Arvoisa puhemies! Jouluun on enää viikko aikaa, ja uskon, että monissa suomalaiskodeissa jouluvalmistelut ovat jo täydessä tohinassa. Valitettavasti monessa perheessä jouluvalmistelut tapahtuvat hyvin epävarmoissa tunnelmissa. Kuten eilen julkaistussa kirjassa Suomalaisten hyvinvointi 2010 todetaan, valitettavasti isänmaassamme köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet. Lapsia Suomessa elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvulla eli 150 000 lasta. Lapsiperheiden ohella monet pitkäaikaistyöttömät ja pienituloiset eläkeläiset elävät hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kysyisinkin teiltä, ministeri Rehula:

Eikö olisi reilua myöntää, että hallituksen politiikka on ollut epäonnistunutta, kun tulokset ovat näin karuja?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Näin joulun alla, niin kuin kaikkina muinakin päivinä vuodessa, on reilua myöntää, että meillä on yhteiskunnassa epäkohtia, jotka odottavat korjaamistaan. Meillä on ihmisiä, jotka elävät minimitoimeentulolla, ja osa elää jopa sen minimitoimeentulon alapuolella.

Nämä tiedot, jotka eilen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa kerrottiin, kertovat yhden todellisuuden siitä, missä tässä maassa mennään. Tässä suhteellisen köyhyyden käsitteessä on aina se ongelma, että se lasketaan tietyistä lukuarvoista ja jopa niiden alle jäävät ne ihmiset, jotka ovat todella hädänalaisessa tilassa. Hallitus on yrittänyt panostaa esimerkiksi lapsiperheitten osalta eikä vain yrittänyt vaan tehnyt tällä vaalikaudella päätöksiä, joilla on tehty tulonsiirtoja nimenomaan esimerkiksi yksinhuoltaja- ja monilapsisille perheille, joilla ongelmat ovat suurimmat.

Arvoisa puhemies! Uskon, että monessa suomalaisperheessä aidosti mietitään, onko varaa ylipäänsä ostaa lapsille esimerkiksi joululahjoja, koska taloudellinen tilanne on niin tiukka. SDP on tehnyt oman vaihtoehtobudjettinsa, jossa me esitämme muun muassa pienituloisten lapsiperheiden toimeentulotukeen 30 euron korotusta kuukaudessa. Me esitämme työttömien peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottamista sekä pienituloisten eläkeläisten asumistuen parantamista.

Meidät saavutti tänään tieto siitä, että itse asiassa hallitus on lisäämässä menoja vähemmän kuin kehykseen oli varattu eli jopa noin 300 miljoonaa vähemmän. Olisinkin kysynyt:

Eikö näistä 300 miljoonasta eurosta olisi voitu käyttää köyhien ihmisten aseman parantamiseen vaikka noin 180 miljoonaa, jolla summalla olisi voitu nostaa kunnallisveron perusvähennys 3 000 euroon ja sitä kautta auttaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta?

Sosiaali- ja terveysministeri  Juha  Rehula

Arvoisa herra puhemies! Jouluun on aikaa puolitoista viikkoa, mikä tarkoittaa sitä, että siinä eivät paljon vaihtoehtobudjetit auta, kun mietitään, onko varaa lapsille ostaa lahjoja. Toistan äsken sanomaani. Tällä vaalikaudella on panostettu, on tehty tulonsiirtoja nimenomaan niitten lapsiperheiden osalta, jotka ovat kaikkein köyhimmässä, kaikkein vaikeimmassa asemassa: yksinhuoltajaperheet, monilapsiset perheet. Samoin pienimpien vanhempain-, isyys-, äitiyspäivärahojen nosto työmarkkinatuen tasolle on ollut selkeä päätös kohdentaa ne resurssit, jotka meillä on käytettävissä, kaikkein vähävaraisimpien ihmisten elämäntilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Köyhyyden arjessahan on monta kohtaloa, mutta ehkä surullisin kohtalo on nyt näillä omaishoitajilla, jotka ovat vanhoja ihmisiä ja pienillä tuloilla yrittävät hoitaa vanhaa puolisoaan, joka on sairastunut. Kunnan palkkio on pieni, ja valtio sitten vielä verottaa sitä. Vapaapäiviä on vähän, ja joskus kunta ottaa niistä erillisen maksun. Nyt täällä eduskunnassa ainakin ed. Hannes Manninen kerran korosti, että me olemme kaikki valmiit puuttumaan tähän epäkohtaan ja korjaamaan sen. Minä olisin kysynyt hallitukselta:

