Arvoisa puhemies! Talousneuvoston sihteeristön tekemässä globalisaatioraportissakin pohditaan eri alueitten menestystekijöitä. Ehdoton vaatimus on, että jokaiselle menestyvälle seutukunnalle liikenneyhteydet ovat kunnossa, ja tämä koskee yhtä lailla maantie-, rautatie- kuin tietoliikenneyhteyksiäkin. Parhaillaan Suomessa valmistellaan rataverkkosuunnitelmaa vuodelle 2030 ja raideliikenteen suosion voi olettaa kasvavan tulevaisuudessa muun muassa ympäristötekijöitten vuoksi. Tällä ja ensi viikolla taistelemme täällä eduskunnassa riittämättömien määrärahojen kanssa, ja se konkretisoituu hyvin paljon juuri liikennehankkeisiin.

Kuinka liikenne- ja viestintäministeriö aikoo varmistaa sen, että rataverkkosuunnitelmaa valmistellaan nimenomaan strategisista lähtökohdista ja että asianosaiset pääsevät tuomaan kantansa esille jo valmisteluvaiheessa?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa herra puhemies! Todellakin liikenneyhteyksillä on erittäin tärkeä merkitys silloin, kun puhutaan alueiden menestymisestä, ja tämähän on todettu täällä eduskunnassakin esimerkiksi tätä budjettikeskustelua käytäessä. Tässä budjetissa, joka on käsittelyssä, mielestäni on kyllä liikennepuolella hyvin suuria edistysaskelia. Ensi vuonna alkaa kymmenen isoa investointia eri puolilla Suomea. Niistä kuusi on tiepuolen investointeja ja kolme ratainvestointeja. Juuri tänä syksynä olemme avanneet merkittävän uuden yhteyden, Kerava—Lahti-oikoradan, joka osaltaan nopeuttaa raideliikenteen toimintaedellytyksiä.

Ja sitten eduskunnassa on ollut käsittelyssä ratalaki, jossa nimenomaan nyt painotetaan sitä, että täytyy kuulla kaikkia alueen toimijoita, silloin kun ratasuunnitelmista päätetään.

Arvoisa puhemies! Lapissa on paljon lupaavia kaivoshankkeita. Matkailu kehittyy myönteisesti, ja Lapin sijainti Barentsin alueella on hyvin keskeinen. Murmanskissa ovat liikkeellä jätti-investoinnit, ja muun muassa hollantilaiset ovat tutkineet mahdollisuutta avata uusi ratayhteys Sallasta Kantalahteen. Ratahallintokeskuksen suunnitelmien mukaan Lapissa, jolle rautatieyhteydet ovat äärimmäiset tärkeitä, lakkautettaisiin Kolarin, Äkäsjokisuun sekä Sallan ratayhteydet eikä Kemijärven yhteyttä sähköistettäisi. Kuitenkaan näiltä alueen kunnilta ei ole pyydetty edes lausuntoa lakkautussuunnitelmista. Miksi näin? Ja kuinka liikenne- ja viestintäministeri aikoo huomioida rataverkkosuunnitelmissa sen, mitä tapahtuu lähialueella maan rajojen ulkopuolella?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa tämä Ratahallintokeskuksen suunnitelma, joka koskee nyt ilmeisesti, ymmärsin, että ed. Mustajärvi viittaa tähän vähäliikenteisten ratojen suunnitelmaan, se on Ratahallintokeskuksen arvio siitä, mikä on näiden ratojen tulevaisuus. Sitä ei ole käsitelty oikeastaan millään poliittisella tasolla, ja se tulee varmasti olemaan yksi niitä asioita, joita tulee tuossa ensi kevään hallitusohjelmaneuvotteluissa esille otettavaksi.

Sitten Lappia koskien täytyy huomata se, että nyt nimenomaan, koska nämä liikenneyhteydet ovat esimerkiksi matkailuelinkeinolle ja myös muille hankkeille, joihin edustajakin viittasi, hyvin tärkeitä, niin vastikään on perustettu työryhmä, joka pohtii ei vain pelkästään raideliikenteen, vaan kaikkia Lapin liikenneolosuhteita, jotta saataisiin tämä paikallinen näkemys, joka on mielestäni erittäin tärkeä, myös tähän tulevaan päätöksentekoon mukaan.

