Martti Korhonen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalakia, radiotaajuuksista ja telelaitteista annettua lakia ja vielä muun muassa sähköisen viestinnän tietosuojalakia. Tällä esityksellä pannaan myös samalla kansallisesti täytäntöön joulukuussa 2009 hyväksytyt sähköisen viestinnän direktiivejä koskevat muutokset. Muutama keskeinen esitykseen liittyvä kohta.

Esitys sisältää useita erittäinkin merkittäviä kuluttajan asemaa viestintäpalvelujen käyttäjinä parantavia ehdotuksia. Tällaisia ehdotuksia ovat muun muassa määräaikaisten viestintäpalveluja koskevien sopimusten ketjuttamisen kieltoa koskeva ehdotus, ehdotus oikeudesta maksaa erissä liittymän rakentamisesta aiheutuvat kustannukset ja ehdotus kuluttaja-asiamiehen oikeudesta määrätä selkeästi oikeudetonta hyötyä tavoitteleva palvelu suljettavaksi. Lisäksi esityksellä parannetaan myös vammaisten asemaa viestintäpalveluiden käyttäjinä. Valiokunta pitää näitä ehdotuksia erittäin kannatettavina.

Muutama yksityiskohta:

Puhelinnumeron siirrettävyys: Esityksen numeron siirrettävyyttä koskevan ehdotuksen mukaan käyttäjä voi puhelinnumeronsa saada siirretyksi toisen teleyrityksen liittymään, vaikka numero olisikin käytössä sellaisessa liittymässä, josta on voimassa määräaikainen sopimus. Kyseisestä ehdotuksesta on asiantuntijakuulemisessa tuotu esille toisistaan erittäin paljon ja huomattavasti poikkeavia näkemyksiä. Osa lausunnonantajista on katsonut, että mikäli sääntely koskee esityksen mukaisesti myös voimassa olevia sopimussuhteita, tämä voisi olla ongelmallista omaisuuden suojan kannalta asiaa katsottuna.

Valiokunta on pohtinut perusteellisesti kyseisen säännöksen asianmukaisuutta eri näkökulmista ja arvioinut esille tuotuja erilaisia sääntelyvaihtoehtoja. Valiokunta katsoo, että ehdotuksen erittäin tärkeiden yhteiskunnallisten intressien ja säännöksien tavoitteiden toteuttamisen kannalta on välttämätöntä, että ehdotettu sääntely ei koske pelkästään uusia sopimussuhteita. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotusta siten asianmukaisena ja kannatettavana esitetyssä muodossaan.

Hätätekstiviesteistä muutama sana. Puhelinverkossa toimiva teleyritys on ehdotuksen mukaan jatkossa velvollinen osaltaan huolehtimaan siitä, että käyttäjät saavat myös tekstiviestillä yhteyden maksutta yleiseen hätänumeroon. Pelkkä teleyrityksiä koskeva velvoite ei kuitenkaan mahdollista käytännössä vielä yleiseen hätänumeroon perustuvien hätätekstiviestien käyttöönottoa. Suomessa hätäilmoituksen tekeminen tekstiviestillä on tälläkin hetkellä mahdollista erillisillä puhelinnumeroilla, jotka ovat kaikissa 15 hätäkeskuksessa hätäkeskuskohtaisia, ja kyseisen palvelun käyttö vaatii rekisteröitymistä.

Valiokunta pitää nykyistä tilannetta muun muassa kansalaisten yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden kannalta epätyydyttävänä ja käyttäjän kannalta liian hankalana käyttää. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudistettu ja yleiseen hätänumeroon perustuva hätätekstiviestipalvelu tullaan ottamaan käyttöön hätäkeskusjärjestelmään meneillään olevan uudistamisen mahdollistavassa aikataulussa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että numeroon 112 perustuvien hätätekstiviestien käyttöönottoa pyritään kiirehtimään kansalaisten turvallisuuden ja yhdenvertai-suuden turvaamiseksi.

