan tekemään vielä tämän hallituksen aikana päätöksiä siitä, mitä aiotaan niiden osalle tehdä.

Sen sijaan se vaihtoehto, että siirretään kokonaan erikoissairaanhoito valtiolle, on hylätty, koska siinähän syntyy sellainen tilanne, että kunnat pyrkisivät sen jälkeen siirtämään kustannuksia valtiolle ja valtio kunnille, jolloinka potilaat ovat ne, jotka kärsivät siitä asiasta. Elikkä jos tälle tielle lähdetään, silloin pitää koko terveydenhuolto siirtää valtiolle, enkä pidä sitä kyllä hyvänä ajatuksena. Minusta tärkeämpää olisi se, että olisi näitä terveydenhuollon maksuperusteita voitu muuttaa, mutta siitä ei yhteisymmärrystä löytynyt, jolloinka kaikki nämä kalliit hoidot olisi tullut tasattua suurten alueiden kesken, niin kuin Kainuussa tehdään tänä päivänä, mutta siitä ei valitettavasti yhteisymmärrystä löytynyt. Samoin tämä niin sanottu aluekuntamallihan perustui siihen, että nämä kalliit kustannukset olisi tasattu aluekuntatasolla ja sitten nämä pienet kustannukset olisi sitten hoidettu siellä lähikunnissa tai lähinnä nykyisissä kunnissa, mutta se ei valitettavasti saanut kannatusta. En tiedä, eikö sen ideaa ymmärretty, vai mitkä ovat syyt, mutta se ei tullut tässä yhteydessä hyväksytyksi.

Ed. Nousiainen totesi veroprosenteista ja sitten siitä, onko tarkoitus tässä palvelukysyntä ja ikääntyminen ottaa huomioon. Se varmasti tullaan ottamaan huomioon silloin, kun hallitusohjelmaa tehdään, niiden taloudellisten kehysten puitteissa, mitä on olemassa, ja tietysti, kun seuraavaa hallitusohjelmaa laaditaan, siinä täytyy varautua myöskin tämän kustannuskehityksen korvaamiseen, josta ei ollut tietoa tätä hallitusohjelmaa tehtäessä. Nyt minulle on kyllä vakuutettu, että tieto on olemassa, kun seuraavaa hallitusohjelmaa ollaan tekemässä.

Ed. Vielma kysyi, aiotaanko jatkaa tämän Paras-hankkeen toimeenpanoa, ettei tule tyhjäkäyntiä nyt, kun eduskunta lain hyväksyy ja vaalit tulevat väliin. Nimenomaan on tarkoitus jatkaa niin, että heti kun laki tulee voimaan, annetaan asetukset siitä, miten suunnitelmat tehdään, annetaan asetukset siitä, minkä kuntien osalta valtio puuttuu peliin, ja tarkoitus on, että jo kevätkauden aikana pannaan työn alle vaikeimpien kuntien osalta tämä talouden tervehdyttämisprosessi. Myöskin tämä valtionosuusuudistushanke on tarkoitus panna vireille tuossa vuoden alussa. Elikkä ajatus on, että tämä asia etenee niin nopealla vauhdilla kuin mahdollista, ja sen takia me olemme pyrkineet yksimielisyyttä täältä hakemaankin, että mahdolliset hallituspuolueiden vaihdokset eivät vaikuta viivyttävästi eivätkä muutenkaan oleellisesti tähän prosessiin. Seuraava tarkastuskohtahan on tavallaan vasta vuonna 2009, jolloin valtioneuvoston selonteko annetaan, ja siihen saakka pitää tehdä kiivaasti töitä.

Täällä puhuttiin kuntien omavastuuosuudesta alue- ja rakennepolitiikassa. Tämä on tällä hetkellä selkeä ongelma, mutta sen ei välttämättä tarvitse olla ehkä niin suuri kuin miltä se näyttää paperilla. Tällä hetkellähän kansallisen rahoituksen jako on 80 valtio ja 20 kunnat. Budjettikäsittelyn yhteydessähän on kirjattu, että se on 75 valtio ja 25 kunnat, ja se on alueittain vaihdellut tämänkin rakennerahastokauden aikana. Todellisuus on, että jos katsotaan, miten kuntarahoitus on toteutunut tämän kauden aikana, se on toteutunut noin 140—160-prosenttisesti eri alueista riippuen. Mehän olemme Halkessa hyväksyneet ponnen, joka lähtee siitä, että vuonna 2008 arvioidaan, miten kehitys on tapahtunut, ja silloin päätetään, onko tarvetta tämän suhteen muuttamiseen, kun nähdään käytännön kehitys.

