Arvoisa puhemies! Viime viikolla Pariisissa ääri-islamistit tekivät järkyttäviä hyökkäyksiä, joissa kuoli useita ihmisiä. Hyvässä muistissa ovat myös muun muassa Madridin junapommit ja heinäkuun 7. päivän iskut Lontoossa. Monen Euroopan maan turvallisuusviranomaiset ovat lisäksi kertoneet, että he ovat onnistuneet estämään kymmeniä suunniteltuja terrori-iskuja lähivuosien aikana. Yksittäista-pauksista puhuminen on siis silmien sulkemista. Viranomaisarvioiden mukaan Suomessakin on jopa kolmisensataa henkilöä, joita voi pitää radikaalisti ajattelevina islamisteina ja jotka levittävät aatettaan.

Herra pääministeri, minkälainen vaikutus Suomen harjoittamalla maahanmuuttopolitiikalla on ääri-islamin vahvistumiselle Suomessa tai Suomen kansalaisiin kohdistuvaan terroriuhkaan?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Suomen maahanmuuttopolitiikka on vuosien saatossa ollut johdonmukaista. Siihen liittyy työperäinen maahanmuutto, siihen liittyy turvapaikanhakijoiden auttaminen, pakolaisten auttaminen. Me olemme edenneet siten, että 1990-luvun alussa meillä oli noin 40 000 ei- Suomen kansalaista. Vuonna 2000 tämä tuplaantui 80 000:en ja sitten vuonna 2010 160 000:en, ja oletetaan, että vuonna 2020 meillä on noin 320 000 ei- Suomen kansalaista täällä Suomessa.

Maahanmuutto on monin tavoin herkkä asia. Siinä on paljon hyviä puolia, vaikkapa työperäisen maahanmuuton kautta, koulutuksen kautta, perheiden kotouttamisen kautta, monikulttuurisuuden kautta. Mutta sitten siinä on tietenkin myös haasteita. Osittain ne liittyvät kotouttamiseen, ja osittain ne liittyvät turvallisuuspolitiikkaan, mutta kokonaisuudessaan näkisin, että maahanmuutto on Suomelle hyvä asia eikä turvallisuusriski.

Herra puhemies! Radikalisoitumista vastustava Quilliam-säätiö on havainnut, että Suomesta on lähtenyt suhteessa huomattavasti enemmän taistelijoita Syyriaan ja Irakiin kuin esimerkiksi Ranskasta tai Britanniasta. Britannia verrattuna Suomeen: Suomen luku on jopa yli kolminkertainen. Jonkin täytyy olla pahasti pielessä täällä Suomessa ja laajemminkin Pohjolassa.

Voisi sanoa, että kotouttamispolitiikkamme on täydellisesti epäonnistunut, jos ja kun Suomessa syntynyt ja täällä kasvanut nuori haluaa lähteä sodan keskelle tuhoamaan ja tappamaan muita ihmisiä. On sanottu, että me voimme välttää kotoutumisessa muiden maiden virheet, mutta kuitenkin me toistamme niitä virheitä aivan sellaisenaan.

Puhuitte itsekin äsken kotouttamispolitiikasta. Miksi Suomi ei toteuta sellaista kotouttamispolitiikkaa, jolla maahanmuuttajat integroituisivat osaksi tätä yhteiskuntaa eivätkä kääntyisi sitä ja länsimaista kaikkia koskevaa vapautta vastaan?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Suomi on noudattanut sekä erittäin maltillista ja asiallista että inhimillistä kotouttamispolitiikkaa, jonka keskeiset asiat ovat kielitaito, koulutus ja työn tarjoaminen. Tähän maahan tullaan useilla perusteilla. Tärkein syy tulla Suomeen on perheitten yhdistäminen. Toiseksi tärkein syy tulla Suomeen on opiskelu. Kolmanneksi tärkein syy tulla Suomeen on työperäinen maahanmuutto, ja neljänneksi tärkein syy on humanitääriset syyt. Kaikkia näitä meillä on.

Me olemme panostaneet kohtuullisen paljon maahanmuuttajien koulutukseen, työllistämiseen, mutta totta kai on tunnustettava, että tänne jo maahan muuttaneitten työttömyys on kaksinkertainen kantaväestöön nähden. Mutta sitten täytyy kyllä korostaa, että maahanmuuttajat, jos he saavat kielitaitoa, koulutusta, ovat erittäin sitoutuneita, he ovat erittäin halukkaita tekemään täällä työtä ja rakentamaan tätä meidän yhteistä isänmaata.

