6) Hallituksen esitys laeiksi kuntien valtionosuuslain 30 §:n,
sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
annetun lain 18 ja 45 b §:n, opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta
sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
Veijo Puhjo /vas:
Herra puhemies! Nykyinen laki valtionosuuden tarkistamiseksi
valtion ja kuntien kustannusjaosta sosiaali- ja terveydenhuollon
sekä opetus- ja kulttuuritoimen kustannusten suhteen on
kerryttänyt viime vuosien osalta valtiolle vippiä kuntiin
päin 502 miljoonaa euroa. Tämä vippi
on voimassa olevan lain mukaan maksettava kunnille kokonaisuudessaan vuoden
2005 aikana. Laki on laadittu sen vuoksi, että kunnat voisivat
järjestää palveluitaan asianmukaisella
tavalla jatkossakin ja luottaa myös siihen, että ennakoitua
suuremman kustannusnousun myötä valtio kantaisi
lain mukaan ajallaan oman vastuunsa sovitusta kustannustenjaosta.
Hallitus on kuitenkin esittänyt kontolleen tulleen
vipin maksamista vasta myöhemmin, ensi vuonna korjauksenkin
jälkeen vain 136 miljoonaa euroa sekä kahtena
seuraavana vuonna kunakin 86 miljoonaa euroa sekä valtaosan
eli 194 miljoonaa euroa vasta seuraavalla vaalikaudella. Hyväksyessään
kuntien palveluita heikentävän ja kansalaisten
hoitoonpääsyä vaikeuttavan esityksen
olemattomalla 50 miljoonan euron lisäyksellä valtion
ensi vuoden vippimaksuihin on eduskunnan enemmistö äänin
111—66 ensimmäisessä käsittelyssä silittänyt
lähinnä vain omaatuntoaan. Tämä ei
vastaa lainkaan kansalaisten oikeustajua. Kansalaisten oikeustajun
mukaan vippi maksetaan aina sovitusti ja ajallaan.
Herra puhemies! On kysyttävä: Mitä tekee maamme
hallitus, Vanhasen ja Kalliomäen hallitus, silloin, kun
on lain mukainen vippi kunnille maksettavana? Vastausta ei kannata
edes odottaa, koska hallitus vastaisi vain niitä ja näitä piittaamatta
lainkaan voimassa olevan lain velvoitteista. Vastaus on kuitenkin
käytännössä se, että Vanhasen
ja Kalliomäen hallitus viis veisaa lain määräyksistä.
Se on tehnyt arvomaailmalleen uuden ja sopivamman lakiesityksen,
jonka mukaan ja kansalaisten oikeustajun vastaisesti vippiä ei tarvitsekaan
maksaa ajallaan.
Tämän lakiesityksen käsittelyssä on
konkreettisesti nähtävissä, mitä Vanhasen
ja Kalliomäen hallitus haluaa. Näyttää vahvasti
siltä, että pääministeri Vanhanen
todellisena työreformin isänä vie linjaansa
nyt määrätietoisesti eteenpäin
ja että sosialidemokraatit ovat siinä järjestönä täysin
rinnoin mukana.
Pääministeri Vanhanen ei halua maksaa kunnille
lain mukaan kuuluvaa tasausta ajallaan. Se tarkoittaa sitä,
että lukuisat kunnat miettiessään veroprosenttinsa
ja palvelumaksujensa tasoa eivät lainkaan kykene miettimään
palveluidensa tason säilyttämistä edes
ennallaan, kun päähuomio keskittyykin kunnan kassatilanteen
miettimiseen. Kuntien palvelutason pysyttäminen jatkossakin
ongelmallisena on Vanhasen hallituksen linja. Hallitus on linjansa
tarkoin harkinnut ja pitää sitä oikeana.
Vanhasen ja Kalliomäen hallitus ei ole kiinnostunut
tavallisten kansalaisten palveluiden turvaamisesta. Hallituksen
kiinnostus on aivan muualla. Se aikoo antaa rikkaille vuosina 2005—2007
kymmenen kertaa enemmän tuloveronalennusta kuin esimerkiksi
kunnat tarvitsisivat ensi vuonna hoitotakuun järjestämiseen.
Kuntaliiton asiantuntija esitti kuntien tarvitsevan ensi vuonna
hoitotakuun järjestämiseen 175—180 miljoonaa
euroa. Tätä hallitus ei halua turvata. Se toteuttaa
mieluummin huonosti työllistävän 1 700 miljoonan
euron tuloveroalen. Sen lisäksi hallitus vienee eduskunnassa
läpi vain superrikkaita suosivan varallisuusveron poiston.
Outoa vastuullisuutta on se, että hallitus hyysää vain
maamme rikkaimpia, muttei jaksa juurikaan kiinnostua tavalliselle
kansalle tuiki tärkeiden kunnallisten palveluiden turvaamisesta.
Esimerkiksi Satakunnassa hoitotakuu toteutunee sairaanhoitopiirin
syksyisen kannan mukaisesti vasta neljän tai viiden vuoden
päästä.
Näyttää siltä, että Vanhasen
ja Kalliomäen hallitus on kaksinkertaistajahallitus. Kaksinkertaistaessaan
hallitusohjelman tuloveroaletavoitteet hallitus tullee samalla kaksinkertaistaneeksi
myös
kuntien palveluongelmat. Tämä lakiesitys käsittelyineen
osoittaa myös todeksi sen havainnon, jonka olen tehnyt
usein lähes kymmenen vuoden kansanedustaja-aikanani. Valtio
ei ole luotettava sopijaosapuoli kuntien suhteen.
Herra puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä eduskunnan
enemmistö tyrmäsi äänin 111—66 oppositiopuolueiden
esityksen nyt käsittelyssä olevan valtion ja kuntien
kustannustenjaon tasauksen reilusta ja aivan välttämättömästä etupainottamisesta.
Me vasemmistoliittolaiset olemme tässä asiassa
täysin eri mieltä hallituksen kanssa. Kun kuntien
talous on koko tämän vaalikauden ongelmallinen
veroprosenttikorotuksineen ja palveluongelmineen, on mielestämme
oikein, että kunnat saisivat valtiolle kertyneen 502 miljoonan
euron vipin nyt voimassa olevan lain mukaisesti tililleen jo ensi
vuonna. Näin kunnat voisivat tarjota palveluitaan asianmukaisesti.
Ehdotankin, että kaikki käsittelyssä olevat
lakiehdotukset hylätään.
Esko Kurvinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Nyt eduskunnan toisessa käsittelyssä oleva
hallituksen lakiesitys HE 181/2004 vp
sai viime viikolla pidetyssä ensimmäisessä käsittelyssä sellaisen
muodon, jota ei mitenkään voi hyväksyä.
Valtionosuustarkistuksen mukaan kunnille kuuluvien rahojen — yli
puoli miljardia euroa — maksu jaksotetaan neljälle
vuodelle siten, että kolmen seuraavan vuoden aikana tästä summasta
maksetaan noin 60 prosenttia ja viimeinen 194 miljoonan euron erä,
joka on lähes 40 prosenttia koko summasta, lykätään
seuraavan hallituksen ja eduskunnan vastuulle vuodelle 2008.
Vaikka valiokuntakäsittelyn aikana tuporatkaisuun liittyen
50 miljoonaa euroa siirrettiin vuodelta 2008 maksettavaksi ensi
vuonna, siitä huolimatta valtio pidättää itselleen
yksipuolisesti kunnilta pakkolainana 366 miljoonaa euroa. Hallituksen
esityksen ainoana perustana kustannusjaon voimakkaalle jaksotukselle
mainitaan valtiontalouden vahvistaminen ja valtion velkaisuuden
vähentäminen. Hallituksen logiikka maksun tasapainotuksen
jaksottamisesta ihmetyttää siinäkin mielessä,
että valtion ja kuntien yhteisen arvion mukaan kuntatalous
on alijäämäinen myös ensi vuonna
ja heikon kehityksen arvioidaan jatkuvan ainakin vuoteen 2007 asti.
Joka kolmas kunta joutuu nostamaan veroprosenttiaan ensi vuonna.
Lisäksi lukuisat kunnat joutuvat tekemään
henkilöstövähennyksiä ja monia
muita toimia, jotta pystyisivät toteuttamaan peruspalvelut.
Viikonlopun aikana olleiden lehtitietojen mukaan Kajaanin kaupunginvaltuusto
on tänään, arvattavasti juuri tällä hetkellä,
päättämässä noin 300
opettajan lomauttamisesta ensi vuonna. Samassa kokouksessa päätetään
myös Kajaanin kaupunginteatterin lomautuksista.
Kuten nämäkin esimerkit osoittavat, hallituspuolueittenkin
pitäisi ymmärtää, että kunnat
tarvitsevat rahansa juuri ensi vuonna, sillä nyt kunnilla
on kaikkein vaikeinta. Hallituksen tuporatkaisun yhteydessä tehty
paketti veronalennuksista, väyläinvestoinneista
ja t&k-rahoituksesta painottuu myös juuri samoille
vuosille kuin hallitus haluaa siirtää myös
kunnille maksettavat pakkolainat. Jos asiaa tarkastelee valtiontalouden
kannalta, niin kuin hallitus lain perusteluissa sanoo, olisi valtionosuustarkistuksen
mukaiset rahat maksettava nyt eikä sitten kun tupopaketin
vaikutukset lankeavat.