Eri käyttäjäryhmien oikeuksista: Valiokunta toteaa, että esitys sisältää erittäin tärkeitä ja kannatettavia, muun muassa vammaisten viestintäpalvelujen käyttäjien asemaa parantavia, ehdotuksia. Viestintämarkkinalain 60 c §:n muutoksen mukaan yleispalveluliittymän tulee olla sellainen, että kaikki käyttäjät, myös vammaiset, voivat käyttää hätäpalveluita, soittaa ja vastaanottaa kotimaan ja ulkomaan puheluita sekä käyttää muita tavanomaisia puhelinpalveluita. Liittymän on lisäksi mahdollistettava kaikille käyttäjille tarkoituksenmukainen internet-yhteys.

Valiokunta pitää ehdotusta periaatteellisesti merkittävänä ja kannatettavana ja toteaa, että ehdotuksen kautta eri käyttäjäryhmien pääsy myös erilaisten tietoyhteiskunnan palveluiden piiriin voidaan pyrkiä jatkossa turvaamaan nykyistä paremmin. Valiokunta katsoo kuitenkin saamansa selvityksen perusteella, että ehdotuksen tavoitteiden turvaamiseksi eri käyttäjäryhmistä ja erityisesti heidän tarpeensa mukaisista viestintäpalveluista tulee säätää ehdotetun säännöksen lisäksi tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta pitää tärkeänä, että esimerkiksi vammaisten käyttäjien yhtäläiset oikeudet turvataan asetuksessa ja Viestintäviraston määräyksessä tarkemmin määritellyllä tavalla kansallisen sääntelyn ja direktiivin asettamien raamien puitteissa.

Voimaantulosta: Esityksessä on ehdotettu tietyille säännöksille erillisiä mutta varsin lähellä toisiaan olevia voimaantuloajankohtia. Valiokunta katsoo, että esitettyjen säännösten olisi tarkoituksenmukaista tulla voimaan yhtäaikaisesti.

Sitten lakialoitteesta, varautumisesta myrskyjen aiheuttamiin sähkökatkoksiin: Valiokunta on käsitellyt hallituksen esityksen yhteydessä myös lakialoitetta, joka koskee esimerkiksi myrskyn aiheuttamiin sähkökatkoksiin varautumista viestintäverkkojen toiminnan osalta. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu varsin yhtenäisesti esille, että jo nykyisillä sähkön syöttöä koskevilla vaatimuksilla pystytään vastaamaan noin 96 prosenttiin ongelmista kaikissa tilanteissa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotuksen toteuttaminen aiheuttaisi erittäin huomattavia kustannuksia sillä saavutettavaan hyötyyn verrattuna. Valiokunta ei näin ollen pidä lakialoitteen ehdotusta kannatettavana. Valiokunta pitää sen sijaan tärkeänä, että viestintäverkkojen toimintavarmuutta erilaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa pyritään kehittämään ja selvitetään tapoja, joilla tähän tavoitteeseen voidaan pyrkiä tarkoituksenmukaisin ja kustannustehokkain keinoin.

Prepaid-liittymistä ja liittymien rekisteröinnistä muutama sana. Valiokunta on käsitellyt hallituksen esityksen yhteydessä myös anonyymien prepaid-liittymien rekisteröintiä koskevaa toimenpidealoitetta. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille useita käytännön haasteita prepaid-liittymien mahdollisen rekisteröinnin osalta. Valiokunta ehdottaa, että toimenpidealoite hylätään, mutta katsoo, että asiaa olisi tärkeä selvittää edelleen ja arvioida niitä toimenpiteitä, joilla prepaid-liittymien käyttöön tällä hetkellä liittyviä ongelmia voitaisiin ehkäistä.

