Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! STX telakkana puhuttaa Suomea, ja paineet
hallitusta kohtaan saada yrityksen vaatimat 50 miljoonaa ovat kovat.
Kysyn kuitenkin Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeriltä:
mitä on tähän mennessä tehty
ja mihin toimiin hallitus ryhtyy, koska Euroopassa ja EU-alueella
rehottava markkinoita vääristävä ja
epäterve telakkatukien viidakko on valtaisa? Meidän
tarvitsisi saada kieltävä päätös
näiden tukien osalta tai vähintään,
että nämä harmonisoitaisiin jokaisen
maan kohdalta, jotta suomalainen työllisyys voitaisiin turvata.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Sinänsä valtiontukisäännökset telakkapuolella
ovat hyvin yksiselitteiset. Telakkapuolella sallittuja valtiontukimuotoja
ovat ainoastaan innovaatiotuki sekä tietyin edellytyksin alueellisin
perustein myönnettävä tuki. Telakkateollisuuden
puitesäännön nojalla kaikki muut valtiontuet
ovat kiellettyjä. Eli sinänsä tämä säännöstö on
hyvin yksinkertainen, ja komissio tätä omalta
osaltaan valvoo.
Se, mikä sitten jonkun verran sotkee tätä kokonaisasetelmaa,
on se, että esimerkiksi Ranskassa valtio on suoraan telakkayhtiön
omistajana, mikä on sinänsä laillista.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! Enemmänkin kaipaisin tähän
kysymykseen sitä vastausta, että mitä Eurooppa-tasolla tehdään,
minkälaisia ponnisteluja käydään,
koska me jokainen tiedämme, että sitä epätervettä tukea
käytetään hyväksi, ja se on
meidän osaamisen ja työmahdollisuuksien karkaamisen
kautta erittäin suuri riski. Ne toimenpiteet, joita nyt
haluttaisiin tehdä, on se, että me pystyisimme
tarttumaan siihen Ranskassa mutta myös Italiassa ja muissakin
Euroopan maissa olevaan epäterveeseen tukemiseen. Ne toimenpiteet,
joita nyt tarvitaan, ovat sitä, että meillä Suomessa
ryhdikkäästi pystyttäisiin niihin toimiin.
Nyt todellakin haluan kysyä eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri
Stubbilta, mitkä ovat ne ajatellut toimenpiteet, jotta
me voimme tämän asian viedä riittävän
hyvään päätöksentekoon.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa on aika vähän,
mitä me voimme tehdä tässä kysymyksessä,
koska kilpailupolitiikka on yksi niistä viidestä kokonaisuudesta,
jotka ovat Euroopan unionin yksinomaisessa toimivallassa, siis komission
päätettävissä. Eli jokainen
tapaus, joka liittyy valtiontukiin tai kilpailupolitiikkaan, katsotaan
tapauskohtaisesti komission puolelta. Kuten ministeri Vapaavuori
tuossa totesi, Ranskan keissi valtion tuissa telakkapuolella on
siinä mielessä erilainen, että heillä on
omistusta tässä. Eli jokainen katsotaan yksittäin,
mutta se on ilman muuta selvää, että jos
me näemme jonkin epäterveen kilpailutilanteen,
niin me liputamme yleensä sitä vastaan ja tuomme
sen esille komission puolella, mutta muuta me emme voi tässä tilanteessa
tehdä.
Ilkka Kantola /sd:
Arvoisa puhemies! Suomalainen korkeaan ammattitaitoon nojaava
telakkateollisuus on osa sitä kivijalkaa, johon työllisyytemme
ja hyvinvointimme ovat perinteisesti rakentuneet. Nykyisellään
telakkateollisuus elää epävarmoissa oloissa.
Tilauskirjojen tyhjetessä telakka hiljenee ja riskinä on,
että alueelta menetetään suuri määrä erikoisammattitaitoa, osaamista,
kun työtä vaille jääneet hakeutuvat muualle.
Olisikin pohdittava sitä, miten telakoilta vapautuvien
työntekijöiden ammattitaitoa ja kokemusta voitaisiin
hyödyntää muuhunkin kuin laivanrakennukseen.
Esimerkiksi Turun telakalla tartuttiin kaupungin siltahankkeeseen
ja sitä kautta saatiin työtä telakalle
ja sen työntekijöille. Kyse oli toki paljon pienemmästä yrityksestä kuin
aluksen rakentaminen, mutta asia on silti pohdinnan arvoinen.
Tällaisia työllistäviä siltoja
kahden alustilauksen välille tulisi miettiä laajemminkin.
Kysynkin: mitä uutta hallitus voisi tuoda siihen, että telakoiden
kapasiteettia ja telakoiden ammattitaitoista työvoimaa
voitaisiin hyödyntää myös muihin
kuin laivanrakennustöihin?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! On selvää, että itse
asiassa melkein kaikilla elinkeinotoiminnan aloilla kun on osaavaa
ja kykenevää väkeä, niin heillä syntyy yhä useampia
tilaisuuksia siirtyä myös toisille aloille. Esimerkiksi
meriteollisuuden puolella on jo tähän mennessä tapahtunut
merkittävää siirtymistä offshore-puolelle,
joka on merkittävä tulevaisuuden elinkeinotoiminnan
ala, ja tiedossani on, että useat niistä alihankkijoista
ja alihankkijayrityksistä, jotka ovat palvelleet suomalaista telakkateollisuutta,
ovat kehittäneet osaamistaan tähän suuntaan.