Suomen Kuntaliiton hallitus on käsitellyt asiaa
ja toteaa, niin kuin valiokunnassa kuullut kunnatkin totesivat,
että valtionosuuserät tulisi maksaa
kokonaan vuoden 2005 aikana voimassa olevan lain mukaan
ja siten hallituksen nyt käsittelyssä oleva lakiesitys
hylätä. Koska käsittelyssä olevat
hallituksen lakiesitykseen HE 181/2004 vp
sisältyvät lait saivat sellaisen muodon, ettei
kuntien voi olettaa selviytyvän taloudellisesti niille
määrätyistä tehtävistä ja
velvoitteista, kannatan ed. Puhjon tekemää ehdotusta
siitä, että esitykseen sisältyvät
lait 1, 2, 3 ja 4 hylätään sellaisenaan.
Mikäli eduskunnan enemmistö yhtyy ehdotukseen
lakien hylkäämisestä, saavat kunnat nyt
voimassa olevan lain mukaan valtionosuustarkistuksen mukaiset kunnille
kuuluvat varat kokonaan ensi vuoden aikana.
Arvoisa puhemies! Täällä käydyn
keskustelun yhteydessä on käynyt selvästi
ilmi, että lukuisat hallituspuolueittenkin kansanedustajat
haluaisivat helpottaa kuntien erittäin vaikeaa taloudellista
tilannetta, mutta hallituskuri näyttää estävän
heitä toimimasta kotimaakuntansa parhaaksi, vaikka kuinka
tietävät kunnissa olevan suuren tuskan. He tietävät
kuntien hädänalaisen tilanteen ja myös
sen, että jos hallitus noudattaisi nyt voimassa olevaa
lakia ja maksaisi kunnille velkansa, kuntien ahdinkoa saataisiin
purettua ja samalla myös esimerkiksi hoitojonot hoitotakuun mukaiseen
kuntoon. Erityisesti kunta-asioiden erikoisvaliokunnassa, hallintovaliokunnassa,
ollaan vakavasta tilanteesta erittäin huolestuneita yli
hallitus—oppositio-asetelman. Tästä osoituksena
on muun muassa se, että hallintovaliokunta on 12. päivä marraskuuta
tänä vuonna yksimielisesti esittänyt
sisäasiainministeriölle perustuslain 47 §:n
mukaisen selvityspyynnön siitä, mitkä ovat
kuntien taloudelliset mahdollisuudet selviytyä asianmukaisesti
tehtävistään ja velvoitteistaan. Hallintovaliokunta
edellyttää, että selvityksessä tulee
arvioida myös kunnallisen itsehallinnon toteutumista tilanteessa,
jossa kunta katsoo, että siltä puuttuvat tosiasialliset
edellytykset hoitaa perustuslain mukaisia tehtäviä ja velvoitteita.
Ministeriön tulee toimittaa kirjallinen selvitys hallintovaliokunnalle
vuoden 2005 tammikuun loppuun mennessä. Onkin syytä muistaa,
että kaikissa tapauksissa valtio on viime kädessä vastuussa
siitä, että kansalaisille taataan lainmukaiset
peruspalvelut kaikkialla Suomessa.
Arvoisa puhemies! Ennätykselliset 139 kuntaa, siis
139 kuntaa, joutuu nostamaan veroprosenttia ensi vuodelle. Kuntatalous
onkin hallituksen ja kuntien yhteisen arvion mukaan heikoimmillaan
juuri ensi vuonna. Vääjäämättä tulee mieleen,
onko hallituksen perimmäinen tarkoitus kuntien taloutta
kiristämällä laittaa kunnat siihen tilanteeseen,
että ne joutuvat pakon sanelemana muuttamaan toimintatapojaan
ja saneeraamaan rakenteitaan. Tämä voi sinänsä olla
hyväkin asia, mutta mielestäni hallituksen olisi
leikkauslakeja tehdessään perusteltava ne myös
rehellisesti kertomalla, mistä on kysymys. Hallituksen
epäluotettavuudesta kertoo sekin, että täysin
normaalina taloudellisena aikana se siirtää yksipuolisesti
velanmaksua kunnille, siten että tämän
hallituksen aikana maksetaan velasta vain 60 prosenttia ja loppuvelka
jätetään seuraavalle hallitukselle ja
seuraavan eduskunnan vastuulle.
Arvoisa puhemies! Eikö tämä ole juuri
sitä pakkolainan ottoa sanan varsinaisessa merkityksessä?
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä teki syyskuussa
vaihtoehtobudjetin, joka tasapainotettiin menojen ja tulojen osalta,
ja tuo vaihtoehtobudjetti lähti realistisesti siltä pohjalta,
että valtio ei pakkolainaa kunnilta tällaisia
summia, mistä tässä on kysymys. Kunnat
eivät ole mikään valtion pankki. Hallitus
kuitenkin esityksensä mukaisesti, senkin jälkeen
kun tätä on tupon ja eduskuntakäsittelyn
yhteydessä lievennetty, pitää edelleen
kuntia pankkina. Kunnat ovat maksaneet edellisen neljän
vuoden aikana valtionosuuteen oikeuttavat menot, ja valtion kuuluu lain
mukaan osuutensa niihin maksaa nyt heti tarkistuksen tultua tehdyksi.
Eli ajankohta on nyt näinä aikoina, ensi vuoden
alussa varmaan lain tarkkaa kirjainta noudattaen. Näin
ei hallitus kuitenkaan halua tehdä, ja se on käsittämätöntä,
kun ajatellaan, että kaksi kunnallispolitiikan vahvinta
puoluetta on hallituksessa vastuuta kantamassa.
Herra puhemies! Tämä lakiesitys pakkolainasta
kunnilta valtiolle, 366 miljoonaa euroa, on selkeästi arvovalinta.
Hallitus ei arvosta peruspalvelujärjestelmää eikä niitä ihmisiä,
jotka sen varassa arjessaan elävät. Näitä ihmisiä ovat
sairaat, vanhukset, lapsiperheet, koululaiset ja koko kuntien palveluksessa
oleva henkilöstö. Nämä kantavat
tästä hallituksen politiikasta selkänahassaan, elämässään,
arjessaan sen taakan ja vastuun, joka kuuluisi hallitukselle ja
eduskunnalle.
Meillä on siis vaihtoehtobudjetti, joka ei merkitse
tällaista pakkolainaa, vaan lähtee siitä,
että ainahan on maksettava jne. Tuossa edellisen asiakohdan
yhteydessä kävin hieman läpi muutamia
Keski-Suomen kuntia ja mainitsin yhden Keski-Pohjanmaankin kunnan.
Voin jatkaa sen verran, vaikka minulla ei nyt ole sanomalehtileikkeitä,
että myös omassa kotikunnassani Uuraisilla tehdään
budjettia ja ensi keskiviikkona sitä valtuustossa käsitellään.
Se on lähtökohtaisesti jo alijäämäinen
ja ankarat paineet korkean veroprosentin korottamiselle on ja mitään
vaihtoehtoja ei juurikaan ole. Palvelut on pyritty järjestämään
niin tehokkaasti kuin mahdollista, ja kyllä tuo mennyt
lama ja jo harjoitettu politiikka on johtanut siihen, että kyllä joka
paikka on läpikäyty. Voi sanoa, että vain
keskeisimmät peruspalvelut ovat jäljellä ja
hyvin, hyvin vähän on harkinnanvaraista menojen
karsimista.
Täällä ensimmäisessä käsittelyssä edustajat Lindqvist
ja Ala-Nissilä sanoivat, että pitää tehostaa,
pitää säästää,
ja kun heiltä kysyin, mistä me säästämme,
mistä me tehostamme, niin yhtäkään
kohdetta ei tullut. He mainitsivat, että seutuyhteistyö olisi
tällainen keino mahdollisesti, mutta totesin jo silloin
ja voin todeta nytkin, että esimerkiksi oma kotikuntani
Jyväskylän seutukuntaan kuuluvana kuntana on rakentanut
yhteistyön niin pitkälle kuin se on mahdollista.
Kaikki asiat on käyty läpi. Meillä on
vielä selvitysmies tätä varten, joka
tekee päivittäin töitä etsien
niitä kohtia, missä voidaan yhteistyöllä,
yhteensovittamisella, palvelujen yhteishankinnalla ja muilla toimenpiteillä tehostaa
ja säästää. Alkavat olla aika
vähissä ne keinot, joilla voidaan kuitenkin lainsäädäntö täyttäen
saada merkittäviä säästöjä, ja
pienetkin säästöt on pyritty etsimään
ja ottamaan huomioon. Ed. Lindqvist ja ed. Ala-Nissilä,
jotka täällä nyt eivät ole paikalla,
ovat edelleen velkaa sen ilmoituksen, mistä nämä kunnat voivat
säästää ja millä tavalla
voivat tehostaa yhteistyötä niin, että säästöjä syntyy.
Kuntaliitokset on sitten se toinen tie, mutta ei niistäkään
välttämättä lopullista ratkaisua
tule. Kahden köyhän yhteenliittyminen ei rikkaaksi tee,
vaan saattaa mieluummin käydä niin, että köyhyys
vain lisääntyy. Sillä tiellä tässä ollaan eli
pakkoliitosten tiellä. Mutta pakon tuo tämä hallituksen
talous-, vero- ja valtionosuuspolitiikka, jota nyt tällä tavalla
viedään eteenpäin kuin mitä tämä esityskin
käsittää.
