Täysistunnon pöytäkirja 134/2010 vp

PTK 134/2010 vp

134. PERJANTAINA 17. JOULUKUUTA 2010 kello 10.05

Tarkastettu versio 2.0

Valtionvelan korot 36

 

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Arvoisat kollegat! Viime vaalikaudella silloinen kansanedustaja, vuorineuvos Jere Lahti puhui tältä paikalta lähes täsmälleen, lähes päivälleen 4 vuotta sitten budjetin palautekeskustelussa näin. "Veli on velka otettaessa ja veljenpoika maksettaessa. Valtiontalouden velkaa vähätellään. Suomi on elinkeinorakenteeltaan moniin muihin maihin verrattuna yksipuolinen ja hauras, ja siten tilanteemme edellyttää, että velan sijasta kasvatamme puskureita. Näin odotan, että hallitus tulee budjeteissaan jatkossa kiinnittämään vakavaa huomiota tähän asiaan eikä vähättelemään sitä ja ennen kaikkea laatimaan sellaisen ohjelman ja aikataulun, jolla velkaa maksetaan ja taloutemme tila kaikissa olosuhteissa varmistetaan." Puhetta kuunnellessani mietin jo tuolloin ja uskon, että monet meistä, jotka olivat tuota puhetta kuuntelemassa, miettivät, olisiko joku voinut vielä enemmän oikeassa olla.

Arvoisa puhemies! Maamme velkaantuminen jatkuu edelleen ja näkyy nyt myös käsittelemässämme vaalikauden viimeisessä talousarvioesityksessä. Jere Lahti neljä vuotta sitten arvosteli silloista hallitusta ja sen tekemää budjettiesitystä vaalibudjetiksi, nimittäin kovan talouskasvun aikana neljä vuotta sitten, kun me päätimme seuraavan vuoden budjetista, velkaa suunniteltiin lyhennettävän vain 34 miljoonaa euroa. Nyt velanoton syyt ovat ihan muut.

Velkaantumiseen kiinnittää mietinnössään huomiota myös valtiovarainvaliokunta. Vaikka julkinen velka on kansainvälisesti verrattuna melko alhainen, velan kasvuvauhti huolestuttaa, toteaa valiokunta ja ottaa, aivan oikein, kantaa valtionvelan korkomenoihin. Vaikka korkomenot nyt tuntuvat maltillisilta, jos korkotaso tästä nousee, on odotettavissa mittava korkomenojen kasvu ja kaikki velkojen korkomenoihin käytetty raha on pois muualta.

Herra puhemies! Nykymenolla emme voi jatkaa, vaan taloudenhoitoon tarvitaan todellinen ryhtiliike. Tarvitsemme järkevän talouden tasapainottamissuunnitelman ja riittävän kunnianhimoisen aikataulun valtionvelan takaisinmaksulle. Tätä hanketta tukee myös valtiovarainministeriön viime viikolla julkaistu raportti, joka kertoo myös epäilijöille faktana sen, mikä toisilla meistä on jo aiemmin ollut tiedossa, että julkisen talouden menojen leikkaaminen ja verojen maltillinen korottaminenkaan eivät riitä pysäyttämään maamme nykyistä velkaantumiskierrettä. Julkisen talouden kestävyysvaje on tällä menolla vuosikymmenen puolivälissä 5 prosenttia bkt:stä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, kuten vuorineuvos Lahti totesi, ei valtionvelkaa tule kenenkään vähätellä. Siksi tulevalla vaalikaudella vaaditaan nykyistä enemmän rohkeutta ja ryhtiä taloudenpitoon. On ehdottomasti päätettävä myös rakenteiden uudistamisesta tässä yhteiskunnassa. Sillä kohennetaan julkisen talouden rahoitusasemaa. Yhteisellä tahtotilalla suomalaiset onnistuvat tässä tavoitteessa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Olen tässä nyt viikon aikana seurannut näitä opposition lukuisia miljardien lisäysehdotuksia budjettiin, ja täytyy sanoa, että kriisitietous tässä maassa ei ole edennyt kovin pitkälle. Tänä vuonna otetaan 12 miljardia velkaa, ensi vuonna on tarkoitus ottaa 18 miljardia. Kreikan valtio on kaatumassa siitä syystä, että se on velkaantunut, ja moni muu eurooppalainen valtio on vaaravyöhykkeessä. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Uhka kohdistuu siitä syystä koko Eurooppaan.

