Antti Rantakangas /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallinto- ja turvallisuusjaosto käsitteli sisäasiainministeriön hallinnonalan määrärahat, ja ohessa seuraavia havaintoja. Ensinnäkin yleisesti voi sanoa, että hallinnonalalla monet asiat näyttivät olevan paremmin kuin jokunen aika sitten, mikä on tietysti myönteinen kommentti istuvalle ministerille.

Poliisitoiminnan osalta momentille esitetään 728,9 miljoonan euron määrärahaa, joka on 5,3 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Poliisin rakenteen uudistamisen muutokset tulevat voimaan 1.1.2014, ja niitten on arvioitu tuovan säästöä 15,2 miljoonaa euroa ja henkilövuosivähennyksiä 129, jotka kohdistuvat kokonaisuudessaan tuki- ja johtotehtäviin. Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella myönteisenä, että eduskunnan aiempien linjausten mukaisesti poliisin talous on saatu hallintaan eikä kentällä operatiivisissa tehtävissä toimivien poliisimiesten määrä vähene. Tämä on ollut pitkään eduskunnan toive.

Poliisin toiminnan painopisteitä vuodelle 2014 on talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan edistäminen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kun jatkossa, ensi vuoden alusta siis, liikkuva poliisi yhdistetään tähän muuhun poliisilaitokseen, uudistuksessa varmistetaan vähintään nykyisin voimavaroin raskaan liikenteen valvonnan erityisosaaminen ja siihen liittyvän koulutuksen säilyminen. Valiokunnan saaman tiedon mukaan raskaan liikenteen osaamiskeskit-tymä on muodostumassa Itä-Uudenmaan poliisilaitokseen.

Puhemies! Valiokunta pitää myönteisenä myös, että talousarvioesitys sisältää rahoituskehyksiin tehdyn 1,6 miljoonan euron lisäyksen terrorismin torjuntaan. Valiokunta kirjasi sitten aika tiukan lausuman koskien telekuuntelujärjestelmän uudistamista. Valiokunta toteaa, että telekuuntelujärjestelmän uudistaminen on saatettava loppuun, ja pitää välttämättömänä, että hallitus hoitaa hankkeen rahoituksesta puuttuvat 2,5 miljoonaa euroa lisätalousarviomenettelyllä. Määrärahalisäys on tehtävä siten, ettei se vähennä kentällä operatiivisissa tehtävissä olevien poliisimiesten määrää. Valiokunta lisää tälle momentille 150 000 euroa harmaan talouden ja pimeän ulkomaisen työn tarjonnan estämiseen.

Rajavartiolaitoksen osalta suurena haasteena on kasvava rajaliikenteen määrä. Itärajan rajan-ylitykset kasvat 10—15 prosenttia vuodessa, ja on arvioitu, että kehyskaudella niitten määrä on 20 miljoonaa rajanylitystä. Mitä sitten tulee jatkossa EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen, silläkin on valtavan suuret vaikutukset.

Puhemies! Valiokunta pitää tärkeänä, että vaikka näitä säästötoimenpiteitä Rajavartiolaitoksenkin osalta toteutetaan, niin on välttämätöntä huolehtia vilkkaiden rajanylityspaikkojen resursoinnista, mutta samalla valiokunta on huolissaan muun rajaosuuden valvonnasta. Kirjasimme erityismaininnan siitä, että riittävä rajavalvonta on turvattava myös Pohjois-Suomen rajoilla. Valiokunta lisää 400 000 euroa Venäjän rajanylityspaikkojen toiminnan tehostamiseen.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan osalta valiokunta halusi kohdistaa momentin määrärahoista 100 000 euroa käytettäväksi rajat ylittävän pelastusvalmiuden parantamiseen. Valiokunta korostaa myös, että kun tämän rakennepaketin yhteyteen liittyi esitys pelastuslaitosten määrän puolittamisesta 22:sta 11:een, niin pidämme tärkeänä ja korostamme, että merkittävistä organisaatiomuutoksista tulee keskustella avoimesti ja päätösten tulee pohjautua selvitykseen, jossa muutosten vaikutukset arvioidaan kattavasti. Aika paljon oli esillä se, että pitäisi arvioida myöskin muita ratkaisuja kuin pelastuslaitosten määrän puolittaminen.

Hätäkeskuksen osalta uudistuksen toimeenpano jatkuu ja sitä seurataan. Ainoa isompi havainto oli siinä, että nyt näitä tyhjilleen jäävien toimitilojen kustannuksia kertyy, ja siinä tietysti se on negatiivinen asia, koska kuluja tulee, vaikka toimintaa ei ole.

Maahanmuuton osalta, arvoisa puhemies, ehkä tärkein havainto on siinä, että vaikka meillä on pystytty tehostamaan tätä maahanmuuttohallintoa, niin meillä on tällä hetkellä suuri pulma, miten saamme nämä pakolaiset vastaanottokeskuksista kuntiin. Nyt on tehtävä kaikki voitava, että houkuttelevuus kunnille vastaanottaa näitä pakolaisia paranee, koska tämä aiheuttaa nyt todella lisää merkittäviä kustannuksia, kun siellä on iso määrä pakolaisia odottamassa kuntaan sijoittumista.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Kiitän valiokuntia ja niiden puheenjohtajia tekemästänne työstä. Tiukan talouden oloissa tähän budjettiin voi todellakin olla melko tyytyväinen. Hallitus esitti kehyspäätöksen mukaisesti 11 miljoonan euron tasokorotuksen poliisin toimintamenoihin ensi vuodelle. Tuon Pora III -uudistuksen myötä poliisin hallintoa uudistetaan ja kevennetään ja samalla resursseja kohdennetaan uudelleen niin, että poliisin toimintataso pystytään pitämään nykyisellään.

Sisäministeriössä palvelut turvaaviin rakenneuudistuksiin on herätty ajoissa, ja kiitän valiokuntaa siitä, että se antaa tunnustusta sisäministeriössä tehdylle työlle todetessaan, että se pitää myönteisenä, että eduskunnan aiempien linjausten mukaisesti poliisin talous on saatu hallintaan eikä kentällä operatiivisissa tehtävissä toimivien poliisimiesten määrä vähene. Mikäli uudistusta ja tätä tasokorotusta ei oltaisi toteutettu, se olisi tarkoittanut, että poliisilla olisi vuoteen 2016 mennessä 70 miljoonan euron alijäämä.

Mietinnössä mainittua talousrikollisuutta ja harmaata taloutta poliisi torjuu edistämällä kuudennen talousrikosohjelman täytäntöönpanoa tehostamalla talousrikostorjuntaa ja rikoshyödyn jäljittämistä. Poliisi osallistuu eri rikoslajit huomioiden järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian toimeenpanoon, ja yhteistyötä Tullin, Rajavartiolaitoksen ja syyttäjäviranomaisen kanssa syvennetään. Samalla pystytään ehkäisemään entistä tehokkaammin myös perussuomalaisten vastalauseessa esittämiä rajat ylittäviä rikosmuotoja.

Pidän myös myönteisenä ja kiitän valtiovarainvaliokuntaa mietinnössä kiirehtimisestä liittyen teletunnistetietojen tallentamiskustannuksiin. On tärkeää, että telekuuntelujärjestelmän uudistaminen saatetaan loppuun ja poliisille uudistamisesta aiheutuvat lisämenot myös katetaan.

Nopeasti kasvavaan rajanylitysten määrään Rajavartiolaitos pystyy varautumaan sille esitetyn lisärahoituksen turvin. Määrärahalla rekrytoidaan kaakkoisrajalle ja pääkaupunkiseudulle sata rajatarkastajaa vuosina 2013—2014, ja lisäksi katetaan Imatran, Vaalimaan ja Nuijamaan rajanylityspaikkojen uudistamisesta sekä pääkaupunkiseudun rajatarkastusten kehittämisestä syntyvät lisäkulut. Näillä pystytään vahvistamaan Suomen edellytyksiä hyötyä Venäjän kasvavista markkinoista ja venäläisten kuluttajien ostovoimasta. Valiokunnan esittämällä 400 000 euron lisäyksellä edelleen tehostetaan Venäjän rajanylityspaikkojen toimintaa. Perussuomalaisten vastalauseessa esittämään huoleen merivalvonnasta Rajavartiolaitos vastaa uudella partiovenekalustolla ja monitoimisella ulkovartiolaivalla, joka saadaan täysimääräisesti käyttöön ensi vuonna.

Pelastustoimen osalta valiokunta huomioi mietinnössään sisäministeriön osana rakennepoliittista pakettia valmistelemat ehdotukset. Hallitushan teki periaatepäätöksen, että pelastusalueiden määrä putoaa 22:sta 11:een. Päätöksen mukaan aluejako toteutetaan lähtökohtaisesti ensi vuonna voimaan tulevan poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Lain mukaan ennen aluejaosta päättämistä on kuultava kaikkia niitä kuntia, joita muutos koskee. Kunnat päättävät aluejaon edellyttämästä toimintamallista ja kustannustenjaosta itse. Jos ne eivät pääse sopimukseen, niin siinä tapauksessa valtioneuvosto on ratkaisijana.

Tätä uudistusta valmistellaan valiokunnan edellyttämällä tavalla. Korostan, että sisäministeriön laskennallinen osuus tästä kuntavelvoitesäästöstä olisi ollut 13 miljoonaa euroa, mutta koska hallitus halusi varmistaa, että palvelutaso pelastusalalla ei heikkene, niin päädyttiin tuohon 7,5 miljoonan euron säästöön. Eli paloauto ja ambulanssi saapuvat apua tarvitsevan luo tulevaisuudessa yhtä nopeasti kuin tähänkin saakka, eikä tuota paloasemaverkostoa eikä palomiesten määrää olla vähentämässä.

Maahanmuuttohallinnosta totean lyhyesti, että valiokunta kiinnittää aivan oikein huomiota siihen, että kuntapaikkojen riittämättömyys kasvattaa sisäministeriön alaisten vastaanottotoimintojen kustannuksia merkittävästi. Tässähän työ- ja elinkeinoministeriöllä on keskeinen rooli kotouttamisen ja kuntasijoitusten edistämisessä.

Maahanmuuton osalta perussuomalaiset vaativat vastalauseessaan perheenyhdistämisvaatimusten tiukentamista. Mutta vuodesta 2012 lähtien oleskelulupahakemus on pitänyt jättää henkilökohtaisesti ja henkilön on pitänyt jättää biometrinen tunniste, ja tämä (Puhemies koputtaa) on vaikuttanut niin, että perheenyhdistämishakemusten määrä on yli 70 prosentilla romahtanut, (Puhemies koputtaa) ja tätä edelleen seurataan.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille ja jaoston puheenjohtajalle esittelystä. Paljonkin tässä olisi kysyttävää, mutta aloitetaan tuolta Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta ja ylipäätään näistä ict-hankkeista. On varmasti aivan asiallista, että näihin on kiinnitetty näin huomiota ja tuota lisämäärärahaa on sinne esitetty, mutta mikä on nyt näitten ict-hankkeitten tilanne ajallisesti, kun tiedetään, että Vitja on viivästymässä ja paljon muita isoja hankkeita on meneillään, eli miten näitten yhteensovittamisen on ajateltu sitten sujuvan?

Ja vielä hätäkeskuksesta toinen kysymys. En tiedä, oliko jaostossa puhetta, mutta kysyn nyt ministeriltä: onko hätäkeskustekstiviestien kehittämistä, kun tällä hetkellä ei ole mahdollista lähettää tekstiviestiä 112:een vaan ainoastaan näitten hätäkeskusten matkapuhelinnumeroihin, otettu nyt millä tavalla keskusteluun Hätäkeskuslaitoksessa?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuli yllättäen mutta pyydettynä toki. (Naurua — Puhemies: Hyvä näin, hyvä näin!) — Juu.

Todellakin osana tuota rakenneuudistusohjelmaa on esitetty palo- ja pelastusalueiden määrän puolittamista, sillä arvellaan, että saataisiin aikaan kunnille noin 13 miljoonan euron säästöt, kun puolitetaan 11:een. Tulee kuitenkin mieleen, että kun tämä ei sisältynyt millään tavalla hallitusohjelmaan, niin onko nyt sitten varmasti pohdittu, miten käy haja-asutusalueille, vapaapalokunnille, miten käy kuntien sisäiselle turvallisuustyölle, jotka nyt hoidetaan pelastusalueiden toimesta, ja miten hoidetaan muun muassa ambulanssit niissä hätätilanteissa, jotka nyt on hoidettu pelastuslaitosten toimesta, ja tietysti silloin myöskin henkilökunnan käyttö on optimoitu.

Mietinnössähän nimenomaan valtiovarainvaliokunta vaati avointa keskustelua ja selvitystä asiasta. Miten, ministeri, aiotte tämän toteuttaa?

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen kansantalous hakee uusia kasvualoja, ja meidän onneksemme matkailu Suomeen niin kauempaa kuin myös lähialueilta on ollut viime vuosina hyvässä kasvussa. Suomessa odotetaan tietysti suurella mielenkiinnolla myös sitä, miten Euroopan unionin Schengen-alueen ja itäisen naapurimme Venä-jän viisumivapausneuvottelut etenevät. On aivan selvää, että viisumivapauden tiellä on vielä monia esteitä, jotka käytännössä tietysti liittyvät rajamuodollisuuksiin ja rajanylitykseen tarvitta-vien asiakirjojen turvallisuuteen, myös sitten Venäjän väestökirjanpitoon ja tämänkaltaisiin teknisiin kysymyksiin, mutta toisaalta myös tietysti EU:n ja Venäjän yhteistyöhön noin laajemmin. Miten ministeri Räsänen on seurannut tätä viisumivapausasian kehittymistä, ja millä tavalla Suomen turvallisuusviranomaiset tähän mahdolliseen viisumivapauteen valmistautuvat?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisin organisaatiossa on tehty viime vuosien aikana mittavia niin sanottuja Pora-uudistuksia, joiden tarkoituksena on ollut muun muassa keventää poliisin hallintoa. Toivon henkilökohtaisesti, että tässä nyt vihdoin onnistuttaisiin ja saataisiin poliisin kenttämiehille ja -naisille uusia työkavereita, ei vain uusia päälliköitä. Liikkuvan poliisin lakkauttamisesta seuraa raskaan liikenteen valvonnan uudelleenorganisointi, ja tähän uudelleenorganisoinnin seurantaan tulee jatkossa kiinnittää erityisesti huomiota.

