Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esittelen tämän mietinnön. Teen sen täältä vasemmanpuoleiselta puhujakorokkeelta. (Ed. Virtanen: Oikea valinta!) Kyseessä ovat varallisuusverolain poistaminen ja laki varojen arvostamisesta verotuksessa sekä eräät siihen liittyvät lait.

Hallituksen esitys varallisuusverolain kumoamisesta perustuu useisiin eri näkökohtiin. Välittömänä syynä on tämän vuoden alusta osittain kahdenkertaiseksi muuttunut osinkoverotus, jonka vaikutuksesta varallisuusverotuksen piiriin kuuluvien osakeomistuksen verotuksen taso on noussut. Samanaikaisesti kuitenkin varallisuusverotuksen piirin ulkopuolelle jäävään omaisuuteen kohdistuva verorasitus on laskenut pääomaverokannan alenemisen myötä. Viime vaalikaudella ylijohtaja Arvelan asettaman työryhmän, sen, jossa myöskin vasemmistoliitto oli mukana, mietintöhän esitti varallisuusverolain poistamista liittyen nimenomaan juuri osinkoverotuksen kiristymiseen.

On katsottu, että osakeomistuksen osalta verotus omistajan sijasta kohdistuisi tuoton verotukseen eli osinkoon. Osakevarallisuuteen kohdistuvasta varallisuusverotuksesta on katsottu sen vuoksi voitavan luopua. Varallisuusveroahan kertyykin näin ollen pääasiassa nykyisin kiinteästä omaisuudesta, kiinteästä varallisuudesta. Toisaalta, kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, kiinteistöihin kohdistuu jo kiinteistöverotus, ja kahden päällekkäisen verotusmuodon ylläpito ei ole myöskään perusteltua. Todettakoon, että osinkoverotuksen kiristymisen yhteydessä valtion verotulot kasvavat yli 200 miljoonaa euroa eli kolme kertaa sen, mikä nyt varallisuusverotuotoissa menetetään.

Itse asiassa varallisuusveron poistaminen pitkälle tapahtui jo yritysverouudistuksen yhteydessä, koska silloin verotuksen alarajaa nostettiin ja prosenttia pienennettiin ja ennen kaikkea tehtiin päätös siitä, että perheluonteiset yhtiöt voivat yli 90 000 euron kertyvien osinkojen osalta tehdä vähennyksen sitten varallisuusverotuksessa, ja silloin tuli iso aukko varallisuusverotukseen.

Varallisuusverotuksesta luopumiseen ovat vaikuttaneet välittömien syiden lisäksi myös verotusmuotoon liittyvät yleisesti tunnetut ongelmat. Veropohja on aukollinen, ja on mahdollisuus tehokkaaseen verosuunnitteluun. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että vero kohdistuu eri verovelvollisiin osin sattumanvaraisesti sen mukaan, millaista varallisuutta he omistavat ja millaisiin järjestelyihin heillä on mahdollisuus tai valmiutta verorasituksen pienentämiseksi. Lisäksi verojen minimointiin liittyvät toimenpiteet voivat ohjata varojen käyttöä myös yleisen talouden kannalta epäsuotuisalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Ihan henkilökohtaisena mielipiteenä olen sitä mieltä, että tästä syystä tällä varallisuusveron poistamisella on sellaiset dynaamiset vaikutukset talouteen, että ne ovat suuremmat kuin varallisuusverotuksen tuotto nykyisellään. Ei enää siis sijoiteta verosuunnittelumielessä sijoitusvakuutuksiin ja -talletuksiin, vaan voidaan varat sijoittaa tuottavampiinkin kohteisiin talouden kannalta, esimerkiksi yritysten omistukseen. Veron poistamista puoltaa myös se, että varallisuusvero on harvinainen verotusmuoto kansainvälisesti. Se on katoavaa kansanperinnettä Euroopassa ollut jo pitempään. Kuten sanoin, varallisuusveron merkitys verotuottojen kannalta on ollut pienenevä ja aleneva.

Edellä olevat seikat yhteensä ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että varallisuusveron poistamisesta voitiin sopia osana viimevuotista tulopoliittista ratkaisua. Siinähän on tietysti linjattu muutakin verotusta vuosikaudet. Tähän liittyy lisäksi näkemys siitä, että varallisuusverosta luopumalla voidaan tukea yrittäjyyttä Suomessa ja sitä kautta luoda edellytyksiä paremmalle talouskasvulle ja työllisyydelle. Kun täällä on kauppa- ja teollisuusministeri paikalla, niin arvaan, että hän erityisesti ajattelee ehkä juuri näin.

Valiokunta on pitänyt näitä yleisiä taustatekijöitä merkittävinä ja katsonut, että "varallisuusverosta luopuminen on perusteltu niin verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun kuin yleisen talouden kannalta. Lisäksi veron melko vaatimaton fiskaalinen merkitys voi korvautua muuta kautta taloudellisten toimintaedellytysten paranemisen myötä". Kuten sanoin, osinkoverotuksen kiristämisen tuotto on kolminkertainen, ja nämä dynaamiset vaikutukset merkitsevät sitä, että moninkertaisesti valtiontalouteen tämä verotuotto tulee.

Puhemies! Tässä on sitten varojen arvostamislaki jouduttu säätämään, koska kuitenkin tarvitaan verotuksen pohjaksi verotusarvoja. Verotusarvoja tarvitaan muun muassa kiinteistöverotuksen, perintö- ja lahjaverotuksen sekä myöskin yritysverotuksen nettovarallisuuslaskentaan.

Kahteen kohtaan valiokunnassa erityisesti kiinnitettiin huomiota.

Toinen on liikeomaisuuteen kuuluvien asuntojen ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden asema. Valiokunta on pyrkinyt selvittämään tämän muutoksen seurannaisvaikutuksia. Enää ei voida niin sanottuun vertailuarvoon näitä yhtiön kautta omistettuja kiinteistöjä ottaa huomioon, kun nettovarallisuutta lasketaan. Verohallinnon lisäselvitysten perusteella voidaan olettaa, että ehdotus vaikuttaa välittömästi noin 2 500 yhtiöön, jotka omistavat suoraan asunto- ja keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeita. Vaikutus nettovarallisuuden määrään on vaihdellut yksittäistapauksissa alle 1 prosentista joidenkin yhtiöiden osalta 100 prosenttiin. Valiokunta onkin pitänyt välttämättömänä, että "hallitus selvittää, mihin seuraamuksiin arvovertailusta luopuminen johtaisi yritysten tasavertaisen kohtelun näkökulmasta", ja katsoo, että "tarvittaessa hallituksen tulee ryhtyä asiassa toimiin". Näin varmasti tältä osin asiaan on ensi vuonna sitten palattava, jotta tämä verotuskohtelu olisi yhdenmukaista.

Toinen asia, johon valiokunta on vielä mietinnössään erityisesti puuttunut, on tämä yritysvarallisuuden määrittely perintö- ja lahjaverotuksessa. Kun perintö- ja lahjaverotukseen tehtiin sukupolvenvaihdoshuojennus, niin silloin tämä termi yritysvarallisuus omaksuttiin lainsäädäntöön pääoma- ja yritysverouudistuksen yhteydessä. Valiokunta täsmensi tuolloin käsitteen sisältöä tulkinnallisen epäselvyyden välttämiseksi. Valiokunta totesi muun muassa, että huojennuksen määräämisen perusteena on yleensä osakeyhtiön osakkeen verotusarvo sellaisenaan. Valiokunta kiinnittää huojennuskäytäntöön huomiota tässä yhteydessä: "Asian käsittelyn yhteydessä on käynyt ilmi, että verotuskäytäntö vaihtelee tältä osin eri puolilla maata." Valiokunta pitää suotavana sitä, että "Verohallitus tarkistaa asiaa koskevaa ohjeistustaan, koska se on saattanut osaltaan vaikuttaa verotuskäytännön hajoamiseen tavalla, jota nimenomaisesti ei ole tarkoitettu". Siis lainsäätäjän tarkoituksen on tietenkin oltava myöskin käytännön verotuksen pohjana.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon liittyen on valiokunta sitten vielä erikseen kiinnittänyt huomiota tähän ilmoitusvelvollisuuteen sekä verotietojen julkisuuteen ja tehnyt eräitä yksityiskohtaisia perusteluja.

Mietintöön sisältyy vasemmistoliiton hylkäävä vastalause, johon vihreät ovat yhtyneet, ja sitten myöskin kokoomusoppositio on liittänyt eräisiin yksityiskohtiin liittyen vastalauseensa. (Ed. Soini: Vasen puhujakoroke oli väärä!)

Puhemies! Mielestäni tämä varallisuusverouudistus liittyy tähän yritysverokokonaisuuteen, joka on aikaansaatu. Se on erittäin hyvä kokonaisuus ja osaltaan luo sitä dynamiikkaa, mitä suomalainen talouselämä tarvitsee, kotimainen omistajuus tarvitsee ja työllisyyden paraneminen tarvitsee. Meillähän on nyt Suomen talouteen saatu vakautta ja dynamiikkaa, molempia, ja tämä nähdään yhä paranevina työllisyyslukuina, ja tilanne on hyvä ja tämä osa tätä kokonaisuutta. (Ed. Soini: Rikkaiden talouteen tulee vakautta!)

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on arvostellut kärkevästi hallitusta siitä, että se on unohtanut tämän maan köyhät, (Ed. Ala-Nissilä: Päinvastoin!) ei myönnä etuisuuksiin korotuksia — 17 senttiä kansaneläkeläisille ensi syksystä, 5 euroa 6 senttiä kuukaudessa, työttömyysturvaan ei mitään korotuksia — ja jättänyt kuitenkin näillä tuloveron kevennyksillä yhden miljoonan verran aikuisia suomalaisia veronkevennysten ulkopuolelle, ihmisiä, jotka toisaalta joutuvat sitten kärsimään veronkevennysten seurauksista, kun kunnallisveroprosentteja muun muassa ensi vuodelle jälleen ennätysmäärä kuntia elikkä 140 kuntaa nostaa. (Ed. Ala-Nissilä: Ei kunnallisverotuskaan kiristy!) On puhuttu, ed. Ala-Nissilä, siitä, että kunnallisverotuksen todellinen taso olisi 14 prosenttia eikä se 18 suurin piirtein, joka on keskimääräinen prosentti. Mutta niille ihmisille, jotka eivät ole pystyneet hyödyntämään näitä ansiotulovähennyksiä, mutta maksavat silti kunnallisveroa, niille se kunnallisveroprosentti on aito prosentti ja konkreettinen, korkea prosentti ja aina nousee. (Ed. S-L. Anttila: Miksei vasemmistoliitto hoitanut silloin, kun oli hallituksessa?)

Nyt kuitenkin hallitus on löytänyt "kurjaliston joukon", joka on suuressa hädässä ja avun tarpeessa. Kuten kollega taisi aikaisemmin tässä salissa tai jossain muussa salissa sanoa, niin nyt sitten muutama kymmenentuhatta kaikista rikkainta rupeaa saamaan lottovoiton joka vuosi, jopa miljoonien lottovoiton, ilman että jättää edes kuponkia R-kioskille tai mihinkään muuhunkaan Veikkauksen asiamiespisteeseen, automaattinen lottopotti joka vuosi tästä eteenpäin. Elikkä tällainen "hädänalaisten" joukko on löytynyt.

Sitten puhutaan näistä dynaamisista vaikutuksista, jotka ovat hyvin kyseenalaisia. Yleensäkin sanotaan, että kun suuria veronkevennyksiä tehdään, vain osa palautuu dynaamisten vaikutusten kautta julkiseen talouteen. Tappiota tulee aina. Tältä osalta se on todella kyseenalaista.

Arvoisa puhemies! Tässä mietinnössä on korostettu näiden dynaamisten vaikutusten lisäksi sitä, että tämä varallisuusveron poisto olisi osa tuporatkaisua, nimenomaan osa tuporatkaisua. Tämä siitä huolimatta, että asiantuntijakuulemisessa, jopa kirjallisissa lausunnoissa, on selkeästi todettu, että esimerkiksi SAK vastustaa varallisuusveron poistoa eikä ole ollut sitä hyväksymässä osaksi tulopoliittista ratkaisua. On ymmärretty kyllä se, että aikaisemmillakin tulopoliittisilla kierroksilla, kun on ... (Ed. Ala-Nissilä: Olette kaatamassa tupoa, ed. Uotila!) — Olen vankkumaton, ed. Ala-Nissilä, kolmikannan kannattaja ja tulopolitiikan kannattaja. (Ed. Ala-Nissilä: Ette kuitenkaan kannata!) — Saisiko nyt, arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, pitää sen puheenvuoron ja todeta, että tämä on tuotu varsinaisten tulopoliittisten neuvottelujen jälkeen hallituksen yksipuolisena ilmoituksena ja todettu, että tämän lisäksi, mitä olemme sopineet palkkaratkaisuista tai veroratkaisuista, päätimme vielä poistaa varallisuusveron. En tiedä, onko se luvattu EK:lle etukäteen tai mitä etukäteissopimuksia on tehty, mutta on minusta kohtuutonta, että selkeästi todetaan, että se on osa tulopoliittista ratkaisua. Se ei ole osa tulopoliittista ratkaisua. Korkeintaan olisi ollut rehellistä sanoa tässä mietinnössä, että tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä hallitus teki tämän päätöksen. (Ed. Ala-Nissilä: Otatte vain rusinat pullasta!)

Tällä korostamisella, että se on osa tulopoliittista ratkaisua, tietysti halutaan ennen kaikkea vaikuttaa sosialidemokraattien äänestyskäyttäytymiseen ja suhtautumiseen sekä tupailloissa että muuallakin kentällä, kun sanotaan, että olihan se pakko niellä, kun se liittyi mukamas tulopoliittiseen ratkaisuun sen osana, mutta näin ei ole. Rohkaisen kyllä tovereita sosialidemokraatteja tässä mielessä pitämään asiat asioina ja olemaan sitä mieltä, että tämä on hallituksen veropoliittinen ratkaisu ja tulopolitiikan ulkopuolella. (Ed. Ala-Nissilä: Siitä on kirjallinen maininta sopimuksessa!)

Arvoisa puhemies! Oikeastaan tätä varallisuusveron poistoa tehdään nyt näille muutamalle kymmenelletuhannelle kaikista rikkaimmalle kansalaiselle. Ne ovat sellaisia kansalaisia, että tässä eduskunnassa taitaa olla — en nyt muista, tilastot kai kertovat — kaksi tai kolme, jotka tähän armoitettuun joukkoon kuuluvat. Mutta se on yleensä joukkue, jolla on isoja osakesalkkuja, monia asuntoja, purjeveneitä, huviloita ympäri maailmaa ja tällä tavalla. Minä väitän, että tällainen joukkue ei todellakaan olisi tarvinnut tällaista lottopottia tästä eteenpäin. Täällä on paljon isommassa hädässä olevia kansalaisryhmiä. Nyt olisi korkea aika todella ryhtyä auttamaan niitä, jotka ovat kärsineet tästä tuloerojen kasvusta ja suhteellisen köyhyyden lisääntymisestä tässä maassa.

Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja tuossa esittelypuheenvuorossaan totesi, vasemmistoliiton vastalause lähtee siitä, että tämä lakipaketti on hylättävä. Uskonpa, että emme ole ainoita, vaan tämän hylkäämisen kannalla tulee olemaan kakkoskäsittelyssä suuri joukko sellaisia edustajia, jotka todella eivät pidä tätä ratkaisua oikeudenmukaisena.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä ihmettelen, miten ed. Uotila väittää, että tämä ei ole tulopoliittista sopimusta. Sehän on kirjoitettu niin SAK:n, Akavan kuin STTK:n papereihin, tämä asia. Menkää lukemaan sieltä.

Toinen asia on se, että kyllä rikkaat Suomessa saavat veroja maksaa, myöskin omaisuudestaan. Nimenomaan perintö- ja lahjavero on se väline tulevaisuudessa ja miksei kiinteistöverokin, mutta etenkin perintö- ja lahjaveron kautta tulevaisuudessa rikkaat maksavat veroa. Tässä yhteydessä myöskin osinkotulojen verotusta on kiristetty. Siis yli 200 miljoonaa tulee kertymään sitä kautta, kun tässä vain poistuu 70 miljoonaa. Näin ollen se väite, että tämä olisi epäoikeudenmukainen kokonaisuus, ei pidä paikkaansa. Sitä paitsi, niin kuin sanoin, tämän dynaamiset vaikutukset ovat sellaiset, että ne turvaavat hyvinvointiyhteiskuntaa Suomessa.

Arvoisa puhemies! Ei pitäisi veropolitiikassakaan puhua ihan vastoin yleisiä faktoja, koska faktoihin meillä pitää kuitenkin veropolitiikan perustua.

Kari  Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos sitä nyt ajattelee sitten oikeudenmukaisuuden näkövinkkelistä näiden muutaman kymmenentuhannen kaikista rikkaimman suomalaisen kannalta, niin kyllä se heidän kannaltaan on varmaan oikeudenmukainen, kun heidät vapautetaan tästä verosta. (Ed. S-L. Anttila: Tilalle tulee osinkovero!) Tuntuu varmaan kivalta ja tuntuu oikeudenmukaiselta, mutta entäs ne muut?

Sitten vielä, arvoisa puhemies, ed. Ala-Nissilälle. Voi olla, että työmarkkinajärjestöjen parissa se on mainittu samalla tavalla kuin kentälläkin nyt selitetään tätä yhteyttä. Mutta sen tiedon mukaan, mikä minulla on varsinaisen sopimuksen tekovaiheesta, varallisuusveron poisto tuli ilmoitusluontoisena asiana sen jälkeen, kun asiallisesti muuten tulopoliittinen sopimus oli kasassa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus teki periaatepäätöksen varallisuusverolain kumoamisesta siinä yhteydessä, kun se päätti samalla eräistä muista tulopoliittista kokonaisratkaisua tukevista toimista. Tällä hyviteltiin tietysti työnantajapuolta. Varallisuusveroa maksoi vuonna 2003 lähes 40 000 verovelvollista yksityishenkilöä tai yhteisöä yhteensä 120 miljoonaa euroa.

Varallisuusveron poistoa on perusteltu muun muassa sillä, että tämä vero ei ole käytössä useimmissa Oecd-maissa. Tällä hetkellä käsittääkseni on seitsemän maata enää, joissa varallisuusveroa kannetaan.

Toisaalta poistoa on perusteltu sillä, että tämän veron maksamista voidaan kiertää helposti. Jälkimmäinen perustelu kuulostaa hyvin oudolta. Yleensä silloin, kun on huomattu, että tavallinen veronmaksaja pystyy kiertämään jotakin veroa, verottaja on kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkinyt tukkimaan nämä porsaanrei’iksi kutsutut aukot eikä yleensä ole poistanut kyseistä veroa. Ainakin mieleeni tulee autovero vastottain farmariauton pakettiautoksi muuttamisen yhteydessä muun muassa.

Toisaalta tämäkään perustelu, jonka mainitsin ensimmäisenä, joka on tuotu, että tämä on harvoissa maissa käytössä, ei minusta mitenkään pitävä ole.

Varallisuusveron poistamista on perusteltu myös sen tuoton vähäisyydellä. Saman totesi äsken valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja mietintöä esitellessään. Alun perin kun tästä päätös tehtiin, arvioitiin, että viime vuoden kertymä olisi tästä varallisuusverosta suuruusluokkaa 80 miljoonaa euroa. Todellisuudessa tämä kertymä, ainakin lehtitietojen mukaan, on noin 130 miljoonaa euroa. Tältä vuodelta tämä kertymä tullee laskemaan, sillä alarajaa, jonka ylittävältä osalta veroa peritään, nostettiin kuluvan vuoden alusta. Erityisen paljon puhujaa on vaivannut se, että tosiaan tämän varallisuusveron yhteydessä summat 80 miljoonaa tai 120 miljoonaa ovat hyvin pieniä euromääriä. Mutta toisaalta, kun on jostakin muusta asiasta kyse — otan esimerkiksi kuntien kalleusluokituksen poistamisen aikaistamisen — kun siitä kävimme keskustelua, niin kyllä silloin viestitettiin, että jos tätä aikaistetaan, niin tämä summa vie koko valtiontalouden sekaisin. Samoin nyt on valmistumassa valtiovarainvaliokunnassa mietintö, ja siinähän nämä lisäykset ovat noin 50 miljoonaa euroa. Eli todella näiden rahasummien merkitys riippuen asian käsittelyn yhteydestä on hyvin erilainen.

Haluan vielä tähdentää sitä, mikä tuli jo aiemmassa puheenvuorossa — ed. Uotila toi — että tämä asia ei ole ollut kolmikantaneuvottelussa. Se ei ole sillä tavalla liittynyt tähän tuloratkaisuun. (Ed. Sjöblom: Kyllä tasan tarkkaan oli!) Todettakoon myös, että myös omalle eduskuntaryhmälleni tämä asia tuli täytenä yllätyksenä. (Ed. Virtanen: Tuliko faksi?)

Arvoisa puhemies! Kuten jo budjetin lähetekeskustelussa totesin, esitystä varallisuusveron poistamisesta, veron, joka koskee muun muassa erittäin maksukykyisiä kaikkein rikkaimpia henkilöitä, en voi hyväksyä. Ihmettelen vielä kerran niitä puheita, joilla tämän veron tuottoa vähätellään. Haluan aivan lopuksi ottaa esimerkiksi ratojen korvausinvestoinnit ja perustienpidon. Niihin tarvittaisiin muutama kymmenen miljoonaa lisää, tietty tasokorotus, että todella nämä tietyt rataosuudet saataisiin kuntoon. Ne ovat kertaluontoisia investointeja, mutta niitä rahoja ei tunnu löytyvän.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, yhtenä esimerkkinä — näitä olisi enemmänkin — viittaan valtion ja kuntien välisen kustannusjaon tarkistukseen. Kunnille kuuluvista rahoista merkittävä osa näillä näkymin on siirtymässä vuodelle 2008 eli seuraavalle vaalikaudelle rahanpuutteen vuoksi kehyksiin vedoten. Kyllä tälläkin varallisuusverolla, näillä euroilla, olisi käyttöä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan ed. Ala-Nissilän täällä jo aloittamaa keskustelua sen verran jatkaa, että minä luulen, että kaikille tässä salissa on täysin selvää se, että tätä asiaa ei ole sovittu työmarkkinajärjestöjen selän takana. Sellaiset väitteet mielestäni eivät voi pitää paikkaansa. Varmasti kaikki äskeisen, vähän toisen sävyisen sanoman viljelijät tämän tarkkaan tietävät ja muistavat.

