Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kysymys alusten aiheuttaman merten pilaantumisen ehkäisemisestä annetusta kansainvälisestä yleissopimuksesta, niin sanotusta Marpol-sopimuksesta, ja sen voimaansaattamisesta myöskin Suomessa. Mielenkiintoiseksi tämän asian teki se, että valiokunta aloitti tämän käsittelyn, taisipa olla samalla viikolla, kun Suomenlahdella tapahtui eräiden laivojen aiheuttamaa käymäläjätteiden laskemista Suomenlahteen, ja siinä katsannossa tämä on tavattoman ajankohtainen ja hyvin merkittävä asia.

Ympäristöministeriön mukaan Suomi aikoo tehdä Itämeren suojelukomissiolle Helcomille aloitteen päästömääräysten tiukentamisesta Itämerellä. Helcom voisi tällöin hyväksyä suosituksen, että sopimusosapuolet kieltävät oman lippunsa alla kulkevia aluksia laskemasta käymäläjätevesiä Itämereen, mutta lippuvaltioiden aluksiin määräykset voidaan ulottaa vain Imon kautta. Ympäristöministeriön mielestä on kuitenkin hyvin tärkeää hyväksyä ensin Marpol IV -liite, josta nyt ensin siis on kyse, minkä jälkeen vasta voidaan ryhtyä toimiin aloitteen tekemiseksi tämän nyt käsittelyssä olevan liitteen tiukentamiseksi.

Ympäristövaliokuntahan antoi lausunnon tähän mietintöön ja kiinnitti huomiota siihen, että tämän liitteen vaatimukset ovat Helcomin piirissä sovitusta lievennyskiellosta huolimatta Itämeren ja Suomenlahden tilaan nähden aivan liian löysät. Ei erityismaksua -järjestelmä ei vaikuta tilanteeseen millään tavoin olennaisesti. Tässä liitteessä tarkoitettujen laitteistojen avulla voidaan ainoastaan desinfioida jätevesi eli poistaa siitä lähinnä kolibakteerit sekä hienontaa aines visuaalisen haitan vähentämiseksi. Tällaista tavaraahan Suomenlahteen lasketaan tavattoman paljon. Eli rehevöitymisen keskeisiä aiheuttajia fosforia ja typpeä laitteistot eivät poista tai vähennä. Etäisyysvaatimuksilla ei ole rehevöitymisongelman kannalta mitään merkitystä, koska ravinteet jäävät kuormittamaan merta niiden päästöpaikasta riippumatta.

Otetaan esimerkiksi 2 000 matkustajan risteilyalus. Se kuormittaa käymäläjätevedet mereen laskiessaan Itämerta suunnilleen vuosittain yhtä paljon kuin 40 000 asukkaan kaupunki, jonka jätevedet puhdistetaan asianmukaisessa jätevedenpuhdistamossa. Siis 2 000 matkustajan risteilyalus vastaa 40 000 asukkaan kaupunkia jätevesien määrässä.

Eli näitä mereen laskettavia käymäläjätevesiä koskevia vaatimuksia Itämerellä tiukennetaan ja on syytä tiukentaa mahdollisimman pian, ja on tärkeätä, että tämä liite tulee hyväksyttyä — vaikka se ei ympäristösuojelutavoitteiden kannalta olekaan hyväksyttävä — koska vain liitteen hyväksymällä Suomi voi osallistua liitteen tarkoittamaan kehittämistyöhön jatkossa. Vähän monimutkaisesti kirjoitettu, mutta asiallisesti ottaen oikein.

On tärkeää, että valvontaa tehostetaan, koulutusta, neuvontaa parannetaan ja itse järjestelmää kehitetään edelleen toimivaksi. On hyvin tärkeätä myöskin, että Suomi on tässä asiassa jatkossa aloitteellinen ja pyrkii aktiivisesti siihen, että Helcomin sopimuksen jäsenmaat tekevät Imolle aloitteen Itämeren nimeämiseksi Marpol-sopimuksen liitteen IV alaiseksi erityisalueeksi. Tämä on tässä mietinnössä aivan olennainen viesti, jolla käymäläjätevesien kaikki mereen päästäminen on yksiselitteisesti kielletty.

