Antti Rantakangas /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään noin 2 750 miljoonan euron määrärahaa, joka on 124 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Vähennys muodostuu pääosin hallitusohjelmaan perustuvista menosäästöistä, joita on 65 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013, ja Puolustusvoi-mien tilausvaltuuksien maksatuksen ajoitusmuutoksista. Vähennykset kohdistuvat lähinnä Puolustusvoimien toimintamenoihin ja materiaalihankintoihin.

Toiminnan painopiste on edelleen vuoteen 2015 mennessä toteutettavan puolustusvoimauudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen lähtökohtia ovat Puolustusvoimien nykyisten tehtä-vien jatkaminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteitten kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Puolustusvoimat jatkaa sopeuttamispäätösten toimeenpanoja menosäästöjen aikaansaa-miseksi.

Valiokunta pitää kuitenkin hyvänä, että ker-tausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää voidaan nostaa 1 000 henkilöllä ja varusmiesten maastovuorokausia kahdella vuorokaudella vuoteen 2013 mennessä, vaikka määrät ovat vielä kaukana koulutustavoitteesta. Myönteistä on myös se, että varusmiesten kaikki kotimaan lomamatkat on tarkoitus muuttaa vuoden 2014 alusta maksuttomiksi. Talousarvioesitys sisältää tähän tarkoitukseen 2 miljoonan euron lisämäärärahan.

Valiokunta toteaa, että puolustusvoimauudistuksen tavoitetilan ja käytettävissä olevien resurssien välillä on muodostumassa epätasapai- no huomioitaessa 2020-luvun puolustustarpeet. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjaukset vaativat toteutuakseen valtion lisärahoitusta, jota ei ole huomioitu kehyspäätöksessä vuodelle 2016. Valiokunta pitää myönteisenä, että nyt on käynnistynyt parlamentaarinen selvitystyö, joka tähtää 2015 hallitusneuvottelun pohjaksi muodostettavaan tilannekuvaan. On erittäin tärkeää, että kaikki eduskuntaryhmät osallistuvat tähän parlamentaariseen työhön ja että siitä muodostuu yhteinen näkemys ja linja siitä, mikä on tuleva puolustusmäärärahojen taso seuraa-vien hallitusneuvottelujen jälkeen.

Samalla on tiedostettava, että riittämätön rahoitus tarkoittaa väistämättä myös uusien puolustusratkaisujen valintaa. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota kotimaisen puolustusteollisuuden tulevaisuuteen ja pitää asianmukaisena, että hallitus on pystynyt akuutissa tilanteessa turvaamaan kotimaista ruutituotantoa. Myös yritysten ja viennin kansainvälistymisen edistäminen on edelleen tarpeellista toimintaa toiminnan kannattavuuden ja siten työpaikkojen varmistamiseksi. Kriittisen osaamisen pysyminen kotimaassa turvaa Suomen puolustuskyvyn ja säilyttää sen myös poikkeus- ja kriisitilanteissa.

Valiokunta on suhtautunut myönteisesti maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen ja esittää, että lisäämme 200 000 euroa Maanpuolustuskoulutus ry:n toiminnan turvaamiseen. Tälle momentille on esitetty 1 878 000 euron määräraha, jossa ilman valiokunnan lisäystä olisi 200 000 euron vähennys. MPK järjestää 78 000 koulutusvuorokautta vuonna 2012. Tästä kolmannes oli Puolustusvoimien reserviläisille tilaamaa sotilaallista koulutusta, joka rinnastetaan kertausharjoituksiin. Muuta sotilaallisia valmiuksia tukevaa koulutusta oli toinen kolmannes, ja loppuosa muodostui varautumis- ja turvallisuuskoulutuksesta. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 46 000 henkilöä, joita koulutti noin kaksi tuhatta vapaaehtoista kouluttajaa.

Valiokunta toteaa, että MPK:n toiminta on erittäin kustannustehokasta, ja pitää hyvänä, että Puolustusvoimat hyödyntää yhdistyksen organisoimaa koulutusta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhdistyksellä on valmius toteuttaa nykyistä laajempaakin sotilaallista koulutusta, ja valiokunta pitää tarpeellisena selvittää reservin koulutuksen vahvistamista edelleen MPK:n kautta, jotta puolustusvoimauudistuksen jälkeen päästäisiin kattavaan 45 000 reserviläisen kouluttamiseen vuosittain. Tämä MPK:n toiminta on valiokunnan mukaan hyvin tärkeää osana tätä turvallisuuden ja puolustuksen hoitamista.

Arvoisa puhemies! Näillä kommenteilla hallinto- ja turvallisuusjaosto omalta osaltaan käsitteli tämän pääluokan.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Arvon edustajat! Tosiaan ensi vuosi Puolustusvoimien osalta on edelleen aika haastava. Samalla on tietenkin hyvä todeta, että tämä teillekin tuttu puolustusvoimauudistus etenee suunnitelmallisesti, ja kiitos sen, ne kustannussäästöt, mitä on haettu, tullaan näillä näkymin saavuttamaan täysimääräisesti. Samalla nämä organisaatioonkin liittyvät muutokset näyttävät etenevän niin kuin on suunniteltu, ja hyvä näin.

Samalla tämä puolustusvoimauudistus tosiaan tarkoittaa sitä, mikä myös edustaja Rantakankaan toimesta tuli mainittua, että ensi vuosi edelleen mennään alennetulla toiminnan tasolla. Tämä ei tietenkään ole mikään hyvä asia, mutta tässä yhteydessä välttämättömyys. Samalla olemme kyenneet jonkun verran kuromaan umpeen näitä säästötarpeita, ja sen myötä esimerkiksi nämä reserviläisten koulutusvuorokaudet ovat vähän suurempia ensi vuonna kuin mitä alun perin suunniteltiin, kun tämä puolustusvoimauudistus sovittiin, ja tämäkin on hyvä asia.

Tästä huolimatta tosiaan nämä panostukset esimerkiksi MPK:n toimintaan, ihan niin kuin tässä aikaisemmassa puheenvuorossa todettiin, ovat erittäin keskeisiä, ja pidän myös näitä jaoston suunnittelemia lisäyksiä erittäin tervetulleina ja haluan jo tässä vaiheessa kiittää näistä. Nämä ovat ainakin puolustusministerin näkökulmasta hyvin tervetulleita.

Näin kokonaisvaltaisesti näkisin, että suurin haaste edelleen liittyy näihin materiaali-investointeihin, koska käytännössä emme kykene investoimaan myöskään ensi vuonna niin paljon kuin oikeasti olisi tarvetta. Tämä on vähän laajempi kysymys, ja tähän, niin kuin varmasti edustajat tietävät, olen asettanut tämän parlamentaarisen selvitysryhmän, jota vetää edustaja Kanerva, ja sen pohjalta toivon mukaan tänne eduskuntaankin syntyy mahdollisimman hyvä kokonaisvaltainen kuva siitä, mitkä ovat nämä Puolustusvoimien materiaalitarpeet tulevaisuudessa.

Sitten viimeiseksi voisin todeta tästä kriisinhallinnasta sen verran, että siltä osin ensi vuosikin jatkuu aika aktiivisena. Meillä on johtovaltiovastuu Libanonissa otettu tässä hiljattain, joten Libanonissa on tällä hetkellä 350 suomalaista rauhanturvaajaa, sen lisäksi Afganistanissa 140 ja risat ja sen lisäksi sitten Kosovossa, Malissa, Somaliassa, Bosniassa ja niin edelleen suomalaisia. Tämän myötä meidän kansainvälinen toiminta on aika laajaa, ja sitten tämän lisäksi on vielä tämä uusin Syyrian ja sen kemiallisten aseiden turvaamiseen liittyvä pieni operaatio, johon tällä hetkellä osallistuu 8 suomalaista ja mahdollisesti pari lisää myöhemmin.

Joten tämä kokonaiskuva on mielestäni haasteet huomioiden ihan myönteinen, mutta tietenkin niitä haasteita riittää varsinkin vähän pidemmällä aikavälillä. Ensi vuosi pärjätään, mutta pidemmällä tähtäimellä tämä materiaali-investointitaso ei ole kestävällä tasolla, niin kuin edustajat toivottavasti tietävät.

Arvon puhemies! En käytä enempää teidän aikaanne. Vastaan mielelläni kysymyksiin. — Kiitos.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhutaan puolustusbudjetista ja sen käytöstä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on jo vuosia huomauttanut Puolustusvoimia taloudenpidosta. Erityisesti VTV on epäillyt valtuuskirjanpidon luotettavuutta. Ministeri Haglund, te kerroitte hiljattain pyytäneenne Puolustusvoimilta tarkempaa selvitystä tästä asiasta. Kysynkin nyt, onko selvitys saapunut, onko mielestänne puolustushallinto riittävästi valvonut Puolustusvoimien varojen käyttöä ja vielä: mistä johtuu Puolustusvoimien johdonmukaisen nuiva suhtautuminen liki kaikkeen VTV:n esittämään kritiikkiin, mukaan lukien kriisinhallinnan vaikuttavuusarviointiin liittyvä?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tällä vaalikaudella, kehyskaudellahan, puolustushallintoon suuntautuvat leikkaukset ovat miinus 10 prosenttia ja siis kovimmat kaikkiinkin muihin pääluokkiin verrattuna. Suorituskyky heikkenee, mistä muiden muassa komentaja on huomauttanut.

Kysyn teiltä, herra ministeri, vähän yleisemmän kysymyksen. Viittasitte edustaja Kanervan johtamaan parlamentaariseen selvitysryhmään, joka tekee omaa työtään tietyllä aikataululla, mutta olisi hyvä kyllä kuulla jo nyt teiltä tällaisia alustavia yleisiä näkökohtia siitä, miten te tämän umpikujan laukaisisitte, jos se olisi teidän vallassanne, siis tämä suorituskyvyn turvaamisen näkökulma ja sitten siinä rinnalla nämä resurssit ja aikaväli sellainen 10—15 vuotta. Sillä umpikujahan on oikeastaan kirkuva, se on haasteellinen, niin kuin äsken tuossa sanoitte. Se on kirkuva se umpikuja, joten mikä on teidän näkökulmanne, resepti tämän ongelman ratkaisemiseen vähän pitemmällä aikavälillä, paljastamatta mitään yksityiskohtia.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Puolustuskyvyn pitää luonnollisesti korreloida toimintaympäristöön, ja toimintaympäristö ei päästä meitä lainkaan helpommalla kuin mihin olemme tottuneet, oikeastaan hieman päinvastoin. Tämä vielä vaikeuttaa sitä asetelmaa, johon täällä edustaja Kääriäinen viittasi ja johon puolustusministeri itse omassa puheenvuorossaan viittasi, mikä vääjäämättä tarkoittaa sitä, että meillä on pöydällä elementit, joita joudutaan arvioimaan todella harkitusti huolehtien siitä, että resurssit ja Puolustusvoimille ja puolustuspolitiikalle asetettavat vaatimukset ovat jossakin järjellisessä tasapainossa suhteessa toisiinsa.