Kyllä tämäntyyppistä kehitystä tapahtuu
koko ajan ja ennen kaikkea yritysvetoisesti. Miten valtiovalta siinä vielä erikseen
voisi olla mukana: oletan, että siihen ministeri Ihalainen
osaa vastata minua fiksummin.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Telakkateollisuus on ainoana toimialana tämmöisen äkillisen
rakennemuutoksen ala. Näitä muutoksia on tässä vuosien
varrella ollut tosi paljon, ja yhteiskuntahan on ollut mukana kahdella
tavalla: on luotu tavallaan investointimahdollisuuksia uuden ja
korvaavan työn etsimiseen näillä alueilla,
ja sitten on järjestetty työvoimapoliittista koulutusta
ja muutosturvapalveluja, jotka tähtäävät
uuden työn ja monitaitoisuuden hankkimiseen. Ne ovat ne
yhteiskunnan panokset, joita täällä tehdään.
Mutta siellä on erittäin suurta ammattitaitoa, ja
kun ylimalkaan teollista työtä on, niin näillä monitaitoisilla
ihmisillä, jotka telakoilla työskentelevät,
on ollut aika hyviä mahdollisuuksia päästä milloin
ydinvoimarakentamistyöhön tai milloin vastaaviin
töihin. Suurimmat haasteet tulevat varmaan alihankintaketjussa
olevien ihmisten saamiseksi uuteen työhön, jos
nämä heijastevaikutukset koskevat alihankintayrityksiä.
Siinä tietysti yhteiskunta tarjoaa sitä, että meillä on joko
tämmöistä yhteishankintakoulutusta (Puhemies
koputtaa) tai työvoimapoliittista koulutusta, ja niitä palveluja
me voimme aina kehittää.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Työmiehen, duunarin, asia
on koko Suomen selviytymisen kannalta olennainen. Ministeri Stubb oli
hyvin rehellinen, kun hän sanoi, että komissiolla
on valta. Vaaleilla valitsemattomalla byrokraatilla on valta vaaleilla
valitun Myllykosken ja meidän yli. Tämähän
tässä ongelmana onkin. Mutta kysyisin: kun nyt
Kroatia liittyy Euroopan unioniin mahdollisesti 1.7. ja siellä on
nyt telakkateollisuutta, jota on voimakkaasti tuettu, niin miten
hallitus aikoo huolehtia siitä, että myös tässä tulevassa
jäsenmaassa noudatetaan näitä pelisääntöjä niin,
ettei suomalainen duunari kärsi ja häviä tarjouskilpailuja?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Aina silloin kun uusi maa tulee mukaan unioniin,
heidän pitää täyttää samat
edellytykset kuin kaikkien muidenkin. Heidän pitää hyväksyä esimerkiksi
kilpailulainsäädännön yksityiskohdat,
eli heillä on samat säännöt
kuin suomalaisilla ja kaikilla muilla.
No, sitten on tietysti EU-sääntelystä johtumattomia
kilpailukykyeroja maiden välillä. Toiset maat
ovat kilpailukykyisempiä kuin toiset, vaikka noudattavat
samoja sääntöjä, ja tässä kilpajuoksussa
meidän suomalaisten pitää pärjätä.
Eli meidän pitää pärjätä toisten
eurooppalaisten kilpakumppanien kanssa maana, jossa kannattaa harjoittaa
teollisuutta ja näin ollen myös sitten työllistää ihmisiä.
Mutta se, missä me tarvitsemme EU:ta oikeastaan tästä kilpailunäkökulmasta
vielä nykyistä enemmän, on se yhteistyö,
mitä me voimme tehdä kolmansien maiden kanssa.
Esimerkiksi tässä tapauksessahan Korea on erittäin
kova kilpailija laivanrakennuspuolella. Jos me saamme parempia pelisääntöjä EU:n
ja kolmansien maiden kanssa, niin siinä (Puhemies koputtaa)
se kilpailuolosuhde sitten tasapainottuu.
Petteri Orpo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Meriteollisuus on todellakin paljon
muutakin kuin pelkästään risteilijöiden
rakentamista. Se on satojen huippuosaavien verkostoyritysten joukko.
Nämä ovat löytämässä uusia
tuotteita, mutta edelleen näitten suurien risteilijöiden
rakentaminen on se alus, joka kantaa meriteollisuuden tu-levaisuuden
toivottavasti menestyksekkäisiin hankkeisiin. Minä tiedän,
että hallitus tämän tiedostaa ja tekee
varmasti kaikkensa, jotta tähän esillä olevaan
risteilijäkauppaan saadaan ratkaisu niillä keinoin,
mitä hallitus voi tehdä. Tänään kuitenkin
olemme saaneet lukea uutisia STX-konsernin huolestuttavasta taloudellisesta
tilanteesta maailmalla. Haluaisin kysyä ministeriltä: onko
näillä vaikutusta näihin neuvotteluihin?
Ja vielä toisena kysymyksenä: onhan neuvotteluprosessi
koko ajan käynnissä?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Neuvotteluprosessi on koko ajan käynnissä.
Se on lyhyt vastaus jälkimmäiseen kysymykseen.
Mitä tulee ensimmäiseen kysymykseen, kysymys
on aina kokonaisarviosta valtion toimenpiteitten osalta. On tietenkin
selvää, että sillä kysymyksellä,
minkälaisessa taloudellisessa tilanteessa telakka tai sen
emoyhtiö on, on oma merkityksensä, mutta on valtava
määrä muitakin asioita, joilla on oma
merkityksensä. Kysymys on ennen kaikkea kokonaisarviosta.