Ed. Tiilikainen kysyi myöskin, voidaanko kesken ohjelmakauden muuttaa tätä jakoa haasteellisten ja muiden alueiden välillä. Periaatteessa kyllä voidaan, mutta se on sellainen asia, joka joudutaan kirjaamaan EU:lle menevään ohjelmaan, ja se edellyttää sitten ohjelman muutosta ja sen notifiointia sitten Euroopan unionin komissiossa. Eli se on mahdollista, mutta siihen vaaditaan sitten lupa tuolta komissiolta.

Ed. Hoskonen kysyi, onko tämä elinkeinojen kehittäminen esillä. Kyllä me koko ajan olemme painottaneet elinkeinojen kehittämisen tärkeyttä. Paras-hankkeessahan se ei virallisesti pykälissä esiinny, ja se johtuu siitä, että kun se on, ainakin lainausmerkeissä, vapaaehtoinen tehtävä kunnille, niin me emme ole näitä vapaaehtoisia tehtäviä lähteneet lailla säätämään. Mutta sehän on koko terveen kuntatalouden perusta, että elinkeinotoiminta kehittyy riittävän hyvin.

Mitä tulee siihen, ed. Kuosmanen, vielä, että samat kunnat saavat jatkossakin harkinnanvaraista, tänä vuonna me teimme sellaisen ratkaisun, että niistä kunnista noin kahden kolmasosan osalta, jotka olivat saaneet vähintään viimeisenä kolmena vuonna harkinnanvaraista, hylättiin, vaikka ne olisivat muutoin täyttäneetkin nämä kriteerit. Mutta olen vain kuullut, että ed. Tenniläkin on kuulemma jättänyt tämän vuoksi eduskuntakyselyn, että on hylätty tällaisia hakemuksia. Monenlaisia mielipiteitä eduskunnassakin näyttää tämän suhteen olevan.

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Puhemies! Ottaen huomioon sisäisen turvallisuuden ministeriön käyttämän ajan jo tänään ja lisäksi toimivaltaerot ja valmisteluvastuut puhun ihan lyhyesti.

Ensinnäkin totean, että käyty keskustelu sisäasiainministeriön osalta ja turvallisuuteen liittyviltä osin on ollut kyllä hyvin ajoitettua. Aamulla tapaan, kuten jo aikaisemmin mainitsin, Rajavartiolaitoksen komentajat yhteisessä neuvottelussa, ja sen jälkeen ovat lääninpoliisineuvokset sekä valtakunnan poliisin päälliköt koolla poliisihallinnon ohjausryhmässä. Siellä nimenomaan tämän poliisihallinnon rakenneryhmän eli niin sanotun pora-ryhmän vetäjä, valtiosihteeri Salmi, esittelee tilannekuvauksen tästä valmistelusta poliisihallinnon osalta. Minkälainen terä lienee, se esitellään huomenna.

Lääninpoliisi on tehnyt ehdotukset omalta osaltaan, antanut lausunnot, ja ne ovat julkisia huomenna, ovat lääninpoliisien lausuntoja, ei työryhmän esityksiä, saati sisäasiainministerin päätöksiä. Tämä on syytä muistaa. Minusta on hyvä, että laaja-alainen poliisin toiminnallisista edellytyksistä lähtevä valmistelu tulee myöskin tällä tavalla avoimeksi, että lääninpoliisi joutuu tulemaan ulos, esittämään oman näkemyksensä.

Sen jälkeen valtiosihteeri Salmen työryhmä muun muassa poliisijärjestöjen ym. edustajien kanssa arvioi näitä linjauksia, ja lopulta ministeri poliisiylijohtajan esityksestä tulee arvioimaan, minkälaisiin ratkaisuihin päädytään. Tältä osin olen moneen otteeseen tänään ja viime torstaina käynyt läpi omaa lähestymistapaani.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Poliisin määrärahat ovat todellakin kova kysymys. Hallitus on moneen otteeseen kertonut, että poliisien määrä pidetään vuoden 2002 tasolla. Tästä on kuitenkin jouduttu joustamaan. Paikallispoliisin resursseja on jouduttu ohjaamaan huumeitten ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, ja tämä on ollut suoraan pois poliisien kenttätyöstä.