Sen vuoksi tämä tehtävä, johon puolustusministeri itse viittaa, on poikkeuksellisen vaativa, ja pidän hyvin tärkeänä sitä, että parlamentaarista yksimielisyyttä noudattaen voitaisiin päästä mahdollisimman pitkälle, mutta se kyllä edellyttää myöskin sitä, että asioita voidaan katsoa vähän modernimmin ja yhteistyöhakuisemmin kuin aivan viime vuosina on ollut asianlaita, sillä tämä kehitys, jossa Puolustusvoimien määrärahataso on laskenut näin radikaalisti, ei voi missään ta-pauksessa jatkua.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maanpuolustusjärjestöjen tuki on ollut useana vuonna täällä salissa keskustelussa, ja siihen määrärahoja lisätään ihan perustellusti, koska järjestöt ovat tärkeitä kouluttajia erityisesti reserviläisten osalta, ja tässä suhteessa toivoisin, että seuraavan vuoden budjetissa järjestöjen tuki olisi jo huolehdittu näihin pohjiin.

Maanpuolustustahto on korkea Suomessa, mutta viimeisen MTS:n tutkimuksen mukaan se on hiukan laskenut, ja tämä on tietysti sellainen trendi, jota kannattaa puolustusministeriössä tarkkaan seurata, jotta me saisimme pidettyä meidän yleisen asevelvollisuutemme sillä tasolla, mitä tämän maan puolustaminen tarvitsee, eli näitä toimia täytyy varmaan nyt sitten miettiä, millä tavalla me nuorten intoa pitäisimme yllä, nostaisimme sitä entisestään ja haastaisimme nuoria suorittamaan asevelvollisuuden.

Budjetti vuoden 2015 jälkeen on todella haastava, ja olen itsekin sitä mieltä, että täytyy nyt jo tällä vaalikaudella saada jonkinlaisia suuntia siitä, mitä se Puolustusvoimien budjetti on vuoden 2015 jälkeen. Jos pystyisimme tekemään siihen joitakin myös rahoituksellisia päätöksiä tai lin-jauksia, se olisi tietysti toivottavaa, mutta katsotaan, mitenkä tämä edustaja Kanervan työryhmä sitten omalta osaltaan viitoittaa tietä. Kiitos ministerille yhteistyöstä ja avoimista keskusteluista.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa viitattiin puolustuksen tuleviin rahatarpeisiin, ja onhan se hyvä ja syytäkin arvioida. Mutta kun lähdetään nimenomaan puolustuksen tulevaisuutta arvioimaan, niin kyllä sen lähtökohdan pitää totta kai olla vallitseva todellisuus ja vallitseva ympäristö ja vallitsevat mahdolliset uhat. Kuten monissa eduskunnan selonteoissa ja asiakirjoissa on todettu, niin ympäristön vallitsevat uhat eivät niinkään ole sotilaallisia, vaan ennen kaikkea muunlaisia: ympäristökatastrofeja, kyberhyökkäyksiä ja tämän tyyppisiä. Sitä taustaa vasten, kun kysymyksen asettelu on kaikilla sama, niin vastaustakin pitäisi peilata siitä. Itse näkisin, että Puolustusvoimien materiaalihankintojen määrärahojen sitominen ja lisääminen ei ole vastaus meidän vallitseviin uhkiimme, mutta uskon ja toivon, että löydämme yhteisymmärryksen tästä.

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman! Krishanteringen är en viktig del av Finlands försvars- men också säkerhets- och utrikespolitik. Nästa år och framöver har vi mindre soldater i krishanteringsuppgifter än på länge.

Herra puhemies! Kysyisin ministeriltä kriisinhallinnan merkityksestä ja siitä, miten Suomi pystyy tai miten Suomella on mahdollisuuksia ja valmiuksia osallistua kriisinhallintaoperaatioihin.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu esiin jo tulevaisuuskuva ja resurssien lisääntyvä niukkuus, ja tästä näkökulmasta, kun itsekin toimin tässä parlamentaarisessa työryhmässä, joka täällä on mainittu, nostaisin kyllä esiin myös ihan vielä täällä esiintymättömän asian eli kyberturvallisuuden ja sen, miten te, ministeri, näette, miten kyberturvallisuus asettuu Puolustusvoimien ja ylipäätänsä tämän kovemman puolustusajattelun piiriin.

Toisena asiana haluaisin kysyä teiltä, arvoisa ministeri, sitä, että jos resurssit laskevat tähän malliin, tällä tapaa, tekisi mieli sanoa, kuin lehmän häntä, niin pidättekö realistisena, että 2020 jälkeen meillä kolmea lainsäädännön antamaa päätehtävää ylipäätänsä pystytään enää toteuttamaan.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen Afganistan-osallistuminen on maksanut ensi vuosi mukaan lukien lähes 500 miljoonaa. Ulkoministeriö to-teaa, että tarve osallistua edelleen kriisinhallintaan jatkuu ja on olemassa. Yhdysvaltain puolustusministeriö julkaisi raportin vuosi sitten ja totesi aika murheelliset arviot. Armeijan joukoista, joita koulutetaan, karkaa yli neljännes. Saman raportin mukaan ainoastaan 20 pataljoonaa 146:sta pystyy toimimaan itsenäisesti, prikaateista ainoastaan yksi. Mitä järkeä on tuhlata rahaa sotilaskoulutukseen rintaman molemmin puolin? Eikö olisi aika muuttaa meidän osallistuminen selkeästi siviili- ja kehityshankkeiksi?

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On totta, että puolustushallinnon mielenkiinto ja pääpaino on puolus-tusvoimauudistuksen jälkeisessä ajassa, mutta elämme ainakin ensi vuoden vielä siirtymäaikaa, jolloin meidän on pidettävä yllä Puolustusvoimia ja pystyttävä toimimaan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. On hyvä, että on jo pystytty hiukan kertausharjoituksia, hiukan myös varusmiesten maastovuorokausia lisäämään ja monia muita asioita, mutta puolustusmateriaalihankinnoissa ollaan hyvin matalalla tasolla.

Euroopassa on tehty lähes joka maassa puolustusvoimauudistus ja suunnattu uudelleen strategioita, ja siellä on jäänyt ilmeisesti hyvinkin paljon käyttökuntoista, lähes uutta, puolustusmateriaalia. Kysynkin ministeriltä: kuinka ministeriö on selvittänyt nämä mahdollisuudet hankkia Suomelle edullisesti käyttökelpoista materiaalia ainakin tähän väliaikaan?

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuuden kehittäminen oli tuossa selonteossa jo keskeinen haaste Suomen laajemminkin kuin Puolustusvoimia koskevalle turvallisuustyölle, ja nyt juuri viime viikon lopulla ministeri on asettanut työryhmän arvioimaan kyberlainsäädännön kehittämistä, jossa katsottaisiin laajalla skaalalla, mitä toimia lainsäädännön puolella tarvitaan, jotta turvallisuustilanne jatkossa paranisi.

Tällä on huomattavan isot kytkennät poliittiseen järjestelmään ja yleensä demokraattiseen koneistoon, eduskuntaan ja ministeriöihin. Tuossa työssä on kuitenkin nyt alkuvaiheessa pelkästään ministeriöiden virkamiehiä, ja kuitenkin tämän kysymyksen tärkeyden vuoksi olisi välttämätöntä, että siellä olisi myös tällainen poliittinen edustavuus, koko poliittisen kentän kattava yhteys. Tässä on ollut esillä, että esimerkiksi seurantaryhmän kautta pystyttäisiin tällainen vuoropuhelu virkamiesasiantuntijavalmistelun ja poliittisen kentän välillä järjestämään. Onko ministerillä ajatus täydentää tätä työtä heti alusta läh-tien sillä, että tällainen parlamentaarinen seurantaryhmä tulisi mukaan huolehtimaan tästä dialogista kansanvaltaisten elinten ja asiantuntijavalmistelun välillä?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varusmiesten kotiuttamisraha poistettiin vuonna 1993, jolloin sitä maksettiin 300 markkaa. Tämä kotiuttamisraha oli hyvin tärkeä monille nuorille, jotka joutuivat sitten armeijan jälkeen etsimään mahdollisesti vuokra-asuntoa, työpaikkaa, opiskelupaikkaa, ja siinä vaiheessa on suuri tarve myös saada omaa rahaa käyttöön.

Harmillista, että tämä kotiuttamisraha poistettiin, mutta perussuomalaiset ovat useissa yhteyksissä esittäneet, että se palautettaisiin. Tässä muutama kuukausi sitten eduskunnassa järjestettiin tilaisuus, jossa oli näitä nuoria varusmiehiä kertomassa, että Puolustusvoimissa opetetaan kaikille varusmiespalveluksen päättäville, kuinka haetaan toimeentulotukea sosiaalitoimistoista. Se oli minulle itselleni yllätys, ja tuntuisi paremmalta, että kotiuttamisrahaa maksettaisiin mieluummin näille varusmiehille kuin että opetetaan toimeentulotukea hakemaan.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Lapintien puheenvuorosta oli aistittavissa vasemmistoliiton ajattelumallia, mutta emme me sen varaan voi rakentaa tulevaisuutta, että uskottelemme, että kaikki on hyvin, ja säästetään hankinnoista, tullaan toimeen vähemmän tehokkailla puolustusmateriaaleilla, vaan kyllä meidän on katsottava tosiasioita vakavassa ja vastuullisessa mielessä.

Puolustushallinto joutuu kamppailemaan monien muittenkin rahantarpeitten kanssa. Infran, kuntien osalta on samanlainen rahoituskriisi tulossa, ja tässä mielessä tarvitaan kyllä isänmaallista ja vahvaa maanpuolustushenkeä, jotta pystytään asiat (Puhemies koputtaa) hoitamaan tulevaisuudessa.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä nyt korjaisin, että en suinkaan väittänyt, että mitään uhkia ei ole ja kaikki olisi hyvin — kaikki tosin on aika hyvin — (Ben Zyskowicz: No niin!) mutta siitä huolimatta minun mielestäni pitäisi lähteä siitä, että pohditaan, mitkä ovat ne todelliset uhkat, ja näin me teemme, ja siitä kiitos kaikille muillekin puolueille ja edustajille näissä eri ryhmissä, joissa tätä asiaa pohditaan.

Mutta sitten se vastaus siihen, miten me puolustaudumme ympäristökatastrofien aiheuttamiin pakolaisvirtoihin, kyberhyökkäyksiin, miten me puolustaudumme muita luonnonkatastrofeja vastaan: ei siihen ole oikea vastaus se, että lisätään Puolustusvoimien määrärahojen hankintaa. Siihen on aivan varmasti olemassa vastauksia, mutta jos kerran uhka tunnustetaan ja kaikki ovat uhkasta samaa mieltä, niin voitaisiinko sitten ottaa myös se seuraava askel ja pohtia, mikä on tehokkain tapa vastata esimerkiksi kyberhyökkäyksiin tai ympäristökatastrofeihin, eikä pelkästään puhua niistä materiaalihankintojen määrärahojen lisäyksestä?

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Juuri tähän, uhkakuviin ja resursseihin.

Ajattelen, arvoisa puhemies, että on erittäin tärkeää tutkia kriittisesti näitä uhkakuvia ja avata myös moniarvoista keskustelua. Meillä on aika paljon hyvin rajoittunutta ja esimerkiksi puolustusosaajien antamaa näkökulmaa uhkakuvista, ja tältä osin tarvitsisimme varmasti moniarvoisempaa keskustelua. Mutta pidän erityisen tärkeänä, että se puolustuskyky ja puolustusosaaminen, joka meillä on, pidetään yllä ja pidetään huolta riittävistä resursseista, koska jos me päästämme jotakin kokonaan alas, niin sen uudelleen synnyttäminen on vaikeaa.