Totean lisäksi, että esimerkiksi Jyväskylän kaupunki
on tavattoman suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Siellä on
syytelty edellistä kaupunginjohtajaa, on syytelty ketä tahansa,
mutta tosiasia on se, että tulot eivät riitä menoihin,
ja silloin on tilanne todella vaikea, ja kipeät leikkaukset
ovat edessä. Juuri tällä hetkellä Laukaassa, joka
on vahva keskisuomalainen kunta, on valtuuston kokous menossa, ja
siellä on kapina päällä, eli
siellä ovat Lievestuoreen kunnanosan ihmiset tulleet suurella
joukolla Kunnantalolle seuraamaan valtuuston kokousta, jossa päätetään Lievestuoreen
lukion lakkauttamisesta. Esitys on, että lukio lakkautetaan
ja monet muut toiminnot. Lievestuoreen taajama, joka on kuitenkin merkittävä ja
aika kaukana Laukaan keskustasta, on leikkausten kohteena. Eivät
suomalaiset aivan helpolla lähde kapinamielellä seuraamaan valtuustojen
kokouksia ja mielipiteitään esittämään.
Silloin alkaa olla jo tosi kysymyksessä. (Ed. Pulliainen:
Eikö ed. Oinonen ole hoitanut asioita?) — Näin
ei ole hoitanut edellinen hallitus eikä nykyinen hallitus
sitä tilannetta, että nämä peruspalvelut
voisivat olla ihmisiä kohtuullisen lähellä.
Kun tällainen pakkolaina nyt ollaan ottamassa valtiolle
kunnilta, tämä kärjistää tilannetta
entisestään. Samaan johtaa se, että vieläkään
ei indeksikorotuksia valtionosuuksiin tehdä sataprosenttisesti,
vaan vain 75-prosenttisesti ensi vuonna, ja se oli viime vaalikaudella
esimerkiksi keskustan tiukka vaatimus, että täydet
indeksitarkistukset pitää tehdä. Missä ne
nyt ovat? Ne puuttuvat edelleen neljänneksen osalta.
Harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia täällä lupailtiin,
ja niiden puolesta taisi jopa pääministeri puhua,
mutta mitä kertookaan budjetti: 48 miljoonasta eurosta
määräraha supistuu ensi vuonna 30 miljoonaan
euroon, eli kurjuus lisääntyy, ja kärsijöinä ovat,
herra puhemies, niin kuin alussa totesin, sairaat, vanhukset, lapsiperheet, koululaiset
ja kunnan henkilöstö, ja silloin se on valtava
joukko ihmisiä, jotka ovat näiden peruspalvelujen
käyttäjiä, kuluttajia. Heille ne tulevat entistä kalliimmaksi,
ja niiden taso uhkaa edelleen laskea.
Herra puhemies! Kannatan myös sitä ehdotusta,
että tämä hallituksen esitys kaikkinensa
hylätään.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Markku Koski.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi aloitti puheenvuoronsa toteamalla,
että kristillisdemokraatit tekivät, oliko se syys—lokakuun
tienoilla joskus, vaihtoehtobudjetin ja että samoilla linjoilla
ovat edelleenkin ja että tuo vaihtoehtobudjetti oli ja
on tasapainoinen. Samalla tavalla kansallisesta kokoomuksesta poiketen
myöskin vihreät tekivät vaihtoehtobudjetin,
joka on tasapainoinen, ja sen mukaisesti myöskin meillä oli
tähän pakkolaina-asiaan etupainotteisesti rakennettu
pakkolainan takaisinmaksuohjelma. Sen sitten hävisimme,
niin kuin muutkin vastaavat opposition ehdotukset hylättiin.
Siinä sitten kävi, niin kuin kävi. Tämän kannan
mukaisesti tietysti tulemme käyttäytymään
tässä äänestyksessä,
koska budjettimme on tasapainoinen ja siinä oli sitten
malli, mitenkä tämä asia pitäisi
hoitaa.
Olemme muistuttaneet kerta toisensa jälkeen, että kun
jäimme hallituksesta pois vuonna 2002, niin sen vuoden
tilinpäätös valtiolla oli ylijäämäinen
852 miljoonaa euroa, elikkä rahat tämän palautuksen
suorittamiseen kunnille olivat olemassa, mutta tämä nyt
istuva hallitus tuhlasi nämä rahat ensi töikseen
1.7.2003 lukien superpikaveroalella, niin kuin kaikki täällä hyvin muistamme.
Tässä on kysymys todellakin eräänlaisesta erittäin
taitavasta työreformiratkaisusta, elikkä juuri
niin kuin täällä aiemmin todettiin, saatetaan
kunnat niin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ja lisävelkaantumisen
polulle, että pakotetaan turvautumaan hätäkeinoihin,
joihinka lukeutuu myöskin palvelujen ulkoistaminen ja vastaavanlaiset
toimet. Sitähän se työreformi itse asiassa
juuri keskeiseltä osaltaan oli alkuperäisimmässä muodossaan.
Mutta tämä asia on paljon hankalampi vielä. Niin
kuin tässä on käynyt ilmi, tämän
hallituksen pakkolainan takaisinmaksuohjelman viimeinen ja suurin
erä ajoittuu vuodelle 2008, joka tarkoittaa sitä,
että kysymys on vuonna 2007 päätettävästä budjetista
seuraavalle vuodelle, ja sieltä otetaan heti päältä tältäkin
osalta parisataa miljoonaa euroa noin suitsait pois. (Ed. Kankaanniemi:
Sasin musta aukko!) — Joo, se on niitä Sasin aukkoja,
joita on nyt syntynyt vino pino. Nimittäin tähän
Sasin mustaan aukkoon mahtuu paljon, paljon muutakin.
Ensinnäkin nyt istuvan hallituksen veroalepolitiikkahan
rupeaa puremaan oikeastaan vasta vuonna 2007 voimakkaimmillaan.
Siis sen kokonaisvaikutus rupeaa puremaan juuri silloin. Elikkä siis
toisin sanoen verotulot valtiolta vähenevät tämän
takia. Edelleen, mitään sellaisia toimia harmaan
talouden kuriin saattamiseksi, jotka muuttaisivat tätä vuotuista
menetystä, 2,5 miljardia euroa, ei ole nyt toistaiseksi
nähty eikä taideta nähdäkään.
Hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että 31.12.06
päättyy nykyinen rakennerahastokausi. Se merkitsee
jo suoraan 20 000—30 000:ta nyt suhtkoht
hyvin palkattua, sitten työtöntä. Siis
toisin sanoen tämä tulee vaikuttamaan vuoden 2007
alun tilanteeseen erittäin rajusti. Tätä ei
ole missään kaavailuissa otettu millään
tavalla huomioon.
Edelleen, maatalouden suuri uudistus ajoittuu vuosille 2006
ja 2007 ja tällä hetkellä tilanne näyttää siltä,
että se tulee olemaan Suomen maatalouden suurin murrosaika.
Niitä sitoumuksia, mitä hallitusohjelman yhteydessäkin
annettiin, ei ole toistaiseksi pystytty hoitamaan. Tosin lupauksia,
semmoisia irtonaisia pääministerin lupauksia,
kyllä ilmoilla on liikkunut.
Vielä hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta tähän
samaan aikaan: Jos se tupo, jonka neuvottelutulos on nyt olemassa,
realisoituu tämän viikon keskiviikkona kello 16
päättyvänä hetkenä todelliseksi
tupoksi, niin tuo tupo on päätöksessään
syksyllä 2007. Nyt tämä hallitus on syönyt seuraavan
tupon pohjalta kaikki mahdolliset veropoliittiset ja muut valtion
toimenpiteet. Siellä ei kerta kaikkiaan ole mitään
muuta kuin hillitön velanottomahdollisuus, ja tuleva hallitus
tuskin sellaiseen menee.
Elikkä me olemme ajautumassa samaan tilanteeseen, missä oltiin
vuonna 1994, jolloin oltiin menossa yhden vaalikauden loppua kohti,
ja 95 tuli uusi hallitus. Siihen ajoittui kuuluisa liisanlista leikkauksista
tulevan Lipposen ensimmäisen hallituksen budjettiin. Maataloudesta
leikattiin 750 miljoonaa markkaa ja kaikista mahdollisista etuuksista
leikattiin jnp. Nyt ollaan ajautumassa liisanlistamaisesti tai oregoninlistamaisesti,
mistä se liisanlista sai alkunsa aikoinaan, kaikkien aikojen
leikkausbudjettiin 2007. Eipä ole herkkua seuraavalla hallituksella
tämän hallituksen jämien kanssa pelatessaan.
Ed. Tapani Tölli merkitään
läsnä olevaksi.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämänkin kohdan yhteydessä voi
vain painottaa sitä kuntatalouden tuskaa, mikä kaikissa
Suomen kunnissa ani harvaa poikkeusta lukuun ottamatta tällä hetkellä on
todellisuutta.
