5) Hallituksen esitys vuoden 2002 veroasteikkolaiksi
Maria Kaisa Aula /kesk:
Arvoisa puhemies! Esittelen lyhyesti valtiovarainvaliokunnan
mietinnöt, jotka koskevat vuoden 2002 veroasteikkolakia
ja myöskin tuloverolakia ensi vuodelle. Nämä asiat
ovat tällä kertaa valtiovarainvaliokunnasta valmistuneet
oikeastaan yllättävänkin aikaisin. Monena
aikaisempana vuonna valmistuminen on mennyt aika lähelle
koko budjetinkin valmistumista. Se osoittaa sen, että tuloverotusta
koskeviin asioihin tänä vuonna sisältyi
harvinaisen vähän jännitettä tai
eriäviä näkemyksiä.
Valiokunta ehdottaa, että hallituksen esittämät
tuloveronkevennykset eli noin 3,9 miljardia markkaa hyväksyttäisiin.
Tässähän on esitetty sekä valtion
tuloveroasteikkoon kevennystä että kunnallisverotuksen
ansiotulovähennystä. Valtion tuloveroasteikon
osalta mietintöön liittyy keskustan vastalause,
jossa ehdotetaan, että ylimmän tuloluokan osalta
tuloveron alentamista ei tehtäisi niin paljon kuin hallitus
on esittänyt, vaan sitä käytettäisiin
ruoan arvonlisäveron alentamiseen. Siinä on ajatuksena,
että tulonjakovaikutukset olisivat tällä tavalla
tällä esityksellä paremmat.
Valtaosa tuloveroalennuksesta tapahtuisi valtion tuloveroasteikon
kautta sillä tavalla, että kaikkia marginaaliveroprosentteja
alennettaisiin 1 prosenttiyksiköllä ja asteikon
alimman tuloluokan tulorajaa noin 400 eurolla. Tuloveroalennuksesta
koituu noin 2,7 miljardia markkaa, ja toinen osa on kunnallisverotuksen
ansiotulovähennyksen korottaminen. Senhän itse
asiassa maksavat kunnat, eli se vähentää kuntien
verotuloja noin 1 miljardilla markalla.
Hallituksen esityksessä, joka koskee veroasteikkolakeja,
on esitetty eri tuloluokkia koskevia arvioita siitä, miten
nämä muutokset vaikuttavat. Niissä tietenkin
on otettava huomioon se, että kunnallisverotushan on viime
aikoina yllättävän monessa kunnassa ja
varsin monessa kunnassa ollut noususuunnassa, joten kunnallisveron
kiristyminen jonkin verran muuttaa varmasti näitä laskelmia,
joita hallituksen esityksen perusteluissa on esitetty.
Tuloveroasteikkoa koskevassa mietinnössä valiokunta
muistuttaa siitä, että varallisuusveroasteikon
alarajaa ei ole tarkistettu sitten vuoden 1991. Rahan arvossa ja
verovelvollisten taloudellisessa asemassa on kuitenkin tapahtunut
aika paljon muutoksia tämän jälkeen,
ja alarajan pysyminen entisenä johtaa siihen, että yhä enemmän
suomalaisia tulee varallisuusverotuksen piiriin, eli itse asiassa
varallisuusverotus on koko ajan kiristynyt.
Valtiovarainministeriö on nyt asettanut työryhmän,
jonka tehtävänä on arvioida laajasti
tuloverotuksen ja varallisuusverotuksen kehittämistarpeita
kansainvälisen kehityksen valossa. Niinpä on varmaan
järkevää, että työryhmä pohtii
myöskin varallisuusverotuksen tilanteen tulevaisuudessa.
Työryhmän on saatava työnsä päätökseen
ensi vuoden lokakuun loppuun mennessä. Tämä työryhmähän
valmistelee tuloverotukseen, varallisuusverotukseen ja pääomaverotukseen
tehtäviä muutoksia myöskin seuraavan
hallituksen ohjelmaa silmällä pitäen.
Siinä mielessä olisi varmasti hyvä, että sitten,
kun työryhmältä nämä ehdotukset
alkavat valmistua, niistä käytäisiin
myöskin eduskunnassa lähetekeskustelua ja niihin
otettaisiin kantaa.
