Täysistunnon pöytäkirja 135/2014 vp

PTK 135/2014 vp

135. TIISTAINA 13. TAMMIKUUTA 2015 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan velvollisuudesta järjestää eräitä terveydenhuollon palveluja eräille ulkomaalaisille ja laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta

 

Peruspalveluministeri  Susanna  Huovinen

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on turvata nykyistä paremmin oikeus riittäviin terveyspalveluihin. Samalla turvataan nykyistä paremmin yksi perustavanlaatuisimpia ihmisoikeuksia eli oikeus terveyteen. Nykyisin kaikilla Suomessa oleskelevilla on kansalaisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta oikeus ainoastaan kiireelliseen päivystysluonteiseen hoitoon. On kuitenkin ta-loudellisesti ja inhimillisesti ottaen viisasta hoitaa sairaudet ajoissa, ennen kuin ne pahenevat ja hoidon tarve muuttuu kiireelliseksi.

Tässä esityksessä tarkoitetut niin sanotut paperittomat henkilöt saattavat oleskella Suomessa kuukausia tai vuosia, minkä vuoksi nykyinen ainoastaan kiireellisen hoidon turvaava taso ei heidän kohdallaan ole riittävä. Tähän ihmisryhmään kuuluu myös lapsia ja raskaana olevia naisia. (Kari Rajamäki: Ja laittomia maahanmuuttajia!) Esityksessä tarkoitetuille henkilöille järjestettäisiin terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimat lyhytkestoiset terveyspalvelut. Niitä ovat muun muassa raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvät palvelut sekä pitkäaikais- ja muiden sairauksien eräät hoidot silloin, kun terveydenhuollon ammattihenkilö ar-vioi hoidon olevan välttämätöntä. Hoidon tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon henkilön terveydentila ja Suomessa oleskelun kesto. Esityksessä tarkoitetut lapset saisivat samat palvelut kuin suomalaiset lapset. Tässä ei ole kysymys mistään massiivisesta palveluvalikoimasta vaan perusasioiden hoitamisesta myöskin kansanterveyden kannalta.

Puhemies! Esityksen taustalla on halu ja tarve parantaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Suomi, kuten monet muutkin maat, on sitoutunut YK:n ihmisoikeussopimusten ja Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan noudattamiseen. Näiden sopimusten toimeenpanoa valvovat kansainväliset elimet ovat useita kertoja huomauttaneet, että Suomen nykyinen pelkän kiireellisen hoidon turvaava taso ei ole riittävä. Voidaan toki todeta, että nämä kannanotot eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta nähdäkseni niillä on kuitenkin aika vahvaa moraalista painoarvoa. Tämä hallituksen esitys olisi vastaus meille esitettyyn kritiikkiin ja osaltaan parantaisi tilannetta.

Paperittomien henkilöiden määrää ja sitä, kuinka paljon he sitten itse asiassa palveluja tulevat käyttämään, on tietenkin aika hankalaa arvioida. Tätä asiaa on kuitenkin hyvin perusteellisesti selvitetty ennen tämän esityksen antamista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksessä. Tässä esityksessä kohderyhmän määräksi on arvioitu noin 1 000—2 000 henkilöä, jolloin esitys lisäisi kustannuksia todennäköisesti noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Esityksen mukaan kunnat järjestäisivät terveyspalvelut ja Kela korvaisi kustannukset kunnille siltä osin, kuin niitä ei saada perityksi palvelun käyttäjiltä.

EU-maiden kansalaiset, joilla ei ole kattavaa sairausvakuutusturvaa — lähinnä siis puhumme tässä Bulgarian ja Romanian romaneista — eivät kuulu tämän nyt esitetyn lain soveltamisalan piiriin. EU-lainsäädännöstä poikkeavien säännösten säätäminen yhdelle ryhmälle EU-kansalaisia ja sen yhteensovittaminen muuhun voimassa olevaan lainsäädäntöön ei ollut tässä aikataulussa mahdollista. EU-kansalaiset kattavan hallituksen esityksen valmistelu olisi edellyttänyt enemmän aikaa ja myöskin perusteellisempaa vaikutusarvioiden läpikäyntiä. Sen vuoksi hallituksen esitykseen on liitetty lausuma, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy valmistelemaan esitystä, joka kattaisi myös ne EU-kansalaiset, joilla ei ole kotimaassaan kattavaa vakuutusturvaa ja jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. (Ben Zyskowicz: Vielä sekin!) Lausumassa todetaan myös, että valtioneuvosto pitää tärkeänä, että esityksen vaikutuksia laittomaan maahanmuuttoon seurataan ja arvioidaan tämän kuluessa. (Kari Rajamäki: Olisi kannattanut kuunnella valmistelussa!)