Miten te ette saaneet tästä esitystä aikaan? Se esitys olisi hyödyllinen näille ihmisille ja hyvin hyödyllinen julkiselle taloudelle, koska tulevaisuudessa näitä omaishoitajia tulee lisää ja jos he jaksaisivat hoitaa tehtävänsä hyvin, niin se olisi kaikille eduksi.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Herra puhemies! Sata-komiteahan selvitti tätä asiaa. Se jäi jonkin verran kesken Sata-komitealta, ja se otettiin sitten tuonne sosiaali- ja terveysministeriöön, jossa sitä on nyt jatkettu. Elikkä Sata-komitean ajatus oli se, että hoitotuki ja omaishoidon tuen palkkio-osuus liitetään yhteen ja siirretään Kelan maksettavaksi. Tästä kuitenkin selvisi, että tähän ei kaiken kaikkiaan se ratkaisu, mitä esitettiin, olisi ollut kovin kestävä. Ja siitä syystä arvioidaan myös semmoista vaihtoehtoa, että niitä hoitotukia ja omaishoidon tuen palkkio-osuutta ei liitetäkään yhteen vaan pelkkä omaishoidon tuen palkkio-osuus siirrettäisiin Kelaan. Tämä selvitys on meillä nyt jatkotyössä, ja varmasti saadaan vielä kevään aikana siitä lisätietoa ja myöskin tieto siitä, mikä sen hintalappu on.

Arvoisa puhemies! Nyt te olette ollut hallitusvastuussa 3 vuotta ja 8 kuukautta, ja tuntuu aika turhauttavalta kuunnella teiltä, ministeri Risikko, selvityksessä olevien asioiden listaa. Sama on käyty läpi vanhuspalvelulaissa, omaishoitoasioissa. Nämä ovat aika isoja hyvinvointivaltion rakenneasioita, ja ministeri ei oikeastaan eduskunnan edessä voi mennä selvitysten taakse enää tässä vaiheessa.

Kysyisin siitä, kun terveyseroista kai oli myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite ja tämän päivän lehdistä luemme isosta haarukasta, joka on yhä kasvanut. Meillä huonossa terveystilanteessa olevien ihmisten terveys on heikentynyt edelleen tämän hallituskauden aikana ja sitten niille, joilla on jo mennyt kohtuuhyvin, on kohdennettu lisää resursseja.

Oletteko te tyytyväinen tähän tulokseen vai oletteko tehnyt virheitä resurssien kohdentamisessa? Me olemme ainakin nähneet, että veronalennukset ovat olleet ylisuuria ja vielä osuneet niille paremmin toimeentuleville eivätkä ole auttaneet Suomea säilymään hyvinvointiyhteiskuntana.

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin veroasioista, mutta minä vastaan terveyseroasioihin.

On aivan totta, että terveyseroihin vaikuttavat hyvin monet asiat. Terveys korreloi eli on yhteydessä sosioekonomiseen asemaan ja koulutukseen, elikkä pelkillä terveyspalveluilla me emme terveyseroja pois saa. Me olemme kehittäneet niitä tosi paljon tämän kauden aikana. Me olemme myös verotukseen erilaisin keinoin pyrkineet puuttumaan ja pyrkineet saamaan sitä kokonaisuutta.

