Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Väestönsuojelu on tärkeä osa kansalaistemme turvallisuutta. Me tiedämme, mitä viime sotien aikana nimenomaan väestökeskuksissa ja liikennepaikoilla olleet väestönsuojat merkitsivät. Ne antoivat monelle suojaa, ja jos näitä ei olisi ollut, nimenomaan siviiliuhrien, kuolleitten ja loukkaantuneitten määrät olisivat olleet aivan toista luokkaa kuin todellisuus sitten oli, koska Suomessa oli viime sotien aikana yllättävänkin paljon yleisiä väestönsuojia.

Tällä hetkellä Suomessa on viimeisen 50 vuoden aikana tehdyissä 43 000 väestönsuojassa 3,6 miljoonaa suojapaikkaa. Yllätys monelle on se, että kaikille ei suojapaikkaa tästä maasta löytyisi. Ehkä sitten pystyttäisiin tekemään, jos aika sallisi ja materiaalit olisivat valmiina, tilapäisiä suojapaikkoja, mutta toisin kuin viime sotien aikana, nyt ennen kaikkea pitää tarkastella väestönsuojan tarvetta radiologisten uhkien kannalta, säteilyn, laskeuman, kannalta. Viime sotien aikana näitä näkökohtia ei vielä voitu tietää. Silloin varauduttiin konkreettisesti pommeihin, myöskin kaasuihin, kemialliseen uhkaan, mutta nyt uusia uhkia ovat myöskin biologiset uhat radiologisten uhkien ohella. Haluan, että me hyvänä aikana mahdollisimman hyvin varautuisimme kansalaisten turvallisuuteen. Jos tapahtuisi jotain hyvin yllättävää, silloin ei välttämättä ennätettäisi väestönsuojia kaikille rakentaa.

Huolimatta siitä, että meillä on tällä hetkellä 3,6 miljoonaa väestönsuojapaikkaa ja meidän väestömme on huomattavasti tätä määrää suurempi, katson, että meillä on tilanne tällä hetkellä hyvä. Meillä on hyvin laadukkaita väestönsuojia, joihin on myös taloudellisia investointeja tehty paljon. Väestönsuojien arvoksi on laskettu 4 miljardia euroa, ja kyse on eräällä tapaa kansallisomaisuudesta. Tämän ovat yksityiset kansalaiset kustantaneet asuntojen rakentamisen yhteydessä. On laskettu, että noin 20 euroa kerrosneliötä kohti ovat olleet väestönsuojien kustannukset. Henkilökohtaisesti tuota määrää ei voi pitää kovin suurena, koska se on kertainvestointi, ja paljolti se investointi, mikä tähän on tehty, kestää kyseisen talon tai kiinteistön iän. Elikkä kysymys on turvallisuudesta, jota voidaan pienellä rahalla saavuttaa. Näkisin, että tämä on jatkossakin arvokas asia säilytettäväksi.

Väestönsuojien rakentaminen on myös osa kokonaismaanpuolustusta. Kansa, jonka jäsenet ovat turvallisissa olosuhteissa kaikkien uhkakuvien edessä, on kansa, joka kestää. Vaikka maailmalla on hyviä pyrkimyksiä muun muassa ydinaseuhkien poistamiseksi, maailmalla on ydinaseita, entistä tehokkaampiakin kenties. Ydinvoima, vaikka me voimme luottaa hyvinkin pitkälti turvallisuuteen, kaikesta huolimatta saattaa sisältää yllättävät riskit. Terrorismin uhka on viimeisten aikojen kuluessa maailmalla lisääntynyt, ja uudet uhat ovat kemiallisia ja biologisia uhkia myöskin. Meidän tulisi kaikki nämä tiedostaa normaalioloissa syvän rauhan aikana ja varautua riittävällä tavalla.

Näkisinkin, että meillä ei ole aihetta välttämättä muuttaa rakennusten neliömääriä väestönsuojien rakentamisen osalta, koska nämä tilat eivät suinkaan ole hukkainvestointeja, vaan hyvin monet väestönsuojat ovat aivan normaaliaikana hyötykäytössä. Helposti rakennusvaiheen aikana ne voidaan kokea turhina investointeina, mutta jos kustannukset ovat tuota 20 euron hintaluokkaa kerrosneliömetriä kohti, se ei kokonaishinnassa kovinkaan suurta merkitse. Mehän otamme palovakuutuksia. Harva talo kuitenkaan palaa, mutta jos tulipalo tapahtuu, on erittäin hyvä, että vakuutukset ovat kunnossa.