Vaikka tämä esitys ei varmaankaan ratkaise kaikkia ongelmia, koen, että se parantaa yhden pienen ihmisryhmän asemaa. Samalla meillä olisi parempi mahdollisuus pitää huolta ihan omasta kansanterveydestämme, kun voisimme esimerkiksi havaita niin paljon maailmalla puhuttavat tarttuvat taudit riittävän ajoissa, saada omillekin kansalaisillemme hoitoa ja hoivaa niissä tilanteissa, joita he tarvitsevat. Samalla tämä esitys parantaa ehdottomasti terveydenhuollon ammattihenkilöiden mahdollisuuksia noudattaa työnsä ammattieettisiä periaatteita, joihin he ovat vahvasti sitoutuneet. Olen ottanut vastaan tämän lyhyen mutta kiivaan ministeripestini aikana lukuisia vetoomuksia esimerkiksi lääkärikunnalta siitä, että he eivät voi hoitaa tehtäviään, kuten kokevat, että heidän tulisi hoitaa, johtuen siitä, että tämä lainsäädäntö on näin pahasti tässä asiassa rempallaan. (Ben Zyskowicz: No ei todellakaan!) Ihmisoikeuksien näkökulmasta tämä olisi luonnollisestikin merkittävä askel oikeaan suuntaan.

Puhemies! Pahoittelen tässä samalla sitä, että kun olen odottanut täällä näiden omien esitysteni käsittelyä koko iltapäivän, en valitettavasti voi jäädä käymään tätä keskustelua, mutta olen edustajien käytettävissä luonnollisestikin myös tämän keskustelun jälkeen. (Kari Rajamäki: Pitäisiköhän käsittelyä siirtää?)

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näin huonosti perusteltua hallituksen esitystä en ole kyllä kovin montaa tällä pitkällä parlamentaarikon urallani eteeni saanut. Tässä siis säädetään Suomessa oma, erityinen lakinsa, siis erillinen oma lakinsa, jotta niille ihmisille, jotka ovat laittomasti Suomessa — siis laittomasti Suomessa — voitaisiin tarjota nykyistä laajemmat terveyspalvelut. Onko pöy-ristyttävämpää kuultu pitkään aikaan? Niille ihmisille, jotka ovat laittomasti Suomessa, pitää antaa matkalippu kotimaahan, tarjota tarvittaessa yösija ja ruoka, tarvittaessa kiireellinen ter-veydenhoito. Mutta että nyt säädetään aivan erillinen laki, että heidän terveydenhoitoaan parannetaan ja terveyspalveluitaan parannetaan, käsittämätöntä!

Minun mielestäni tämä esitys, jos ministeri vielä joutuu lähtemään, olisi kyllä hyvä panna pöydälle, esimerkiksi ensi tiistain käsittelyyn, jotta täällä olisi enemmän väkeä paikalla, kun näin periaatteellisesti kummallista asiaa käsitellään.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä todella merkittävämpi asia kuin ministerin esittelystä oli pääteltävissä.

Kyseessähän on toisaalta Kuntaliiton yksimielisen kannan vastainen esitys. Samaan aikaan kun miljardin säästöt tulee kunnille, esitetään lisää tehtäviä.

Ja toinen on laittoman maahanmuuton vetovoiman kysymys, joka on erittäin vakava. Euroopan unionissa — sanon neljä vuotta sisäministerinä ja EU:ssa puheenjohtajana myös olleena — kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että ei kolmansien valtioiden kansalaisille, jotka oleskelevat luvattomasti eri maissa, tehdä ylimääräistä vetovoimaa. Tässä tapauksessahan esitetään, että terveydenhuollon palvelut ulotetaan laittomasti maassa oleville. Tänne voi jopa ohi viranomaisten, lääkärille rekisteröitymällä, ottaa oikeuden maassaoloon.