Poliisiopiskelijoiden opintoetuuksia joudutaan hieman heikentämään. On hyvä, että eri alojen opiskelijat ovat keskenään samalla viivalla, mutta poliisiopintojen houkuttelevuudesta on pidettävä tulevaisuudessakin huolta. Poliisit ovat luotetuin virkamiesryhmämme, ja luottamuksen poliisia kohtaan toivoisi olevan hyvää luokkaa myös tulevaisuudessa. Se edellyttää, että poliisiksi opiskelemaan pyrkii lahjakkaita ja motivoituneita nuoria ihmisiä ja aikuisia.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön hallinnonalaan kuuluva Ankkuri-malli on Kanta-Hämeessä kehitetty alle 18-vuotiaiden rikoksentekijöiden rikoskierteen ehkäisymalli. Ankkuri-malli perustuu moniviranomaisyhteistyöhön, ja siinä panostetaan varhaiseen puuttumiseen kohtaamalla nuori, hänen perheensä ja koko nuoren elämäntilanne kokonaisvaltaisesti. Eri viranomaiset, kuten poliisi, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät ja lääkärit, tekevät tiivistä yhteistyötä tuoden kukin ammattiosaamisensa ja taustaorganisaatioidensa tuen ja osaamisen tiimin käyttöön. Työtä tehdään asiakaslähtöisesti eikä asiakasta siirretä luukulta luukulle. Tarvittaessa nuoret ohjataan heidän tarvitsemansa jatkoavun ja -tuen piiriin. Myös perheväkivaltaan puututaan Ankkuri-mallin avulla.

Arvoisa ministeri, en löytänyt Ankkuri-malliin kohdennettuja määrärahoja budjettikirjasta, vaikka malli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 alusta koko maassa. Ilmeisesti Ankkuri-malli onkin sisällytetty poliisin perustyöhön, ja tämän haluaisin kuulla ministerin tarkentavan, onko tähän rahoitusta varattuna vai jääkö rahoitus tosiaan kunkin kunnan ratkaistavaksi.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viime vuosina on hyvin paljon puhuttu, niin kuin edustaja Kari muun muassa totesi, henkilökunnan riittävyydestä, kenttäorganisaatiosta ja johto-organisaatiosta. Nyt varmaankin on olemassa ihan jo jokseenkin lopullisia lukuja siitä, miten johtotason tehtävissä ja miten kenttätason tehtävissä nämä luvut kehittyvät, ja kysyisinkin ministeriltä, miten nyt on pystytty hoitamaan tämä lupaus, joka on annettu jo kaksi vuotta sitten, että johtotasoa kevennetään ja kenttäorganisaatiota pidetään niin vahvana kuin mahdollista. Miten tämä näkyy luvuissa?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mattila otti äskeisessä puheenvuorossa ansiokkaasti esille nämä tärkeät ict-hankkeet ja niiden yhteensovittamisen. Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt näitä ict-hankkeita viime vuosien ajalta laajalti valtionhallinnossa. Olemme tarkastusvaliokunnassa niitä myös käsitelleet pitkän aikaa ja havainneet, että usein on menty metsään, ja tämä on maksanut satoja miljoonia euroja, hukkaan heitettyjä veroeuroja. Kysyisin arvoisalta ministeriltä: Kuka teidän hallinnonalallanne johtaa näitä ict-hankkeita? Onko teillä omia virkavastuulla toimivia virkamiehiä, ict-asiantuntijoita, vai oletteko tekin ulkoistaneet nämä kaikki ict-kehittämishankkeet erinäköisille konsulttifirmoille?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä nousi hyvin esille jaoston puheenjohtajan puheenvuorossa se, että kun meillä on vastaanottokeskuksissa niitä ulkomaalaisia, joilla on jo pysyvä oleskelulupa Suomeen, heidän paikkansa ei ole siellä. Se ei ole kustannustehokas tapa, ja ennen kaikkea se on tämän järjestelmän ja maahan integroitumisen kannalta väärä paikka, eli se linjaus, jota jaostot toivat esille ja ministerikin ymmärtääkseni tuki, oli aivan oikein: pyritään kannustamaan kuntia ja löytämään keinoja, jotta kunnat ottavat heidät vastaan.

Toinen asia, mikä ei myöskään ole ihan oikeassa mallissa, on se, että kun tänne tulee esimerkiksi virolaisia työntekijöitä, niin usein käy niin, että se palkka ei riitäkään täällä elämiseen ja sitten ajaudutaan toimeentulotuen varaan. Tiedän, että ministeri on tähän asiaan nyt puuttumassa, mutta kysyisin, millä aikataululla saadaan asia eteenpäin, koska mikään EU-sääntö ei vaadi meitä jatkuvaa toimeentulotukea täällä maksamaan.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Raskaan liikenteen toimijat ovat huolissaan raskaan liikenteen valvonnasta ja ennen kaikkea raskaaseen liikenteeseen liittyvästä harmaasta taloudesta. Nyt kun tätä poliisiorganisaatiota on yhdistetty, mitenkä ministeri näkee tämän liikkuvan poliisin roolin? Meille hallinto- ja turvallisuusjaostossa kerrottiin, että olisi perustettu jo tämmöinen road policing -toimintamalli ja sillä pyrittäisi vastaamaan tähän raskaan liikenteen valvontaan.

Toinen asia, mikä huolettaa pohjoissuomalaisena, on rajavalvonta. Tuolta Pohjois-Suomesta on siirretty Kaakkois-Suomeen ja Etelä-Suomeen rajavartioita ja täten heikennetty Pohjois-Suomen osalta rajavalvontaa. Mitenkä ministeriö näkee, millä toimenpiteillä voidaan Pohjois-Suomesta huolehtia ennen kaikkea rajavalvonnan osalta?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo harvaan asuttujen alueiden turvallisuus puhuttaa ennen kaikkea, mitä idemmäksi tai pohjoisemmaksi Suomessa mennään. Tietysti turvallisuudentunteeseen vaikuttaa pelko palvelujen katoamisesta: pysyykö tie aurattuna, tuleeko ambulanssi ajoissa, vastaako poliisi ja niin poispäin. Poliisin vasteaikojen osalta on todettava selkeästi se, että näillä harvaan asutuilla alueilla vasteajat ovat merkittävästikin pitemmät kuin taajama-alueilla, vaikka näissä Pora-uudistuksen perusteluissa puhutaankin keskiarvoista ja välttämättä nämä harvaan asutut alueet eivät sillä tavalla nouse sitten esille.

Näitä isoja organisaatiouudistuksia tehdään, ja pääsääntöisesti se tarkoittaa aina sitä, että maantieteelliset alueet laajenevat. Ministeriltä kysyisin tähän pohjaan liittyen: onko nyt todella niin, että kasvukeskuksiin keskittäminen ja näiden suuralueiden perustaminen on ainoa vaihtoehto tehdä rakenteellisia uudistuksia silloin, kun kysymyksessä on ihmisten turvallisuus?

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sattumalta kysymykseni on sukua edustaja Korhosen kysymykselle. Totean näistä poliisin hälytystehtäviin käyttämistä valmiusajoista sen, että A-tehtävien osalta kasvu on edelliseen vuoteen verrattuna 1,69 prosenttia, B-tehtävien osalta kasvu on jo 5,25 prosenttia ja yhteensä kasvua näyttää olevan 4,32 prosenttia.

Valmiusajan kasvu kertoo karua kieltään siitä, että poliisin kyky vastata haasteeseen eli ehtiä hälytyskohteeseen on heikentynyt. Aivan samoin kuin edustaja Korhonen tuossa oli huolissaan, niin kysyn arvoisalta ministeriltä, onko Poliisihallituksessa pohdittu syytä toimintavalmiusajan kasvuun? Jos on pohdittu, onko löydetty lääkkeitä? Jos on löydetty lääkkeitä, mitä ne ovat?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten edelliset edustajat puheenvuoroissaan, keskityn minäkin tähän organisaatiomuutokseen.

Halusin vielä varmistaa ministeriltä liikkuvan poliisin vuodenvaihteessa tapahtuvan lakkautumisen. Nyt tiedetään tässä vaiheessa varsin hyvin, tai pitäisi jo tietää, miten varmistetaan liikenneturvallisuus tulevaisuudessa. Miten liikkuvan poliisin lakkauttaminen nyt on alueille jaettu, että se liikkuvan poliisin osuus eli liikenteen valvonta jatkossakin mahdollisimman tehokkaasti tulee hoidetuksi?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun kysymykseni on hieman erilainen.

Meillähän on normitalkoita ollut eri hallinnonaloilla, ja yksi keskeinen asia on ollut väestönsuojien rakentamisvelvoite, ja tiedän, että siinä avainasemassa on sisäasiainministeriö. Tiedän myös sen, että monessa ministeriössä on ollut halu lopettaa tämä jäänne väestönsuojien rakentamispakosta. Mikä on ministerin kanta tähän asiaan?

Toinen kysymys on se, että kun pelastuslaitosuudistusta tehdään, jälleen näyttää siltä, että hallituksen kova keskittämislinja jatkuu, ja meiltä Pohjois-Karjalasta on jälleen pelastuslaitoksen johto lähtemässä pois. Kun ministeri viittasi siihen, että lähtökohtana on tämä poliisilaitosalueuudistuksen mukainen järjestely, emme ole kateellisia kuopiolaisille, mutta olisi hyvä, että joitakin muruja jäisi meillekin sinne Pohjois-Karjalaan.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan minäkin tuosta aluejakojen uusimisesta.

Sisäministeriön hallinnonalalla on nyt vähän kyseenalainen historia hyvin erikoisten aluejakojen sorvaamisessa. Edellisellä kaudella oli hätäkeskusaluejako, ja nyt sitten ollaan tuohon poliisialuejakoon sorvaamassa pelastusalueita. Kummatkin aluejaot poikkeavat esimerkiksi sairaanhoitopiirien aluejaoista, joiden kanssa on tämä tiivis yhteistoimintatarve hätäkeskuksissa ja yleensäkin turvallisuussektorilla.

Nyt hallitus tässä rapa-paketissaan laittoi aikataulun valtion aluehallinnon uudistamiselle siten, että se tähtäisi vuoden 2017 alkuun. Eikö nyt olisi järkevää jättää esimerkiksi tämä pelastusalueiden uusiminen tuohon aikatahtiin, että saataisiin lopultakin yhdenmukaisemmat ja toimivammat aluejaot koko valtion aluehallintoon suhteutettuna ja sitten maakuntien hallintoon, kun tässä on vain parista vuodesta kysymys ja selvästikin on jo ihan riittävästi sulattamista näissä poliisilaitosten (Puhemies koputtaa) ja hätäkeskusten aluemuutoksissa?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän tulee nyt tehdä kaikkemme, että saamme uusia työpaikkoja Suomeen. Valtiovarainvaliokunta aivan kuten hallituskin näkee Venäjän suurena mahdollisuutena, ja sieltä meillä olisi paljon tulossa matkailijoita Suomeen. Arvioiden mukaan, jopa ilman viisumivapautta eräiden arvioiden mukaan, matkailijamäärä voi tuplaantua. Siellä esimerkiksi Pietarissa ei vasta kuin joka kolmannella pietarilaisella ole passia.

Näistä rajanylityspaikoista. Nyt kun olemme panostaneet tänne eteläisempään itäiseen Suomeen, niin kysyisin sitä, miten näette nämä pohjoisemmat alueet kansainvälisinä rajanylityspaikkoina, erityisesti Parikkala-Syväoro, jonne jo Venäjän puolella on satsattu infraan. Siellä alkaisi olla vähitellen valmiutta siihen, että saataisiin lisää rajanylityspaikkoja. Miten näette, miten tarpeellisia tämmöiset uudet kansainväliset rajanylityspaikat Suomelle ovat?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa rakennepaketissa hallitus linjasi todella, että noita pelastustoimen alueita karsitaan 11:een, ja nyt kentältä on tullut sellaisia viestejä, että pelastustoimen hallinto on niin ohutta, että ei sieltä juuri säästöjä saada, vaikka karsitaankin näitä alueita puoleen. Nyt haluaisinkin kysyä, perustuuko tämä linjaus joihinkin yksityiskohtaisiin laskelmiin vai pelkästään tuntumaan, ja jos se perustuu laskelmiin, mistä nuo laskelmat löytyisivät.

Toinen kysymys koskee sitä, että kun nämä pelastusasiat on meillä hieman eri tavalla eri alueilla nyt organisoitu, niin että kahdessa maakunnassa ne ovat maakuntaliittojen alaisuudessa ja muutoin keskuskaupunkien alaisuudessa, niin tuleeko tämä uudistus vaikuttamaan nyt myös siihen, miten jatkossa organisoidaan ja hallinnoidaan näitä pelastustoimia eri maakunnissa.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä pelastustoimen uudistus on tosiaan tehty poliittisessa ohjauksessa säästöjen sanelemana ilman kunnon selvityksiä ja tilastoihin ja faktoihin perustuvaa tietoa. Kysyn: Oletteko käynnistämässä nyt tavallaan jälkijättöisesti nämä tarvittavat selvitykset ja selvitykset myös seuraavaa uudistusta varten, koska tuskin tämä viimeiseksi jää? Käynnistättekö myös kunnon selvitykset siitä ja seurannan siitä, miten laskevat kuntien valtionosuudet tulevat vaikuttamaan pelastustoimen toimintaan, ja siihen kunnon seurannan?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Koskinen käytti jälleen hyvän puheenvuoron. Olisi varmastikin järkevää katsoa tätä pelastusalueitten aluejakoa ja aikataulutusta juuri tällä tavalla osana tätä laajempaa aluehallintouudistusta mahdollisesti, ja nimenomaan sairaanhoitopiirien jako on myöskin tässä aika oleellinen asia nimenomaan tuon ensihoidon osalta.

Suomen Sopimuspalokuntien Liittokin on ollut sillä kannalla, että mieluummin vähän aikalisää — tiedetään nämä säästöpaineet, mutta aikalisää. Tämä kokonaisvaltainen suunnittelu ja valmistelu olisivat tässä paikallaan.