Tuloverolakia koskevassa esityksessä on kunnallisverotuksen
ansiotulovähennyksen korottamisen ohella — ja
sehän vaikuttaa erityisesti pienituloisten verotusta keventävästi — kaksi
muuta pientä muutosesitystä, eli kotitaloudelle
maksettavan työllistämistuen määräaikaista
verovapautta ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2002 loppuun. Se tarkoittaa
semmoisia tilanteita, joissa kotitalous saa niin sanottua yhdistelmätukea työntekijän
palkkaukseen eli työmarkkinatukea ja työvoimatoimiston
palkkatukea. Nämä eivät ole tähänkään
mennessä olleet verotettavia, eli sitä jatketaan.
Näitähän ei voi saada yhtäaikaa kotitalousvähennyksen
kanssa, nämä ovat toisensa pois sulkevia asioita.
Tästä oli ed. E. Lahtelan aloite, joka tavallaan
näin ollen toteutuu.
Kolmas asia tuloverolaissa oli ulkomailla tehdystä työstä saadun
palkan verovapautta koskevan niin sanotun kuuden kuukauden säännön siirtymäajan
jatkaminen. Tämä johtuu siitä, että Suomen
ja Venäjän välillä on ollut
vireillä uusi verosopimus, mutta koska Venäjän
duuma ei ole sitä vielä käsitellyt, ei
myöskään eduskunnasta valtiovarainvaliokunnasta
voitu sitä vielä päästää eteenpäin.
Sen takia on ulkomailla työskentelijöitten verotusta
jatkettava ensi vuonna samalla mallilla kuin se on ollut tähänkin
asti.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Pääomatulojen kohdalla
voidaan todeta, että kun verokanta on 29 prosenttia, on
olemassa edelleenkin se mahdollisuus, että jotkut ihmiset pystyvät
osoittamaan tulonsa pääomatuloina eivätkä palkkatulona.
Ikään kuin käytetään
tällaista verosuunnittelua ja sillä tavalla maksetaan vain
29 prosenttia suuristakin tuloista sitten veroa. Mutta vastaavasti
on tilanne se, että hyvinkin pienillä pääomatuloilla
on tuo verotaso myöskin 29 prosenttia. Siihen liittyvä epäoikeudenmukaisuus
on toki syytä tunnistaa.
Arvoisa puhemies! Me olemme todenneet täällä monta
kertaa, että valtion verotus lähtee varsin korkealta
vasta liikkeelle, runsaan 60 000 markan vuositulotasolta,
mihin täällä jo ed. Aulakin viittasi,
mutta kunnan verotus iskee jo aikaisemmin pieniinkin tuloihin. Tuo
tulonhankintavähennys, jota nyt olemme käyttäneet
pienituloisten ihmisten tilanteen helpottamiseksi, taas toisaalta
poistaa kunnilta verotuloja, ja niiden kompensoimisessa kyllä valtiovallan
olisi pitänyt olla aktiivisempi. Toisaalta eläkeläisten,
työttömien ja esimerkiksi sairauspäivärahojen
varassa eläville vastaavaa apua ei ole kuitenkaan pystytty
osoittamaan kuin palkkatuloja saaville.
Jari Koskinen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Kaikkihan tietävät,
että Suomi on erittäin korkean verotuksen maa.
Erityisesti työn tekemistä ja teettämistä verotetaan
liian ankarasti. Tässä nyt jälleen otetaan
askeleita eteenpäin, että päästäisiin
Suomessakin vähän järkevämmälle verotuksen
tasolle. Olen samaa mieltä kuin valiokunnan puheenjohtaja
siitä, että myös varallisuusveron alarajaa
olisi syytä tarkastella, koska kymmenen vuotta nyt on oltu
samoissa markkamäärissä ja inflaatio
ja monet muut asiat ovat menneet eteenpäin, mutta veroalennukset
alentavat omasta puolestaan myös verokiilaa ja verokiilaa
pidetään yleensä yhtenä pahimpana
työllistymisen esteenä.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi tuloverolain 105
a §:n muuttamisesta on mielestäni hyvän
suuntainen. Itselläni on ollut lakialoite, joka tietysti
on tässä hylätty. Näen tämän
hallituksen esityksen todella oikean suuntaisena. Lakialoitteessani
ehdotin ansiotulovähennyksen enimmäismäärää korotettavaksi
hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla ja veronkevennyksen
kohdistamista nimenomaan pieni- ja keskituloisiin entistä suuremmalla
prosentilla eli olisin halunnut kaventaa tätä kuilua erityisesti,
että pieni- ja keskituloisille jäisi vähän
enemmän rahaa käteen ja kannustettaisiin sitten
vielä enemmällä. Samalla näen,
että ansiotulovähennys tulisi laajentaa koskemaan
myös muita tuloja kuin veronalaisia palkkatuloja, mistä täällä on
jo keskusteltu. Näen, että tämä hyödyttäisi
erityisesti heikosti toimeentulevia työttömiä ja
muita sosiaaliturvan varassa eläviä myöskin.