Viittasitte siihen, että ei voi vedota selvityksiin. Teidän erinomaisen hyvät kysymyksenne kohdistuivat nyt kyllä niihin kohtiin, mistä tehdään juuri selvityksiä. Jos kysyisitte jotain muuta, minulla olisi kyllä varastossa, mitä niille on tehty.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri kiinnitti kysymyksessään huomiota hallituksen koko tämän vaalikauden toimintaan. Me mielellämme kyllä asetamme sen vertailtavaksi edellisten hallitusten toiminnan kanssa. Tämän hallituksen aikana on hyvin merkittävällä tavalla nimenomaan heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvaa parannettu ja myös verotuksessa on tehty oikeudenmukaisia ratkaisuja. Tämän hallituksen politiikka on kaiken kaikkiaan ollut selvästi sosiaalisempaa kuin esimerkiksi edellisen hallituksen. Paljon työtä vielä jää tehtäväksi, ja hallitus työskentelee loppuun saakka ja valmistautuu sitten, jokainen puolue omalta osaltaan, seuraaviin vaaleihin. Onneksi vielä aika paljon on tehtävää meille kaikille. Työtä riittää.

Arvoisa puhemies! Lipposen hallituksen leikkaukset olivat todella suuri vääryys, mutta yhtä suuri vääryys on se, että näitä leikkauksia ei ole korjattu 2000-luvulla, vaikka nousukautta pitkään elettiin. Kyllä ministeri Rehula kehuu alituiseen niitä kovia saavutuksia, jotka tällä hallituksella on, ja ottaa esille aina takuueläkkeen sekä alimpien sairaus- ja vanhempainpäivärahojen noston. Takuueläkettä voi jonkin verran kehuakin, mutta alimman sairauspäivärahan ja vanhempainrahan kehumista en kyllä pidä perusteltuna. Nehän nousivat vain työmarkkinatuen tasolle, joka on, herra ministeri, 17 euroa päivässä.

Miten te itse ajattelisitte, jos osaatte asettautua sen 17 euroa päivässä saavan ihmisen asemaan, miten te kuuntelisitte tämmöistä keskustelua, jossa ministeri kehua retostaa 17 euron päivätuloa? Osaatteko te kuvitella, missä tunnelmissa se köyhä ihminen on, kun täällä puhutaan, että heillä menee nyt hyvin, kun on 17 euroa päivässä? Miltä tuntuisi teistä itsestänne? Osaatteko edes asennoitua niitten ihmisten asemaan, jotka teitä kuuntelevat?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! En ole 6,5 kuukauteen kertaakaan kehua retostanut sillä, (Ed. Tennilä: Kyllä olette, kymmenen kertaa ainakin!) että nuo summat olisivat sellaisia, että ne kehumisen ja retostamisen, varsinkin sen retostamisen puolen, ansaitsisivat. Ne ovat kuitenkin selkeitä päätöksiä, joita tällä vaalikaudella on tehty niitten ihmisten elämäntilanteen parantamiseksi, joitten toimeentulo on se kaikkein pienin.

Arvoisa ed. Tennilä, pitkällä kokemuksellanne, kertokaa minulle yksikin Lipposen hallituksen aikainen leikkauspäätös, jota ei ole viimeisten 15 vuoden aikana muutettu ja tilannetta parannettu siitä, missä 1990-luvun laman jäljiltä oltiin.

Arvoisa puhemies! Nyt tosiaan nämä kaikista köyhimmät ihmiset, jotka ovat meidän vanhuksia, ovat lapsiperheitä, ovat aika kauhuissaan. Monet ovat soittaneet minulle ja varmaan teistä monelle muullekin tästä uudesta terveyskeskusmaksusta, 8 euron maksusta terveyshoitajan puheille. Se on pieni raha tosiaan tässä salissa, mutta sellaiselle ihmiselle, joka elää tuommoisella 600 euron kuukausitulolla, se on valtava asia. Se tarkoittaa sitä, että tulee yhä enemmän valintaa, hoidanko terveyttäni, hoidanko itseäni tai syönkö tämän aterian tänä päivänä. En ymmärrä sitä, kun täällä koko ajan puhutaan, kuinka tulee paremmaksi ja paremmaksi, kun ihan oikeassa elämässä kaikki menee huonommaksi ja huonommaksi. Tosiaan tämä juopa kasvaa ja kasvaa. Nämä ovat meidän vanhukset, meidän lapsiperheet, (Puhemies: Minuutti!) meidän heikoimmat.

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Vaikka tuossa ei varsinaisesti kysymystä ollutkaan, niin vastaan.