Arvoisa puhemies! Jatkaisin tällä raideliikenneteemalla. Itse liikun aika paljon tuolla Tampere—Pori-suunnassa, ja siellä siirryttiin tämän vuoden aikana lättähattuaikaan uudestaan, kun viimeinenkin ic-vuoro sieltä lopetettiin, ja syynä oli kuulemma ilmeisesti se, että voidaan tukea vähäliikenteistä liikennettä silloin kun se tapahtuu tavallisilla junilla, mutta ei voida tukea silloin, kun se tapahtuu ic-junilla. Kun kuitenkin on myöskin annettu sellaista tietoa, että ic-juniakin olisi käytettävissä, niin mihin järkeen perustuu sellainen päätös, että kannattamatonta ic-liikennettä ei voida tukea, mutta kannattamatonta lättähattuliikennettä voidaan tukea?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Tässä tietenkin silloin, kun harkitaan sitä, minkälaisia ratkaisuja tehdään tuetun liikenteen osalta, joudutaan ottamaan huomioon hyvin monenlaisia eri seikkoja. Valitettavasti se resurssi, jota meillä on tähän niin sanottuun ostoliikenteeseen raidepuolella käytettävissä, se on kohtuullisen niukka, ja silloin pitää miettiä hyvin tarkasti sitä, mihin, minkälaisille yhteyksille sitä julkista panostusta laitetaan.

Tähän kysymykseen siitä, millaisella kalustolla tätä liikennettä sitten tehdään, niin se on varmasti myöskin liikennöitsijän asia, ja tässä mielessä en osaa tarkasti vastata siihen, mikä perustelu tähän edustajan kysymykseen on sitten ollut johtamassa, mutta tulen kyllä selvittämään tämän. Tämä on ensimmäinen kerta, kun minä tästä kuulen.

Arvoisa puhemies! Olisin yleisemmin todennut, miten ministeri Huovinen aikoo pitää huolta junaliikenteen kilpailukyvystä ja raideliikenteen kilpailukyvystä yleensä. Perusradanpidon määrärahat ovat edelleen riittämättömät. VR on nostamassa lippujen hintojaan ja junien ravintolapalveluita ollaan ajamassa alas. Tämäkö on hallituksen politiikkaa junaliikenteen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn takaamiseksi? Olisin kysynyt ministeri Huoviselta, mitä hallitus aikoo tehdä näille ongelmille.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kuten olemme täällä jo aikaisempinakin kertoina keskustelleet, niin tämän kuluneen syksyn aikana raideliikenteessä on todella ollut ongelmia, mutta kyllä korostaisin myös sitä kasvua, joka esimerkiksi matkustajaliikenteessä on tapahtunut. Ei se nyt ihan varmasti sinne ole itsestään tullut. Se on osoitus siitä, että raideliikenne on kilpailukykyinen, ja meidän tietenkin täytyy pitää huolta siitä, että se on jatkossa vielä enemmän.

Mutta esimerkkinä olkoon tämä Kerava—Lahti-oikorata, joka on iso investointi. Se on nopeuttanut näitä yhteyksiä merkittävästi. Ja kyllä minä väitän junan käyttäjänä, että kyllä sillä on merkitystä, että matka-aika huomattavasti nopeutuu. Tämän tyyppisiä investointeja meidän pitää jatkossakin olla tekemässä. Hallitus on jo talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa käsitellyt raideratkaisuja, esimerkiksi ottanut kantaa siihen, että valtio on mukana Espoon metron tulevissa rakennuskustannuksissa omalla osallaan. Lisäksi olemme myöskin keskustelleet kehäradasta, joka toisi tämän tärkeän yhteyden tuonne lentoasemalle. Eli kyllä raideliikenteeseen on tällä hallituskaudella, (Puhemies koputtaa) mukaan lukien nämä ensi vuoden hankkeet, panostettu merkittävästi.