Mutta sitten kysyn ministeriltä: miten te näette poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin ja mahdollisesti Puolustusvoimienkin erilaisen rikostutkinnan yhteistyön ja yhdistämisenkin? Minulle kerrotun mukaan tässä olisi saavutettavissa aika paljon taloudellista säästöä ja myöskin tehostamista, jos kyettäisiin näitten valtion viranomaisten kesken kokoamaan yksi toimija esimerkiksi, (Puhemies koputtaa) joka hoitaisi tätä vaativaa tehtävää.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavat tietysti monet asiat mutta erityisesti vaikuttaa se, minkä verran kentällä on poliiseja, mikä heidän näkyvyytensä on, ja myös poliisien yleinen luotettavuus. On hyvä kuulla, että kenttäpoliisien määrää ei olla vähentämässä, mutta viimeaikaiset uutisoinnit ovat kyllä sitten horjuttaneet poliisien toiminnan luotettavuutta. Tätä kysyisin ministeriltä: miten te arvioisitte ylipäätänsä meidän poliisitoiminnan luotettavuutta kansalaisten näkökulmasta näitten viimeaikaisten tapahtumien tiimoilta?

Toisaalta hallinto- ja turvallisuusjaosto otti todella kantaa siihen, että kuntia pitäisi auttaa siinä, että he voisivat kotouttaa näitä turvapaikkahakemukseen myönteisen päätöksen saaneita ihmisiä, ja sanoitte, että TEM on siinä keskeisessä asemassa. Nyt eduskunta on lisäämässä sinne pääluokkaan lisää määrärahoja siihen, että kunnat voisivat ottaa näitä turvapaikan saaneita ihmisiä huostaansa ja hoitoonsa. Minkälainen yhteistyö teillä on sisäasiainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä nimenomaan maahanmuuttoon liittyvissä asioissa?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Puheenjohtaja! Teidän ministeriössänne, arvoisa ministeri, on tehty oikein urakalla rakenneuudistuksia viime vuosina, ja on ollut pelastuslaitosuudistusta ja hätäkeskusuudistusta moneen kertaan, ja sitten poliisin hallinnossa on porattu oikein urakalla, nyt on jo kolmas Pora menossa. Nämä uudistukset ovat näyttäytyneet meille täällä eduskunnassakin aika hämmentävinä kokemuksina, ja kansalaiset ovat, kun heiltä kysytään, aika laajasti sitä mieltä, että ne ovat paljolti epäonnistuneet. Poliisi on kyllä tutkinnassa onnistunut hyvin, mutta poliisin henkilöstön määrän osalta ministeri voisi täällä meitä saada vakuuttuneeksi siitä todellakin, mitä hallitusohjelmaan on kirjoitettu ja minkä olette täällä lausuneet monta kertaa, että poliisin kenttähenkilöstön määrä tulee pysymään vuoden 2011 tasolla. Voitteko vakuuttaa?

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, arvoisa sisäministeri, että teidät on hallituspöydän ympärillä laitettu tekemään ikävää tehtävää ja lähestulkoon hädän alla, kun olette näitä pelastusalueiden määrää alentamassa 22:sta 11:een. Tämä täällä äsken esittämänne säästö 7,5 miljoonaa tuntui todella vaatimattomalta siihen riskiin nähden ja niihin kustannuspaineisiin nähden, mitä tämä uudistus tuo tullessaan. Yksinomaan jo ict-kustannukset tulevat kasvamaan tässä. Palkkoja ja palokuntasopimuksia joudutaan harmonisoimaan, mikä tuo merkittävät lisäkustannukset.

Myöskin sitten on otettava huomioon se, että pelastuslaitokset toimivat tällä hetkellä ensihoidossa ja vastaavat noin 72 prosentin osuutta suomalaisista ihmisistä, joten kun tällaisella kiireellä tehdään rakennemuutoksia, jotka eivät ole kenties tulevan kuntarakenteen eivätkä tulevien sote-alueiden kanssa mitenkään yhteneviä, niin tuntuu siltä, että tässä olisi mitä suurin syy ottaa merkittävä aikalisä.

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolissani nuorista työttömistä poliiseista. Heitä on nyt 150 ja parin viikon kuluttua taitaa olla reippaasti yli 200. Tietysti ensi vuonna nämä työllistämisrahat ratkaisevat paljon, että saa työllistettyä.

Mutta toinen asia on myös se eläköityminen, joka on tuossa Pora kolmosessa suunniteltu, eli kun päällikkötaso eläköityy, sieltä saataisiin niillä säästyvillä rahoilla palkattua nuoria poliiseja. Onko mitään laskelmaa ja tietoa, kuinka paljon tällaista voidaan ensi vuonna tehdä? Noin pitemmällä aikavälillä on ihan hienoa, että tämä poliisin talous nyt hallituksen toimesta on saatu semmoiseksi ennustettavaksi ja tasapainoon, annettu jopa lisää rahaa. Mutta onko nyt tietoa, koska päästään siihen tilanteeseen, että tämmöinen työttömyys häipyy poliisista, on täystyöllistetty ammattikunta, joka sitten tekee tätä tärkeää tehtävää täysipainoisesti?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Räsänen, Pora kolmonen on saanut erittäin tylyä palautetta kentältä, ja haluan teille vähän tuota kentän tuntua nyt välittää tässä.

Säästöjähän piti tulla rakenteita eli johtoa ja hallintoa kehittämällä esimerkiksi. Nyt kerrotaan kentältä, että on nähtävissä, että jäljelle jäävien johtajien palkkoja on nostettu, perusteena tietysti työn vaativuus, joka on kasvanut isojen laitosten ja laajentuneiden tehtävien myötä. Sama peruste on ollut myös hallinnon muilla tasoilla palkkauksen suhteen, ja palkat ovat osittain aika isolla osalla kuulemma nousseet. Nyt pelätään sitä, että säästöjä aletaan kaivaa operatiivisesta toiminnasta. Esimerkiksi ryhmän lähiesimies, jonka pitäisi olla henkilöjohtaja, voi olla fyysisestikin jopa satojen kilometrien päässä. Tässä nyt kysytään, että noilla etäisyyksillä ei juuri aitoa henkilöstöjohtamista voi toteuttaa.

Vieläkään kentällä ei kuulemma ole virallisia ja ulkopuolisen tekemiä selvityksiä Pora ykkösen ja kakkosen vaikutuksista ja niistä tulleista säästöistä. Tämä Pora kolmonen on ihan yhtä lailla sisävetoisesti tehty muutos, jolla saavutettavat säästöt ovat kyseenalaisia. Tämä terveisenä kentältä asiantuntijoilta.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kiitos näistä puheenvuoroista, ja jos en kaikkiin ennätä nyt tässä tämän 5 minuutin aikana vastata, niin yritän kyllä vastata myöhemmissä puheenvuoroissa niihin loppuihinkin.

Täällä kyseltiin ict-hankkeista, ja täytyy todeta, että nämä eivät ole olleet kaikkein helpoimpia, koska tässä on monenlaisia hankkeita päällekkäin menossa. Tällä hetkellä sisäministeriön näkökulmasta näyttää kuitenkin kohtuullisen hyvältä tuo rahoitustilanne, eli näissä budjettineuvotteluissa pystyimme saavuttamaan ne tavoitteet, jotka olimme asettaneet. Täällä kysyttiin sitä, kuka vastaa sisäasiainhallinnossa näiden ict-hankkeiden toteuttamisesta. Kyllä ne ovat ihan nämä viranomaistasot eli poliisin puolella Poliisihallitus ja Rajavartiolaitos, ja sitten tietysti Haltikilla on oma roolinsa. Nämä hätätekstiviestit tulevat mahdollisiksi siinä vaiheessa, kun tuo uusi tietojärjestelmä otetaan suunnitelmien mukaan hätäkeskuksissa käyttöön 2015, jolloin nämä hätäkeskusalueet verkottuvat toisiinsa. Siinä yhteydessä on todellakin mahdollista tuo uusi tekstiviestijärjestelmä ottaa käyttöön.

Tämä pelastuslaitosuudistus, joka todellakin aika nopealla tahdilla ollaan käynnistämässä, liittyy hallituksen rakenneuudistuspakettiin, jossa jyvitettiin eri ministeriöille oman hallinnonalan kokoluokassa ne tarvittavat rakenteelliset säästöt. Tarkoitushan on se, että tätä rahaa ei ikään kuin leikata pois, vaan sen verran tehostetaan toimintaa, että kunnille jää enemmän rahaa ja liikkumavaraa. Sisäministeriön osalta se jyvitetty summa oli 13 miljoonaa euroa, mutta se ei suinkaan ole nyt se, mikä päätettiin, vaan hallitus päätti pelastuslaitoksen osalta 7,5 miljoonan euron tehostamisen. Siis ei 13 miljoonaa vaan 7,5 miljoonaa euroa, ja juuri sen takia, että haluttiin kohdentaa tämä yksin hallintoon ja rakenteisiin, siis ei toimintaan. Lähtökohtana oli se, että edelleenkin paloasemaverkosto säilyy, palomiesten määrää ei vähennetä, vaan nuo vähennykset kohdennetaan hallintoon ja johtokeskuksiin.

Todellakin tästä on myös omat laskelmat ja selvitykset olemassa, mistä tuo 7,5 miljoonaa euroa rakentuu, eli päällystön määrää on tarkoitus vähentää sen verran, että saadaan 3,3 miljoonan euron säästö johtokeskuksien ylläpidosta. Kun päästään 22:sta 11:een, säästetään 3,3 miljoonaa euroa ja sitten tarvikkeista ja muusta 0,9 miljoonaa euroa, eli tästä kertyy tuo 7,5 miljoonaa euroa. Siihen 13 miljoonaan euroon olisi jo täytynyt sitten jonkin verran tuota paloasemaverkostoa olla harventamassa, mutta siihen emme halunneet lähteä. Pidän tärkeänä sitä, että todellakin voidaan varmistaa, että ambulanssi ja paloauto yhtä nopeasti pääsevät hätää kärsivän ihmisen luo.

Täällä kysyttiin viisumivapaudesta ja itäliikkuvuuden lisääntymisestä. Siihen ollaan todellakin varautumassa niin sisäministeriössä kuin valtioneuvostossa. Meillähän on Venäjä-ministeriryhmä, joka on asettanut erityisen työryhmän kansliapäälliköistä koostuen, selvittämään viisumivapauteen varautumista, mitä kaikkea siihen tarvitaan, ja nuo selvitykset ovat edelleen kesken.

Ankkuri-malli on moniammatillista viranomaisyhteistyötä, ja siinä todellakin eri viranomaiset osallistuvat tähän työhön, ei pelkästään poliisi, vaan sitten kuntien puolelta sosiaalityöntekijät ja terveydenhuollon työntekijät. Henkilön lähettämä organisaatio aina maksaa ne kustannukset, eli tähän ei ole erityisiä budjetointeja, lisäbudjetointeja tehty. Ankkuri-mallin osalta on tärkeää huomata se, että se kaikkien toimijoiden osalta tehostaa työskentelyä, joten siihen on järkevää kaikkialla mennä.

Nyt olen, arvoisa puhemies, tämän 5 minuuttia käyttänyt, ja aika monta kysymystä jäi vastaamatta.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aloitan oikeastaan siitä, mihin ministeri päätti. Valtiovarainvaliokunta on asettanut yhdeksi painopistealueeksi tämän vuoden budjettiin Venäjän. Se on luonnollista, sillä vuonna 2012 Suomen suurin kauppakumppani oli Venäjä, ja se on myös toiseksi suurin vientikumppani. Tämä näkyy rajaliikenteen kasvussa, kuten täällä on todettu useampaan kertaan. Kasvu kasvaa noin 10—15 prosenttia vuosittain, ja on arvioitu, että tämän kehyskauden loppupuolella on jopa 20 miljoonaa henkilöliikennettä ja tulevan vuosikymmenen vaihteessa jopa 30 miljoonaa. Elikkä on selvästi nähtävillä, että kasvua tapahtuu kovaa vauhtia.

Nyt Rajavartiolaitokselle on kuitenkin asetettu 28 miljoonan euron sopeuttamistavoitteet, ja tämä vastaava tilanne näkyy Tullissa, poliisitoiminnassa, ja kerroitte juuri äsken, että on asetettu työryhmä, joka pohtii muun muassa viisumivapauteen liittyviä kysymyksiä. Kaakkois-Suomessa tämä viisumivapaus aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. Nyt kysyisin teiltä, mitenkä te turvaatte tämän rajaliikenteen sillä tavalla, että kun mahdollisesti (Puhemies koputtaa) viisumiva-paus tulee, niin tämä rajaliikenne (Puhemies koputtaa) on turvallista, ja mitkä (Puhemies koputtaa) ovat ne toimeksiannot, jotka tälle työryhmälle on annettu (Puhemies koputtaa) tämän selvityksen osalta.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Hemmilää ja Paloniemeä kompaten jatkan, että aikaisemmin toteutuneet poliisin rakenneuudistukset, Pora ykkönen ja Pora kakkonen, muistetaan vielä kansalaisten keskuudessa epäonnistuneina. Vuodesta 2009 alkaen, kun poliisin ensimmäinen rakenneuudistus tuli voimaan, alkoi muutos näkyä voimakkaammin kenttätyötä tekevien poliisien määrässä. Silloinen kokoomuslainen sisäministeri vakuutteli, että uudistukset koskevat vain poliisin hallintoa. Näin ei kuitenkaan käynyt. Eläkkeelle siirtyneiden tilalle ei nimetty uusia poliiseja.

Nykytilanne vaikuttaa samankaltaiselta. Kerrotaan, että uudistus koskee vain poliisihallintoa. Voitteko te, arvoisa ministeri, vakuuttaa, että Pora kolmonen ei vähennä nykyisten kenttätyötä tekevien poliisien määrää? Tämä askarruttaa kansalaisia edelleenkin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaisen on elätettävä Suomessa itsensä eikä hän saa turvautua toistuvasti toimeentulotukeen. Tämä ei tietystikään koske niitä, jotka ovat saaneet oleskeluluvan humanitäärisin perustein. Oleskelulupaviranomaiset eivät kuitenkaan käytännössä voi täyttää lainmukaista tehtäväänsä näiden ihmisten Suomessa oleskelun päättämiseksi, elleivät sosiaalivirkailijat kerro heille toistuvasta turvautumisesta toimeentulotukeen.