Viittasitte tuohon terveyskeskusmaksuun. Laki antaa siihen mahdollisuuden, mutta jokainen kunta saa itse päättää, ottaako sairaanhoitajakäynneistä maksua. Me emme tule esittämään sitä. Laissa sanotaan "mahdollisuus", mutta asetuksella sitä ei millään lailla normiteta.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on tehnyt selkeän strategisen valinnan siitä, että se on halunnut kohdentaa nimenomaan käytettävissä olevia varoja sellaisiin kohteisiin, millä saadaan vaikuttavuutta näkösälle paremmin, elikkä se on halunnut kohdistaa sosiaaliturvaetuuksia, perusturvan parantamista lapsiperheisiin ja myös eläkeläisille. Nyt kysymykseni kuuluu ministerille:

Onko tehty minkäänlaista vaikuttavuusarviointia siitä, kumpi vaihtoehto on parempi: sekö, että kohdennetaan isommat summat, vai se, että kylvetään niin sanotusti laajemmalle skaalalle? Ennen kaikkea tämä on tietysti tulevaisuuskysymys, jota myöskin oppositiossa olisi hyvä harkita, kumpi vaihtoehto on parempi. Myös tätä menetelmää on kokeiltu, ja siitäkin on varmaan nähtävissä vaikutusarviointeja.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Tuon kaltaista selvitystä en ole nähnyt, mutta kyllä kai lähtökohta on se, että jos niitten ihmisten asemaa parannetaan, joitten toimeentulo on kaikkein alhaisin ja pienin, niin se auttaa heitä. Meillä on sosiaaliturvassa erilaisia elementtejä, joilla pystytään tekemään kohdennuksia. Tämä on nyt ollut se tie, jonka tämä hallitus on valinnut. On tehty kohdennettuja muutoksia tulonsiirtoihin.

Kun on minuutista vielä aikaa jäljellä, niin vastaan ed. Tennilälle vielä, kun te kysyitte ministeriltä, osaanko minä asettua siihen asemaan. Tässä tehtävässä ja tässä roolissa on päivittäistä se palaute, joka tulee siitä ahdingosta, joka ihmisillä tässä maassa on. (Ed. Tennilä: Miksi työmarkkinatukea ei nosteta?) — Mahdollisimman monelle ihmiselle pyritään järjestämään, ja tavoitehan on niin hyvä elämä kuin mahdollista. Ed. Tenniläkin hyvin tietää, että se, että meillä maassa pyörät pyörii ja ihmisillä on työtä, on se kaikkein paras ja päällimmäisin lääke.

Arvoisa puhemies! Kansalaisten perusturva on heikentynyt kolmasosalla 1990-luvulta lähtien ansiokehitykseen nähden. Kansantuote on kaksinkertaistunut samaan aikaan, eli rikas on rikastunut, köyhä on kurjistunut. Tätä epäoikeudenmukaisuutta perussuomalaiset eivät voi hyväksyä. Takuueläkkeen nousukin leikkaa asumistukea ja toimeentulotukea. Mitä siitä jää käteen? Ei juuri mitään.

Tekeekö hallitus mitään köyhyyden poistamiseksi ennen veret seisauttavia vaaleja?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Ed. Jääskeläinen aivan oikein tätä pidemmän aikavälin kehitystä tarkasteli. Meillähän oli pari hallitusta, jotka leikkasivat voimakkaasti perusturvaa, ja valitettavasti tätä edellinen hallitus ei parantanut ainakaan sanottavasti perusturvaa. Tällä hallituskaudella on saatu historiallisia parannuksia nimenomaan juuri perusturvan tasoon.