Kansalaisten perusturvallisuudesta ei pidä kuitenkaan leikata. Haja-asutusalueilla poliiseilla on usein käytössä vain yksi partio ja välimatkat saattavat olla usein kymmeniä kilometrejä partioitten välillä. Kaakkois-Suomen osalta poliisin resurssit ovat monella paikkakunnalla pahasti alijäämäiset. Esimerkiksi Lappeenrantaan, Kotkaan ja Kouvolaan tarvittaisiin lähes 1,5 miljoonaa euroa lisäpanostusta, jotta perustarpeet tulisi katettua.

Kuluvalle vuodelle saatiin lisärahoitus vasta loppuvuodesta, mutta se ei voi olla pitkällä tähtäimellä toimiva järjestelmä ja toimivaa taloudenhoitoa. Poliisin resurssit pitää suunnitella kestävästi koko toimintavuodelle. Nykymallilla monen määräaikaisen poliisin työsuhde päättyy alkuvuonna ja vasta loppuvuoden puolella hänet voidaan uudelleen palkata. Siinä ei ole mitään järkeä.

Poliisin resurssien vähentyminen ei ole vielä vaikuttanut merkittävästi perusturvallisuuden tasoon tai poliisin rutiinityön tuloksiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö piakkoin ole odotettavissa tason merkittävää heikkenemistä. Sen jälkeen nykyisen tason saavuttaminen voi olla aikaa ja rahaa vaativaa työtä. Poliisin määrärahojen jaossa on pidettävä huolta, että se on tulevaisuudessakin kestävällä pohjalla.

Arvoisa puhemies! Suomen puolivuotinen Euroopan unionin puheenjohtajuuskausi huipentuu parhaillaan Brysselissä järjestettävään huippukokoukseen. Vuodenvaihteessa vetovastuu siirtyy Saksalle ja me palaamme takaisin arjen harmauteen, mutta miten käy niille lähes sadalle poliisille, jotka palkattiin Poliisikoulusta EU-puheenjohtajuuskauden ajaksi? Heistä ilmeisesti vain muutamalle on tiedossa poliisitehtäviä tammikuun alussa.

Poliisin resurssipula on ajanut useat poliisilaitokset määräaikaisten työsuhteiden lopettamiseen ja avoimien virkojen täyttämättä jättämiseen. Samaan aikaan kuitenkin uusia poliiseja valmistuu ja edessä on työttömyys. Lähivuosien aikana poliisissa on kuitenkin käynnistymässä todellinen eläkerumba, mutta siitä ei ole vielä helpotusta näille sadalle puheenjohtajuuskauden pätkäpoliisille. Hallituksen on syytä pikaisesti selvittää näiden poliisien työllistymisen varmistaminen, sillä heidän työpanostaan tullaan myöhemmin tarvitsemaan todella kovasti.

Arvoisa puhemies! Muutama sana pelastustoimesta. Hätäkeskukset puhuttivat vielä muutama kuukausi sitten erittäin paljon. Nyt tilanne näyttää hetkellisesti rauhoittuneen. Hallituksen on kuitenkin pidettävä huoli, että vastaavanlaiset kansalaisten perusturvallisuuteen erittäin merkittävästi vaikuttavat ongelmat eivät pääse toistumaan.

Toinen viime aikoina puhuttanut turvallisuusongelma koski Kaakkois-Suomen pelastustoimen ongelmia, kun alueen päätiet olivat rekkajonojen takia ruuhkautuneet erittäin pahoin. On selvää, että rekkajonojen osalta tärkeimmät vastaukset tilanteeseen tulevat liikenneministeriön toimesta, mutta pelastustoiminnan osalta sisäministeriön on syytä aktiivisemmin parantaa alueen kansalaisten turvallisuutta. Nyt ambulansseilla ja paloautoilla oli suuria vaikeuksia päästä kohteisiinsa, kun ne eivät mahtuneet liikkumaan rekkakolonnien seassa. Tilanne raja-alueilla ei tule helpottumaan lähiaikoina, sillä varsinkin vuodenvaihteessa jonot tuppaavat vain kasvamaan ja liikenneministeriöstä saatavat ratkaisut tuovat helpotusta aikaisintaan ensi kesäksi.