Miksi kysyin tästä kyberasiasta aikaisemmin? Minusta on tärkeää, että meillä osataan rajata, mitkä asiat kuuluvat oikeasti kovan puolustusosaamisen piiriin. Kuuluvatko sinne lintuinf-luenssat, kuuluvatko sinne ilmastokysymykset tai kyber? Tämä rajaaminen meidän täytyy tehdä tarkasti.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Ensiksi pari tämmöistä yleisluontoista havaintoa. Ensimmäinen liittyy tähän keskusteluun siitä, minkä takia Puolustusvoimat tarvitsee lisämäärärahoja. Kysymys nyt ei ole siitä, että Puolustusvoimien tavoite on nostaa meidän puolustuskyvyn tasoa, vaan kysymys on siitä, että me pyrimme ylläpitämään sitä. Tämä on hyvä nyt ymmärtää, että kysymys ei ole siitä, että pyydämme lisämäärärahaa, koska me haluamme varustella Puolustusvoimia jollekin uudelle tasolle, vaan kyse on siitä, että me emme läheskään pysty korvaamaan sitä materiaalia, mikä vanhenee.

Tämä on nyt hyvä erottaa tässä keskustelussa. Sillä viittaan myös tähän uhkakuvakeskusteluun. On totta, mitä edustaja Lapintie totesi, että uhkakuvat ovat osittain muuttuneet, mutta se ei tarkoita sitä, että myöskään nämä enemmän perinteiset uhat, jos näin voidaan sanoa, olisivat jotenkin kadonneet tai että ne olisivat välttämättä pienemmät kuin aikaisemmin. Siihen arvioon en voi yhtyä, joskin maailma tietenkin muuttuu.

Sitten edustaja Rantakangas hyvin muuten kuvasi tätä asiaa, mutta siltä osin haluan teidän kanssanne olla eri mieltä, että mielestäni hallituksen suhtautuminen Puolustusvoimiin ei ole nuiva mutta taloustilanne on erittäin vaikea. Tämä on varmasti kaikilla edustajilla tietenkin tiedossa.

Sitten pari muuta huomiota. Ensinnäkin tähän Valtion tarkastusviraston toimintaan pitää aina suhtautua vakavasti, ja niin ainakin minä suhtaudun ja niin myös Puolustusvoimissa. Nyt on eri medioiden ja ehkä myös tämän julkisen keskustelun perusteella syntynyt semmoinen kuva, että VTV laajasti moittisi Puolustusvoimien tapaa hoitaa kirjanpitoa tai taloushallintoa. Näin ei ole. Sen sijaan nämä valtuudet, jotka ovat teknisesti hyvin monimutkaisia, mikä on eduskunnan hyväksymä järjestely, valtiovarainministeriön hyväksymä järjestely, missä nämä hankinnat siirtyvät vuodelta toiselle erinäisistä syistä, niin siitä on nyt huomautettu, ja se on tietenkin aiheellinen huomio, joskin se on meidän kaikkien yhteinen haaste, koska siihen ei ole olemassa mitään helppoa ratkaisua. Mutta olen nyt tässä edelleen pyytänyt, että Puolustusvoimat yhdessä ministeriön ja VTV:n kanssa istuu alas ja katsoo, millä tavalla nämä valtuudet voidaan kirjata, jotta ei synny semmoista epäilyä, että ne olisi jotenkin väärin kirjattu. Yhdyn tietenkin siihen, että tämä tilanne ei ole hyvä. Sain jo viime viikolla selvityksen siitä, minkä takia Puolustusvoimat ei yhdy tähän VTV:n näkemykseen siitä, että nämä olisi väärin kirjattu. Tästä siis on kyse.

Sitten tämä toinen keskustelu liittyy näihin kriisinhallinnan tavoitteisiin, jotka ovat siis ulkoministeriön asettamia. En nyt mene yksityiskohtaisesti niihin ensinnäkään sen takia, että en ole esittelevä ministeri. On ihan hyvä huomata, että tähän kokonaisvaltaiseen arvioon siitä, mitkä ovat kriisinhallinnan tavoitteet, kun Puolustusvoimat on toimeenpanevana osapuolena, syntyy tietty niin sanottu gäppi, ja tämän myötä olisi ihan hyvä, että voisimme edelleen yhteistyössä ulkoministeriön kanssa käydä läpi sitä, millä tavalla niitä kriisinhallinnan tavoitteita asetetaan niin, että ne ovat oikeasti mitattavia tuloksia, koska tästä järjestelystä tosiaan syntyi VTV:n tämmöisessä tuloksellisuusmittauksessa semmoinen kuva, että se toiminta ei välttämättä ole niin tuloksellista, ja tämä ei ole se oikea kuva.

Haluan näin laajasti myös samassa yhteydessä vastata edustaja Blomqvistin kysymykseen. Minun käsitykseni on se, että tämä meidän kriisinhallintatoiminta on erittäin arvostettua. Sillä saadaan tuloksia aikaiseksi. Joku voi väittää, esimerkiksi edustaja Yrttiahon näkemys on, että Afganistanissa ei olisi onnistuttu. Kaikki on suhteellista. Afganistan on erittäin haasteellinen paikka. On tietenkin niin, että kaikki ei ole mennyt siellä ihan niin kuin Strömsössä, mutta se ei tarkoita sitä, että siellä ei olisi onnistuttu missään. Siellä on onnistuttu erittäin monessa asiassa, ja minä toivoisin, että silti olisi suhteellisuudentajua siinä keskustelussa. Siellä ei pystytä harrastamaan vain siviilikriisinhallintaa, jos siellä ei ole sotilaita turvaamassa siviilikriisinhallinnan toimijoiden turvallisuutta, ja niin edelleen, joten tämä ei ole niin yksiselitteinen asia kuin miltä se ehkä keskustelussa joskus voi vaikuttaa.

Sitten tähän edustaja Kääriäisen ihan hyvään kysymykseen tarvittaisiin ehkä 5—10 minuuttia lisää. Jos puhemies sen myöntää, voin mieluusti lähteä elaboroimaan tämän asian ympärillä.

Sitten näistä maanpuolustusjärjestöjen rahoista: Me esitimme niitä sinne budjetin pohjiin. Valtiovarainministeriö ei suostu niitä ottamaan. Minun mielestäni tämä on semmoinen periaatekeskustelu, mikä eduskunnan pitäisi laajemmin käydä VM:n kanssa, että jos eduskunta vuosi toisensa jälkeen esittää jotain sinne budjettiin, minkä takia VM ei koskaan ota niitä pohjiin. Minä en voi yksinään siihen vastata, mutta yhdyn teidän arvioonne tästä, ja sen takia sitä esitimme sinne pohjiin alun alkaen.

Tämä kyberturvallisuus on laaja kokonaisuus, johon meidän pitää panostaa enemmän, ja tämäkin on haaste, koska resurssit ovat rajalliset. Mutta yksi haaste liittyy sitten tähän lainsäädäntöön, mihin edustaja Koskinen hyvin tarttui. On ihan selvää, että jossain vaiheessa tähän vaaditaan myös tämmöistä parlamentaarista ulottuvuutta, mutta näkisin näin alustavasti, että olisi hyvä, että tämä virkamiestyöryhmä nyt kesään mennessä tekee tämän pohjatyön. Sitten kun näemme sen pohjalta, mihin suuntaan mennään, niin siinä vaiheessa tämä teidän ideanne voi olla ihan tervetullut. Suhtaudun ihan avoimesti siihen, koska tämä vaatii laajaa hyväksyntää, kun tämmöiseen vaikeaan kokonaisuuteen paneudutaan ja tehdään luultavasti muutoksia, koska niitä muutoksia pitää tehdä.

Arvoisa puhemies! Jos sallitte, niin edustaja Ruohonen-Lernerille sen verran, että yhdyn teidän arvioonne siitä, että tämä ei ole hyvä tilanne. Se on ihan oikea havainto. Tämä kotiuttamisrahahan on STM:n asia. En sinänsä vastusta sitä, että se palautettaisiin, mutta en usko rehellisesti sanottuna, että tässä taloustilanteessa se on mahdollista, joskin olisi ihan mielenkiintoista laskea, mitä se sitten maksaa sen toimeentulotuen kautta, joten tätä olisi ihan hyvä tutkia, mutta en tässä tilanteessa kyllä lähtisi lupaamaan mitään sen suhteen.

Arvoisa puheenjohtaja! Kiitän ajasta.

Kiitos, arvostan sitä. — Tosiaan edustaja Kanervan kuvaaman tilanteen osalta voin sanoa, että yhdyn hyvin pitkälti edustaja Kanervan huomioihin.

Sitten tämä edustaja Kääriäisen nostama kysymys, niin tosiasia on kyllä se — ja tämä liittyy myös sitten siihen, mitä kysyttiin näistä fundamenteista ja siitä, voimmeko pitää kiinni niistä — ja minun arvioni on se, että realiteetti on se, että jos ensi hallitus ei kykene taloustilanteesta johtuen vastaamaan näihin materiaalihaasteisiin, missä siis ei edelleenkään ole kysymys siitä, että me varustelisimme, vaan korvaamme sitä materiaalia, joka poistuu käytöstä, niin ikävä kyllä me olemme kyllä fundamenttien äärellä, missä pitää käydä keskustelua siitä, voimmeko lähteä siitä, että meidän oma puolustusratkaisu perustuu samoihin periaatteisiin kuin tänä päivänä, ja minä väitän, että se ei välttämättä ole mahdollista tällä resurssitasolla, vaan silloin on pakko käydä periaatteellista keskustelua siitä, ovatko Puolustusvoimien tehtävät ja rahoitus tasapainossa. Minä väittäisin, että me olemme ajautumassa epätasapainoon, mikä on erittäin huono tilanne. Tämä on juuri se syy, minkä takia olen asettanut tämän työryhmän, jotta eduskunnalla olisi mahdollisimman kattava yhteinen tilannekuva tilanteesta, ja sen pohjalta sitten tehdään ratkaisuja, koska tämä on erittäin iso asia isänmaalle, ja tämä pitää ratkaista. Tämä on minusta erittäin suuri haaste.

Tämä hallitus on ottanut tehtäväkseen tämän epäsuositun mutta välttämättömän puolustusvoimauudistuksen. Se luo tehokkuutta organisaatioon, mutta se ei yksinään ratkaise näitä ongelmia, koska me emme pysty tosiaan korvaamaan sitä vanhenevaa materiaalia. Se on se ongelman ydin tässä, ja sen lisäksi tulee kaikki nämä kyberhaasteet sun muut, joiden myötä meillä on sitten vielä uusia paineita, joihin me emme kaikilta osin voi taloudellisesti tällä hetkellä vastata.

Arvoisa puhemies! Kiitän ajasta.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aika ajoin on keskustelussa viitattu siihen, että tämän umpikujan päässä olisi liittoutumisen harkitseminen. Nythän me olemme voineet seurata Ruotsissa tapahtunutta keskustelua, jossa Ruotsi on selvästi liukunut yhä enemmän Naton suuntaan. Sehän oli jo kylmän sodan aikana tällainen eräänlainen Naton ulkojäsen, niin on käynyt myöhemmin selvityksistä ilmi, ja nytkin Ruotsi on hyvin lähellä Natoa monin monin tavoin.