Työttömillähän tilanne on verotuksessakin aika
hankala.
Mutta hallituksen esitys on oikean suuntainen.
Timo E. Korva /kesk:
Arvoisa puhemies! Esillä oleva tuloveron alennus ei
ole pelkästään myönteinen asia,
vaan tätä pitäisi katsella myöskin
sillä tavalla, miten julkinen valta valtio- ja kuntatasolla
kerää tuloja rahoittaakseen peruspalvelut. Juuri
tänä päivänä tuli tietoon
se, miten ensi vuonna kunnissa verotus kehittyy, ja sen mukaan 108
kuntaa eli ennätysmäärä kuntia
tulee ensi vuonna korottamaan tuloveroprosenttia. Kunnallisen tuloveroprosentin
haarukka on ensi vuonna 15—19,75 prosenttia. Tällainen
kehitys, jossa valtiovalta vetäytyy kunnallisten peruspalvelujen
rahoittamisesta, johtaa siihen, että tässä maassa
lakisääteisiä peruspalveluja kunnissa joudutaan
tuottamaan hyvin erilaisella tulopohjalla ja hyvin erilaisilla rasituksilla,
mitä tulee kuntalaisten verorasitukseen. Sen vuoksi julkisten
peruspalvelujen tulopohja pitäisi kyllä katsoa
laajempana ja ryhtyä valmistelemaan eri tavalla näitä asioita.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Toisin kuin edellinen puhuja pidän
hyvin myönteisenä, että tällä lakiesityksellä kevennetään
kansalaisten tuloverotusta ensi vuonna. Suomessa tuloverotus on
liian kireätä, ja on aivan oikein, että tuloverotusta
kevennetään, myös verokiilaa näin
kavennetaan ja kansalaisten työllistymismahdollisuuksia
tällä tavoin myös tuetaan.
Tutustuin vastalauseessa olevaan ed. Aulan progressiiviseen
tuloveroasteikkoon, ja on ilmeisesti niin, että oppositio
ja ed. Aula ja muut keskustan kansanedustajat luottavat siihen,
että kukaan ei lue heidän esityksiään.
Niinpä täällä voidaan esittää heidän
ehdotuksissaan minkälaisia pellehyppyjä tahansa.
Täällä on nimittäin sellainen
asteikko, jonka osalta on pakko tiedustella, oletteko ed. Aula ja
kolleganne keskustassa tulleet ajatelleeksi, mitä tapahtuisi
sellaiselle veronmaksajalle, jonka ansiot nousisivat parilla eurolla
niin, että kun ne olisivat muuten alle 54 600 euroa
vuodessa, ne olisivatkin parilla eurolla noustuaan yli 54 600
euroa vuodessa. Kertokaa meille muille kansanedustajille, kuinka
paljon tällaisen kansalaisen verotus kiristyisi sen ansiosta,
että tulot nousisivat kahdella eurolla.
Maria Kaisa Aula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, tämä keskustan
ehdotus ei kiristä kenenkään veronmaksajan
verotusta nykyisestään, se vain keventää eniten
tuloa saavien veronmaksajien verotusta vähemmän
kuin hallituksen esitys tekee.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Aulan ja hänen kollegojensa
veroasteikko on ilmeisesti malliesimerkki keskustan käsityksestä oikeudenmukaisesta
verotuksesta. Tässä on nimittäin sellainen tilanne,
että jos henkilö tienaa 54 599 euroa
tai sitten 2 euroa enemmän eli 54 601 euroa, niin tämä kahden
euron lisäys tuloissa merkitsee sitä, että verotus
kiristyy noin 500 euroa. Tämä on keskustan näkemys
oikeudenmukaisesta tuloverotuksesta.