Valiokunta kiinnittää huomiota myöskin siihen, että Itämeri lukuun ottamatta Venäjän aluevesiä on äskettäin saanut Imon erittäin haavoittuvan merialueen statuksen. Valiokunta toteaa, että Itämeren rehevöitymisen torjumiseksi onkin tärkeää puuttua kaikkiin rehevöittäviin päästölähteisiin ja vaatia kaikilta toimia päästöjen vähentämiseksi. Tämän vuoksi ja vielä ympäristövaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta pitää välttämättömänä, että käymäläjätevesiä koskevia vaatimuksia Itämerellä tiukennetaan mahdollisimman pian. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että Suomi on asiassa aloitteellinen ja pyrkii aktiivisesti siihen, että Helcom-sopimuksen jäsenmaat tekevät Imolle aloitteen Itämeren nimeämiseksi erityisalueeksi, jolla käymäläjätevesien kaikkinainen mereen päästäminen on kielletty. Ehkä on syytä vielä todeta se, että valiokunnan mietintö on kaikin osin yksimielinen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Arvoisa valiokunnan puheenjohtaja jo selvitti asiaa, mutta kiinnitän pariin näkökohtaan vain lyhyesti huomiota.

Ensinnäkin ympäristövaliokunnan lausunto liikenne- ja viestintävaliokunnalle oli erinomaisen hyvä, ja siltä pohjalta tehtiin myöskin mietintö. Mutta mitä tämä merkitsee käytännössä? Se merkitsee sitä, että kun ympäristövaliokunta on ymmärtänyt tämän asian aivan oikein ja myöskin sen marssijärjestyksen, millä näitä asioita pitää hoitaa, niin siitä seuraa ympäristövaliokunnalle nyt aivan erityinen asian seuranta- ja valvontavelvollisuus tästä eteenpäin, kun ollaan tekemisissä näitten meren pilaantumisen asioitten kanssa, niin että myöskin katsotaan, että kun nyt tämä Marpol-sopimus hyväksytään, niin välittömästi ryhdytään niin sanotusti painostamaan siihen, että sitä parannetaan.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan puolesta voin varmasti sanoa, että näin tulee tapahtumaan. Ja oli mielenkiintoista, niin kuin liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Laukkanen totesi, että samoihin aikoihin, kun tätä asiaa käsiteltiin eduskunnassa, niin sitten Helsingin Sanomien lehtikirjoituksen perusteella saatiin aikaan mielenkiintoinen tapahtumakulku, joka johti siihen, että suurin piirtein kaksi päivää sen jälkeen, kun tällainen lööppi oli julkaistu, tosiaan Tallink-yhtiö joutui jo käytäntöjään muuttamaan.

Tämä on tyypillinen tilanne, jossa kansainväliset sopimukset ovat niin kehittymättömiä, että ongelmia ei kansallisin määräyksin enää voida ratkaista. On juuri niin, kuin täällä ovat edelliset puhujat todenneet, että tämä Marpol-sopimuksen pöytäkirja IV pitää saada äkkiä voimaan, jotta päästään neuvottelemaan siitä, kuinka sitä voidaan edelleen tiukentaa, ja tavoitteena on se, että Itämeri myöskin tämän pöytäkirjan nojalla voidaan julistaa erityisalueeksi ja sitten kieltää tällainen kaikkinainen rehevöittävien päästöjen laskeminen mereen.

On mielenkiintoista myös, että ympäristöministeri Enestam sai tilaisuuden Helcomin ministerikokouksessa aivan välittömästi tämän kohun aikaan ottaa tämän aloitteen esiin, ja nyt tiettävästi Helcomissa ollaan ryhtymässä tekemään esitystä siitä, että tätä Marpolin asianomaista pöytäkirjaa myöskin tiukennetaan.

On olemassa myös Marpolin pöytäkirja VI, joka käsittelee ilmaanpäästöjä, ja on todettava, että ympäristövaliokunta tässä yhteydessä sai selville, että ilmaanpäästöt aluksista ovat huomattavat. Ne ovat itse asiassa monta kertaa merkittävämmät kuin nämä veteen laskettavat päästöt, jolloin myös tätä liitettä VI olisi pyrittävä tiukentamaan.

Säde Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta kuuli kaikkia Itämerellä liikennöiviä suomalaisia laivayhtiöitä tämän asian käsittelyn yhteydessä, ja kävi ilmi, että Tallink, joka on noussut hyvin paljon otsikoihin viime aikoina näiden käymälävesien vuoksi, oli viimeinen näistä yhtiöistä, joka nyt on lähtenyt mukaan vapaaehtoisesti siihen, että ei jätä käymälävesiään mereen vaan tuo ne maihin ja toivottavasti myöskin pysyvästi tulee näin toimimaan, sillä vapaaehtoisesta toiminnasta on tässä tapauksessa kyse.

Silja ja Viking Line ovat, Silja vähän pidempään ja Viking Line vähän lyhyemmän aikaa, jo toimineet näin, ja toivotaan, että nämä yhtiöt todellakin käyttävät hyvää moraalia ja tulevaisuudessa tulevat toimimaan jo hyvän asiakaspalautteen ja periaatteen mukaisesti niin, että nämä maihin tuodaan ja Itämerta voitaisiin suojella, sillä tällä hetkellä on täysin laillista pistää pissa- ja kakkavedet tuonne Itämereen menemään toisin kuin pilssivedet, joissa on jättöpakkojärjestelmä olemassa.