Täällä ed. Kankaanniemi äsken
ja sitä edellisissä puheenvuoroissa viittasi näihin
Keski-Suomen kuntien vaikeuksiin. Ne ovat hyvin tyypillisiä keskiarvoja
tästä maasta. Kun kuullaan sanat "kuntien taloudelliset
vaikeudet", silloin käydään syyttävästi
osoittamaan kuntapäättäjiä. Tämä syyttely
on kyllä täysin aiheetonta. Kuntapäättäjät
ansaitsevat suuren tunnustuksen siitä, että tänä vaikeana
aikana, jota on viitisentoista vuotta jo kunnissa kohta ollut, on
kannettu ja haluttu kantaa vastuuta asioista. Samoin kuntien työntekijät
ansaitsevat tunnustuksen siitä, että vähenevillä voimavaroilla
kaikilla sektoreilla, ei vain sosiaalitoimessa, hoito- ja hoivatyössä vaan yhtäläisesti
myös sivistystoimessa, teknisellä sektorilla kuin
myös ihan kunnan virastoissa, vähenevillä voimavaroilla
on hoidettu entistä enemmän ja entistä vaativampia
tehtäviä. Tämä on todellisuus
kunnissa, ja haluan sen myös tuoda tässäkin
yhteydessä esille. Toivon, että tähän voitaisiin
löytää hyvin nopeasti valtion taholta helpotusta,
jotta kunnat voisivat selviytyä tehtävistään
paremmin.
Mitä tulee käsiteltävänä olevaan
rahaerään, jonka valtio on velkaa edellisen hallituksen
ajoilta kunnille, niin voin vain sanoa sen, että riippumatta
poliittisesta kannasta kyllä Keuruun kaupunginhallituksen
ja -valtuuston seminaarissa hyvin voimakkaasti odotettiin sitä,
että nämä rahat välittömästi
tulisi maksaa kunnille. Kunnat joutuvat maksamaan velan korot. Kunnat
joutuvat ottamaan velkaa. Se on todellisuutta, korotetaan veroprosentteja.
Vaikka tietysti on sanottava, että veroprosenttien korotukset
ovat osaltaan hieman toista kuin aikaisemmin, koska veropohjassa
ja vähennyksissä on tapahtunut muutoksia, niin
siitä huolimatta kyllä veroprosentilla on edelleen
oma arvonsa huolimatta siitä, että voidaan sanoa,
että reaalinen prosentti on vähennyksistä johtuen
hivenen alempi kuin se prosentti, jonka mukaan vero pidätetään.
Siitä huolimatta kuntatalous on entistä tiukemmalla
ja nimenomaan sen vuoksi, että valtionosuudet ovat runsaan
kymmenen vuoden aikana erinimisten hallitusten aikana — en
halua syyllistää mitään, vaan
todeta asian — pienentyneet ja puolittuneet keskimäärin.
Elikkä toivon, että maan hallituksessa vakavasti
tajuttaisiin kuntien tilanne. (Ed. Pulliainen: Onko ed. Oinonen
kertonut tämän hallitukselle?) — Minä toivon,
että se tajuttaisiin, ja minä tuon sen esille täällä eduskunnan
täysistunnon salissa. (Ed. Pulliainen: Missä hallitus
on?) — Minä toivon, että tämä menee
kaikilla tavoin hallituksen tietoon ja ennen kaikkea valmistelevien
virkamiesten tietoon. — Tilanne kunnissa käy kestämättömäksi kyllä tällä menolla.
(Ed. Pulliainen: Missä ne virkamiehet ovat?) Valitettavasti
tilanne on täsmälleen näin, ja tämä on
täysin yksimielinen, kaikkien poliittisiin ryhmiin kuuluvien
kuntapäättäjien ja asioitten valmistelijoitten
näkemys, ja hyvin voimakkaasti odotettaisiin myönteistä signaalia hallitukselta,
jotta kunnat voisivat selvitä.
Täällä viitattiin Laukaan esimerkkiin,
jossa tehdään hyvin tuhoisaa ratkaisua, jos ollaan
lopettamassa kunnan toisen taajaman, Lievestuoreen, lukio. Meillä Keuruulla
Haapamäen lukio saatiin toistaiseksi säilymään,
mutta vain toistaiseksi. Ellei asioihin saada apua, niin tuo voitto, joka
viime kesänä saatiin asiassa, oli tilapäinen. Keuruullakin
ensi maanantaina päätetään kaikkein
syrjäisimmän, Ähtärin kaupungin
rajalla olevan koulun, Liesjärven koulun, lopettamisesta,
josta on nelisenkymmentä kilometriä kaupunkikeskukseen.
Elikkä kyllä tämä on seurauksiltaan
semmoista maaseudun autioittamispolitiikkaa, jossa kunnat pakotetaan
toteuttamaan maaseudun tyhjentämistä ja autioittamista.
(Ed. Valpas: Sehän kuuluu Manniselle!) Kun aikanaan saadaan
esimerkiksi Keuruun Liesjärvelle tämä paljon
kaivattu Jyväskylä—Vaasa-valtatie, niin se
tulee halkomaan sitten tyhjentynyttä kylää eikä enää ole
kylän elinkeinopolitiikan ja kehittymisen kannalta tärkeintä tekijää,
kyläkoulua, olemassa. (Ed. Pulliainen: Siinähän
menevät viimeisetkin!) Elikkä voimakkaan vetoomuksen tuon
esille siitä, että on kysymys maaseudun elinvoimaisuuden
säilyttämisestä, mutta myös kaupungeissa
tämä asia koskee jo kaupunkilähiöitä.
On kysymys ihmistä lähellä olevien peruspalvelujen
ja toimintojen säilymisestä ja yhteiskunnan säilymisestä inhimillisempänä.
Toivon, että nämä näkemykset,
jotka olen halunnut tuoda esille, voitaisiin hyvin painokkaasti tajuta.
Jotkut minuakin Keuruulla moittivat siitä, että minä olen
liian vähän ollut valmis lopettamaan kuntapalveluita,
liian vähän ollut valmis yhdistelemään
kouluja, liian vähän ollut valmis suurentamaan
opetusryhmiä. Tammikuun alusta sitten uudet päättäjät
puheenjohtajistoa myöten voivat päättää,
kuinka asioita hoidetaan. Herkkua se ei taatusti tule olemaan.
Arvoisa puhemies! Olen tuonut esille kuntapäättäjien
arjen ja tuskan.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Täytyy vain toivoa, että ed.
Oinonen käyttäytyy myös huomisessa äänestyksessä tämän mukaisesti,
miten hän vetoavasti vetosi omassa puheenvuorossaan hallituksen
suuntaan ja myöskin kuntapäättäjiin,
joihin myös pääministeri ja ministeri
Kalliomäki käsitykseni mukaan kuuluvat.
Arvoisa puhemies! Itse täytyy vain hämmästellä todella
sitä, mitä järkeä on tavallaan
tehdä sellaisia päätöksiä,
jotka aiheuttavat lisämenoja, korkojen menoja, ettei voida
tehdä oikeita ratkaisuja siitä, että saataisiin
kustannussäästöjä. Lisäksi
on muistettava, että meille tulee hoitotakuujärjestelmä,
kunnille on annettu laajentuvia tehtäviä jne.,
ja nyt takapainotteisesti jopa näitä niin sanottuja
velkarahoja palautetaan kunnille. Minun mielestäni aika
hämmästyttävää on se, että lähes
40 prosenttia tästä koko summasta sijoittuu seuraavan
hallituskauden ajalle eli tämän eduskuntakauden
jälkeen. Olisi toivonut, että kuitenkin nämä kaikki
olisivat tapahtuneet tämän eduskuntakauden aikana
ja tämän hallituskauden aikana. Eli silloin kun
mennään jo seuraavan hallituskauden ajalle jonkin
lainsäädännön puitteissa, kun
puhutaan rahasta ja jaksotetaan, minua hämmästyttävät
kyllä tämän suuntaiset ratkaisut. Kaikista
paras ratkaisu myös kuntien osalta olisi ollut, niin kuin
Suomen Kuntaliittokin on esittänyt, että nämä olisi
tullut maksaa kokonaisuudessaan voimassa olevan lain mukaan ensi
vuoden aikana.
Edustajat Mika Lintilä ja Aulis
Ranta-Muotio merkitään läsnä oleviksi.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kysyn aluksi, mitä kertoo se,
että samassa täysistunnossa hallitus esittelee
poliittisten valtiosihteereitten perustamista ja toisaalta kunnilta
pakkolainan ottamista. Se kertoo mielestäni siitä, että hallitukselle
poliittinen peli on yksinkertaisesti tärkeämpi
kuin ihmisten hyvinvointi. Tästähän on
kysymys, eli kun hallitus esittää pakkolainan
ottamista yli 300 miljoonan euron edestä kunnilta, se vaarantaa
monen, monen kunnan peruspalvelujen toteutumisen. Nyt on käymässä siten
kuin sosialidemokraatit ja keskustapuolue ennen vaaleja pelottelivat.
Hehän pelottelivat, että peruspalvelut vaarantuvat
tiettyjen veronalennusten osalta. Nämä veronalennukset
on nyt tehty, ja ne sinänsä ovat olleet ihan kokoomuksen linjan
mukaisia, mutta näillä toimenpiteillä,
joita nyt esitellään, painetaan jarrua sillä tavalla,
että tilanne tulee kunnissa todella kärjistymään. Nämä asiat,
poliittiset valtiosihteerit ja pakkolainan esittäminen
otettavaksi kunnilta, osoittavat minusta sen, että hallituksella
on asioiden tärkeysjärjestyksestä aivan
väärät periaatteet. Kuten sanoin, ihmistä lähellä olevat
asiat unohdetaan, mutta poliittinen peli pitää pelata.