Mitä tulee muutoin tämän esityksen antamiseen ja niihin perusteluihin, joihinka tämä antaminen liittyy, minäkin haluan muistuttaa oikeastaan kahdesta uudistuksesta, jotka on jo suoritettu tähän mennessä tämän hallituksen toimesta. Ne liittyvät yritysverotukseen.

Osinkotulot: osinkoverotuksessa palattiin osittain kaksinkertaiseen verotukseen. Ed. Uotila, näin ei ollut silloin asianlaita, kun te olitte hallituspuolueen edustaja. Nyt palattiin osittain kaksinkertaisuuteen osinkotulojen verotuksessa. (Ed. Virtanen: Miksikähän palattiin?) — No, siihen on monta syytä, myöskin EU:sta johtuvat.

Nimenomaan EU:sta johtuvat syyt olivat tiedossa monta vuotta jo aikaisemminkin, se että tällainen velvollisuus ennen pitkää tulee vastaan. Edellisen hallituksen aikaan siihen ei palattu, nyt palattiin. Se oli johdonmukainen ja selkeä ratkaisu ja myöskin yrittäjyyden kannalta ihan oikeudenmukainen ratkaisu samalla kertaa. (Ed. Soini: Onko itsenäisyys kasvanut EU:ssa?) Käytännössä nyt sitten se varallisuus, mikä syntyy tätä kautta, yritystoiminnan tuottona, tulee osittain omistajalle verotettuna osinkoverotuksen kautta ja tulee toisen kerran verotetuksi vielä silloin, kun tämä varallisuus siirtyy nimenomaan perintönä sukupolvelta toiselle. Jos varallisuusvero olisi edelleen ollut, se tavallaan olisi tullut kolmannen kerran verotetuksi.

Toinen tärkeä asia, joka tuli myöskin tässä uudistettua, liittyy siihen, että henkilöyhtiöthän 90 000:n säännön jälkeen, kun niiltä jäi verotettavaa tuloa, tällä hetkellä vielä voimassa olevan lain mukaan voivat vähentää sen nimenomaan varallisuusverosta. Eikö niin? Nyt tämä järjestelmä poistaa tavallaan tuon mahdollisuuden ja selkeyttää tätä järjestelmää entisestään. Näiltäkin osin tämä hallituksen esitys mielestäni on täysin perusteltu.

Kolmas asia on se, niin kuin ed. Kuoppa tietää, että nykyinen varallisuusvero, sen veropohja, on aukkoja täynnä. Ne, jotka eivät halua maksaa veroa, jotka haluavat kansantalouden kannalta varallisuutensa sijoittaa ei kovin tarkoituksenmukaisella tavalla, laittavat varallisuutensa sellaisiin varallisuuskohteisiin, joista ei mene veroa. Me tiedämme, että sellaisia kohteita ovat muun muassa pankkitalletukset, eräät muutkin talletuksen tapaiset. (Ed. Sjöblom: Henkivakuutukset!) — Henkivakuutukset, nimenomaan sijoitushenkivakuutukset ovat sitä.

Edelleen me tiedämme, ed. Kuoppa toivon mukaan myös tietää, sijoitusrahastot. On se aika jännää, että pitkin vuotta sijoitusrahastoissa varoja on paljon ja vuodenvaihteen tullessa ne varat sieltä häippäisevät pois jonnekin. Me tiedämme molemmat, minnekä ne häippäisevät. Ne häippäisevät siksi aikaa piiloon, kun vuodenvaihde tulee, ja ovat verottajan käden ulkopuolella palatakseen sitten taas takaisin sinne sijoitusrahastoon ollakseen siellä tietyn määräajan ja taas seuraavan vuodenvaihteen aikaan palaavat takaisin sinne verottomalle alueelle. Ne, joilla on varaa näin toimia, pystyvät niin toimimaan, ja niitten ei tarvitse maksaa veroa. Näinhän tämä nykyjärjestelmä, kun veropohja on aukollinen, käytännössä toimii.

Nyt tämä uudistus merkitsee sitä, että tähän tulee neutraali ... (Ed. Rönni: Kaikki saavat!) — Siis kaikki saavat, ed. Rönni. — Kaikki saavat, ja toivon mukaan käy myöskin samalla sillä tavalla, että nämä pääomat hakeutuvat niihin kohteisiin, joihinka on tuottavinta ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisinta koko kansantalouden kannalta hakeutua. Suomi todella tarvitsee nyt pääomia ja myöskin riskinottoon kykeneviä pääomia. Pieneltä osaltaan tämä uudistus edistää myöskin tätä seikkaa.

On helppo uskoa sitä sanomaa, mitä valtiovarainvaliokunnan kunnioitettu puheenjohtaja täällä viljeli, kun hän todisti, kuinka tämän uudistuksen dynaamiset vaikutukset ovat merkittävät. Minä en osaa sanoa, kuinka merkittävät. Voi olla, että ne ovat jopa suuremmatkin kuin on se veronmenetys, mutta joka tapauksessa ne ovat todella merkittävät, kymmeniin, kenties jopa sataankin miljoonaan asti ulottuvat vaikutukset.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallituksen perustelut ovat aika mielenkiintoisia: Kun verovelvolliset pystyvät kiertämään veroja, (Ed. Ala-Nissilä: Se on yksi syy vain!) niin sillä perusteella pitää vero poistaa. Ministeri Pekkarinen äsken tuossa sanoi näin aivan selvään. Tämä on kyllä todella erikoista, että jos kierretään lakia, niin silloin poistetaan se laki, ettei sitä tarvitse kiertää enää. Tämä tehdään todella rikkaille, Suomen rikkaimmille tehdään tämmöinen. Ennen se oli porsaan mentävä aukko, nyt se on kokonaisen emakkosian mentävä aukko verotuksessa.

Esa  Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kahteen asiaan:

Enstäinkin, mihin ed. Kuoppa puuttui. Jos verotuksessa todetaan joku semmoinen häikkä, että sitä pystytään kiertämään, niin eikö meidän pidä ryhtyä toimenpiteisiin, että tukitaan ne reiät sieltä ja otetaan tehokkaasti kaikki talteen, jotta ei tämmöistä kiertoa tule? Elikkä tämähän tunnustaa sen, jotta ikään kuin pimeätä taloutta ei haluta laittaa kuriin, vaan antaa sen olla, kun se vaan toimii.

Sitten toinen asia eli onko tämä tuposopimuksen, siis kolmikantasopimuksen, osio? Sitä se ei vaan satu olemaan. (Ed. Ala-Nissilä: Kyllä on!) — Se on kaksikantasopimus. Hallitus on luvannut työnantajille tämän, ja missään vaiheessa kolmikannassa sitä ei ole sovittu. Se on tullut ihan selkeästi esiin työmarkkinajärjestöjen taholta. Siinä mielessä se väittämä, että tämä on kolmikantaa, ei vaan satu pitämään paikkaansa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä on sovittu pitkälle tuloverot ja aina niitä eduskunnassa on noudatettu ja kunnioitettu. Tämä liittyy tähän kokonaisuuteen.

Puhemies! Ministeri Pekkarisen upea puheenvuoro ei juuri vaadi täydentämistä, mutta haluan kuitenkin todeta sen tähän perspektiiviin liittyen, että viime vaalikaudella, kun meillä kokoomus oli hallituksessa ja Niinistö oli valtiovarainministerinä, niin eihän Suomessa osattu edes unta nähdä, että voitaisiin tehdä tällainen yrittäjyyspoliittinen toimi, näin paljon edistää yrittäjyyttä ja kotimaista omistamista. Ei nähty edes unta silloin, vaan nyt kun on tullut keskusta hallitukseen, on vahva yrittäjyyspoliittinen tahto ja suomalaisen omistajuuden edistäminen, niin että voidaan tehdä järkevää politiikkaa ja tällä tavalla turvata suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämän te jätitte, ministeri Pekkarinen, sanomatta.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin ajattelin, että ministeri Pekkarinen siellä julistaa keskustalaista gospelia köyhälle kansalle, mutta kysymyksessä olikin nyt Pösö-Pekkarinen, joka oli todella suuren rahan asialla, ja sieltä tuli niin paljon sitä rahaa raharikkaille, että kokoomuskin meni seinästä läpi onnesta. Kyllä tämä on uskomatonta, että voidaan suurta rahaa suosia näin ja sitten sanotaan, että ... Mihinkäs köyhä lähtee veroja suunnittelemaan ja veroja pakoon? Ei mihinkään, köyhä maksaa. Kyllä täytyy sanoa, että kepu tarvittiin hallitukseen tämäkin hoitamaan, niin ei kokoomuksen tarvitse muuta kuin hallituksen esityksiä kannattaa.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämän veron tuotto on kuitenkin noin 130—140 miljoonaa euroa. (Ed. Ala-Nissilä: Ei ole!) Ongelma tietenkin on se, ovatko ne, jotka maksavat tämän 130—140 miljoonaa euroa, tyhmiä, tietämättömiä vai rehellisiä, koska he eivät kierrä tätä veroa?

Ministeri Pekkarinen, mistä johtuu se, että kuitenkin tämän veron tuotto on näin suuri, vaikka sitä on niin helppo kiertää? Mikä on tähän syy?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietenkin tuotto on pienentynyt, kun verotusta tältä osin jo kevennettiin aikaisemmalla kierroksella.

Tulopolitiikasta sen verran, että on ymmärrettävä, että silloin, kun palkansaajien tulevaa reaaliansiokehitystä arvioidaan, tuloveronkevennykset voivat liittyä siihen siltä osin, mikä tulonmuodostus tulee tulevina vuosina sopimuskaudella olemaan. Mutta eihän tämä koskenut palkansaajia. Ei ole montakaan palkansaajaa tässä kaikista rikkaimpien joukossa, jotka tähän asti ovat maksaneet varallisuusveroa. (Ed. Sjöblom: 10 265!)

Sitten, ministeri Pekkarinen, ongelmahan meillä on se, että yritykset maksavat paljon osinkoja, elävät tällaisessa kvartaalitaloudessa, mutta maksettujen osinkojen ja tehtyjen investointien suhde on todella vääristynyt verrattuna vaikkapa 10 tai 15 vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa suhteessa yrityksen tuloksesta investoitiin uuteen tuotantoon, uuteen työllistämiseen paljon enemmän. Nyt se jää tällaiseksi pelirahaksi ja spekulatiiviseksi rahaksi, ja se on ongelma. Aikooko arvoisa ministeri tälle tehdä jotain, ja aiheuttaako tämä tähän sitten mitään dynaamisia vaikutuksia? Enpä usko.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri Pekkariselle: Olen kyllä ymmärtänyt, että varallisuusveron poistaminen on ollut tupon syöttinä, ei kolmikanta-asiana sen kummemmin, ollut niissä pöydissä, mutta se on vaan houkutellut tupoon. Seuraavalla kerralla voi kysyä, mikä on se syötti, mitä halutaan lisää.

Jos tämä, että verotusta voidaan kiertää, on se peruste, miksi voidaan kokonaan varallisuusvero poistaa, niin se on aika hassu argumentti sen suhteen, että esimerkiksi meillä Varsinais-Suomessa on se tilanne, että komennusmiesten kohdalla on tullut jälkikäteen reissumiehille verotusta sen takia, että verottaja tulkitsee niin voimakkaasti eikä ole tullut mitään tulkintaohjetta siitä, että näitä kohtuullistettaisiin. Sieltä on tullut 25 000 euron ja suurempiakin jälkiverotuksia. Siitä on lainsäädäntö tällä hetkellä sisällä, mutta se ei kosketa niitä ihmisiä, jotka jo viime vuodesta lähtien näitä verokortteja ovat saaneet. Missä kohtaa on tämän kohtuullistaminen tai poistaminen?

Minun mielestäni varallisuusvero on yksi semmoinen asia, että sitä ei voi millään moraalis-eettisellä näkökulmalla ainakaan tältä puolelta salia hyväksyä. Sen takia olen tämän lain hylkäämisen kannalla.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on sosialidemokraattien ja keskustan ja Rkp:n yhteinen, erittäin hyvässä hengessä syntynyt ratkaisu. Minä uskon ja toivon, että se täällä salissa viedään siinä hengessä myöskin läpi.

Mitkä ovat ne perusteet? Oikeastaan mainitsin äsken kyllä kolme eri perustetta. Ensimmäinen oli se, että yritysverotusta on muutoin uudistettu. Tässä yritin kertoa, minkälaisia muutoksia siinä on tapahtunut, jotka oikeastaan vaativat tämän tyyppistä ratkaisua, varallisuusveron poistamista. Toisena syynä kerroin, että on kiertomahdollisuus. Todellakin tätä veroa voidaan kiertää. Kolmanneksi syyksi mainitsin nimenomaan yrittäjyyden näkökulmalta sen, että tämä välttämättä parantaa tilannetta nykyisestä.

Tässä heitettiin kysymys, ketkä tätä sitten maksavat, tätä 60:tä, 70:tä, 80:tä miljoonaa. Niidenhän, jotka pystyvät pelaamaan tuolla markkinoilla, ei tarvitse veroja maksaa. Monet niistä eivät maksa veroa. Siellä on monta kertaa kohtuullisen tavallinen mummo ja pappa, jotka omistavat joitain osakkeita, asunto-osakkeita siellä täällä tai maatilan siellä jossakin jnp., ihan tavanomaisia kansalaisia, jotka kyllä, ed. Kuoppa, joutuvat maksamaan perintö- ja lahjaveroa. Nyt te verotatte kahteen kertaan näitä. Yrityksistä puheen ollen nykysysteemi merkitsisi kolminkertaista verotusta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun olin tulossa jo jokin aika sitten tähän puhujakorokkeelle, tilalleni saapui ministeri Pekkarinen, ja olen — anteeksi nyt, ministeri — jonkin verran pahoillani siitä, että tulitte tähän, koska minusta olisi ollut todella hienoa puhua tässä asiassa periaatteellisen ja vakaumuksellisen sosialidemokraatin ed. Lauri Kähkösen jälkeen.

Kuten ministeri Pekkarinen totesi, tämä lakiesitys on näköjään valmisteltu sulassa yhteistyössä hallituspuolueitten kesken, ja olen joutunut miettimään sitä, kuinka laaja yhteistyö, kuinka laaja sula sopu sosialidemokraattisen puolueen eduskuntaryhmässä tältä osin on vaikuttanut. Siinä mielessä oli tietysti ilo kuunnella ed. Lauri Kähkösen puheenvuoroa. Toivon kuulevani vastaavia täällä enemmänkin ja toivon tietysti konkreettisia toimenpiteitäkin napin painamisen osalta.

Arvoisa puhemies! Totesin täällä eilen illalla myöhään vielä paljon vähäisemmälle kuulijakunnalle, että maailman tunnetuin työväenlaulu Kansainvälinen sanoo jossain kohtaa, että "lait pettää, hallitukset sortaa, verot köyhälistön verta juo". Jos nyt olisin itse suomentamassa kyseistä laulua, kääntäisin sen varmaan niin, että kaksi ensimmäistä osaa pätevät edelleenkin eli "lait pettää ja hallitukset sortaa", mutta sitten käännös jatkuisi, että "veronalennukset köyhälistön verta juo".

Verotuksen yksi keskeinen, kenties ehkä keskeisin, yhteiskunnallinen tehtävähän on yhteiskunnan taloudellisen tasauksen toteuttaminen. Se tapahtuu juuri niin, että rikkailta kerätään vähän enemmän ja köyhiltä kerätään vähän vähemmän ja sitten tuotetaan palveluita, joita suhteellisesti annetaan kaikille yhtä paljon tai ehkä tarpeen mukaan köyhille jopa enemmän. Se takaa sen, että sitä yhteiskunnallista epätasa-arvoa, joka esimerkiksi sillä keinottelulla, josta täällä nyt ovat sekä ministeri Pekkarinen että ed. Ala-Nissilä antaneet tämän verotuksen muodon yhteydessä esimerkkejä, ei pääse tapahtumaan.

Tämän yhteiskunnallisen tasauksen lähtökohdasta ajatellen tähän esitykseen liittyy moraalisesti arveluttava piirre, ja se on juuri se, että tässä kevennetään niitten verotusta, jotka kaikkein vähiten tarvitsisivat sitä kevennystä. Ja samanaikaisesti täällä ollaan säätämässä ja on säädetty lakeja, jotka ottavat niiltä kaikkein vähiten ansaitsevilta, eniten tukea tarvitsevilta, tai kuten nyt, kun ikään kuin tämän kompensaationa säädettävän toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poiston yhteydessä lykätään tämän vähäisenkin etuuden voimaantuloa — käytän nyt tätä ilmausta, vaikka laki on sinänsä mitä erinomaisin, siis vähäisen verrattuna tähän lakiesitykseen — lykätään esitys tulemaan voimaan vasta syyskuun alusta. Sen sijaan tämä lakiesitys tulee tietysti heti vuodenvaihteessa voimaan.

Tulee vain mieleeni romaanin Täällä Pohjantähden alla torppari Otto Kivivuori, jonka poika Janne muuten myöhemmin valittiin sosialidemokraattiseksi kansanedustajaksikin. Kun kartanon vouti ihmetteli, minkä takia Kivivuoren ruis on vielä ihan vihreätä, vaikka kartanon ruis oli jo tuleentunut, niin Otto totesi voudille, että kyllä Jumalakin tietää, missä ensiksi tarvitaan. Hallituspuolueet näyttävät hyvin tietävän, missä ja kenelle tässä maassa tarvitaan ensiksi helpotuksia, kun katsoo tämän lain säätämistä.

Kun täällä on puhuttu näistä dynaamisista vaikutuksista, niin kyllä minä toki sen ymmärrän, että kun verotusta kevennetään, sillä saattaa olla sellaisiakin fiskaalisia vaikutuksia, että yritysten ja jopa yksityisten kyky kuluttaa ja investoida kasvaa. Mutta erityisesti kulutuksen osalta tilanne on se, että se kasvaa eniten niillä, joilla kulutusalttius on kaikkein suurin, ja vähiten niillä, joilla säästämisalttius on kaikkein suurin. Näin se vanha Keynes taisi aikanaan todistaa. Tässä tapauksessa on aivan selvää, että niiden, jotka nämä helpotukset saavat, kulutusalttius on varmasti kaikkein pienin. On aika vaikea kuvitella, että joku Erkko tai Nalle Wahlroos tarvitsisivat tätä kevennystä lisätäkseen omaa kulutustaan.

Tietysti vaikutuksia voi olla yritysten osalta, kun täällä on todistettu, että ne vaan siirtelevät vuodenvaihteessa varallisuuttaan paikasta toiseen. Mutta minä en oikein ymmärrä sitäkään dynaamista vaikutusta. Nimittäin jos investoinnit olisivat niin tuottavia, että niiden tuotto ylittäisi sen, että varoja pidetään jollakin tilillä tai jossakin muuten sijoitettuina mutta ei investoituina, niin yrityksethän toimisivat typerästi, elleivät ne investoisi. En minä nyt oikein usko, että tämän lakiesityksen hyväksyminen muuttaa yritysten rationaalia käyttäytymistä. Aika kummallinen perustelu.

Sitten täällä on taas kuultu tämä vanha perustelu siitä, että tällä on vain vähäinen fiskaalinen vaikutus valtiontalouteen. No jos sillä on niin vähäinen vaikutus, minkä takia sitä lakia sitten ylipäätään pitää muuttaa? (Ed. Sjöblom: Sen hyödyt ovat paljon isommat!) Siis vähäinen vaikutus on aina sopivasti eri paikoissa erilainen näköjään. Minä en nyt oikein ymmärrä, millä lailla se 130 miljoonaa on jossain toisessa paikassa paljon vähäisempi kuin jossain toisessa paikassa. (Ed. Ala-Nissillä: 70 miljoonaa!) — No joo, nyt se on 70 miljoonaa. Kuitenkin sen tuotto lienee 130 miljoonaa.

Kun täällä on nyt viitattu siihen, että varallisuudesta maksetaan perintöveroa, niin jos minä nyt olen oikein ymmärtänyt, niin erityisesti Suomen keskustan eduskuntaryhmä, ainakin jotkut ryhmän edustajat, ovat aika suureen ääneen vaatineet, että perintövero pitää nyt äkkiä poistaa kokonaan. (Eduskunnasta: Ei ole poistoa vaadittu kokonaan!) — No, en minä nyt tiedä, päättäkää nyt ihan mitä tahansa, mutta joka tapauksessa perintöveron pienentämisestä on puhuttu. — Eli pikkuhiljaa tässä nyt poistetaan kaikki verot, ja kyllä varmaan sitten ne dynaamiset vaikutukset ovat todella huikeat, kun kaikki verot poistetaan. Jos siis dynaamiset vaikutukset ovat näin merkittäviä, niin miksi ei sitten lopeteta verotusta kokonaan? Kyllä silloin talous varmaan kasvaisi kauhean dynaamisesti, mutta siinä on tietenkin se ongelma, että saman tien katoaisi yhteiskunnallinen tasa-arvo. Siitähän tässä perimmiltään on kysymys.

Tästä syystä toivon, että ainakin nyt tuosta käytävästä tänne vasemmalle kaikki ovat sitä mieltä, että tämä lakiesitys pitäisi hylätä.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On pakko ed. Virtaselle oikaista se, että todellakaan keskustan piiristä ei ole käytetty väitettyjä puheenvuoroja, ei ainakaan pääministerin ja puolueen puheenjohtajan suulla. Sen tiedän tarkkaan. Siitä ei ole puhuttu, että muka perintö- ja lahjaverotus pitäisi kokonaan poistaa, vaan pikemminkin on puhuttu siitä, että pitää tiettyjä tarkennuksia ja kohtuullistamisia tehdä erityisesti koskien kaikkein pienimpiä perintöjä ja sellaisia tilanteita, joissa esimerkiksi aviopuoliso toisen kuoltua joutuisi suuriin vaikeuksiin perintöveron kohdalla. Eli tästä on ollut kysymys, ei perintö- ja lahjaveron poistamisesta, niin että on syytä puhua asioista niin kuin ne ovat.