Tämä on erittäin iso kysymys sisäministeriön, Rajavartioston ja myös EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan linjan kannalta. Valmistelussa olisi pitänyt näkyä myös näiden näkökoh-tien.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on pakko myöskin sanoa, kuten tässä ovat edustajat tuoneet esiin, että tämä lakiesitys on täysin kestämätön.

Tämä on kiireellä valmisteltu, tämän valmistelu on elokuussa aloitettu, sen jälkeen kun tartuntatautilaki ei lähtenytkään etenemään toivotulla tavalla. Tartuntatautilakia kun katsoo ja sitä esitystä ja niitä lausuntoja, siellä on lukuisia kannanottoja erittäin arvostetuilta tahoilta siihen, miksi tätä tällaista hoitoa ei pitäisi Suomessa sallia. Ja tämän kustannusvaikutukset ovat täysin kestämättömät: nämä henkilömäärät, joita tähän on arvioitu, joita tämän on ajateltu koskettavan, ovat täysin alakanttiin. Tämän vuoksi kyllä esitänkin, että esitys tulisi laittaa pöydälle tällä kertaa. (Ben Zyskowicz: Ensi tiistaille!)

Peruspalveluministeri  Susanna  Huovinen

Arvoisa puhemies! Haluan vain nyt lyhyesti kommentoida tässä esitettyjä näkökulmia siitä, että tämä olisi jotenkin kiireellä valmisteltu. Tässä on erittäin merkittävästä pohjatyöstä kyse, aika harva lakiesitys itse asiassa tulee valmistelun kautta siten, että siinä pohjalla on olemassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys, erillinen selvitys siitä teemasta. Ja tätä on käsitelty sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jossa olemme muun muassa etsineet vastauksia niihinkin kysymyksiin, joita täällä todennäköisesti tarkoitettiin — edustaja Mäntylä viittasi niihin asiantuntijoihin. Olemme siis kuulleet nämä huolet.

Kysymys ei ole mistään massiivisesta muutoksesta, myöskään kustannusten mielessä. Niin kuin kerroin, tämä arvio on hyvin maltillinen. Ja kun edustaja Rajamäki totesi, että tulee lisää kunnille kustannuksia, (Ben Zyskowicz: Ei, vaan tehtäviä, hän puhuu tehtävistä!) niin, niin kuin esittelypuheenvuorossa totesin, nämä kustannukset tullaan sitten kunnille korvaamaan, enkä usko, että tästä todellakaan syntyy mitään kovin massiivista kustannusta, (Ben Zyskowicz: Mutta tehtäviä tulee!) koska tämä on hyvin rajattu joukko ihmisiä, joita tämä koskee. Ja niin kuin sanoin, esitystä pitää voida perustella niin ihmisoikeusnäkökulmilla kuin myöskin kansanterveydellisillä näkökulmilla, ja ihmettelen kyllä kovasti, jos nämä näkökulmat tässä salissa jäävät näin vähälle huomiolle.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näistä kustannusvaikutuksista nyt aivan sen verran, että tässä kuitenkin annetaan oikeus näille laittomasti maassa oleville henkilöille myöskin hoidattaa pitkäaikaissai- rauksia, ja useissa eri asiantuntijalausunnoissa, joissa tähän asiaan on jo aiemmin viitattu, on nostettu esiin muun muassa hiv, C-hepatiitti, joiden kustannukset ovat vuositasolla aika suuria. Eli se 0,5 miljoonaa euroa, mitä te olette tähän arvioineet, ei tule riittämään yhtään mihinkään.

Ja toinen asia on myöskin se, että jos me lähdemme luomaan Suomeen tällaista erillislainsäädäntöä laittomasti maassa oleville henkilöille, niin kyllä minä näen, että siinä pitäisi olla vähän muutakin kuin THL:n sisäinen arvio. Ja nämä kuulemiset, joita on tehty, ovat olleet suullisia kuulemisia ja hyvin rajatun joukon kuulemisia.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Huovinen, kyllä te hieman ristiriitaisesti puhuitte tuossa esittelypuheenvuorossanne. Te mainitsitte, että toisaalta tämä on jäänyt ajanpuutteen vuoksi hieman kesken, mutta toisaalta te toteatte, että laki on hyvin valmisteltu.