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävissä se, mistä täällä jo
ed. Kurvinen kertoi, että hallintovaliokunta lähetti
yksimielisen selvityspyynnön sisäministeriölle
kuntien toimintamahdollisuuksista aikarajoineen. Tämä minusta
osoittaa oikein selvästi sen huolen, mitä yli
puoluerajojen tässä eduskunnassa tunnetaan ja
koetaan. Hallitus on yksinkertaisesti ajamassa kuntia sellaiseen
tilanteeseen, josta ne kaikki eivät selviydy kuin katastrofin
kautta, ja nyt eivät toivomukset ja vetoomukset auta, ed.
Oinonen. Nyt tarvitaan tekoja, rohkeita päätöksiä,
päätöksiä, jotka edesauttavat
kuntien toimintaa, ja huomenna sitten nähdään,
mitä nappia ed. Oinonen toivomuksensa jälkeen
painaa. Minä haluan sen nyt tässä kertaalleen
sanoa ja yhden ainoan kerran vaan.
Nyt pitää saada ymmärtämään
niiden hallituspuolueiden edustajat, jotka ovat suurimpia kuntapuolueita,
sosialidemokraatit ja keskustapuolue, tilanteen vakavuus ja muuttamaan
kertakaikkisesti asenteensa niin, että velka on maksettava kunnille
etupainotteisesti eikä jälkipainotteisesti, niin
kuin nyt esitetään.
Arvoisa puhemies! Aikana, jolloin ollaan sukeltamassa entistä syvemmälle,
tarvitaan kaasunpainajia eikä jarruttajia. Olisi luullut,
että hallitus tämän periaatteen ymmärtäjänä olisi
tuonut meille päinvastaisia esityksiä kuin nyt
eli sellaisia toimenpiteitä, jotka antavat positiivisen
signaalin koko maassa ja jotka tukevat positiivista toimintaa, lisäävät
työpaikkoja, helpottavat kuntien toimintaa, yleensä kaiken
kaikkiaan johtavat siihen, että tilanne maassamme kunnissa
ja yksityisten ihmisten kannalta paranee. Tämän
esityksen seurauksena, joka nyt täällä on
käsiteltävänä, kuntien tilanne
pahenee, peruspalvelut vaarantuvat ja ihmisten palveluita ei hoideta
sillä tavalla kuin he toivovat.
Ed. Jukka Vihriälä merkitään
läsnä olevaksi.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tulen vielä kerran täältä puhumaan kuntien
valtionavuista, jotka kerta kaikkiaan eivät ole riittävät
hoitotakuun toteuttamiseksi ensi vuonna.
Teen sen sen takia, että juuri äsken sain
TNJ:n pääluottamusmieheltä Maija Wilskmanilta
Hyksistä sähköpostia, jossa hän
toteaa, että Husin budjetti on erikoissairaanhoidon osalta
siis 60 miljoonaa negatiivinen ensi vuodeksi. Nyt jos ylihuomenna
15.12. valtuusto päättää, että tätä rahaa
ei anneta, seuraa seuraavia asioita:
"Jos valtuusto kaataa Hus-hallituksen esityksen ylityksestä,
joudumme tilanteeseen, jossa emme voi vastata lakien velvoitteista.
Ikävintä siinä olisi se, että henkilöstövähennykset
johtaisivat jälleen työn kuormittavuuden kasvuun,
potilaiden hoitoon pääsyn hankaloitumiseen ja
hoitotakuun myötä yksityissektorin laajentuneeseen käyttöön.
Vuosi 2005 on ratkaiseva vuosi sille, romuttuuko julkinen terveydenhuolto.
Yksityiseen sektoriin perustuvat järjestelmät
ovat poikkeuksetta osoittautuneet kansainvälisesti kalliimmiksi
kuin julkiset. Nyt tehdään kalliita ratkaisuja
säästöjen nimissä. Auttakaa
meitä!"
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Veli edustaja Oinoselle, kun hän totesi,
että Keuruulla kaikki puolueet ovat yksimielisiä siitä,
että hallituksen kuntapolitiikka on väärää ja
tuomittavaa, totean eteenpäin, että meitä valittiin
täältä eduskunnasta 142 kansanedustajaa
kuntien valtuustoihin tulevalle nelivuotiskaudelle ja kyllä sen
pitäisi nyt sitten heijastua myös näiden
142 edustajan huomiseen äänestyskäyttäytymiseen tässä asiassa.
Jos kentällä ollaan yksimielisesti sitä mieltä,
että tämä on kohtuuton, väärä ja
tuhoon ajava linja, mitä noudatetaan, niin se myös vaikuttaa
täällä käyttäytymiseen
kuntapäättäjinä oltaessa.
Kokoomuksen edustajat täällä ovat
kilvan kehuneet, miten hallituksen veropolitiikka on ollut täysin
oikeaa ja kokoomuslaista, ja siihen on, totta kai, pakko yhtyä,
että näin juuri se on ollut. Samanaikaisesti kokoomus
vaatii kunnille tätä 366 miljoonaa euroa välittömästi
ja monia muita lisäyksiä terveydenhuoltoon ja
muuhun, jotka ovat sinänsä välttämättömiä ja
tarpeellisia. Tämä kertoo juuri siitä,
että kokoomuksen politiikka nyt ei valitettavasti ole kovin
vastuullista, koska ei ole sitä vaihtoehtobudjettia, jolla
osoitettaisiin, miten mittavat veronkevennykset ja toisaalta mittavat
menojen lisäykset hoidettaisiin valtiontaloudessa.
Toivottavasti nyt vastalause valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnössä tulee
paljastamaan, mikä on se rahoituskeino, millä kokoomus
mallinsa osoittaa tasapainoon, vai onko se vain valtion velanoton
lisääminen hyväosaisten verotuksen keventämiseksi
ja kuntien ahdingon helpottamiseksi? Sekään ei
ole todellakaan vastuullinen linja, jos ei ole hallituksenkaan linja.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä edustajat
Kankaanniemi ja Vielma ovat maininneet myöskin allekirjoittaneen
nimeltä, (Ed. Pulliainen: On syytä!) ja olen yksi
näistä 142:sta myös tulevalle valtuustokaudelle
valitusta, vaikkakaan en nyt sitten luottamushenkilökeskusjohtoon
seuraavien kahden vuoden aikana osallistu, niin kuin tähän
mennessä jo 20 vuotta olen osallistunut. Haluan keskittyä nimenomaan eduskuntatyöhön,
ettei joka maanantai tarvitse olla kaupunginhallituksessa.
Mutta minä myös toivoisin sitä, että kuntapuolue,
jossa on eduskunnan selkeä enemmistö, ryhtyisi
jatkossa ottamaan asiat käsiinsä, (Ed. Vistbacka:
Ainahan se on mahdollista!) sillä nämä 142
kuntapäättäjää ovat
kyllä semmoinen voimavara, jonka täytyy tajuta,
missä kunnissa mennään. (Ed. Pulliainen:
Tajuaako huomisessa äänestyksessä ed.
Oinonen?) Äänestyksessä meillä on
monia näkökohtia, joiden mukaan me toimimme, tämä on
muistettava, (Ed. Pulliainen: Hirmuinen määrä nappeja!)
ja meidän on katsottava myös ei pelkästään
huomiseen vaan myöskin ylihuomiseen ja siitä eteenkinpäin.
Pitää voida luottaa siihen, että hallitus,
joka on nyt valtakirjan saanut, on aloittamassa eräiltä osin
jo kuntien talouden tiedostamisen; siitäkin on selkeät
merkit olemassa, mutta valitettavasti ne eivät vielä kohdistu.
Sopii toivoa, että nämä tulisivat
voimistumaan lähivuosina, mutta olisin toivonut todella, että nämä olisivat
kunnissa nyt päätettävien talousarvioitten
realismia jo tulevalle vuodelle, sillä nämä joulukuun
valtuustojen kokoukset eri kunnissa ovat hyvin tuskaisia. Kaikkialla
joudutaan vähentämään panostusta
hoito- ja hoivatyöhön, kotipalveluihin, joudutaan
leikkaamaan jo ennestään moneen kertaan leikattuja
koulujen opetuksen tuntikehyksiä, joudutaan leikkaamaan
erityisopetusta. Tämä kaikki tuo ongelmia, nuoriso-ongelmia,
ja kaikkein kalleinta erikoissairaanhoitoa on ainakin meillä maaseudulla nuorisopsykiatria.
Eivät kaikki kirurgiset leikkaukset ole niin kalliita,
vaan nuorisopsykiatria on se, mikä tulee kaikkein kalleimmaksi,
elikkä syrjäytynyt nuori maksaa kaikkein eniten.
No tietysti sille, että tarvitaan nuorisopsykiatrista hoitoa, on
monta syytä, ja on hyvä, että sitä hoitoa
on silloin saatavilla, vaikka hinta on erittäin kallis,
kun sitä myös tarvitaan. Vielä kamalampaa
olisi se, jos tuota hoitoa ei olisi silloin saatavissa.