Mitä tulee jatkoon, niin me kaikki tiedämme jo, mitä ensi vuoden budjetti pitää sisällään, päätökset, jotka on tähän mennessä tehty: muun muassa takuueläke astuu voimaan, ja tätä kautta kaikkein pienintä eläkettä saavien, perusturvan varassa elävien ihmisten asema paranee.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Keskustelu siitä, miten kaikkein pienimmän toimeentulon varassa elävät ihmiset elävät ja miten heidän elämäntilannettaan pystyttäisiin kohentamaan, olisi helpompaa, kun edes lähtökohtaisesti voisimme keskustella niistä todellisista tilanteista ja todellisista asioista, jotka lainsäädäntö mukanaan tuo. Mitä tällä tarkoitan? Ed. Jääskeläinen väitti, että asumistuki leikkautuu, toimeentulotuki leikkautuu niiltä ihmisiltä, jotka saavat takuueläkkeen. Niillä, jotka saavat takuueläkettä, se vaikuttaa asumistukeen, mutta tuosta takuueläkkeestä jää heillekin, yksittäisille ihmisille, 96 euroa ja henkilöille, jotka ovat avioliitossa, 120 euroa kuussa lisää. Tässä esimerkiksi yksi väittämä siitä, että koko asumistuki leikkautuisi takuueläkkeen verran, ei pidä paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Todellakin eilinen tutkimus oli kyllä äärimmäisen pysäyttävä. Taisi jopa pääministerikin sanoa tämän päivän lehden mukaan, että se oli "ajatuksia herättävä". Sekä terveyserot että toimeentuloerot ovat kasvusuunnassa.

Ministeri Pekkarinen on säännönmukaisesti puhunut siitä, että myös hyväosaiset pitäisi saada mukaan laman laskun maksamiseen. Tämähän on oikea vaade sikäli, että jotta voidaan pitää hyväosaisten jälkeen vähäosaisista huolta, täytyy olla rahaa ja jostain pitää verotulojen tulla. Olen ihmetellyt sitä, että vaikka ministeri Pekkarinen säännönmukaisesti käyttää tämän puheenvuoron, että hyväosaisten pitää tulla mukaan laman laskun maksamiseen, niin mitään ei tapahdu. Sen takia kysynkin nyt ministeri Väyryseltä:

Kun olitte samassa budjettiriihessä ministeri Pekkarisen kanssa, esittikö hän siellä joitakin ehdotuksia esimerkiksi pääomaverotuksen nostamisesta?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Pekkarinen vastaa. (Naurua)

Herra puhemies! Ehkä on parempi, että ministeri Pekkarinen vastaa tähän kysymykseen, joka hänelle osoitettiin. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Sanoisin vain sen, että on tietysti tärkeää, kun ajatellaan oikeudenmukaisuutta, tarkastella kokonaisuuksia. Jos tarkastellaan kaiken kaikkiaan tämän hallituskauden politiikkaa, se on ollut selvästi oikeudenmukaisempaa kuin edellisen hallituksen politiikka. (Välihuutoja vasemmalta) Oikeaan suuntaan on menty, mutta vielä parannettavaa on.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ehkä on kohtuullista, että saan nimeltä mainittuun kysymykseen vastata.

Ed. Heinäluoma, olen todella sitä mieltä, että veronmaksukyvyn pitää olla verotuksen fiskaalisten periaatteitten ohella tärkeä periaate, mille verotusta rakennetaan. Tämän hallituksen aikaan, toisin kuin silloin, kun me, ed. Heinäluoma, olimme samassa hallituksessa, on kahteen kertaan lisätty ja korotettu nimenomaan kunnallisverotuksen perusvähennystä. Kerrotaan kaikille, myös niille, jotka katsovat televisiosta, mitä tämä tarkoittaa: Tämä tarkoittaa sitä, että on kymmeniätuhansia — en uskalla sanoa, onko yli 100 000, kenties yli 100 000:kin — niitten ihmisten määrä, jotka tähän saakka ovat pienituloisina maksaneet veroa, mutta kun sitä perusvähennystä on nostettu, niitten ihmisten ei tarvitse enää maksaa veroa lainkaan. Tämä on ihan oikea. Mitä tulee pääomaverotukseen, mitä tulee osinkojen verotukseen, nimenomaan suurten osinkojen verotuksen kiristämiseen, olen kyllä joka kertakin puhunut silloin ja nyt viimeksi jossakin haastattelussa (Puhemies: Minuutti!) puhuin nimenomaan seuraavan vaalikauden aikaisista toimenpiteistä. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Tässä aletaan päästä olennaiseen, koska kysymys on siitä, mitä puhutaan julkisesti ja tupailloissa ja mitä tehdään päätöksenteossa. Kyllähän ensi vuoden alusta kansalaiset näkevät, mikä on tämä oikeudenmukainen verolinja, kun alkavat sähkölaskut nousta ja koko tämä energiaverolasku tulee ja se näkyy myös lämmityksen kustannusten huomattavana nousuna.