No, hallintovaliokunta on myös osaltaan käsitellyt esimerkiksi yhdistelmälupadirektiiviä ja sen vaikutuksia. Tässä minulla on hallintovaliokunnan yksimielinen mietintö koskien hallituksen esitystä vuodelta 2013. Tämä on ulkomaalaislakia koskeva esitys, ja täällä hallintovaliokunnan saamissa valiokuntalausunnoissa kiinnitetään huomiota siihen, ettei nykyisistä tilastoista ole saatavissa riittävää tietoa muun muassa ulkomaalaisen työvoiman määrästä tai tilapäisesti maassa oleskelevien työnteosta, mikä vaikeuttaa lainsäädännön vaikutusten arviointia ja myös viranomaisvalvontaa. Eli meillä tulee kysymykseen myös viranomaisvalvonta, kun puhutaan tästä lakiesityksestä. Lisäksi on todettu, että tilastointia on syytä kehittää. Tästä on perustettu työryhmä, ja työryhmän on määrä antaa toimenpide-ehdotuksensa asiasta 31.5.2014 mennessä. En tiedä, onko tämä ollut teidän käytössänne.

Sitten haluaisin vielä...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

No niin, vastauspuheenvuoro on vain minuutin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näistä kustannuksista voi kiistellä. Itse uskon, että puhutaan miljoonista euroista, ja näin täällä hallituksen esityksen taulukossakin näkyy. Mutta enemmän on kyse periaatteesta. Jos meillä on Suomessa ihmisiä, jotka ovat täällä laittomasti, joilla ei ole oikeutta olla täällä, joiden pitää lähteä pois täältä, niin silläkö me edistämme heidän vapaaehtoista poislähtemistä, että me rupeamme heille laajentamaan terveyspalveluja? Tämä on niin kummallinen ja järjetön ajatus, että pitkään aikaan en ole mitään yhtä hölmöä täällä kuullut.

Haluammeko me todella, että ihmiset, jotka ovat laittomasti Suomessa, saavat Suomessa entistä parempaa palvelua, terveyspalveluja ja muita palveluja? Laittomasti maassa olevien ihmisten kohdalla pyrkimyksenä koko muulla yhteiskunnalla kuin ehkä STM:llä ja THL:llä on se, että he lähtevät maasta pois. Heillä ei ole oikeutta olla Suomessa. Te samaan aikaan olette lisäämässä heidän palvelujaan Suomessa. Silläkö he lähtevät?

Haluan, herra puhemies, vielä sanoa, että mielestäni tässä olisi hyvä saada myös hallintovaliokunnan lausunto, jolle kuuluvat ulkomaalaisasiat ja joka käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä 278/14, jossa juuri on kyse siitä, miten voidaan estää laittomien ihmisten Suomessa oleminen.

Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten tuossa edustaja Zyskowicz juuri sanoi, niin tämä on todellakin iso periaatteellinen muutos eikä ongelma ole ainoastaan tämmöisissä epämääräisissä laskelmissa ulkomaalaisten määrästä tai näistä tulevista kustannuksista.

Kun Suomessa on poliisi, jonka tehtäviin kuuluu etsiä ja poistaa maassa laittomasti oleskelevia henkilöitä, niin nyt sitten tällä esityksellä siirretään toiselle julkista tahoa edustavalle puolelle, elikkä terveydenhuollon henkilöstölle, tuonne salassapitovelvollisuuden piiriin, näitä maassa laittomasti oleskelevia henkilöitä. Eli yhden julkisen tahon tavoite on aivan toinen kuin toisen, joten tässäkin on todella iso ristiriita. Mahdattekohan te, rouva ministeri, nähdä siinä sellaista?

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että tämä koskee pieniä joukkoja ihmisiä. Niin se varmaan tässä vaiheessa on, mutta kun hyvät palvelut yleensä tahtovat vetää ihmisiä puoleensa, niin onko tässä olemassa pelko, että kun sana kuitenkin leviää, jos Suomi aika avokätisesti sitten näitäkin ihmisiä hoitaa hyvinkin pitkällisissä sairauksissa, niin heitä tulee tänne ajan myötä enemmän? Onko tämä olemassa oleva pelko, ja mikä on eurooppalainen käytäntö tällä hetkellä? Tämmöisiä arvioita tulevasta mielelläni kuulisin.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Asian käsittelyn siirtämistähän voi esittää vain varsinaisessa puheenvuorossa, ei vastauspuheenvuorossa. Mutta jos todella on niin, että ministeri Huovinen ei ehdi olla täällä paikan päällä, niin varmaan on sitten olemassa perusteita sille, että sekä heillä, jotka näkevät tämän esityksen perustelluksi että heillä, jotka eivät näe, on aikaa valmistautua asianmukaiseen keskusteluun semmoisena ajankohtana, että ministeri tai ministerit ovat vastaamassa siitä.

