Täysistunnon pöytäkirja 133/2014 vp

PTK 133/2014 vp

133. TORSTAINA 18. JOULUKUUTA 2014 kello 10.04

Tarkistettu versio 2.0

Kulukorvaukset vapaaehtoistyössä

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Etenkin näin joulun alla ihmisillä on tahto tehdä hyvää, mutta suomalaisilla sitä tahtoa on muutenkin. Yksi kolmasosa suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä, ja sen rahallinen arvo on yli 3 miljardia euroa. Keskusta haluaa kannustaa ihmisiä siihen, ettei ajatella, että systeemi hoitaa, vaan tehdään itsekin asioita. Vapaaehtoistyötä voi tehdä niin monella lailla: voi tehdä vanhusten, lasten, luonnon, kulttuurin, liikunnan, lähiyhteisön tai ihan minkä vain eteen. Valitettavasti meidän lainsäädäntömme on kuitenkin vapaaehtoistyötä rajoittavaa ja esteitä asettavaa, ei sitä mahdollistavaa.

Kysyisinkin ministeri Rinteeltä: aiotteko tehdä toimia sen eteen, että kulukorvaukset vapaaehtoistyössä eivät koskaan myöskään työttömiltä tai eläkeläisiltä olisi veronalaista ansiotuloa, kuten nyt tällä hallituskaudella käytäntö on muuttunut?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmarin kysymys on aiheellinen ja lähtökohta hyvä tuolle kysymykselle. Me tarvitsemme tässä yhteiskunnassa tulevaisuudessakin vahvaa kolmatta sektoria ja vapaaehtoistyötä, ja sen edellytyksien täytyy olla sellaiset, että siellä voi toimia riippumatta siitä, mikä on tämänhetkinen ihmisen tilanne.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Tämä oli hyvä kysymys, koska olemme juuri käynnistämässä selvitystä tästä vapaaehtoistyöstä elikkä siitä, mitä kaikkia edellytyksiä se luo ja mitä siinä pitää olla, koska me haluamme säilyttää sitä vapaaehtoistyötä. Mutta sen pitää olla myös kannustavaa, ja siitä syystä tällainen selvitys tehdään. Me olemme oikeusministeriön kanssa tätä yhdessä valmistelleet, ja tässä vaiheessa se perustetaan valtiovarainministeriön puolelle, mutta yhdessä tätä tehdään.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvä niin — tietysti selvityksiäkin nopeammin haluaisi ihan konkreettisia toimia, koska tässä ei ole kyse edes lainsäädännöstä vaan siitä ohjeistuksesta.