Herra puhemies, nyt on niin, ja tämä on täysin järjetöntä ja käsittämätöntä, että sosiaalivirkailijoilla ei ole oikeutta kertoa oleskelulupaviranomaisille siitä, että siinä kunnassa on ulkomaalaisia, esimerkiksi Helsingissä virolaisia, jotka toistuvasti turvautuvat Helsingin kaupungissa toimeentulotukeen. Nyt kysyn teiltä, ministeri Räsänen, milloin aiotte ministeri Huovisen kanssa päästä yhteisymmärrykseen tämän asiaintilan korjaamisesta.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Liikennehallinnon piirissä on jo myönnetty se, että nykymäärärahoilla ei pystytä turvaamaan tiestön kuntoa ja tasoa. Arvoisa ministeri, milloin te myönnätte sen, että kehitys Suomessa poliisien osalta, nimenomaan kenttäpartioiden, kenttätoimijoiden ja -tekijöiden, näiden sinitakkien osalta, on mennyt huonompaan suuntaan? Se on huonontunut, ja kentältä tulevat viestit kertovat juuri päinvastaista kuin mitä poliisihallinnosta ja myös teidän suullanne täällä meille kerrotaan. Samoin valiokunnan mietinnössä todetaan, että pystytään suurin piirtein tilanne säilyttämään nykyisellään tai estämään väheneminen. Tämähän ei pidä kyllä paikkaansa, ja tässä mielessä kyllä kenttätiedot kertovat ihan jotain muuta. Näin ollen kyllä yleinen kansalaisten käsitys ja myös turvallisuus tulee tätä kautta sitten voimakkaasti esille. Ministeri, milloin aiotte myöntää tämän todellisen tilanteen?

Lopuksi, herra puhemies, rajoihin kannattaa aina satsata, mutta kaupallisessa mielessä tervetuloa, naapurit, Suomeen. Tekniikka on myös yksi asia, joka sitä edistää.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriö on esittänyt, että pelastuslaitoksia tosiaan vähennettäisiin 22:sta 11:een. Kentällä rakenteita on kuitenkin jo karsittu, ja pelastuslaitokset tekevät varsin kiinteää yhteistyötä. Mitä tehtäviä näistä 11 laitoksesta vapautuville päällystövirkamiehille sitten annettaisiin, sillä säästöähän ei tulisi, jos virkoja ei lakkauteta? Mutta myös poliisin määrärahoja on kuluvan vaalikauden aikana tuntuvasti vähennetty, (Pertti Hemmilä: Ei ole!) ja, arvoisa ministeri, jos katsotaan tätä hallituksen rakenneohjelmaa laajemmin, sen mukaanhan yksin asu-vien vanhusten, kotona asuvien vanhusten, määrä tulee kasvamaan ja aiheuttaa sikäli haasteita myös turvallisuuspalveluille, joiden budjettikirjankin mukaan ennustetaan kasvavan erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Olisin kysynyt, miten hallitus on varmistanut, ettei poliisin ja pelastustoimen uudistuksen myötä väestön turvallisuus vaarannu ja hallitus aikoo pitää koko väestön turvallisuuden hyvällä tasolla koko valtakunnan tasolla.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rajanylityspaikkojen toiminnan tehostamiseen lisätyn 400 000 euron määrärahan lisäksi olen erittäin iloinen siitä, että Suomen ja Venäjän väliseen pelastusyhteistyöhön lisättiin prosessin loppuvaiheessa 100 000 euroa. Kyse on tärkeästä ja jatkuvasta viranomaistoiminnasta, jonka tulee toimia erilaisten onnettomuuksien sattuessa. Toivottavasti jatkossa tämä järjestetään pysyvällä rahoituksella, sillä tätä tehtävää ei voi jättää yksittäisten kuntien tehtäväksi, vai mitä mieltä ministeri on asiasta?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Turvapaikkahakemusten käsittelyn sujuvuuteen on panostettu, ja on hyvä, että ensi vuonnakin saadaan lisämäärärahaa hakemusruuhkan purkuun. Euroopan neuvostoon laatimassani raportissa totean, että läpinäkyvä, tehokas ja ammattimaisesti hoidettu turvapaikankäsittelyprosessi on inhimillisin ja kustannustehokkain tapa. Tästä syystä meidän tuleekin panostaa erityisesti vapaaehtoiseen paluuseen näiden kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden henkilöiden osalta, ja ilolla luin, että ministeriö on juuri saanut lakiluonnoksen tästä lausuntokierrokselle.

Me Suomessa olemme aina olleet vahvoja ihmisoikeuksien puolustajia ja olemme sitoutuneet auttamaan ihmisiä hädässä. Tästä syystä on myös syytä osoittaa kiitos teille Syyrian pakolaiskiin-tiön lisäämisestä. Mutta kuten jaoksen puheenjohtaja sanoi, kuntapaikkojen saamisessa meillä on ongelma. Kun me tiedämme, että esimerkiksi Turun kaupunki ottaa vuosittain 50 kiintiöpakolaista ja nyt huolena on se, että taloustilanteessa joudutaan uudelleen arvioimaan paikkamäärä, niin toivon, että kiinnitätte tähän erityistä huomiota.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Haluaisin ministeriltä vastauksen tähän Korhosen ja Hongiston ja ehkä Rossinkin ajamaan asiaan, kuinka paljon tällä hetkellä on poliisivoimia keskitetty keskuskaupunkeihin. Tietenkin on eroja näissä maakunnissa, kun tätä toimintaa on edistetty. Pirkanmaalla meillä on aika voimakkaasti viety vakansseja sinne keskuskaupunkialueille, mutta esimerkiksi Keski-Suomessa on hajautetumpi malli. Nyt kun nämä kaksi aluetta yhdistetään yhdeksi poliisilaitokseksi, niin katsotaan, kumpi malli sieltä sitten löytyy kummallekin.

Olen monesti ottanut esille tämän poliisivankilakysymyksen. Maakunnista ollaan poliisivankiloita lakkauttamassa, ja nyt se toteutuu Mäntän osalta. Mäntän poliisivankila lakkautetaan. Tästä on suuri huoli siinä mielessä, putoaako tämä kesäisten juhlien juoppojen säilyttäminen nyt sitten kuntien vastuulle vai tuleeko meille jokin välivarastointiasia siihen. Kuitenkin etäisyydet ovat suuret Tampereen suuntaan ja muihin laitoksiin. Tämä on aika uhka myös meidän partioitten toiminnalle. Kahden miehen partion aika menee pelkästään juoppojen rahtaamiseen Tampereelle tämän jälkeen.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tätä poliisin rakenneuudistusta nyt tehdään, niin tärkeää olisi jotenkin saada sinne kentälle koko ajan viestiä, miten se etenee, ja semmoisia positiivisia viestejä, jotta henkilöstö motivoituisi ja se kenttäporukka jaksaisi tehdä sitä tärkeää työtänsä mahdollisimman tehokkaasti ja motivoituneesti.

Nyt tässä alussa uhkaa käydä vähän niin kuin on käynyt kuntaliitoksissa: kun kaikille herroille pitää keksiä jotakin tehtävää, niin tulee hieman ylimiehitystä sinne johtoportaaseen, ja kun palkat harmonisoidaan, niin ylimmän johdon palkat nousevat. Tämä näyttää alussa ihan kiistattomalta, ja on tavallaan ihan loogistakin: kun toimenkuvat muuttuvat ja alueet laajenevat, niin myöskin työn tehtävyys saattaa laajentua ja palkat nousta. Haluaisin nyt kysyä, miten saataisiin parhaiten vakuutettua tämä kenttähenkilöstö siitä, että he pitkällä aikavälillä näkisivät, että tämä tulee tuottamaan hallinnon keventymistä ja sitä kautta resursseja kentälle.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeintä, että poliiseja on riittävästi arjessa, ja haluan itse uskoa siihen, että näillä uudistuksilla pystytään takaamaan, niin kuin ministeri Räsänen on vakuuttanut, se, että liikkuvan poliisin muutoksen jälkeen liikennevalvonnassa on riittävästi poliiseja ja myös maaseudulla näkyy jatkossakin poliiseja. Huoli on siitä, että meillä on tällä hetkellä 150 poliisinaista ja -miestä työttömänä ja tietojen mukaan tammikuussa jo yli 200. Kysyisin poliisiministeri Räsäseltä: miten tästä on tarkoitus edetä siihen tilanteeseen, että emme kouluttaisi toisaalta nuoria naisia ja miehiä työttömiksi poliiseiksi ja pystyisimme takaamaan jo koulutetuille työpaikan?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuonna 2009 Suomessa oli keskimäärin 156 poliisia 100 000:ta asukasta kohti, kun Euroopan 27 maassa keskiarvo oli 338 poliisia. Lasku on tänä vuonna jatkunut, sillä tänä vuonna niitä on 138 poliisia. Suomessa on EU:n vähiten poliiseja. Kaikesta tästä huolimatta Suomi on Euroopan turvallisimpia maita. Meillä on tehokas poliisi, mutta kansainvälistymisen kautta poliisin tehtävät jatkavat kasvuaan ja haasteet tulevat yhä suuremmiksi.

Poliisien resurssien puutteesta johtuen ei siis ole ihme, jos harmaa talous syö verotuloja 2—3 miljardin edestä joka vuosi. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaankin, että poliisin harmaan talouden talousrikollisuuden toimintojen tulos on 1:n suhde 6:een, elikkä 1 sijoitetulla eurolla saadaan 6 euroa takaisin rikollista rahaa. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: olisiko mitenkään mahdollista lisätä harmaan talouden polii-sien resursseja? Tässä esityksessä, tässä valtiovarainvaliokunnan ehdotuksessa, annetaan vain 150 000 euroa lisää nytten, mutta kerran tämä on niin kannattavaa toimintaa, niin eikö olisi syytä laittaa reilummin rahaa sinne?

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rajan kasvattina täytyy kyllä ensimmäiseksi kiittää Kaakkois-Suomen rajan saamista lisärahoista, jotta rajasta saadaan hyvin toimiva ja vastaamaan yhä kasvavaa rajanylitystä.

Kokonaisuudessaan kannan kuitenkin huolta Rajavartioston tulevasta talouden liikkumavarasta. On arvioitu, että Rajavartiolaitoksen talouden lähitulevaisuuden haaste on muodostumassa ict-säästöjen ja Tuven kustannusriskeistä. Tämän on arvioitu supistavan Rajavartiolaitoksen taloudellista liikkumavaraa noin 2 miljoonaa euroa vuodessa, kun sisäasiainministeriön yhteiselle momentille ja Haltikille kohdennetut ict-säästöt lisäävät virastojen menoja, etenkin, jos turvallisuusverkon käyttö- ja ylläpitokuluihin ei osoiteta lisärahoitusta vuoden 2014 jälkeen. Tästä oli huolissaan myös hallintovaliokunta.

Arvoisa ministeri, kerroitte, että olette budjettineuvotteluissa saanut sen rahoituksen, mitä haitte ict-uudistuksia varten. Onko siis niin, että huoli Rajavartiolaitoksen taloudellisen liikkumavaran supistumisesta on turha? Onko ministeriöllä (Puhemies koputtaa) suunnitelma, jolla Rajavartiolaitoksen taloudellisen tilanteen turvaamiseen saadaan kestävä ratkaisu, jotta Rajan toiminnan suunnittelu (Puhemies koputtaa) ja ylläpito ei tulevina vuosina kärsi?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolueet pitävät sisäistä turvallisuutta niin tärkeänä, että tiukassakin taloustilanteessa poliisitoiminnan rahoitusta on lisätty ja ensi vuonnakin lisätään, toisin kuin täällä on väitetty.

Poliisitoiminnan uhka on kuitenkin tietojärjestelmien kehittäminen ja niiden alati kasvavat kustannukset, jotka kattavat nyt jo usean sadan poliisin vuosittaista palkkakustannusta. Miten tähän tietojärjestelmien kehittämiseen saadaan linjaus niin, että rahat eivät hupene pelkästään atk-kuluihin?

Hälytyspalvelujen saatavuus ei heikkene, lukee tuolla budjettikirjassa, ja tiedän, että ministeri on kantanut siitä itsekin vahvasti huolta. Kysynkin nyt vielä varmuudeksi, jatkuuko poliisin hälytyspartiotoiminta hajautettuna niiltä partioiden aloituspaikoilta, jotka tässä Pora kolmosen hankkeen yhteydessä on linjattu, eli voivatko kansalaiset luottaa, että poliisin hälytyspalveluita saadaan nopeasti läheltä.

Johanna Jurva /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Uskon, että tämän tavoitteen toteutumisen suhteen vallitsee yhteinen tahtotila.

Olen huolissani vanhuksiin kohdistuvista rikoksista, joista saamme päivittäin lukea lehdistä. Väestön ikääntyessä yhä useampi puolustuskyvytön ikäihminen saattaa joutua rikoksen uhriksi. Yleensäkin rikollisuuden ja väkivallan torjuntaan on saatava enemmän resursseja, sillä rikosten suunnitelmallisuus ja ammattimaisuus on lisääntynyt.

Kansalaisten mielestä poliisi ei ole riittävästi läsnä ottaen huomioon, että poliisin kenttänäkyminen lisää kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Keskusteluissa on myös noussut esiin suuri huoli poliisin avun viipymisestä suurten asutuskeskusten ulkopuolelle. Kuinka turvataan syrjäseudulla asuvien turvallisuus silloin, kun kansalaisen terveys on uhattuna ja poliisin tai pelastuslaitoksen apua tarvitaan viipymättä?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille panostetaan. Jatkuvasti kasvava rajaliikenne onkin Suomelle sekä mahdollisuus että samalla myös iso haaste. Kaakkoisrajalla ylitettiin tänään 10 miljoonan vuotuisen matkustajan raja, ja loppuvuoden aikana luku varmasti vielä kasvaa huomattavasti.

Ennusteiden mukaan ilman viisumivapauttakin arvioidaan kehyskauden lopulla tapahtuvan noin 20 miljoonaa rajanylitystä vuosittain. Omasta mielestäni Suomi ei vielä läheskään ole valmis viisumivapauteen. Nuijamaan, Vaalimaan, Vainikkalan ja Imatran rajanylityspaikkoja tulee siis edelleen kehittää. Kansainvälinen Parikkalan rajanylityspaikka olisi toteutuessaan tärkeä lisä niin Kaakkois-Suomelle, Itä-Suomelle kuin Etelä-Savolle.