Näkeekö ministeri, että tämän umpikujan päässä voi olla liittoutuminen, varsinkin kun mitään muuta ratkaisua tässä ei näytä olevan? Suomen taloudellinen tilanne ei tule paranemaan ainakaan useaan vuoteen, ja nämä miljardi-investoinnit odottavat oven takana. Tässä on aikamoinen umpikuja tulossa. Kyllä ministeri voisi hieman valottaa näitä kysymyksiä syvemmin.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä jatkan edustaja Salolaisen puheenvuoroon. Kun puhutaan fundamenteista, niin silloin kai tarkoitetaan myös ministerin ajattelutavassa kolmea asiaa: yleistä asevelvollisuutta, koko maan puolustamista sekä sitten tätä sotilasliittoon kuulumattomuutta, niin kuin tämä termi nykyisin kuuluu. Näitten varassahan tässä on eletty ja eletään nytkin koko ajan, ja varmaan aika laaja toive on se, että myös jatkossa voitaisiin aika pitkälle mennä näillä fundamenteilla.

Herra ministeri, jos on niin, että tämä ei ole mahdollista, voisitteko te jollakin tavalla hahmotella sitä, mitkä ovat ne uudet fundamentit, joittenka varassa Suomi sitten puolustustaan hoitaisi, jos resurssit eivät anna varaa jatkaa tällä nykyisellä ajattelutavalla? Edes yleisellä tasolla kertokaa, mikä on tulevaisuus.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jatkan tätä samaa keskustelua sen vuoksi, että meidän lähialueillammekin tapahtuu merkittäviä muutoksia kaiken aikaa. Painekattilassa tapahtuu muutoksia. Ja on selvää, että Suomen aktiivinen ulkopolitiikka on se, jota jakamattomasti Suomessa tuetaan, mutta minä toivon, että Suomessa tuettaisiin yhtä lailla aktiivisesti ja yksimielisesti aktiivista puolustuspolitiikkaa. Sillä me elämme yhteistyövaraisessa maailmassa, ja yhteistyövaraisessa maailmassa voi pärjätä vain, jos on itse aktiivinen tässä yhteistyökatsannossa. Sen vuoksi erityisesti katson nyt siihen — viittaan edustajakollegaani Salolaiseen — olisiko löydettävissä Nordefcon puitteissa tahi puhtaasti kahdenkeskisellä tasolla nyt lähimmässä tulevaisuudessa toimintatapoja, joilla Ruotsin ja Suomen puolustuspoliittisia suunnitteluargumentteja voitaisiin vertailla ja päästä siihen, että meidän kahdenkeskisessä toiminnassamme löytyisi lisääntyvässä määrin yhdistäviä tekijöitä sen lisäksi, että meillä pitäisi ehdottomasti Ruotsin kanssa olla samantyyppiset puolustuspoliittiset näkemykset, mitä me edellytämme (Puhemies koputtaa) Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikalta.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Totta kai Puolustusvoimien tehtävät ja rahoitus liittyvät yhteen. Silloin kun tämä hallitus alkajaisiksensa teki tämän Puolustusvoimien määrärahatason alennuksen, niin tarkoitushan oli tehdä jatkossa myös pysyvä alennus, ei niin, että sitä lähdetään sitten nostamaan edes sillä nimikkeellä, mitä puolustusministeri käytti, että "ylläpitää".

Mutta kaiken kaikkiaan, totta kai, erilaiset käytännönläheiset yhteistyöt, niin kuin esimerkiksi Pohjoismaiden kesken, materiaalihankinnat ja sillä tavalla säästöjen aikaansaaminen on varmasti sellaista, mihin pitää jatkossakin satsata. Samalla tavalla Suomihan on kansainvälisessä kriisinhallinnassa jatkuvasti yhteistyössä. Siinä mielessä tämä, mitä edustaja Salolainen otti esille: mehän käytännössä tätä teemme. Sen takia toivoisin, että jatkossa myös ulkoministeriö kytkettäisiin paremmin näihin hankkeisiin. Kun pohditaan Puolustusvoimien tehtäviä ja Puolustusvoimien määrärahoja, niin se ei voi olla irrallaan diplomatiasta ja ulkopolitiikasta. (Ilkka Kanerva: Saako edustaja Lapintien puheenvuoroon vastauspuheenvuoron?)

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kiitos ystävällisyydestänne ja rakentavuudestanne.

Herra puhemies! Edustaja Lapintie sanoi, että viime hallitusneuvotteluissa päätettiin alentaa puolustusmäärärahoja. Kyllä, juuri näin jouduttiin tekemään viime hallitusneuvotteluissa, mutta mistään en löydä sellaista klausuulia, ja pidän sitä jopa täysin poliittisesti ja asiallisesti mahdottomana, että se olisi ollut joku ikuisuusratkaisu. Ei sillä porukalla, joka tästä asiasta sopi, ole minkäänlaisia valtuuksia päättää siitä, mitä tulevien eduskuntavaalien jälkeisessä elämässä tulee tapahtumaan. Se oli tätä vaalikautta koskeva ratkaisu, ja tulevat ratkaisut tehdään tulevan eduskuntaenemmistön ja sen nojassa olevan hallituksen varassa. Sen vuoksi tämä keskustelu, johon edustaja viittaa, on tosi tärkeä. Tämä on tätä vaalikautta koskeva ratkaisu, seuraava vaalikausi katsotaan erikseen.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jos edustaja Kanerva näin ajattelee, niin sehän on todella hyvä, kun hän on tämän seurantaryhmän vetäjä, koska mielestäni hänen lauseeseensa sisältyy myös se ajatus, että se seurantaryhmäkään ei voi päättää vaalien jälkeisestä elämästä eli tämä seurantaryhmäkään ei voi tehdä sellaista linjausta, että sanotaan, että Puolustusvoimien tuleva budjetti tai tuleva määrärahatarve on jollakin tietyllä tasolla. Toivottavasti tämä pätee myös toisin päin. Minä sanon, että tarkoituksena on ollut päättää Puolustusvoimien pysyvästä menotason alennuksesta eikä ole tarkoitus palata sille jatkuvasti kohoavalle indeksiin sidotulle linjalle, ja te sanotte nyt, että tarkoitus ei myöskään ole ollut päättää siitä. Mutta sanotteko te myös, että tarkoitus ei ole päättää, että tämä eduskunta ottaa kantaa ensi vaalien jälkeiseen pysyvään nousevaan menotasoon? Toivottavasti olemme sitten molempaan suuntaan samaa mieltä.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän selvitysryhmän, jonka puolustusministeri on asettunut, toimeksiannossa selvästi sanotaan, että ministeriö informoi tätä selvitysryhmää, se saa kaiken tiedon, mikä on taustalla, sitä varten, että siinä mukana olevat puolueet, kaikki eduskuntapuolueet siis, voivat käyttää sitä materiaalia ja tietoa tulevia hallitusneuvotteluja varten. Eihän tämä selvitysryhmä päätä mitään tulevan hallituksen ohjelmasta, mutta se antaa perusteet hallitusneuvotteluja varten.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä onkin mielenkiintoinen keskustelu, jos mietitään sitä, että on tiettyjä asioita yhteiskunnassa, joissa täytyisi ajatuksen kulkea vaalikausien ylitse. Ja omassa mielessäni Suomen puolustaminen on yksi niitä asioita, joiden täytyy kulkea vaalikausien ylitse. No, me olemme toisaalta samaa mieltä siitä, että edellinen hallitus ei voi määritellä tarkkaan seuraavan hallituksen rahoja, käydä sinne kukkarolle. Mutta voiko se olla niin, että meillä ei ole minkäännäköisiä ajatuksia siitä, mitä se tuleva Puolustusvoimien budjetti ehkä olisi, mitä se pitäisi sisällään ja mitä sillä rahalla pitäisi saada aikaiseksi? Minun on vaikea ajatella, että me ihan sokkona menisimme seuraaviin vaaleihin, ja tämä on kuulkaa iso vääntö nyt sitten siinä työryhmässä, kun me mietimme, mitä me saisimme aikaiseksi. Itse toivon, että siitä löytyisi jonkunlainen latu sitten myös eteenpäin, ettei ihan blankolta pöydältä lähdetä sitten miettimään Säätytalolla vaalien jälkeen.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun mietitään sitä, paljonko meillä on ylipäätään rahaa käytettävänä puolustuspolitiikkaan, Puolustusvoimille, niin pitää miettiä myös sitä ja miettiä kriittisesti, mihin niitä rahoja on käytetty. Siinä suhteessa vasemmistoliitto on kyllä hyväksynyt kaikki hankinnat, kaksi jättikokonaista ohjushankintaa, joista muuten toisessa Pentagonin perustelumuistiossa todettiin, kuinka se vahvistaa Naton ja Suomen liittolaisuutta. Sitten heti vuodenvaihteen jälkeen tulevat Leopard-hankinnat ja Afganistan-operaatio, jota vasemmistoliitto vastusti ainoana eduskuntapuolueena vielä viime kaudella, ja muun muassa Puolustusvoimien entinen komentaja Hägglund oli meidän kanssamme samaa mieltä. Paine oli valtava meitä kohtaan. Vasemmistoliiton linja oli silloin oikea, nyt se ei sitä ole, mutta ainakin minä ja edustaja Yrttiaho pidämme vielä kiinni siitä, että Afganistan-operaatioon lähtö oli virhe ja se on maksanut satoja miljoonia euroja. (Jyrki Yrttiaho: 500 miljoonaa!)

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun tuli tämä rauhanturvapuoli tässä esille, niin jatkan siitä. Elikkä omasuoja on semmoinen, mikä maksaa, ja se on yksi, mikä tulee olemaan kustannuserä sitten myös pitkälle tulevaisuuteen. Koska me tarvitsemme omasuojaa ja sen hinta on kova, niin tarvitsee myös kysyä, onko tämä Atalanta-operaatio nyt ollut semmoinen, mihin kannatti sitä rahaa heittää, onko nyt uusien tutkimuksien mukaan tuo suuri rahasumma mennyt oikeaan osoitteeseen.

Myös nämä kuntoutus- ja henkiset tuet, joita Rauhanturvaajaliitto ainakin antaa: Mitä mieltä ministeri ja ministeriö ovat näistä asioista? Onko tälle asialle semmoinen henkinen ja myös rahallinen tuki olemassa?

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on tehty ainakin parinkymmenen vuoden ajan noin neljän vuoden välein selvityksiä ja sitä ennen komiteamietintöjä, ja tämä jaksoväli on ollut noin neljä vuotta. Ne ovat olleet toisiaan tukevia eli jatkumoa, mutta sitten on hallitusohjelmat tehty myös neljän vuoden välein, ja siellä on päätetty rahasta, niin kuin viime hallitusneuvotteluissa päätettiin rahasta. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tämän selvitystoimikunnan tehtävä on paremmin kuin viime kerralla tuoda esille, mitkä ovat ne vaihtoehdot vastatessa niihin uhkakuviin, jotka löydetään yhdessä. Uhkakuvat mielestäni voidaan löytää yhdessä, ja niiden torjumiseksi olevat vaihtoehdot ovat sitten poliittista päättämistä.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Ensiksi aloitan sillä kysymyksellä, mihin en vastannut viimeksi. Tämä edustaja Kurvisen kysymys ylijäämämateriaalista on tärkeä huomio. Me olemme ostaneet tänäkin syksynä nyt Tanskasta erittäin hyvää ylijäämämateriaalia, väittäisin, halvalla ja alkuvuonna muun muassa mahdollisesti Hollannista, erittäin hyvä kauppa, ja niin edelleen, joten koko ajan kyllä seurataan. Tämä on semmoinen tapa, millä olemme kyenneet vastaamaan tähän meidän materiaalin vanhenemiseen vähän halvemmalla tai huomattavastikin halvemmalla kuin uuden materiaalin hankkiminen olisi maksanut, ja tämä on erittäin hyvä tapa edetä, kun taloustilanne on näin vaikea. Tälläkin haluan kyllä sanoa sitä, että Puolustusvoimat kyllä kaikin toimin yrittää toimia niin kustannustehokkaasti kuin mahdollista, ja väittäisin, että kun valtionhallinnossa laajemmin tarkastellaan, puolustushallinto on kyllä niitä tehokkaimpia. Tämä on hyvä pitää mielessä.