Ruotsissa väestönsuojapaikkoja on 77 prosentille väestöstä, Tanskassa 87 prosentille. Suomessa me olemme tästä jäljessä. Meillä vastaava prosenttiluku on 67. Tämän vuoksi tällä aloitteella haluan, että me pidämme kiinni tähän asti voimassa olevista määräyksistä, jotka velvoittavat väestönsuojan rakentamiseen. Ehkä jossakin poikkeustilanteessa, jos aivan välittömässä läheisyydessä on yleinen väestönsuoja, voitaisiin tällaisesta vaatimuksesta tinkiä.

Toivon, että samalla, kun rakennuksiin ja tuotantotiloihin tehdään määräysten mukaan väestönsuojat, kiinnitettäisiin huomiota myös siihen, että meillä on niin sanottuja yleisiä väestönsuojia ihmisten liikkuvuuden vuoksi ja niitten kiinteistöjen takia, joissa ei ole väestönsuojia tällä hetkellä. Samalla täytyy muistaa, että Suomessa väestönsuojien asiantuntemus ja rakentamisen asiantuntemus on maailman kärkiluokkaa. Suomesta on viety väestönsuojia ja osaamista muualle, ja silloin meidän toki kannattaa myös omassa maassamme varautua siihen, että meillä on kokonaisturvallisuus kaikenlaisia uhkakuvia kohtaan.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä lakialoitteeni tulee asianomaisessa valiokunnassa perusteelliseen käsittelyyn. Näin säilytämme vähintäänkin nykyisellään kansalaisten väestönsuojaturvallisuuden ja katsomme ne keinot, millä sitä voitaisiin vielä lisätä ja laadullisesti parantaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota ed. Lauri Oinosen lakialoitteessa kahteen asiaan, joista toinen on hänen äsken käyttämänsä puheenvuoro, jonka yhtenä osana hän käytti säteilytapausta hyväksi. Se on tietysti kaunis ajatus, mutta mistä ihmeen säteilystä on kysymys, joka haihtuu, häipyy johonkin pois sellaisena aikana, jota varten voitaisiin varautua olemaan siellä väestönsuojassa. Ei sellaista taida täällä meidän perällä olla ollenkaan.

Arvoisa puhemies! Toinen asia on se, että tämä teksti alkaa näin: "Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 257/2010 vp." Siis toisin sanoen ed. Lauri Oinonen ei tyydy siihen hallitukseen, jonka kansanedustaja on. Olisitte nyt perustellut ihmeellä sen, että minkä takia tämä kelvoton hallitus on niin kurja, että se tällaisessakaan asiassa ei tyydytä teidän tarpeitanne.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen toi esiin sen, mikä on se ydin tässä asiassa. Jos puhutaan säteilystä, niin se säteily ei varmaan häivy ihan muutamaan päivään, ja voin sanoa, että niissä pienissä väestönsuojissa, mihinkä on tarkoitettu muutama kymmenen henkeä, minä veikkaan, että siellä ei montaa päivää enempää viihdy se porukka, joka sinne justiin mahtuu. Eli tämä uusi esitys, mikä on tulossa, että rajat nousevat 1 000:een ja 1 500:aan, on erittäin hyvä. Ja tämä 20 euroa neliö, se koskee ehkä jotain isoa kerrostaloa, mutta jossain pienessä rivitalossa se 20 euroa ei kyllä riitä siihen hintaan. Kun Suomessa on muutenkin jo kalliita asuntoja, niin näen, että tämä on erittäin hyvä, mitä hallitus esittää, että korotetaan näitä rajoja. Moni rakentaa nyt turhaan 599 neliötä, vaikka järkevää olisi rakentaa ehkä 900. Eli se, mitä on tulossa tänä vuonna, on mielestäni erittäin hyvä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että lakialoite synnyttää keskustelua ja myös kriittistä keskustelua eri näkökohdista.