Puhemies! Jos oikein ymmärsin tuossa, niin ministeri sanoi, että ei ole vielä pantu pistettä sille rataverkon osuudelle, joka todellakin tulee sähköistyksen piiriin, ja tämä oli tärkeä viesti, sillä kyllä on erittäin tärkeää, että esimerkiksi Lapin osalta sekä matkailun että kaivostoiminnan laajenemisen vuoksi saadaan nämä pitkät ratayhteydet esimerkiksi myös Kolariin sähköistettyä. Sieltä tulee painetta, jopa naapurimaista, sekä Norjasta että Ruotsista. Siinä ihan rajan tuntumassa on Ruotsin puolella Norrbottenissa avautumassa yksi kaivos, jonka malmi kuljetettaisiin todennäköisesti Suomen puolen rataa pitkin. Ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat esittäneet siellä laskelmia, että heillä tulisi merkittäviä kuljetuksia satamiin noita ratoja pitkin. Onko todellakin näin, kuten ymmärsin, että näihin sähköistysasioihin palataan eikä niille ole pantu pistettä siihen kohtaan, että tämän pitemmälle ei sähköistyksessä edetä, mihin on tällä hetkellä päästy?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Todellakin ihan hiljattain julistettiin avatuksi myöskin tuo Kainuuseen menevä sähköistys, eli tämäkin on yksi osoitus siitä, että tässä on tehty hyvin paljon tällä hallituskaudella. Mutta tämän ohjelman jatkamisen osalta tulevan hallituksen täytyy mielestäni sitten käydä tämä lista näistä mahdollisista tulevista sähköistyksistä läpi. Siellähän on monia, monia hankkeita mukana näillä listoilla. Itse ainakin olen sitä mieltä, että jotta raideliikennettä voidaan tulevaisuudessakin kehittää, niin nämä on hyvin tarkkaan tutkittava.

Arvoisa puhemies! Ministeri on jo luvannut Lahti—Luumäki-rataosuuden, ja se on varmasti tulossa tai siis rakenteilla, mutta kysyisinkin ministeri Huoviselta:

Mikä on tilanne tämän Luumäki—Imatra-rataosuuden kohdalla?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Suunnitelmia on tehty, ja mielestäni tämä yhteys tuonne itään päin on tavattoman tärkeä. Meillä tämä kauppa, niin kuin olemme nähneet täällä tieliikennepuolella, tuonne itään on kovassa kasvussa ja liikenne sitä myöden. Sen vuoksi minusta pitäisi myöskin näitä raideratkaisuja harkita, jotta voisimme ehkä pikkusen sitä raskasta liikennettä siirtää tuolta tieliikenteen puolelta myöskin tänne raiteille. Sen vuoksi tämäkin hanke, johon edustaja viittaa, pitää tietenkin viedä mahdollisuuksien mukaan eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää tulevan vuoden tulo- ja menoarvioon kymmenen uutta väylähanketta ja 800 miljoonan sopimusvaltuutta, mutta käytännössä kuitenkin tämä punamultahallitus sitoo seuraavan tulevan hallituksen kädet niin, että vuosille 2008—2009 ei voi suunnitellakaan edes yhtään uutta väylähanketta. Kysyn ministeri Heinäluomalta:

Onko tämä nyt oikein sitten tulevaa hallitusta kohtaan, että seuraavan kolmen vuoden aikana uusia hankkeita ei ollenkaan käynnistetä Suomessa näiden edellisten lisäksi?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmanen on siinä ihan oikeassa, että todellakin meillä on poikkeuksellisen paljon päätöksiä, joilla tulee olemaan vielä jatkoa ensi vaalikauden osalta, ja myös päätöksiä, jotka on tarkoitus aloittaa ensi vaalikaudella. Tämän taustallahan on aito tarve. Täällä jo viitattiin myös tuoreisiin selvityksiin, joissa korostetaan liikenneyhteyksien merkitystä sekä kansalaisten kannalta, mutta myös alueiden kilpailukyvylle ja koko Suomen menestykselle. Eli on poikkeuksellisen hyvät perusteet sille, että käytämme voimavaroja yhteyksien parantamiseen. Tämä koskee tietysti yhtä hyvin raideliikennettä, ja aivan erityisesti sitä, mutta myös tieliikennettä ja satamia.

Eduskunta on omassa ponnessaan viime budjetin käsittelyn yhteydessä edellyttänyt, että hallitus käy lävitse mahdollisuudet ykköskorin toteuttamiseen vielä tämän vaalikauden aikana. Ja kun hallitus teki päätöksen kymmenestä uudesta infrahankkeesta, se nojautui juuri tähän eduskunnan yksimieliseen tahtoon, jossa haluttiin, että näitä hankkeita vauhditetaan. Tässä hallitus on toteuttanut koko eduskunnan tahtoa, sekä hallituspuolueiden että opposition viime joulukuussa ilmaisemaa tahtoa.