Arvoisa herra puhemies! Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä mietinnössä ehdotetuin muutoksin. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että lakialoitteeni, jonka allekirjoitti yli 100 kansanedustajaa, käsiteltiin asianmukaisesti. Sehän siis koski nimenomaan matkapuhelinverkkojen tukiasemien varavoimaa tai akuston käyttöajan pidennystä 12 tuntiin niin, että hädän aikana myös maaseudulta pystyttäisiin hätäkeskuksiin, muun muassa hätäkeskuksiin, ottamaan yhteyttä. Nykyäänhän tilanne on se, että haja-asutusalueella, kun kolme tuntia on sähköt pois, sen jälkeen ei voi soittaa mihinkään, ei voi soittaa edes sinne hätäkeskukseen.

Haluaisinkin tässä valiokunnan puheenjohtajalta kysyä näistä kustannuksista. Se on tietysti positiivista, että tätä viestintäverkkojen toimintavarmuutta pyritään kehittämään ja selvitetään toimintatapoja, jotka sitten tähän tavoitteeseen voisivat johtaa kustannustehokkain keinoin, mutta valiokunnan mietinnössä todettiin, että valiokunta ei pidä tätä ehdotusta kannatettavana, koska se aiheuttaa erittäin huomattavia kustannuksia sillä saavutettavaan hyötyyn verrattuna. Haluaisin kysyä, minkälaisia kustannuksia teille siellä valiokunnassa esitettiin. Jos aggregaattiliittymä, minkälainen esimerkiksi useilla yrityksillä, maatiloilla, sairaaloilla, on tänä päivänä oltava, laitetaan, se ei ole todellakaan erittäin iso kustannus. Siitä on alle 200 euron kustannus, tästä liittymästä. Jos esimerkiksi meidän kylällä olisi sellainen tilanne, että emme saa matkapuhelinyhteyttä minnekään ja kiinteät puhelinliittymät on keritty pois, minä vaikka vapaaehtoisesti toimittaisin sähköä sinne meidän omalla aggregaatillamme. Onko tämä enemmän todellakin kustannuskysymys kuin tahtokysymys?

Vielä haluan kysyä, (Puhemies: 2 minuuttia!) eikö tätä olisi voinut eriyttää niin, että sinne, missä sähkökatkoja todellisuudessa ei ole, koska ne hoidetaan sähköyhtiöitten toimesta lyhyemmässä ajassa, ei näitä varavoimajärjestelyjä olisi tarvinnut tehdä.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja tuossa ansiokkaaseen tuttuun tyyliinsä kertoi tämän lakiesityksen ytimen ja valiokunnan käsittelyn ja mietinnön sisällön. Otan esille kolme kohtaa tästä lakiesityksestä.

Ensinnäkin erittäin hyvä asia tässä on nyt sitten se, että tämä puhelinnumeron siirrettävyys mahdollistetaan. Eli tämä koskee niitä määräaikaisia puhelinliittymiä, joiden määräajan aikana tai joiden ollessa voimassa halutaan muuttaa toiseen teleyritykseen ja siirtää numero sitten sinne. Tähän saakka se numeron siirtäminen ei ole ollut mahdollista, jos määräaikainen sopimus on voimassa. Itselläni on tästä henkilökohtainen kokemus tuolta puolentoista vuoden takaa. Kun työtehtäväni muuttui tähän taloon, niin määräaikaista sopimustani oli jäljellä noin kymmenen kuukautta ja sitä numeroa, vanhaa numeroa, jota olin käyttänyt vuosikaudet, vaan ei mukaan tänne saanut tämän palveluntarjoajan liittymään liitettäväksi, vaikka olisi nuo perusmaksut maksanut ja vaikka mitä. Eli puhelinnumeron vaihto oli silloin pakollista, ja siitä aiheutuu haittaa vieläkin ihan päivittäin.

On hyvä asia, että tämä tässä nyt korjaantuu. Tämä on kuluttajaystävällinen tapa, ja tässä mennään lähemmäksi sitä ajattelua, mistä käytiinkin keskustelua, kenen omaisuutta puhelinnumero on, voitaisiinko ajatella, että puhelinnumero on ikään kuin henkilön omaisuutta ja henkilöön kuuluva tunniste, ikään kuin sosiaaliturvatunnuksen kaltainen tunniste, joka liikkuu henkilön mukana eikä tuon liittymän mukana. Tämä on hyvä asia.