Maria Kaisa Aula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllähän kaikissa hallituksenkin
esittämissä asteikoissa on nämä tulorajat
olemassa, joten kyllähän niissäkin aina
verotus kiristyy sen jälkeen, jos ylittää tuloluokan
rajan.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Aula ei ole perehtynyt omaan vastalauseeseensa.
Hallituksen esityksessä tuloveroasteikko on tietysti tehty
noudattaen progressiivisen tuloverotuksen ideaa, jolloin, kun on
tulorajat, se tarkoittaa, että jos ollaan tulorajan yläreunalla,
niin siinä, että siirtyy seuraavaan luokkaan,
ei tapahdu mitään hyppäystä.
Mutta koska keskusta on tehnyt oman vastalauseensa nimenomaan siten,
että on kiristetty veroa alarajan kohdalla ylimmässä tuloluokassa
hyppäyksenomaisesti, se merkitsee sitä, että jos
tienaa kaksi euroa enemmän, joutuu maksamaan veroa 500
euroa enemmän. Kuten sanoin, tämä on
keskustan näkemys oikeudenmukaisesta verotuksesta.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa keskustan vastalauseessa
ehdotettu asteikko on tarkoitettu niin, että kaikki saisivat nykyiseen
tilanteeseen nähden kevennystä, kuitenkin niin,
että suurimmissa tuloryhmissä kevennys olisi hallituksen
esittämää vähäisempi. Tavoitteenahan
tulee olla, että me kykenemme, ed. Zyskowicz, oikeudenmukaista
verotusta kohdentamaan koko maassa ja kaikille kansalaisille.
Kuten ed. Korva totesi, nyt kunnat ovat joutuneet kohtuuttoman
verotuksen korotuspaineen kohteeksi, ja siitä huolimatta
ne eivät kykene tekemään talousarviota
terveellä tavalla. Erot kuntien välillä ovat
kasvaneet. Valtio ei ole Lipposen hallituksen aikana huolehtinut
siitä, että kunnilla olisi tosiasialliset edellytykset
selviytyä niistä velvoitteista, joita kansalaisten
peruspalvelujen järjestäminen kunnilta edellyttää.
Tästä syystä, arvoisa puhemies, mielestäni
verotusta tulee todella tarkastella kokonaisuutena kaikkien kansalaisten
ja kuntalaisten kohdalla ja huolehtia niin verotuksen oikeudenmukaisuudesta,
että ei synny kohtuuttoman suuria kuntaverotuksen eroja,
niin kuin nyt näyttää syntyvän, ja
että tosiasiallisesti valtio vastaa kuntien verotulo- ja
tulopohjasta, niin että siellä selviydytään.
Hallituksen linja, arvoisa puhemies, on johtamassa siihen, että suurituloiset
ja vaurailla alueilla, vauraissa kunnissa asuvat, saavat todellisuudessa
suhteellisesti enemmän helpotuksia kuin kansalaiset keskimäärin.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Väistön puheenvuoro
oli sillä tavoin mielenkiintoinen, että kun luin
keskustan vastalauseen, en nähnyt, että kuntien
kannalta tässä olisi mitään
eroa. Eli kuntien kannalta, jos puhutaan kunnista nimenomaan, keskustan
vastalause tarkoittaa sitä, että se, mikä enemmän
verotetaan tuloverotuksen kautta, annettaisiin elintarvikkeiden
arvonlisäveron alennuksena elintarvikkeiden verotukseen
kevennyksenä, eikä teidän asteikkonne,
ed. Väistö, kuntien kannalta ainakaan näiden
perustelujen valossa ole lainkaan sen parempi kuin hallituksenkaan
esitys. Voi olla, että jossakin toisessa lakiesityksessä teillä on siihen
liittyviä ehdotuksia. (Ed. Väistö: Kyllä!)
En malta olla, rouva puhemies, edelleen kiinnittämättä huomiota
siihen, että keskustan vastalauseen mukainen asteikko ylimmässä tuloluokassa
merkitsee todellakin sitä, että jos on kaksi veronmaksaja,
joiden tulojen välillä on 2 euron ero 54 600
euron vuositasolla, niin että toisella veronmaksajalla
tulot ovat euron alle ja toisella euron yli tuon rajan, niin todellakin
sen verotus, joka on euron enemmän yli tuon rajan tienannut
eli kaksi euroa enemmän kuin naapurinsa, on 500 euroa ankarampaa.
