Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa herra puhemies! Suomalainen urheilu on käännekohdassa.
Suomalaisen liikunnan ja urheilun tavoitteena on, että olemme
maailman liikkuvin urheilukansa vuoteen 2020 mennessä.
Valo eli Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio julkistettiin marraskuun
lopulla, ja sen tehtävänä on toimia suomalaisen
liikunnan ja urheilun yhdistävänä voimana.
Huippu-urheilussa on lisäksi ollut käynnissä kehitystyönsä.
Huippu-urheilun muutosryhmä on jättänyt
raporttinsa muutama viikko sitten. Liikunnan ja urheilun kehittämistyö edellyttää
osaamis-
ja olosuhderesurssien lisäksi taloudellisia ponnistuksia.
Kysyn asianomaiselta ministeriltä: millä tavalla
opetus- ja kulttuuriministeriössä on tarkoitus
huomioida liikunnan ja urheilun käynnissä olevat
rakenteelliset uudistukset, ja minkälaisia rakenteellisia
uudistuksia huippu-urheilun kehitystyö edellyttää valtion
liikuntabudjetilta, jotta sen läpinäkyvyys paranisi
tältä osin?
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
Arvoisa puhemies! Isoin panostus tällä hetkellä on
lasten ja nuorten liikunta. Se on se, joka kantaa sitten myös
aikuisiällä, kun saa liikunnallisen elämäntavan.
Tällä hetkellä lasten ja nuorten liikunnan
harrastuskustannukset ovat nousseet aivan liian korkeiksi. Kun kymmenen vuotta
sitten noin 10 prosenttia perheistä sanoi, että liikuntaharrastuksen
esteenä on kustannukset, nyt sanoo jo lähes kolmasosa.
Ensi vuonna tullaan yli kaksinkertaistamaan seuroille suoraan
annettava tuki, ja sen kriteerinä on nimenomaan se, että nämä kuukausimaksut ovat
riittävän matalat. Eli tämä on
se iso ponnistus. Me emme tule pärjäämään
huippu-urheilussa pienenä kansana, jos me emme saa kaikkia lapsia
ja nuoria lahjakkuuksia mukaan, mutta vielä tärkeämpää on
se, että jokainen saa liikunnallisen elämäntavan.
Huippu-urheilun muutostyöryhmä esitti aika mittavia
lisäresurssitoiveita huippu-urheiluun. Jos katsotaan liikunnan
ja urheilun rahoituksen kehitystä viimeisen kymmenen vuoden
aikana, niin se rahoitus, joka on huippu-urheilulle tullut, on reilusti
yli kaksinkertaistunut. Sen vuoksi nyt pitää nimenomaan
rakenteita uudistamalla löytää se, millä saadaan
sinne suoraan valmentajille, suoraan huippu-urheilijoille lisää tukea.
Tätähän on myös olympiakomitean
uusi puheenjohtaja tuonut esille.
Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa puhemies! Ministerin vastaukset olivat oikeansuuntaisia,
olen niistä tyytyväinen. Haluan kuitenkin kysyä vielä lisää.
Hallitusohjelman mukaisesti liikuntalaki pitäisi uudistaa
tällä vaalikaudella. Kysyn ministeriltä:
mihin toimiin opetus- ja kulttuuriministeriössä on
asian suhteen ryhdytty, ja koska hallituksen esitys tulee?
Lisäksi: täällä on keskusteltu
alkoholilaista, miten liikuntalaki ja alkoholilain mahdollinen uudistus,
joka on myös hallitusohjelmassa, miten nämä kaksi
asiaa koordinoidaan parhaalla mahdollisella tavalla?
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
Arvoisa puhemies! Liikuntalakia lähdetään
virkamiestyöryhmän pohjalta heti ensi vuoden alussa
tarkastelemaan. Sen jälkeen kun saadaan esitys, se menee
laajalle lausuntokierrokselle, ja sen jälkeen on tarkoitus
vielä ensi vuoden aikana tuoda se eduskuntaan.
Tärkeintä liikuntalaissa on huomioida se,
että liikunta pitää saada läpi
yhteiskunnan menevänä ajatteluna, että meillä ei
panosteta vain huippu-urheiluun ja lasten ja nuorten urheiluun.
Niin kuin tiedetään, esimerkiksi kakkostyypin
diabetes on lisääntynyt räjähdysmäisesti,
koska liikkuminen, arkiliikkuminen, työpaikoilla liikkuminen,
on vähentynyt. Ja siinä olen huomannut, että esimerkiksi
elinkeinoministeri Vapaavuori on myös tuonut esille tätä,
että toivon mukaan löydetään
entistä paremmin se, miten me voimme tukea myös
työpaikoilla liikkumista, sitä, että mennään
kävellen, polkupyörillä töihin,
jos se on mahdollista. Eli tarvitaan tätä liikkumista,
ja tämä tulee olemaan yksi painopistealueista
liikuntalaissa.