Toinen asia, jonka nostan tässä esille, on tuo hätätekstiviestikysymys. Tämän lakiesityksen perusteella teleyritys velvoitetaan huolehtimaan siitä, että käyttäjät saavat puhelimitse tekstiviestillä yhteyden maksuttomaan hätänumeroon. Tämähän ei tällä hetkellä vielä ole sujuvaa eikä täysin mahdollista, niin kuin tuossa kuultiin, ja tarkoituksenahan on, että kun hätäkeskusjärjestelmä uusitaan ja nuo hätäkeskusten tietojärjestelmät ja puhelinjärjestelmät uusitaan, niin siinä yhteydessä tämä käyttö sitten 112-numeroon hätätekstiviestillä helpottuisi ja tulisi sujuvaksi. Tämä ikään kuin mahdollistaa nyt sen toteuttamisen sitten.

Kolmas asia, aivan lopuksi, arvoisa puhemies, jonka nostan tässä esille, on tuo toimenpidealoite noista prepaid-liittymien rekisteröinneistä. Tuossa valiokuntakäsittelyssä aloitetta ei esitetty hyväksyttäväksi, mutta valiokunta kantoi huolta, siinä käsittelyssä kannettiin huolta, siitä, että tälle asialle täytyy tehdä jotain. Tuon oman ammattitaustani vuoksi olen joutunut kohtaamaan näitä asioita, eli tämä prepaid-liittymähän on tyypillinen rosvon, konnan, liittymä, koska siitä ei jää jälkeä. Sen voit ostaa sieltä kioskilta ja soitella sitten siitä täysin tuntemattomana, ja siitä liittymästä on lähes mahdoton jäljittää, kuka siitä numerosta on soitellut. Tähän tulisi saada sellainen järjestelmä, että kun ostaa tuon prepaid-liittymän, niin vähintään silloin tulee jättää jonkunlainen henkilötunniste itsestään ja kytkettäisiin vaikka joku erillinen rekisteri sitten tähän prepaid-liittymään. Tämä asia meillä tulee vielä eteen varmasti jatkossa.

Janne Seurujärvi /kesk:

Kunnioitettu puhemies! Suomi on tietoyhteiskuntamaa ja siksi sähköiseen viestintään, viestintämarkkinoihin liittyvät lainsäädäntömuutokset käsitellään meillä varsin joutuisasti ja joustavasti, niin myös tämän käsittelyn osalta. Monia, sanoisinko, selvitettäviä asioita valiokunnan käsittelyn yhteydessä tuli, mutta lopulta niistä tavanmukaisesti päästiin yksimieliseen esitykseen, niin kuin tämäkin hallituksen esitys eduskuntakäsittelyssä on ollut. Sähköisen viestinnän direktiivimuutokset on tällä hallituksen esityksellä tuotu kansalliseen lainsäädäntöön. Valiokunnan puheenjohtaja toi hyvin esittelypuheenvuorossaan esille ne muutokset. Tässä hallituksen esityksessä merkittävällä tavalla tehdään useita kuluttajien asemaa parantavia ehdotuksia, ja siltä osin ne ovat hyvinkin kannatettavia.

Muutamia ongelmakohtia, joita tuossa valiokuntakäsittelyssä tuli esille. Eräs liittyi puhelinnumeron siirrettävyyteen. Tämän esityksen mukaan käyttäjä voi saada puhelinnumeron siirretyksi toiseen liittymään, vaikka numero on käytössä voimassa olevassa määräaikaisessa liittymäsopimuksessa. Tätä käytiin läpi perustuslain mukaisen omaisuudensuojan näkökulmasta: on-ko mahdollista tehdä takautuvia päätöksiä jo voimassa oleviin sopimuksiin, vai pitääkö tämä saattaa voimaan uusiin sopimuksiin. Mutta lopulta tässä niin kuin aiemmissakin valiokunnan käsittelyssä olevissa kohdissa päädyttiin siihen, että on ehkä enemmänkin ongelmallista jättää voimassa olevat sopimukset tämän ulkopuolelle, ja niinpä myös näiden osalta numeron siirrettävyys on olemassa tämän esityksen mukaisesti.