Seppo Särkiniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Virtanen on taitava etiikan käsittelijä, ja kaikki kunnia siitä, mutta jos ajatuksenjuoksu kulkisi niin kuin hän sanoo, minä itsekin vastustaisin tätä. Mutta joudun laittamaan siihen vaakakuppiin, joka tässä ratkaisee, sen seikan, että nyt kansantaloudet myös kilpailevat keskenään. Se on totta, että varallisuusvero tuo tuloja sellaiselle väestönosalle, joka niitä ei välttämättä kulutukseen muuten tarvitsisi, mutta jos tällä lisätään investointialttiutta ja sitä, että Suomi kansantaloutena pärjää paremmin suhteessa muihin, niin minusta tämä on silloin eettisesti kestävä ratkaisu.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sirkka-Liisa Anttilalle tekee mieli nyt todeta, että minä kommentoin sitä, mitä ministeri Pekkarinen puhui juuri äsken tuolta ministeriaitiosta. Hän vetosi nimenomaan perintöveroon, juuri siihen, että nämä varallisuusveroa nyt maksavat joutuvat maksamaan ikään kuin kolmannen kerran, vai monesko kerta se nyt oli, kaksi ja puoli, kun he joutuvat maksamaan perintöveroa? Kyllä minä nyt siitä tulkitsin, että perintövero on erityinen ongelma, ja kun olen nyt kuunnellut puheita — ei nyt pääministeri ole käynyt täällä perintöverosta puhumassa, kun hän tietenkin sanoo, että ei hallitus mitään tee — mutta kyllä täällä nyt aika voimakkaita vaatimuksia on esiintynyt siihen suuntaan, että perintöveroa on merkittävästi muutettava ja kevennettävä.

Kyllä minä olen ihan samaa mieltä, että joiltakin osin se on kohtuuton, mutta tietenkin on kysymys juuri tästä verotuksen kokonaisuudesta myöskin sen oikeudenmukaisuuden osalta (Puhemies koputtaa), ei pelkästään niitten dynaamisten vaikutusten osalta.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Heti alkuun, etten unohda, täytyy sanoa pari sanaa ed. Ala-Nissilälle. Jos kokoomuslainen valtiovarainministeri olisi esittänyt varallisuusveron poistamista, huuto tässä salissa ja vähän muuallakin olisi ollut moninkertainen verrattuna siihen, kun sosialidemokraattinen valtiovarainministeri ja keskustalainen pääministeri tekivät niin. Ja väitän, että myös siitä keskeltä, missä ed. Ala-Nissilä istuu, olisi ollut samanlaista huutajaa joukossa sanomassa, että tämä on väärin, ei tällaista saa tehdä, jos keskusta olisi ollut oppositiossa. (Ed. Ala-Nissilä: Ei olisi!) — Ei ed. Ala-Nissilä olisi ollut siinä kuorossa, kyllä minä sen uskon. Koska ed. Ala-Nissilä on viisas mies ja ymmärtää talousasioita hyvin, niin hän olisi ymmärtänyt realiteetit, mutta ei välttämättä koko muu ryhmä. Näin kyllä väitän kymmenen vuoden kokemuksella keskustalaisista eduskunnassa, kun olen vähän havainnut, mitä he tekevät.

Herra puhemies! Ainahan voidaan käyttää retoriikkaa, mutta kerrotaan nyt semmoinen esimerkki sitten, että jos vaikka ed. Uotilalla olisi kaikki maailman rahat omalla tilillään tai vaikka vain kaikki Suomen rahat omalla tilillään, hän ei maksaisi euroakaan varallisuusveroa, koska talletuksista ei mene varallisuusveroa, ja on monia muitakin omaisuuslajeja, josta ei mene. Elikkä niin kuin täällä ministeri Pekkarinen sanoi ja niin kuin ed. Ala-Nissilä on sanonut, varallisuusverotuksen pohja on rapistunut vuosien myötä ja rapisee edelleen, koska kansainväliset pääomaliikkeet ovat lisääntyneet ja lisääntyvät edelleen.

En minä nyt usko, että siellä vasemmalla laidallakaan halutaan Suomesta mitään Albaniaa tehdä, (Välihuuto) että ihmiset eivät voi sijoittaa rahojaan ulkomaille, eivät voi ostaa vaikkapa kiinteistöjä Espanjasta, ed. Soini, tai ostaa osakkeita Lontoosta tai mistä tahansa tai päinvastoin ulkomaalainen ei voisi sijoittaa Suomeen ja suomalaisiin osakkeisiin. Raha liikkuu yli rajojen reippaasti, ja se on hyvä asia, niin pitää ollakin, niin tämä talous toimii. Oecd-maita on kolmekymmentä maailmassa, vain seitsemässä on varallisuusvero jäljellä, ja väitän, ettei mene monta vuotta, kun ne loputkin poistavat sen suunnilleen. Voi olla, että Sveitsi on viimeinen, mutta siellä maailma onkin pikkuisen erilainen. (Ed. Soini: Se onkin itsenäinen maa!)

Mitä tulee sitten verosuunnitteluun, niin verosuunnitteluhan on ihan normaalia. Kai se on järkevää, että jos ihmisellä on sijoitusrahastossa osuuksia, hän voi myydä ne täysin vapaasti vuoden viimeisenä päivänä, pistää rahat pankkitilille ja sitten vaikka seuraavan vuoden ensimmäisenä päivänä ostaa samoja sijoitusrahasto-osuuksia itselleen. Siinä ei ole mitään laitonta, siinä ei ole mitään väärää. Jokainen voi tehdä niin, jos haluaa. Silloin vaan välttyy varallisuusverolta. Eikä tässäkään ole mitään järkeä sinänsä, että tehdään turhia transaktioita sen takia, että varallisuusverosta vältytään. Elikkä ei voi sanoa, että pitäisi poistaa sitten näitä porsaanreikiä, koska se ei ole se oikea tapa. Oikea tapa on poistaa sellainen vero, jolla ei ole enää mitään merkitystä.

Herra puhemies! Minä luulen, että tässä salissa vallitsee yksimielisyys siitä, jokainen hyväksyy sen, että jos on omaisuutta, pääomaa tai mitä tahansa, niin tämän tyyppisen varallisuuden tuotosta pitää maksaa veroa, niin kuin tälläkin hetkellä maksetaan. Voi olla, että meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on se oikea taso, montako prosenttia pääomatuotosta pitää maksaa veroa, onko se 10, 20, 30 vai 40 prosenttia.

Mutta jos on jotain joskus hankkinut omalla tulollaan ja omistaa sen tai on saanut perimällä tai millä tahansa muulla tavalla ja maksanut siitä veron ja jos siitä pitää erikseen vielä maksaa, että jotain omistaa, mikä on rehellisesti hankittu, niin minun mielestäni se on väärin. Se koskee vain tämmöistä kateusyhteiskuntaa, ja luulisi, että suomalaiset ovat pikkuhiljaa viisastuneet ja siirtyneet tästä kateudesta vähän kansainvälisempään mentaliteettiin. No, tällä on myös kiistatta niitä vaikutuksia, mitä ministeri Pekkarinen sanoi: tämä tukee sinivalkoista omistajuutta. Minä luulen, että se on kaikkien meidän suomalaistenkin etu.

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan verojaostossa kysyttiin myös sitten, mitä niin sanottuja tulonjakovaikutuksia varallisuusveron poistolla on. Tulonjakovaikutuksia mitataan semmoisella gini-kertoimella, joka on kansantaloustieteellinen termi. Oli mielenkiintoista, kun ministeriön virkamies tuli paikalle kertomaan, mitä tässä nyt oikein tapahtuu; hän oli vähän vaivautunut. Hän oli vaivautunut sen takia, kuten hän sanoi, että hänen oli vaikea saada minkään näköistä muutosta siihen gini-käyrään, kun varallisuusvero poistuu. Siis tällä ei ole juuri mitään vaikutuksia tulonjakoon. Se on nyt tieteellisesti todistettu.

Herra puhemies! Sinänsä on hyvä, että täällä käydään verokeskustelua. Olen pikkuisen pettynyt siitä, että kun täällä viime viikolla, toissa viikolla puhuttiin muun muassa matalapalkkatuesta, kotitalousvähennyksen laajentamisesta, tuloveroasteikosta jne., sosialidemokraatteja ei juurikaan salissa näkynyt, tai voi sanoa, ettei näkynyt ollenkaan. Eivätpä olleet he täällä puolustamassa hallituksen esityksiä tai kertomassa, miksi päädyttiin matalapalkkatuessa juuri tämän tyyppiseen ratkaisuun tai miksi kotitalousvähennystä ei laajenneta remonttitöiden osalta, vaikka se on vähentänyt harmaata taloutta huomattavasti jne. No, nyt täällä on sosialidemokraatteja paikalla, mutta epäilen, että he eivät taida ollakaan puolustamassa hallituksen yksimielisiä esityksiä, vaan he ovat täällä jostain muusta syystä. Pikkuisen kaipaa kyllä nyt sosialidemokraattien näkemyksiä näistä verolaeista, joita täällä eduskunnassa on kyllä tämän syksyn aikana käsitelty monia kymmeniä ja lisää tulee. Toivottavasti jossain tapahtuu herätystä.

Herra puhemies! Sitten kahteen yksittäiseen asiaan.

Täällä ed. Ala-Nissilä puhui jo arvostamislakiin liittyvistä ongelmista. Laki koskee siis liikeomaisuuteen kuuluvien asuntojen ja keskinäisten kiinteistöyhtiöiden osakkeiden asemaa. Kun tätä esitystä käsiteltiin verojaostossa, huomattiin, että tänne on jäänyt eräs paha virhe. Aikanaan kun varallisuusverosta siis luovutaan ja siirrytään uuteen arvostamislakiin, periaate olisi, että mikään ei muutu, vaan että omaisuutta, on se minkälaista tahansa, arvostetaan samalla tavalla kuin aiemminkin. Nyt käsittelyn yhteydessä selvisi, että kun on olemassa keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä, niin näitten osalta tämä tuleekin muuttumaan. Entinen käytäntö ei jatkukaan, ja ne, jotka omistavat kiinteistöyhtiön osakkeita, joutuvat ihan erilaiseen kohteluun. Eli tulee sen tyyppisiä yrittäjiä, jotka eivät ole maksaneet varallisuusveroa yhtään, koska heillä ei ole ollut niin paljon varallisuutta, että he olisivat joutuneet maksamaan varallisuusveroa. Nyt tämän muutoksen myötä heille tulee veroseuraamuksia.

Tämä ongelma huomattiin ja sitä yritettiin muuttaa verojaostossa, mutta sosialidemokraatit eivät sielläkään taipuneet tämmöisen selvän vääryyden korjaamiseen, vaan kaiken piti tapahtua niin kuin kirjan mukaan. Sen takia tietysti me jouduimme tekemään sitten vastalauseen, ja aikanaan tänään sitten äänestetään 2. lakiesityksessä olevan varojen arvostamislain osalta muutamasta pykälästä.

Ainoa, mikä tänne sitten saatiin ja mihinkä täällä ed. Ala-Nissiläkin viittasi, on tällainen hurskas lause: "Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että hallitus selvittää, mihin seuraamuksiin arvovertailusta luopuminen johtaisi yritysten tasavertaisen kohtelun näkökulmasta, ja katsoo, että tarvittaessa hallituksen tulee ryhtyä asiassa toimiin." Voiko tätä enää ympäripyöreämmin sanoa, voi herranen aika sentään! Jos tämän perusteella jotain valmistelua jossainpäin tapahtuu, niin se on kyllä maailman suurin ihme. Sitä ei tasan tarkkaan tule. Sitä paitsi me selvitimme verojaostossa aika tarkkaan nämä vaikutukset: tämä koskee 2 500:aa yritystä ja välillisesti vielä huomattavasti suurempaa joukkoa yrittäjiä. Kysymys olisi ollut ihan helppo ja selkeä. Tämä pykälämuotoilu olisi voitu hoitaa sielläkin jo, mutta tämä nyt on ehkä tämmöistä kasvojenpesuvettä sitten tältä osin.

Herra puhemies! Sitten vielä toinen asia. Samassa yhteydessä on auki myös perintö- ja lahjaverolain 55 §, missä puhutaan siis huojennuksesta, kun tehdään yrityksessä tai maatilalla sukupolvenvaihdosta. Kun tätä huojennusta laajennettiin vuonna 2004, niin ensimmäiset tapaukset ovat olleet hallinto-oikeuksissa ja on huomattu, että eduskunnan yhteinen tahto, mikä täällä oli, että entinen käytäntö jatkuu myös näissä sukupolvenvaihdostapauksissa, ei olekaan toteutunut, vaan hallinto-oikeudet ovat tulkinneet lakia eri tavalla kuin on ollut eduskunnan tahto. Sen takia on kirjattu mietintöön, mitä silloin aikanaan haluttiin tehdä. Tosin vaan valitettavaa on se, että hallinto-oikeudessa kyllä ensin luetaan ne pykälät ja sitten ehkä perustelut ja kaikkein viimeisimmäksi, jos aikaa on, ehkä se mietintö. Voi olla, että tämä ei vieläkään riitä.

Mutta tästäkin ongelmasta päästäisiin pois, jos hyväksyttäisiin tänään äänestyksessä tähän 55 §:ään ne kokoomuksen tekemät muutokset, joiden mukaan silloin, kun tehdään sukupolvenvaihdos maatiloilla tai yrityksissä tai myös metsätiloilla jatkossa, vapauduttaisiin kokonaan perintö- ja lahjaverosta sen takia, että saadaan jatkuvuutta yritystoimintaan. Silloin ei tulisi näitä tulkintaongelmia.

Kari  Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Koskiselle sen verran, että yksi verotuksen keskeinen periaate on, että veronmaksukyvyn paraneminen johtaa verotuksen kiristymiseen. Ja tässä nyt sotketaan varallisuusveroa ja perintö- ja lahjaveroa: Silloin kun varallisuus nousee esimerkiksi pörssikurssien tai sitten kiinteistömassan tai jonkun muun arvonnousun kautta, niin se on muutamassa vuodessa ehkä hyvinkin kaukana siitä hankinta-arvosta, joka on sillä rehellisellä työllä ja yrittämisellä aikoinaan ollut, kun on hankittu omaisuutta. Tapahtuu paljon, millä nimellä sitä nyt sanookin, mutta esimerkiksi ansiotonta arvonnousua.

Mitä tulee perintöön, niin siinähän onkin se, että sen, joka perii jättiomaisuuden, veronmaksukyky kasvaa, ja sen vuoksi on olemassa myöskin perintö- ja lahjavero. Elikkä periaate siitä, että kun veronmaksukyky oleellisesti kasvaa, silloin joutuu kireämmän verotuksen kohteeksi, on verotuksen periaatteista ehkä keskeisimpiä. (Puhemies koputtaa) On eri asia se, että on se omaisuus, ja se, että se siirtyy seuraavalle perinnön muodossa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Uotilalle vielä: Tässähän nimenomaan osakkeiden tuoton verotus kiristyy 200 miljoonaa euroa, siis kolme kertaa sen, mikä varallisuusveron poistaminen on. Tässä nimenomaan verotetaan sillä tavalla kuin on nykymaailmassa mahdollista.

Puhemies! Ed. Jari Koskinen piti erinomaisen puheenvuoron. Kuitenkin se vaatii vähän oikaisua. Hän kaipasi ihmeitä, maailman suurinta ihmettä. Jos tätä lakia tarkennetaan ensi vuonna, hän tulee näkemään sen ihmeen. Ihmeiden aika ei ole ohi, kuten tiedämme. Mutta on varmaan paikallaan, että hallitus sen nyt tarkalleen selvittää ja katsoo ja tuon muutoksen tekee. Toki se olisi voitu tehdä nytkin, myönnän sen, mutta se varmasti tullaan tältä osin tekemään, jotta yrityksiä kohdellaan saman vertaisesti. Sen takia olen vakuuttunut, että tässä tarkennus sitten tehdään.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kommenttina ed. Jari Koskiselle: Ei missään nimessä ole niin, että varallisuuden verottamisessa olisi jotain sinänsä väärin. Kyllähän ihmiset tekevät rehellistä työtä ja sitä työntekoakin verotetaan.

Ed. Uotila otti esiin kysymyksen veronmaksukyvystä. On aivan mahdollista perustella se, että myös varallisuusvero on olemassa. Se on vieläkin olemassa näissä seitsemässä Oecd-maassa, ja sen tuottamat tulot ovat kuitenkin oma lisänsä siihen, mikä on julkisen talouden tulopohja.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onneksi tuli kirjattua eduskunnan pöytäkirjoihin, mitä ed. Ala-Nissilä äsken totesi. Varmaan ed. Ala-Nissilä tarjoaa paremmanpuoleisen illallisen Luxemburgissa, jos hän on väärässä tässä asiassa. Aika näyttää.

Sitten vielä ed. Uotilalle ja ed. Sinnemäelle ensinnäkin osakkeiden arvonnousuun: Meillähän on olemassa kaiken kattava myyntivoittoverotus, jota on kiristetty; muun muassa tämäkin istuva hallitus kiristi hankintameno-olettamaa muuttamalla.

Sitten vielä toiseksi verotuksen oikeudenmukaisuuteen liittyen: Nykyinen varallisuusverohan lähtee siitä, että jos varallisuutta on ja vaikka se tuottaa tappiota vaikka 20 prosenttia vuodessa, niin siitä huolimatta, jos omaisuus on riittävä, niin sinä maksat siitä varallisuudesta etkä pelkästään siitä, mikä on tuotto olemassa. Minun mielestäni se ei ole oikein.

Reijo Paajanen /kok:

Herra puhemies! Täällä on tullut hyviä näkemyksiä tältä puolelta salia ja keskeltä varallisuusverosta ja sen poistamisesta. Vain yrittäjyydellä ja työtä tekemällä tässä maassa voidaan pärjätä, ja suomalainen yrittäjyys potee merkittävästi pääomaresurssien puutetta. Nyt tämä varallisuusvero antaa siihen lisäpotkua. Suomesta siirrellään todellakin ulos koko ajan pääomia. Se vie tätä dynaamisuutta, mitä täällä kaivataan, ja sitä pitää löytyä.

Hallituksen päätös luopua tästä verosta on järkevä, koska vähäisellä verosuunnittelulla jo voidaan varoja siirtää muualle ja verottajan ulottumattomiin. Lisäksi veropohja ei ole ollut aukoton ja vero arvosti varoja täysin epäyhteneväisesti. Vero ei siten vastaa tarkoitustaan. Sen lisäksi veron merkitys on alentunut, eikä se siksikään puolusta paikkaansa verotusjärjestelmässämme, ja niin kuin ed. Jari Koskinen sanoi, seitsemässä maassa enää se on käytössä; se on hyvä huomio. On myös muistettava, että kansainvälisesti Suomen pärjääminen on äärimmäisen tärkeää ja meidän on tähän verokilpailuun vastattava eri muodoissaan. Näen, että varallisuusverosta luopuminen pitää pääomia Suomessa ja tuo siten myös sitä dynaamisuutta, mitä me tarvitsemme.

Tero Rönni /sd:

Puhemies! Erkko, Hartwall, Wahlroos, Langenskiöld, Lesonen, Aura, Seppälä, Seppälä, Toivanen, Etola, Wiklöv, von Rettig, Laine, Niemistö, Siilasmaa, Vidgren, Toivanen, Huber, von Rettig, Laakkonen, Aro — tässä on tämän köyhälistön etupää, ensimmäiset parikymmentä ihmistä, jotka löytyvät tuolta Yleisradion sivuilta, kun lähdetään katsomaan vuoden 2004 varallisuuden mukaan listattua väkeä, ja tässä on tämä ed. Ala-Nissilän veronalennuskuvio, mikä nyt on menossa.

Ensinnä täytyy todeta se, että kyseessä ei ole kolmikantainen vaan kaksikantainen tilanne, jossa hallituksessa pääministeriltä, silloiselta valtiovarainministeriltä Kalliomäeltä ja ilmeisestikin Rkp:n ministeri Enestamilta petti pokka siinä vaiheessa, kun he olivat väkisin runnomassa tupoa kasaan. Kun EK ei ollut halukas lähtemään siihen, niin luvattiin tämäkin. Tämä hallitushan on ensinnäkin luvannut ja toteuttanut sen, että rikkaat ovat tässä maassa saaneet lähes kaiken, mitä he ovat kehdanneet pyytää. Sitä minä ihmettelen, että he eivät kehdanneet pyytää, että kaikilta yli miljoona euroa ansaitsevilta pitää poistaa verot kokonaan. (Välihuuto) — Täytyy sanoa näin, että tätä ei meidän ryhmältämme kysytty eikä sitä sinne tuotu ja se oli todella ministeri Kalliomäeltä anteeksiantamaton teko, minkä hän teki omin päin.

Jos tästä on puhuttu, että tätä SAK kannattaa, niin minulla on muun muassa tässä verojaostosta lausunto, jossa SAK on todennut: "SAK ei kannata varallisuusverolain kumoamista. Suomen kansainvälisesti verrattuna lievä kiinteistöverotus korostaa muiden varallisuuteen kohdistuvien verojen merkitystä. Lisäksi varallisuusvero edistää pääomien tehokasta käyttöä ja tukee taloudellista kasvua. Varallisuusveroa tarvitaan eriytetyssä tuloverojärjestelmässä myös lieventämään ansio- ja pääomatulojen välistä verotuseroa. Varallisuusvero kaventaa progressiivisen ansiotuloverotuksen ja pääomatuloihin kohdistuvan suhteellisen verotuksen eroa. Varallisuusveron poistaminen kasvattaa jo entisestään kasvussa olevia tuloeroja." Tässä oli lausuntoja niille, jotka puhuvat kolmikannasta.

Minun mielestäni tästä olisi voitu myöskin hyvin perääntyä sen takia, että yksi oleellinen osa EK:n jäseniä eli Metsäteollisuus teki selvän pesäeron koko tupojärjestelmään järjestämällä seitsemän viikon sulun viime kesänä ja aiheuttamalla todella ison loven tähän kansantalouteen. Sillä perusteella minusta hallitus olisi voinut ihan hyvin repiä paperit ja ilmoittaa, että tätä ei tarvita, koska koko EK:n porukkakaan ei sitoutunut tähän kokonaisuuteen.

Sitten minä ihmettelen: Päättäkää nyt jo oikein, mikä tässä hommassa on oikea summa, kun jotkut sanovat, ed. Ala-Nissilä muun muassa, että mitättömän pieni tuotto, ja meillekin on sanottu, että pieni tuotto, ja nyt tällä kuitenkin kauheasti ollaan hakemassa dynamiikkaa talouteen. Siis tällä tulee, aivan niin kuin ed. Jari Koskinenkin sanoi, kauheasti dynamiikkaa, tämmöisillä mitättömillä tuloilla! Miettikää nyt, kumpiako ovat, ovatko ne isoja vai pieniä! (Ed. Ala-Nissilä: Varallisuusvero kohdistuu väärään kohtaan!) — Kyllä täytyy ihmetellä näitä perusteluita. Muutenkin ovat olleet ihan täyttä puppua nämä perustelut. Tässä ei ole mitään muuta ollut, kuin että rikkaille halutaan antaa kaikki anteeksi, ei pienintäkään evästä mitään.

