Täysistunnon pöytäkirja 133/2014 vp

PTK 133/2014 vp

133. TORSTAINA 18. JOULUKUUTA 2014 kello 10.04

Tarkistettu versio 2.0

Vakoilulta suojautuminen

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Norjassa paljastui äskettäin laaja vakoilutapaus. Oslon keskustaan oli sijoitettu strategisesti tärkeille paikoille valetukiasemia, joilla ilmeisesti voitiin kuunnella matkapuhelinliikennettä. Laitteita löytyi hallituskortteleista ja parlamentin läheisyydestä. Norjan turvallisuuspoliisi PST pyrkii tällä hetkellä selvittämään, liittyykö tapaukseen vieraan vallan laitonta tiedustelutoimintaa. Käytetyt valetukiasemat ovat teknisesti edistyneitä, mikä viittaa siihen, että toiminnan takana olisi nimenomaan valtiollinen tiedustelupalvelu.

Arvoisa ministeri Räsänen, miten meillä Suomessa on varauduttu vastaavaan uhkaan? Onko tällaisen toiminnan mahdollisuus tiedostettu tarvittavalla vakavuudella?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Suomessa suojelupoliisin tehtävänä on nimenomaan varautua mahdollisten erilaisten vakoilutilanteiden uhkiin ja myös mahdollisiin valtionhallintoon tai valtion toimintaan liittyviin vakoilutilanteisiin. Tästä Norjan tapauksesta itselläni ei ole sen enempää tietoa kuin mitä median kautta olen saanut.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen kyberturvallisuusstrategiassa todetaan, että Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien toiminnasta ja näin ollen erittäin haavoittuvainen. Osa Oslon valetukiasemista löytyi yrityskeskittymistä kaupungin ydinkeskustasta. Tietoturva-asiantuntijoiden mukaan vakoilu tällaisella alueella voisi olla vieraalle vallalle erityisen hyödyllistä, sillä näin voidaan mahdollisesti urkkia liikesalaisuuksia ja vastaavia tietoja.

Arvoisa puolustusministeri Haglund, miten voimme suojella suomalaisia yrityksiä vastaavilta tiedustelutoiminnoilta?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Taitaa kuulua ministeri Kiurun toimialaan.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä kiitän tästä kysymyksestä, koska me Suomessa olemme lainsäädännöllä suojattuja siinä, että viestimme ovat aina luottamuksellisia ja viestinnän luottamuksellisuudesta pitää pitää kiinni. Tämä kansainvälinen esimerkki kertoo siitä, että maailma ei enää ole sellainen impivaara vaan me joudumme varautumaan monenlaiseen. Hyvä on todeta kuitenkin se, että me olemme pyytäneet jo aikaisemmin keskeisiltä laitevalmistajilta myöskin vakuutusta siitä, että nämä tiedot ovat luottamuksellisia ja me pystymme suojaamaan luottamukselliset viestit, että sitä kautta tietoturvallisuutta ei vaarannettaisi.

Samaan aikaan tämä kulunut vuosi on ollut tietoturvan kannalta yksi meidän Viestintäviraston painopistealueita, ja erityisen tärkeää on ollut se, että silloin kun tietoyhteiskuntakaarta eli koko tätä tietoyhteiskunnan lainsäädäntöä on eduskunnassa uudistettu, juuri tämäntyyppiset esimerkit ovat olleet jo mielessä. Meillä on erittäin edistyksellinen lainsäädäntö kansainvälisesti, mutta on hyvä sanoa, että näihin paljastuksiin, jotka ulkomailta ovat tulleet, me joudumme suhtautumaan erittäin vakavasti huolimatta siitä, että meillä ei ole tiedossa vastaavia tapauksia. Minä kiitän edustajaa siitä, että otitte tämän asian esiin, koska tiedon luottamuksellisuus on tässäkin yhteiskunnassa jatkuvasti vähän on hold, on mietitty, voidaanko sitä vaarantaa, eli kiitos tässä yh-teydessä asian esiin nostamisesta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tältä kyselytunnilta käsitelty.

Seuraavaksi tämän vuoden kyselytunnin viimeinen kysymys.