Arvoisa ministeri, te ette äsken ehtinyt vastata edustaja Toivakan kysymykseen. Kysynkin uudelleen, mikä on teidän kantanne Parikkalan rajanylityspaikan (Puhemies koputtaa) kansainvälistämiseen ja vakinaistamiseen.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielessä olleet kysymykset ovat tässä jo vahvasti tulleetkin asioista, jotka liittyvät tähän Venäjän rajan, kaakkoisen rajan sujuvuuteen. Mutta olisin myös kiinnostunut siitä, kun — erinomaista on se, että kaakkoiselle rajalle panostetaan — tiedämme sen, että vastaavasti sitten, kun menemme itärajaa kohti pohjoiseen, sieltä miehistöä on vähennetty, millä tavalla siellä pystytään tulevaisuudessa turvaamaan rajan toimivuus. Käytetäänkö entistä enemmän automaattista valvontajärjestelmää?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tietenkään missään tilanteessa hätäkeskusjärjestelmä ei ole aukoton. Siinä on rönsyjä. Pienet lapset saattavat ymmärtämättömyydessään soitella sinne, ja sitten on näitä älyvapaita, jotka tilaavat taksia hätänumerosta tai pitsaa tai jotakin muuta.

Vakavasti ottaen, miten te ministeriössä näette, onko Häke-uudistus oikeasti onnistunut ja onnistumassa, ja jos on tai ei ole, niin mitä ministeriössä ajatellaan. Liittyykö tähän se, että alueelliset pelastuslaitokset ovat ryhtyneet elvyttämään omia tilannekeskuksiaan, ja selittyykö tämä taas sillä, että tämä olisi pakonomaista reagointia rakennepaketin säästötavoitteiden äärellä?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuosia tässäkin salissa on puhuttu poliisin resurssimallista ja siitä, kuinka se osoittaa joillekin laitoksille lisäystä ja joillekin vähennyksiä. Samaan aikaan poliisin kentältä saadun palautteen mukaan kuitenkin Poliisihallituksen rahanjakomalli ei millään muotoa tue tätä resurssimalliajattelua. Esimerkiksi Sisä-Suomen poliisilaitos olisi resurssilaskel-mien mukaan saamassa 10—20 henkilöä, mutta samanaikaisesti laitoksen saama rahoituskehys on epäsuhteessa tuollaiseen lisärekrytointiin. Tämä siitäkin huolimatta, että Sisä-Suomen poliisilaitoksen yhden henkilötyövuoden hinta on valtakunnan alhaisimpia. Tämä tilanne onkin johtanut siihen, että toimintaa on sopeutettu, virkoja on pidetty auki ja haittatöitä on leikattu. Luonnollisesti tämä näkyy kansalaisille tarjottavien palveluiden heikkenemisenä erityisesti ruuhka-aikoina.

Kysyisinkin ministeriltä sitä, milloin rahoituskehyksen ja resurssimallin välille löytyy oikeanlainen suhde, niin että ne kulkevat käsi kädessä kohti tavoitetilaa.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Kun hätäkeskukseen soittaa ambulanssia, niin ambulanssit on ohjeistettu niin, että ne eivät kuljeta sellaisia potilaita, joilla on kaksi tervettä jalkaa. Eli jos soitetaan ambulanssi paikalle, kun on katkaistu käsi, ambulanssi tulee sinne, lastoittaa käden ja sanoo sen jälkeen potilaalle, että sinä tarvitset sairaalahoitoa, ole hyvä ja tilaa itsellesi taksi. Meillä Vaasassa tämä tarkoittaa sitä, että ambulanssi ajaa takaisin palolaitokselle ja potilas tulee sitten taksissa perässä terveyskeskukseen. Palolaitos ja terveyskeskus sijaitsevat samalla tontilla.

Toinen asia: Poliisin saatavuus varsinkin tuolla periferiassa viikonloppuisin on aika mahdottoman huono tällä hetkellä. Mitä aiotte tehdä sille, jos esimerkiksi välimatkaa on 120 kilometriä ja on yksi partio, että kumpaankin päähän pääsee poliisi. Jos toisessa on tappo ja toisessa on perheväkivaltatapaus, mihin mennään?

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pelastuslaitosten rakenneuudistus on jo tuossa puhuttanut. Se on puhuttanut myös pelastusalaa, mutta ei pelottanut. Siellä on totuttu menemään tulta päin ja erilaisia organisaatiomuutoksia on ollut aikaisemminkin. Mutta tässä ala on aika vahvasti miettinyt sitä, onko tämä uudistukselle oikea ajankohta. Jos ajatellaan, että meillä on kuntarakenteeseen tulossa väistämättä tiettyjä muutoksia — niistä on tänäänkin puhuttu — plus meillä on merkittävä sote-uudistus käynnissä, niin on aika lailla vahvasti viestitetty, että huomioimalla kuntarakenne- ja sote-uudistukset voidaan välttyä päällekkäisiltä ja mahdollisilta uusilta muutoksilta nopealla aikataululla. Eli aikataulusta on erityisesti kysymys. Alalla ollaan kyllä oltu aikaisemminkin ennakkoluulottomia. Kysymys kuuluukin, eikö tämän uudistuksen oikea-aikaisuus olekin se oleellinen asia.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin hallintorakenneuudistukset puhuttavat edelleen. Lapissa muutokset ja nykyinen tilanne herättävät edelleen kansalaisissa suurta epävarmuuden tunnetta, turvattomuutta ja pelkoa. Niin lakia noudattavat kuin sitä rikkovat ovat tietoisia siitä, ettei poliisia ole välttämättä satojen kilometrien säteellä laisinkaan. Oma lukunsa ovat muista maista tulevat turistit, joiden käsitys liikennekulttuurista on aivan oma lukunsa ja aiheuttaa hengenvaarallisia vaaratilanteita. Lapin ihmisten puolesta kysynkin ministeriltä, missä tässä turvattomuudessa ja sen kasvattamisessa oikein menee raja? Tiedetään tapauksia, joissa kuolemantapauksen yhteydessä on jouduttu odottamaan jopa tuntikausia poliisin saapumista.

Toinen asia, jonka haluan nostaa esiin, on esimerkiksi lasten seksuaalisten hyväksikäyttöta-pausten tutkinta, samoin kuin monen muunkin asian tutkinta, joissa poliisien resurssit ovat riittämättömiä monessa suhteessa ja tutkinta-ajat voivat venyä täysin kohtuuttomiksi. Se on kohtuutonta niin poliisille kuin asianosaisille. Tästä myös kysyisin ministeriltä, oletteko tähän resurssipulaan pohtinut ratkaisuja.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä mielihyvin yhtyä tässä salissa esitettyihin kiitoksiin ministerille koskien kaakkoisen rajan resurssitilanteen parantamista. Siinä ministerin toiminta on ollut tarmokasta ja jämäkkää. Samaan syssyyn haluaisin tiedustella ministerin kantaa ja näkemystä poliisin resurssien suhteen kaakkoisessa Suomessa. Erityisesti venäjän kielen taidolla olisi siellä suurta tilausta. Toki viranomaispalveluja tarjotaan venäjäksi, mutta ikävä kyllä meillä on sitten myös pelkkää venäjää puhuvia rötöstelijöitä välillä poliisin käsittelyssä tai pidättämänä, ja näitä puhuttamaan tarvittaisiin kyllä venäjänkielisiä poliisimiehiä. Onko tähän odotettavissa parannusta? Loppu.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella on tehty paljon sellaista, millä on kielteisiä vaikutuksia nimenomaan sisäisen turvallisuuden suhteen. On tehty Puolustusvoimain uudistus, Rajavartiolaitoksella on tehty uudistuksia, poliisin hallinnossa. Myöskin palo- ja pelastusalueitten puolittaminen on nyt sitä. Näistä suurista uudistuksista ei ole kuitenkaan tehty mitään kokonaisvaltaista vaikuttavuusarviota sisäisen turvallisuuden kannalta. Eikö olisi aiheellista nyt jouduttaa tämän sisäisen turvallisuuden selonteon tekemistä eikä odottaa sitten sen jälkeen, kun vaikutukset ovat vasta käsillä ja nähtävillä, että pystyttäisiin ennakoimaan tilanteita? Sisäisen turvallisuuden selonteko, missä vaiheessa ja milloin sen saamme?

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hätäkeskuksia perustettaessa hanketta mainostettiin yhden luukun periaatteella, eli samasta hätäkeskuksesta poliisi ja pelastuslaitos saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Tällä perusteltiin myös poliisin virkojen siirtoa hätäkeskuksiin. Nyt hätäkeskukset ovat karsineet palvelujaan. Entistä enemmän kiinnitetään huomiota vain puhelimeenvastaamisnopeuteen. Vastaamisnopeus on parantunut. Vastaavasti hätäkeskuksen poliisille tarjoamat palvelut ovat vähentyneet. Siitä huolimatta poliisin virat ovat jämähtäneet hätäkeskuksiin. Hätäkeskuksen vähentäessä palvelujaan poliisi on joutunut perustamaan omia tilannekeskuksiaan, jotta operatiivinen toiminta olisi turvattu. Jälleen siirretään kentältä poliiseja nyt poliisin omiin tilannekeskuksiin.

Arvoisa ministeri, kysyn: onko Poliisihallituksessa keskusteltu siitä, että nyt olisi jo aika palauttaa hätäkeskuksessa olevia poliisin virkoja takaisin poliisin käyttöön?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtionhallinnossa on tällä kaudella tehty kaksi suurta toiminnan uudelleenorganisointia ja tähän yhteyteen myös selkeitä säästöjä. Toinen on Puolustusvoimien puolella ja toinen poliisin puolella. Täytyy sanoa, että näissä molemmissa organisaatioissa uudistukset ja myös toiminnan taloudelliset säästöt saadaan aikaan, koska kyseessä ovat komento-organisaatiot. Voi olla mahdottoman vaikea kuvitella, että vastaavia toimenpiteitä näin lyhyessä ajassa olisi saatu esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen puolella, jossa asiantuntijoita on varmasti joka lähtöön.

Tämän uudistuksen kautta poliisipäälliköiden virkoja vähenee 24:stä 11:een, apulaispoliisipäälliköitä 58:sta 31:een ja niin edelleen. Nämä ovat hyviä säästöjä, mutta kysyn ministeriltä: miten kehyskaudella poliisien määrän kehitys tulee menemään, jos jatkamme tätä samaa latua? Me ilmeisesti tulemme jatkossa tarvitsemaan lisää poliiseja ja niitä uusia työpaikkoja koulutetuille poliiseille. — Kiitos.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjois- ja Itä-Suomessa pitkien etäisyyksien maakunnissa nopea avunsaanti silloin, kun hätä on suuri, on erittäin tärkeää. Jotta apu voidaan saada pitkien etäisyyksien päähän nopeasti, niin helikopteritoiminta on välttämätöntä. Ylä-Lapissa pelastushelikopteri Aslak lentää pelastuslaitoksen hälytystehtäviä. Pelastushelikopteri Aslak ei kuitenkaan lennä sairaanhoitopiirin tehtäviä. Nämä molemmat tehtävät hälyttää aivan sama hätäkeskus eli käytännössä niin, että jos joudut Ylä-Lapissa onnettomuuteen, niin voit saada apua lähimmältä mahdolliselta pelastushelikopterilta, joka on tässä tapauksessa Aslak, joka Sodankylästä operoi, mutta jos saat sairauskohtauksen, niin et voi saada apua lähimmältä mahdolliselta pelastusyksiköltä. Tämänkaltaisten byrokratian rajojen ei pitäisi kyllä voida haitata ihmisten avunsaantia silloin, kun hätä on suuri. Onko ministeri tietoinen tästä ongelmasta, ja voitteko asiaa hoitaa niin, että apu saadaan sitä tarvitseville?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kerroitte pelastustoimen uudistuksen perustuvan laskelmiin, siis nopeasti tehtyihin laskelmiin. Tämä asia on niin laaja, että tämä tarvitsee selvityksen. Kysyn uudestaan: aiotteko käynnistää perusteelliset selvitykset tämän uudistuksen ja tulevien uudistusten varalta? Toivon todellakin, ettei tähän operatiiviseen puoleen kosketa, niin kuin sanotte, jonka osa ovat osaltaan nämä johtokeskukset, joista sanoitte, että leikataan. Myös nämä tilannekeskuksethan ovat seurausta sitten taas hätäkeskusuudistuksesta. Tämä on niin monimutkainen vyyhti, että tämä tarvitsee sen selvityksen. Aiotteko käynnistää selvitykset?

Vielä uusi asia tähän keskusteluun: Sairaankuljetus on siirtynyt sairaanhoitopiirien varaan, ja pelastustoimen osalta on ensivastetoiminta. Sairaankuljetus tukee tätä puolta. Miten huolehditte siitä, (Puhemies koputtaa) että pelastustoimella pysyy edelleen sairaankuljetusosaaminen?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä rohkaisisin ministeriä hyvin voimakkaasti ajamaan näitten yhteispalvelupisteitten perustamisia ja toimintaa, jossa muun muassa poliisin lupahallintotehtäviä voitaisiin sitten jokaisessa kunnassa pystyä tuottamaan ja järjestämään.

Mutta varsinainen pääpointti liittyy tähän maahanmuuttoon, ja vaikka tämä kotouttaminen onkin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon-alaa, niin toivon, että te nopealla aikataululla ministeriöitten välisessä yhteistyössä kävisitte tämän prosessin läpi nimenomaan siinä tarkoituksessa, mitä porkkanoita kunnat tarvitsisivat, jotta näitä pakolaisia otettaisiin vastaanottokeskuksiin nykyistä paremmin kuntiin, mikä olisi tavallaan se kynnys, joka laukaisisi sen vastaanoton, koska nyt tilanne on aivan kohtuuton. Meillä noin 6 miljoonaa euroa ylittyvät rahat siitä, että he eivät siirry kuntiin. Eikö olisi järkevämpää saada heidät siirtymään kuntiin ja sitä kautta kotoutumaan tähän suomalaiseen yhteiskuntaan paremmin eikä vain jättää odottelemaan ja odottelemaan vastaanottokeskuksissa tietämättä tulevaisuutta?

Sisäasiainministeri  Päivi  Räsänen

Kiitos, arvoisa puhemies!

Lähden nyt tästä puheenjohtaja Rantakankaan viimeisestä kysymyksestä kuntasijoituspaikkojen ja kotouttamisen edistämisestä. Tämähän on todellakin työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla, mutta toki sisäministeriö tekee hyvää yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön ja ministeri Ihalaisen kanssa tässä.