Kovin ovat äkkiväärän kuuloisia nämä kiihkeimmät kannanotot. Kannattaa muistaa, että se laittomasti maassa oleva ihminen saattaa olla esimerkiksi pieni lapsi, ja en ainakaan itse halua, että hänen kohdallaan noin jyrkkiä tulkintoja sovellettaisiin. Kannattaa muistaa, että meidän suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän suurin uhka on se, jos murennetaan asumisperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä. Se on se suurin uhka, ja toivon kyllä, että yhtä kiihkeitä puheenvuoroja pidettäisiin silloin, kun se asia on edessä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykyisen terveydenhuoltolain mukaanhan nimenomaan korkeatasoinen kiireellinen hoito turvataan, kukaan ei jää hoidotta. Näin toimii myöskin Euroopan unionissa Saksa ja yli 70 prosenttia Euroopan unionin jäsenmaista, ja joitakin palveluita tarjotaan sitten lopussa osassa, mutta on merkille pantavaa, että moni maa on kiristänyt juuri laittoman maahanmuuton vetovoimatekijän takia näinä aikoina näitä asioita.

Kyseessähän on se, että kolmansien maiden kansalaisille, jotka oleskelevat luvattomasti Suomessa, sekä eräille tilapäisen oleskeluluvan nojalla oleskelevista ulkomaalaisista, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, sovellettaisiin tällaista laajaa, ei-kiireellistä asiaa. Kyllä minusta tässä on nyt ehdottomasti oltava Euroopan unionin linjauksessa, tehtävä parempi arvio — kuten valtiovarainministeriö viime elokuussahan itse asiassa pysäytti sen tartuntatautilain muutoksen, mitä sosiaali- ja terveysministeriö ajoi, juuri sen takia, että homma ei ollut hallinnassa. Nyt ministeriö on keksinyt oman tien tehdä oma esitys ja kiertää tätä tartuntatautilakia. Kyllä tässä on todella vakavan pysähtymisen paikka, kuten silloin, kun ministeri Thorsin esitys helmikuussa 2008 pysäytettiin hallituksen ja opposition voimin eduskunnassa. Nyt on ihan sama tilanne.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tämä laki on ihan perusteltu ihmisoikeuksien, inhimillisyyden ja ihmisarvon näkökulmasta, mutta toisaalta myös tarttuvien tautien leviämisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta, ja käsittääkseni samantyyppinen lainsäädäntö on ainakin aika monessa Euroopan maassa. (Ben Zyskowicz: Väärä käsitys!)

Kysyn kuitenkin: olisiko mahdollista nyt siirtää tämä keskustelu myöhemmäksi, vaikka ensi viikkoon, että ministerikin voisi olla koko keskustelun ajan täällä paikalla, koska minulla on semmoinen tuntu nyt tämän keskustelun pohjalta, että me tarvitsisimme hiukan laaja-alaisemman pohjan tälle keskustelulle myöskin tässä lähetekeskusteluvaiheessa?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten tosiaan — niin kuin täällä edustaja totesi — voidaan vasta esittää pöydälle, kun päästään varsinaisiin puheenvuoroihin, mutta me emme sinne pääse, kun täällä on aina vastauspuheenvuoroja.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vain edustaja Mustajärvelle, että kyllähän nykyinenkin laki takaa pienelle lapselle oikeuden kiireelliseen hoitoon, jos sellainen tilanne on ja vaikka olisikin tällaisesta paperittomasta lapsesta kyse, mutta nyt ollaan tosiaan avaamassa aikamoista pandoran lipasta. Jos nyt lapsista puhutaan, niin seuraavaksi lienee varmaan oikeus maksuttomaan perusopetukseen, joka olisi lapsille YK:n yleissopimuksen 28. artiklan mukainen oikeus. Tämähän on tie, mikä avataan nyt siihen, ja tästä mennään eteenpäin, ja sen jälkeen mahdollisesti tulee sitten toimeentulotuki ja lapsilisä ja tämmöiset. Nämäkö kaikki pitäisi näille paperittomillekin ihmisille maksaa?