Kokoomuslaisetkin huusivat täällä suoraa huutoa, kun puhuttiin kansaneläkkeistä. Silloin oli todella kyse köyhien ihmisten asiasta, ja nyt te olette kyllä hiljaa ja myöntymässä kaikki, että näin pitää toimia. Kun puhutaan näille oikein pikkuköyhille, niin te olette valmiita. (Ed. Sjöblom: 5 euroahan te annoitte kansaneläkeläisille!)

Eilen illalla kun katselin televisiota, jossa käytiin presidenttikeskustelua, niin teidän "työväen presidenttiehdokkaanne" moitti nykyistä presidenttiä siitä, että hän ei ole syleillyt elinkeinoelämää mennen tullen. Me olemme antaneet kaikki anteeksi näille rikkaille ja kumartaneet niitten suhteen. Nyt vielä presidentin pitäisi käydä joka aamu kiillottamassa herrojen saappaatkin ilmeisesti. Sitä ilmeisesti teidän ehdokkaanne toivoo. Kyllä täytyy ihmetellä tätä teidän meininkiänne, eikä voi kyllä myöskään hallitusta paljon tässä kehua, eikä tule minkäänlaista tukea. Olen kyllä täysin ed. Uotilan kanssa samaa mieltä, että roskakoriin koko esitys. Ei ole mitään tekemistä tällä.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jari Koskinen sanoi jo edellä, että sosialidemokraatit eivät juuri osallistu verokeskusteluun. Mutta mitä sitten osallistutaan, niin koko ajan arvostellaan hallituksen esitystä.

Ministeri Heinäluoma voisi myöskin tulla tänne kertomaan, mikä on hallituksen kanta. Kyllä, arvoisa puhemies, (Ed. Virtanen: Tehkää parempia esityksiä!) on aika vaikeaa toimia, kun sosialidemokraattiset edustajat eivät tue tupoa, he eivät tue hallituksen keskeisiä esityksiä täällä. Minusta ei voida toimia niin, että keskeinen hallitusryhmä toimii niin kuin varpusparvi tällaisessa keskeisessä esityksessä. (Eduskunnasta: Otetaan rusinat pullasta!) — Otetaan rusinoita pullasta. — Miten tässä sitten yhteistyötä aiotaan tehdä? Minusta pitäisi nyt olla kuitenkin joku vastuu keskeisellä hallituspuolueella keskeisistä tulopoliittiseen ratkaisuun liittyvistä hallituksen esityksistä.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Rönnin sanoista, koska on ollut aika ihmeellistä, että tähän mennessä punamultahallitus on hyvin vahvasti oikeistolaista politiikkaa myötäillyt ja kaikissa veroratkaisuissa hyvä- ja suurituloisia suosinut pääsääntöisesti. Monesti olenkin ihmetellyt, missä on se sosialidemokraattisen vasemmiston paino, missä alkaa näkyä tämä muutos. Vai onko ed. Rönni niin, että itse asiassa teillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa hallituksen politiikan sisältöön, kun olette suostuneet tällaiseen? Odotan jännityksellä sitä, mitä jatkossa tulee. Toivon, että todella, ed. Rönni, nämä hyvät sanat vahvasti aiheuttavat jotain hallituksen sisäistä arvokeskustelua, että köyhätkin voisivat paremmin.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä ed. Rönni oli liian vaatimaton, kun hän puhui, että tämä oli kaksikantainen sopimus. Kyllä silloin pitää SAK:llekin antaa kunnia, kun se sille kuuluu. Olin itse seuraavana päivänä Ylen Aamuradiossa, ja siellä ensimmäisenä puhujana oli Lauri Ihalainen, joka puolusti tätä varallisuusveron poistoa. Kun minulta kysyttiin siihen kommenttia, lisäsin vaan, että yhdyn edelliseen puhujaan.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilä ei suinkaan ollut oikeassa siinä, kun hän moitti sosialidemokraattista ryhmää siitä, että he eivät puolusta tupoon kuuluvaa esitystä. Kuten täällä on osassa puheenvuoroista oikein tullut esiin, tämä esitys ei ole osa tupoa.

Mutta ed. Ala-Nissilä oli mielestäni erittäinkin oikeassa siinä, minkä ed. Jari Koskinenkin on ottanut esiin, että sosialidemokraattinen ryhmä ei osallistu tässä salissa verokeskusteluun, he eivät puolusta hallituksen esityksiä, he eivät ilmeisesti ryhmänä voi vaikuttaa siihen, mitä hallituksen esitykset ovat, ja he reagoivat siihen tilanteeseen jättäytymällä pois keskustelusta. Tämä on mielestäni erittäin ongelmallista.

Tero  Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sinnemäelle suora vastaus: Näin se on. Meille syötettiin tämä asia Kalliomäen toimesta suoraan ryhmässä. Emme me saaneet siihen mitään sanoa. Se on sillä siisti. Ei siitä ole keskusteltu sen enempää eikä ole puhuttu siitä arvomaailmasta.

Myöskin kuten äsken sanoin ja luin SAK:n kannanoton tähän ja kuten puheenjohtaja Ihalainen pari viikkoa sitten kertoi meidän ryhmällemme, niin kyse ei ole mistään kolmikannasta vaan kaksikannasta. Ja kuten äsken sanoin, valtiovarainministeri ja pääministeri — ja en tiedä, onko sitten Enestam ollut mukana — ovat tällä houkutelleet EK:n mukaan tupoon. Tupostakin voidaan olla montaa mieltä. Tässä maassa on tehty liittokohtaisia ratkaisujakin eivätkä ne ole koskaan kaataneet eivätkä olleet sen kummoisempia. Ainoa, että heikommat liitot siinä vähän jäävät jalkoihin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensittäinkin lähden yhdestä ihmetyksen aiheesta, kun täällä on ihmetelty sitä, jotta joissakin asioissa joku summa, vaikka 70 miljoonaa, on hirveän pieni ja joissakin toisissa asioissa se on hirveän iso, jos vaikka halutaan työmarkkinatukea korottaa. Siihen on yksinkertainen selitys. Kun ed. Rönni käytti puheenvuoron, hän luki pitkän listan nimiä. Näille henkilöille tämä on todella pieni asia. Muutama miljoona niille ihmisille on ihan tyhjänpäiväinen juttu, se ei tunnu missään. Ei näy yhtään, että kasa olisi kasvanut. Mutta köyhille ihmisille, joillekin työmarkkinatukilaisille, euron korotus on jo iso asia. Siinä kai on se mittari sitten, millä näitä mitataan. Minusta meidän kuitenkin täällä eduskunnassa pitäisi yhä edelleen pitää se ajattelu, jotta verotuksen tarkoitus on tasata tuloeroja ja pyrkiä auttamaan niitä, jotka itse omilla avuillaan eivät pysty selviytymään tässä yhteiskunnassa.

Onko tämä tupon osio vai ei? Kyllä selkeästi on noissa kaikissa pöydissä, missä olen ollut kuulemassa, tullut esille se, jotta tässä on kyse kaksikannasta. Siis hallitus ilmeisesti teki semmoisen ratkaisun, ministerit keskuudessaan, ja EK:lle lupasivat tämmöisen jättipotin, onko se 70 miljoonaa vai mikä, mutta kuitenkin jättipotti, se kun kaiken lisäksi menee vielä vuosittain tulevaisuudessa. Miten monta tienpätkää tai rautatietä olisi pantu kuntoon tai monta muuta asiaa? Kyse ei ole vain kertapumpsista vaan jokavuotisesta erästä.

Siinä mielessä olen ed. Rönnin kanssa ihmettelijöiden puolella, jotta kyllä hallituksella siinä kaksikannassakin olisi pitänyt olla mahdollisuus vetää koko juttu pois. Jos paperityönantajat suhtautuivat sillä tavalla, jotta ne olivat kaatamassa tupoa kokonaan, eivät sitoutuneet mihinkään, niin kyllä työnantajaleiri rikkoi sopimusta. Se teki isoa vahinkoa muuten koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Eikö silloin pitänyt katsoa, että sopimus on rikottu, jos kaksikannassa näin on sovittu? Nyt ei pidä enää puhua, jotta kyse on työmarkkinajärjestöjen välisestä sopimuksesta, siis kolmikannasta; se on ihan selkeästi näin. Ihmettelen, miksi tämmöistä yleensä tuodaan, näitä taustoja vasten.

Toinen asia, joka liittyy tähän keskusteluun, jota tässä jotkut ovat heitelleet, on perintövero tai varallisuusvero. Minä olisin ennen laittanut tämän summan perintöveron keventämiseen, puolison ja rintaperillisten perintöveron keventämiseen. (Ed. Sjöblom: Siis verotuksen keventämistä!) — Se on verotuksen keventämistä, ed. Sjöblom, sillä tavalla nimenomaan, että se olisi kohdistunut semmoisiin vähän köyhempiin ihmisiin, niihin, joilla sattuu olemaan omakotitalo, kesämökki, jotka ovat koko ikänsä kovalla työllä tienanneet mutta nyt joutuvat sitten maksamaan kovan perintöveron siitä, kun tämmöinen järjestelmä on olemassa. — Kun kyse on siitä, mihin raha riittää, niin ennen tähän kuin kaikkein rikkaimmille. Minusta se olisi ollut oikeudenmukaisuuskysymys. Sen takia odotan, jotta suurin hallituspuolue keskusta tulee kanssa tähän rintamaan. Vielä tässä on aikaa tätäkin loppukautta, jotta saataisiin sillä puolen edettyä. Mutta tämä joutaa kaataa ja pitääkin kaataa.

Signaali, mikä tästä tulee kansalaisten keskuuteen ja demokratiaan: Sehän ei ole porvareiden ongelma, porvaripuolueen, miten ihmiset äänestävät — sen näkee tilastoista — enemmänkin se on köyhälistön ongelma. Kyllä siinä moni köyhempi ihminen katsoo ja ihmettelee, mitä täällä eduskunnassa ja hallituksen piirissä puuhaillaan, ja jättää äänestämättä, ja porvarit ei kun nauraa vaan. Sehän on parempi, jotta köyhälistö olisi kotona, näin uskon, koska eivät ne porvareita tule äänestämään siitä huolimatta.

Sen takia tämä on valitettava juttu demokratian kannalta, jotta se jakaa tätä kansaa. Se tekee juopaa syvemmäksi, ja toivon mukaan se ei tule niin syväksi, jotta tulee semmoisia isompia juttuja, mitä tuolla joissakin maissa on jo nähty, koska suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on siinä, jotta meillä on pystytty sopimaan asiat, meillä on onnistuttu luomaan semmoinen demokratia, joka on luonut hyvät olosuhteet ihmisille monessa mielessä ja sekä koulutuksellista että muuta tasa-arvoa. Sen takia, jos näitä järkytetään riittävän paljon, sieltä löytyy semmoista henkeä joistakin sopukoista, joka voi tehdä sen, jotta me joudumme lisäämään virkavaltaa, josta täällä kyselytunnilla joku kyseli, että sitä on liian vähän, mutta se on tosiasia. Sen tyyppiseen yhteiskuntaan en minä ainakaan haluaisi tätä suomalaista tämänhetkistä hyvinvointiyhteiskuntaa viedä.

Ihan lopuksi yksi semmoinen viesti. Minä sain Espanjasta puhelun. Eräs sotaveteraani, jolla sattuu olemaan yritystoimintaa Suomessa — maksaa veronsa muuten Suomeen — soitti ja sanoi, että mitä ihmettä te olette tekemässä siellä Suomessa. Hän kävi seuraamaan uutisia. Hän mielellään maksaa ne varallisuusverot, mitkä hänelle tulevat täältä, ihan mielellään, ja sanoi, että laittakaa ne rahat vaikka veteraanikuntoutukseen tai muuhun tällaiseen veteraanityöhön, koska hän näkee paljon paremmin sen hoitavan tämän asian. Hän ei yhtään kadu niitä muutamia satojatuhansia, mitkä hän vuodessa maksaa suomalaisena veronmaksajana.

Minusta tämä oli aika hyvä viesti siitä, jotta eivät kaikki ole niin tunnottomia, ainakaan ne, jotka ovat taistelleet tämän suomalaisen yhteiskunnan puolesta ihan oikeasti, vaan heillä on vielä se ajatus, että he ovat valmiit maksamaan tästä hyvinvoinnista, mitä Suomessa on. Näin tämäkin ihminen, vaikka asuukin talvella kylmemmän ajan Espanjassa sen takia, jotta hänen on terveydellisistä syistä siellä helpompi olla. Sen takia ehdottomasti olen sitä mieltä, niin kuin edellinen puhuja, jotta tämä joutaa roskikseen. Heitetään romukoppaan koko esitys.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun luon katseeni vasemmalle ministeriaitioon, niin ei näy yhtään sosialistiministeriä puolustamassa hallituksen esitystä. Joku häpeän puna saattaa vielä poskilla olla tuolla piparia syödessä, missä lie ovatkin pikkujouluissa, kunhan tänne ehkä sitten ehtivät äänestämään raharikkaitten puolesta, kun torvet soivat.

Täytyy sanoa, että kyllä tämä on suomalaisen sosialidemokraattisen työväenliikkeen häpeän päivä, kun sitä täytyy täältä keskijoukoista oikein ojentaa. Jos ajatellaan verotusta, minäkin kannatan polttoaineverotuksen alentamista, ruuan arvonlisäverotuksen alentamista. Se menee laajaan kansanjoukkoon. Mutta nämä sileäkätiset, joilla on rahaa pinkoissa ja pakoissa, eivät ole ensimmäisiä, jotka tarvitsisivat helpotusta.

Kyllä tämä täytyy sanoa, että kummallista on touhu, mutta kyllä kepu on vaikuttava voima. Kokoomuksen Niinistö, joka eilen sanoi, että hän on pistänyt koko maan kuntoon, ei muistanut sitä sanoa, että on pohjaosat verottanut, mutta muistutetaan seuraavassa tentissä, että sekin totuus löytyy, kuka sen teki. Hän ei saanut tätä aikaan, mutta kyllä kepu saa aikaan talossa ja puutarhassa. Kyllä on meinaan sellainen voima, joka vaikuttaa ja jyrää, oikein suuren rahan talonpoika, joka on tottunut keihään taakse menemään piiloon, kun vaara uhkaa, kyllä sillä on ollut aina aitassa varaa ja nyt on vielä enemmän.

Arvoisa herra puhemies! Köyhää motivoidaan aina sillä, että häneltä viedään toimeentulo. Sanotaan, että pistää juoksemaan, kun viedään viimeiset tukiaiset ja ihmisarvoinen elämä. Mutta kun olet rikas, niin että on aitat täynnä viljaa, niin sanotaan, että se motivoi, kun saat vielä toisen aitan viereen. On tämä kyllä tällaista Elon laskuoppia, ettei tähän pysty kuin ympärivuotinen kepulainen. Täytyy olla todella merkillinen oikeudentunto, että tällaista kehdataan markkinoida.

Toinen porukka, nyt täytyy sanoa pahasti sosialidemokraateista, että täytyy olla melko lailla omantunnon pimentävä sosialisti, joka tällaista menee kehumaan. Ei kai sosialidemokraattinen työväenliike sataa vuotta ole ollut hengissä sen takia, että tekee tällaista veropolitiikkaa ja tällaista puolustaa? (Ed. Rönni: Ei!) Ei siitä voi mitään muuta sanoa.

Sitten, arvoisa herra puhemies, tämä Rkp:läinen sileäkätinen siipi tuolla, eihän se ole koskaan paikalla muuta kuin kielipoliittisia etujaan puolustamassa, mutta Rkp:n hellimä suomenruotsalainen suuri raha taputtaa taas. Tuonne suuntaan jokunen 200—300 metriä, niin sieltä löytyy Konstsamfundetista kaverit, jotka taas ottavat pottia, ja sitten voi ottaa vähän snapseja ja laulaa päälle.

Eli kyllä tätä, arvoisa herra puhemies, en voi hyväksyä missään mielessä. Kyllä tämä on kummallinen tärkeysjärjestys, että lesket voivat odottaa, kun puoliso kuolee, että tehdään ensi kerralla. Mutta nämä sileäkätiset, nämä eivät jouda odottamaan, tällä on kiire.

Kun katsotaan vielä tämän veron tuottoa, arvoisa herra puhemies, 105 miljoonaa euroa vuonna 2002 ja 119 miljoonaa euroa vuonna 2003, 130 miljoonaa euroa 2004. Kasvoi koko ajan, kunnes nyt on tehty muutoksia, niin että arvioidaan, että se olisi 70 miljoonaa euroa, kun ensin on helpotettu ja nyt poistetaan. Ei tällaista poliittisen keskilinjan kulkija voi hyväksyä missään nimessä. Äänestän vastaan.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun muutama vuosi sitten aloitettiin tämän yritysverouudistuksen tekeminen, missä osinkotulot tulivat verolle, kuten EU-säädökset edellyttivät, samalla alennettiin yritysveroa. Tuo yritysverouudistus kokonaisuudessaan helpotti yritysten joukosta noin 90 prosentin verotusta. Silloin siinä yhteydessä todettiin, että suuret perheyritykset eivät välttämättä päässeet tuosta yritysveron kevennyksestä osallisiksi ja kansantalouden ja työllisyyden kannalta tämmöiset yritykset ovat erittäin merkittäviä. Nyt tällä varallisuusveron poistolla käynnistetty yritysverouudistus saatetaan loppuun ja se tukee yrittäjyyden ja suomalaisen omistajuuden vahvistumista ja sitä kautta työllisyyttä.

Täällä on keskusteltu siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. On täysin oikein, että tuottoja ja tuloja verotetaan. Jos saat työtuloja, maksat veroa. Jos saat pääomatuloja, maksat veroa. Jos nostaa yrityksestä osinkotuloja, maksaa veroa. Se on ihan oikein. Kun viitataan siihen, että tässä olisi nyt joku porsaanreikä syntymässä, niin eihän tässä olla valtion verotuloja kenellekään jakamassa. Ainoastaan lopetetaan semmoinen omistamiseen liittyvä sakottaminen, millä on pitkä ideologinen perinne olemassa.

Arvoisa puhemies! Ihan muutamia kommentteja. Täällä on monessa puheenvuorossa peräänkuulutettu sosialidemokraattien osallistumista verokeskusteluun, mikä on ihan oikeutettu vaatimus, ja ovathan täällä muutamat sosialidemokraatit jo osallistuneetkin. Tosin se ei ole ollut kovin hallitusta tukevaa. Esimerkiksi ed. Rönni lateli melkoiset madonluvut omille ministereilleen. Ihmettelen ed. Rönnin väittämää, että sosialidemokraatit eivät pystyisi vaikuttamaan veroratkaisuihin, koska ed. Rönnin moittima ja itseni arvostama ministeri Kalliomäki, joka tämän asian valmisteli, on sosialidemokraatti ja myös nykyinen valtiovarainministeri on sosialidemokraatti. (Ed. Soini: Sehän tässä ihmeellistä onkin!)

Sitten ed. Jari Koskinen piti hyvin kattavan puheenvuoron. Ainoa puute siinä puheenvuorossa oli se, että ed. Koskinen sortui jossittelemaan, mitä olisi mahdollisesti tässä salissa tapahtunut, jos valtiovarainministerinä Niinistö jo olisi esittänyt varallisuusveron poistamista. Se on aivan turhaa jossittelua, koska Niinistö ei esittänyt, ei edes valmistellut ja, kuten täällä on sanottu, tuskin edes unta rohkeni nähdä. Toiset puhuvat, toiset toimivat.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kun puheenvuoroissa on tullut esille se, että yritysverouudistus on jäänyt kesken ja tavallaan varallisuusveron poiston kautta nyt täydennetään yritysverouudistusta, niin täytyy muistaa, että aika paljon on työnantajien eteen kuitenkin tehty. Viime kaudella kansaneläkemaksua alennettiin miljardeilla markoilla, jos muistan oikein, ja nyt tällä kaudella on sairausvakuutuksen rahoitusuudistus tehty niin, että työnantajat eivät maksa sairausvakuutuskassaan, ja tätä varallisuusveron poistoakin on perusteltu sillä, että tällä on työllisyysvaikutuksia. Suoranaisia työllisyysvaikutuksia en kyllä näe. Olen koko aika tämän nähnyt niin, että tämä on ollut tupon syöttinä, jotta tulopoliittinen sopimus on ylipäätänsä syntynyt.

Jos vielä katsoo tämän päivän listaa, me käsittelemme 5) ja 6) kohdassa erittäin merkittäviä asioita. Siellä on esimerkiksi tämä työvoimapalvelulaki, jossa on korotettu palkkatuki, ja siinä esimerkiksi työ- ja tasa-arvovaliokunta esitti, että työssäoloehto tulisi koko ajalta. Se olisi maksanut noin 10 miljoonaa euroa veronmaksajille. Samaten toimeentulotukilaissa, jos tämä 7 prosentin asumiskulujen omavastuu olisi poistunut vuoden alusta, sen kustannusvaikutus olisi ollut 46 miljoonaa euroa. Eli varallisuusveron kohdalla kyllä voidaan poistaa 70 miljoonaa euroa, mikä tekee joka tapauksessa aukon meidän budjetteihimme. Mutta näille kaikkein köyhimmille olisi voitu antaa 56 miljoonaa euroa ja sitä kautta tasoittaa tuloeroja.

Meillä on käynyt niin, että viimeisten kahdeksan vuoden aikana toimeentulotukiköyhyys on lisääntynyt. Veli-Matti Ritakallio, joka on erittäin arvostettu tutkija, on esittänyt sen, että meillä köyhyysraja on Suomessa noin 600 euroa. Eurooppalainen yksinäisen henkilön köyhyysraja on 750 euroa kuukaudessa, eli me olemme siitä köyhyysrajasta 150 euroa jäljessä. En ymmärrä myöskään sitä keskustelua, että me keskustelemme siitä, että seuraava on perintövero, jonka pitäisi poistua.

Kyllä kai meidän pitää lähestyä sitä ongelmaa niin, että työmarkkinatuesta maksetaan veroa. Työmarkkinatuki on vähän yli 500 euroa kuukaudessa, veron jälkeen vähän yli 400 euroa. Sitä kautta me teemme toimeentulotukiasiakkaita, koska työmarkkinatuesta maksetaan veroa. Näitten pienten etuuksien (Puhemies koputtaa) kohdalla, joista maksetaan veroa, on se suurin ongelma, ja sen takia en voi hyväksyä, että varallisuusvero poistetaan. Tänne on nyt onneksi tullut joku muu sosialidemokraattien edustaja, joka ehkä voi tätä puolustaa, mutta henkilökohtaisesti en voi.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että lakialoitteeni saa tällaisen lopputuloksen. Täällä on puhuttu veronmaksajista. Vuonna 2002 varallisuusveroa maksoi 36 447 henkilöä, joista vähän yli 10 000 oli palkansaajia. Kaikki väestöryhmät ovat kyllä edustettuina siinä maksujoukossa.