Mutta sitten seuraavaan asiaan. Myös työttömyysturva-asioissa on monia ongelmia vapaaehtoistyöntekijöille. Monet ovat kohdanneet tilanteita, joissa vapaaehtoistyöntekijä menettää työttömyysturvan, vaikka hän on vaikkapa kahvia kaatamassa jossain tilaisuudessa. Onko tämä, ministeri Ihalainen, mielestänne oikein, ja tuletteko muuttamaan säännöksiä niin, että jatkossa tämä ei toistuisi?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Ihalainen. — Jaha. Ministeri Räty otti kahvikupin itselleen ja vastaa tähän. Ja Risikko aloittaa, vai?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä oli sellainen kysymys, joka juuri on siinä työryhmässä, nyt käydään sekin läpi, koska kysyjä on aivan oikeassa siinä, että eihän sen, että osallistuu vapaaehtoistyöhön, pitäisi vaikeuttaa sitten sitä taloudellista toimeentuloa. Tätä tehdään myös siitä syystä ministeri Rädyn kanssa, koska työttömyysturva on siellä hänen puolellansa.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys oli erittäin hyvä ja ajankohtainen, kun ajatellaan sitä, että vapaaehtoistyö on nimenomaan vapaaehtoistyötä — se ei ole työtä eikä se ole palkkatyötä, eikä siihen liittyviä korvauksia pidä myöskään palkkatyöhön rinnastaa. Tiedän, että tässä on jonkin verran ollut paikkakuntakohtaisia ja aluekohtaisia eroja siinä, miten tulkitaan näitä tilanteita, ja erityisesti silloin, jos vapaaehtoistyöstä saa jotakin palkkiota tai jotakin muuta sellaista, niin silloin on aina sitä paikallista rajankäyntiä siinä, että milloin se on palkkatuloon rinnastettavaa tuloa, ja on tärkeää, että nämä ohjeet ovat hyvin selkeät. Kuten ministeri Risikko tässä sanoi, niin tätä asiaa on tarkoituksena nyt tarkastella niin, että joka puolella Suomea samalla lailla tulkittaisiin sitä, mikä on vapaaehtoistyötä ja mikä on palkkatyötä.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi työttömien yhdistykset pyörittävät ruokalatoimintaa, kahvilatoimintaa, millä on suuri merkitys paitsi pienituloisten ihmisten toimeentulon kannalta, myös sosiaalisen yhteyden luomisessa ja mielekkään toiminnan aikaansaamisessa. Monilla yhdistyksillä kuitenkin on suuria probleemeita: jos nyt sitten muutama satanen tai tonni siitä kahvilatoiminnasta tulee tuloja, niin verottaja tulkitsee, että kyllä se on verotettavaa toimintaa, ja se jos mikä syö sitä ihmisten halua tehdä vapaaehtoistyötä, jos se pieni hyöty sen oman järjestön tai yhdistyksen eteen lähteekin sitten vielä verottajan kouran kaapaisemaksi. Sama ongelma on myös monilla urheiluseuroilla. Isät ja äidit myyvät pullaa ja kahvia ja mokkapaloja kentän laidalla, jotta seuralle kerätään vähän varoja lasten harrastuksen tukemiseksi, ja sitten tuleekin yllättäen vastaan, että tämä toiminta saattaa johtaa verottamiseen. Mitä aiotte tehdä tälle käytännön ongelmalle, valtiovarainministeri Rinne?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Minä en tunne nyt tätä tilannetta sillä tavalla, että minä uskaltaisin suoraan vastata, mutta pistän saman tien selvitykseen, onko tämä todellinen ongelma.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä se on ihan oikeasti, arvoisa valtiovarainministeri, ongelma. Siis työttömien toimikuntien työ tai työttömien tarjoama tukityö on vaarassa tältä osin.

Mutta ministeri Räty, kun tässä nyt on puhuttu vapaaehtoistyöstä ja kannustavasta työstä ja vähän kaikestakin, niin nythän on kuitenkin olemassa tämä työryhmä, joka pohtii siis tämän kannustavan työttömyysturvan tilannetta. Kertoisitteko meille nyt ikään kuin varmana tietona sen, että tämä kannustavuus ei todellakaan tarkoita sitä, että ihmiset ohjattaisiin pakkotyöhön. Vai onko työryhmä kenties ajautumassa tällaiseen tuomittavaan suuntaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Virtanen nosti esille aika ajankohtaisen ja hyvän kysymyksen. Meillähän on todella sosiaali- ja terveysministeriössä menossa useita erilaisia kokeiluja osallistavan sosiaaliturvan merkeissä, ja ne toteutetaan tämän olemassa olevan lainsäädännön puitteissa, eli lainsäädäntöön ei ole nyt tehty mitään muutoksia.

Eri puolilla Suomea on kuntien ja järjestöjen toimesta kokeiluja, joissa ajatuksena on nimenomaan osallistaa ihmisiä silloin, kun työttömyys on kohdannut, ja katsoa, mitä kaikkia erilaisia malleja on ihmisten aktivoimiseksi ja ihmisten saamiseksi työn pariin tai työhön liittyvien toimintojen pariin niin, että työllistyminen jatkossa olisi helpompaa. Nämä kokeilut ovat hyvin erilaisia. Kaksi viikkoa sitten sain itse tavata Äänekoskelta olevaa porukkaa, jossa oli hyvin tärkeää se, että ihmiset olivat tulleet yhteen ja arkipäivään löydettiin tekemistä. Mutta sitten siellä on hyvin paljon erilaisia muita kokeiluja myöskin. (Puhemies koputtaa)