Ehdottomasti kannatan sitä, että kun päästään siihen varsinaiseen keskusteluun, niin sitten ensimmäinen puheenvuoron pitäjä esittää siinä, että pöydällepano, ja pyydetään vielä hallintovaliokunnaltakin lausunto.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä haluan vielä sen verran edustaja Mäkisalo-Ropposelle sanoa, kun hän viittaa näihin kansainvälisiin sopimuksiin ja tämä on perusteltu esitys: Sanotaanko näin, että meillä on perustuslaki, johon myöskin tässä esityksessä viitataan, ja jos perustuslakia lähdetään tulkitsemaan niin kuin sitä nyt tulkitaan tässä hallituksen esityksessä, niin siihen kyllä kieltämättä tullaan avaamaan myöskin sitten tiettyjä oikeuksia pitkässä juoksussa, nimenomaan tähän toimeentuloon, koska siellä myöskin sanotaan, että täytyy pystyä turvaamaan riittävä toimeentulo ihmisille. Silloinhan se tarkoittaa sitä, että jos näin halutaan, niin silloin täytyy myöskin myöntää toimeentulotukea, oli täällä sitten laillisesti tai laittomasti.

Kuten tässä on esiin tuotu, tämä on nimenomaan periaatteellinen kysymys, eli mitä me olemme valmiita sitten, ja millä perusteilla, laittomasti maassa oleville henkilöille täällä antamaan? Kiireellinen hoito annetaan edelleenkin, ja varmasti tämänkin edustaja Mustajärvi tietää: varmasti ei ketään ole tähänkään saakka heitteille jätetty.

Peruspalveluministeri  Susanna  Huovinen

Arvoisa puhemies! Minulle sopii se, että keskustelua, mikäli niin kansanedustajat toivovat, siirretään toiseen ajankohtaan, jos halutaan, että läsnäolo on täällä paikalla välttämätön. Pyydän vain ymmärrystä sille, että nämä eduskunnan aikataulut ovat vähän arvaamattomia, ja koko iltapäivän olen odottanut, ja itse asiassa olimme toivoneet vähän toisenlaista järjestystä näille asioille, jotka olivat minun esittelyssäni tänään, mutta tässä oli ilmeisesti käynyt joku väärinymmärrys sitten meidän valmistelijoittemme ja eduskunnan kesken käydyssä keskustelussa.

Nyt jos ihan lyhyesti otan pari huomiota:

Ensinnäkin tässä saattoi tulla nyt pieni väärinymmärrys siitä, että puheenvuorossani annoin väärää ja ristiriitaista tietoa tästä valmistelusta. Tämä valmistelu on tehty ihan normaalin kaavan mukaan, meillä on ollut aivan normaalit virkamiesvalmistelut, ja tässä on järjestetty kuulemistilaisuuksia, joissa käsitykseni mukaan on ollut esimerkiksi myös sisäministeriön edustus paikalla, kun tätä asiaa on käyty läpi.

Se, että tämä olisi jotenkin tuotu sivuraiteelta tartuntatautilain osalta, on aivan hämärä juttu, joka ei kyllä ainakaan allekirjoittaneella ole millään tavalla tiedossa. Tämän lakiesityksen valmistelu on ollut silloin jo ihan täydessä vauhdissa THL:n selvityksen ja muiden muodossa. Tätä on käsitelty, niin kuin kerroin, lukuisissa ministerivaliokunnan kokouksissa. Tästä on käyty hallituspuolueiden välillä myös muita neuvotteluja, ja siten olen ollut siinä ajatuksessa, että hallitus on tähän esitykseen sitoutunut, kun se hallituksen pöydästä tänne yhteisesti on tuotu.

Se, mistä saattoi tämä väärinymmärrys tämän valmistelun jotenkin sekavuudesta johtua, oli se, kun mainitsin puheenvuoroni lopussa siitä, että aika ei riittänyt. Aika ei riittänyt siihen, että olisi käyty läpi tämä EU-kansalaisia koskeva problematiikka, koska se vaatii myöskin eri ministeriöiden välistä tiiviimpää ja paljon laajapohjaisempaa valmistelua. Mutta se, että se veisi pohjan tämän esityksen perusteluilta, ei kyllä pidä paikkaansa.