Edustaja Salolainen kiinnitti huomiota tähän Ruotsin Nato-keskusteluun. Olette ihan oikeassa siinä, että siellä käydään hyvin vilkasta Nato-keskustelua, jota käydään osittain johtuen minun mielestäni siitä — tämä on ihan minun henkilökohtainen analyysini — että Ruotsi on antanut oman puolustusratkaisunsa ajautua tilanteeseen, jota ei silloin, kun he lähtivät tekemään muutoksia, oikein mietitty, mihin tämä nyt päätyy. Sitten se päätyi tähän, ja nyt he ovat tilanteessa, missä heidän ei minun mielestäni nähtävästi vieläkään tee mieli liittyä Natoon, mutta samalla he kokevat, että oman puolustuskyvyn jälleenrakentaminen on erittäin haasteellista ja vaikeata, ja tästä minun mielestäni on kyllä syytä Suomen ottaa nyt vähän opiksikin. Tästäkin syystä tämä edustaja Kanervan työryhmä on erittäin tärkeä.

Se, mitä tapahtuu, jos me emme pysty pitämään kiinni niistä fundamenteista, joita edustaja Kääriäinen tässä hyvin luetteli, on meidän kaikkien yhteinen asia. Se ei ole vain puolustushallinnon asia, koska se on erittäin iso ulkopoliittinen linjakysymys, ja sitä ei tee vain puolustusministeri tai -ministeriö. Itse näkisin, että siinä vaiheessa, jos yhteisesti päätetään, että ei ole varaa panostaa niin paljon kuin Puolustusvoimat tarvitsee rahaa, pitää kyllä suhtautua hyvin avoimesti kaikkiin vaihtoehtoihin, myös Natoon.

Mutta itse haluan kumminkin alleviivata sitä, että ei Natoon liittyminen ole mikään säästötapa. (Seppo Kääriäinen: Ei olekaan!) Emmehän me säästä rahaa liittymällä Natoon, niin että ei kannata nyt kuvitella, että joku muu tulee tänne hoitamaan meidän tonttiamme ja me voimme antaa puolustuksen rapautua täysin, koska kuvitellaan, että Nato-jäsenyyden myötä ei tarvitse mitään hoitaa itse. Ei se niin mene. Nato ei välttämättä kyllä kalliiksikaan tule, mutta ainakaan se ei ole mikään säästötapa, joten varoittaisin nyt siitä kuvitelmasta, että Natoon liittymällä voidaan säästää ja ei panosteta omaan puolustukseen. Se nyt ei minun mielestäni ole kovin järkevä tapa. Se on nyt minun hyvin selkeä näkemykseni tässä asiassa. (Seppo Kääriäinen: Oli hyvä kommentti!)

Sitten tämä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa, johon edustaja Kanerva tarttui, on erittäin hyvä asia, ja uskoisin, että tässä on kyllä edelleen enemmänkin haettavissa tuloksia niin taloudellisesti kuin sitten puolustuskyvyn vahvistamiseksi, mutta se edellyttää kyllä sitten jossain vaiheessa sitä, että siitä tehdään selkeät poliittiset linjaukset niin Suomessa kuin Ruotsissa, ja jos näin tehtäisiin ja tätä halutaan eduskunnassa ja Ruotsin eduskunnassa, niin silloin siinä on potentiaalia. Kyllä me näinkin voimme edetä, mutta jos me haluamme tehdä jotain isoa, niin se vaatisi vähän laajemman tämmöisen Hollanti—Belgia-tyyppisen ratkaisun, missä oikeasti sitoudutaan toisiin. En itse poissulje semmoista ajattelua, mutta se on iso poliittinen valinta, ja siitä on ihan hyvä käydä keskustelua.

Tämä edustaja Jalosen kommentti tästä omasuojasta on täsmälleen oikea, ja just tästä syystä se, että vain ollaan siviilikriisinhallinnan tehtävissä Afganistanissa, ei oikein toimi.

Sitten en voi yhtyä siihen, että Atalantassa oltaisiin heitetty rahaa pois tai haaskattu rahaa, päinvastoin. Se piratismin vastainen operaatio on harvinaisen tuloksellinen. Siinä on saatu se piratismi lähes loppumaan ja ollaan voitu turvata ruokakuljetuksia ynnä muuta, joten väittäisin itse asiassa, että ne tulokset ovat aika hyviä. Sen myötä olen sitä mieltä, että se on ollut hyvä panostus.

Sitten tämä kriha-veteraaniasia on erittäin tärkeä. Siihen olemme panostaneet. Olen itse päättänyt tämmöisestä kriha-veteraaniohjelmasta, joka nyt toimeenpannaan, ja se on tosi tärkeä kokonaisuus. Se vaatii edelleen huomiota, mutta se on päässyt hyvin alkuun ja saanut hyvän vastaanoton muun muassa Rauhanturvaajaliitolta ja niin edelleen, ja näkisin, että tämä on oikea tie edetä tässä rauhanturvaajien ja kriisinhallintahenkilöstön jaksamisessa myös sen palvelusajan jälkeen.

Arvoisa puhemies! Uskoisin, että vastasin nyt näihin tärkeimpiin kysymyksiin tällä ajalla. — Kiitos.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jokaisen itsenäisen valtion ja sen vastuullisen hallituksen ja eduskunnan tehtävä on huolehtia siitä, että maalla on riittävän vahva ja uskottava puolustuspolitiikka ja puolustusvoimat. Jokaisen terveen suomalaisen nuoren miehen velvollisuus on suorittaa asevelvollisuuspalvelu eli asepalvelus, enkä vastusta myöskään, mikäli naisista löytyy sellaisia, jotka haluavat vapaaehtoisesti sen suorittaa. Minä pahoittelen sitä, että nykyhallituksen aikana on ajauduttu puolustuslaitoksen määräraha-asioissa siihen tilanteeseen, että näitä periaatteita ei voida toistaiseksi täysin noudattaa.

Sitten minä varoittaisin eduskuntaa, kun täällä kokoomus koko ajan vilkuttelee tätä Nato-korttia. Se on vaarallinen kortti. Lopettakaa se. Minä en hyväksy sitä, että tuohon pitkälle Suomen itärajalle halutaan asettaa tahallaan lisää jännitteitä. Lopetamme tämän Nato-vöyhötyksen ja panemme omalta osaltamme nämä omat puolustusasiamme kuntoon. Jos niitä ei nyt saada, (Puhemies koputtaa) niin ainakin seuraavan eduskunnan ja hallituksen aikana.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tuohon kriisinhallinnan kokonaisuuteen. Ulkoasiainvaliokunta on huomauttanut useaan otteeseen siitä, että me tarvitsisimme huomattavasti kokonaisvaltaisempaa otetta koko tähän kriisinhallinnan kenttään. Sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta ja koko kehitysyhteistyö, mukaan luettuna sen elementit, tarvitsevat yhteisiä suuntaviivoja ja yhteistä näkemystä siitä, miten meidän kannattaa kokonaisvaltaisesti toimia kriisialueilla ja hauraissa valtioissa. Kehitysyhteistyön puolelta löytyy tänä päivänä myös erittäin hyviä evaluointimalleja ja näitä tuloksellisuusmittareita, joita pystyisi kyllä käyttämään tässä kriisinhallinnan kokonaisuudessakin hyväksi. Vaikka VTV tuossa raportissaan ei nyt ihan suoraan tätä tuloksellisuutta tavattomasti moittinutkaan, niin kyllähän se sivulauseessa tuli jo ainakin esille, että pitäisi arvioida, miten me toimimme.

Meidän pitäisi paljon pitkäjänteisemmin kuitenkin pystyä suunnittelemaan myös niitä operaatioita, vaikka ne tulevatkin nopeasti: mihin meillä on osaamista, mihin meillä riittävät voimavarat, ja mihin tämä kokonaisuus ikään kuin pystyisi paremmin. Nyt ne operaatiot tulevat ja sitten lähdetään ja sitten (Puhemies koputtaa) vähän ihmetellään, että oliko se hyvä ja kannattiko.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä on varuskuntatiloja tyhjennetty muun muassa Jämsän Hallissa ja sitten uusia rakennuksia on rakennettu, esimerkiksi Jyväskylän Tikkakoskella. Miten tämä näyttäytyy kokonaisuudessa budjetin osalta? Saammeko kuitenkin edelleen säästöjä aikaan, vai joudummeko satsaamaan uusiin rakennuksiin niin paljon, että säästöt hupenevat tässä? On myös väitetty, että nykyisissä varuskunnissa jouduttaisiin tilanahtau-den takia siirtymään kolmikerrosvuoteisiin. Pitääkö tämä väite paikkansa? Toivottavasti ei.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien suorituskyvyn ylläpitäminen vaatii kyllä perusrahoituksen tason turvaamista yli vaalien. Puolustusvoimien uudistuksen yhteydessä tehdyn säästöpaketin seurauksena kalustohankinnat ovat joustaneet, ja sen takia olemme turvautuneet käytettyjen kalustojen hankintaan, joka sinänsä on ollut erittäin hyvä asia, koska esimerkiksi hankitut Leopardit ja miehistökuljetuksen maastoajoneuvot ovat hyvin täyttäneet ne vaatimukset, mitä niille on asetettu, ja tämä korjaa osittain tilannetta. Mutta tämä toiminnan perusrahoitus on kyllä turvattava riittävän laajalla poliittisella pohjalla, että puolustusbudjetti kestää myös yli vaalien.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti tämä materiaalin vanheneminen on ihan fakta ja tulevaisuuden määrärahatarpeet todellisia ja tiukkoja, mutta tässä mietinnössä on sanottu niin, että rahoitus tulee linjata viimeistään seuraavan hallitusohjelman laatimisen yhteydessä. Minusta tuntuu, että aika moni poliitikko ei oikein malttaisi odottaa tuonne asti — tässä salissakin kuullut keskustelut ja tuo työryhmän työ — ja valiokunnan monet ihmiset haluaisivat päästä linjaamaan tätä jo aikaisemmin, mutta kyllä se nimenomaan on tämä hallitusohjelman aika, ja silloin meidän täytyy kyllä huomioida myös Suomen taloudellinen tilanne. Valtion taloudellinen tilanne on aika haastava tällä hetkellä, ja samaan aikaan sotilaalliset uhat ovat aivan erilaiset kuin aikaisemmin.