Nyt ensi vuoden osalta kunnat saavat erityisiä korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta, ja edelleenkin haluaisin olla kannustamassa kuntapäättäjiä siihen, että tehdään myönteisiä päätöksiä ja otetaan pakolaisia vastaan, jotta saadaan sekä nuo ensi vuodelle aiotut kiintiöpakolaiset sijoitettua kuntiin että sitten myös vastaanottokeskuksista ne, jotka ovat jo saaneet myönteisen päätöksen, saisivat paikan. Haluan vielä korostaa sitä, että kuntien kannalta nuo korvaukset, kuntakorvaukset, ovat sellaisella tasolla, että mielestäni siinä on enemmän kysymys asenteesta kuin siitä varsinaisesta rahallisesta korvauksesta.

Sitten haluan tuohon pelastuslaitosuudistukseen vielä todeta sen, että tuossa arvioinnissa ja selvityksessä, joka on pelastusosastolla tehty, lähdetään siitä, että on kysymys 60 henkilötyövuodesta, päällystötason tehtävistä ja hallintotehtävistä, ja totta kai tässä pyritään nimenomaan siihen, että eläköitymisen kautta pystytään näitä tehtäviä vähentämään. Toki on tarkoitus myös, että asiasta edelleenkin tehdään perusteellista selvitystä ja että tuo uudistuksen ajoitus olisi oikea-aikainen. Se on suunniteltu käynnistyväksi vuoden 2016 alusta. Nythän tuo ehdotus lähtee lausuntokierrokselle kuntiin, ja toki sitten odotellaan kunnista näkemyksiä. Mutta tavoitteena on se, että rakenneuudistus tuottaa kunnille säästöjä jo vuonna 2017, ja sen takia pitäisin optimaalisena sitä, että tuo uudistus saataisiin vuoden 2016 alusta käytännössä toimimaan.

Täällä kannettiin huolta muun muassa Joensuun ja Kuopion osalta siitä, minnekä se pelastuslaitoksen keskuspaikka sitten sijoittuu. Tämä asia päätetään kunnissa. Sitä ei päätetä sisäministeriössä eikä hallituksessa, vaan kunnat itse tekevät nuo suunnitelmat.

Poliisin hallintorakenneuudistuksesta haluan vielä muistuttaa sen, että jos emme tähän hallintorakenneuudistukseen menisi, niin se tarkoittaisi automaattisesti sitä, että meillä olisi satoja henkilötyövuosia vähemmän poliisitoiminnassa, siellä kenttätoiminnassa, jota täällä yleisesti pidetään tärkeänä. Kyllä tässä edelleenkin on vahvasti se tavoite ja ohjeistus, selkeä ohjeistus, joka on myös valiokunnan ja eduskunnan antama ohjeistus Poliisihallitukselle, että tämä uudistus toteutetaan niin, että vähennykset kohdistuvat hallintoon ja rakenteisiin. Eli sieltä kenttätoiminnasta ei tingitä, ja toimintaa kehitetään hajautetusti. Eli vain hallintoa keskitetään. Tuossa valtiovarainvaliokunnan mietinnössähän todetaan, että ensi vuonna on vähenemässä 129 henkilötyövuotta, jotka kokonaisuudessaan kohdistuvat nimenomaan sinne tuki- ja johtotehtäviin, siis ei kenttätoimintaan.

Tuota 70 miljoonan euron alijäämäähän, josta lähdettiin silloin liikkeelle, paikataan kolmella tavalla. Yksi on se tasokorotus eli 30 miljoonan euron tasokorotus, joka on poliisimäärärahoihin tulossa asteittain nousten vuosi vuodelta. Toinen on tämä hallintorakenneuudistus, mutta sitten kolmas on tuo tehostaminen, jossa on oleellisena myös tämän niin sanotun Vitjan, toimintaohjausjärjestelmän, käyttöönotto, jolla pystytään kompensoimaan se lievä poliisimiesten määrän alentuminen. Sitä, että tässä poliisimiesten määrä siellä kenttätoiminnassa kasvaisi, emme valitettavasti pysty tässä taloudellisessa tilanteessa lupaamaan emmekä ole luvanneetkaan, mutta se, että toimintakyky säilyy nykyisellä tasolla, on se tavoite. Luotan, että siihen näillä toimenpiteillä päästään. Mielestäni se on hyvä tavoite tänä ta-loudellisena aikana, jona valtio ja julkinen talous jatkuvasti velkaantuu.

Raskaan liikenteen valvonnasta ja ylipäänsä liikennevalvonnastahan eduskunta on yhdessä hallituksen kanssa ohjeistanut aivan yksityiskohtaisesti, kuinka paljon henkilötyövuosia täytyy tulevina vuosina olla ja mikä on se toiminnan taso, ja tämän mukaan mennään. Tämä toteutetaan. Poliisihallitus on siinä vastuunkantajana, että näin tapahtuu. Siis kasvukeskuksiin ei olla poliisin toimintaa keskittämässä, ainoastaan on kysymys hallinnon keskittämisestä.

Täällä todettiin, että nyt viimeisimmässä selvityksessä on todettu lievä toimintavalmiusajan heikkeneminen. Poliisihallituksen toimesta selvitetään, mistä se johtuu. Saattaa olla, että kysymys on aivan niin sanotusta normaalivaihtelusta, eli on aika pienestä muutoksesta kysymys. Edellisinä vuosinahan tällä vaalikaudella tämä toimintavalmiusaika on hiukan parantunut.

Sitten kysyttiin väestönsuojarakentamisesta. Oma kantani ja sisäasiainministeriön kanta on se, että kyllä me tarvitsemme edelleen väestönsuojia. Niin kauan kuin ylipäänsä on puolustus- ja turvallisuuspoliittisesti olemassa kriisiaikojen tai sodan aikojen uhka, johon myös Puolustusvoi-mien toiminnalla varaudutaan, niin niin kauan tarvitaan myös väestönsuojia. Eli en ole käynnistämässä tässä suhteessa tässä vaiheessa ainakaan mitään lakimuutoksia.

Rajaliikenteestä: Tuosta Parikkala-Syväoron kansainvälisestä rajanylityspaikasta kyseltiin useammassa puheenvuorossa. Tällä hetkellä näiden kehysrahoitusten puitteissa meillä ei ole mahdollisuutta investoida uusiin kansainvälisiin rajanylityspaikkoihin, mutta mielestäni tuo Parikkala-Syväoron kansainvälinen rajanylityspaikka on joka tapauksessa selvittämisen arvoinen asia, ja siinä vaiheessa kun on taloudellisesti mahdollista, niin näkisin tarpeellisena, että siihen suuntaan ollaan laajentamassa.

Työttömiä poliiseja on todellakin tällä hetkellä 150. Tuo määrä on vähenemässä ensi vuonna. Vuonna 2015 näillä näkymin päästään sinne 50 tai 60 työttömän poliisimiehen määrään, (Puhemies koputtaa) mikä on mielestäni aika lailla kohtuullinen tilanne.

Hätäkeskusuudistus on osoittautunut näiden selvitysten valossa tarpeelliseksi ja myös onnistuneeksi, (Puhemies koputtaa) eli näillä suuremmilla alueilla on kyetty lyhentämään näitä jonotusaikoja hätäkeskuspuheluissa ja siten parantamaan toimintavalmiutta. (Puhemies koputtaa)

Sitten haluan vielä, arvoisa puhemies, todeta sen, että todellakin meillä on tilanne se, että ulkomaalaislain mukaan oleskeluluvan tai EU-kansalaisen rekisteröimisen edellytyksenä on se, että henkilö ei turvaudu toistuvasti toimeentulotukeen. Tällä hetkellä lupaviranomaisen kannalta tilanne on ongelmallinen, koska lupaviranomainen ei saa tuota tietoa sosiaalityöntekijältä, ja sen vuoksi sisäministeriön näkemyksenä on se, että tuo lainmuutos tulisi saada aikaan, josta on olemassa jo työryhmämietintö valmiina. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä on työryhmä, joka tutkii toimeentulotukeen tarvittavia muutoksia, ja tässä samassa yhteydessä, on tämä asia selvitettävänä. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluaisin sen todeta, että tuon viisumivapauden toteuttaminen edellyttää kyllä lisäresursseja, eli näillä resursseilla ei pystytä sitä turvaamaan. Poliisin hallintorakenneuudistuksen osalta on tulossa arviointi vuonna 2014 ja hätäkeskusuudistuksen osalta vuonna 2016, ja jos ajatellaan selontekoa, niin mielestäni sellainen toimiva ajankohta (Puhemies koputtaa) sisäisen turvallisuuden selonteolle olisi vuoden 2016 alkupuolella, jolloin nämä uudistukset ovat siinä vaiheessa, että niiden toteutumista pystytään arvioimaan.

Olen kirjannut, arvoisa puhemies, muutkin puheenvuorot ja minulle annetut evästykset ylös, joten pyrin niitä viemään eteenpäin.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Poliisilla ei ole tällä hetkellä riittäviä resursseja toimintaansa. Perussuomalaiset ovat halunneet nostaa esiin kahta tärkeää seikkaa poliisin työssä: harmaan talouden torjuntaa ja poliisin näkyvyyttä kenttätoiminnassa ja viivytyksettömyyttä. Kaksi edellistä tarkoittavat kansankielellä sitä, että poliisi näkyisi katukuvassa ja tulisi hädässä nopeasti paikalle. Etenkin Lapissa syrjäseuduilla tilanne on tältäkin osin äärettömän vaikea. Tilanne on tällä hetkellä se, ettei poliisi kansalaisten mielestä ole riittävästi läsnä luodakseen yleistä turvallisuudentunnetta tai puuttuakseen järjestyshäiriöihin. Poliisin näkyvyys vaikuttaa positiivisesti myös rikosten ennalta ehkäisevään torjuntaan. Tämä kaikki ei ole poliisin syytä, syyt ovat aivan jossain muualla.

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjunnassa poliisin rooli on merkittävä. Ei voida myöskään vähätellä niitä taloudellisia vaikutuksia, joita harmaan talouden torjunnalla voitaisiin saavuttaa. Poliisin vastuulle näitä niin sanottuja näkymättömyyden ongelmia ei voida todellakaan laittaa. Vastuu on tällä hetkellä aivan muualla: tällä hallituksella, jatkuvilla leikkauksilla ja hallintorakenneuudistuksella.

Poliisin hallintouudistukset ovat puhuttaneet tänäkin vuonna. Lapissa tilanne herättää suurta epävarmuuden tunnetta, turvattomuutta ja pelkoa. Niin lakia noudattavat kuin sitä rikkovat ovat tietoisia siitä, ettei poliisia ole välttämättä satojen kilometrien säteellä laisinkaan. Lapin ihmisten puolesta kysyinkin ministeriltä aiemmin, missä menee raja. Me lappilaiset koemme, että poliisin työ on arvostettua ja tuloksellista, ja haluamme jatkossakin, että olemme myös Lapissa tasavertaisia myös tässä asiassa muuhun Suomeen verrattuna.

Arvoisa puhemies! Lapissa poliisi luo turvallisuutta myös liikenteeseen. On huomioitava, että vaikka Lappi on varsin harvaan asuttu, on siellä huomattava määrä liikennettä muun muassa turistien myötä ja näiden käsitys liikennekulttuurista voi olla hiukan toinen kuin meillä Suomessa. Poliisia siis todella tarvitaan. Vaikka laittaisimme metrin välein peltipoliiseja, eivät ne saa kiinni rattijuoppoja, etsintäkuulutettuja, kortittomia tai huonokuntoisilla, vaaraa aiheuttavilla ajoneuvoilla ajavia. Myöskään raskaan liikenteen valvontaa ei saisi enää yhtään heikentää.

Rajavartiolaitos ja Tulli ovat niin ikään tärkeitä turvallisuutemme varmistajia, joiden toiminta vaatii myös lisää resursseja. Suomen rajat ovat myös EU:n rajoja. Rajavartiostolla sekä Tullilla on merkittävä rooli kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa. Kansainvälisen rikollisuuden valitettavia ilmiöitä ovat myös meillä ihmiskauppa ja aiemmin mainittu harmaa talous. Koko turvallisuussektorista on siis pidettävä kokonaisuutena huolta. Niin huolehdimme myös kaikista kansalaisistamme tasavertaisesti ja tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa.

Perussuomalaiset ovat jo pitkään tuoneet esiin harmaasta taloudesta aiheutuvia kustannuksia. Näkemyksemme on se, etteivät harmaan talouden torjuntaan panostetut eurot ole menoerä, vaan ne maksavat itsensä moninkerroin takaisin. Poliisin esitutkintavoimavarojen vahva lisäys on olennainen edellytys harmaan talouden torjunnassa tarvittavan monialaisen viranomaisyhteistyön tehokkaassa käynnistymisessä.

Hallitus on itse omassa ohjelmassaan luvannut paneutua harmaan talouden hoitoon. Talousarvioesityksessä ehdotetut resurssit eivät puhu samaa kieltä hallitusohjelman kanssa. Perussuomalaiset ovatkin esittäneet omassa varjobudjetissaan merkittäviä lisäyksiä poliisin, tuomioistuinten, syyttäjälaitoksen, Rajavartiolaitoksen sekä Tullilaitoksen toimintamenoihin.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Ministeri on tehnyt hyvää työtä hallituksen kanssa tiukassa taloudellisessa tilanteessa ja erityisesti poliisitoimen osalta. Pora ykköset, kakkoset ja kolmoset kaikkinensa ovat olleet haastava tehtävä, mutta uskon ja tiedän, että kenttä on ollut kuitenkin valmisteluissa vahvasti mukana, ja meillä suomalaisilla luottamus poliisiin on myös tässä, että hommat hoituvat.

Tasapainotus on rakennettu niin, että toiminnalliset tulokset pysyvät nykyisellä tasolla pitkällä aikavälillä. Näin lukee valtiovarainvaliokunnankin mietinnössä, ja nämä viimeiset Pora kolmosen säästöt muodostuvat osaltaan tuki- ja johtotehtävien kokonaisuudesta. Poliisin talous on saatu hallintaan, eikä kentällä operatiivisissa tehtävissä toimivien poliisien määrä vähene. Hallitus panostaa myös tehostetusti poikkihallinnolliseen harmaan talouden torjuntaan.

Hallintovaliokunta lausunnossaan piti välttämättömänä, että liikkuvan poliisin integraatiossa paikallispoliisiin varmistetaan vähintään nykyisin voimavaroin raskaan liikenteen valvonnan erityisosaaminen ja siihen liittyvän koulutuksen säilyminen. Tämä on iso huoli, ja toivon mukaan tämä juuri näin tapahtuukin.