Jos ajatellaan vaikkapa ydinaseräjähdystä, niin siinähän on, niin kun kaikki hyvin tiedätte — täällä on varmasti minua parempiakin asiantuntijoita — hyvin monenlaisia vaikutuksia alkaen painevaikutuksesta ja lämpövaikutuksesta, nämä kaikki. On totta se, että on nimenomaan tiettyjä vaikutuksia, radioaktiivisia vaikutuksia, jotka eivät poistu suinkaan hetkessä, mutta jos ajatellaan jotain radioaktiivista pilveä vaikka Tšernobylin tapahtuman yhteydessä, niin nämäkinhän tietyllä tavalla kulkivat ja liikkuivat. Ongelma tietysti tulee siinä, aivan kuten täällä ansiokkaasti on tuotu esille, kuinka kauan tuolla väestösuojassa voi olla. Näitä kysymyksiä sopii todella pohtia, mutta varmasti on hyvin olennaista, että näiltä suurimmilta vaikutuksilta, joita ovat painevaikutus, lämpövaikutus, aivan mekaaniset vaikutukset, niiltä väestönsuojat antavat suojaa. Jos ajattelemme vaikkapa toisen maailmansodan loppuvaiheen kokemuksia Japanista, niin kyllä siinä ne välittömät vaikutukset olivat ne kaikkein tuhoisimmat ja sitten tietysti seurannaisvaikutukset jatkuivat pitkään.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun lukee ed. Oinosen lakialoitetta, niin voi todeta, että ed. Oinonen on läpeensä isänmaallinen mies. Nämä perustelut täältä tulevat vahvasti läpi. Täytyy kuitenkin todeta omasta kokemuksestani edellisestä työstä, muun muassa elinkeinotoimintaan, yritystoimintaan ja teollisuustoimintaan liittyvien tilojen rakennuttajana, että aivan niin kuin tuossa edellä ed. Pihlajaniemi totesi, nykyisen lain voimassa olevien väestönsuojarajojen johdosta kyllä tulee aika luonnottomia ratkaisuja, jotka estävät järkevän rakentamisen. Niinpä tämä pelastuslain muutosesitys, jossa on lähdetty siitä, että rakentamisvelvoitteen raja nostetaan nykyisestä 600 neliömetristä 1 500:aan, on kyllä tässä mielestäni järkevä.

Toisen seikan vielä nostaisin esille. Ed. Oinonen tässä aloitteessaan toteaa, että Suomessa suojapaikkoja on 3,6 miljoonaa 5,4 miljoonan kansalle ja että kaikille ei suojapaikkaa vielä tämän mukaisesti ole. Mutta Euroopan mittakaavassa Suomen suojapaikkatiheys on kyllä niitä korkeimpia, eli jo nyt meillä on olemassa varsin kattava suojapaikkajärjestelmä, ja sitä kautta varmasti suhteessa olemme kyllä hyvin asiat hoitaneet. No, millä tavalla tulevaisuudessa sitten suojapaikkakysymys tulisi ratkaista, ehkä sitäkin sitten voidaan miettiä julkisten tilojen ja julkisen rakentamisen osalta. Mutta tähän rinnakkaislakialoitteeseen en tältä osin yhtyisi, että näitä rakentamisvelvoitteen mukaisia rajoja ei voitaisi nykyisestään nostaa. Minun mielestäni tämä hallituksen esitys on hyvä ja kannatettava.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen lähtee kyllä kauniista ja hienosta ajatuksesta, että väestönsuojien rakentaminen on osa kokonaismaanpuolustusta, ja haluaa sitä kautta turvata mahdollisimman monelle väestönsuojatilat silloin, kun joku vaara uhkaa. Olen itse törmännyt tähän samaan asiaan aika monta kertaa, kun rakennuslupia määrätään, että aika usein rakentajat kyllä kiertävät tämän 600 neliön. Eli tehdään 599 neliön rakennuksia, jotka ovat monta kertaa epätarkoituksenmukaisia, kun ei haluta lisää kustannuksia rakentamalla tämä väestösuoja.

Miettisinkin tätä asiaa sillä lailla, että kun tämä 600 neliömetrin raja nousee 1 500 neliömetriin, niin kuin hallituksen esityksessä on, niin silloin ehkä rakennettaisiin järkevämmin ja väljemmin. Ehkä lapsiperheetkin voisivat jopa saada isompia asuntoja ja sitäkin kautta vaikutettaisiin tällaisiin perhetilanteisiin ja perheiden hyvinvointiin. Tältä kohdin kyllä myös olen sitä mieltä, että hallituksen esitys on järkevä, mutta kiitän ed. Oinosta, että hän on ajatellut tätä asiaa näin laajasydämisesti ja haluaa turvata meille jokaiselle väestönsuojatilat.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituskauden alussa puhuttiin paljon normitalkoista ja sellaisten normien purusta, joista voitaisiin luopua, ja tässä on nyt yksi sellainen. Muuten ovat aika vähiin jääneet nuo normitalkoiden tuotot tässä vaiheessa. Mutta tässä on yksi erittäin järkevä normi, jota nyt ollaan purkamassa tuon pelastuslain muutoksen myötä. Nämä ongelmat ovat nimenomaan olleet siellä pienemmissä rivitaloyhtiöissä, joissa rakennusoikeutta tontilla ehkä olisi ollut enemmän, ja tämä raja, tämä 600 neliön raja, on alkanut ohjata sitä rakentamisen määrää ja sitä asuntojen kokoa. Nyt tämä pelastuslain esitys siitä, että teollisuusrakennuksissa 1 500 neliöön tuo raja nostetaan ja asuinrakennuksissa 1 000 neliöön, se on aivan oikean suuntainen. Siinä mielessä en voi yhtyä tuohon ed. Oinosen sinänsä hyvin perusteltuun aloitteeseen.