Aika moni poliitikko ammentaa omat näkemyksensä näistä 70 vuoden takaisista tapahtumista, mutta täytyy huomioida, että ei tämän hetken tilanne ole se, että sadattuhannet piippalakit rynnistävät tuolta rajan yli. Meillä on ihan erilaiset uhat tällä hetkellä. Meidän täytyy varautua ja muuttaa näitä periaatteita, ja se aika on nyt.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia puolustusministerille näistä kannanotoistanne koskien vapaaehtoista maanpuolustusjärjestöjen budjetointia. Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt tekevät todella tällä hetkellä arvokasta työtä myöskin maanpuolustustahdon eteen, varsinkin kun ajatellaan, että sotilassoittokuntien rivit, yksi maanpuolustustahtoa lisäävä tekijä, ovat harvenneet, harmi sinänsä.

Mutta kysymys ministerille: mitä mieltä olette siitä, että kutsunnat olisivat pakolliset koko ikäluokalle, siis koko ikäluokalle, myös naisille? Ja toinen kysymys arktisesta osaamisesta: Mikäli nyt olen oikein ymmärtänyt, meillä on arktiseen osaamiseen erikoistunut joukko-osasto. Ovatko siihen budjetoidut rahat riittävät, ja mitä mieltä olette arktisesta koulutusviennistä?

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Det finns i dag ett behov av att modernisera armén så att den motsvarar det som krävs för deltagande i internationella militära krishanteringsuppdrag. Hit hör att det behövs fler kvinnor och även i övrigt en öppnare inställning till olika minoriteter i vårt samhälle. Försvaret hör enligt grundlagen till hela folket.

Jag vill därför nu fråga försvarsminister Haglund: Finns det tillräckligt med medel i budgeten för att öka antalet kvinnor i armén, till exempel genom att alla flickor kallas till uppbåd, eller rentav allmän värnplikt för kvinnor så att vi får en militär styrka som bättre speglar samhället i övrigt?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinteen puheenvuoroon ensin totean vain sen, että itsenäisen maan puolustuskyky ja puolustusvalmius on pidettävä kunnossa aina.

Mutta sitten, arvoisa ministeri, edustaja Kääriäisen merkittävään kysymykseen tulevaisuudesta vastasitte lyhyesti muun muassa niin, että nyt ollaan ajautumassa epätasapainoon, johon seuraavan hallituksen on syytä ehdottomasti reagoida. Vastaus oli aika moniulotteinen, ja haluaisin vielä täsmentää sitä kysymällä: mihin tilaan teidän näkemyksenne mukaan nyt Puolustusvoimat oikein ovat jäämässä tämän vaalikauden jälkeen suhteessa Puolustusvoimien tehtäviin?

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rosvojahti Somalian rannikolla maksoi noin 8 miljoonaa euroa. Tämän maan puolustamisen kannalta hyödyt eivät ole mitenkään suhteessa kustannuksiin. Perinteisesti Suomen roolina on ollut turvata rauha eri sotijaosapuolien välissä. Nyt kuitenkin Suomi on Afganistanissa toisen sotivan osapuolen tukena. Halutaan olla Nato-myönteisiä, vaikka muodollisesti syyt ovat muualla. Afganistanissa sotiminen maksaa vuosittain yhtä paljon kuin esimerkiksi kahden ison varuskunnan ylläpito Suomessa. Jos Afganistanista saatua poliittista ja sotilaallista hyötyä verrataan kustannuksiin, niin ne eivät ole järkevässä suhteessa toisiinsa. Mielestäni meidän pitäisi keskittyä olennaiseen, tämän maan puolustamiseen, roolileikit pitää unohtaa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Osa salin vasemmasta laidasta aina puheissa puhuu pohjoismaisesta yhteistyöstä. Kun Islannin ilmavalvontaharjoitusta käsiteltiin, niin tuntui, että se on jo ylitsepääsemättömän vaativaa. Kysyisin puolustusministeriltä, oletteko te sitä mieltä, että tämä Islannin ilmatilavalvontaharjoitus on vaativinta, mitä Suomi voi pohjoismaisen yhteistyön nimissä tehdä.

Arvoisa puhemies! Te, ministeri, totesitte, että on taloudellinen asia päättää vuoden 2015 jälkeisestä rahoituksesta. Kyllä se on enempikin poliittinen ja tahdon kysymys. Kokoomus ainoana puolueena on ilmoittanut, että meillä on valmius sitoa 1,5 prosentin osuus bkt:stä puolustusmää- rärahoihin viime kevään ryhmäpuheenvuorossa edustaja Kanervan sanoin. Miltä tämänsuuntainen linjaus teistä tuntuisi, olisiko teillä valmiutta oman ryhmän ja ministerin toimesta lähteä viemään tätä bkt:hen sidottua prosenttiosuutta eteenpäin?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tuosta Islanti-operaatiosta kannata muistaa muuta kuin ministeri Erkki Tuomiojan ei niinkään vanha lausunto, kun hän totesi, että Islanti-operaatio on ja pysyy Nato-operaationa ja että Suomella ei ole sinne mitään asiaa. Ei minun mielestänikään ole, ja se naamioitiin sitten tämmöisellä käsitetemppuilulla mu-ka joksikin muuksi kuin mitä se operaatio lopulta on. Se on ilmavalvontaoperaatio, jossa Suomi on mukana — piste.

Mutta tästä kokoomuslaisesta Nato-intoilusta konkreettiseen kysymykseen, ministeri Haglund: tämä Sodankylän pesulapalvelun tilanne ja Comfortan tilanne. Tämä Puolustusvoimien linja on ollut kyllä hyvin poukkoileva ja ennustamaton. Ensin ulkoistetaan, ja kun yritys rantautuu sinne, työllistää 40 työntekijää myöskin siviilipuolen palveluihin, niin nyt sitä ollaan siirtämässä sieltä pois, ja mitään uskottavia laskelmia ei tämän siirron pohjaksi ole kyetty esittämään. Mikä teidän henkilökohtainen linjanne on tästä Comfortan tilanteesta?

Jari  Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On päivänselvää, että maanpuolustuksesta ja sen resursoinnista pitää pitää huolta niin nykyisten uhkien kuin tulevienkin uhkien osalta, ja huolestuneena kyllä tätä budjettikäsittelyä siinä mielessä seuraan.

Mutta, herra ministeri, puolustushallinto on erittäin merkittävä materiaalin hankkija, ja ei ole yhdentekevää, mistä nämä hankinnat tehdään. Kun käytiin vaikka ajoneuvohankinnoista julkista keskustelua tässä taannoin, niin se herätti aika erikoisia ajatuksia. Onko nyt linjattu uudelleen näitä asioita niin, että me voimme kaikessa mahdollisessa tukeutua suomalaiseen tuotantoon, suomalaiseen tuotekehitykseen, meidän osaamiseemme arktisen osaamisen osalta ja muiden meille räätälöityjen ominaisuuksien kehittelyssä? Samalla me saamme referenssejä myydä asioita muualle ja sillä tavoin mahdollistaa meidän ajoneuvo-, A-tarvikehankintoja, turvalaitehankintoja, ruokaa ja niin edelleen. Onko tässä nyt uudelleenarvioituja asioita? Tuo taannoinen keskustelu oli kyllä erittäin huolestuttava.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jatkan tästä Puolustusvoimien Atalanta-operaatiosta eli tästä merirosvojahdista pitkin Somalian rannikkoa. Itse aikoinani epäilin niiden vaikuttavuutta jo etukäteen, ja nyt on tullut tuloksiakin eli ei ole tullut tuloksia. Vaikka kerrotaan, että siellä on merirosvous loppunut, niin se on ollut hyvin pitkälti Kiinan ja Venäjän ansiota, että on loppunut, Suomen ansiota ei niinkään, kaksi merirosvoa muistaakseni vai kolmeko niitä oli, mitkä saatiin kiinni ja sitten vapautettiin. Aikooko Puolustusvoimat tulevaisuudessa keskittyä maanpuolustukseen ja ottaa esimerkiksi viimein minutkin kertausharjoituksiin, kun olen sitä kohta kaksikymmentä vuotta odottanut, vai jatkaako se edelleen näitä risteilymatkojaan pitkin maailman meriä?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Jatkan tästä edustaja Eerolan puheesta, että kun Puolustusvoimille niukkuutta jaetaan, niin on tärkeätä pitää kiinni tästä maanpuolustustahdosta ja -kyvystä. Kun yhä harvempi kutsutaan kertausharjoituksiin, esimerkiksi Puolustusvoimien Varsinais-Suomen aluetoimisto ei kyennyt järjestämään säästösyistä yhtään kertausharjoituspäivää tänä vuonna lehtitietojen mukaan, ja Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton mukaan kertausharjoitusten määrän romahtaminen murto-osaan entisestään vaarantaa alueellisen puolustuksen suorituskyvyn, tämä vie myös uskottavuutta yleiseen asevelvollisuuden hyödyltä. Kysyisinkin ministeriltä, että kun tämä kertausharjoituksen pohja on nyt saavutettu, niin millaisiin lukemiin tulevina vuosina päästään, jotta kertausharjoitusten määrä tullaan palauttamaan sille tasolle, että se on järkevää ja uskottavaa.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuohon edustaja Niikon edelliseen puheenvuoroon viitaten, hyväähän tässä budjetissa on se, että kertausharjoituksen määrää ja maastovuorokausien määrää vihdoin päästään hiukan nostamaan. Hyvä niin, mutta kyllähän tosiasia on se, että Puolustusvoimat ovat joutuneet kantamaan varsin raskaan taakan tässä talouden vaikeassa tilanteessa ja puolustusvoimauudistustahan jatketaan 2015 vuoden loppuun asti.

Mitä tapahtuu sen jälkeen, se on suuri kysymys, niin kuin tässä on keskusteltu. Kyllä Puolustusvoimille on turvattava mahdollisuus lakisääteisten velvoitteidensa kehittämiseen ja toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen, ja se vääjäämättä tarkoittaa lisärahoitusta Puolustusvoimien toimintaan seuraavalla vaalikaudella. Kokoomus on siihen sitoutunut, ja niin sen tulee ollakin. Mutta kysyn ministeriltä, mitä haasteita arktisen alueen merkityksen kehittyminen tuo Puolustusvoimien toimintaan, sen materiaalihankintoihin ja budjetointiin seuraavina vuosina.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! 8. helmikuuta 2012 oli ruudinmusta päivä kaikille keskisuomalaisille. Se valtion suhtautuminen ei ollut ainoastaan nuivaa vaan se oli todella karmaisevaa, kun meiltä lopetettiin kaksi varuskuntaa ja varikoitakin ajettiin alas. Sen jälkeen Puolustusvoimat ilmoittivat, että materiaalihankintoja supistetaan ja myös ruutitehdas oli vaarassa, mutta olen kiitollinen, että meidän kansanedustajien tekemä työ sen asian hyväksi, että tämä tehdas saataisiin sitten myytyä Nammolle ja valtio tulisi vastaan ympäristöasioissa, meni eteenpäin.