Arvoisa puhemies! Monet eurooppalaiset maat ovat nyt uudistamassa lainsäädäntöään terrorisminvastaisessa taistelussa. Britannia on takavarikoimassa passeja niiltä kansalaisilta, joiden epäillään lähtevän Irakiin tai Syyriaan taistelemaan. Myös väliaikainen maahantulokielto on mahdollinen. Suomessa, kuten tiedetään, hiljattain on tullut voimaan laki: terrorismin valmistelu on kriminalisoitu. Ja joulukuussa annettiin tuomioita terrorismin rahoittamisesta. Kuitenkin voidaan kai sanoa, että tällaisissa raakalaismaisissa olosuhteissa taisteleminen ja sinne lähteminen on painavampi rikos.

Kysyn asianosaiselta ministeriltä, ministeri Räsäseltä: millaisia lakimuutoksia hallitus on suunnitellut tämän asian varalle?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Poliisin ja viranomaisten tiedonsaanti mahdollisista terroristisista yhteyksistä ja hankkeista on aivan keskeinen asia silloin, kun ennalta ehkäistään mahdollisia iskuja. Siinä suhteessa se lainmuutos, joka on eduskunnassa nyt hyväksytty, joka tulee ensi kuun alussa voimaan, on merkittävä. Eli poliisi saa oikeuden, pääsyn matkustajatietorekistereihin, ja näin pystytään paremmin tarkkailemaan, jos mahdolliset riskihenkilöt matkustavat.

Terrorismi on hyvin laajasti meillä kriminalisoitu. YK:n päätöslauselmassa todettiin, että kaikkien jäsenmaiden tulisi kriminalisoida myös terroristisessa tarkoituksessa tuonne alueelle matkustaminen. Sisäministeriön näkemyksen mukaan tämä on asia, jota täytyy selvittää, että onko meillä vielä tarvetta tässä suhteessa tätä kriminalisointia tiivistää.

Myös poliisin tiedonsaannin suhteen selvitämme esimerkiksi sitä, olisiko mahdollista niin sanottu salainen kotietsintä, jossa vasta jälkikäteen (Puhemies koputtaa) ilmoitetaan, että tehdään kotietsintä, jolloin pystyttäisiin saamaan esimerkiksi tietoa tästä terroristisesta tarkoituksesta vaikkapa henkilön kotitietokoneelta.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ennen kuin me etenemme tässä keskustelussa, niin haluan hallituksen puolelta ja pääministerin ominaisuudessa todeta, että nyt meidän pitää olla tässä keskustelussa erittäin varovaisia. Tässä on jo ilmennyt sanat terroristi, maahanmuuttaja, kotouttaminen, muslimi ja Pariisin iskut.

Maahanmuutto, kansainvälinen Suomessa asuva henkilö on hyvä asia. Se perustuu pitkälti siihen, että ihminen muuttaa tänne perheensä mukana, opiskelemaan tai työn perään. Meidän ei pidä sekoittaa näitä asioita terrorismiin tai turvallisuusuhkaan, koska silloin me leimaamme ja stigmatisoimme kansainvälisyyden Suomessa. Kansainvälisyys, maahanmuutto, monikulttuurisuus on Suomelle voimavara, mahdollisuus, ei uhka.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää pääministeriä tästä hänen juuri antamastaan lausumasta. Se on juuri näin, että me tarvitsemme maahanmuuttoa, ja tässä pitää olla hyvin tarkka, ettei kaikista maahanmuuttajista ajatella, että heistä voi tulla terroristeja. Me tarvitsemme maahanmuuttoa. Me tarvitsemme hyvää kotouttamista. Myös ministeri Ihalaisen puheenvuorosta kävi ilmi, että hallitus tekee sen eteen paljon töitä.

Totta kai meillä tarvitaan myös terroristilainsäädäntö eli rikoslainsäädäntö, joka on ajan tasalla. Juuri sitä me olemme myös hallituksessa nyt yrittäneet saada aikaiseksi. Nyt kun eduskunta ennen joulua hyväksyi sen esityksen, minkä tämä hallitus on tehnyt, elikkä kouluttautuminen terroristiseen tekoon on tullut rangaistavaksi teoksi, niin meillä on hyvin kattava terrorismilainsäädäntö.

Sitten on tämä YK:n resoluutio, johonka ministeri Räsänen viittasi. Se on EU:ssa (Puhemies koputtaa) komission käsittelyssä. Me mietimme, miten tätä tulkitaan, ja tässä on tärkeätä se, että me teemme samanlaisia ratkaisuja (Puhemies koputtaa) EU:n sisällä. Tähän varmasti saamme palata.