Toistaiseksi ei ole tullut esille sellaista, että pitäisi lainsäädäntöä muuttaa. Siitäkin huolimatta itse ajattelen, että meidän pitää jatkossakin miettiä, millä tavalla työttömänä olevat ihmiset voivat osallistua yhteiskuntaan, jotta työllistyminen jatkossa olisi helpompaa.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Puuttuisin nimenomaan tähän vapaaehtoistyöhön ja työttömyysturvan suhteeseen ja sitten tähän tulkintakysymykseen, josta olen jo aikaisemminkin moneen kertaan kysynyt. Se on hyvä, että nyt selvitetään, mistä se johtuu, että vaikka tässä talossa tehtäisiin periaatteessa erinomaista lainsäädäntöä, niin sitten kun se lähtee tuonne käytäntöön, se muuttuu kummalliseksi. Toisella puolella Suomea tulkitaan toisella tavalla ja toisella puolella toisella. Luemmeko me suomea niin eri tavalla? Ilmeisesti. Ainakin tässä salissa välillä tuntuu siltä, että puhutaan eri kielellä.

Uskotteko te ihan oikeasti siihen, että tämän työryhmän työn jälkeen me saamme semmoisen ohjeistuksen aikaiseksi, että joka paikassa tulkitaan asiaa aivan samalla tavalla ja oikeudenmukaisesti?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Lainsäädäntöä tulkitsevat aina ihmiset, ja ei varmasti ole yhtään sellaista tilannetta, jossa aivan joka paikassa tehtäisiin aina aivan samanlainen tulkinta, kun ne ihmiset, jotka sitä lakia tulkitsevat, ovat tietenkin yksilöitä.

Mutta ennen kaikkea tärkeää on se, että jokaisen ihmisen tilanne katsotaan yksilöllisesti. Sen takia on tärkeätä, että lainsäädäntöön jonkin verran jää myös tulkinnanvaraa silloin, kun ihmisen tilanteita arvioidaan ja siihen hänen arkipäiväänsä pyritään kiinnittämään huomiota ja siihen, mikä siihen sopii kaikkein parhaiten. Mutta on erittäin tärkeää, että joka puolella Suomea ihmisillä on vaikkapa vapaaehtoistyöhön osallistumiseen samanlainen oikeus. Sen takia on tärkeää katsoa, että ohjeistukset ovat sellaisia, että ihmisillä on tasavertaiset mahdollisuudet ja myöskin oikeudet osallistua.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Osallisuus on oma tunne. Osallisuus on oma tunne, ja siihen on vaikea pakottaa. Sen vuoksi olisi tärkeää, että me kehittäisimme niitä menetelmiä, joilla voidaan vapaaehtoisesti olla aktiivitoimissa. Kuntouttava työtoiminta tulee usein hyvin myöhään, ja moni kokee sen pakkona. Toisaalta taas vapaaehtoistyöhön osallistuminen saattaa estää työttömyysturvan saamisen, koska ajatellaan, että ihminen ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Voisiko ajatella, että me loisimme uudenkaltaisen aktivointitoimen, joka perustuisi nimenomaan vapaaehtoisuuteen ja siihen, että toimitaan vapaaehtoisjärjestöissä, ja siitä voisi saada sen ylläpitokorvauksen, jonka tällä hetkellä saa kuntouttavasta työtoiminnasta?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kuntouttava työtoiminta kuuluu omalle tontilleni, ja siksi ehkä voimme molemmatkin kommentoida tätä tärkeää kysymystä.

Vapaaehtoistoiminta luo monelle työelämän ulkopuolella olijalle tällä hetkellä myös edellytyksiä ehkä sitten työllistyä jossain myöhemmässä vaiheessa. Meillä itse asiassa on ollut parhaillaan, tämän syksyn aikana, työryhmä, jossa on yritetty selvittää niitä rajapintoja, joilla voitaisiin näitä työelämään liittyviä tukimuotoja ja sitten toisaalta sosiaaliturvan puolella ehkä olevia ja palvelujen puolella olevia tukimuotoja yhdistää sillä tavalla, että se olisi mahdollisimman helppoa jokaisen ihmisen kannalta, että tulisi sitten myöskin tunne siitä, että voi olla osallisena tässä yhteiskunnassa, vaikka ei aina olekaan mukana työelämässä. Pidän tätä itse hyvin tärkeänä ja toivon, että saamme jatkossa sellaisia linjauksia, joilla voidaan tätä tukea, ja ehdottomasti olen valmis myös arvioimaan tätä kuntouttavan työtoiminnan osuutta tässä kokonaisuudessa.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Ylimalkaan kolmannen sektorin toiminta, vapaaehtoistoiminta, on tässä maassa äärettömän tärkeää, ja ilman niitten ihmisten panosta moni asia oikeudenmukaisuuden kannalta olisi paljon suuremmassa määrin rempallaan tässä maassa. Tämä on hyvin tärkeää sanoa.

