Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhdyskuntaseuraamuksista säädetään nykyisin useissa erillisissä laeissa. Hallituksen esityksessä on kyse yhdyskuntapalvelua, valvontarangaistusta, ehdollisen vankeuden valvontaa, nuorisorangaistusta ja ehdonalaisen vapauden valvontaa koskevien säännösten kokoamisesta yhteen lakiin. Kodifikaatiolla selkeytetään yhdyskuntaseuraamusten sisältöä, tavoitteita ja keskinäisiä suhteita. Merkittäviä sisällöllisiä muutosehdotuksia esitykseen ei kuitenkaan sisälly. Lakivaliokunta kannattaa esityksen hyväksymistä mietinnössä esitetyin huomioin ja muutosehdotuksia.

Keskityn puheenvuorossani kahteen seikkaan eli nuorisorangaistukseen ja rikoksentekijän tukitoimenpiteisiin.

Nuorisorangaistus on ollut käytössä vuodesta 2005 lähtien, ja se on alaikäisille nuorille tarkoitettu seuraamus, joka sisältää valvontaa ja erityisesti nuorille suunnattuja sosiaalista toimintakykyä edistäviä ohjelmia sekä tukea ja ohjausta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nuorisorangaistuksen käyttö on ollut huomattavasti vähäisempää kuin lakia säädettäessä arvioitiin ja se on viime vuosina jopa vähentynyt. Joidenkin valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mielestä nuorisorangaistuksesta voitaisiin luopua, koska sitä on käytetty vähän ja sen ylläpito vaatii merkittävästi voimavaroja.

Lakivaliokunta ei kuitenkaan yhdy näihin näkemyksiin vaan pitää nuorisorangaistuksen säilyttämistä tärkeänä, jotta rikosseuraamusjärjestelmäämme sisältyy vaihtoehto, joka on suunnattu erityisesti nuorille ja heidän tarpeisiinsa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nuorisorangaistus on ollut toimiva rangaistus niille nuorille, joille se on tuomittu.

Mietinnöstä ilmenevin tavoin valiokunta onkin huolissaan nuorisorangaistuksen olemattomasta käytöstä ja pitää tärkeänä, että nuorisorangaistuksen vähäisen käytön syyt kartoitetaan mahdollisimman pian ja ryhdytään niiden edellyttämiin toimenpiteisiin seuraamuksen käytön edistämiseksi. Lisäksi nuorisorangaistukseen on valiokunnan näkemyksen mukaan tarpeen kiinnittää huomiota oikeudenhoidon toimijoiden koulutuksessa.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan uutta pykälää rikoksesta epäillyn ja rikoksesta rangaistukseen tuomitun tukitoimenpiteiden tarpeen selvittämisestä, yhteensovittamisesta ja kustannusvastuusta. Tukitoimilla on usein keskeinen merkitys, kun pyritään toteuttamaan yhdyskuntaseuraamusten tavoitteita parantaa rikoksentekijän edellytyksiä elää rikoksetonta elämää. Käytännössä keskeisiä ovat päihde- ja mielenterveyshuollon toimenpiteet.

Rikosseuraamuslaitoksen ja tuomitun kotikunnan välinen yhteistyö ei kuitenkaan nykyisin toimi tasavertaisesti eri puolilla maata, ja viranomaisten välillä on paikoin epäselvyyttä siitä, kumman tahon velvollisuutena on järjestää ja maksaa tuomitun tukitoimet. Lakivaliokunta pitääkin tukitoimenpiteiden tehostamiseksi ja niiden käyttömahdollisuuksien täsmentämiseksi ehdotusta tarpeellisena ja perusteltuna. Jatkossa tulee kuitenkin seurata, onko sääntely riittävän yksiselitteistä ja toimiiko se sille asetettujen tavoitteiden ja tarkoitusten mukaisesti.

Ehdotetun kustannustenjaon mukaan kunta vastaa kunnallisten peruspalveluiden kustannuksista ja Rikosseuraamuslaitos yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvien toimintojen kustannuksesta. Hallituksen esityksen mukaan tämä ei sisällä muutoksia voimassa olevaan tilanteeseen eikä kyse ole kunnalle osoitettavasta uudesta tehtävästä.

Lisäksi valiokunta korostaa, että ehdotettu sääntely ei edellytä yhdyskuntaseuraamusta suorittavan asettamista tukitoimenpiteessä muita kuntalaisia parempaan asemaan, vaan lähtökohtana on, että tuomittu saa kuntalaisena ne palvelut, jotka hänelle sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön perusteella kuuluvat. — Kiitos.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan siitä, mihin puheenjohtaja Holmlund itse asiassa melkein lopetti. Olen huolissani nuorisorangaistuksen vähäisestä käytöstä. Se lakihan säädettiin jo vuonna 2005, ja silloin arvioitiin, että vuodessa olisi noin 300 henkilöä, joille tämä nuorisorangaistus määrättäisiin, mutta itse asiassa vuonna 2013 luku oli vain kuusi kappaletta, siis ihan käsittämättömän vähän. Se on ihan käsittämätöntä, kun nuorisorangaistus nimenomaan nimensä mukaan on räätälöity nuorille. Siinä on valvontaa, tukea, ohjausta.

Vielä oudompaa tai pöyristyttävämpää oli se, että valiokuntakuulemisessa tuli ilmi, että tietyt asiantuntijat haluaisivat kokonaan luopua tästä nuorisorangaistuksesta, vaikka oli todettu, että koskien niitä, kenelle tämä on määrätty, tulokset ovat hyviä. Senpä takia lakivaliokunta pitää tärkeänä, että tätä nuorisorangaistusta käytetään.

Kuulemisessa tuli vähän ilmi myös se, että nämä oikeudenhoidon toimijat eivät välttämättä tunteneet tätä rangaistuskäytäntöä kovinkaan hyvin, he myönsivät sen siellä, ja siksi muun muassa koulutusta tässä pitää tehostaa. Mutta ennen kaikkea pitää tehdä selvitys ja kartoitus siitä, miksi tätä ei ole käytetty ja mikä on jatko tälle rangaistukselle, siten että sitä saadaan käytettyä entistä enemmän.

Kuten sanoin, se on räätälöity nuorille, se on tehokas niille, kenelle tämä on määrätty, ja tätä pitäisi käyttää enemmän. Tämä oli se meidän huolenaiheemme. Muutenhan tämä lainsäädäntöpaketti oli jälleen kerran aivan hyvä.