Arvoisa puhemies! Metsähallitus on aloittanut hakkuut laajoissa luonnontilaisissa metsissä Savukoskella Pohjois-Suomessa. Metsistä on löydetty satoja uhanalaisten lajien esiintymiä. Samantapaisia hakkuita on harjoitettu myös etelämmässä, esimerkiksi Virroilla ja Juupajoella uhanalaisen kuukkelin viimeisillä eteläisillä esiintymisalueilla.

Suomi on toistuvasti sitoutunut sekä YK:ssa, EU:ssa että kansallisesti luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen. Miten siis on mahdollista, ministeri Korkeaoja, että valtion liikelaitos Metsähallitus hävittää valtion omilta mailta luonnonmetsiä ja tietoisesti köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta vastoin kaikkia sitoumuksia?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Metsähallitus toimii suunnitelmien mukaisesti. Hakkuut on suunnattu niille alueille, jotka ovat talouskäyttöön määriteltyjä. Tämä tapahtuu sillä tavalla, että meillä on luonnonarvoprosessin kautta määritelty ne alueet, paitsi varsinaiset suojelualueet myös muita alueita, niin kuin hyvin tiedetään, jotka jäävät hakkuiden ulkopuolelle. Tämä tapahtuu ihan näiden hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Tulkitsin tätä vastausta niin, että uhanalaiset lajit saavat kyytiä, vaikka toisin on sitouduttu. Mutta taannoin on muun muassa Kemijärven hoitoalueella selvitetty, että metsien hakkuista saatavat kantorahatulot ovat lopulta pienemmät kuin hakkuita varten rakennettujen metsäautoteiden kustannukset. Suomessahan tuetaan edelleen valtion varoin monin tavoin metsätaloutta, muun muassa metsäteiden rakentamista. Onko siinä mitään järkeä, että vielä 2000-luvun Suomessa verovaroin rahoitetaan toimintaa, joka köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta, ja pitäisikö Metsähallituksen tulostavoitetta vähän keventää, jotta paine näitten arvokkaiden luonnonmetsien hävittämiseen pienenisi?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Mitä tulee juuri näihin pohjoisen alueen metsiin, siellä talouskäytön ulkopuolella on erittäin huomattavat alueet. On pidettävä mielessä se, että Lapissa on tehty 60—70-luvulla laajoja uudistusalueita, joilla nyt on voimakas taimikon kasvu. Siellä viimeisen inventoinnin mukaan metsien kasvu on erittäin voimakkaasti lisääntynyt. Jotta voisimme varmistaa sen, että alueen jalostava teollisuus säilyisi siellä niin kauan, kunnes nämä uudet alueet ryhtyvät tuottamaan kaupallisesti myyntiin tulevaa puuta, on välttämätöntä, että hakkuut jatkuvat. Niin kuin sanoin, nämä hakkuut eivät kohdistu niille suojeluun tarkoitetuille alueille, jotka on määritelty tässä laajassa prosessissa, jota myös on arvosteltu, että siinä on menty jopa liian pitkälle.

Herra puhemies! Lapin erämaat ovat suunnattoman laajoja. Meillä on Lapin alueesta nyt 26 prosenttia erilaisten suojelutoimien piirissä, jota me pidämme sopivana määränä. Tämä mahdollistaa puunjalostusteollisuuden jatkamisen, se mahdollistaa hyvän pohjan turismin kehittämiselle ja myös muille elinkeinoille, kuten porotaloudelle.

Eli minun kysymykseni ministerille on se, että kun näitä paineita on, niin oletteko te lähtemässä siitä, että Kemijärven sellutehtaan toiminta turvataan, että näissä lisäsuojelutoimissa ei sitten mennä siihen, että vaarantuu kokonainen tämmöinen itäiselle Lapille äärettömän tärkeä elinkeino, kuten metsätalous on siellä.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Edelliseen puheenvuoroon viitaten juuri tarkoitin tätä, että hakkuita pitää ylläpitää siinä laajuudessa, että siellä toimiva teollisuus voi jatkaa ja että varmistetaan myöskin se, että sitten kun näistä mittavista investoinneista ja uudistusaloista saadaan puuta, on siellä myös teollisuutta olemassa, joka sitä sitten käyttää.

Arvoisa puhemies! Nythän on voimassa laki, jotta nämä kahlekuninkaat, jotka häiritsevät näitä laillisia hakkuita, voidaan poistaa. Onko tämä laki nyt toiminut hyvin? Onko siellä ollut häiriöitä sillä tavalla, vai vaatiiko se vielä tiukennusta?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Minun tietääkseni laki on toiminut ja viime aikoina ongelmia ei ole ollut.

Arvoisa puhemies! On tietysti luonnollista ja oikein, että ollaan huolestuneita tiettyjen kasvilajien häipymisestä, mutta kyllä tämän asian toinen, tärkeämpi puoli on se, toimiiko Suomessa metsätalous, niin kuin täällä on muutamissa puheissa kerrottu ja puhuttu. Nyt on puhuttu vain Metsähallituksen omistamista maista, mutta aivan oleellinen osa on sitten yksityisten omistamat metsäalueet. Miten on varauduttu sitten sillä sektorilla niin, että esimerkiksi metsäkeskusten asianomaista sektoria varten tarvitsemat rahat ovat riittävän suuret, jotta siellä organisaatio toimii ja puuhuolto pelaa?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä on uusi Kemera-lainsäädäntö, ja kansallinen metsäneuvosto on hiljattain käsitellyt kansallisen metsäohjelman uudistusta, tehnyt yksimielisen päätöksen koskien metsätalouden tulevaisuuskatsausta, joka lähtee siitä, että olisi hyvin perusteltua se, että metsätalouteen satsausta lisättäisiin nykyisestä noin 60 miljoonan euron vuositasosta parikymmentä miljoonaa euroa. Tällä tavalla turvattaisiin se, että metsäpuun tuotantoa voitaisiin kasvattaa reilut 10 miljoonaa kuutiometriä jatkossa, mikä muun muassa ilmastopoliittisista syistä olisi hyvin perusteltua.