Varallisuusvero on vanhentunut. Oecd-maissa tätä ei ole enää kuin seitsemässä maassa, ja siitä joukosta poistuu vuoden 2007 jälkeen Norjakin, joka kerää varallisuusveroa. Varallisuusvero kohdistuu samalla tavalla tuottavaan ja tuottamattomaan omaisuuteen. Kaikilla varallisuusverovelvollisilla ei kuitenkaan ole niitä korkeita tuloja. Varallisuusveron ja tuloveron yhteismäärän kattosäännöstä huolimatta vähätuottoisiin osakkeisiin kohdistuu tuloveron ja varallisuusveron yhteismäärä aika rankasti. Monenkertaisen verotuksen purkamiseksi tämä uudistus on ihan välttämätön. Tämän veron poisto tuo kannustavuutta yrittäjyyteen, ja perheyrityksille tämä on erittäin tärkeä lakimuutos.

Viialainen oli tänään talousvaliokunnassa, ja kun hänen kanssaan keskustelin asiasta, miten hän suhtautuu asiaan, hänellä oli hyvin selkeä näkemys, että kotimainen pääoma on parempi kuin ulkomainen pääoma. (Ed. Valpas: Viialaisella on aina selkeät näkemykset!) Hänellä oli hyvin selkeä näkemys tästä asiasta. (Ed. Valpas: Kokoomuksella on aina ollut!) Täytyy sanoa, että minusta se oli hyvin rehellinen mielipide.

Kun täällä sivuttiin perintö- ja lahjaveroasiaa, niin kyllä se on verolaki, joka kaipaa selvästi uudistusta. Sinne on selvästi jäänyt pahoja aukkoja ja ongelmia, kun ajan saatossa on niitä muutoksia tapahtunut, jotka eivät ole huomioineet kokonaisuudessaan sitä veroa.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä aikanaan käsitteli tätä asiaa, ja olemme tämän esityksen hylkäämisen kannalla eli emme kannata varallisuusverosta luopumista.

Kysymys liittyy oikeastaan hallituksen veropolitiikan kokonaisuuteen. Tämä hallitus erittäin monissa eri kohdissa ei ole pitänyt huolta veropohjasta sillä tavalla kuin olisi pitänyt. Suomi on väestörakenteeltaan kaikkein nopeimmin vanheneva Euroopan maa. Paineet parantaa ja korjata nykyisten hyvinvointipalvelujen, hyvinvointiyhteiskunnan, epäkohtia, joita on täällä runsaasti, ovat jo olemassa, ja sen lisäksi huoltosuhteen huonontuessa meidän on varauduttava siihen, että paineet julkisia menoja kohtaan tulevat entisestään kasvamaan. On tältä hallitukselta vastuutonta politiikkaa tehdä sillä volyymilla veronalennuksia kuin kokonaisuudessaan on tehty. Sen lisäksi tämä varallisuusveron poistaminen kyllä kasvattaa tuloeroja. Tämä ei ole hyvä asia. Hallituksen tekemät tuloveronalennukset ovat selkeästi kohdistuneet suurituloisiin, suurituloiset ovat saaneet sieltä suuremmat veronalennukset, ja tämä sitten ikään kuin kruunataan tällä varallisuusveron poistamisella.

En tiedä, onko varallisuusvero mikään maailman ihanin vero, mutta en myöskään näe mitään erityistä estettä, ettei meillä tällaista veromuotoa myös voisi olla. Se on tuottanut viime vuosina kasvavan määrän, ja vaikka siihen onkin nyt tehty huojennus, niin se tulisi olemassa ollessaan tästä eteenpäin tuottamaan vuosittain tuoton, jota tuottoa voitaisiin käyttää kohteisiin, jotka tarpeellisiksi nähdään.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ed. Ala-Nissilä muun muassa on tässä yhteydessä puhunut dynaamisista vaikutuksista. Toivoisin itse, että eduskuntakeskustelussa, kun käytetään termiä "dynaamiset vaikutukset", ehkä voitaisiin hieman laittaa jäitä hattuun. Tämänkään esityksen yhteydessä ei ole esitetty minkäänlaisia todellisia perusteita, lukuja tai arvioita siitä, mitkä ovat ne dynaamiset vaikutukset tästä esityksestä. Täällä vallitsee sellainen kulttuuri, että hatusta voi repiä jotain ja sanoa, että dynaamisia vaikutuksia on, mutta tätä ei juurikaan millään tavalla tarvitse perustella.

Tämä on mielestäni valitettavaa eikä itse asiassa varsinaisesti ole yksittäisten kansanedustajien kontolla, vaan ongelma on mielestäni kokonaisuudessaan se, millä tavalla meillä veroesityksiä valmistellaan. Veroesitykset ovat lyhyitä ja lakonisia, ja se arviointityö ja se pohjatyö, mikä niitä varten tehdään, on kaiken kaikkiaan aivan liian niukkaa. Tämä koskee vaikkapa tuloveroasteikkoja yhtä hyvin kuin tätä esitystä. Mutta kun Suomessa kuitenkin jonkin verran kansantaloustieteilijät näitä asioita selvittävät ja tutkivat, niin tätä keskustelua seuraamalla voi huomata sen, että hyvin iso osa niistä väitteistä, joita tässä salissa heitetään dynaamisista vaikutuksista, on itse asiassa vailla minkäänlaista todistuspohjaa.

Arvoisa puhemies! Sitten siihen ongelmaan, joka sekin koskee muita asioita kuin pelkästään tätä esitystä. On mielestäni tänä syksynä ollut erittäin surkea se tosiasia, että toiseksi suurimmasta hallituspuolueesta, jolla on ollut valtiovarainministerin salkku koko tämän hallituskauden ajan, ei löydy puolustajia hallituksen esitykselle. Tämä oli esimerkiksi tätä matalapalkkatukea käsiteltäessä tosiasia. Täällä ovat nyt käyttäneet puheenvuoron useat sellaiset sosialidemokraatit, jotka vastustavat tätä käsittelyssä olevaa esitystä, mutta puolustajia tälle esitykselle ei ole löytynyt. Ei mielestäni ole hyvää eduskuntakeskustelua sellainen, että toinen keskeisistä hallituspuolueista loistaa poissaolollaan salikeskustelusta silloin, jos käsittelyssä oleville ehdotuksille, joita kuitenkin heidän eduskuntaryhmänsä tukee, perusteluita ja puolustajia ei löydy, vaan vaikeat asiat ratkaistaan sillä, että ei olla läsnä keskustelussa. Tänään tietenkin asia on ehkä hieman erilainen, koska sosialidemokraattisella ryhmällä on ilmeisesti karaokeilta eli tänään heillä on perustelu, mutta kaikkina näinä veroesitysiltoina kai relevanttia perustelua ei kuitenkaan ole ollut.

Arvoisa puhemies! Ryhmämme tulee siis äänestämään tämän esityksen hylkäämisen puolesta.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sinnemäki on siinä oikeassa, että tämä käsitteillä oleva esitys liittyy veropolitiikan kokonaisuuteen, mutta taas väite siitä, että hallitus ei pitäisi huolta veropohjasta, on ehkä suoraan sanoen perusteeton. Esimerkiksi koko ajan, kun veronhuojennuksia on tehty, verotulot ovat kasvaneet. Valtiontalous on tänä vuonna ylijäämäinen — taitaa olla yli 3 miljardia ennuste — ja sillä vähennetään valtionvelkaa ja sillä tavoin juuri vahvistetaan kansantalouden varautumista ikääntymiseen ja huoltosuhteen heikkenemiseen.

Dynaamisia vaikutuksia ei voi laskea etukäteen, ja niin kuin ed. Sinnemäki varmaan tietää, niitä ei myöskään voi tarkkaan ottaa silloin huomioon budjettia valmisteltaessa. Siinä olen samaa mieltä, että totta kai huojennettu veroeuro ei kokonaisuutena palaa. Mutta kukapa esittäisi sen mallin, kuinka paljon ne dynaamiset vaikutukset loppujen lopuksi ovat?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilä on esittänyt sellaisiakin näkemyksiä, että tämä tulee takaisin varmaan yli sataprosenttisena ainakin. Siinä mielessä ed. Tiilikaisen puheenvuoro varmaan oli asiallisemmasta päästä. Tämän hallituksen aikana mielestäni huolenpito veropohjasta on epäonnistunut esimerkiksi siinä kohdassa, että kun hallitusohjelmaan kirjattiin sekä menolisäysten että veronalennusten määrä, niin veronalennusten suhteen tehtiin puolivälin tarkastelu ja päätettiin hyvin mittavista jatkoveronalennuksista, mutta tässä yhteydessä ei millään tavalla tarkasteltu sitä, mitä tarpeita menopuolella esiintyy. Tässä mielestäni esimerkiksi tasapaino oli arvioitu väärin.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Viime eduskuntavaalien edellä käytiin keskustelua siitä, miten eri puolueet suhtautuvat hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseen ja mitkä ovat niiden veropoliittiset tavoitteet. Selvä oli kokoomuksen linja: vaalien edellä lupasivat veronalennuksia. Sen sijaan sosialidemokraattien ja keskustan osalta keskeistä oli hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaaminen, ei painotettu veronalennuksia. Minusta kuvaavaa on se, että silloinen keskustapuolueen eduskuntavaaliehdokas, nykyinen ministeri Seppo Kääriäinen esimerkiksi pelotteli tällä hyvinvointivaltion rahoituspohjan romuttamisella niin, että jos kokoomus pääsee hallitukseen veronalennusohjelmineen, alkaa valtava veronalennus-show.

Nythän se show on käynnissä. Keskusta hyväksyy oleellisesti suurempia veronalennuksia kuin kokoomuksen linjaukset vaalien edellä edellyttivät. (Ed. Elo: Onko se kansan etujen vastaista?) — Sitähän se on. Sillähän vaarannetaan nimenomaan hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaaminen, siihenhän se johtaa. (Ed. Elo: Mutta on 3 miljardia ylijäämää!) — Se ei johdu ollenkaan siitä. Siellä on monta muuta tekijää: Tuloutetaan tähän ylijäämään kassaylijäämää, myydään valtionyhtiöitä enemmän kuin on suunniteltu. Siitähän se johtuu. (Ed. Elo: Mistä tekijöistä?) — Nämä olivat niitä tekijöitä, mistä se pääasiassa johtui, eikä ollenkaan siitä verotulokertymästä.

Mutta joka tapauksessa näillä verojen alennuksilla vaarannetaan hyvinvointivaltion rahoituspohja. Sitähän kuvastaa se, että kuntien valtionosuusjärjestelmässä ei kyetä osoittamaan lisää rahoitusta kuntien palvelujen turvaamiseen. Kunnat korottavat veroprosenttiaan, entistä useammat, joka vuosi. Minusta se on selvä osoitus siitä ja kuvaa selvästi sen kehityssuunnan, mihinkä ollaan menossa.

On ymmärrettävää tosin se, että sosialidemokraattien edustajat pyrkivät omaatuntoaan lohdutellakseen väittämään sitä, että tämä on jollakin tavalla tulopoliittisen ratkaisun osa. (Ed. Elo: Kuka väittää toista?) — Minä väitän toista. Hallituksen esityksen perusteluissa ei sanaakaan viitata siihen, että tämä olisi osa tulopoliittisen ratkaisun sopimista. (Ed. Elo: Mutta puhuja tietää taustan!) Ei sanallakaan viitata. — Sen sijaan minä kerron, missä viitataan: tuloveroasteikkolaissa. Siellä kerrotaan se asia: "Liittyen tulopoliittisesta sopimuksesta 29 päivänä marraskuuta 2004 saavutettuun neuvottelutulokseen" — ja sittemmin syntyneeseen tulopoliittiseen sopimukseen — "hallitus on kannanotossaan 30 päivänä marraskuuta 2004 ilmoittanut keventävänsä työtulojen verotusta yhteensä 1 700 miljoonalla eurolla - -." Täällä kerrotaan se. Tosin täällä kerrotaan samalla — hallitus on siinä mielessä ollut rehellinen — tämän tuloveroasteikkolain antamisen yhteydessä muun muassa se, että tuloveroasteikon neljättä marginaaliveroprosenttia alennettaisiin puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin hallitus on edellä mainitussa ilmoituksessa esittänyt. Tämäkin ylimääräinen alennushan menee nimenomaan suurituloisten hyväksi. Mutta tässä esityksessä on nimenomaan kerrottu se tosiasia, tuloveroasteikkolain yhteydessä.

Mutta tämän nyt käsittelyssä olevan varallisuusveron poistamislain yhteydessä tupoon ei edes viitata, koska hallitus ei ole halunnut sellaista propagandaa tehdä, mutta nyt valiokunnan mietinnössä sen sijaan lohdutellaan nimenomaan näiden omaatuntoa sillä, että se olisi jollakin tavalla ollut esillä tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä.

Verojaostossa asiantuntijoita kuullessa selvästi kävi ilmi, että mitään tekemistä tällä ratkaisulla ei ole tulopoliittisen sopimuksen kanssa vaan se on hallituksen yksinomainen linjaus ja tahdonilmaus. (Ed. Elo: Olivatko ne asiantuntijat olleet neuvottelemassa?) — Olivat asiantuntijat, jotka ovat olleet paikalla, kun näitä ratkaisuja on tehty. (Ed. Elo: Mutta ei neuvottelemassa!) — Neuvottelemassa, ja tietävät sen. — Ymmärrän toki sen, että kirjataan valiokunnan mietintöön sellaisia lohdutuspykäliä, koska ymmärrän todella sen, että osa sosialidemokraattisen ryhmän jäsenistä on todella sillä kannalla, että tämä on väärää politiikkaa, mitä ryhmä harrastaa, ja niinhän se on.

Esitystä on perusteltu muun muassa veropohjan aukollisuudella, sillä että sitä voidaan kiertää. Ei se, että veroja voidaan kiertää, edellytä sitä, että luovutaan kokonaan. Päinvastoin pitäisi tilkitä niitä aukkoja, mutta tässähän on käytännössä sama linja, mikä oli osinkojen ulkomaille maksamista koskevan lain yhteydessä. Kun osinkoja ulkomaille maksaneet yritykset eivät noudattaneet voimassa olevaa lakia eivätkä pidättäneet veroja, niin kuin olisi pitänyt, niin muutettiin lakia vastaamaan sitä käytäntöä. Tehtiin harmaalle rahalle tilaa ja aukkoa entistä enemmän. Tässähän on samasta kysymys, että pitäisi tilkitä niitä aukkoja eikä poistaa veroa kokonaan.

Tuposopimuksen osalta tuli jo todettua se, että tällä esityksellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Kysymys on tässä siitä, että kun aikaisemmin tälle vuodelle varallisuusveroasteikkoa muutettiin ja verottoman omaisuuden alarajaa nostettiin 250 000 euroon, silloin madallettiin jo osa tuosta verotuotosta. Mutta täällä on aikaisemmin todettu se, että vuodelta 2004 tuotto oli noin 130 miljoonaa euroa ja sen maksajia oli noin runsaat 36 000 veronmaksajaa eli kohtalaisen pieni joukko yhteiskunnan ökyrikkaita, joille tämä alennus nyt työnnetään. Näinhän se on, eikä siitä pääse yli eikä ympäri. Se on selvää faktaa. (Ed. Elo: Mitä ed. Polvi sanoo osinkotulojen verotuksesta?) Nyt kun muutettiin näitä perusteita tälle vuodelle, niin joukko on oleellisesti pienempi. Kun jo edellisenä vuonna noin 2 700 veronmaksajaa oli niitä, jotka maksoivat puolet siitä verosta, niin käytännössähän se on muutaman tuhannen ökyrikkaan etu, mitä tässä nyt ajetaan. Sen takia minä ymmärrän hyvin, että niiden sosialidemokraattien, joilla on vielä oikeudentuntoa jäljellä, on vaikea olla tukemassa tätä. (Ed. Pulliainen: Onko sellaisia olemassa?) — Harvassa niitä näyttää olevan, kun tätä porukkaa kuuntelee. (Ed. Elo: Niitähän on koko ryhmä!) — Harvemmassa näyttää olevan. — Tämä on oikeastaan räikein esimerkki siitä, miten tuloeroja kasvatetaan ja eriarvoisuutta lisätään. Samanaikaisesti kuntien rahoituspohja romutetaan, vaarannetaan kansalaisten peruspalvelujen saatavuus. Se on se linja, mitä näköjään sosialidemokraatit erityisesti nyt keskustan vetämänä ajavat.

Vasemmistoliitto on yksiselitteisesti tämän esityksen hylkäämisen kannalla.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Polvi, joka on hyvä asiantuntija veroasioissa, kyllä käytti totuutta varsin säästellen. Ensinnäkään hänellä ei ollut mitään todellista tietoa siitä, mitä tulopoliittisissa neuvotteluissa sovittiin. Nimittäin tosiasia on se, että lukeepa näissä hallituksen esityksissä mitä tahansa, se oli tietyllä tavalla osa tulopoliittista ratkaisua.

Toinen asia, ed. Polvi: Osinkoverotus tuo kolminkertaisen määrän verotuloja ensi vuonna valtiolle verrattuna varallisuusveroon, joten kyllä ökyrikkaatkin veroja maksavat. En minä halua erityisesti puolustella. En usko, että sosialidemokraattinen puolue tai ay-liike oli vaatimassa varallisuusveron poistoa, mutta se oli meidän mielestämme ratkaisu, joka piti tässä yhteydessä tehdä, jotta saatiin tulopoliittinen ratkaisu aikaan.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Polvelle, että nyt, kun varallisuusvero poistuu ja te muistatte hyvin osinkotulojen verotuksen muutoksen eli kolminkertaistetaan osinkotulojen verotus, niin siinä mielessä valtio saa 380 miljoonaa euroa enemmän vuodessa rahaa kuin aikaisemmin varallisuusveron kautta.

Ed. Polvi, teidän ei tarvitse olla ollenkaan huolestunut varallisuusveron poistamisesta. Meidän kannaltamme on kaikkein tärkeintä se, että pääomat säilyvät Suomessa. Pääomalla ei ole kotia. Pääoma kulkee yli kansallisten rajojen. Siinä mielessä, jos halutaan työllisyyttä turvata ja investointeja, kun investoinnit karkaavat meillä nytkin ulkomaille — niin kuin te hyvin tiedätte, että ulkomaille investoidaan 80 miljardia ja 30 miljardia Suomeen, 15 suurinta firmaa — niin kai te hyvin ymmärrätte, että hallitus on kerrankin tehnyt oikean ratkaisun, kun poistaa varallisuusveron. Kun se varallisuus on hankittu, (Puhemies koputtaa) niin siitä on vero maksettu jo silloin, (Puhemies: Minuutti!) kun sitä hankittiin.

Iivo Polvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Elon puheenvuoroon totean pelkästään sen, että tuloveroasteikkolain yhteydessä hallitus selvästi kertoo sen, että siitä on sovittu kolmikannassa. Totta kai, jos niin olisi, varallisuusveron osalta niin merkittävä tieto annettaisiin ilman muuta, mutta koska niin ei ollut, ei sitä ole voitu antaakaan. Siltä osin myönnän, että hallitus on ollut harvinaisen rehellinen, kun on jättänyt sen kertomatta.

Ed. Kuosmasen puheenvuoron osalta totean pelkästään sen, että minusta on kohtuullista, että tällä hetkellä edes osinkotuloista verotetaan niiden saajia. Tähän astihan ne todellisuudessa ovat olleet verottomia. On kai nyt kohtuutonta, että pienestä eläkkeestä maksetaan joku parinkymmenen prosentin vero, mutta suurista osaketuloista ei. Kyllä kai nyt jonkunlainen kohtuus pitää olla näissä keskenään. (Puhemies: Minuutti!) Ne dynaamiset vaikutukset, mihin täällä eri yhteyksissä viitataan, ovat täyttä höpöä. Mitään (Puhemies: Minuutti on kulunut!) selvää osoitusta siitä, että tällä olisi vaikutuksia, ei ole.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun nyt sain tämän vastauspuheenvuoron, totean ed. Mikko Elolle, että ehkä on niin, että jotkut sosialidemokraatit todellakin uskovat siihen, että tämä esitys olisi osa tulopoliittista ratkaisua, mutta näin ei ole. Se on tullut asiantuntijakuulemisessa aivan selväksi, että tulopoliittinen ratkaisu syntyi ilman varallisuusveron poistamista ja päätös tehtiin hallituksen toimesta sen jälkeen. Eli jos haluaa tätä esitystä puolustaa, on parempi puolustaa sitä sellaisenaan ja olla kytkemättä sitä tulopoliittiseen ratkaisuun.

Mitä tulee sitten osinkoverotukseen, niin siinä yhteydessä, kun osinkoverotuksesta päätettiin, laskettiin yhteisöveroa ja sen kokonaispaketin hinta oli veron saajan näkökulmasta negatiivinen. Arvelan työryhmän esityksessä, jossa varallisuusveron poisto oli, (Puhemies koputtaa) myös osinkoverotuksen osalta osinkoja verotettiin huomattavasti enemmän kuin nyt tehdään.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Puutun tässä hallituksen esityksessä 144 vain yhteen ainoaan kohtaan, ja se on perintö- ja lahjaverolain muuttamispykälä 55, josta haluaisin käydä vähän syvällisempää keskustelua.

Hallitus vähentää tällä kaudella ansiotulojen verotusta keskimäärin vajaat 3 miljardia euroa, ja tämä summa, mistä me puhumme, on huomattavasti paljon vähemmän. Budjettikirjan sivulla 37 katsotaan, että varallisuusverosta luopumisen arvioidaan vähentävän momentin verotuottoa noin 70 miljoonaa euroa, ja kuitenkin hallitus vähentää ansiotulojen verotusta vajaat 3 miljardia euroa. Summat ovat varsin erikokoisia.

Haluaisin puhua 55 §:stä perintö- ja lahjaverolaissa, jota tuntuu ainakin keskustapuolueen olevan vaikea ymmärtää. Nimittäin yritys- ja maatilaverotus perintötilanteessa on edullisemmin verotettua kuin metsätilaomaisuus. Monet tietenkin katsovat, että metsätilat ovat vain sijoitustoimintaa, mutta näin ei suinkaan ole. Metsätiloja on 400 000 ja metsänomistajia on Suomessa noin 900 000.