Hätätekstiviestien osalta on pakko todeta, että kovin pitkään on sitä harjoitusta koetettu viedä eteenpäin, että hätätekstiviestejä voitaisiin lähettää. Se on toki mahdollista nyt erillisellä rekisteröinnillä, erillisillä puhelinnumeroilla 15 hätäkeskuksen osalta hätäkeskuskohtaisesti, mutta kyllä käytännössä kansalaisten turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden ja yllättävien tilanteiden osalta sekä käytännössä tekstiviestien käytön, sanotaanko, käytettävyyden ja runsaan käytön takia se on hankala tilanne. Eli siksi valiokunnan kiirehtimispyyntö, joka tässä mietinnössä on esitetty, on kyllä erittäin asiallinen.

Arvoisa puhemies! Kuluttaja-asiamiehen määräys palvelun sulkemisesta on myös uusi jokaisen kuluttajan oikeuksia parantava tilanne. Viestintämarkkinoilla on olemassa monenlaista viraapelitoimijaa, jotka pyrkivät sitten kalastelemaan epätyydyttävin keinoin palvelun käyttäjiä, ja siellä voi syntyä lainvastaista oikeudetonta taloudellista hyötyä näille yrityksille. Tämä lainsäädäntö mahdollistaa tällaisen palvelun sulkemisen ja myös rahojen palauttamisen kuluttajille joko kokonaan tai osittain. Siinäkin mielessä kuluttajien asema paranee tällä lainsäädännöllä.

Haluan kommentoida myös näitä lakialoitteita, erinomaisia sellaisia. Ed. Kalmari on tehnyt ensimmäisenä allekirjoittajana lakialoitteen varautumisesta myrskyn aiheuttamiin sähkökatkoksiin. Tämä on käytännön tosielämästä viime kesältäkin hyvä esimerkki, että näitä ongelmatilanteita syntyy. Valiokunnan kuulemisessa tuli esille se, että kustannukset hyötyihin nähden sen muutaman tunnin lisäajan saamiseksi ovat kohtuullisen kovia. Ehkä paras tapa tulevaisuudessakin päästä 100 prosentin toimintavarmuuteen on ilmajohtojen muuttaminen maajohdoiksi. Se toki maksaa enemmän, mutta silloin nämä kalliit varajärjestelmät jäävät tekemättä ja pysyvä, hyvä käytäntö on mahdollinen.

Prepaid-liittymien rekisteröinnin osalta todetaan, että tämä lakiesitys tai toimenpidealoite hylätään, mutta toimenpidealoitteessa on nostettu esille sellainen olennainen asia, jossa kyllä valiokunta halusi jatkoselvitystyötä tehtävän. Toki se, kuka kerää henkilötietolain mukaista henkilörekisteriä ja kuka käyttää ja mihin tarkoituksiin, vaatii vielä vastauksia. Toki myös siksi, että käyttäjinä on alaikäisiä, ulkomaan kansalaisia, matkailijoita, ei ole kovin ongelmatonta tällaisen rekisterin ylläpitäminen, mutta on hyvä, että lähdetään siitä, että jo EU-tasolla selvitettäneen tätä asiaa tulevaisuudessa, ja se voi sitä kautta meilläkin kansalliseen lainsäädäntöön vielä tulla. Toisaalta tämä on uusi rikostutkinnan keino, joten esitutkinta- ja pakkokeinotutkinnan osalta, missä telekuuntelu ja -valvontakin tänä päivänä ovat, tätä asiaa voitaisiin edistää. Valiokunta kyllä antoi sinänsä hyvin myönteisen arvion siitä, että tätä asiaa pitäisi selvittää edelleen ja sen asian voimaantulo lainsäädännön kautta myös saada eteenpäin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama muistelus siltä ajalta, kun viestintämarkkinalakia täällä säädettiin. Yksi uljaimpia tehtäviä, mitä osallani liikennevaliokunnan vetäjänä noihin aikoihin oli, oli se, että valiokunnassa oli syviä näkemyseroja siitä, minkälainen tuon lainsäädännön sisällön pitäisi olla. Niin kuin nykyinen puheenjohtaja tietää, niissä kahdessa paketissa oli paljon pykäliä, ja niistä kun tekee loogiset nuotit, se onkin jo melkoinen suoritus. Niin se kuitenkin hoidettiin koko operaatio tunnissa. Se oli hyvä suoritus sinänsä. Pitää vähän kehua, kun ei kukaan muu kuitenkaan kehu.