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan tehtävä on turvata jäsentensä, kansalaisten, turvallisuus. Nyt puhun vain niistä, jotka ovat lähteneet taistelijoiksi Isis-joukkoihin, noin 40 henkilöstä. Millä tavalla takaamme sen, että he eivät muodosta suomalaisille uhkaa, eli mikä on meidän kykymme valvoa näitä henkilöitä, jos he ovat Syyriassa tai Irakissa yksin tai yhteistoiminnassa muiden kanssa? Kuinka hyvin me seuraamme, kuinka tarkasti seurataan, tulevatko nämä henkilöt Suomeen? Ja jos he tulevat Suomeen, niin jos esimerkiksi ei ole Suomen kansalainen, voimmeko käännyttää rajalta tässä tilanteessa takaisin henkilön, koska hän tuskin tarvitsee suojelua Suomessa, jos hän on taistellut Isisin joukoissa Irakissa? Miten hankimme silloin, jos hän on siellä syyllistynyt terrorismirikoksiin, todistusaineistoa siitä, niin että henkilö voidaan tuomita Suomessa?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Suojelupoliisin arvion mukaan täältä taistelualueelle lähteneitä on noin viitisenkymmentä ja noin puolet heistä on palannut Suomeen. On ihan selvää, että kaikki ne, joista on epäily, että he ovat osallistuneet johonkin rikolliseen toimintaan, pitää saada tutkittavaksi ja oi-keuden eteen vastaamaan teoistaan.

Mutta sitten meillä on myös henkilöitä, jotka tiettävästi eivät ole syyllistyneet rikoksiin. He ovat kenties vaikkapa sukulaisissa käyneet, heillä saattaa olla joitain kontakteja tähän jihadistiseen liikkeeseen, siis tuttavia ja verkostoja. Tällaisten ihmisten kohdalla meillä on Helsingissä jo pilotti, jossa pyritään heitä, jotka haluavat irti jihadistisesta ajattelusta, auttamaan esimerkiksi poliisivetoisessa Ankkuri-toiminnassa moniammatillisen tiimin kautta. Suojelupoliisi on se viranomainen, joka seuraa taistelualueilta palaavia ja niitä henkilöitä, joiden arvioidaan mahdollisesti olevan riskihenkilöitä.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Terrorismi on kansainvälisesti verkostoitunutta rikollisuutta, eikä sille pidä antaa mihinkään uskontoon tai aatesuuntaan liittyvää oikeutusta. On myöskin muistettava, että kansainvälisen terrorismin ja verkostoituneisuuden heikoimmat lenkit ovat hauraat valtiot. Meillä on 17 ihmistä kuollut kammottavassa iskussa Pariisissa. Samana päivänä satoja ihmisiä on voinut kuolla vastaavankaltaisissa terroriteoissa Nigeriassa, Pakistanissa, Jemenissä ja monessa muussa paikassa. Näillä on selvä yhteys keskenään, se vaatii hyvin tehokasta kansainvälistä rajat ylittävää yhteistyötä. Mutta se, mikä on myöskin tärkeätä, on, että me ymmärrämme, että me elämme sellaisessa maailmassa, jossa kaikki kulttuurit, kaikki uskonnot, taustat, kohtaavat joka päivä jokaisessa maassa toisensa. Voidaksemme elää tällaisessa maailmassa turvallisesti me tarvitsemme ymmärrystä, me tarvitsemme suvaitsevaisuutta, me tarvitsemme sivistystä. Meidän ei tule suvaita minkäänlaista väkivaltaa, (Puhemies koputtaa) mutta meidän ei tule myöskään suvaita minkäänlaista leimaamista.

Haluaisin muistuttaa, arvoisat kansanedustajat, siitä, että historian pahin terrori-isku Pohjoismaissa on ollut valkoisen (Puhemies koputtaa) kanta-asukkaan tekemä Norjassa. Yhdysvaltain toiseksi suurin terrori-isku on ollut valkoisen kanta-asukkaan tekemä Oklahoma Cityssä. Nämä mahdollisuudet ovat kaikkialla olemassa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Päivi Räsänen esitti viime vaalikaudella, että Suomen tulisi ottaa pakolaisiksi ensisijaisesti vainottuja kristittyjä. Ajatuksena oli, että koska Suomi ei voi auttaa kaikkia maailman pakolaisia, meidän olisi tarkemmin katsottava, keitä pakolaisiksi otamme ja kuinka hyvät mahdollisuudet näillä uusilla tulokkailla on sopeutua ja kotiutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä ajatus sai tylyn vastaanoton, etenkin vasemmistoliitto ja RKP tyrmäsivät sen täysin.