Nyt kuitenkin varuskunnissa on se tilanne, että rakennemuutosrahoja sinne on saatu hieman kompensoimaan tätä historiallisen suurta rakennemuutosta mutta tilojen käyttö ei ole kaikilta osin selvää, osin siksi, että siellä on Senaatti-kiinteistöt takana ja myös rakennerahojen käytössä ja tasossa on vajavaisuuksia. Itse asiassa kysyisin vielä, että kun esimerkiksi kyberturvallisuuteen panostetaan, niin eikö voitaisi miettiä, että Helsingin raskaiden investointien sijasta käytettäisiin vaikkapa Jämsän Hallia, jossa on erittäin hyvät (Puhemies koputtaa) fasiliteetit tähän.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ensi vuoden talousarviossa esitetään maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen liki 1,9 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna 2012 on 78 000 koulutusvuorokautta ollut ja tilaisuuksiin osallistunut kaikkiaan 46 000 henkilöä. Kysyisin ministeriltä, mikä mahdollisuus olisi kertausharjoituksien merkittävään nostamiseen maanpuolustusjärjestöjen yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa, koska näyttää kumminkin, että jää tuonne alle 20 000 ker-tausharjoituksen tuo puolustusministeriön puoli. Jos jonkunlainen yhteistyö näitten järjestöjen kanssa olisi mahdollista, niin mikä hyöty siinä mahdollisesti olisi myös toiminnan kannalta ja ennen kaikkea sitten näitten säästettävien eurojen kannalta?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Määrärahatason lisäksi on tärkeätä, mihinkä määrärahoja käytetään, ja viime vuosikymmeninä on ollut muutamia ohilaukauksia. Taisteluhelikopterihankinta oli 90-luvun lopulla hyvin pitkällä, kunnes kritiikki helikopterityöryhmän sisällä, julkisessa keskustelussa ja lopulta eduskunnassa kaatoi taisteluhelikopterit, joita silloinen tasavallan presidenttikin piti aivan välttämättöminä Suomen puolustuskyvyn ylläpidon kannalta. Kukaan ei ole kaipaillut taisteluhelikoptereita nyt 15 vuoteen. Vielä surullisempi esimerkki on ilmatyynyalukset, joista kallis ensimmäinen rakennettu kappale taitaa maata nytkin jossakin sotasatamassa käyttämättömänä. Elikkä kehotan todella sekä työryhmän vetäjää Kanervaa että puolustusministeriä kiinnittämään huomiota myös siihen, että ne hankinnat, joita tehdään, ovat todella järkeviä.

Ja toinen kysymys koskee sitä, että komentaja Puheloinen on todennut, että on positiivista, että käydään avointa keskustelua asevelvollisuusjärjestelmästä. Mikä on ministerin kanta? Onko tällainen avoin, monipuolinen keskustelu myös teidän kannaltanne ihan perusteltua?

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät omassa vaihtoehtobudjetissaan esitä kaikista Puolustusvoimien säästöistä luopumista tai sitoudu nostamaan määrärahoja Puolustusvoimien esittämälle tasolle vuoden 2015 jälkeen. Sen sijaan perussuomalaiset palauttaisivat varusmiesten kotouttamisrahan, joka merkitsisi 4,8 miljoonan euron vuosittaista lisäkustannusta. Kotouttamis-rahan palauttaminen on haastavaa tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa julkista taloutta on pyrittävä tasapainottamaan. Pysyvä menojen lisääminen ei ole kestävä vaihtoehto, vaikka kohde sinänsä olisikin kannatettava.

Varusmiesten sosioekonomista asemaa on pyritty parantamaan myös tällä vaalikaudella, kun kotimatkat muuttuivat maksuttomiksi. Rahat tähän löydettiin Puolustusvoimien toimintamenoista. Myös päivärahoja korotettiin vuoden 2013 helmikuun alusta. Päivärahoja korotettiin myös vuonna 2009 ja 2011.

Lisäksi on huomattava, että kotouttamisrahan palauttaminen todennäköisesti tarkoittaisi (Puhemies koputtaa) myös sitä, että jouduttaisiin vastaava raha luomaan myös siviilipalvelusmiehille.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset on inhimillinen puolue. Siksi kannatamme kotiuttamisrahan palauttamista. On se toki järkevämpää, mihin edustaja Ruohonen-Lerner jo viittasi, kuin antaa koulutusta, miten hakea sosiaaliavustusta kotiuttamisen yhteydessä.

Mutta varsinainen kysymykseni koskee ker-tausharjoituksia. Vaikka niiden määrää tuhannella lisätään, niin ollaan edelleen häpeällisen alhaisella tasolla. Onko otettu huomioon sitä, millä tavoin kouluttajien osaaminen ohenee ja mikäli joskus saadaan sitten resursseja lisää kertausharjoituksiin, niin joudutaankin siihen tilanteeseen, että ei ole enää päteviä kouluttajia vaan pitää kertausharjoitusten uudelleenorganisointi aloittaa kouluttajien kouluttamisesta?

Ja vielä kysyisin: onko puolustusministeriöllä ja Puolustusvoimilla (Puhemies koputtaa) aktiivista roolia näiden tyhjenevien kiinteistömassojen uudelleen hyödyntämisessä?

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Roomalaisilla oli sanonta: "Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan." 300 vuotta saatiinkin Pax Romanaa, mutta sitten ilmeisesti ote kirposi. Jäikö lopulta valmistautumatta, se on hyvä kysymys. Puolustuskykyä tarvitaan kuitenkin tulevaisuudessakin. Nämä eivät ole pelkästään historian asioita. Vuonna 2014 Puolustusvoimat jatkavat sopeuttavia toimenpiteitä, mutta kyllä sen jälkeen harppausta ja skarppausta on tehtävä.

Ministeri toi esille omassa puheenvuorossaan materiaalihankintojen haasteellisuuden. Minulle on tämmöisellä rautalankamallilla selostettu, että tällä hetkellä Puolustusvoimien kolmen vanhenevan materiaalin tilalle voidaan hankkia yksi. Tämä ehkä kuvaa sitä tilannetta. Yhden merkittävän hankinnan aikataulut ja varautumiset ovat poikkeuksellisen pitkiä ja kestävät jopa yli vuosikymmenen. Kysymys on tulevasta hävittäjäkaluston uudistamisesta. (Puhemies koputtaa) Kysyisinkin: millä aikataululla tätä hankintaa ollaan suunnittelemassa?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän päivän suuri uhka on todella kyberturvallisuus, ja Suomi on erittäin haavoittuva niin sähkö- kuin tietojärjestelmän kuin myös muunkin infran osalta. Kaikkeen tähän pitäisi laittaa varajärjestelmät, ja ne tietysti maksavat. Yksi suuri uhka on mielestäni tämä sähköjärjestelmä, eli tuli ulkolainen omistus. Sähkönjakelu kylmässä maassa on elinehto. Asiantuntijoiden mukaan Suomi voidaan laittaa polvilleen sähköverkon osalta muutamassa päivässä. Kysyisinkin: Onko näihin mahdollisiin uhkakuviin varauduttu? Minkälaisia toimenpiteitä on tehty?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmarille sen verran, että kyllä työ jatkuu vieläkin kansanedustajien taholla, kuten myös puolustusministerin taholla, ruutitehtaan tuotannon turvaamiseksi akuutisti vaikeassa tilanteessa.

Valiokunta ohjeistaa hallitusta jatkossa panostamaan myös puolustusteollisuuden viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen. Tähän liit-tyen kysyisinkin ministeriltä sitä, millaisia viennin ja kansainvälistymisen välineitä voitaisiin käyttää vaikkapa edellä mainitun ruutitehtaan tapauksessa. Tarjoaisiko esimerkiksi strategisen yhteistyön syventäminen pohjoismaisen puolustusyhteistyön alla tähän hyvän väylän?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä perussuomalaisten kannasta: Kotiuttamisrahasta sen verran, että meidän mielestämme se oli selkeä tunnustus varusmiehille kansalaisvelvollisuuden ryhdikkäästä suorittamisesta. Hivenen avaan tätä 4,8 miljoonan euron määrärahaa. Se porrastettaisiin siten, että 6 kuukauden varusmiespalvelun jälkeen kotiuttamisraha olisi 100 euroa, 9 kuukauden palvelun jälkeen 150 euroa ja 12 kuukauden varusmiespalvelun jälkeen 200 euroa. Meistä tämä on hyvä asia, ja olisi hyvä, että jatkossa löytyisi siihen määrärahat.

Toinen asia, arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri: Perussuomalaisten mielestä määrärahojen leikkaukset rapauttavat puolustuskykyä. Tähän on syynä muun muassa varusmiesten maastovuorokausien merkittävä laskeminen nykytasosta sekä reserviläisten kertausharjoitusten riittämättömyys. Myös materiaalihankintojen voimakas karsiminen aiheuttaa sen, ettei alueellisia joukkueita kyetä riittävässä määrin varustamaan. Mitä aiotte tehdä, arvoisa ministeri, näitten puutteiden poistamiseksi?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimien rahoitus on tällä hetkellä aivan minimissään, oikeastaan todellisuudessa liian alhaisella tasolla. Materiaalihankintoja tehdään aivan viime tipassa, viime hetkellä. Kertausharjoitukset ovat aivan minimissään. Varusmiesten palvelusaikaa ei voi enää lyhentää, ja varusmiesten maastovuorokaudet on jouduttu laskemaan minimiin. Suomessa on kova maanpuolustustahto ja myös tahto pitää Puolustusvoimat toimintakykyisenä. Puolustusvoimien rahoituksen taso tuleekin nostaa sille tasolle, joka on puolustushallinnon lin-jauksissa todettu riittäväksi. Puolustusvoimilla on edessään suuria materiaalihankintoja tulevina vuosina. Arvoisa puolustusministeri, mitkä ovat teidän mielestänne ne keskeisimmät materiaalihankinnat tällä hetkellä, ja voidaanko näissä hankinnoissa käyttää pohjoismaista yhteistyötä? Toivottavasti selvitetään aina myös mahdollisuudet kotimaisten valmistajien ja toimittajien käyttöön.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähipäivinä pidettävän EU:n huippukokouksen teemana on Euroopan turvallisuus ja puolustus. Olen ymmärtänyt, että arvoisa ministerikin on mahdollisesti osallistumassa tähän kokoukseen, jonka lähtökohtana on sotilaallisten voimavarojen yhdistämisen ja yhteiskäytön, tämän pooling and sharingin, pohtiminen ja se, että se otettaisiin huomioon jo kansallisen suunnittelun alkuvaiheissa. Suomen on nyt pohdittava, missä rajoissa me olemme valmiita tähän. Ministeri Haglund, tarvitaanko valtiosopimuksia?

Toinen asia, joka kokouksessa nousee esille, ovat EU:n taistelujoukot. Pääministeri Katainenhan on ilmoittanut, että Suomi on kiinnostunut ottamaan johtovastuun. Siksi kysynkin: mitä EU:n taistelujoukkojen johtovastuu tulee maksamaan, minkälaista hyötyä sillä saadaan Suomen puolustuskyvyn kehittämisen kannalta verrattuna esimerkiksi reserviläisten säännöllisestä kertausharjoituskierrosta saavutettavaan hyötyyn?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvon puhemies! Tässä olisi puolen tunnin edestä vastauksia. Yritän tiivistää.

Ensiksi edustaja Paloniemen ihan hyvä huomio tästä kokonaisvaltaisuudesta. Yhdyn teidän arvioonne. Tämä on semmoinen asia, mitä kannattaa tuonne ulkoministeriön suuntaan etenkin viestiä, koska he ovat tämän vastuuministeriö. Me tietenkin kannustamme kokonaisvaltaisuuteen, ja olemme siinä yhteistyössä mukana.