Haluan hyvin selkeästi nyt todeta myös tässä sen, että en pidä kovin paljon siitä sävystä, jossa tässä keskustelussa on oltu nyt liikkeellä, että joidenkin periaate on tärkeämpi kuin toisten. Täällä sanotaan, että tämä on periaatteellinen kysymys. Niin tämä on! Tämä on myös minulle periaatteellinen kysymys, siltä kannalta, että tämä liittyy ihmisoikeuksiin, tämä liittyy haavoittuvassa asemassa olevien naisten, raskaana olevien naisten ja lasten asemaan hyvinvointivaltiossa, jonka nimi on Suomi. Se on minulle aika periaatteellinen asia ja myös tälle hallitukselle, joka tämän esityksen on tänne tuonut. Voi olla, että jonkun muun periaatteellinen asia on toisenlainen, mutta ei pidä väheksyä myöskään (Puhemies koputtaa) sitä periaatteellista näkökulmaa, joka esimerkiksi itselläni tässä esittelypuheenvuorossa oli.

Kun täällä sanotaan, että laittomasti maassa oleskeleville nyt tehdään tällaista erityislainsäädäntöä, (Ben Zyskowicz: No, näinhän se on!) se varmasti pitää osaltaan paikkansa, mutta on hyvä huomata, (Puhemies koputtaa) että nämä ihmiset ovat meillä täällä (Puhemies koputtaa) laittomasti jo tänä päivänä, ja pidän erikoisena sitä, että me jättäisimme (Puhemies koputtaa) hädässä ole-vien lasten asian hoitamatta. Se ei aina ole päivystysluontoinen asia, joka lapselle saattaa tulla. Monet meistä täällä olevista vanhemmista varmasti tämän tiedostavat.

Puhemies! Valitan, että joudun poistumaan tämän 5 tunnin odottelun jälkeen.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Nyt siirrymme sitten puheenvuorolistaan, ja edustaja Niikko.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys terveyspalveluiden laajentamisesta laittomasti maassa oleville on ihmetyttänyt perussuomalaisia siitä saakka, kun sen valmistelut syksyllä aloitettiin. Paperittomille on tähänkin saakka taattu tarvittava kiireellinen hoito, mutta nyt palveluita halutaan entisestään laajentaa. Tähän saakka ei-kiireellisiä terveyspalveluja paperittomille ovat tuottaneet erityisesti järjestöjen vapaaehtoiset.

Hallituksen esitys kuulostaa hassulta, sillä sitä ei sovellettaisi Suomessa luvallisesti oleskeleviin ulkomaalaisiin, mikä rajaisi muun muassa vailla vakuutusturvaa oleskelevat, Kaakkois-Euroopasta lähtöisin olevat romanitaustaiset henkilöt lain soveltamisalan ulkopuolelle. Vastaavasti lakia sovellettaisiin esimerkiksi kolmansista maista maahan laittomasti saapuneiden etuuk-sien parantamiseen. Mistä näin myönteinen suhtautumistapa lakia rikkoviin johtuu? Onhan selvää, että vakavasti sairaat tulee hoitaa, olivat he suomalaisia, turisteja tai laittomasti maassa oleskelevia. Kiireellinen hoito onkin perusteltua. Halu laajentaa terveyspalvelut koskemaan myös lyhytkestoisia terveyspalveluja on ristiriitaisesti perusteltu.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän myös sen, että laittomasti maassa olevien alaikäisten terveyspalvelut on hyvä järjestää samansisältöisinä kuin samanikäisille suomalaisille lapsille ja nuorille. Tästä olen ministerin kanssa yhtä mieltä. He, lapset, ovat olosuhteidensa uhreja eri tavoin kuin heidän vanhempansa. Vastaavasti palvelujen laajentamista ei pidä toteuttaa aikuisten kohdalla. Tämän ovat sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto myös lain valmisteluvaiheessa todenneet. Sisäministeriö katsoi, että voimassa oleva kiireellisen hoidon järjestämisvelvollisuus olisi riittävä. Maahanmuuttovirasto ei pitänyt kysymyksessä olevien ulkomaalaisten henkilöiden rinnastamista turvapaikanhakijoihin perusteltuna.