Tässä suhteessa täytyy sanoa, että enemmän vastuuta pitäisi olla taloudesta tässä salissa. Vain sillä tavalla voimme pitää huolta siitä, että hyvinvointiyhteiskunta myöskin jatkossa säilytetään. Haluan myöskin korostaa sitä, että korkotaso voi nousta tulevaisuudessa, ja se merkitsee sitä, että pääluokan 36 menot kasvavat, ja ne ovat rahoja, joita siirretään kansalaisilta pankeille, joita tässä salissa on kovasti moitittu. Pankit hyötyvät siitä, että korot nousevat ja velka kasvaa. Siitä syystä toivon todellakin, että tässä salissa ollaan myöskin jatkossa vastuullisia ja pidetään huolta siitä, että valtion menot säilyvät kurissa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Sasi väitti, että oppositio on ollut lisäämässä menoja, niin se ei ainakaan pidä kaikkien oppositiopuolueitten kohdalla paikkaansa.

En tiedä, kuinka monta kertaa olen tässä salissa sanonut, että meidän vaihtoehtobudjetissamme oli menolisäyksiä noin 350 miljoonaa euroa. Mutta meillä oli myöskin tulopuolelle niin selkeä asia kuin tuloverokevennyksen hylkääminen, joka olisi merkinnyt 450 miljoonaa lisää valtion kassaan. Eli jos joku on toiminut vastuullisesti, niin ainakin me olemme toimineet vastuullisesti siinä mielessä, että mikäli meidän vaihtoehtobudjettimme olisi tullut hyväksytyksi, valtion olisi tarvinnut ottaa noin 400 miljoonaa vähemmän velkaa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan todeta ed. Sasille, että hänen puheistaan huolimatta opposition esitykset eivät ole sentilläkään lisänneet valtionvelkaa.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Toivon, että joku laskee kyllä näitten puolueiden äänestämät lisämenoesitykset. Esimerkiksi perussuomalaiset ovat painaneet melkein kaikissa asioista punaista, ja olisi hyvä laskea, montako kymmentä tai montako miljardia perussuomalaiset ovat valmiita lisäämään valtion menoja. Vastuullista politiikkaa on se, että myös kerrotaan, mistä nuo rahat otetaan ja sillä tavalla kansalaisille kerrotaan se, mikä on se vaihtoehto. Perussuomalaisillekin kyllä tämän ohjeen olisi hyvä mennä jatkossa läpi.

Myöskin ed. Kimmo Sasille vastaan sen, mitä ed. Kallis sanoi, että 450 miljoonaa oli meidän vaihtoehdossamme se, joka olisi ... Emme nähneet järkeväksi, että velalla vähennetään veroja, ja tältä osin, niin kuin ed. Kallis sanoi, kd:llä on ollut minun mielestäni menot ja tulot melko tasapainossa ja se kestää vertailun. Suosittelen perussuomalaisille myöskin sitä vastuullista toimintatapaa.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilän ja ed. Sasin puheenvuorojen johdosta sanon, että juuri huoli tästä velkaantumisesta on johtanut siihen, että meidän ehdotuksissamme valtaosa euromääräisesti kohdistuu tulopuolelle. Eli sosialidemokraattien vaihtoehtolinjauksen toteuttaminen tarkoittaa puoli miljardia euroa vähemmän velkaa. Oletankin, että edustajat Sasi ja Hemmilä tulevat äänestämään tulopuolen kohdassa ehdotuksemme puolesta muun muassa pääomaveron nostamiseksi.

Yleiskeskustelu pääluokasta 36 päättyi.