Sitten kysyttiin näistä puolustusvoimauudistuksen säästöistä. Edustaja Peltonen kysyi niistä. Ne kyllä toteutuvat, arviolta 130 miljoonaa euroa, ja minun käsitykseni on kyllä se, että niiden varuskuntien, jotka jäävät käyttöön, määrä riittää, ja sen myötä tilanteen pitäisi kyllä olla hallinnassa. Ymmärtääkseni tämä saapumiserä, mikä saapuu esimerkiksi ensi vuonna, on hyvin kyllä mitoitettu tähän meidän käytössä olevaan varuskuntaverkkoon.

Tämä "kutsunnat koko ikäluokalle" -asia, naiset mukaan, mistä edustajat Mattila ja Nauclér kysyivät. Tämä on erittäin mielenkiintoinen asia. Suhtaudun asiaan avoimesti. Järjestin Puolustusvoimien kanssa pari sisäistä palaveria, missä tätä ihan aidosti arvioitiin. Sen pohjalta arvio on se, että koko naispuolista ikäluokkaa ei välttämättä kannata kutsua, mutta on mahdollista, että voitaisiin ainakin tässä alkuvaiheessa yrittää aloittaa tämmöisiä pilotteja, joissa kutsutaan naisia tämmöisiin erillisiin tiedotustilaisuuksiin ynnä muihin, joita on järjestetty ennenkin, ja sen pohjalta katsotaan, lähteekö se naisten kiinnostus nousuun. Mielestäni tämä on tärkeä teema, ja yritämme kaikin puolin tarttua tähän ajatukseen. Tämä on erittäin hyvä ajatus.

Kort på svenska: Tanken om att kalla hela den kvinnliga årskullen till uppbåd är kanske inte nödvändigtvis det bästa sättet att närma sig det här. Men vi har alltså en intern utredning och några pilotprojekt som vi tänkte att vi skulle kunna testa den här modellen med för att lyfta kvinnornas intresse för att utföra militärtjänsten. Så vi jobbar på det, men jag är inte säker på att det är klokt att börja med att kalla hela årskullen så där på ett bräde, för det är inte nödvändigtvis en helt genomtänkt lösning.

Tämä epätasapaino, mihin Timo Korhonen kiinnitti huomiota, muodostuu siis siitä, että jos me emme pysty investoimaan tarpeeksi puolustusmateriaaliin, käytännössä meidän puolustusmateriaali ei enää ole sillä tasolla, millä sen pitäisi olla. Meidän suorituskyky siis heikkenee, ja silloin meidän puolustuskyky heikkenee, ja se on mielestäni huono tilanne. Sen takia tosiaan tämä edustaja Kanervankin ryhmä on pantu pystyyn.

Siihen, että tämä Atalanta-operaatio olisi ollut ihan turha, en edelleenkään voi täysin yhtyä. Haluan alleviivata, että mekin olemme vientivetoinen maa ja meidänkin intressi on se, että rahtilaivat kulkevat myös sillä alueella, millä on merirosvousta kitketty, ja mielestäni se on ihan hyvä asia.

Sitten tämä Islannin operaatio. Se on edelleen Nato-operaatio. Harjoitus, mihin osallistumme, on pohjoismainen harjoitus, ja edelleen, jos siellä on tunnistettavia ilma-aluksia, ne hoidetaan Norjan puolesta. Itse uskon, että kyllä pohjoismainen yhteistyö voi olla paljon enemmänkin kuin tämä, mutta tulevaisuus näyttää, mitä se tuo mukanaan.

Kokoomus tässä tarjosi tätä 1,5 prosentin korotusta. Haluan nyt kumminkin kokoomusta muistuttaa siitä, että nämä säästöpäätökset ja muut on tehty yhdessä ja myös kokoomuksen toiveesta, joten minä en ehkä lähtisi nyt tämmöiseen huutokauppaan siitä, kuka nyt lupaa eniten. (Timo Heinonen: Se on tulevaisuus!) — Se on tulevaisuus. Minä joudun nyt täällä vastaamaan ministerin ominaisuudessa, puoluejohtajan ominaisuudessa sitten muualla. Ihan hyvä, että osoitetaan tulevaisuuden tahtotila näiden rahojen suhteen. Olen siinä edustaja Heinosen kanssa ihan samaa mieltä. Yhdessä näitä on tehty ja toivottavasti yhdessä tehdään myös vastaisuudessa, niin säästöjä kuin panostuksia.

Sitten tämä Sodankylän tilanne: Siinä oli aika vaikeita vaihtoehtoja. Voin ymmärtää tämän huomion siitä, että tässä on ensiksi menty yhteen suuntaan ja tehty kumppanin kanssa näitä pesulajuttuja, mutta loppujen lopuksi työllisyyden kannalta, myös oman toiminnan kannalta tämä nykyratkaisu, johon päädyttiin ja jossa tehdään omana toimintana, on hyvä, ja yleensä ainakin poliittinen vasemmisto on arvostanut sitä, jos ei ulkoisteta asioita yksityisille, ja toivoisin, että myös tässä asiassa sitä arvostettaisiin. Tässä siis tehdään omana toimintana.

Sitten edustaja Lepälle vain semmoinen huomio, kun keskustellaan näistä hankinnoista, että ymmärrän sen, että eduskunta kantaa huolta kotimaisen puolustusteollisuuden hyvinvoinnista, siitä minäkin kannan huolta, ja minä pidän sitä erittäin tärkeänä asiana, mutta sitten, kaikki te, jotka olitte täällä viime kaudella painamassa vihreää nappia: on muistettava, kun se putu-laki hyväksyttiin, ja minä kyllä toivoisin, että te myös toivotte, että ministeri sitten noudattaa sitä lakia, jonka olette itse säätäneet. Minun mielestäni ei ole reilua, että minä noudatan lakia, jonka te olette säätäneet, ja sitten minua tai puolustusministeriötä moititaan siitä. Tämmöistä on koko ajan ilmassa. Minun mielestäni se ei ole oikein. Meidän tehtävä ministeriössä on noudattaa lakia, jonka eduskunta on säätänyt. Niin me toimimme. Jos laki ei sitten ole teille mieliksi, se on sitten toinen asia, mutta me noudatamme täsmälleen hankintalakia eikä mitään muuta, ja näin tulen toimimaan niin kauan kuin olen ministerinä. Laista voidaan sitten olla mitä mieltä tahansa, joskin EU-direktiivit tänä päivänä aika pitkälle säätelevät, mitä näissä asioissa voidaan tehdä.

Nämä kertausharjoitukset palautuvat vuonna 2015 puolustusvoimauudistuksen edeltävälle tasolle. Se tarkoittaa sitä, että suhteessa meidän sodan ajan joukkoihin me koulutamme yhtä monta. Sodan ajan vahvuushan laskee 230 000:een. Se tarkoittaa sitä, että koulutettava joukko on 18 000. Se on hyvä taso, se ei ole erinomainen taso. Olisi hienoa, jos se voisi olla korkeampi taso. Näkisin, että tämä MPK-yhteistyö, mihin viitattiin, on erittäin keskeinen, jotta voidaan varmistaa, että mahdollisimman moni pääsee näihin harjoituksiin. On nähtävästi niin, että edustaja Eerolakin pitää nyt jotenkin järjestää niihin harjoituksiin, jotta hänen sävynsä vähän paranisi täällä, mutta ikävä kyllä puolustusministeri ei päätä siitä, kuka pääsee kertausharjoituksiin.

Sitten nämä arktiset asiat, jotka nousivat täällä: Ne ovat tärkeitä. Meillä on siinä osaamista. Siihen kyllä resurssit minun ymmärtääkseni riittävät, siinä ei nyt ole resursseista kysymys.

Sitten tämä tilojen käyttö, kun luovutaan näistä eri varuskunnista: Ne ovat lähinnä Senaatin asioita. Puolustusvoimat ei siinä ole enää vastuussa, kun ne ovat siirtyneet takaisin Senaatin käyttöön ja usein myytäväksi tai jälleenvuokrattavaksi, joten siihen en nyt mene.

Sitten se, että käydään asevelvollisuusjärjestelmästä avointa keskustelua: Kyllä. Se liittyy muun muassa naisten asemaan ja rooliin. Se on hyvä. Varmasti kaikista näistä asioista lähivuosina tullaan käymään keskustelua ottaen huomioon, mikä tämä taloustilanne ja muu on.

Sitten tämä hävittäjähankinta on iso ja laaja asia, niin kuin edustaja Sankelo totesi. Tämä ei ole edes seuraavan hallituksen asia välttämättä, mutta minun arvioni mukaan sen hallituksen, joka muodostetaan vaalien jälkeen vuonna 2019, pitää tehdä se päätös, joten seuraavan vaalikauden aikana pitää kyllä sitä valmistelevaa työtä tehdä. Se on sitten puolustushallinnon ja Ilmavoimien valmistelussa joka tapauksessa. On sitten kuka tahansa hallituksessa, niin tätä pitää varmasti valmistella.

Sitten tämä edustaja Mäkipään huomio tähän sähkönjakeluun: Huoltovarmuuskeskuksen arvio oli se, että tämä Fortumin jakeluverkon myynti ei ollut huoltovarmuusnäkökulmasta ongelma. Siitä voi varmasti Huoltovarmuuskeskus, joka on ministeri Ihalaisen alainen toimija, kertoa lisää, jos tarve niin vaatii, mutta alleviivaisin sitä, että kyllä kriisitilanteissa nämä asiat saadaan haltuun, omistaa ne verkot sitten kuka tahansa. Nämä kyberpanostukset ovat tärkeitä, ja uskon, että jokainen toimija, on se sitten suomalainen tai ei, haluaa niitä tehdä.

Sitten nämä pohjoismaiset yhteishankinnat tulevaisuudessa: niitä varmasti tehdään. Eivät ne niin paljon säästöä tuo, että ne ratkaisevat tätä meidän materiaalipuolen rahoitusvajetta, mutta ne ovat keskeisiä ja tuovat tiettyä lisäarvoa, ja myös sitten huoltoyhteistyön, harjoitusyhteistyön, varaosayhteistyön kannalta ne ovat keskeisiä.

Sitten viimeiseksi tämä EU-huippukokous: Se on tosiaan tämän viikon loppupuolella. Siellä tosiaan pääministeritasolla käydään näitä keskusteluja. Se on hyvä asia. En odota tältä mitään erittäin mullistavaa, mutta moni asia varmasti liikahtaa eteenpäin. En usko, että mitään valtiosopimuksia tästä nyt syntyisi.

Taisteluosastojen johtovaltioasia: Minun mielestäni ajatus on hyvä. Sen takia olen puoltanut sitä, että sitä selvitetään hyvässä yhteistyöhengessä. Haaste on kuitenkin se, että meidän rahoitustilanne on mikä on, niin kuin täällä on moneen otteeseen todettu tänään, ja sen johdosta pitää nyt arvioida tarkkaan, mitkä ovat ne hyödyt, kansainväliset hyödyt meidän maanpuolustukselle, jos siihen mennään, suhteessa siihen, mitä se maksaa. Sitten kun se yhtälö on arvioitu, niin voimme tehdä johtopäätöksiä puolustushallinnossa siitä, onko se toteuttamiskelpoinen ajatus vai ei. Nyt aika on rajallista, niin etten mene niihin yksityiskohtiin.

Arvoisa puhemies! Kiitän ajasta ja toivotan hyvää joulua.