Sanon tämän sen takia, että suomalainen
media on hyvin kiinnostunut kaiken näköisistä nimityspeleistä ja
muista, mutta ilmeisesti oppositio voi täällä todellakin
tehdä ihan minkälaisia ehdotuksia tahansa eikä niistä kukaan
missään tällaisia, sanoisiko, kriittisiä kysymyksiä esitä. Yritän
omalta osaltani tällä tavoin myötävaikuttaa
keskustelun monipuolistumiseen.
Timo E. Korva /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczin puheenvuorojen osalta haluaisin
vielä selventää ainakin omaa puheenvuoroani
suhtautumisesta yleensä tuloverotukseen. Totta kai on selvää,
että minä muiden mukana mielelläni tuen
sitä, että kansalaiset maksaisivat hyvin vähän
veroja. Sehän meillä kaikilla on tavoitteena,
ja mieluummin vielä pyrimme saamaan valtiolta ehkä nettona
tuloa, jos siihen on mahdollisuutta. Sitähän me
kaikki tavoittelemme.
Mutta se, mikä on oikeudenmukaisuus tuloverojen keräämisessä julkisessa
taloudessa, olisi minusta kysymys, jota ed. Zyskowiczinkin kannattaisi
miettiä. Onko oikeudenmukaista se, että nyt on
kuntia, joissa niin suuri- kuin pienituloisetkin tuloverotuksen
osalta saavat 5 prosenttiyksikköä pienemmällä verokannalla
vähintään samat palvelut tai teoriassa
samat palvelut kuin toisissa kunnissa, joissa kunnallisverotus on
kallistunut jo 19,75 prosenttiin?
Tämä on se peruskysymys, jota pitäisi
koko tuloverojärjestelmän ja julkisten palvelujen
kustantamisen osalta miettiä, millä tavalla kansalaisia
eri kunnissa mahdollisuuksien mukaan kohdeltaisiin tasapuolisemmin
kuin tällä hetkellä tapahtuu. Muun muassa
kunnallisen tulonhankintavähennyksen käyttäminen
jatkuvasti tuloveron alennuksena pienentää kuntien
tuloja ja tuo entistä suurempia paineita kustantaa tällä epäsolidaarisella
tasaverolla kunnallisia peruspalveluja. Tässä tietenkin
voisi kysyä, tämäkö on sitten
ed. Zyskowiczin edustamaa oikeudenmukaista tuloverotusta tässä maassa.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Se, minkä takia kristillisdemokraatit
eivät ole tätä vastalausetta allekirjoittaneet,
minkä takia me olemme hallituksen esityksen kannalla, johtuu
yksinkertaisesti siitä, että me katsomme, että hallituksen
esitys vastaa sitä, mistä tulosopimusneuvotteluissa
on sovittu. Jos jostakin asiasta on sovittu, vaikka me emme ole
siihen myötävaikuttaneet, me kunnioitamme sopimusta.
Me emme halua, että syntyisi kaoottinen tilanne työmarkkinoille.
Me katsomme myöskin, että hallituksen pitäisi
pysyä kaikissa muissa sopimuksissa, niissä sopimuksissa,
jotka se on tehnyt kuntien kanssa ja tehnyt myöskin hallitusneuvotteluissa,
ja pitäisi pysyä myöskin hallitusohjelmassa.
Olemme myöskin sitä mieltä, että kaikkein köyhimpien
asemaa ei voida parantaa alentamalla valtion tuloveroa. Haluan kiinnittää huomiota
siihen,
että kun alin tuloveroluokka poistettiin, se merkitsi näille
pienituloisille noin neljää markkaa kuukaudessa.
Tätä neljää markkaa kuukaudessa
markkinoidaan nyt suurena uudistuksena ja hyvänä asiana.
Kristillisdemokraateilla on oma vaihtoehto tuloverotuksessa
ja verotuksessa. Me rokotamme pääomaliikkeitä ja
sitten alennamme muun muassa elintarvikkeiden arvonlisäveroa.