Jo silloin oli yksi asia, jota kaivattiin näissä keskusteluissa yhteiskunnallisesta näkemyssuunnasta riippumatta, ja se oli se, että tämmöiselle viestintävirastomaiselle organisaatiolle täytyy saada toimivaltuuksia. Mutta kyllä oli siihen aikaan pyhä suhtautuminen ja kunnioittava, suorastaan niin, että miesväellä housunpolvet kuluivat, kun ryömittiin näitten operaattoreitten edessä, että ei voi mitään, ei sinne eikä tänne eikä tuonne. Kaiholla ajattelin niitä "Valtio—Riks"-aikoja näitten syrjäseutujen viestintäasioitten hoidossa, koska siellä ei tarvinnut mitään muuta esimerkiksi tuolla Itä-Lapissa kuin yksi soitto Kemijärvelle, niin 20 kilometriä puhelinlinjaa oli kohta pystyssä. Siellä oli joukot, jotka hoitivat sen, että ne olivat kaikissa olosuhteissa toimivia. Sitten, kun oli siirrytty tähän ideologiseen suuntautumiseen — elikkä kaiken yksityistäminen ja pörssiin vienti — siinä vaiheessa nähtiinkin, kun oli luvattu pitää ne langat toimivina siihen vihoviimeiseen hetkeen saakka, että pitää olla langat niin kauan, kunnes siirrytään langattomaan, että eihän se sillä tavalla sujunut, vaan siihen tuli aukkopaikka. Nyt sitten vasta direktiivien avulla saadaan kuluttajansuojaa parantumaan. On tämä aika synkkää historiaa.

Suomalainen on semmoinen Risto Reipas, joka lähtee kaikenlaiseen mukaan. Ja mitä tässä on tapahtunut? Siinä on tapahtunut sellaista, että on tavallaan valtion omaisuutta ryöstetty ulkomaalaisomistukseen. Tämä ei ole tuntematon ilmiö Pohjois-Amerikassa. Siellä sillä on aivan oma terminsä. Se on looting elikkä ryöstö, ihan puhtaasti sanottuna ryöstö.

Millä tavalla tämä ryöstö tulee esille? Se tuli oikein havainnollisesti esille siinä vaiheessa, kun siirryttiin ilmastonmuutoksen siihen vaiheeseen, että syöksyvirtaukset rupesivat kaatamaan metsiä kaikenlaisten linjojen päälle ja pilaamaan kaikenlaisia yhteyksiä. Sitten, kun pitäisi tulla valmiuksia hoitaa asioita, niin siitä niitä valmiuksia ei sitten olekaan, ja mihinkä sitten vedotaan? No, siihen vedotaan, että on kustannuksia. Tietenkin on kustannuksia, ja ikään kuin ei olisi Suomen luontoa eikä Suomen ilmastoa eikä mitään olemassakaan. Sitten tarvitaan ed. Kalmarin kaltaisia kansanedustajia, jotka ottavat homman hoitaakseen ja keräävät enemmistön nimet ja pistävät hommat käyntiin.

Olisi luullut, että nyt oltaisiin tilanteessa, jossa automaattisesti operaattoreille tulee viesti perille, että akut pitää olla, varavoimajärjestelmät pitää olla jnp. Minä veikkaan, että tämä homma päätyy siihen, että muodostetaan eräänlaisia akkuosuuskuntia. Elikkä ne, jotka siellä syrjäseudulla yrittävät elää ja elinkeinohommiansa hoitaa, muodostavat akkuosuuskuntia siltä varalta, että niitä akkuja tarvitaan, ja pitävät ne kunnossa. Se koskee myöskin varavoima-asemia.