Mutta, ministeri Pekkarinen, ette te keväällä puhunut mitään siitä, mitä tehdään perusvähennyksen osalta, jolle ei muuten tehty yhtään mitään muuta kuin 2 euron muutos. Sen sijaan te puhuitte hyväosaisten tulosta mukaan maksamaan laman laskua. Vaikka kuinka katson budjettikirjaan, niin ei siellä ole ensimmäistäkään esitystä. Energiaverot kohdistuvat kipeästi pieni- ja keskituloisiin, ettekä te ole uskaltanut siitä tehdä edes selvitystä, mikä tämä tulonjakovaikutus on. Kysyinkin ministeri Väyryseltä ja toistan nyt kysymyksen:

Esittikö ministeri Pekkarinen yhtään ehdotusta, miten hyväosaiset tulisivat ensi vuonna mukaan laman laskun maksamiseen?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Puhemies! Ed. Heinäluoma, joka on ollut itse hallitustyöskentelyssä mukana, tietää, ettei ole tapana hallituksen sisäisistä keskusteluista kertoa. (Naurua) Eri puolueilla on erilaisia näkemyksiä, tehdään monenlaisia ehdotuksia. Hallitus tekee kompromisseja, ja sitten näitä kompromisseja yhdessä puolustetaan. (Välihuutoja) Näin me teemme. Jos ministeri Pekkarinen haluaa täydentää vastaustaan, niin se sallittakoon. (Hälinää)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Molemmilla kertaa, kun on kunnallisveron perusvähennyksen nostaminen ollut esillä, olen sekä reilusti ennen niitä ratkaisuja, jolloin ne on tehty, että niiden tekemisen aikaan hallituksen sisällä todellakin pitänyt huolta siitä, että tätä perusvähennystä nostetaan. (Ed. Arhinmäki: Esitittekö jotakin hyvätuloisten puolelle, teittekö esityksen?) — Olen myöskin keskustelussa pitänyt esillä ajatusta siitä, että kun siis nyt tehdään inflaatiovähennys ja sen jälkeen vielä sitten kevennetään, tämän verotuksen liukuman, kun ansiot lisääntyvät, olen myöskin kyseenalaistanut. Kyllä se, mitä olen julkisuudessa sanonut, on myöskin hallituksen sisällä ollut esillä, mutta on ilman muuta selvää, että sen jälkeen, kun siitä asiasta ratkaisu tehdään, en siitä asiasta julkisuudessa keskustelua käy. (Ed. Arhinmäki: Ketkä estivät?) Olen viimeiset puheet pitänyt ja keskustelut käynyt tai esille tuomani ideat esittänyt myöskin sosialidemokraattien seminaarissa, missä puolueen puheenjohtaja oli paikalla, ja nimenomaan puhunut siitä, mitä seuraavan vaalikauden aikaan (Puhemies: Minuutti!) osinko- ja pääomaverotuksessa pitää tehdä.

Arvoisa puhemies! Eriarvoisuus ei todellakaan ole lisääntynyt niin paljon kuin yleensä uskotaan. (Välihuutoja vasemmalta) Minulla on tässä se Oecd:n raportti, joka osoittaa, että hyvinvointiin vaikuttavat monet muutkin seikat kuin pelkkä tulo, esimerkiksi hyvä terveydenhuolto, vanhustenhoito jne. Kysyisinkin ministeri Risikolta:

Mitä lainsäädäntöteitse vielä voisi tehdä vanhustenhoidon parantamiseksi paitsi tämän omaishoidon tuen parantamisen?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin ed. Asko-Seljavaara sanoi: ei pelkkä tulo ja pelkkä työtulo ole se, joka tekee ihmistä hyvinvoivaksi. Mutta rahalla on valtavan suuri merkitys. Me tiedämme, ettei Suomessa pysty elämään, jos ei ole riittävästi rahaa. Tarvitaan myöskin taloudellisia tukia. Mutta tarvitaan myöskin palveluja, tarvitaan hyvä koulutus, tarvitaan harrastusmahdollisuuksia ja monia, siitä se hyvinvointi muodostuu meille itse kullekin.