Ympäristövaliokunta varmasti tulee aihetta seuraamaan, ja myöskin osaltaan painostusmielessäkin halusimme kuulla myös näitä eri yhtiöitä, tuoda esiin sitä näkökulmaa, miten tärkeästä asiasta Itämeren suojelun osalta on kyse. Kannatamme sitä, että Itämeri saadaan erityisalueeksi. Erityisen voimakkaasti sitä valiokunta on omassa lausunnossaan tuonut esille.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! För att få bukt med övergödningen av Östersjön krävs det insatser på alla tänkbara olika områden. Det är något av en paradox att samtidigt som vi håller på och bygger upp ett septiktankbaserat insamlingssystem för småbåtar så har vi fortsättningsvis ett system där det är möjligt att inom Östersjön tömma toalettavfallsvatten från fartyg ute på öppna havet. Det är helt klart att det här måste man få ett stopp på.

Precis som ledamot Heidi Hautala sade så har miljöminister Enestam tagit inititativ inom Helcom och det är bra. Jag hoppas också att minister Huovinen som kommunikationsminister följer fartygstrafiken och kan följa upp den här frågan och vara aktiv i den.

Jag hoppas också att man skulle kunna se över det här no special fee -systemet som helt tydligt inte fungerar så som det borde fungera. Det vill säga fartygen känner inte ens till vad de här reglerna går ut på, och även om man betalar den här avfallsavgiften så har det visat sig att det är många som trots det tömmer avfallet i havet.

Olen siis tyytyväinen siihen, että ministeri Enestam on nostanut tämän asian esille Helcom-kokouksessa, ja toivon, että myös ministeri Huovinen pystyy vaikuttamaan siihen, että tämä asia etenee mahdollisimman nopeasti.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen juuri tänään ollut meriliikenteen ympäristöseminaarissa puhumassa näistä aiheista. Meillähän on se tilanne, että pilssivedet ja mustat vedet elikkä käymälävedet kuuluvat satamamaksuun, vaikka niitä ei sitten kuitenkaan välttämättä jätetä, koska aika on rahaa, mutta harmaat vedet eivät kuulu satamamaksuun. Olisi erittäin hyvä, että nekin kuuluisivat. Mutta sitten on vielä se, että harmaissa vesissä on suuria eroja: on suihkuvedet ja keittiövedet, ja kun tulee niin suuria määriä vesiä, olisi ehkä viisasta, että keittiövedet johdettaisiin samaan tankkiin, missä on käymälävedet, ja niitä kohdeltaisiin samalla lailla. Tänään meille kerrottiin, että yhtä paljon ravinteita on myös keittiövesissä. Elikkä teknillinen muutos tarvitaan. Nämä suihkuvedet eivät ole niin pahoja kuin keittiövedet ja tietenkin käymälävedet.

Muuten näistä ilmaanpäästöistä: Ruotsissa on vuodesta 96 ollut voimassa sopimus, missä satamat ovat vapaaehtoisesti laittaneet tämmöisiä ympäristötaksoja elikkä erisuuruisia satamamaksuja riippuen siitä, mitkä ovat rikki- ja typpioksidipäästöt laivoilla. Maarianhaminassa on tämä sama systeemi, ja ylpeydekseni kuulin, että myös Turun satama on siirtymässä tähän systeemiin. Nyt toivon, että koko meidän maassamme siirryttäisiin tähän systeemin, mikä Maarianhaminassa ja Turussa on. Se olisi erittäin hyvä, koska myös ne ilmaanpäästöt laivoista ovat huomattavia.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! On tosiaan hyvä, että Tallink-varustamo nyt viimeisenä sitten lähti myöskin hoitamaan asianmukaisesti näitä jätevesiä. Täytyy vaan toivoa, että se uutinen, joka muistaakseni eilen tuli heidän Suomen aluejohtajansa yllättävistä potkuista, ei liity siihen vapaaehtoiseen päätökseen, kun he järkevälle linjalle siirtyivät.

Mutta, arvoisa puhemies, yhtyen siihen kaikkeen, mitä täällä on aiemmin todettu, muistutan vielä siitä, että Itämeren tulevaisuuden kannalta ja Itämeren suojelun kannalta on tärkeätä, että koko Euroopan unioni myöskin kiinnittäisi siihen huomiota, ja nyt kun ollaan laatimassa meristrategiaa Euroopan unionille, suomalaisten on pidettävä huoli, että tässä meristrategiassa myöskin sitten Itämeren erikoisominaisuudet ja Itämeren erikoistarpeet tulee huomioitua. Esimerkiksi puheenjohtajuuskauden yhteydessä kannattaa pitää Itämerta voimakkaasti esillä.