Sitten vielä toinen hyvä esimerkki on tämä hätänumerokäytäntö. On kummallista, että tämmöisestä asiasta ei saada ihan järkevää, ymmärrettävää järjestelmää. Nyt on ne alueelliset hätänumerot, ja se vaatii hyvän paikan. Pitää olla mukana gsm-paikannin, jolla katsotaan ensiksi, missä sitä on, missä minulle tuli hätä — mielenkiintoinen sanonta — missä minulle tuli hätä, katsotaan sieltä, ja sitten katsotaan taulukosta, että jaaha, nyt ollaan sen hätänumeron alueella ja sen jälkeen ruvetaan niitä viestejä lähettämään. Ei tässä ole mitään järkeä. Ei järjen hiventä. Elikkä siis toisin sanoen kaiken kaikkiaan tämä asia on ihan hyvä edistysaskel, mutta se on suomalaisesti hävettävää, että pitää direktiivillä kannustaa hoitamaan asiat järjestykseen.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Mukavaa on, että täällä salissa ei tänään tehdä pelkästään marginaalilakeja, ja uskon, että tämä numeron siirtoa koskeva laki on kohdannut useimpia meistäkin, meistä kymmenestä, jos lasken oikein, täälläkin salissa.

Taisin itsekin allekirjoittaa tuon ed. Kalmarin aloitteen, joka oli erinomainen ja ajaa hyvää asiaa. Jäin kuuntelemaan tässä huolissani ed. Kalmarin kysymystä, onko todella niin, että tämä asia on nyt tarkkaan ja huolella puntaroitu.

Mitä ed. Pulliainen tuossa totesi, niin varmaan on mahdollisuuksia vapaaehtoisvoimin tai yhteistuumin hyvinkin edullisin kustannuksin hoitaa näitä asioita. Tuntuu ehkä vähän huonolta perusteelta, jos vedotaan kalliisiin kustannuksiin eikä asioita selvitetä perusteellisesti loppuun.

Tämä prepaid-tunnisteasia, johon edellisissä puheenvuoroissa on viitattu, ja sen jatkotyö, on erittäin kannatettava. Toivon, että siinä asiassa voidaan edetä ripeästi, etenkin kun nykyisin myös tekstiviestihäirintä on lailla kiellettyä.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Kalmari kysyi näistä kustannuksista, mitä ne ovat, niin ei varmaan kukaan pysty sanomaan eurolleen, mitä ne ovat, mutta suuruusluokka, minkä esimerkiksi TeliaSonera ilmoitti, oli 80—100 miljoonaa euroa kertainvestointina plus 10 miljoonaa euroa vuosittaiset käyttökustannukset. Sitä en nyt muista ulkoa, koskiko sen arvio koko alaa vai oliko se arvio sen omasta toiminnasta, sitä yksityiskohtaa en nyt muista, mutta puhutaan kumminkin isoista rahamääristä.

Sitten toisaalta taas tämä vapaaehtoisuus. Sehän on hieno asia ja todella kannatettava asia. Mutta kyllähän se nyt niin on, että ei tämmöistä voi jättää vapaaehtoisuuden varaan. Kyllä siinä pitää olla silloin joku, joka sitten vastaa, että esimerkiksi hätäpuheluiden ja hätäviestien, joita pitää saada, pitää toimia kaikissa olosuhteissa. Näinhän sen pitäisi sen perusajattelun lähteä, josta ed. Kalmarin ajatuskin on lähtenyt, että sen pitää olla järjestettyä toimintaa.