Mutta toivon, että todellakin hallitukselle ja ministeriöitten
virkamiehille ja asioitten valmistelijoille alkaisi selvitä se
tilanne, mikä on kunnissa viemässä ihmistä lähellä olevat
asiat katastrofiin. Helposti ajatellaan, että no, sehän
on kuntien asia, mutta jos voimavarat siihen puuttuvat ja kun kunnallisvero
on jakovero, niin suhteessa kaikkein eniten se koskee pieni- ja
keskituloisiin. Tässä suhteessa on vielä todettava,
että kuntien kesken vallitsee melko laaja eriarvoisuus
veropohjassa. Ne kunnat, joissa on kaikkein pienituloisinta väkeä,
ovat kaikkein ahtaimmalla itse päättämään
omista asioistaan.
Kuten jo aiemmin viittasin, niin kunnat on nyt pantu ikävään
tehtävään, karsimaan ihmistä lähellä olevia
palveluita, ja tuskin yksikään henkilö on
nimenomaan sen vuoksi halunnut lähteä kuntapäättäjäksi,
että hän haluaa heikentää kuntalaisten
palveluita. Tietysti moni ajattelee, mitenkä joku asia
voidaan järjestää tarkoituksenmukaisemmin,
paremmin ja tehokkaammin, mutta tuskin kukaan on lähtenyt
sitä varten, että hän haluaa heikentää ja
tuoda vaikeuksia kuntalaisille.
Tapani Tölli /kesk:
Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä käytetyissä puheenvuoroissa
on tullut esille ja varmasti kaikki tiedämme, kuntatalous on
nyt vaikeassa tilanteessa. Tilanne on ehkä vaikeampi kuin
pitkään aikaan, ja tästä on
mentävä eteenpäin. Minä olen
varma siitä, että hallitus ei ole tästä asiasta
epätietoinen eivätkä hallituspuolueet.
Muutama asia ja kommentti täällä käytettyihin
puheenvuoroihin.
Miksi me olemme tässä tilanteessa? Miksi kuntatalouden
tilanne nyt on niin tiukka? Keskeinen syy ovat menneiden vuosien
päätökset, ja minä en halua
nyt syyllistää, mutta sen takia minä otan
tämän esille, kun erityisesti kokoomus nyt esittää toisenlaista
näkökulmaa. Näitä puheenvuoroja,
hyvät kokoomuksen edustajat, teiltä olisi tarvittu
kaksi kolme vuotta sitten. Minä haluan vielä todeta
sen, että kun vuoden 2003 talousarviota valmisteltiin,
silloin ennusteet olivat todella synkät ja te ette yskäisseetkään
sen asian hyväksi, että nyt tarvitsee tehdä jotain.
Ne ennusmerkit olivat selvät. Sen jälkeen kuntien
ja valtion yhteiset ennusteet ovat parantuneet. Kun te toteatte,
että tämä hallitus on kurjistanut kunnat, tämä hallitus
on vain lisännyt kuntien resursseja, mutta se ei ole ollut
vielä riittävä talouden tasapainottamiseen.
Siinä on se keskeinen tekijä. Ensi vuonna eli
vuonna 2005 kuntien verotulot eivät reaaliarvoltaan yllä vielä vuoden
2000 tasoon. Miksi näin on? Keskeinen syy on se, että yhteisöveroa
leikattiin niin paljon. Siinä oli tosin se hyvä puoli
monen kunnan osalta, että arvonlisäveron takaisinperinnästä luovuttiin.
Mutta esimerkiksi Helsingin edustajat ovat todenneet, miten se näkyi
Helsingin verotuloissa, ja se näkyi niissä kunnissa,
joissa on korkea verotulo. Sitten viiveellä se näkyi
niissä kunnissa, joilla on matala verotulo, joissa se näkyy
verotulon tasauksessa.
Mutta, niin kuin hyvät kokoomuksen edustajat tiedätte,
valtiontalouden laivaa ei käännetä noin
vain, vaan se kääntyy kohtuullisen hitaasti. Päätöksiä ei
tehdä, isoja liikkuja, kuin tietyllä tavalla kehyksen
puitteissa. Ja jos pohja viedään vanhoilla päätöksillä,
niin niitä ei hetkessä nosteta, mutta määrätietoisesti
tätä ollaan nostamassa.
Vuosina 1997—2003, sillä välillä,
jätettiin kompensoimatta 827 miljoonaa euroa veronkevennyksiä.
Se näkyy nyt. Sitten olette verranneet monta kertaa, miten
hyvä oli vuoden 2002 tilinpäätös.
Se oli todella hyvä, mutta siihen keskittyi myös
se, että sinä vuonna tilitettiin edellisiltä vuosilta
kertyneitä veroja. Se oli tietynlaista pakkolainaa, joka
silloin maksettiin. Nyt, kun puhutaan tästä pakkolainasta,
sekin maksetaan. Maksamisesta on selvät päätökset.
Ylihuomenna, käsittääkseni, saa sisäministeriö vastaanottaa
mietinnön valtionosuusuudistuksesta. Siinä tulee
kuntien välisiä eroja jossain määrin
korjatuksi. Ongelma on siinä, että tähän ei
ole osoitettu lisäresursseja vaan tämä uudistus on
kustannusneutraali. Mutta sitten, niin kuin tässä on
tullut esille, hallintovaliokunta ja nimenomaan hallituspuolueiden
edustajien aloitteesta — mutta valiokunta oli selkeän
yksimielinen — on pyytänyt sisäministeriötä antamaan
selvityksen kuntien resursseista ja tehtävistä ja
niiden tasapainosta. Se ei ole vain muodollisuus, niin kuin hyvin
tiedätte, vaan sen perusteella varmasti tehdään
johtopäätöksiä. Helmikuun 10.
päivä saamme tiedon siitä, mikä on
vuoden 2004 toteutuma. Ei kunnallistaloutta tämän
vaalikauden osalta ole nyt loppuun käsitelty huomisessa äänestyksessä. Te
hyvin tiedätte, arvoisat kokoomuksen edustajat, mitä tarkoittavat
käsitteet kehys, budjettikuri jne. Te olette hyvin monta
kertaa todenneet edellisen vaalikauden aikana, mistä rahat.
Sen takia minulle tulee tietyllä lailla surullinen olo,
kun täytyy kantaa vastuu myös omista päätöksistä ja niin
on jotenkin kohtuutonta se arvostelu nykyhallitusta kohtaan, kun
joka tapauksessa resursseja on lisätty ja tullaan lisäämään.
Kyllä tämä asia hoidetaan, ja tässä tarvitaan
yhteistä vastuuta.
Kuntien taloudellinen tilanne on, niin kuin totesin alussa,
hyvin vaikea. Suuri osa kuntia, tiedän tämänkin
päivän asioiden perusteella, Pohjois-Pohjanmaalla
tekee ensi vuonna pahasti pakkasella olevan tuloksen. (Ed. Sjöblom:
Kepun johtamia!) — Ed. Sjöblom, huolimatta siitä,
ne tekisivät vielä huonomman, jos ne eivät
olisi kepujohtoisia kuntia. (Välihuutoja) — Voin
sanoa sen, että jos jossakin on hoidettu ihmisläheisesti ja
vähillä resursseilla, niin nimenomaan niissä pienissä kunnissa.
Se on vain näin, kun vertaillaan kuntia, miten asiat on
hoidettu. Se on vaan niin, että verorahoitus asukasta kohti
juuri näissä kunnissa on pieni. Asiat vaan täytyy
hoitaa. Nyt tarvitaan näissä asioissa yhteistä vastuuta,
yhteistä vastuuntuntoa.
On hirveän helppo käyttää retorisia,
lennokkaita puheenvuoroja, miten me olisimme asiat hoitaneet. Mutta
olen siinä samaa mieltä kuin äsken ed.
Pulliainen ja ed. Kankaanniemi. Missä on, hyvät
kokoomuksen edustajat, teidän talouspoliittinen linjanne?
Miten tämä kokonaisuus rahoitetaan? Miten tämä asia
kantaa? Olen hyvin tarkkaan pyrkinyt viime kuukausina tai viimeisen
puolentoista vuoden aikana seuraamaan, miten tämä homma
toimii. En ole oikein löytänyt punaista lankaa
sieltä. Olen kuuntelemalla kuunnellut tätä talouspoliittista
tavoitetta ja linjaa, miten asiat hoidetaan.
Herra puhemies! Kuntatalouden tilanne on, niin kuin totesin,
vaikea. Tämä hallitus on ohjelmassaan todennut,
että se noudattaa vakaata ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa
ja tulee omalta osaltaan huolehtimaan, että peruspalvelut
tullaan turvaamaan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
Joka tapauksessa me tiedämme myös sen, että me
tarvitsemme toiminnallisia uudistuksia ja rakenteellisia uudistuksia ja
niitä kunnissa tapahtuu paljon enemmän kuin arvaammekaan.
Halu näihin uudistuksiin on hyvä. Siksi kuntataloutta
ei saisi ajaa niin vaikeaan tilanteeseen, että siitä olisi
mahdoton päästä eteenpäin.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Tölli piti pitkän
puheenvuoron kokoomuslaisille ja varoitteli retoriikasta, niin aion muistinvaraisesti
kertoa hiukan pitemmältäkin taustoja, mitkä ovat
tähän tilanteeseen johtaneet, että ei
kävisi vain niin, että puhutaan muutamasta viime
vuodesta, niin kuin se on keskustapuolueelle sopivaa ja voidaan
käyttää perusteluina.