Sisäministeri Räsänen, lausuntonne jälkeen olette seurannut suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa aitiopaikalta kohta neljä vuotta. Onko tämä aika muuttanut ajatteluanne? Onko Suomen syytä suosia — nimenomaan suosia, ei syrjiä — esimerkiksi kristittyjä ja uskonnottomia pakolaisia, joiden on kulttuurisesti ja uskonnollisesti helpompi sopeutua Suomeen? (James Hirvisaari: Hyvä kysymys!)

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin totean, että tuo siteeraus kohdallani on väärä. En puhunut siitä, että ensisijaisesti tulisi ottaa, vaan puhuin siitä, että kiintiöpakolaisista puhuttaessa tulee huomioida myös heidän kulttuurinen mahdollisuutensa sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, ja tottahan me tätä teemme, kun pakolaisia valikoimme. Suurin osa pakolaisista tulee tänne turvapaikanhakijoina, ei heidän kohdallaan mitään valikointia tapahdu. Mutta kiintiöpakolaisten kohdalla Suomen linjana on se, että ensisijaisesti otamme sellaisia pakolaisia, jotka ovat haavoittuvassa asemassa, esimerkiksi lapsia, sairaita, vammaisia, samoin sitten erilaisia vainottuja ryhmiä, ja siellä on esimerkiksi erilaisia uskonnollisia ryhmiä, jotka ovat vainojen kohteena.

Arvoisa puhemies! Sisäministeri tuossa aiemmassa puheenvuorossaan mainitsi suojelupoliisin. Nythän hallitus on muuttamassa poliisilainsäädäntöä tavalla, jonka mukaan suojelupoliisi siirrettäisiin sisäministeriön alle, siis suojelupoliisi, joka ehkä toimialansa osalta enemmän tunnustaa kuuluvansa valtioneuvoston alaisuuteen.

Jos nyt sitten ajatellaan tätä raakalaismaista terrorismia, niin kysyisin ministeriltä, arvoisa puhemies: onko hallitus nytten terrorismin näkökulmasta todella miettinyt loppuun saakka, onko suojelupoliisin asema todella siellä sisäministeriön alaisuudessa?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Suojelupoliisihan on siinä mielessä tälläkin hetkellä sisäministeriön alaisuudessa, että hallinnollinen asema on suoraan Poliisihallituksen alaisuudessa. Niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopan maissa on todettu, että esimerkiksi tämän terrorismikehityksen myötä suojelupoliisin toimiala on eriytynyt aika paljon muusta poliisista, ja kaikissa muissa Pohjoismaissa suojelupoliisit, tiedustelupalvelut on siirretty jo suoraan ministeriön alaisuuteen niin, että ne eivät ole ikään kuin siellä Poliisihallituksen alaisuudessa. Ja tämä on se muutosesitys, joka on eduskuntaan tullut ja on valiokunnan käsittelyssä, että se olisi suoraan hallinnollisesti sisäministeriön alaisuudessa.

Samassa yhteydessä ehdotetaan, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta, jota tasavallan presidentti johtaa, ja myös eduskunnan valiokunnat voisivat näitä suojelupoliisin (Puhemies koputtaa) prioriteetteja jatkossa olla ohjaamassa nykyistä tarkemmin, eli tässä on myös tarkoitus tätä poliittista ohjausta (Puhemies koputtaa) siinä mielessä vahvistaa, (Puhemies koputtaa) ei operatiivisessa toiminnassa (Puhemies koputtaa) vaan tässä strategisessa suunnittelussa.

Arvoisa puhemies! Haluan ensi alkuun sanoa, että arvostan sitä tapaa, miten pääministeri Stubb on tässä vastannut kysymyksiin ja puolustanut vapaata yhteiskuntaa niin täällä kuin Pariisissa viime sunnuntaina. On muistettava, että terroristit hyökkäävät juuri vapaata yhteiskuntaa vastaan pyrkimällä saamaan meidät itse alkamaan rajoittamaan meidän vapauttamme ja pyrkimällä asettamaan eri väestöryhmiä keskenään vastakkain, pyrkimällä luomaan epäluuloa. Ja paras tapa torjua tällaista epäluulon herättämistä on samaan aikaan puolustaa laajoja kansalaisvapauksia ja sananvapautta, osoittaa, että ilmaisunvapaus, sananvapaus on myös keskinäisen kunnioituksen pohja, ja sitten sen sananvapauden pohjalta pyrkiä lisäämään tässä keskinäisriippuvuuksien maailmassa ymmärrystä väestöryhmien, uskontojen, eri maailmankatsomusten välillä niin Suomen sisällä, Euroopan sisällä kuin myös suhteessa muuhun maailmaan.