Kuten tiedämme, mitä korkeampi metsänomistajien keski-ikä on, sitä vähemmän siellä metsässä on myös tapahtumia, ja tämä aiheuttaa sen, että puu ei liiku. Tällä hetkellä metsätilanomistajien keski-ikä on 59 vuotta, ja se pitäisi saada nyt pysymään samana tai nuorentumaan, että puukauppa ei hyydy. On nyt jo arvioitu, että keski-iän nousu hidastaa puukauppaa noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Emme saa myöskään unohtaa, että metsäsektori tuottaa noin 8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos muistamme, kuinka paljon Suomen terveydenhuolto on prosentteina bruttokansantuotteesta, niin se on vähemmän kuin metsäsektori tuottaa.

Nyt, kun puu ei liiku ja puun hinta nousee, tapahtuu niin, että sitä Suomessa tuotettua puuta ei tule. Jokainen puu, joka kaadetaan Suomessa, tuo tuloa Suomeen. Tällä hetkellä sitten, jos ei sahoille tule puuta, niin puuta tuodaan Venäjältä ja silloin tietenkin raha liikkuu Venäjälle. Eli juuri niin kuin ed. Kuosmanen sanoi, ei tule investointeja kotimaahan ja raha liikkuu täältä ulos.

Suomessa siirtyy aivan liian vähän metsätiloja omistajalta toiselle sukupolvenvaihdoksessa, ja niitä on noin 8 000, kun odotusarvo on, että 14 000:n pitäisi vaihtaa omistajaa vuosittain. Meidän pitäisi myös huomioida se, että perintö- ja lahjaveroa metsäpuolelta kertyy noin 55 miljoonaa euroa arviolta. Sitten kun tätä puukauppaa ei käydä, niin työllisyys myös heikkenee. 700 mottia puuta takaa yhden työpaikan metsäsektorilla. Voitte vain kuvitella, kun sahojen lakkautuksista ilmoitellaan jatkuvasti lehdissä, kuinka paljon työttömyyttä se lisää.

Uskon, toisin kuin tietyt talousgurut, että edelleenkin Suomessa tarvitaan metsäteollisuutta ja raskasta metalliteollisuutta. Me tarvitsemme rahaa tämän hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, ja jos eivät elinkeinoelämän rattaat pysy pyörimässä, ei myöskään kerry valtion kassaan varallisuutta, josta voimme jakaa sitä hyvinvointia. Olen pahoillani, että tähän hallituksen esitykseen ei voitu lisätä, että perintö- ja lahjaverolakia muutettaisiin niin, että siellä olisivat yritykset, maatilat ja metsätilat tasa-arvoisessa tilanteessa perintö- ja lahjaverotuksen kohdalla.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessa meidän verojärjestelmämme on kokenut melkoisen myllerryksen viimeisten 15 vuoden aikana ja muutokset ovat olleet välttämättömiä. Niillä Suomesta on tehty selvästi kilpailukykyisempää kansakuntaa.

Kaikkein tärkein näistä muutoksista on ollut se, kun meillä on tuloverojärjestelmää muutettu siten, että tuloveron pohjaa on olennaisesti laajennettu, niin että tulot ovat kattavasti verotuksen piirissä, mutta samalla on myöskin tuloverokantaa alennettu. Kaikesta huolimatta tuloverokanta on edelleen niin korkea, että se haittaa työllistämistä, ja tässä suhteessa tuloverotuksen keventämispolitiikkaa on syytä jatkaa, jotta meillä saadaan kunnolla toimiva verojärjestelmä.

Meillä myöskin vuonna 1993 siirryttiin pääomaverojärjestelmään, ja tuo muutos oli täysin välttämätön siitä syystä, että joudumme kilpailemaan pääomista ja se edellyttää sitä, että pääomien tulojen verotus on kohtuullisella tasolla. Tällä tavalla on pidetty huolta siitä, että kansainvälistyvät suomalaiset yritykset ovat näyttäneet Suomessa voittoa eivätkä ole siirtäneet tuota voittoa muissa maissa verotettavaksi.

Merkittävää oli myöskin 90-luvun alkupuolella siirtyminen kiinteistöveroon, joka meiltä kokonaisuudessaan puuttui, joka on kansainvälisesti toimiva verojärjestelmä. Voi sanoa, että siinä ainakin veron tuotto on aina turvattu, ellei mennä semmoiselle tasolle kuten Ruotsissa, jossa voi sanoa, että omakotitalon omistaminen on suorastaan melkein jo kirous. Ruotsissa tällä hetkellä joudutaankin kiinteistöveron tasoa alentamaan.

Neljäs merkittävä veromuutos on ollut arvonlisäverojärjestelmään siirtyminen vuonna 1995, ja tältä osin tietysti joudumme noudattamaan EU-direktiivejä.

Kaksi veromuotoa on jäljellä, jotka merkittävästi tarvitsevat muutoksia. Toinen niistä on varallisuusvero ja toinen on perintövero.

Perintöveron osalta täytyy sanoa, että meillä on kolme veroluokkaa ja varsinkin toisen ja kolmannen veroluokan verotaso on huomattavan korkea. Tältä osin muutoksia välttämättä tarvitaan. Vaikka muutoksia on tehty edellisen hallituksen aikana ja tämänkin hallituksen aikana sukupolvenvaihdostilanteissa, ne muutokset eivät ole riittäviä, jotta voitaisiin pitää huolta siitä, että kun merkittävä sukupolvenvaihdosbuumi, -aalto, on tulossa, tuossa tilanteessa meillä löytyy todellakin jatkajia suomalaisille yrityksille ja miksei myöskin maatiloille.

Varallisuusveron osalta tehdään nyt onneksi ratkaisu, joka noudattaa pitkälti kansainvälisiä linjauksia. Kuten täällä on jo aikaisemmin todettu, varallisuusvero on kansainvälisesti varsin harvinainen veromuoto. Vielä 50 vuotta sitten, 30 vuotta sitten se oli suhteellisen yleinen useimmissa maissa, mutta tänä päivänä useampi ja useampi maa on poistanut varallisuusveron käytöstä, ja siitä syystä meilläkin on ollut syytä tulla samaan lopputulemaan. Verohan on käytössä enää vain seitsemässä teollistuneessa maassa.

Mielenkiintoista on myöskin se, että nykyinen varallisuusverojärjestelmä ei ole kovinkaan toimiva. Meillä on varsin saman tyyppinen varallisuusvero, joka on käytössä Saksan liittotasavallassa. Saksan liittotasavallassa Suomen perustuslakivaliokuntaa vastaava perustuslakituomioistuin katsoi, että Saksan varallisuusvero on perustuslain vastainen ja nimenomaan siitä syystä, että esimerkiksi talletuksia ei verotettu lainkaan varallisuusverotuksessa. Se kohdistui hyvin valikoivasti omaisuuteen, ja katsottiin, että se ei ole tasapuolinen, ei yhdenvertainen, ja siitä syystä sellaista veromuotoa ei voinut säilyttää. Saksa on siis poistamassa varallisuusveron.

Mikä on meidänkin kannaltamme olennaista, jos katsomme tilannetta, on se, että käytännössä varallisuusvero kohdistuu noin 75-prosenttisesti kiinteistöihin ja asunto-osakkeisiin. Jos katsomme sitten, mikä on tilanne kiinteistöjen ja asunto-osakkeitten osalta, niin totuushan on se, että näihin omistuslajeihin kohdistuu tällä hetkellä kiinteistövero. Voidaan kysyä, mitä järkeä on järjestelmässä, jossa on varallisuusvero, joka kohdistuu omistamiseen, ja kiinteistövero, joka myöskin kohdistuu omistamiseen. Selkeää kahdenkertaista verotusta. Tietysti, jos kiinteä omaisuus poistetaan varallisuusverotuksen piiristä, niin verotuksen tuottohan on hyvin vähäinen sen jälkeen.

Toinen peruste: Oikeastaan se, mitä sitten jää jäljelle, se noin 25 prosenttia, on osakkeita. Sen jälkeen, kun siirryttiin osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen, meillä on järjestelmä, jossa yritys maksaa tuloveron ja osingonsaaja maksaa vielä osittaisesti tuloveron osingoistaan, ja jos vielä joutuu maksamaan varallisuusveron osakkeista, niin silloin meillä on oikeastaan kolminkertainen verotus, joka kohdistuu tuohon pääomatuloon, ja sitä voi pitää kaiken kaikkiaan kohtuuttomana.

Tätä kohtuuttomuutta on olennaisesti lisännyt se, että varsinkin vuoden 2000 paikkeilla mutta vielä tänäkin päivänä eräitten osakkeitten arvostus on siinä määrin korkea, että osakkeista saatava osinkotuotto on aika lähellä tuota 0,8—0,9 prosentin varallisuusveron rajaa. Jos meillä on merkittävä Nokian osakkeitten omistaja, niin hänellä on ollut joinakin vuosina tilanne, jossa varallisuusvero on korkeampi kuin osakkeista saatu osinkotuotto. Onneksi meillä on olemassa verotuksen kattosääntö, joka jonkin verran lieventää näitä epäkohtia, mutta joka tapauksessa täytyy sanoa, että verotuksesta muodostuu noissa tilanteissa kohtuuttoman korkea. Sen jälkeen, kun on nyt siirrytty osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen, on oikea aika poistaa varallisuusverotus.

Sitten täällä on keskusteltu siitä, onko esityksellä dynaamisia vaikutuksia. Täytyy sanoa, että niin sanottu terve järki, jos sellaista on, toki osoittaa sen, että mitä pienempi verotus pääomaan kohdistuu, sitä todennäköisempää on, että suomalaisten sijoitukset pysyvät Suomessa ja että meillä on myöskin mahdollisuus houkutella ulkomaisia investointeja Suomeen. Tällä hetkellä kaikkein suurin ongelma suomalaisilla on se, että ulkomaalaiset eivät riittävästi sijoita Suomeen ja että suomalaisetkin ovat siirtämässä varallisuuttaan pois Suomesta muihin maihin. Tässä suhteessa on täysin selvää, että Suomen kilpailukyky näistä investoinneista, näistä sijoituksista, tulee selvästi vahvistumaan. Ja mitä enemmän meillä on pääomaa, sitä enemmän meillä on mahdollisuuksia investoida, ja mitä enemmän meillä investoidaan, sitä enemmän meillä on työllisyyttä, ja tietysti työllisyys on se kaikkein tärkein tavoite, mikä talouspolitiikassa jokaisella hallituksella täytyy olla.

Puhemies! Täällä on puhuttu varsin pitkään siitä, oliko tämä varallisuusveron poisto tupon osa. Jos me muistamme, mitä tapahtui viime tupon julkaisemisen yhteydessä, niin kyllä nimenomaan varallisuusveron poisto julkistettiin samassa yhteydessä kuin tupopäätös julkistettiin. Kaikki osapuolet tuossa yhteydessä totesivat, että kyseessä on tulopoliittisen sopimuksen osa. Voidaan keskustella kenenkä tahansa niitten ihmisten kanssa, jotka olivat tekemässä tuota sopimusta, ei jonkin asiantuntijan, joka omissa nimissään tekee kirjelmiä, vaan niitten henkilöitten kanssa, jotka olivat neuvottelemassa tästä sopimuksesta, niin kyllä se on ollut tuon sopimuksen, jos ei kirjallinen, niin kuitenkin selkeästi sovittu osa.

Tässä tietysti taustana on se, minkä valtiovarainministeri Heinäluoma on todennut, että SAK:n käytyä neuvotteluja omistajayrittäjien kanssa siinä yhteydessä todettiin näissä neuvotteluissa, että varallisuusvero on merkittävä ongelma omistajayrittäjille. Ottaen huomioon ne ongelmat, joita sisältyy nimenomaan sukupolvenvaihdoksiin, omistajayrittäjyyteen, suomalaiseen yrittäjyyteen, niin oli myöskin tiettyjä asiallisia perusteita, jotka vaikuttivat siihen, että SAK suhtautui myönteisesti tähän varallisuusveron poistoon. Tältä osin voidaan sanoa, että mielestäni sen seikan kiistäminen, että kyseessä ei olisi kolmikantainen ratkaisu, ei ole oikea arviointi tilanteesta.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan vain todeta sen, että on mielenkiintoista seurata hallituspuolueitten toimintaa täällä. Keskusta tukee hallituksen esitystä vahvasti, mutta SDP:n ryhmä tuntuu tässä asiassa olevan kahtia. Meillä on niin sanotut vastuulliset demarikansanedustajat ja sitten populistiset demarikansanedustajat. Täytyy sanoa, että ymmärrän, että on vaikeata tietysti SDP:n kentällä selittää sitä, mistä syystä varallisuusvero täytyy poistaa. Mutta mielestäni jokaisella kansanedustajalla on kuitenkin velvollisuus selittää oman puolueensa politiikkaa ja kertoa äänestäjille ne perustelut ja selvittää, mistä syystä kukin hallitus tekee tiettyjä ratkaisuja. Tässä suhteessa totean, että mielestäni jokaisella demarilla tämä velvollisuus on nyt ja myöskin toivottavasti vaalien alla pidettävissä tilaisuuksissa, koska täytyy sanoa, että en ole kovin ilahtunut siitä lausunnosta, jonka tasavallan presidentti Tarja Halonen sanoi, jossa hän totesi, että hänen mielestään varallisuusveroa ei pitäisi poistaa.

Nimittäin tuntuu, että verokeskustelussa aina vaalien välillä kannetaan kyllä vastuuta, tehdään linjakasta veropolitiikkaa, pidetään huolta siitä, että Suomessa on työllistämisen edellytykset, ja se koskee kaikkia puolueita: sosialidemokraatteja, keskustaa ja kokoomusta, jotka todellakin joutuvat kantamaan vastuuta. Mutta vaalien alla sitten, jos on presidentinvaalit, presidenttiehdokas sanoo, että ei varallisuusveron poisto ole hyvä asia, ja taas kun eduskuntavaalit tulevat, on pelättävissä, että taas sanotaan, että jokin veron keventäminen tai veron poisto ei ole hyvä asia. Tässä suhteessa olisi tärkeää, että tämä vaalikausi osoittaisi meille kaikille sen, että kohtuullinen verotuksen taso laajalla veropohjalla kaikissa veromuodoissa on kaikkein toimivin järjestelmä.

Arto Bryggare /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harvinaista kyllä tällä kertaa olen pääosin ed. Sasin kanssa samaa mieltä tästä itse esityksestä. Ilolla myös huomasin, että hän tukee kolmikantaratkaisuja. Sitä hän ei aina ole ollut tekemässä. Hän on hyvin paljon kritisoinut asiaa. Mutta olisin vain korjannut sen, että presidentti Tarja Halonen muistaakseni eilen taisi ilmoittaa, että hän on allekirjoittanut tämänkin esityksen ja sitä kautta on sen takana. Silloin ensimmäisellä kerralla hän arvioi itse asian, mutta silloinkin sanoi, että hän luottaa hallituksen kykyyn arvioida näitä asioita. Tässäkin suhteessa Halonen on linjakas.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä herrojen pitää maksaa omaisuusveroa! Näinhän sitä sanotaan kansan kuppiloissa ja syvissä riveissä. Kyllä kansa tietää vai tietääkö? Tämän nimihän on vielä omaisuusvero kansan parissa, vaikka kyse on varallisuusverosta. Tämä on juuri niitä mielikuvia, jotka on hyvin pystytty kyllä iskostamaan, niin kuin tässä olisi todella merkittävästä, lähes koko valtion budjettia kaatavasta verosta kysymys. Jos olisin oppositiossa, voisin ehkä juuri puhua tällä tavalla. Mutta nämä ovat niitä mielikuvia.

On totta, että varallisuusveron tuotto on kasvanut viime vuosina. Tämä on faktaa, mutta on sitä varallisuusveroa pystytty monin tavoin kiertämäänkin. On viety ulkomaille varallisuutta ja kaikenlaista muuta temppua tehty. Sekin on faktaa. Itse asiassa vain ne rikkaat, jotka ovat niin halunneet, ovat maksaneet varallisuusveroa, monet eivät ollenkaan. Ja nyt spekulointi loppuu.

Tosiasia yksi on se, että suomalaiset perheyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, ja toiseksi me siirrymme nyt eurooppalaiseen aikaan verotuksessa. Tuottoja, pääomatuloja ja osinkoja, niin kuin ed. Tiilikainen täällä sanoi, pitää verottaa, mutta ei enää kotimaista työllistävää omistamista pidä rangaista. Kiinteistöveroahan nyt kuitenkin esimerkiksi jää. Nyt nämä rahat toivottavasti pysyvät Suomessa, niin kuin täällä on todettu, ihan rehellisesti. Investointeja toivon mukaan tulee myös lisää kotimaahan.

Arvoisa puhemies! Ruotsi luopuu perintöverosta ja alentaa varallisuusveroa. Monet Euroopan maat ovat näin tehneet. Tämä varallisuusvero koskee Suomessa noin 3 000:ta perheyritystä, joilla ei välttämättä kaikilla ole valtavia tuloja. Nämä perheyritykset ovat silti avainasemassa siinä, että Suomessakin päästäisiin palvelusektorilla muun Euroopan ja muun maailman tasolle. Palvelusektori työllistää silloinkin, kun suurfirmat liputtavat ulos työpaikkoja. Itse asiassa palvelusektorin varassa on tulevaisuudessa hyvin pitkälle sisämarkkinoiden menestyminen. Me tarvitsemme sitä dynamiikkaa, minkä täällä ed. Ala-Nissilä on tuonut esille, sisämarkkinoille, ei lisää jarruja enää.

Tämä on nyt sitä poliittista johtajuutta. Monesti on tämmöisiä epämiellyttäviä asioita, joihin pitää hallituksen kokonaisuudessaan olla valmis. Se on tämä political leadership. Eivät kaikki asiat ole niin miellyttäviä kaikkien kannalta, mutta varallisuusveron poisto on tarpeellinen. Tämä vero on ollut työllistämisvero niille yrityksille, jotka aidosti haluavat luoda kotimaisia työpaikkoja. Ja nyt, totta kai, me käännämme katseen myös näihin yrityksiin, että ne todella myös työllistävät ja investoivat. Eihän eduskunta voi sokeana seurata tästä eteenpäin, vaan meidän täytyy seurata, mitä siellä tapahtuu. Vaikka demareilla olisikin tänä iltana karaokeilta ja minäkin pidän laulamisesta, niin kuitenkin katson, että minun täytyy olla täällä edistämässä suomalaista yrittämistä. Niitä verotuloja tulee kyllä sieltä yrittämisen kautta valtiolle ja kunnille niin palkansaajien kuin yritysverotuksen ja myös pääomatuloverotuksen kautta.

Tämä varallisuusvero — muistutetaan nyt vielä — on osa isompaa kokonaisuutta, yritysverouudistusta. Moni meistä pienyrittäjistä, niin kuin minäkin, hyötyi aikoinaan osinkotulojen hyvitysjärjestelmästä. Kun se poistettiin, verotuottoa tuli valtiolle lisää. Tässä varallisuusveron poistossa asia voidaan kompensoida ja pitää työllistävät pääomat Suomessa. Samalla kilpailukyky kasvaa koko maalla.

En tiedä, milloin saadaan esille tämä perintöverouudistus, mutta se itse asiassa olisi seuraava asia. Olen täällä kysynytkin kyselytunnilla siitä, kun puolison kuollessa leski ja lapset joutuvat maksamaan perintöveron heti. Monesti suvun ainoa omaisuus voi olla kotitalo tai kaupunkiasunto, mutta useilla ihmisillä ei ole mitään mahdollisuutta maksaa korkeita perintöveroja, varsinkin jos tulot ovat pienet. Näin asunto tai kotitalo joudutaan myymään. Eikö perintöveroa voitaisi muuttaa niin, että vero maksetaan vasta sitten, kun todellinen pesänjako tehdään ja lapsetkin saavat osuutensa? Tähän en saanut vastausta kyselytunnilla kylläkään, mutta uskon, että tähänkin kysymykseen täytyy palata varmasti viimeistään seuraavalla vaalikaudella.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tänään tässä salissa on nähty, miten punamultahallitus panee köyhät kyykkyyn ja kyläkoulujen ovet suljetaan. Kun täällä on paljon puolusteltu erityisesti keskustalaisten kansanedustajien toimesta tätä varallisuusveron poistoa — keskustalaisten kansanedustajien toimesta sen takia, kun sosialidemokraatteja ei näy puolustamassa täällä, arvostelemassa kyllä — niin vielä ihmeellisemmäksi tämän hallituksen politiikan tekee se, että nyt todellakin hallitus on valmis poistamaan varallisuusveron, jonka vaikutus viime vuonna oli valtiontalouteen noin 130 miljoonaa euroa, mutta ei kuitenkaan ole valmis tekemään sitä kaikkein tärkeintä meidän pienyrittäjyytemme ja ylipäätään yrittäjyyden tulevaisuuden hyväksi elikkä perintö- ja lahjaveron poistamista sukupolvenvaihdostilanteessa. Se olisi äärettömän tärkeää tässä tilanteessa. (Ed. Ala-Nissilä: Siihen tuli huojennus!) — Huojennus on tullut, mutta kuitenkin.

Kokoomus on tehnyt tähän mietintöön vastalauseen. Se on vastalause 2, jossa tätä ehdotetaan, ja tietysti kokoomus on tämän takana yhtenä rintamana, toivottavasti mahdollisimman moni kansanedustaja myöskin hallitusrintamasta, joka kokee kokoomuksen politiikan oikeudenmukaiseksi, on valmis äänestämään kokoomuksen vastalauseen mukana.

Haluan vielä vastata ed. Sasille, joka kuitenkin poistui salista. Hän puolusteli kiinteistöveron oikeudenmukaisuutta. Olin kuulevinani hänen puheestaan sellaista. Itse totean kyllä, että kiinteistövero ei todellakaan ole oikeudenmukainen vero lainkaan. Tämä varallisuusvero sen sijaan on paljon oikeudenmukaisempi. Se kohdistuu oikeudenmukaisemmin kuin kiinteistövero.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä nyt ei ole ehkä kovin tarkkaan tutustunut varallisuusveroon, kun hän puolusteli sitä parempana verona kuin muita. Kyllä nyt todella on aika poistaa varallisuusvero.

