Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti tästä puolustusministeriön hallinnonalasta. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja on hyvin selkeä. Sen voi pelkistää yhteen lyhyeen lauseeseen: toimintakykyisellä sotilaallisella maanpuolustuksella tuetaan viisasta ulkopolitiikkaa. Muuttuvissa kansainvälisissä olosuhteissakin tärkein tehtävä on silloin Suomen itsenäisyyden takaaminen ja kansan vapauden puolustaminen. Tämä vaativa tehtävä hoidetaan nyt sotilaallisesti liittoutumattomana nykyaikaistettavalla, koko maahan ulottuvalla alueellisella puolustusjärjestelmällä. Sen perustan muodostaa uskottava asevelvollisuus- ja reserviläisjärjestelmä. Sitä tukee aktiivinen, mutta järkevä kansainvälinen yhteistyö. Kaikella tällä on yhteiskunnan hyvinkin laaja hyväksyntä kansan syvimpiä rivejä myöten.

Merkittävä asia tässä kokonaisuudessa on toimiva asevelvollisuus- ja reserviläisjärjestelmä, ja siihen liittyy tämä yleinen asevelvollisuus, jota on tässä välillä arvosteltukin. Se kattaa koko kansan, nuorison, ja takaa sen, että reservi on varsin tehokkaasti käytettävissä. Millä muulla tavalla voisimme saada eri alojen osaajat niin hyvin Puolustusvoimien käyttöön, kun tarve vaatii? Esimerkiksi lääketieteen, ict-tekniikan ja monen muun alan erikoisosaajat ovat Puolustusvoimien käytettävissä silloin, kun tilanne niin vaatii.

Tämä on hyvin suomalainen ratkaisu. Se on osoittanut vahvuutensa historian kuluessa, ja uskon, että näin myös tapahtuu tulevaisuudessa. Meidän yhteinen tehtävämme on huolehtia, että Puolustusvoimiemme resursseista on riittävästi huolehdittu myös tulevaisuutta varten, että pystymme sekä materiaalisesti että koulutuksellisesti varautumaan niihin asioihin, mihin tarvitaan.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Kun olen täällä monessa kohdin arvostellut hallituksen budjettiesitystä ja valiokunnan mietintöä, niin haluan nyt todeta, että tältä osin kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen eikä meillä ryhmänä ole mitään muutosesityksiä tähän pääluokkaan. Mutta pidän kyllä tärkeänä, että puolustusministeri Kääriäisen esiin nostama huoli määrärahojen tarpeen kasvamisesta tulevalla vuosikymmenellä tulee ottaa vakavasti. Täällä mietinnössäkin todetaan, että asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että rahoitusvaje materiaalihankinnoissa on vuoteen 2012 mennessä noin 900 miljoonaa euroa. Jotta meillä jatkossakin on todellakin uskottava puolustusjärjestelmä, niin tämä on varmasti yksi kysymys, johon koko poliittisen järjestelmän on otettava vahvasti kantaa.