Arvoisa herra puhemies! Näitä infrastruktuurihankkeita ja erityisesti raideliikennehankkeita, joita alkuperäinen kysymys koski, pitää tietysti tarkastella myös Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Minusta olisi nyt hyvä kuulla hallituksen arvio nimenomaan tästä nopeasta Pietarin ratayhteydestä ja sen rakentamisen aikataulusta ja siihen sitoutumisesta. Tässä on myöskin kysymys tästä, millä liikennemuodolla tavaroita kuljetetaan. Me tiedämme E18-itäpuolen liikenneturvallisuusongelmat, ja tietysti olisi liikenneturvallisuuden ja logistiikan kannalta järkevää, että nimenomaan raideliikenne voisi kuljettaa myöskin niitä kuljetuksia, joita on nyt maantiellä kumipyörillä. Eli vielä kerran hyvin olennainen kysymys:

Mikä on käsityksenne, arvoisa liikenne- ja viestintäministeri ja mieluusti myös valtiovarainministeri, siitä, millä aikataululla Pietari-hanke toteutetaan? Tämä on myöskin EU:n Ten-hankkeena hyvin keskeinen hanke, johon Suomi on sitoutunut.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa herra puhemies! Tässä todellakin tämän nopea-junahankkeen yhteydessä on käyty paljon keskusteluja myöskin venäläisten kanssa. Tavoiteaikatauluhan on se, että tässä voitaisiin liikennöidä jo tämän vuosikymmenen aikana. Mielestäni tästä aikataulusta pitää voida pitää kiinni. Meidän yhtiömme ovat jo suunnitelleet yhteisen kaluston hankintaa. Siitä on kirjoitettu alustavia aiesopimuksia eli tässä ollaan mielestäni hyvässä vauhdissa.

Sitten nämä ratkaisut raidepuolella, joita on tehty esimerkiksi Lahti—Luumäki-radalla, ovat sitä työtä, joka myöskin osaltaan on nopeuttamassa tämän tärkeän yhteyden muodostumista. Kyllä hallitus on tehnyt vahvasti työtä ja sitoutunut myös tähän hankkeeseen. Emme siis halua kuljettaa pelkästään tavaroita, vaan myös ihmisiä.

Värderade talman! Värderade ministrar! När riksdagens delegation under talman Lipponens ledning besökte Moskva för några veckor sedan fick vi den uppgiften att Oktoberjärnvägarnas dotterbolag planerar just nu att skaffa den utrustning som behövs för att trygga och försnabba frakttrafiken, så att vi kunde flytta över en del av trafiken från gummihjul till järnväg. Kan minister Huovinen bekräfta, när kommer de här nya vagnarna att komma i bruk så att vi kan minska på den här lastbilstrafiken?

Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit! Kun eduskunnan valtuuskunta kävi Moskovassa pitämässä seminaaria pohjoisesta ulottuvuudesta, saimme tietää, että Lokakuun rautateiden tytäryhtiö on hankkimassa lisää kalustoa, jotta voidaan myöskin siirtää autoja rekoilta rautateille. Voiko ministeri varmistaa, että nämä neuvottelut ovat ne, mihin te viittasitte, ja missä aikataulussa uutta kalustoa voidaan ottaa käyttöön?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Äskeisessä vastauksessa viittasin nimenomaan tähän henkilöliikenneyhteyteen ja sen kalustohankintoihin. On myös minun tiedossani, että Lokakuun rautateillä ja myöskin VR:llä on ollut suunnitelmia tämän kaluston hankkimiseksi. Ongelmana esimerkiksi autojen kuljetuksessa raiteilla on ollut nimenomaan näiden lastaus- ja purkupaikkojen puute tuolla Venäjän puolella.

Käsitykseni on myös se, että liikenneministeriö on kiirehtinyt näitä hankkeita ja myöskin VR on siellä mukana toimijana, jotta se infrastruktuuri olisi kunnossa, jotta näille kuljetuksille voitaisiin myös tätä raideliikennevaihtoehtoa tarjota. Mutta on kyllä myös niin, että sitten valtiot eivät voi määrätä käyttämään tiettyä kuljetusmuotoa, vaan viime kädessä se valinta kuuluu kuitenkin yrittäjille. Tietenkin toivon, että raideyhteys voisi olla tässä mielessä kilpailukykyinen tulevaisuudessa.