80-luvun lopulla oli Harri Holkerin hallitus, 1987—1991,
valtiovarainministerinä Erkki Liikanen. Mentiin liian kovaa
vauhtia, rakennettiin kupla, sen me myönnämme
rehellisesti. Vuoden 1989 lopussa tästä syystä johtuen
oli niin ylikuumentunut aika, että tässä salissa
säädettiin ylimääräinen
investointivero, jotta saataisiin vähän jäitä hattuun
rakentamisessa. Tämä johti käytännössä siihen,
että tuon investointiveron seurauksena tuli vain piikki
rakentamisessa, koska hankkeita käynnistettiin entistä enemmän,
että vuodenvaihteessa tuolloin ei investointivero olisi purrut
hankkeita.
Silloin oli työttömyys maassa 5—6
prosenttia. Silloin oli työttömyys Jyväskylässä 6—7
prosenttia. Vuonna 1991 tuli hallitus, joka oli porvarihallitus.
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Arvoisa ed. Vielma, minä toivoisin, että pitäytyisimme
kuntataloudessa eikä lähdettäisi kuitenkaan
vuosikymmenien talouspoliittista yleiskeskustelua käymään.
Arvoisa puhemies! Minun perusteluni ovat yhtä lailla
päteviä kuin ed. Töllin perustelut, mitä on
tapahtunut viime vuosina. Minä otan vain kymmenen vuotta
kauempaa.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ed. Tölli pysyi aika hyvin kuntataloudessa.
Arvoisa puhemies! 1991—1994 luotiin ne vaikeudet, mistä nyt
puhutaan. — Arvoisa puhemies! Tässä on
syy, miksi lähden niin kaukaa. — 1991—1994
oli hallitus, jonka pääministerinä oli
Esko Aho. Suomi romahti niin, että oli pahimmillaan suuremmat
työttömyysluvut kuin Itä-Saksassa.
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Edelleenkään emme ole kuntataloudessa. Pyydän
palaamaan aiheeseen.
Se johti taloudellisiin vaikeuksiin, maassa firmoja kaatui ja
kunnille tuli suuria taloudellisia vaikeuksia. Ne luotiin 1991—1994. Kun
jouduttiin sitten rautaisella kädellä pääministeri
Lipposen hallituksen toimesta panemaan taloutta kuntoon, jouduttiin
kiristämään sellaisia sektoreita, sellaisia
kokonaisuuksia, jotka kiristivät kuntien taloutta ja jotka
johtivat sitten siihen tilanteeseen, missä viime vaalikauden
loppupuolella oltiin. Kuitenkin saatiin aikaan 300 000
uutta työpaikkaa ja esimerkiksi Jyväskylän
olosuhteissa työttömyys tipahti 14 prosenttiin.
Nyt tällaisessa tilanteessa, kun oli lähtökohta viime
vaalikauden lopulla ja käytiin vaaleja, te muistatte hyvin,
kokoomuksen linja oli, kerrottiin, että me toivomme, että eduskunta,
hallitus alentaa veroja, me saamme sitä kautta maahan työllisyyttä,
uusia työpaikkoja. Nyt on sellainen tilanne, niin kuin
tänä päivänä on monella
suulla todettu, me kiitämme hallitusta niistä toimenpiteistä,
mitä on verotuksen osalta tehty, mutta ne eivät
ole riittävät. Kun nyt käsitellään
kuntien leikkauslakia sellaisessa tilanteessa, jossa tuo työttömyyden
lasku on pysähtynyt, se on aivan väärä toimenpide,
kun pitäisi tehdä sellaisia korjausliikkeitä,
jotka saavat tähän yhteiskuntaan vauhtia, joilla
tulee hallituksen lupaamat 100 000 uutta työpaikkaa,
jolloin me saamme kunnissa verotuloja enemmän, jolloin
me voimme kunnissa pienentää sosiaalimenoja ja
saamme pyörän pyörimään
toisin päin. Tämä on se kohtalonkysymys
kuntien osalta, ed. Oinonen. Meidän pitäisi yksinkertaisesti,
kertaan vielä, saada hallitus ymmärtämään
se, että kuntia kiristämällä tilanne
ei parannu, päinvastoin se huononee.
Meidän pitää myöskin tiedostaa
se, että vaikka meitä on yli 140 valtuutettua
tästä salista ensi vuoden alussa, suomalainen
järjestelmä toimii niin, että on valtiovalta,
hallitus, eduskunta ja on kunnallispolitiikka. Tässä salissa
me emme voi toimia sillä lailla, että me jakaannumme
kuntapuolueisiin ja valtiopuolueisiin, sehän on ihan päivänselvä asia,
mutta meidän pitää saada hallitus, kertaan
vielä, tiedostamaan se, että tämä maa nousee
työtä tekemällä, tämä maa
nousee sillä tavalla, että pannaan pyörät
pyörimään oikein päin, verotulot
kasvamaan ja sosiaalimenot pienemmäksi.
Anteeksi, herra puhemies, että lähdin hiukan kaukaa,
mutta kaikki oli tätä asiaa.
Aulis Ranta-Muotio /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä kun on
kuunnellut, niin opposition taholta on esitetty, että kuntatalouden
vaikeudet johtuvat nyt tästä nykyisestä hallituksesta.
Täytyy muistuttaa — olen kahdeksan vuotta ollut hallintovaliokunnassa
viime vaalikausilla ja seurannut kuntataloutta — että indeksitarkistukset tehtiin
kolmena vuotena vain 50-prosenttisesti. Tämä hallitus
toteutti heti 75-prosenttisen korotuksen. Ansiotulovähennyksiä ei
korvattu kunnille. Nyt ne on kumpanakin vuotena korvattu valtionosuuksiin.
Tästä ansiotulovähennyksestähän
on seurannut se, että kun veroprosentti esimerkiksi omassa
kunnassani on 19,25, niin se todellisuudessa on 13,50, koska ansiotulovähennys
on toki ollut aika edullinen kuntalaisille verotuksen kannalta, mutta
kunnat ovat siitä joutuneet tähän tiukkaan tilanteeseen.
Nyt on valtionosuuksia päätetty vielä 50
miljoonaa euroa lisätä, eli noin 290 miljoonaa
euroa on kuitenkin ensi vuodelle enemmän kuin tälle
vuodelle. Sille ei tietysti mitään voi, että kustannustaso
esimerkiksi tupon seurauksena pyrkii nousemaan paljon nopeammin.
Kuntapäättäjille jää paljon
tehtävää. Uskon, että me emme
sitä kustannusten nousua pysty täältä kokonaan
korvaamaan, vaan ne ratkaisut täytyy siellä kunnissa
tehdä.
Joka tapauksessa, tämän hallituksen aikana
on päästy parempaan suuntaan, on laadittu peruspalveluohjelma,
tehdään peruspalvelubudjetit. Ymmärtääkseni
Kuntaliittokin on varsin tyytyväinen tähän
vakautettuun valtio—kunta-suhteeseen, mutta sielläkin
myönnetään, että tämä vuosi
on vaikea ja vielä ensi vuosi ja, mikäli ei näitä kustannuksia
pystytä hallitsemaan, tulevatkin vuodet.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tiedä oikein, mitä ja
ketä tässä asiassa uskoo, kun 17 vuotta
täällä on ollut mukana säätämässä lakeja
ja jonkin aikaa myös kuntapolitiikassa ollut mukana. Yksi
asia on kuitenkin tosiasia, ja se on se, että täällä talossa
on säädetty sellaisia lakeja, joissa on määritelty
lisätehtäviä kunnille, ja niitä tehtäviä ei
ole kompensoitu. Se on yksinkertainen asia minun mielestäni
ainakin. Siinä ei ole katsottu sitä, mistä puolueesta
pääministeri on ollut ja mitkä ovat olleet
voimasuhteet. Tämä on ollut se perustavaa laatua
oleva linja minun mielestäni, mitä tässä talossa
on harjoitettu pidemmälläkin aikavälillä.
Arvoisa puhemies! Ed. Tölli puhui hyvin rimaa hipoen,
niin kuin hän sanoi, meni ehkä lähelle
populismiakin jo. Mutta eräs asia siihen olisi voitu liittää.
Eli minun mielestäni ainakin tuolla maakunnissa ja maaseudulla
yksi perustavaa laatua oleva seikka tähän on ollut,
joka vaikuttaa, myöskin EU:n tuomat uudet ongelmat ja se, millä tavoin
EU on vaikuttanut.
Herra puhemies! Se, että 40 prosenttia siirtyy seuraavalle
hallitukselle, on minun mielestäni yksi seuraus siitä,
että noudatetaan liian tiukkaa raamibudjettia. Niin kuin
valtiovarainministeri on sanonut, tehkää raamien
sisällä mitä haluatte, mutta yhtään
ette ylitä. Tämä on minun mielestäni
suuri ongelma tässä näin tiukassa raamibudjetissa,
mitä nykyinen hallitus tekee.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Olen oppinut tuntemaan ed. Töllin
viisaana ja rehellisenä miehenä. Ymmärrän
kyllä hänen tuskansa tällä hetkellä hallituspuolueen
kansanedustajana. Itselläni todennäköisesti
sellaisena olisi ihan yhtä vaikeata.