Otan erityisen esimerkin siitä, miten arvokasta työtä vapaaehtoistoiminnassa tehdään työttömien keskuudessa ja ennen kaikkea pitkittyvän työttömyyden ihmisten auttamisessa: Eduskunta on hiljakkoin tehnyt — täällä nyt olette tehneet yhdessä, tämä on tehty — lainsäädäntömuutoksen työsopimuslakiin, joka mahdollistaa sen, että nämä kolmannen sektorin toimijat, jotka keskittyvät erittäin pitkälti pitkässä työttömyydessä olevien ihmisten auttamiseen, saavat järjestää työtä osa-aikatyönä — ei tarvitse järjestää sitä kokoaikatyönä, koska ne eivät siihen pysty talou-dellisesti — ja saavat sitä kautta sitten palkkatuella näille ihmisille, joita kukaan muu yhteiskunnassa ei auta, järjestää työtä. Nyt on avattu tämmöinen mahdollisuus työsopimuslakiin. Tämä on vain hyvä esimerkki siitä, miten osataan arvostaa vapaaehtoistyötä silloin, kun ihmiset ovat todellisessa hädässä.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Edustaja Filatov kysyi nimenomaan tähän osallistavaan sosiaaliturvaan ja tähän kokonaisuuteen, josta tässä on puhuttu, liittyvästä asiasta. Eli tässä osallistavan sosiaaliturvan kokeiluissa on mukana nimenomaan myös yhdistyspohjaisia toimijoita, jotta näitä asioita voidaan kokeilla. Sitten siinä loppuraportissa, joka tämän kevään aikana valmistuu, tarkastellaan, tarvitaanko esimerkiksi lainsäädäntömuutoksia, jotta yhdistysmuotoinen osallistuminen yhteiskuntaan ja sitä kautta työelämään valmentautuminen tai osittain siirtyminen olisivat nykyistä joustavampia ja entistäkin mahdollisempia.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin kuin tästäkin keskustelusta näkee, kysymys on hyvin laaja-alainen ja koskettaa melkein jokaista ministeriötä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto suosittaakin, että vapaaehtoistoimintaa koskeva lainsäädäntö kannattaisi koota yhteen ministeriöön ja keskittää se yhdelle ministerille. Tämä mahdollistaisi vapaaehtoistoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ihan koko yhteiskunnankin kokonaisedun mukaisesti. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten suhtaudutte tähän asiaan ja ikään kuin vapaaehtoistoiminnan tunnustamiseen itsenäiseksi ja tarpeelliseksi yhteiskuntasektoriksi?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kilpailu- ja kuluttajaviraston toiminta, sen seuraaminen ministeriössä, kuuluu toimialaani, olen tietoinen tästä aloitteesta. Sehän kielii siitä, että he ovat törmänneet siihen, että tämä asia on hyvin monen toimijan hoidettavana. Ja tämäkin keskustelu vähän osoittaa, että jotain koordinoinnin tarvetta varmaan tämän organisoinnissa ja järjestämisessä tulevaisuudessa on, muun muassa siinä, minkälaisia tulkintoja me annamme. Otan tästä vain nyt esimerkin: kun oli kysymys työttömyysturvan suhteen, tulkitaanko se palkaksi vai palkkioksi ja niin poispäin, niin me annoimme ehkä useita ohjeita ja eri alueilla oli vähän sekavia ohjeita. Me tarvitsisimme tässä paljon yhtenäisempää käytäntöä, joten tämä asia kannattaa varmaan huolella selvittää, olisiko siinä paremman koordinoinnin tarvetta.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Mielestäni on erittäin tärkeää, että lainsäädäntö tältä osin on mahdollisimman selkeää ja yksiselitteistä, johdonmukaista.

