Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! "Nykyisillä velvoitteilla ja tehtävien määrällä kunnat eivät selviä talouden vakautuksesta ilman merkittäviä verojen korotuksia." Tätä budjettikirjan virkettä on tänään useasti lainattu. Vain kolmannes Suomen kunnista on hyvässä kunnossa. Hallituksen päätös kuntien tehtävien karsimisesta on siten välttämätön. Hallitus päätti kuntien tehtäviä vähentävistä toimista ja kuntien velvoitteiden ja palveluiden tuottamista ohjaa-vien normien purkamisesta yhteensä 1 231 miljoonan euron edestä.

Koko julkisen talouden kestävyysvajeesta noin puolet kohdistuu kuntiin. On välttämätöntä, että kestävyysvaje saadaan kurottua umpeen ja nopeasti velkaantuvien kuntien oma talous kestävälle pohjalle. Tehtävien vähentämisen ohella hallitus pidättäytyy kuntien menoja lisäävien uusien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että samalla päätetään vastaavansuuruisesta kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Tämä on mielestäni erittäin tarpeellinen linjaus, ja toivonkin, että myös me kansanedustajat ottaisimme tämän omaksi tavoitteeksemme eduskuntatyössä ja puheissamme.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi otetaan käyttöön uusi kuntatalouden ohjausjärjestelmä, jonka tavoitteena on turvata kuntatalouden kestävyys. Uuden järjestelmän mukainen kuntatalousohjelma sovittaa yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoituksen korvaten nykyisen peruspalveluohjelman. Kuntatalousohjelma määrittää kuntatalouden tasapainotustavoitteen edellyttämän kuntien omien vero- ja maksutulojen sekä tavoiteltavan kuntapalveluiden tuottavuuden kehityksen. Kuntien ja valtion välisissä kustannustenjaon tarkistuksissa siirrytään vuosittaiseen menettelyyn. Pidän tätä uudistusta erinomaisena, ja tälle on mielestäni erityinen tarve kunnissa.

Arvoisa puhemies! Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ja sen tilastopohja ovat auttamattomasti vanhentuneita. Hallituksen tavoitteena on vuoden 2015 alusta saada käyttöön selkeä, kannustava ja läpinäkyvä valtionosuusjärjestelmä, jonka tavoitteena on varmistaa peruspalveluiden järjestäminen kaikkialla Suomessa ja tasata kuntien olosuhteista johtuvia eroja.

Nykyään kuntien valtionosuudet maksetaan pääasiassa väestön ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Näin tulee kyllä olemaan jatkossakin, mutta nyt poistuvat entiset päällekkäisyydet järjestelmästä. Suurimmat muutokset nykyiseen aiheuttavat ikärakenteen ja sairastavuuden painojen muutokset. Sairastavuuden painokerroin kasvaa, ikärakenteessa vanhusten painokerroin pienenee ja nuorten ikäluokkien painokerroin kasvaa.

Koko valtionosuusjärjestelmä on mielestäni hyvä siinä mielessä, että se perustuu laskennallisiin perusteisiin, ja mikäli kunta pystyy voittamaan laskennalliset kustannukset, niin kunta hyötyy siitä.

Tapani  Tölli  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikka päivälle on kertynyt mittaa ja tässä on paljon asioita käsitelty, aion tästä asiasta muutaman sanan sanoa, luonnollisesti kuntataloudesta ja siihen liittyvistä asioista.

Tämä budjettiesitys merkitsee kuntien valtionosuuksien leikkaamista. Olisi ollut erittäin tärkeää, että tässä yhteydessä olisi tarkasteltu kuntataloutta kokonaisuutena ja arvioitu, mitä tämä leikkaus ja mitä muut toimenpiteet vaikuttavat kokonaisuutena ja mitä ne vaikuttavat yksittäisiin kuntiin ja mitä ne vaikuttavat eri alueilla.

Tässä yhteydessä on jäänyt arvioimatta se, toteutuuko rahoitusperiaate, joka johdettuna perustuslaista on hyvin selkeä. Se tarkoittaa sitä, että antaessaan kunnille tehtäviä valtiovallan on huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset mahdollisuudet niiden tehtävien hoitamiseen. Tässä yhteydessä valtiovarainministeriö, valtiovarainministeriön kuntaosasto, ei esittänyt juuri minkäänlaisia vaikuttavuusarvioita. Se ei ollut hyvän hallinnon mukaista. On erittäin tärkeää — haluan tässä yhteydessä antaa tunnustuksen — että tässä rakennepaketin yhteydessä päätettiin, että tätä rahoitusperiaatetta tullaan nyt toteuttamaan ja tehtävien ja resurssien tasapainoa tullaan arvioimaan nyt systemaattisesti.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä päivällä käsiteltiin myös valtionosuusuudistusta ja muita kunta- ja sote-uudistukseen liittyviä asioita. Haluan todeta sen, että valtionosuusuudistus ei ole vain tarpeellinen vaan se on enemmän, se on välttämätön. Monet valtionosuusjärjestelmässä olevat tekijät ovat vanhentuneet eivätkä kuvaa olosuhde- ja palvelutarvetekijöitä, niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kunnissa syntyviin kustannuksiin.