Mitä tulee tähän sukupolvenvaihdosasiaan, niin sehän on tosiasia, että silloin kun kokoomus oli hallituksessa, tämä huojennusasiahan makasi siellä pöytälaatikossa kahdeksan pitkää vuotta. Vasta kun keskusta tuli hallitukseen, me heti hoidimme sen yhdessä sosialidemokraattien kanssa. Näinhän tämä menee.

Arvoisa puhemies! Sinällään perintö- ja lahjaveroa pitää uudistaa, mutta niin kuin sanoin omassa puheenvuorossani, kyllä rikkaat Suomessa veroja saavat maksaa ja perintö- ja lahjavero on sellainen, joka pitää säilyttää. Myös kiinteistövero on hyvä vero teknisesti. Ne ovat ne verot juuri, ja sitten me kohdistamme vielä osinkotuloihin veroja. Se tapahtuu juuri tuoton kautta, ja se on hyvä asia sinällään. Tällä hallituskaudella on ollut aktiivista ja hyvää veropolitiikkaa kaikilta osin, ja nähdään, että taloudessa on ollut paljon dynamiikkaa ja työllisyys paranee tosi hyvin.

Irina Krohn /vihr:

Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen, mitä ed. Anni Sinnemäki sanoi vihreiden yleisestä kannasta, mutta haluaisin tuoda vähän toista näkökulmaa tähän, kun on puhuttu näistä dynaamisista vaikutuksista.

Hallitus on huolissaan pääomista ja haluaa niitä kasvattaa, mutta ongelma on se, että suomalaisen yhteiskunnan kaikista tärkein arvo on luottamus ja yhteisyyden tunne. Tällä hetkellä hallituksen politiikka rapauttaa tätä meidän yhteiskuntamme tärkeintä pääomaa eli sosiaalista pääomaa. Siinä mielessä tämän varallisuusveron poiston suurin ongelma ei ole siis se menetetty 70 tai 100 miljoonaa euroa vaan tämä eriarvoisuuden kokemus. Ymmärtäisin tämän varallisuusveron poiston kenties näillä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ed. Kimmo Sasin argumenteilla, jos hallituksessa muu politiikka olisi määrätietoisesti tukenut köyhyyden ja eriarvoistumisen poistumista Suomessa. Mutta kun meillä samaan aikaan tilastot kertovat, että yksinhuoltajaperheiden köyhyys lisääntyy räjähdysmäisesti, köyhin viidennes jää jälkeen tuloissa, niin nämä asiat yhdessä rapauttavat tätä sosiaalista pääomaa.

Olenkin pohtinut tätä kokoomuksen uutta slogaania, että me olemme kaikki työväenliikettä ja vastakkainasettelu on ohi. Mietin sitä, että siinähän ihan tapahtuu hirveä asia, koska työväenliikkeellä on kyllä upea historia ja muuta, mutta jos katsotaan työläisen asemaa elämässä, niin senhän on useimmiten kiteyttänyt se, että hän on usein pienipalkkainen, riippuvainen suhdanteista ja turvaton oman elämänsä hallinnassa, ja tavallaan työväen suurunelma on tulla keskiluokaksi. Minusta tämä on kumma paradoksi, että kokoomus haluaa tällä hetkellä tehdä jälleen kaikesta keskiluokasta köyhälistöä, samaan aikaan kun työväki itse on halunnut saavuttaa semmoista tiettyä turvallisuutta, mikä ei liittynyt ainakaan työväenluokan alkuaikoihin.

Se, mikä on nykyisessä veropolitiikassa ongelmallista, on se, että kaikki palkkatyöläiset joutuvat yhtä heikkoon ja turvattomaan asemaan tässä kovassa globaalissa kapitalismissa ja ainoa tapa saada tiettyä turvallisuutta tai vakautta on elää pääomatulojen maailmassa. Se on tavallaan se kahtiajako, joka murentaa tätä sosiaalista pääomaa.

Sitten lisäksi olen sitä mieltä, että tämä perintöveromuutos olisi ollut paljon akuutimpi. On tärkeätä, että lesken tilanne kuolemantapauksessa on tullut tässä keskustelussa esille.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Sinnemäki kaipasi lisää perusteita tämän varallisuusveron poistoon, niin niitähän löytää, jos eivät hallituksen perusteet riitä, Perheyritysten liiton sivuilta, siellähän voi perehtyä niihin. Osinkojen verotuksen kiristyessä varallisuusveron tuoma lisärasitus korostuu erityisesti pidättyväistä osinkopolitiikkaa noudattavien yhtiöiden kohdalla ja samoin perheyritysten kohdalla. Ed. Sasi sanoi minusta hyvin täällä, että varallisuusveron merkitys tuloverotuksen täydentäjänä on väistynyt, kun pääomaverotuksen veropohja on tiivistynyt ja kiinteistöverotus on myös voimassa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Vanhasen hallituksen linja on alkanut muotoutua käytännössä tässä kahden kolmen vuoden kuluessa. Se on merkinnyt tuloerojen kasvamista ja se kasvaminen ei ole ollut sattuma, vaan se on ollut tietoisen politiikan tulosta. Eläkeläiset saavat 5 euroa korotusta ensi vuoden lopulla. Heidän indeksejään ei ole korjattu, vaan on edelleen heikot indeksit. Kunnat ovat syvässä ahdingossa, ja kuntien palvelujen varassa olevat elävät aika ahtaalla tänä päivänä. Siis tämä sosiaalinen puoli on ollut aika epäsosiaalista.

Tämä veropuoli on ollut sillä linjalla, että alkoholiveroa on alennettu roimasti seurauksista piittaamatta ja verotuksen kiristämiseen ei ole ollut minkäänlaista valmiutta palata. Veroasteikoissa on edelleen, vaikka prosentit hieman näyttävät toista, tosiasiassa se tilanne, että esimerkiksi ensi vuoden veroasteikoissa suurituloinen saa kolme neljä kertaa enemmän käteen kuin pienituloinen verokevennysten muodossa.

Nyt käsitellään tätä varallisuusveroa, jonka poistaminen on hallituksen esitys. Miten tähän on päädytty, sitä ei varmasti oikein tunnu täällä kukaan tietävän, tai joka tietää, ei sitä kerro. Saattaa olla niin, että hallitus vain käytti kylmästi tilannetta hyväkseen ja pani tämän ikään kuin työmarkkinaratkaisun osaksi. Epäilen, että mitään ei ole muualla sovittu. Hallitus vain halusi toteuttaa tämänkin uudistuksen tällä tavalla pyytämättä ja yllättäen, ja näin se on nyt sitten tässä meillä käsissä. Sehän ei ollut hallitusohjelmassa. Hieman tarkastelin sosialidemokraattien ja keskustan puolueohjelmia ja vaaliohjelmia, ja missään ei sanallakaan puhuta, että varallisuusvero pitäisi poistaa, ei sanallakaan. (Ed. Soini: Kepu on harhauttanut noskeja!) Eikä puolueohjelmissa eikä vaaliohjelmissa puhuta mitään siitä, että varallisuusveron poistolla saataisiin niitä dynaamisia vaikutuksia ja työllisyysvaikutuksia, mitkä täällä ovat olleet kovasti esillä niitten suusta, jotka puolustavat tätä hallituksen esitystä.

Eli tämä on vedetty kesken vaalikauden yllättäen, mutta esimerkiksi perintöverotuksen räikeitä epäkohtia ei hallitus ole halunnut ottaa kesken vaalikauden esille. Pääministeri Vanhanen on moneen kertaan sanonut, että se ei ole hallitusohjelmassa, joten sitä ei toteuteta. Miksi tämä voitiin sitten toteuttaa, vaikkei se ole hallitusohjelmassa?

Täällä keskustelussa muun muassa ed. Tiilikainen totesi, että tuloista pitää verottaa. Olen ihan samaa mieltä. Näin on ihan oikein, ja hallitus teki ihan oikein EU:n pakotuksesta, että osinkotuloistakin pantiin hieman veroja myös suoraan eikä vain yhtiön maksamina. Mutta tämä tuloista.

Verolinja on hieman ristiriidassa sen kanssa, että hallitus on suunnitellut ja hallitusohjelmassa on jopa lupaus, että kiinteistöveroa korotetaan. Kiinteistövero otettiin käyttöön 90-luvun alussa, kun sillä korvattiin katumaksu ja manttaalimaksu sekä asuntotulon verotus. Eli käytännössä asuntotuloa verotettiin näennäisenä tulona 90-luvun alkuun saakka ja sitten se korvattiin kiinteistöverolla, eli meillä tänäkin päivänä itse asiassa jokainen maksaa kiinteistöverossa ikään kuin asuntotulon veroa. On käsittämätöntä, että tällainen vero voi sitten olla, ja tämä ei, ed. Tiilikainen ja muut, ole mitään tuloa, josta tätä veroa maksettaisiin. Kiinteistövero on hyvin vahvasti varallisuusveron tyyppinen vero, ja lisäksi se on sikäli ongelmallinen, että köyhinkin mummo, joka sen 5 euroa saa korotusta eläkkeeseensä, maksaa tätä asuntotuloveroa eli nykyistä kiinteistöveroa. Se pitäisi tällä logiikalla myös sitten poistaa välittömästi.

Arvonlisävero, autovero, polttoainevero, alkoholivero, vakuutusvero, kaikki ne ovat veroja, jotka maksetaan kertaalleen verotetulla tulolla. Ainakin minä maksan ja kaikki palkansaajat maksavat ja likipitäen kaikki muutkin ihmiset maksavat, eli verot usein joudutaan maksamaan jo kertaalleen verotetulla tulolla. Näin ollen varallisuusveron poistamisen perusteeksi ei voida sanoa, että se on kertaalleen verotettua tuloa. (Ed. Bryggare nostaa kolme sormea) — Ed. Bryggare näyttää, että se on kolminkertaista veroa. Kyllä se kieltämättä tietyllä laskennalla niille, joilla on osinkotuloja, voi olla kolminkertaisen verotuksen kohteena, mutta silloin ollaan vähän erilaisessa tilanteessa. — Näitä 3 000:ta perheyritystä, jotka joutuvat siitä maksamaan, pitäisi kyllä pyrkiä auttamaan, mutta ei se ole se tapa välttämättä, että poistetaan kaikilta 50 000:lta maan rikkaimmalta verot, jotta 3 000 voidaan vapauttaa tästä järjestelmästä. (Ed. Sjöblom: Eikö niitä ole jo 50 000?) — No, niitä on 40 000 hallituksen esityksen mukaan, mutta voi olla, että tänä vuonna on jo 50 000, koska optiomiljonäärejä tulee jatkuvasti hallituksen suosiollisella avustuksella.

Herra puhemies! Tätä poistamista on perusteltu myös sillä, että tätä on helppo kiertää, ja se on kyllä totta varmasti. Kyllä ne osaavat, joilla on varaa palkata hyvät verojuristit ja -konsultit, kiertääkin verotusta. Siitä huolimatta, että sitä kierretään, se tuottaa 130 miljoonaa euroa vuodessa. Kyllä minä pitäisin aika epäisänmaallisina niitä, jotka kiertävät verotusta. Kyllä he varmaan ovat Linnan juhlissa kristallikruunujen alla tanssimassa, mutta ovat kyllä äärimmäisen epäisänmaallisia. Jos kiertämisen perusteella lakeja kumotaan, niin meillä voitaisiin kumota tavattoman suuri määrä kaikenlaisia lakeja, koska useimpia lakeja kierretään. Eli tämä kiertämisperuste on kyllä aika ongelmallinen.

Edelleen on sanottu, että kun muissa maissa tehdään näin, että varallisuusverosta on luovuttu tai luovutaan, niin pitää meidänkin tehdä samoin. Tietyssä määrin näin on, että vapailla markkinoilla, sisämarkkinoilla, joudutaan katsomaan, ettei ole kohtuuttomia eroja. Mielenkiintoista on — kun täällä on sanottu moneen kertaan, että Norja poistaa lähiaikoina — onko Norjan vasemmistohallitus nyt sillä linjalla, millä oli edellinen hallitus, ja poistaisi tämän. En ole ihan varma, että näin tapahtuu, mutta aika sen näyttää.

Herra puhemies! Tässä on sitten noussut esille useissa puheenvuoroissa ja yleisenä perusteena tämä sana "kateus". Minulla ei ole minkäänlaista syytä kadehtia ketään, enkä sillä perusteella päätöksiä suostu koskaan tekemään. Mutta kun näen sen epäoikeudenmukaisuuden, mikä meillä on tässä maassa monella tavalla ilmenemässä, niin en olisi valmis kaikkia veroja poistamaan ja katson, että niiltä, joilla on merkittävästi tuloja ja varallisuutta, voidaan myös veroja periä. Tässä mielessä en pidä kiireellisimpänä asiana varallisuusveron poistamista.

Paljon paljon sitä kiireellisempää olisi perintöverotuksen korjaaminen. Ne surun keskellä elävät ihmiset, lesket ja orvot, jotka joutuvat asunnostaankin luopumaan, jotta voivat maksaa perintöveron, ovat kyllä paljon suuremmassa hädässä kuin ne muutama kymmenentuhatta todella varakasta, jotka joutuvat tänä päivänä maksamaan varallisuusveroa. Ja lisäksi tätä sukupolvenvaihdosten yhteydessä perittävää perintöveroa on syytä korjata vieläkin. Sitä arvostusta pudotettiin sinne 40 prosenttiin, ja on tietysti ihan hyvä, että näin tehtiin. Niinistö ei sitä saanut aikaiseksi, mutta nykyinen hallitus tästä ansaitsee kiitoksen. Sitä on vieläkin syytä alentaa, koska sukupolvenvaihdoksia pitäisi kiireesti saada edistettyä.

Herra puhemies! Varmaan minun puheenvuorostani ilmenee, että en ole kannattamassa tämän lain hyväksymistä.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! On hyvä ja hienoa, että varallisuusverosta ollaan luopumassa. Maahamme tarvitaan kipeästi uusia investointeja ja lisää pääomaa. Varallisuusveron poistaminen vahvistaa yritysten halua ja mahdollisuuksia jäädä Suomeen ja investoida maahamme. Olen vakuuttunut siitä, että pääomaveron 70 miljoonan vuosittaisen tulon saamatta jääminen on pientä verrattuna siihen taloudelliseen myönteiseen vaikutukseen, mitä veron poistaminen tulee merkitsemään.

Den stora faran med förmögenhetsskatten är att den medverkar till att många inhemska investerare övervägt att flytta sitt kapital till investeringar utomlands och redan gjort det. Det säger sig självt att förmögenhetsskatten har haft en negativ effekt på investeringsviljan och företagsamheten i Finland. Vi lever i en global marknadsekonomi där investerarna rör sig enligt morötter, inte enligt piskor.

Riksdagens ansvar är att se till att vi kan hålla de inhemska investerarna verksamma i Finland. Och för att lyckas med det har vi fortfarande flera utmaningar framför oss, inte minst när det gäller generationsväxlingar inom företagen och industrin och också inom jordbruken. Där har regeringen redan genomfört förbättringar under den här perioden.

Förmögenhetsskatten är en föråldrad skatt som slopats i de flesta EU-länder. Inte bara riksdagsledamot Ala-Nissilä, som riksdagsledamot Sinnemäki tidigare hänvisade till, utan även andra experter som finansutskottet har hört har betonat att slopandet av förmögenhetsskatten innebär mångfalt större skatteintäkter.

Jag tycker att det är beklämmande att ledamot Soini i brist på andra argument känner sig manad att framföra helt osakliga insinuationer om svenska riksdagsgruppen i det här sammanhanget. Sant är i alla fall att svenska riksdagsgruppen aktivt arbetat för att förmögenhetsskatten skall slopas och att vi är glada över att regeringen fattat det här beslutet och att riksdagen snart kommer att besluta om det här.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Tuli vain mieleen tuossa, kun muistelin erästä lehtikirjoitusta jokunen vuosi sitten, että kun Vantaalla tutkittiin, ketkä olivat suurituloisimpia, niin kyllä ne olivat sosialidemokraatit.

Mutta kun katson nyt tätä budjettikirjaa, niin täällä sivulla 303 puhutaan metsätaloudesta ja siitä, mikä puuston kasvumäärä on ja kuinka tuontipuuta on jo neljännes teollisuuden raakapuun käytöstä ja metsäsektorin työpaikkojen säilyminen on tärkeää maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi jne. jne.

Sivulla 307 puhutaan maaseudun kehittämisestä, maaseudun yrittäjyyden lisääntymisestä ja elinvoimaisuuden ja työllisyyden parantamisesta maaseudulla. Kyllä sanon, kun metsätilat jätetään pois tästä varallisuusveron kohdasta, missä puhutaan perintö- ja lahjaverosta 55 §:ssä, että kyllä siinä pitäisi saada metsätilat samalle viivalle, niin että hallitus nyt sitten ei tiedä, mitä tekee.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Varallisuusveron poiston epäoikeudenmukaiseksi politiikaksi tekee, hyvät hallituspuolueitten edustajat, juuri se, että jos tämä varallisuusveron tuotto olisi käytetty perintö- ja lahjaveron poistamiseen, niin olisi päästy pitkälle jo näissä sukupolvenvaihdoksissa eteenpäin. Sukupolvenvaihdoksia tulee lähivuosina tapahtumaan Suomessa joka tapauksessa. Näitä arvioidaan asiantuntijalausuntojen mukaan olevan jopa lähes 100 000 yritystä, joissa 5—10 vuoden kuluessa tehdään sukupolvenvaihdos. Erityisen vaikea tilanne on maatilojen sukupolvenvaihdosten osalta. Siellä olisi kyllä nyt kaivattu oikeudenmukaisempaa verouudistusta. Nimenomaan siellä perintö- ja lahjavero koskettaa kipeästi.

Sitten ed. Ala-Nissilälle, joka poistui kylläkin salista jo, sanoisin kiinteistöverosta, jota hän puolusti teknisesti hyvänä ratkaisuna, että se voi olla teknisesti hyvä ratkaisu verottajan näkökulmasta, mutta kyllä kiinteistövero verovelvollisille on mahdollisimman epäoikeudenmukainen vero. Sitä maksavat kaikki. Jokainen mökinmummokin, joka kiinteistön omistaa, maksaa. Taikka jokainen, joka on rakentanut kiinteistön vaikkapa velkarahalla, maksaa kiinteistöveroa. Se on epäoikeudenmukainen vero.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Muutama sana tästä lakiehdotuksesta. Olen ollut verojaostossa käsittelemässä tätä ehdotusta ja kuuntelemassa siellä asiantuntijoita samaten kuin tänään sitten myöskin valtiovarainvaliokunnassa. Tässä on käynyt vähän sillä tavalla, että tämä lakiehdotus tuli pyytämättä ja yllättäen. Tätä ei ole kirjattu hallitusohjelmaan. Nyt hallitus perustelee tätä ehdotusta sillä, että tupon yhteydessä on sovittu, että varallisuusvero poistetaan.

SAK:n ja myöskin muiden työmarkkinajärjestöjen asiantuntijat olivat verojaostossa kuultavina. Minulla on tässä edessäni SAK:n lausunto, joka on toimitettu valtiovarainministeriöön, valtioneuvostoon, ja sama lausunto on annettu myöskin verojaostolle. Täällä SAK toteaa hyvin yksikantaan seuraavaa: "SAK ei kannata varallisuusverolain kumoamista. Suomen kansainvälisesti verrattuna lievä kiinteistöverotus korostaa muiden varallisuuteen kohdistuvien verojen merkitystä. Lisäksi varallisuusvero edistää pääomien tehokasta käyttöä ja tukee taloudellista kasvua."

Haluan tässä yhteydessä näin tältä paikalta todeta sen, että ei missään tapauksessa voida perustella varallisuusveron poistamista sillä, että se olisi tupossa sovittu. Tiedän tämän historian erittäin hyvin. Tämä oli valtioneuvoston, hallituksen, kädenojennus, tupon yhteydessä kylläkin, elinkeinoelämälle, ilman että palkansaajajärjestöt olivat tätä asiaa käsittelemässä, puhumattakaan siitä, että olisivat olleet hyväksymässä, niin kuin jotkut ovat jopa julkisuudessa ja tältäkin paikalta julistaneet.

Minusta tämä on tässä tilanteessa, kun me rakennamme niin sanottua köyhyyspakettia, jossain määrin irvokas toimenpide. Vuositasolla, sitten kun täysimääräisesti köyhyyspaketti on voimassa, sen kustannukset valtiolle ovat noin 90 miljoonaa euroa. Tässä annetaan selvä tulonsiirto köyhiltä rikkaimmille ihmisille ja edunsaajille, noin 130 miljoonaa euroa, 130 miljoonaa euroa! Minusta olisi ollut oikein se, että hallitus olisi tuonut eduskuntaan käsiteltäväksi lahja- ja perintöveron uudistamisen, ei poistamisen, vaan uudistamisen, uudistamisen, jolla olisi ne epäkohdat, mitä siihen veroon kuuluu, korjattu, olisi lähdetty näin toimimaan eikä suinkaan sillä tavalla, että nyt poistetaan varallisuusvero. Siis en missään tapauksessa, niin kuin varmaan puheestani kävi ilmi, tule hyväksymään sitä, että varallisuusvero poistetaan.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Oli ilahduttavaa kuulla, että ed. Laitinen puhuu asiasta näin, että perintö- ja lahjavero tulee uudistaa. Se on realismia. Ymmärrän, jos hallitukselle on liian voimakas tämä esitys, mikä kokoomuksella on, että siitä luovutaan kokonaan. Mutta kyllä mielestäni se ei ole kohtuutonta, että niin yritykset, maatilat kuin metsätilat olisivat samalla viivalla sukupolvenvaihdostilanteessa perintö- ja lahjaveron suhteen, mitä ne tänä päivänä eivät ole, mikä asia ei tule tässäkään korjatuksi.

Se, minkä takia pyysin puheenvuoron, oli se, että on ikävä kuulla, että täällä keskustapuolueesta kuulee sellaisia äänensävyjä, että kiinteistövero on hyvä vero. Olen kuulevinani siinä, että maa- ja metsätalousmaalle halutaan kiinteistövero. Mielestäni kyllä tämä on aivan huono esitys. En voi olla kannattamassa sitä. Mielestäni asumista, elämistä ja syömistä ei tule niin verottaa kuin kerskakulutusta ja tämmöistä elitististä elämää.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Nurmen äsken käyttämään puheenvuoroon on pakko sen verran reagoida, että en tiedä, kuinka huonosti ed. Nurmi on täällä käytettyjä keskustan puheenvuoroja kuunnellut. Täällä ei varmaan kukaan ole vaatinut kiinteistöveron ulottamista maa- ja metsätalousmaahan. Jos oikein äsken puheenvuoronne kuulin, niin tämmöisen tulkinnan teiltä kuulin. Toivon, että vähän paremmin kuuntelemme toinen toisiamme emmekä sävellä ihan mitä tahansa toistemme suuhun.