Se palvelee kaikkein parhaimmalla tavalla pienituloisia.
Matti Saarinen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bjarne Kallis tapansa mukaan puhui jälleen
viisaasti. Yhdyn etenkin hänen puheenvuoronsa alkuosaan.
Tästä on niin laaja konsensus jo yhteiskunnassa,
että kannattaa sitäkin taustaa vasten kannattaa
hallituksen esitystä.
Pieni ruoan arvonlisäveronalennus ei kovin paljon vaikuttaisi.
En usko siihen, että se siirtyisi suoraan hintojen alennuksiin,
jos muutamalla prosentilla laskettaisiin ruoan arvonlisäveroa, vaan
se jäisi väliportaitten katteisiin hyvin helposti.
Jos prosentit olisivat suurempia, jolla arvonlisäveroa
alennettaisiin ruoan osalta, se olisi myöskin erittäin
kallis ratkaisu tällaisena yleiskatteisena. Pitää hakea
täsmällisempiä ja vaikuttavampia tapoja.
Tässä mielessä hallituksen esitys on
kannatettava.
Jari Koskinen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä kuin edustajat
Saarinen ja Kallis siinä mielessä, että on
järkevää, että valtio on ollut
mukana tekemässä tulopoliittisia ratkaisuja sillä tavoin,
että on sovittu samassa yhteydessä myös
veronalennuksista. Nyt kun on ollut kaksi laajaa tulopoliittista
kokonaisratkaisua ja periaatteessa neljänä vuonna
alennettu verojakin, se on ollut onneksi koko suomalaiselle yhteiskunnalle
ja suomalaiselle kansantaloudelle.
Mitä tulee sitten kuntien erilaisiin veroprosentteihin,
mihin ed. Korva puuttui, niin muistaakseni tänään
Kuntaliitto antoi jonkin tiedotteen, missä se totesi, että haitari
on 19,75—15 prosentissa; siinä ovat ne ääripäät.
Mutta oliko se niin, että vajaassa 400 kunnassa on kuitenkin
vielä 18—19 prosenttia, että eivät
ne erot suuret ole kuitenkaan. Pääsääntöisesti
Suomen kunnissa liikutaan suunnilleen samoissa veroprosenteissa.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Korva kysyi, pidänkö oikeudenmukaisena
kunnallista ansiotulovähennystä, sen korottamista
ja sen kautta kuntien joutumista pienentyvien verotulojen piiriin.
Pidän kunnallisen ansiotulovähennyksen korottamista,
kuten nyt hallituksen esityksessäkin tapahtuu ja myös
keskustan vastalauseessa käsittääkseni,
erittäin hyvänä asiana. Se on nimenomaan
tapa keventää pienituloisten palkansaajien verotusta
ilman, että sama veronkevennys joudutaan ulottamaan parempiosaisiin
palkansaajiin tai eläkkeensaajiin. Se on tapa tukea juuri pienipalkkaista
työtä ja sen tekemistä. Se on mielestäni
tärkeä ja hyvä asia.
Mitä tulee sitten kuntien tätä kautta
pienentyviin verotuloihin, niin on tietysti totta, että näin käy,
kun kunnallista vähennystä nostetaan. Mutta muistuttaisin
siitä, että kunnilla on laaja itsehallinto. Kun
täällä viitattiin siihen, että eri
veroprosentilla joudutaan tuottamaan samanlaiset palvelut, niin
palvelut ovat erilaisia, tuloveroprosentti on kunnissa erilainen,
kiinteistövero on kunnissa eri tasoinen. Kunnilla on myös
mahdollisuus lisäämällä keskinäistä yhteistyötään
palvelujen tuotannossa monasti päästä siihen,
että samallakin rahalla saadaan parempia palveluita tai vähemmällä rahalla
samat palvelut, jos tehdään järkevää yhteistyötä kuntien
kesken palvelujen tuottamisessa.
Ed. Sasi merkitään läsnä olevaksi.
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:
Arvoisa puhemies! Olen tällä kertaa ed. Zyskowiczin kanssa
samaa mieltä, että kunnallisveron ansiotulovähennys
on perusteltu vähennys. Sehän on käytännössä merkinnyt
progression tuomista kunnallisverotukseen. Se tapahtuu vain toisin päin
kuin valtionveropuolella, jossa se on asteikoissa. Mutta ongelmaksi
tietysti muodostuu se, että pienillä ja heikoilla
kunnilla verotulot eivät riitä.