Kysyisinkin teiltä, pääministeri, miten te näette tämän tilanteen: eikö ole oikein, että puolustetaan sananvapautta ja ihmisten ilmaisunvapautta, joka on myös sen pohja, että ihmisillä on se vakaumus kuin (Puhemies koputtaa) heillä on, uskonnollinenkin, ja sen rinnalla lisätään kunnioitusta (Puhemies koputtaa) ja ymmärrystä erilaisia ajattelutapoja kohtaan?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ehkä Pariisin mielenilmauksen, marssin, keskeisin viesti oli nimenomaan tuo, jonka edustaja Niinistö nosti esille, eli se oli marssi sananvapauden ja lehdistönvapauden, vapauden, puolesta. Se oli marssi terrorismia vastaan. Se oli oikeastaan aika rohkea marssi. Se ei ollut vain länsimainen tai eurooppalainen marssi, vaan se oli universaali marssi, jossa uskallettiin puolustaa meidän perusperiaatteitamme. Se oli tunnelma 50 valtion hallituksen päämiehen keskuudessa. Se oli tunnelma niiden miljoonien ihmisten keskuudessa, jotka kaduilla marssivat. Ja minun mielestäni se oli tunnelma ympäri maailmaa ja ympäri Eurooppaa. Niitä arvoja pitää puolustaa, ja olen myös erittäin tyytyväinen siihen, että se reaktio, mikä varsinkin läntisellä maailmalla oli tässä terrori-iskussa, oli huomattavasti rohkeampi kuin mitä se oli Jyllands-Postenin tapauksessa noin 10 vuotta sitten. Kysyitte, kannattaako näitä arvoja puolustaa. Henkeen ja vereen kyllä.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että Eurooppa on jälleen yhdessä ilmoittanut, että terroristeille ei anneta mitään voittoja eurooppalaisten arvojen ja oikeuksien romuttamisessa. On kuitenkin tärkeää tehdä kaksi havaintoa: niin Madridin, Lontoon kuin elokuun 2006 erittäin vakavan kymmenien koneiden pudottamisoperaation yhteydessä oli kyse toisen polven maahanmuuttajista, heidän kotouttamisensa epäonnistumisesta, internetin voimakkaasta radikalisoivasta toiminnasta. Tätä käsiteltiin myöskin EU:n sisäministerineuvostossa erittäin voimakkaasti Suomen puheenjohtajakaudella. Nyt on tärkeätä, että tältä osin pidetään huoli maahanmuuton määrällisestä ja laadullisesta hallinnasta eli kotouttamisesta. Mutta toisaalta, millä tavalla, sisäministeri, viestinnän suojaa koskeva lainsäädäntö saadaan sille tasolle, että se ei suojele kansalaisia, niin kuin tällä hetkellä, enemmän viranomaisilta kuin rikoksentekijöiltä? Elikkä vakavien rikosten ennaltaehkäisyyn voidaan voimakkaammin Euroopan rajat ylittävällä tavalla (Puhemies koputtaa) reagoida internetin radikalisoimisen estämiseksi.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Rikollisuus tapahtuu yhä enemmän verkossa ja samoin terroristinen rikollisuus. Siellä luodaan näitä rikollisverkostoja ja sitä kautta myös rekrytoidaan, ja se on sen vuoksi myös erittäin haastava ympäristö, koska sitä ei pelkästään kansallisen lainsäädännön keinoin pystytä hallitsemaan, ja sen vuoksi juuri tarvitaan tätä kansainvälistä yhteistyötä. Tämä on ollut hyvin vahvasti agendalla sisäministerien neuvoston kokouksessa, ja näissä keskusteluissa on ollut läsnä myös yksityisen sektorin — esimerkiksi Facebookin, Googlen ja YouTuben — johtohenkilöitä, joiden kanssa on pyritty sopimaan yhteisiä pelisääntöjä niin, että terroristista propagandaa ei julkaista ja että löydetään yhdessä keinot niin, että mahdollisimman vähäiseksi tämä terroristinen propaganda-aineisto saadaan internetissä.