Kaiken kaikkiaan asumisen hinta meillä on liian korkea. Asuntorakentamisen hintaan tulee kiinnittää huomio, ja kaikki keinot, jotka järkevällä tavalla turvallisuutta ja asumisen tasoa laskematta voidaan tehdä ja jotka sitten laskevat asuntojen hintaa, tulee käyttää hyväksi. Tässä on nyt hyvä keino siihen, ja tämä pelastuslain muutos on erittäin kannatettava.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Sydämestäni toivon, että koskaan ainuttakaan väestönsuojaa ei tarvitsisi käyttää siihen tarkoitukseen, mitä varten ne on rakennettu, vaan että niitä voitaisiin käyttää niihin tarkoituksiin, mihin niitä normaalioloissa hyvinkin hyödynnetään. Mutta kyllä olen keskustellut pelastusalan eri asiantuntijoiden ja sisäministeriön asiantuntijoiden kanssa, ja he kyllä kokevat ongelmalliseksi, jos me käymme taas kaavamaisesti tinkimäänkin näistä tavoitteista. Minä toivon, että näistä asioista voitaisiin käydä ihan asiallista, avointa keskustelua tavoitteena, että meillä on tarkoituksenmukaiset suojat kaikkiin ennakoitavissa oleviin uhkakuviin ja tilat ovat semmoisia, että ne ovat tarkoituksenmukaiset ja mielekkäät, jos niitä joudutaan pahana hetkenä käyttämään, mutta myös tarkoituksenmukaiset normaalioloissa ja välittö-mästi hyvin nopeilla toimilla käyttöön otettavissa.

Minua hirvittää se, että meillä pahassa tilanteessa jäisi osa ihmisistä vaille sitä suojaa, mitä väestönsuojat voivat tarjota. Tiedän hyvin, että tiettyjä tilapäisratkaisuja voidaan tehdä hiekkasäkeillä ja niin edelleen, löytyy muitakin ratkaisuja nopeasti, mutta mitä parempi suoja ja turva meidän kansalaisillamme olisi, sitä paremmin tämä kansakunta olisi kaikkiin uhkakuviin kestävä, sillä radiologiset, kemialliset ja biologiset uhat eivät suinkaan ole poistuneet maailmasta. Ne ovat valitettavaa, kovaa todellisuutta ja haluan, että kansalaisillamme olisi mahdollisimman hyvä turvallisuus. Kiitän siitä, että arvoisat keskusteluun osallistuneet kollegat ovat halunneet nähdä tämän näkökohdan ja kantavat samasta asiasta huolta.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti tuosta väestönsuojien käytöstä muuhun käyttötarkoitukseen. Noissa suuremmissa kerrostaloissa löytyy luonnollisesti käyttöä niille väestönsuojatiloille, ja ne ovat siellä riittävän isoja sen mitoituksen vuoksi, jotta niitä voidaan käyttää johonkin muuhun käyttöön. Tiettävästi niitä ei todelliseen tarpeeseen ole ollut tarvetta käyttää.

Mutta ed. Oinosen huolta voin keventää sillä, että sisäministeri Holmlund, silloin kun tätä pelastuslakia valmisteltiin, totesi, että nyt, kun nämä kevennykset tehdään näihin neliörajoihin, niin tuo laajempi tarkastelu väestösuojien tarpeesta ja niistä uhkakuvista, joita meillä mahdollisesti tulevaisuudessa on edessä, tehdään seuraavan puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä ja siinä käydään läpi nämä nykyajan uhkakuvat ja ne tarpeet, joita väestön suojaamiseksi on. Eli tämä asia tulee varmasti vielä tarkasteluun.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että asioita tarkastellaan ja laajalti ja monesta näkökulmasta. Väestönsuojeluun liittyy tietysti myös siihen varatun henkilöstön koulutus, tehtävien tasolla oleminen, ja toivon, että myös tähän kokonaisvalmiuteen, mikä liittyy väestönsuojelusektorille, panostettaisiin ehkä nykyistä enemmän. Minusta tuntuu, että kaikki ne henkilöt, jotka ovat sijoitetut väestönsuojelutehtäviin, eivät tiedä sijoitustehtäväänsä, eivät välttämättä omaa siihen taitoja, joita välittömästi saatettaisiin tarvita, ja näkisin, että meillä todellakin tämä väestönsuojelukysymys olisi laajemman keskustelun ja asioihin paneutumisen tarpeessa. Tämä on asia, joka on hoidettava silloin, kun asiat ovat kunnossa. Silloin, jos tätä tarvitaan, niin silloin aikaa voi olla nimenomaan asioiden kuntoon saattamiseen yllättävän vähän, silloin pitää tehdä muita tehtäviä.