Hallituksen esitys perustuu siihen, että kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa on tunnustettu oikeus terveyteen ja perustuslaissa on säädetty oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon kaikille ihmisille. Onko käymässä siis niin, että tämän tulkinnan mukaan jokaisella luvatta maassa oleskelevalla on perustavanlaatuiset oikeudet ei vain terveydenhuoltoon vaan pian myös toimeentulotukeen? Esityksessä mainitaan oikeus maksuttomiin lääkkeisiin, mutta ei mainita mitään esimerkiksi tulkkauspalveluista tai muista palveluista, joita terveydenhuollon palvelut vaativat.

Hallitus perustelee esitystään perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaan näin: "Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tämä siis turvaa jokaiselle Suomen lainkäyttöpiirissä olevalle subjektiivisen oikeuden sellaiseen tulotasoon ja palveluihin, joilla turvataan ihmisarvoisen elämän edellytysten vähimmäistaso."

Käykö tässä nyt niin, että hallituksen tulkinta perustuslaista avaa laittomasti maassa oleville ensin oikeuden terveyspalveluihin ja sitä myötä oikeuden välttämättömään toimeentulotukeen? Muutoinhan hallituksen perustuslain tulkinta johtaa ristiriitaan, jota varsinkin kunnissa voidaan tulkita eri tavoin.

Arvoisa ministeri, kun olette paikalla vielä, kysyisin: Miksi haluatte suomalaisten veronmaksajien velvollisuudeksi maksaa myös laittomasti maassa olevien terveyspalvelut entistä kattavammin, vaikka rahaa omien kansalaisten palveluihin ei teillä riittävästi ole? Eikö ensin pitäisi taata omien kansalaistemme hyvinvointi ja nostaa esiin muun muassa vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja laitoshoidossa olevien, työttömien, omais-hoitajien ja pienituloisten tilanne? Omista tulee ensin pitää huolta, ja jos resurssit riittävät, ne voidaan ulottaa myös muihin.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionilla ei ole tässä lakiehdotuksessa tarkoitetuille henkilöille järjestettäviä terveydenhuollon palveluja koskevaa yhteistä lainsäädäntöä. Sieltä siis eivät velvoitteet tule. Jäsenvaltiot suhtautuvat eri tavoin erityisesti laittomasti maassa olevien henkilöiden tietosuojaan. Saksassa on laajat oikeudet terveyspalveluihin myös maassa laittomasti olevilla. Hoitohenkilökunnalla on kuitenkin velvollisuus ilmoittaa poliisille palveluja käyttävät laittomasti maassa olevat henkilöt. Tanskassa on mahdollista hakea kiireetöntä hoitoa maahanmuuttovirastosta, mutta sitä hyödynnetään harvoin, koska maahanmuuttovirastolla on velvollisuus ilmoittaa luvatta maassa olevat henkilöt poliisille.

Vastaavasti Suomessa on hyvin lievä suhtautumistapa maassa laittomasti olevan rikokseen syyllistyneen tietosuojaan. Suomessa terveydenhuoltohenkilöstön (Puhemies koputtaa) salassapitovelvollisuus estää tiedon antamisen ulkopuolisille eräin laissa säädetyin poikkeuksin, jotka liittyvät epäiltyihin vakaviin rikoksiin tai lastensuojelun tarpeeseen. Rikokseen syyllistyneen, maassa luvatta olevan ei siis tarvitse pelätä kiinni joutumistaan ainakaan terveydenhoidon henkilökunnan osalta. Lisäksi lakimuutoksessa ehdotetaan, että henkilötietojen ilmoittamatta jättäminen ei saa olla esteenä hoidon saamiselle. (Ben Zyskowicz: Ei tietystikään!) Tämä johtaa potilastietojen merkintöjen ja arkistoinnin ongelmiin, (Puhemies koputtaa) jos potilasta ei pystytä tunnistamaan lainkaan, puhumattakaan, että se rohkaisee laittomaan maahanmuuttoon Pohjolan perukoille.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Arvoisa puheen pitäjä, on sovittu, että 5 minuuttia on aikaraja. Voitte pyytää toisen puheenvuoron.

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Se tulee tässä. — Hallituksen pitäisi vetää lakiesitys takaisin, ja esitänkin tämän asian pöydälle laittamista ja kysyn ministeriltä, sopisiko vaikka ensi viikon tiistaille asti. Lisäksi esitän, että hallintovaliokunnalta on pyydettävä myös lausunto.