Rajavartiolaitokselle kehyspäätöksellä myönnettiin lisärahoitusta 6,3 miljoonaa. Kaakkoisen rajan, Helsingin sataman ja Helsinki-Vantaan toiminnat saadaan nyt sujuviksi ainakin hetkellisesti. Paineita kasvavan liikenteen osalta on jatkuvasti, ja viime viikollakin yli 200 000 rajanylitystä tapahtui kaakkoisella rajalla, ja tällä hetkellä mennään todellakin 10,4 miljoonan ylityksen arvioinnissa tältä vuodelta. Eli kehitys jatkuu ennusteiden mukaisesti, ja se tietysti luo seuraaville vuosille isoja haasteita vastata tähän rajasujuvuuteen. Tällä hetkellähän jo tuolla Pietarissa Venäjän puolella vahvasti puhutaan sitä, että rajalla oleminen tökkii, ja moni jo toteaa, että se neljä tuntia on jo aivan kestämätön odottaminen, ja suuntaa on jo sitten matkustajaliikenteen osalta suuntautunutkin tuonne Viroon ja muun Euroopan suuntaan.

Eli siinä meillä Suomella on nyt sitten näytön paikka, että pystymme tämän matkailijavirran tulevaisuudessakin paremmin vastaanottamaan. Sen edestä kaikki nämä raja-asemainvestoinnit, jotka ovat jo nyt toteutusvaiheessa niin valtion rahoituksella kuin Euroopan unionin ja Venäjän rahoituksella Enpi-hankkeiden kautta Suomen puolella ja viimeisten tietojen mukaan myös alkamassa Venäjän puolella Svetogorskin raja-asemalla ja niin edespäin, ovat äärimmäisen tervetulleita. Viikon päästä Imatran raja-asemalla kuulemma 16 kaistaa on sitten jo käytössä, että pystymme vastaamaan tähän joulun ja uudenvuoden vaihteen haasteeseen.

Tärkeää on myös sitten yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa mielestäni seurata ja valvoa, että tämä tuleva Eni-raja-alueohjelma, Enpi-hankkeen jatko, todellakin käytetään ja suunnataan siihen, mihin se on tarkoitettu, eli raja-alueelle. Sillä rahoituksella voimme tulevaisuudessa sitten sujuvoittaa edelleen rajanylitystä ja parantaa teitä sekä tukea molemminpuolisia yritys- ja koulutushankkeita. Tästä on kuulunut hieman huolta, ja tämän kyllä aion erityisesti tuonne TEMin suuntaan viestittää. Asiasta on selkeästi jo sovittu komissiossa, ja nyt on vähän mustia pilviä ilmentynyt, että eri puolilta Suomea ollaan halukkaita liittymään raja-alueeseen, mutta en usko, että Turkua ja Uuttamaata pystyy aivan siirtämään tuohon kaakkoiselle rajalle, niin että kannattaisi pysyä omilla alueilla. — Kiitos.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Eduskunta on vuosi vuodelta ilmaissut huolensa nimenomaan poliisin määrärahatason riittämättömyydestä. Nyt kuitenkin hallitus teki jo budjetin valmistelussa hyvää työtä ja teki 11 miljoonan euron tasokorotuksen. Näin ollen tällä kertaa eduskunta ei ole katsonut aiheelliseksi lisätä poliisin määrärahoja lainkaan. Siitä huolimatta vuoteen 2016 mennessä poliisitoimen budjettivajeen on laskettu olevan jopa noin 70 miljoonaa euroa.

Vuoden 2012 kehysriihessä tehtiin päätös poliisin määrärahojen tasokorotuksesta peräti 30 miljoonalla eurolla. Samalla kuitenkin päätettiin poliisin toiminnan sopeuttamisesta. Mittavien säästötavoitteitten saavuttamiseksi pystytettiin kolmas perättäinen poliisihallintoa koskeva hallintouudistus. Tässä Pora III -hankkeessa esitettiin poliisilaitosten määrän vähentämistä 24:stä 11:een ja liikkuvan poliisin integroimista paikallispoliisiin. Valtiovarainvaliokunta pitää välttämättömänä, että uudistuksessa varmistetaan vähintään nykyisin voimavaroin myös raskaan liikenteen valvonnan erityisosaaminen ja siihen liittyvän koulutuksen säilyminen. Muutokset ovat tulossa voimaan ensi vuoden alusta. Hankkeen kustannussäästöjen arvioitiin olevan yhteensä jopa 28,5 miljoonaa euroa. Arvioidut säästöt arveluttivat jo silloin ja jäävät edelleen arveluttamaan meitä. Aiemminkin rakenneuudistusten yhteydessä on tupannut käymään niin, että säästöjen sijaan on syntynyt vain lisää kustannuksia.

Poliisin hallinnossa on todellakin porattu nyt urakalla, ja ministeri on vakuuttanut, että kun vanhat rakenteet ja perinteet pannaan romukoppaan, pystytään poliisin kenttähenkilöstön määrä pitämään vähintään vuoden 2011 tasolla. Todellisuus saattaa olla vähän toinen. Työttömien poliisien määrä lisääntyy, ja vaikka ministeri äsken totesi, että se pysyy vain muutamassa kymmenessä ensi vuonna, saattaa käydä niin, että lähivuosina lähennellään jopa 300 työttömän poliisin rajaa. Tulevina vuosina kenttäpoliisien määrä tulee vähenemään, ennusteiden mukaan, vuoteen 2018 mennessä, tällä kehystasolla, jopa 600:lla nykyisestä.

Arvoisa puhemies! Kun rakenteita on rukattu kaiken aikaa — on tehty kihlakuntauudistuksia ja pelastuslaitosuudistusta, Hätäkeskuslaitos on moneen kertaan uudistettu ja sitä ollaan taas uudistamassa — tämä hätäkeskusten keskittäminen suuriksi yksiköiksi on minusta ollut virhe. Vuosien 2001—2005 aikana toteutettu hätäkeskusuudistus yhdisti silloin olevat hätäkeskukset 15 alueelliseen keskukseen. Toteutettu uudistus toi meille paljon suoraa palautetta kansalaisilta. Myös oikeuskansleri joutui tuolloin pyytämään selvitystä hätäkeskusten toimintakyvystä.

Nyt käynnissä oleva — jälleen uusi — uudistus on puolivälissä, ja uudistus keskittää alueellisia hätäkeskuksia entisestään, nyt kuuteen suureen yksikköön. Alueellisten hätäkeskusten keskeinen ongelma on ollut paikallistuntemuksen puute. Vain paikallistuntemuksella voidaan taata hyvät ja turvalliset hätäkeskuspalvelut kansalaisille. Hätäkeskusuudistuksen osalta rahaa on taidettu heittää myös hukkaan. Erityisesti, haluan korostaa tätä, ikääntyneemmät poliisit ja palomiehet olisivat olleet arvokas paikallistuntemuksen omaava resurssi.

Poliisilla oli vanhassa järjestelmässä keskeinen rooli hälytystehtävien vastaanottamisessa ja niitten ohjaamisessa poliisille, pelastuslaitokselle ja terveydenhuoltohenkilöstölle, jolloin myöskin koulutettujen poliisimiesten osaaminen oli hyödynnettävissä ja olisi tällä vanhalla järjestelmällä voinut olla nykyistä paremmin hyödynnettävissä. Nyt, kun poliisin eläkeikää on päätetty nostaa, olisi entisellä järjestelmällä yhä enemmän kysyntää.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri kertoi tässä, että hälytyskeskusten jonotukset ovat lyhentyneet. Siitä täytyy näin oppositiostakin antaa kiitosta, kun näin on käynyt. Mutta miten ovat sitten lähtöajat? Miten poliisi pääsee lähtemään sen jälkeen, kun tuo puhelu on otettu vastaan? Nimittäin vastaaja ei siellä yleensä auta ihmistä. Hän keskustelee siinä luurissa ja antaa sitten toimenpiteitä eteenpäin. Kun polii-sien määrä ei lisäänny, päinvastoin käy näin, että tämä hätäkeskuksessa puhelun vastaanottava henkilö ottaa soittajan puhelinnumeron ylös ja sen jälkeen hän soittaa poliisille ja kertoo, mikä hätä on ja missä, ja antaa puhelinnumeron. Sen jälkeen tämä poliisi soittaa siihen puhelinnumeroon, johon on hätäkeskuksesta soitettu ja kerrottu tämä numero. No, jos tämä henkilö ei pystykään vastaamaan juuri sillä hetkellä puhelimeen esimerkiksi sen takia, että tulee turpaan kotona, tulee selkään kotona, ei pääse vastaamaan, niin se puhelu siirtyy pois ja ruljanssi alkaa alusta. Tämä ei voi olla kansalaisille hyvä asia. Kyllä siellä pitää olla niitä poliisimiehiä niin paljon, että puhelut voidaan ottaa vastaan ja lähteä välittömästi silloin, kun heitä tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Menen seuraavaksi sitten tähän viisumivapauteen. Nythän Norjan ja Venäjän välillä on pieni alue, missä on jo viisumivapaus nyt, ja varsinkin tuolla Kemijärven suunnalla on kovasti haluttu viisumivapautta nimenomaan sille suunnalle pienelle alueelle, ja sieltäpäin sanotaan, että olisi erittäin hieno asia, jos Finnmarkin alueella voisi olla tämmöinen alueellinen viisumivapaus. Tämä asia on kuitenkin tyrmätty välittömästi ministeriössä. Mutta onko tämmöinen ylipäätään mahdollista, että olisi osittainen viisumivapaus maassa, ja mitä hyötyä siitä olisi, ja jos tällainen viisumivapaus tehtäisiin, alueellinen viisumivapaus, millä tavalla sitä pystyttäisiin valvomaan, että se liikkuvuus säilyisi sillä alueella eikä sitten maan sisällä taas johtaisi uuteen liikkuvuuteen?

Kun liikkuvuudesta puhutaan, niin mennään sitten turvapaikan saaneisiin ja pakolaisiin. Tällä hetkellähän tilanne on se, että kunnat ottavat pakolaisia vastaan, otetaan kiintiöpakolaisia, annetaan turvapaikkoja ja sen lisäksi oleskelulupia maassa myönnetään ja ihmiset menevät sitten niihin osoitettuihin vastaanottokeskuksiin ja sieltä sitten edelleen kuntiin. Kun he ovat kunnissa, niin kunnat saavat sen kolme vuotta avustusta siitä, että nämä henkilöt ovat siellä. Tähän saakkahan tämä toimii, se on vielä jonkinlaisessa kontrollissa, mutta tämän jälkeen alkavat ongelmat, ja ongelmat johtuvat maan sisäisestä turvapaikan saaneiden liikkumisesta, hallitsemattomasta liikkumisesta.

Kun kolme vuotta on mennyt, lähdetään autuaammille maille, sellaisille maille, mistä mahdollisesti voisi löytyä koulutuspaikka ja työpaikka. Ongelma on siinä, että kun ihmisiä tulee tänne, niin nythän jo ainakin toisen polven maahanmuuttajat, jotka ovat tulleet turvapaikan saaneina tai syntyneet maassa heidän jälkeläisinään, osaavat kielen, osaavat kirjoittaa, osaavat lukea, ovat mahdollisesti saaneet myöskin ammatin mutta he eivät saa työtä. He eivät saa asiallista työtä. Samat ihmiset, jotka haluavat ottaa ihmisiä tänne, karsastavat heitä työpaikoissa. Tai ehkä tässä pikkasen puhuin muunneltua totuutta. Nimittäin tokihan he työtä saavat mutta alipalkattua työtä. Se on tässä maassa valitettavasti mahdollista.

Tämä on sellainen ongelma, mihin pitää pystyä puuttumaan. Kun ihmiset tulevat tänne, niin kotouttamisen täytyy tapahtua siinä kunnassa, mihin he tulevat, ja siellä täytyy antaa ihmisille elämä, ei pelkästään 3 kertaa 4 metrin kokoinen huone asuttavaksi kolmen neljän ihmisen kanssa. Tämä on se iso ongelma, mihin pitää maahanmuuttoasiassa, pakolaisasiassa, turvapaikanhakijoiden asiassa, kiinnittää huomiota.

Kun otamme ihmisiä, niin pitää muistaa, että he ovat inhimillisiä olentoja, inhimillisiä ihmisiä, heille tarvitaan koti, heille tarvitaan koulutus ja heille tarvitaan se työpaikka, jotta he voisivat sen jälkeen asua täällä ja elättää itsensä ja maksaa samalla tavalla veronsa niin kuin me kaikki muutkin.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Venäjän raja on omalle maakunnalleni Pohjois-Karjalalle tärkeä monella tavalla. Rajaan liittyy sekä haasteita että mahdollisuuksia. Henkilöiden rajanylitykset kasvavat itärajalla noin 10—15 prosenttia vuodessa. Vuonna 2012 Niiralan rajanylityspaikan kautta kulki 850 000 ajoneuvoa ja noin 1,5 miljoonaa matkustajaa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 17 prosenttia. Tämän vuoden elokuun loppuun saakka kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli jo 10 prosenttia.

Pohjois-Karjalan kannalta tämä on erittäin myönteistä, sillä venäläiset matkailijat vilkastuttavat myös elinkeinoelämää. Vuonna 2012 tilastoidun tax-free-kaupan arvo Pohjois-Karjalassa oli 13,9 miljoonaa euroa, ja kasvua edellisestä vuodesta oli 36 prosenttia. Arviot venäläisen matkailijan keskimääräisestä rahankäytöstä Pohjois-Karjalassa liikkuvat 200:sta 400 euroon matkaa kohden. Niiralassa tehdyn kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia vastanneista käy Suomessa viikoittain tai kuukausittain. Muutaman kerran vuodessa kävi reilu neljännes vastaajista.

Lisääntyvät rajanylitykset edellyttävät liikenneväylien ja rajanylityspaikkojen jatkuvaa kehittämistä ja myös sisäisen turvallisuuden varmistamista. Esimerkiksi Niiralan rajanylityspaikan kehittäminen on elintärkeää Pohjois-Karjalan menestymiselle. Pidän erittäin tärkeänä, että Rajavartiolaitokselle asetetut talouden sopeuttamistarpeet eivät heikennä näiden tärkeiden rajanyli-tyspaikkojen kehittämistä, ja olen iloinen siitä, että valtiovarainvaliokunta lisäsi rajanylityspaikkojen tehostamiseen 400 000 euroa. Olisin toivonut, että tästä rahasta olisi liiennyt myös Niiralan raja-aseman kehittämiseen jotakin.