Selvitysmies Arno Miettinen on tehnyt pohjatyötä pitkään, ja ilmeisesti ensimmäiset koelaskelmat tehtiin lokakuun alkupuolella. On mielenkiintoista se, että koelaskelmia sen jälkeen tehtiin useita mutta ilmeisesti ei saatu tyydyttävää lopputulosta. Nyt kun nämä julkistetut tulokset ovat nähtävissä, on perusteltua syytä niihin myös perusteellisesti paneutua.

Muutama havainto niistä: Aivan selkeä yhteenveto on se, että rahaa on siirretty keskuskaupungeille. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö sairastavuuskerroin olisi sinänsä oikein ajateltu ja oikein perusteltu ja kuvaa sairastavuutta, mutta sitten kun tähän liittää muita asioita, verotulon tasauksen ja sen, että verotulon tasauksessa kuntien omavastuuosuutta on korotettu alkuperäisestä selvitysmiehen esityksestä 15:stä 20 prosenttiin, tämä on selvästi vaikuttanut. Myös muita tekijöitä on toisella tavalla otettu huomioon, muun muassa harva asutus, ja se on joidenkin kuntien osalta muuttanut tilannetta niin, että menetykset ovat niin suuria, etteivät ne tule selviytymään.

On perusteltua syytä paneutua tähän uudistusesitykseen ja rakentaa siitä toimiva niin, että kuntien olosuhteet on otettu mahdollisimman hyvin huomioon. Tässä tulee näkyviin oikeastaan se perustarkoitus, joka tässä kunta- ja sote-uudistuksessa näkyy: se on keskittäminen, ja se on suurten kuntien rakentaminen.

Oli mielenkiintoista se, että kun ministeri Virkkunen esitteli tätä valtionosuusuudistusta, niin ensimmäisen kalvon ensimmäisellä rivillä luki, että valtionosuusuudistus toteutetaan osana kuntarakenneuudistusta. Ei valtionosuusuudistuksella vaikuteta kuntarakenteeseen. Valtionosuus on osa kuntien palveluiden rahoitusjärjestelmää.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan tästä kunta- ja sote-uudistuksesta todeta sen, että olisi se tärkeää, että se uudistuskokonaisuus saataisiin kestäville raiteille, että siitä uudistuksesta tulisi uudistus eikä vain muutos.

Kun sote-uudistusta alettiin käyttämään heti hallitusohjelman mukaisesti, voi sanoa, että niiden peruslinjausten mukaan siitä tuli kuntarakennemuutoksen väline. Ja sote-uudistus on asia sinänsä. Se on palveluiden järjestelmän uudistamisen kannalta niin keskeinen, ettei se ole vain väline tai ensisijaisesti väline, vaan se on asia sinänsä. Se vaikeuttaa myös sitten sen toteuttamista. On mielenkiintoista nähdä, jos tämä uudistus ajetaan sitten siihen malliin, että siitä tulee lakiesitys, ketkä tämän sitten sitoutuneesti toteuttavat.

Arvoisa puhemies! Olen edelleen sitä mieltä, että tämä kokonaisuus tulisi sillä tavalla pysäyttää, että pystyttäisiin lähtemään rakentamaan laajalla parlamentaarisella pohjalla yhteistä, suurta uudistusta, joka kestää yli vaalikausien.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Päivällä debatissa kysyin, oletteko te tietoisia, mitä te teette siinä, kun leikkaatte kuntien valtionosuuksia näin rajusti. Se oikeastaan liittyy kaikkeen, mitä ihmisen arjessa tapahtuu. Se liittyy opetukseen, se liittyy vaikkapa pelastustoimeen. Pelastustoimi on nyt tänään käydyn keskustelun perusteella yksi niistä asioista, mitkä ovat leikkauslistan alla, ja tämä kaikki tehdään ilman kunnon selvityksiä.

Pohjalla pelastustoimen leikkauksissa ovat vain hatarat laskelmat, ja kunnon selvityksiä ei ole tehty. Näin voi päätellä ministerin vastauksista tänään. Mutta onneksi ministeri vastasi myös niin, että ne selvitykset tulee tehdä, ja luotankin nyt ministeri Räsäseen, että perusteelliset selvitykset tulevat vielä tänne saliinkin sitten jossain vaiheessa. Mutta se on vain yksi osa siitä, miten tämä kuntien valtionosuuksien leikkaus tulee heikentämään kuntalaisten toimintaa. Turvallisuus on kuitenkin minun mielestäni yksi tärkeimmistä peruspalveluista, mitä kuntalaisella tulee olla.