Toivoisin kyllä, että ed. Zyskowicz erityisesti kiinnittäisi
huomiota siihen, että meillä on alue siellä noin
12 000:n ja 15 000:n välillä, eli jos tulo
kuukaudessa on reilu tonni, niin silloin ei saa kunnallisveron ansiotulovähennystä.
Kun ed. Zyskowicz erityisen hanakasti haluaa kannustaa työhön,
niin toivoisi, että voisimme tulonhankkimisvähennystä nostaa
ja ylipäänsä suosia pienituloisia vielä enemmän
kuin tänä vuonna kunnallisveron ansiotulovähennyksessä.
Timo E. Korva /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Salissa näemmä helposti
vastataan sellaisiin kysymyksiin, joita ei ole esitetty, ja sitten
taas jätetään vastaamatta niihin kysymyksiin,
joita on esitetty.
Ed. Zyskowiczille sanon omana käsityksenäni
ja haluan toistaa, että en arvostele sitä, että kunnallista
ansiotulovähennystä käytetään,
mutta sitä arvostelen, että sitä ei kompensoida
kuntien tuloverossa, joka on yksi syy, joka johtaa tähän
suureen kunnallisverohaitariin. Tosiasia on, että alaraja
on 15 prosenttia ja korkein raja on 19,75, eikä se keskiarvo,
mihin se nyt muodostuukaan, poista sitä ongelmaa ollenkaan.
Kysymys, jonka esitin ed. Zyskowiczille, on se, onko hänen
mielestään oikeudenmukaista, että todellakin
näin isolla haitarilla joudutaan kokonaistasapainon vuoksi
etsimään peruspalveluihin rahoitusta kunnissa.
Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ansiotulovähennyksen vaikutuksista
kunnallisverotukseen on muistettava, että nyt tämän
hallituksen aikana kaiken kaikkiaan noin 4,6 miljardia on ollut
se vaikutus, jolla kuntien verotulot ovat pienentyneet. Sitä on
osittain kompensoitu, mutta vielä 1,6 miljardia on kompensoimatta.
Nyt käsittelyssä olevat veronkevennysmallit taas
lisäävät tätä määrää,
joten kyllä tässä, niin kuin hallitusohjelmassa
luvataan, nämä menetykset tulisi kompensoida,
koska se on tae, jonka kautta kunnat vain voivat selviytyä ja
tuottaa palvelut. Tässä on vakava asia kysymyksessä.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! On syytä korostaa, että keskusta
todella ehdottaa myös elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen
alentamista jo ensi vuonna ja verotuksen alentamisen jatkamista
tulevina vuosina. Tämä jos mikä on myös
kohdistumassa selkeästi pienituloisten ja monien lapsiperheiden
hyödyksi. Toisaalta se on tärkeä myös
kansantalouden kehityksen kannalta. Juuri tämän
tyyppisillä toimillahan vahvistetaan kotimaista kulutuskysyntää,
joka nyt nähdään hyvin tärkeänä talouden
kehityksen ja työllisyyden näkökulmasta.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee kunnallisen ansiotulovähennyksen
merkitykseen, se on todella suuri. On kuitenkin huolehdittava siitä,
että se kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.
Hyvin vähän lämmittävät
keskiarvoluvut kuntatalouden osalta, jos sanotaan, että keskimäärin kunnissa
menee hyvin, kun kuitenkin tiedämme — en tiedä,
tunteeko ed. Zyskowicz — että kunnissa Itä-
ja Pohjois-Suomessa, joissa on edelleen hyvin suuri ja pian kasvava
työttömyys, alhainen tulotaso, vinoutuva väestörakenne,
ollaan todella suurten ongelmien edessä kuntien talouden
osalta.
Tästä syystä, arvoisa puhemies, siellä uhkaavat
monissa kunnissa paniikkiratkaisut, joiden jälkiseurauksena
sitten syntyy yhä suurempia ongelmia tai uhkaa syntyä yhä suurempia
ongelmia kansalaisten palvelujen järjestämisessä ja
tavallaan tätä kautta myös työttömyys
näillä alueilla on kääntymässä nousuun.