Sitten myös se keskustelu pitäisi käydä ja pitää käydä koko yhteiskunnassa, kuka sitten oikeastaan vastaa, sähkön toimittaja vai se operaattori, vai miten tämä kustannustenjako pitää hoitaa. Ed. Seurujärvi viittasi siihen, että pelkästään jo nämä ilmajohdot, joita meillä on maa pullollaan edelleen tuolla, on iso ongelma. Mutta jos me alamme vuositasolla panna 100 miljoonaa euroa, niin melko monta ilmajohtoa pannaan maahan, jolla saadaan taas tätä ongelmaa estettyä, ja sen vuosittainen kustannus ylläpitokustannuksena ei taas ole kovin merkittävä. Kyllä tämä pitää selvittää ihan perinpohjin, koska se on vakava asia, niin kuin ed. Pulliainen sanoi. Langat käärittiin rullalle, ja nyt eivät sitten viestit kulje ja ihmiset ovat näitten varassa monessa vakavassakin tilanteessa, että sillä vakavuudella siihen pitää suhtautua.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on useasti mainittu tämä prepaid-liittymä, niin itsekin olen tietysti, niin kuin kaikki muutkin, huomannut, että se on vähän semmoinen, että sitä on mahdollisuus käyttää väärin ja niitä käyttäjiä on olemassa. Toivottavasti se kehittyy.

Mauri Salo /kesk:

Herra puhemies! Tässä käsittelyssä on ihan hyvä ja perusteltu lakiehdotus ja lainmuutos. On tärkeää, että nämä viestintävälineet ovat käytössä. Takavuosina kun meillä oli Posti-Tele, sillä oli lakiin perustuva velvoite pitää linjat ja yhteydet kunnossa. Sen jälkeen vieläkin on yleispalveluvelvoite olemassa, mutta se taitaa olla kuollut kirjain siltä osin, että jos laitteet eivät toimi, niin ne eivät toimi. Siihen löytyy aina oma selityksensä, ja siksi nyt tämä, että myöskin näihin varavoimalakysymyksiin kiinnitetään huomiota, on hyvä asia.

Tämä prepaid-liittymäkysymys on hyvin akuutti asia. Meillä on tänä päivänä niitä todella paljon käytössä ja niitä käytetään tietenkin myöskin ihan oikein. Mutta sitten on niitä, joita käytetään myöskin rikoksentekoa avittavana, elikkä jäljitettävyys ei ole hyvä tai sitä ei ole ollenkaan. Sen vuoksi tällainen asia pitää korjata. Tämä, niin kuin perusteluissa todetaan, on myöskin tämmöinen EU-juttu. Jos se sieltä nopeasti saadaan, niin hyvä niin. Muussa tapauksessa Suomen pitää olla vaan aktiivinen ja pistää asia kuntoon, koska todella tällä on myöskin kansalaisten turvallisuuteen ihan merkittävä vaikutus.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen totesi, niin nämä kustannukset ovat todella huomattavia, jos lähdetään akkuvarmistustavan kautta ratkaisemaan sitä.

Toinen asia, joka on ongelmallinen, on tietysti se, että akkuvarmistuskaan ei sitten anna esimerkiksi viime kesän tapaisiin myrskytuhoihin kuitenkaan sitten ratkaisua, sellaista lopullista pitävää ratkaisua. Eli siinä mielessä sillä on ongelmansa.

Teknisesti sanoisin, että valiokunnalla ei hirveästi ollut mahdollisuuksia tähän asiaan sanoa sen enempää, koska käytännössä, jos tällainen akkuvarmistus todetaan kustannus—hyöty-suhteeltaan liian heikoksi tavaksi, niin sinä aikana, kun valiokunta asiaa käsittelee, se ei pysty sanomaan siitä juurikaan muuta kuin että pitää jatkoselvittää ja löytää ne tavat, joilla voidaan tämä tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas tapa näihin yhteyksien varmistamisiin löytää, ja juuri sillä vakavuudella, kuten valiokunnan puheenjohtaja Korhonen totesi, asiaan kyllä suhtauduttiin ja siihen pitää suhtautua. Niinpä myös viesti eduskunnasta tämän palautekeskustelun myötä on, että tämän asian käsittelyä pitää jatkaa.