Pyysin varsinaisesti tämän puheenvuoron, kun ed. Hemmilä kaipaili sukupolvenvaihdoksiin liittyen perintö- ja lahjaveron, ymmärsinkö oikein, poistamista. Tässä yhteydessä on pakko muistuttaa siitä, että kokoomus oli hallituksessa 16 vuotta yhteen menoon eikä onnistunut sopimaan siitä muutoksesta, joka yritysten sukupolvenvaihdoksissa omaisuuden siirron arvostamiseen tänä päivänä liittyy. Eli huomattavastihan Vanhasen hallitus on helpottanut tätä tilannetta. (Ed. Sasi: Lipposen ykkönen ja kakkonen tekivät muutoksia!) Minusta olisi hyvin rehellistä sekin myöskin myöntää, koska politiikassa reiluus lähtee siitä, että pysyttäydytään tosiasioissa ja annetaan tunnustusta silloin, kun on sen aika.

Timo Soini /ps:

Ärade talman! Jag är mycket glad över att jag väckte riksdagsledamot Gestrin och hon stödde regeringens och Sfp:s linje som ger mycket för de rika. Det var min mening, inte något annat.

Sama suomeksi: Olen iloinen siitä, että herätin ed. Gestrinin ja hän kertoi sitten hallituksen ja ruotsalaisen kansanpuolueen linjan tässä ratkaisussa, joka antaa lisää rikkaille. Se oli tarkoitukseni, ei mikään muu, ei loukata ketään.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä varallisuusveron poistostahan sovittiin tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä. Hallitus silloin antoi työnantajille tällaisen eleen, lahjan tai miksi sitä sanoo, jotta tulopoliittinen ratkaisu syntyy. Voi tietysti kysyä, olisiko se syntynyt ilman tätä, mutta semmoista riskiähän hallitus ei ottanut. Tämähän tuli täysin selväksi silloin, kun käsiteltiin aikanaan näitä lakeja ja poliittisesti hallitus ja hallituspuolueet hyväksyivät sen silloin. Silloin olisi ollut aika tietysti sanoa, jos on toista mieltä. Oppositiolla tietenkin on oikeus kritisoida tätä edelleenkin, mutta hallitus ja hallituspuolueet silloin sitoutuivat.

Oliko se viisasta, siitä voidaan olla monta mieltä. Jos itse olisin saanut päättää, miten esimerkiksi tämä vero olisi kohdistettu, varmasti olisin kohdistanut osittain muualle kuin varallisuusveron poistoon. Esimerkiksi samassa yhteydessähän tavallisia palkansaajia koskevaa myyntivoiton verotusta esimerkiksi kiristettiin, mikä oli virheellinen liike. Mutta silloin olivat suuremmat asiat kysymyksessä, ja varmasti se oli oikea arvio hallituksen puolelta. Siinä mielessä on luonnollista, että se sitoumus, joka silloin poliittisesti annettiin, nyt kun asia on ajankohtainen, myös eduskunnassa pidetään.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Anttila jo ehti kommentoida ed. Hemmilän puheenvuoroa. Voisin todeta tässä, että nykyhallituksellahan on varsin vahva näyttö maatilojen ja perheyritysten sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotuksen helpottamisesta, kun sitä on helpotettu yli 60 prosentilla vuoden 2004 alusta lähtien.

Kokoomuksella on aivan päinvastaista näyttöä. Vuoden 1996 alusta kiristettiin perintö- ja lahjaverotusta yleisesti keskimäärin 25 prosentilla. Iiro Viinanen oli silloin valtiovarainministerinä, ja se koski myöskin maatiloja ja perheyrityksiä, 25 prosentin veronkiristys. Toivottavasti kokoomus joskus antaa positiivisia näyttöjä tällä alueella. Ja tietysti ed. Hemmilän kanssa periaatteessa olemme samaa mieltä siitä, että maatilojen ja perheyritysten sukupolvenvaihdoksia pitää helpottaa.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Ed. Laitiselle ja muille sosialidemokraateille, jotka vastustavat nyt varallisuusveron poistamista, totean, että tämä lakiesitys ei ole tullut yllättäen eikä pyytämättä, vaan tästä on yhdessä hallituksessa päätetty ja tämä on vietävä myös yhdessä läpi. Tätä edellyttää hallitusyhteistyö, jos se on vakaalla pohjalla.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälälle ja ed. Kuismalle: Tätä ei muuten meidän ryhmässämme ole käsitelty ennen kuin nyt vasta. Tämä asia tuotiin ilmoitusluontoisena asiana silloin reilu vuosi sitten. Ei siitä ole kantoja otettu eikä ryhmältä kyselty, kun siitä on päätetty. Sen on kolme miestä päättänyt hallituksessa.

Sitten tähän perintöveroon ja lahjaveroon: Olin reilu vuosi sitten muistaakseni vai muistanko väärin, olinko viime kesänä — ed. Sasi oli mukana — Pirkanmaan yrittäjien vieraana Tampereella, ja kysymys oli tästä perintö- ja lahjaverosta ja varallisuusverosta, estääkö se sukupolvenvaihdoksia. Mukana ollut yrittäjien edustaja ilmoitti suorasukaisesti, että hän on tehnyt kymmeniä sukupolvenvaihdosjärjestelyitä ja yhdessäkään nämä verot eivät ole olleet esteenä. Se oli aivan selvä toteamus, ja hän sanoi, että kun on tehty oikea suunnittelu ja asiat on hoidettu kunnolla, niin siinä ei ole verotus tullut mitenkään esteeksi.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! On totta, että jos verosuunnittelua harjoitetaan 10—20 vuotta, niin voidaan välttää kyllä perintövero. Näin on. Mutta sattuu tilanteita usein, että ei haluta suunnitella, ei voida suunnitella, ja näissä tapauksissa vero on ongelma, ja täytyy sanoa, että perintöverotustahan sukupolvenvaihdostilanteissa kevennettiin jo Lipposen ykköshallituksen aikana, Lipposen kakkoshallituksen aikana. Eli tässä suhteessa voidaan sanoa, että edistystä on koko ajan tapahtunut, ja mikä on olennaista — ed. Kivirannalle täytyy todeta — että en muista, oliko se Lipposen ykkös- vai kakkoshallituksen aikana, kun perintöverotuksesta poistettiin kunnallisvero. Aikaisemmin täytyi kakkos- ja kolmosparenteelissa maksaa kunnallisvero myöskin perinnöstä. Se poistettiin, ja silloinhan kolmannessa perintöveroluokassa vero oli kaiken kaikkiaan 70—75 prosenttia, ja se oli täysin kohtuuton. Silloin on tapahtunut jo merkittäviä muutoksia keventävään suuntaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki on nyt täällä paikalla, ja moni sosialidemokraatti on väittänyt tänään, että varallisuusveron poistosta ei sovittu osana tupoa eikä tupon yhteydessä. Te olette ollut sopimassa. Voitteko nyt kertoa eduskunnalle, mikä on totuus, liittyykö varallisuusveron poisto tupoon?

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Itse kun pyysin tätä puheenvuoroa, ajattelin kysyä samaa, kun nyt on sosialidemokraattisen ministeriryhmän jäseniä myöskin täällä salissa ja täällä todellakin vallitsee epätietoisuus sosialidemokraattien ryhmän itsensä keskuudessa, liittyykö varallisuusveron poisto tuporatkaisuun vai eikö se liity. Esimerkiksi suurin piirtein peräkkäin lausui ensin ed. Laitinen, että tämä ei liity mitenkään tupoon, ja taas ed. Kuisma sen jälkeen, että tämä liittyy ihan selkeästi tuporatkaisuun. Jos nyt saataisiin vastaus sitten, kun ed. Sasikin sitä äsken tivasi.

Sitten edustajille Sirkka-Liisa Anttila ja Kiviranta: Kyllä asia on kuitenkin niin, että jos politiikassa halutaan toimia niin kuin puhutaan, niin keskusta oli kahdeksan vuotta oppositiossa ja arvosteli hallitusta, arvosteli kokoomusta rikkaitten suosimisesta ja voimakkaasti vetosi silloin hallitukseen oppositiosta käsin, että sukupolvenvaihdoksilta on poistettava perintö- ja lahjavero, niin että kyllä puheet ja teot nyt menevät hyvin ristiin, kun olette itse päässeet hallitukseen.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä ainakin allekirjoittanut antaa tunnustusta hallitukselle hyvistä teoista. Siitä ei kyllä voi ainakaan allekirjoittanutta syyttää, enkä tietenkään halua ketään loukata, mutta kyllä täytyy sanoa, että täällä on jokaisella kansanedustajalla oikeus omaan mielipiteeseensä ja oikeus tuoda se julki täällä ketään loukkaamatta.

Ymmärrän, että nämä veroasiat ovat vaikeita ja voi olla, että siinä tulee väärinkäsityksiä, mutta sitten pitää vaan puhua niin kauan, että ne väärinkäsitykset selkenevät. Tarkistin, että allekirjoittaneella ei ole persiljaa korvissa, mutta ehkä joillakin muilla on ollut, koska ovat kuulleet aivan väärin sen, mitä täällä on puhuttu. Kyllä täällä on keskustapuolueen suulla puhuttu, että kiinteistövero on hyvä asia.

Itse olen valtavan tyytyväinen varsinkin, kun Lahdessa on paljon näitä perheyrityksiä, että sukupolvenvaihdoksen verotus helpottuu ja samoin maatiloilla. Sehän on tosi hieno asia, ja se otetaan lämmöllä vastaan varmasti näissä talouksissa.

Mutta aika yllättävää on, että kun ollaan hallituksessa, niin siellä jotkut puolueet harrastavat arkeologiaa tai samoin kuin koirat, arkeologit ja historioitsijat kaivelevat vanhoja asioita. Minä toivoisin ainakin, että kokoomus katsoo tulevaisuuteen eikä kaivele vanhoja. Mutta tietenkin se on hyvä asia uusille kansanedustajille ja meille vanhemmillekin, että kertaamme näitä vanhoja asioita, kertaus on opintojen äiti. Olen siitä hyvin kiitollinen.

Reijo Laitinen /sd:

Puhemies! Jos laissa on, niin kuin ilmeisesti nyt varallisuusverolaissa, aukkoja ja porsaanreikiä, niin kai meidän tehtävämme olisi sitten poistaa ne niin, ettei veronkiertoa voisi tapahtua. Nyt ollaan kuitenkin tekemässä niin, että poistetaan koko laki.

Siis korostan vielä kerran sitä, että ei tämä esitys liity kolmikantaan. Se on hallituksen ja EK:n keskinäinen sopimus. Minulla on tässä SAK:n paperi, virallinen paperi, jota siteerasin äsken siitä, miten SAK muun muassa tämän asian osalta on toiminut. Pakko on todeta vielä kerran tässä yhteydessä se, että tämä tuli pyytämättä ja yllättäen eikä sitä ole hallitusohjelmaan, ed. Vihriälä, kirjattu. (Ed. Vihriälä: Hallitus on sopinut siitä!)

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Rönnille totean, että Suomen yrittäjien kannalta sukupolvenvaihdokset ovat yrittämisen ja työllisyyden kannalta yksi keskeisin osa tulevaisuutta ja siellä perintö- ja lahjaveron poisto merkitsee todella paljon.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilälle voisin jatkaa, että nyt on jo yli 60 prosenttia maatilojen ja yritysten perintö- ja lahjaverosta poistettu tämän hallituksen aikana, joten näyttö on olemassa, ja vastaavaa ei ole kokoomuksen hallituskaudelta.

Sitten jos katsotaan tätä sivuperinnön ja lahjan kunnallisverotusta, niin sehän poistettiin maatilojen ja yritysten osalta vuoden 1993 alusta pääministeri Ahon hallituksen aikana, ja vuoden 1996 alusta poistettiin kyllä sitten loput Viinasen ollessa valtiovarainministerinä. Se kyllä pitää paikkansa. Sitten mitään varsinaisia muita huojennuksia ei kyllä ole kokoomuksen kahdeksanvuotisen hallituskauden aikana tehty. Yksi muutos tehtiin: Yritysten määräosaksi riittää 10 prosenttia aikaisemman 20 prosentin sijasta. Semmoinen muutos tehtiin, että saa huojennuksen. Sekin oli maatilojen osalta jo aikaisemmin hoidettu.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Silloin kun puhemies Lipponen oli SDP:n puheenjohtaja, SDP:llä oli visio ja johtaja. Nyt kun seuraan tätä keskustelua täällä, demareitten ryhmä on kuin puluparvi. Missä on SDP:n puheenjohtaja? Hänen pitäisi olla täällä ministerinä puolustamassa hallituksen varallisuusveron poistoesitystä. Hän pakoilee tätä salia.

Kun ministeri Kalliomäeltä kysytään, kun hän valtiovarainministerinä sopi tätä kolmikannan yhteydessä, mikä on totuus, onko tämä osa tulopoliittista sopimusta, neuvoteltu tupon yhteydessä, niin hän ei suostu vastaamaan. Kun häneltä uudestaan kysytään samaa asiaa, hän pakenee salista. Parlamenttia pitäisi kunnioittaa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Saanko puuttua vielä tähän keskusteluun, kun ihmettelen täällä ed. Laitisen ja myöskin ed. Rönnin puheenvuoroja siitä, että nyt on tehty hirveän iso asia siitä, onko SAK hyväksynyt tämän asian vai ei. Kuten aikaisemmin jo sanoin, niin seuraavana päivänä, kun tämä asia oli edellisenä iltana päätetty, Ylen Ykkösaamussa aivan selvästi SAK:n puheenjohtaja puolsi tätä ratkaisua. Sieltä löytyy kaikki nauhat, jos halutaan se asia katsoa, eikä siinä minun mielestäni mitään pahaa ole.

Eikä sillä tosiasiassa ole kovin isoa merkitystä, onko SAK tässä mukana vai ei. Eduskuntahan täällä päättää. Eivät täällä työmarkkinajärjestöt päätä tätä lakia. Ihmetyttää se asia tässä, minkä takia nähdään niin suurena asiana se, mitä mieltä tässä yksi etujärjestö on ja minkä takia se haluaa jälkikäteen luistaa siitä vastuusta, joka silloin on otettu. Se tuntuu käsittämättömältä.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on monella tavalla keskusteltu tämän varallisuusveron olemuksesta ja siitä, millä tavalla se vaikuttaa verotuksen kokonaisuuteen. On keskusteltu myös siitä, onko siitä sovittu tulopoliittisen sopimusratkaisun yhteydessä. Minusta olennaista on se, että tämä asia on käsitelty siinä yhteydessä.

Mutta minusta meille hallituspuolueen kansanedustajille on myös tärkeää huomioida se, että tämä on myös osana hallitussopimusta. Hallitussopimuksessa lukee selvästi näin:

"Yritys- ja pääomaverotuksen tarkistuksista päätetään nopeasti toimeenpantavan erillisselvityksen perusteella tänä vuonna. Tarkistusehdotuksissa otetaan huomioon pääomaan ja yrittämiseen kohdistuvan verotuksen kokonaisuus ja niiden kohteena ovat:

— yhteisö- ja pääomaverokannan alentaminen

— osinkoverotuksen taso

— ansiotuloverotuksen ylimmät marginaaliveroasteet

— varallisuusverotus

— pitkäaikaisen säästämisen verokohtelu

— yritysveron pohjaan vaikuttavat tekijät

— verotusarvojen helpotukset perheyritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi."

Tässä suhteessa hallitus on toiminut hyvin linjakkaasti, ja tänään päätetään varallisuusverotuksen kohtalosta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä on sikäli mielenkiintoista lainsäädäntöhommaa hallituksen puolelta, että niin rajoitetusti verovelvollisten kohdalla ja hallintarekisterin toimimisen yhteydessä kuin tämän varallisuusveron poistamisen yhteydessä perusteluna on yhtäpitävästi käytetty sitä, että kun on ollut niin vaikeata muka kantaa näitä veroja. Tällä perusteellahan kaikille todellisille verosuunnittelijoille annetaan erityisen korkea ja hyvä palkinto, kun aina, kun vähänkään verosuunnittelussa onnistuu, niin silloin pääsee eroon koko verosta, niin että näkemiin ja hyvästi hyvinvointivaltio.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! En halua millään tavalla kinastella ryhmätoverieni ed. Rönnin ja ed. Laitisen kanssa. Muodollisesti he ovat varmaan oikeassa, että eihän tätä tupon yhteydessä ole sovittu eikä tätä voitaisikaan sopia. Tämähän on eduskunnan päätös. Mutta tämmöisiä välipuheita työmarkkinoilla ja tulopoliittisissa sopimuksissa on ollut vuosien varrella paljon muitakin ja ehkä yhtä merkittäviä tai merkittävämpiä ja joskus ehkä yhtä ikäviäkin työntekijäpuolen kannalta.

Olennaista on, että kyllähän tämä silloin tuli julkisuuteen heti ja tätä kommentoitiin ja tuli kielteisiä kommentteja ja myös ammattiyhdistysliikkeellä, jos olisi ollut sitä mieltä, että tämä on väärin, oli tilaisuus se sanoa. Ei tätä ole sanottu. Se on sitten eri asia, heidän asiansa, minkälaisen muodollisen vastuun he haluavat nyt ottaa. Meistä monet olivat, minäkin, pari kolme viikkoa sitten kuulemassa SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen kommentit, miten tämä asia on mennyt, ja minulle se tuli ainakin aivan selväksi, eikä ole mitään tarvetta kinastella siitä, mikä se tosiasia on.

Kyllä kuitenkin sopimukset on pidettävä ainakin työmarkkinoilla, ja varmasti hallituksenkin on syytä pitää sopimukset. Todella tässähän on kysymys myös siitä, että hallituspuolueiden välillä on sopimus. Kyllä minusta normaalia menettelyä on, että pyritään niistä kiinni pitämään. Ei tässä sen tulopoliittisen sopimuksen jälkeen ole mitään uutta tapahtunut, ei ole mitään uusia perusteita.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt kun täällä salissa väki on lisääntynyt ja tänne on tullut myös muita lahtelaisia kansanedustajia, niin voin varmasti mainita, että esimerkiksi Stalan ... (Ed. Kuosmanen: Onko täällä muita?) — On täällä: ed. Skinnari ja ed. Lindqvist ja sitten minä, ed. Kuosmanen, mutta ed. Seppälä ei ole paikalla. Ed. Seppälä onkin sitten Hollolasta, vaikka on ollut lehdessä, että hän on lahtelainen, mutta se on ollut väärää tietoa, sitä ei ole kyllä korjattu.

Mutta jos saan puhua asiasta, niin esimerkiksi Stala teki erittäin hyvän sukupolvenvaihdoksen, ja siitä on esimerkkejä ollut näissä sukupolvenvaihdostilaisuuksissa, muun muassa kun yrittäjillä on ollut valtakunnan tason kokous Lahdessa. Sillä on erittäin tärkeä merkitys työllisyyden kannalta, ja nämä työllisyysasiat koskevat kyllä myös kokoomuslaisia, mutta yleensä juuri myös muitten puolueitten edustajia.

Täytyy sanoa, että tietenkin asia on niin, kuten täällä aiemmin jo mainittiin, että kyllä verosuunnittelulla, kun siihen ryhdytään ajoissa, 10—20 vuotta aikaisemmin, päästään hyvään lopputulokseen. Mutta aina tähän ei pystytä. Esimerkiksi eduskunta on esimerkki siitä, kuinka töitä ei aina ennakoida ja kaikki tulee sitten yllättäen. Joskus tulevat vaalit yllättäen tai muutkin tilanteet, niin kuin budjetin käsittely.

Mielestäni ed. Laitinen oli ihan rehellinen ja jalat maassa, (Ed. Ahde: Se on totta!) koska hän sanoi, että tuotaisiin koko paketti kerralla eikä tehdä selvityksiä ja tuoda pala kerrallaan. Se on vähän säälittävää.

Kun nyt keskustassakin on juristeja, niin toivon, että oikeudenmukaisuus tulee myös metsätiloille, että metsätilat pääsevät sukupolvenvaihdoksessa samalle tasolle kuin yritykset ja maatilat. Toivon hallitukselta oikeudenmukaisuutta (Ed. Pulliainen: Ei juridiikka merkitse oikeudenmukaisuutta!) ja sitä, että maa- ja metsätalousmaalle ei tule kiinteistöveroa.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Ed. Karjula luki täällä palan hallitusohjelmaa, mitä siellä on sovittu verotuksesta, ja nyt me olemme käsittelemässä yhtä tähän sopimukseen liittyvää lakiesitystä, jolla varallisuusvero ollaan poistamassa. Minä vielä alleviivaan sitä hallituspuolueiden kansanedustajille, meille kaikille, että tämä on sovittu yksimielisesti Vanhasen hallituksessa ja tämä on myöskin yksimielisesti vietävä läpi, että me voimme hallitusyhteistyötä tästä eteenpäin jatkaa.

Ed. Pulliaiselle toteaisin, että ei tällä lailla nyt varmaankaan hyvinvointivaltio vielä hajoa tässä maassa.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Toivottiin, että en provosoi enää ketään. Totean vaan lyhyesti: Tämä hallitus rakastaa rikkaita. Siitä me emme pääse mihinkään ja se on päätöksillään sen osoittamassa tässäkin asiassa.

Totean sen, että toivoisin jatkossa, kun me teemme eduskuntavaalien alla 2007 ohjelmia, että myös tämän suuntaisista päätöksistä, mitkä eivät välttämättä kansan mielestä ole niin myönteisiä, voisimme kertoa etukäteen. Tältä osin me toisimme uskottavuutta koko tähän poliittiseen järjestelmään.

Iloitsen siitä, että meillä on ed. Laitisen kaltaisia reiluja henkilöitä, jotka seisovat ennen vaaleja ja vaalien jälkeen siinä asennossa uskollisena niille lähettäjille, jotka heidät ovat tänne tuoneet.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälälle vastaan: Kylläpäs. (Naurua)

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Yksi prosentti verovelvollisista maksaa tätä, että ei luulisi, että täällä on nyt näin valtava keskustelu tästä asiasta.

Mutta ennen kaikkea pyysin tämän puheenvuoron sen tähden, että me paljon puhumme sinivalkoisesta suomalaisesta omistuksesta ja siitä, miksi suomalaiset eivät sijoita itse riittävästi kotimaiseen omistukseen. Tässä on yksi mahdollisuus vahvistaa tätä sinivalkoista pääomaa Suomeen.