Arvoisa puhemies! Kyllä hallituksen ja meidän jokaisen kansanedustajan täällä on syytä nöyrinä tunnustaa, että lapsiperheiden köyhyyskehitys on huolestuttavaa. Tämä hallitus on perinyt 1990-luvulta asti taantuvan sosiaaliturvan ja pyrkinyt paikkaamaan sitä, tehnyt merkittäviä korotuksia, ja esimerkiksi lapsiperheiden etuudet on nyt sidottu indeksiin, jolloin estetään, että kehitys taantuu merkittävästi jatkossa. Mutta, arvoisa puhemies, kyllä pitää miettiä nyt ensisijaisesti sitä, miten jatkossa voidaan tätä kehitystä korjata. Jos erityisesti merkit siitä, että lapsiperheiden köyhyys on periytyvää, pitävät paikkansa, niin se on vakava askel kohti luokkayhteiskuntaa vastoin suomalaisen yhteiskunnan ideaalia, että jokaisella meistä on yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään, hyvään koulutukseen. Kysynkin ministeri Rehulalta:

Mitkä olisivat ne tehokkaimmat toimet pyrkiä parantamaan köyhimpien asemaa? Esimerkiksi takuueläke on tapa parantaa perusturvaa eläkeläisten puolella, joten voisiko perusturvaa nostaa ilman, että ansiosidonnaista samalla nostetaan? (Puhemies: Minuutti!) Mitä muita keinoja voisi olla?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Nyt menen myös ministeri Risikon tontille mutta uskallan sen tehdä, koska olemme tänään viimeimmäksi tästä asiasta puhuneet keskenämme.

Tämähän on kokonaisuus, joka edellyttää sitä, että meillä on mahdollisimman hyvät palvelut pienille lapsille, meillä on kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto mahdollisimman hyvällä tolalla, me saamme kiinni niitä tilanteita, joissa on syrjäytymisen vaara, syrjäytymisen uhka suuri, me saamme apua niille lapsille, jotka sitä apua tarvitsevat, toisekseen tulonsiirtojen osalta lapsiperheille ja nimenomaan niitten lapsiperheitten osalta, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa, yksinhuoltajat, monilapsiset perheet, kohdentamalla mahdollisuudet tulonsiirtoihin silloin, kun niitä on, heille.

Arvoisa puhemies! Jäin miettimään tuossa itsekseni, miltäköhän mahtavat tavallisen televisiokatsojan mielessä kuulostaa nämä hallituksen vastaukset, jotka pääasiassa ovat edellisten hallitusten nokittelua ja tekemättä jättämisten tai väärien tekemisten toistelua. Minä luulen, että niitä pienituloisia eläkeläisiä ja lapsiperheitä, jotka todella ovat hädässä ja valmistautuvat taloudellisessa ahdingossa jouluun, nämä vastaukset eivät kyllä tyydyttäneet, eivätkä ne tyydyttäneet meitä sosialidemokraattejakaan, ja juuri siitä syystä huomenna tullaan eduskunnassa äänestämään meidän esityksestämme parantaa lapsiperheiden, työttömien ja eläkeläisten asemaa.

Mutta siitä huolimatta, että vastaukset eivät tyydyttäneet, haluan toivottaa hallituksen ministereille, puhemiehelle, edustajatovereille ja kaikille kyselytuntia seuraaville kansalaisille hyvää, rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Television katsojat ovat seuranneet tätä lähetystä. Ministeri Rehula ja minä omalta osaltani ja muutkin puheenvuoron käyttäjät ovat kyllä hyvin nöyrällä mielellä vastanneet ja myöntäneet, että paljon on tehtävää, (Ed. Martti Korhonen: Ja paljon tekemättä jäänyt!) niin että myöskin vaalien jälkeen muodostettavalla uudella hallituksella on kädet täynnä työtä. Me elämme vaikeita aikoja, ja monia puutteita on olemassa, joihin on korjausta haettava.

Minä haluan puolestani hallituksen puolesta kiittää oppositiota terhakasta toiminnasta ja toivottaa hyvää joulua koko oppositiolle.