Kun työttömät ovat osallistuneet vapaaehtoistyöhön ja sitten jälkeenpäin saavat tietää siitä, että heille tulee erilaisia sanktioita ja veroseuraamuksia, niin itse pitäisin erittäin tärkeänä sitä, että he saisivat etukäteen varmuuden siitä, voivatko he tietynlaiseen vapaaehtoistyöhön osallistua tietyissä puitteissa ja minkälaista korvausta he saavat siitä työstä. Minusta heillä pitäisi olla oikeus siihen, että saavat työvoimaviranomaisilta tai muilta viranomaisilta sitovia ennakkoratkaisuja omaan tapaukseensa, jotta he voivat hyvällä mielellä ja turvallisesti mennä sinne vapaaehtoistyöhön.

Mitä mieltä asianomainen ministeri on siitä, että eikö kansalaisen pitäisi etukäteen saada selkeä päätös siitä, mitä seuraamuksia (Puhemies koputtaa) on vaikka työttömyysturvaan, jos osallistuu vapaaehtoistyöhön?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Minä kovin yhdyn tähän ajatteluun, että oikeusturvan kannalta on tärkeää, että ihminen tietää osallistuessaan vapaaehtoistyöhön etukäteen, millä pelisäännöillä siellä tehdään työtä, onko se palkkatyötä, onko se muuta työtä, ja mieluummin niin kuin niin, että jälkeenpäin rangaistaan tai sitten tulee yllätyksiä. Tässä suhteessa, jos meillä on tässä pulmia, niin meidän pitäisi päästä ehdottomasti tämmöiseen etukäteistietoon ja ihmisen auttamiseen siinä, jotta ei tule suuria ongelmia. Te olette siinä aivan oikeassa.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihmisellä pitäisi työttömänä ollessaan olla oikeus paitsi vapaaehtoistyöhön myöskin opiskeluun. Viime kaudella laajennettiin omaehtoisen opiskelun oikeutta sillä tavalla, että silloin, kun työvoimaviranomaiset katsovat, että opiskelu edesauttaa työttömän työllistymistä, niin opiskelu on ok. Hyvin usein kuulee kuitenkin tarinoita siitä, että oikeus opiskeluun on evätty, vaikka se yksilön mielestä edesauttaisi hänen työllistymistään myöhemmin ja sillä olisi myöskin hyvinvoinnin kannalta merkitystä.

Tapasin äskettäin esimerkiksi asukastalolla henkilön, joka oli irtisanottu Nokialta, joka oli ammatiltaan insinööri ja joka olisi halunnut suorittaa lisensiaatin tutkinnon yliopistossa, mutta se oli evätty. Hän oli silminnähden hyvin ahdistunut tilanteestaan ja erittäin epämotivoitunut voitelemaan voileipiä asukastalolla, vaikka se sinänsä oli ihan varmasti sosiaalista ja mukavaa. Mutta hän olisi mieluummin opiskellut. Mitä hallitus voisi tehdä sen eteen, että työttömät voisivat (Puhemies koputtaa) useammin valita opiskelun heille määrätyn vapaaehtoistyön (Puhemies: Ai-ka on täynnä!) tai kotouttavan... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että kun avattiin se mahdollisuus, että työntekijä voi työttömyysturvan varassa omaehtoisesti opiskella, niin nämä opiskelumäärät ovat kasvaneet tosi hienosti ja hyvin. Sitä mahdollisuutta käytetään paljon. Totta kai kun on siis se rajanveto, että milloin on päätoimista opiskelua ja milloin sitä ei ole, niin tästä näitä pulmia tulee.

Totta kai meidän pitäisi sitten selkeyttää näitä pelisääntöjä, että ihmiset tietävät etukäteen ryhtyessään opiskelemaan, onko se päätoimista vai eikö se ole. Ja siitä usein seuraa, kun tätä epätietoisuutta on, että sitten koetaankin, että heitä on kohdeltu väärin. Näitten pelisääntöjen selkeyttäminen tässäkin kohtaa on tarpeen, mutta se perusidea on erittäin hyvä, että ihmiset sen sijaan, että ne ovat passiivisella työttömyysturvalla, käyttävät sen ajan ja ne työttömyysturvaetuisuudet itsensä kehittämiseen ja opiskeluun. Minä olisin jopa sitä mieltä, että sitä pitäisi enempi vielä kannustaa työttömyysturvassa kuin että on vain passiivista työttömyysturvaa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.