Toinen määrärahan lisäys, josta olen iloinen, josta debatissa jo mainitsinkin, on Suomen ja Venäjän väliseen pelastusyhteistyöhön lisätty 100 000 euroa. Kyse on tärkeästä ja jatkuvasta viranomaistoiminnasta, jonka tulee toimia erilaisten onnettomuuksien sattuessa. Toivottavasti jatkossa tämä rahoitus järjestetään pysyvällä tavalla, sillä tätä tehtävää ei voi jättää yksittäisten kuntien tehtäväksi. Ministeri Räsänen ei valitettavasti ennättänyt vastata debatissa esittämääni kysymykseen, aikooko hän jatkossa varmistaa pysyvän rahoituksen tälle toiminnalle, mutta luotan siihen, että asia hoituu.

Arvoisa puhemies! Hätäkeskustoiminnan rakenneuudistusta on tarkoitus jatkaa vuonna 2014. Pohjois-Karjalassa yhteistyö eri viranomaisten kanssa toimii tällä hetkellä erittäin hyvin ja myös kustannustehokkaasti. Toivottavasti uudistukset eivät tarkoita hyvin toimivien järjestelmien purkamista.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lista eteni varsin nopeasti, joten sain tässä mahdollisuuden aika pian pitää tämän varsinaisen puheenvuoron tästä sisäministeriön toimialasta.

Ensinnäkin poliisihallinnon osalta tuo talousarvio ensi vuodelle ei ole pahin mahdollinen. Uskon, että poliisien henkilömäärä säilyy ensi vuonna nykyisellä tasolla, mutta pitkällä aikavälillä poliisitoimessakin on budjettivajetta. Kehystaso on sellainen, että tulevina vuosina tulemme näillä näkymin näkemään poliisien määrän vähentymistä.

Mutta missään yltäkylläisyydessä poliisilaitokset eivät tälläkään hetkellä kuitenkaan toimi. Nyt esimerkiksi Pohjanmaan poliisilaitoksen osalta on sellainen tilanne, että siellä Kauhajoen ja Alavuden poliisiasemien osalta suunnitellaan sellaista rakennetta, että niissä olisi yhteinen komisario, joka hoitaisi molempia poliisiasemia. Näen tällaisen kehityksen näiden poliisiasemien käytännön toiminnan kannalta hyvin hankalana. Tällainen rakennemuutos aikaansaisi hyvin herkästi sen, että poliisipalvelut käytännössä heikkenisivät.

Sisäministeriön toimialaan kuuluvat nämä viisumiasiat, ja niiden osalta henkilökohtainen mielipiteeni on kyllä se, että viisumivapausasioissa ei idän suuntaan tulisi kyllä edetä.

Arvoisa puhemies! Täällä äsken käytiin keskustelua tästä pelastusaluejaosta elikkä siitä, että pelastusalueiden määrä alennetaan 22:sta 11:een. Tämä ministerin täällä esittämä luku, 7,5 miljoonaa euroa säästöä, on kyllä todella pieni säästö, kun otetaan huomioon ne riskit, mitkä tähän rakennemuutokseen kohdistuvat. Eli yksinomaan tämmöisestä merkittävästä alueiden määrän puolittamisesta aiheutuvat atk- ja ict-kustannukset tulevat vääjäämättä kasvamaan. Ja vaikka näitä päällystöpaikkoja ja johtotason paikkoja vähennetään, niin siitä huolimatta joudutaan harmonisoimaan näiden alueiden työväen palkkoja.

Myöskin sopimuspalokuntien sopimuksien harmonisointi on edessä, ja silloin on hyvin todennäköistä, että jo yksinomaan näihin harmonisointeihin menevät nämä aikaansaatavat säästöt. Tästä on esimerkiksi hyvää kokemusta: kun näitä Paras-hankkeen mukaisia yhteistoiminta-alueita perustettiin, niin niissä kun harmonisoitiin henkilöstön palkkoja, niin säästöjä kului niihin.

Myöskin sitten ensihoitoon liittyvät sopimukset ovat suuressa vaarassa. Pitää muistaa se, että pelastuslaitokset toimivat palveluntuottajina kiireellisessä ensihoidossa noin 72 prosentille suomalaisista. Kun siinä yhteydessä huomioidaan se, että pelastuslaitosten alueiden muutos ei tuo toivottua kustannussäästöä ja synergiahyötyjä yhteiskunnalle, niin tällöin ensihoito vaarantuu suurella osalla suomalaisista. Myös ensivasteeseen liittyvien sopimusten vaarantuminen on tässä tilanteessa kyllä edessä, ja myöskin kuntakohtaiset tukipalvelusopimukset, joita niitäkin pelastusalueilla on paljon, tulevat vaarantumaan.

Toivonkin niin, että sisäministeriössä harkittaisiin uudelleen tätä pelastuslaitosten suurta rakennemuutosta, koska sitä ei sisältynyt alkuperäiseen budjettiesitykseen viime elokuussa vaan se tuli nyt sitten tässä rakennepaketin yhteydessä. Mielestäni rakennepakettia käsiteltäköön omana prosessinaan ja budjettia omanaan, joten tätä muutosta en toivoisi tapahtuvan ensi vuoden aikana.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tällä sektorilla riittäisi paljon puhuttavaa, paljon tärkeitä asioita, mutta ymmärrettävästä syystä keskityn pelastustoimeen.

Debatissa tuli ilmi tosiaan tämä mainittu 7,5 miljoonan euron tehostamisvaade. Siinä tuli myös esille se, että on laskettu, että 60 henkilöä tulisi niin sanotusti vapautumaan tehtävistään, ja jos ymmärsin oikein, valtaosan näistä säästöistä on laskelmoitu koituvan tästä. Jos tämä lasketaan kokonaisuudessaan, niin se tekee vuosimenoiksi kunnalle 125 000 euroa. Se on aika lailla ylimitoitettua. Toki sieltä on muitakin säästöjä varmasti löytymässä, mutta jos pelastustoimen ylintä hallintoa ruvetaan karsimaan ja mietitään sitä menoa, mikä kunnalle koituu, niin se pyörii henkilön kuin henkilön ja tehtävän kuin tehtävän kohdalla noin 60 000:sta 70 000 euroon vuodessa eläkemaksuineen, sosiaalimaksuineen kaikkineen. Eli tuon verran on se, mitä sieltä on saatavissa.

Palaan edelleen siihen, että tämä päätös on tehty hätäilemällä ja nopeasti tehtyihin laskelmiin ja arvioihin perustuen. Tämänkaltainen muutos tarvitsee kunnollisen selvityksen, siitä ei päästä eroon mitenkään, kun ollaan kuultu debatissa myös se, että aikataulu saattaa olla varsin hölmö, ottaen huomioon kuntien pakkoliitokset, joita hallitus ajaa, ja tämä sote-uudistus tässä samalla. Eli nyt olisi syytä hieman hengähtää ja katsoa kaikki tilastot ja faktat ja perustella nämä vain faktoilla ja oikeilla asioilla ja selvittää niitten seurannaisvaikutukset.

Jos mennään asiassa eteenpäin, niin pelastustoimen kohdalla on erilaisia vaatimuksia, muun muassa savusukelluskelpoisuus. Eläkeiän noston myötä, joka on tehty aikoja sitten, on entistä suurempi osa pelastustoimen operatiivisessa henkilöstössä niitä, jotka eivät kykene kaikkiin pelastustoimen tehtäviin. Tämä koskee niin ammattipalokuntaa, pelastuslaitoksia kuin sopimuspalokuntia. Jos mietimme tätä entistä suurempaa kaikkiin tehtäviin kykenemättömien joukkoa, niin me tulemme sen ongelman eteen, että nämä kaikki tilastot ja laskelmat — jotka ensinnäkin ovat hyvin puutteellisesti tehtyjä, myös menoerät hyvin puutteellisesti tehtyjä — eivät ole enää aivan suoraan verrannollisia sen mukaan, kuinka monta henkilöä on jossakin keikalla. Pitää tarkastella sitä oikeaa operatiiviseen toimintaan kykenevää porukkaa ja sen henkilömäärää. Sieltä löytyy se toiminnan tehostaminen, kun keskitymme oikeisiin asioihin.

Samaan aikaan kun tehdään näitä selvityksiä — mitkä ovat siis välttämättömiä, jos haluamme uudistaa pelastustoimea — toivon, että tämän selvityksen yhteydessä otetaan huomioon myös mahdollinen eläkeiän lasku, koska siinä on yksi merkittävä asia, mikä on vienyt pelastustoimen ongelmiin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tänään me olemme puhuneet paljon myös poliisin organisaatiouudistuksesta, ja meille on vakuutettu sitä, että organisaatiouudistus koskettaa pääasiassa vain päällystöä ja hallintohenkilöstöä eikä sen pitäisi heikentää esimerkiksi liikkuvan poliisin toimintaa. Täällähän me eduskunnassa aikaisemmin jo kuulimme — oliko se viikko sitten — ministeri Räsänen, taisitte mainita, että organisaatiouudistus liikkuvan poliisin osalta ei ole voinut vielä vaikuttaa millään tavoin, koska se alkaa vasta ensi vuonna ja sitä heikennystä ei ole havaittavissa. Kuitenkin edustaja Mäntylä tänään puheenvuorossaan otti hyvin esille tämän Pohjois-Suomen tilanteen, jossa poliisin saaminen paikalle on hyvin sattumanvaraista ja vaivalloista, ja siinä mielessä se on ollut sellaista varmaan jo pitkään Pohjois-Suomen ja Lapin alueella saada virkavalta paikalle silloin, kun sitä tarvitaan.

Mutta ei tämä nyt kosketa ainoastaan Pohjois-Suomea, sillä ihan esimerkkikokemuksena voin sanoa sen, että reilu kuukausi sitten omakohtaisesti myös koin sen, että liikkuvaa poliisia ei saa anomallakaan ja maanittelemallakaan paikalle. Minulla oli nimittäin semmoinen tilanne, kun satuin hyppäämään taksin kyytiin Helsingistä, että havaitsin siinä saman tien, kun ajettiin laidasta laitaan, että tämä kuski sattuu olemaan päihtyneenä kuin ellun kana, ja toki siinä sitten tein semmoisen teon, mitä pitääkin, elikkä lähetin tekstiviestin yhdelle henkilölle, jolle olin menossa, että hän soittaa poliisit paikalle sinne ja nämä puhalluttavat tämän kuskin, että minulla on vahva epäilys, että hän ei ole ajokunnossa. No, tämä henkilö tuli sitten puolessa matkaa Vantaalta kyytiin, ja poliisia ei oltu saatu kiinni, ja hänellä oli koko ajan linja poliisille. Siinä ajeltiin pitkin Vantaata puoli tuntia ja odotettiin, että poliisi tulee, ja pysähdyttiin välillä jonnekin. Lopputulos oli se, että poliisia ei saatu paikalle millään. Sitten tämän ajelun päätyttyä, kun pääsin kotiin asti, soitin vielä uudelleen, että miten on mahdollista, että puolen tunnin aikana ei liikkuvaa poliisia pääkaupunkiseudulla saada paikalle, jos on vahva epäilys, että ammattikuljettaja ajaa päihtyneenä. Vastausta en oikeastaan saanut, eikä luvattu edelleenkään mennä taksikuskin perään etsimään häntä.

Tästä tulikin kysymys nytten ministerille, että eivätkö nimenomaan nämä pienet rikokset jää selvittämättä sen vuoksi, koska ei ole resursseja niiden tutkinnan suorittamiseen ja poliisi joutuu priorisoimaan tehtäviään. Kuinka paljon näitä pieniä rikoksia jää selvittämättä juuri tämän vuoksi? Kuten tänään aikaisemminkin mainitsin, meillä on Euroopan vähiten poliiseja suhteessa väkilukuun. Tämä on huolestuttavaa oikeusturvan kannalta ja lain noudattamisen ja uskottavuuden kannalta, varsinkin jos rikokset ovat vähäisiä rikkeitä suurempia, kuten tämä esimerkkitapaus osoitti.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä palata tähän sisäministeri Räsäsen mainitsemaan kehotukseen siitä, että kuntien olisi hyvä ottaa vastaan pakolaisia. Nythän ministeri on aikaisemmin maininnut, että Syyriasta tullaan ottamaan 500 pakolaista, ja tämän lisäksi taitaa tulla sitten se 250 pakolaista, joten pakolaisten määrä ensi vuonna on suuri. On varmaan ymmärrettävää se, että kunnat eivät mielellään ota näitä pakolaisia vastaan, esimerkiksi Vantaalla, koska meille on jäänyt siinä käytännössä maksajan rooli. Kolmen vuoden jälkeen kustannukset siirtyvät aika lailla kuntien maksettavaksi, eikö totta? Siinä mielessä, jos ja kun integroiminen ei ole onnistunut kolmen vuoden aikana, kunnat joutuvat maksamaan siitä suuren laskun. Olisinkin kysynyt ministeriltä, onko tässä muutoksia tulossa sille, kuinka pitkä on tämä siirtymäaika, jonka aikana valtio vastaa pakolaisista aiheutuvista kustannuksista. Mikäli se ei ole huomattavasti parantunut menneistä ajoista, ehdottaisin, että ministeri tutustuisi edustaja Elisabeth Nauclérin ehdotukseen.

Hänhän ehdotti täällä 17.9., että Ahvenanmaa on halukas vastaanottamaan pakolaisia. Hän myös mainitsi sen, että siitä on kuulemma maakuntapäivien päätöskin olemassa, joten jos tämmöinen ehdotus on täällä salissa lausuttu julki, niin toki uskoisin, että ministeri olisi kiinnostunut siitä, koska mikäs sen mukavampaa seutua kuin Ahvenanmaan kaunis saaristo sijoittaa nämä 500 syyrialaista pakolaista. Ja kaiken kruununahan tässä on vielä se, että kun oppii ruotsin kielen, niin sieltä pääsee hyvin nopealla kyydillä Tukholmaan, jossa on varmasti hyvä yhteisö, jossa varmasti integroituminen on helpompaa kuin Vantaalla. Näin ollen ministeriltä kysyn, (Puhemies koputtaa) että oletteko tutustunut tähän Nauclérin ehdotukseen ja aiotteko ottaa kopin vastaan. — Kiitos.