Hyvin paljon on tehty yhteistyötä, on karsittu
kustannuksia, mutta ne eivät enää tässä tilanteessa
auta, niin vaikea kuntien talouden tilanne suuressa osassa maata
pienissä kunnissa on.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Vielä tästä ansiotulovähennyksestä.
Tosiaan näitä keinoja ei kovin monia ole, joilla
niitten henkilöitten verotusta kevennetään,
joilla tulot eivät ole suuret. Ansiotulovähennystähän
on useampaan kertaan korotettu, ja toisaalta täällä viitattiin
myös tulonhankkimisvähennykseen. Valtion verotuksen
alinta tulorajaa ollaan jälleen nostamassa, ja niinpä tosiaan
nämä konstit ja myös perusvähennyksen
nostaminen olisivat niitä, jotka vaikuttaisivat pienituloisten
verotukseen.
Monessa puheenvuorossa on todettu ja haluan itsekin tähdentää,
että tämä on todella problemaattinen
vähennys, koska varsinkin niissä kunnissa, joissa
keskimääräinen tulotaso on alhainen,
se vie keskimääräistä enemmän
kunnan äyriä ja sitä kautta on vaikeuttamassa
kunnan palvelutuotantoa. Tässäkin valiokunta perustelee, että kun
arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmästä ollaan
luopumassa, se kompensoi, se on tärkein kompensointikeino
kunnille. Kyllä se joillakin kunnilla kompensoi, mutta
ei läheskään kaikilla kunnilla. Tähänkin
liittyy hyvin monia spekulatiivisia tekijöitä.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Tulen yhä vakuuttuneemmaksi
siitä, että kristillisdemokraattisen ryhmän
vaihtoehto tähän on sellainen, että se
tyydyttää molempia osapuolia. Sen pitäisi
tyydyttää edustaja Zyskowiczia, pitäisi
tyydyttää myöskin vasenta laitaa, samoin
kuin keskustaa. Me sanomme, että pyrimme auttamaan pienituloisia,
me sanomme, että sopimuksista täytyy pitää kiinni,
ja jos haluamme auttaa niitä pienituloisimpia, se tapahtuu
ennen kaikkea ruoan arvonlisäveron alentamisella.
Keskustan vaihtoehdossa säästö on
vain 190 miljoonaa markkaa ja 3 prosenttia on puolitoista miljardia.
Jos 3 prosentilla alennetaan ruoan alvia, se vaatii puolitoista
miljardia, 1 500 miljoonaa markkaa. Tästä tulee
säästöä vain 190 miljoonaa ja
lisäksi rikotaan tai ainakin loukataan työmarkkinasopimusta,
eli siinä mielessä se ei ole hyvä.
Mutta tulkaa nyt ihmeessä sille linjalle, että verotetaan
pääomaliikkeitä, tilapäisiä ja
lyhytaikaisia voittoja. Niitä voidaan kyllä verottaa
50 prosentilla 29 prosentin sijasta. Sama koskee pörssiveroa.
Meillä on silloin sellainen rahasumma, millä voidaan
parantaa niitten asemaa, joiden puolesta nyt jokainen on käyttänyt
puheenvuoron.
Ihan lopuksi ed. Zyskowiczille. Nyökkäsitte, kun
sanoin, että sopimuksia pitää kunnioittaa. Tämä koskee
myöskin niitä sopimuksia, joita valtio on tehnyt
kunnille. Kompensoidaan, mitä kunnilta viedään,
ja nyt teidän kannattaisi pitää puheenvuoro,
missä te korostatte, että sitäkin sopimusta
pitää kunnioittaa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aika jännää kuunnella
kristillisdemokraattien taholta ruoan arvonlisäveronalentamispuhetta.
Se on teoreettisena mallina juuri niin, kuin ed. Kallis äsken
kuvasi, mutta jos se temppu tehdään, ei suinkaan
ole sanottu, että vähittäismyyntihintoihin
tapahtuu minkään vertaa muutosta. Sillä rahoitetaan
marketit, jumprut ja jamprut ja mitähän kikantteja
lienevätkin. Sinne ne kaikki rahat menevät. Siihen
tarkoitukseen, mihinkä te kuvasitte äsken, että ne
menevät, sinne ei mene, ei riitä mitään!
Yleiskeskustelu päättyy.