Ed. Ranta-Muotio totesi, että emme me täällä voi
paljoakaan tehdä kuntien menojen hillitsemiseksi. Kuten
ed. Vistbacka totesi, itse asiassa viimeisen viiden viikon aikana
muistini mukaan olemme sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöjen
pohjalta säätäneet ainakin neljä sellaista
lakia, joista jokainen lisää kuntien kustannuksia ensi
vuonna muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla ilman
kompensaatiota. Sille me ehkä olisimme voineet tehdä jotakin.
Lopuksi, kun ed. Oinonen ja osittain ed. Ranta-Muotiokin totesivat,
että valoisampi kuntatalous hallituksen toimien seurauksena
häämöttää jo horisontissa,
totean, että horisontti on viiva kaukaisuudessa, joka etääntyy
sitä mukaan, kun sitä lähestymme.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Vielma löysi aivan oikein sieltä 80—90-luvun
taitteesta sen kuplan, joka johti valtion velkaantumiseen tulevina
vuosina ja sitten edelleen siihen ongelmaan, joka pakotti valtiota
vähentämään rajusti kuntien
valtionosuuksia. Tausta löytyy kyllä juuri noista
vuosista. Ei valtiotakaan voida syyttää, vaan
oli se onneton vaihe talouspolitiikassa, jonka seurauksia kannamme
nyt vielä viisitoista vuotta jäljestäpäin.
(Ed. Valpas: Sehän on historiaa!) — Se on valitettavasti
konkreettista historiaa, koska siellä on tapahtunut velkaantuminen
valtionkin osalta ja velan realiteetti on se, että siitä ei
pääse irti muuta kuin maksamalla. — Mutta
minä toivon, että tässä nähdään yhteisvastuu,
aivan niin kuin nyt hallituksen toimesta on haluttu nähdä,
kunnan ja valtion kesken. Minä toivon, että tämä konkretisoituu
hyvin pian, sillä kuntapäättäjät
ovat todella ahtaalla.
Klaus Pentti /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
monessa puheenvuorossa todettu, että kuntatalous on kireällä,
ja näinhän kunnat tosiasiassa ovatkin. Taustalla
on monta syytä, niin kuin tässä on aiemminkin
jo todettu. Siihen on vaikuttanut tietysti edellistenkin hallitusten
politiikka, ja niin kuin ed. Tölli totesi, niin tämän
hallituksen aikana kuitenkin kuntien osuuksia ollaan kasvattamassa
ja käänne parempaan on tapahtunut. Täytyy
nyt kuitenkin todeta, että efektiivinen kunnallisverotus
on joka tapauksessa keventynyt ja yhä useampi kuntalainen ei
tänä päivänä maksa
kunnallisveroa ollenkaan, niin että sikäli tilanne
on korjaantunut. Ainoa ongelma tällä kohtaa on
se, että eläkeläiset eivät tästä kehityksestä ole
päässeet nauttimaan, ja sillä kohtaa
on kyllä parantamisen varaa.
Mitä tulee tähän kuntien ja valtion
välisen kustannustenjaon tarkistukseen, niin tokihan kunnille
olisi helpotus, jos näitä voidaan aikaistaa nyt
tähän tehtyyn hallituksen esitykseen nähden,
ja toivon, että näin voitaisiin edelleen toimia
ja vielä nopeammassa tempossa maksaa näitä,
koska vaikeita vuosia on edessä.
Ed. Oinonen toi esiin niitä ongelmia, jotka aiheutuvat
muun muassa säästötoimenpiteistä ja nuorten
psykiatrisen hoidon tilanteesta. Tämä on yksi
sellainen asia, mitä kunnissa pitää tässä tilanteessa
varoa, että nimenomaan huolehditaan nuorten oppimishäiriöistä ja
autetaan nuoret oikealle uralle ja pääsemään
työelämään ja estetään
syrjäytymistä. Tästä kohtaa
ei pidä säästää.
Tehtävää riittää,
mutta yksi keskeinen tekijä kunnilla on, että pakkohan
tässä on yhteistoimintaa lisätä,
ja hallitusohjelmassa tähän on lääkkeet
ja kannustusta kuntien välistä yhteistyötä lisätä muullakin
kuin kuntaliitoksilla. Tällä tiellähän
meidän on pakko edetä, kustannussäästöjä pakko
aikaansaada.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Töllin puheenvuoro sai minutkin
pyytämään tässä puheenvuoroni,
koska minusta hän esitti aivan kohtuutonta arvostelua edellistä hallitusta kohtaan
ja edellisiä hallituksia kohtaan. Jos minä olen
oikein ymmärtänyt, niin täällä on
aika monelta taholta tullut selväksi, että kyllähän
edellisen hallituksen aikana kuntien taloustilanne parani. Sehän
on täysin kiistaton tosiasia. Mutta tämä hallitus
sen sijaan: Ainakin kaksi esimerkkiä on sellaista, mitkä heikentävät
ensi vuonna kuntataloutta. Tämä pakkolaina-asia
on yksi. Sitä ei olisi ollut pakko tehdä eikä olisi
pitänyt tehdä. Toinen on tietenkin tämä,
että vähennetään kuntien harkinnanvaraisia
avustuksia tilanteessa, jossa kuntatalous on todella ahdingossa.
Minusta ed. Tölli viittaa aivan oikein budjettiraameihin
ja kysyy, mistä rahat. Vasemmistoliiton varjobudjetissa
on siihen näkemys, eli vasemmistoliitto on sitä mieltä,
että suurituloisille ei olisi pitänyt antaa suuria
veronkevennyksiä. Jos niistä edes osa olisi suunnattu
kunnille, niin ei oltaisi tässä tilanteessa.
Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, en oikein ymmärrä kyllä nyt,
mitä keskusta tässä oikein puhuu ja ajaa
takaa, sillä keskusta on vallassa monissa niissä kunnissa,
joissa on juuri suuria talousvaikeuksia. Meilläkin Pohjois-Suomessa
ja Oulun vaalipiirissä on lukuisia kuntia, joissa keskustalla
on yksinvalta ja joissa on suuri talousahdinko. Nykyisessä hallituksessa
keskustalla on pääministeri ja kuntaministeri.
On minusta tällaisessa tilanteessa nyt kohtuutonta syyttää kuntien heikosta
tilanteesta edellisiä hallituksia, kun keskustalla on nyt
kaikki mahdollisuudet ryhtyä parantamaan kuntien tilannetta
eikä vain syyttää edellisiä hallituksia.
Minusta tämä ei ole reilua tällainen
menettely.
Arvoisa puhemies, ihan lopuksi vielä: Maaseudun autioitumisesta
on paljon puhuttu. Olen samaa mieltä kuin ed. Vistbacka,
että meidän liian nöyrä EU-politiikkamme
Brysselissä on yksi syy tähän. Tästäkin
asiasta, arvoisa puhemies, vastaa keskustalainen ministeri Korkeaoja.
Tapani Tölli /kesk:
Arvoisa puhemies! Totean lyhyesti vielä tästä kuntien
tilanteesta, että kun tehdään päätöksiä,
monesti, ja voi sanoa, että pääsääntöisesti,
päätöksen vaikutukset tulevat viiveellä.
Näin on kysymyksessä kuntatalouden osaltakin.
Me elämme nyt monien niiden päätösten
vaikutuspiirissä ja vaikutuksessa, jotka on tehty menneinä vuosina.
Kysymyksessä ei ole sen kummempi syyllistäminen.
On vain todettava, mistä asiat johtuvat. Haluan todeta
vielä sen, mikä tässä on tullut
esille, että tämä hallitus on lisännyt
kuntien resursseja, mutta se lisääminen ei ole
ollut riittävää tasapainon aikaansaamiseksi. Siitähän
on kysymys.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Se on juuri niin, ed. Tölli, kuten
sanoitte: kysymys on juuri siitä, mitä nyt tapahtuu.
Päätökset, jotka on tehty, on tehty.
Niihin ei voi enää vaikuttaa. Me voimme vaikuttaa
tähän hetkeen, ja jos kuntien resursseja on lisätty,
mutta resursseja vaativat tehtävät ovat lisääntyneet
vielä enemmän, silloin on tietenkin mietittävä,
voidaanko niitä resursseja nyt kuitenkin lisätä vielä vähän
enemmän, että ei ajauduta tilanteeseen, jossa
kuntien selkäranka katkeaa. Te sanoitte edellisessä puheenvuorossanne,
että kuntien talous on suurissa vaikeuksissa ja meidän
on nyt toimittava niin, että mahdollisuudet parantaa sitä tilannetta
tulevaisuudessa säilyvät. Näin juuri
meidän on tehtävä, ja se edellyttää niitä päätöksiä nyt.
Se ei edellytä syytöksiä menneisyydestä,
vaan se edellyttää päätöksiä juuri
nyt.
Klaus Pentti /kesk:
Arvoisa herra puhemies! En malta olla käyttämättä puheenvuoroa, kun
tässä syytettiin näitä keskustajohtoisia
kuntia. Kyllä kai meidän kaikkien pitää nähdä,
että tässä on taustalla erittäin
kova rakennemuutos maaseudulla. Nämä on nimenomaan
niitä maaseutukuntia, jotka ovat kovan rakennemuutoksen
kourissa olleet, mutta onhan siellä toki entisiä kovia
teollisuuskuntia. Kyllä omassa kunnassanikin jouduttiin
vaikeuksiin 80-luvun lopulla, kun metsäteollisuus saneerasi
väkeä rankasti ulos, ja sen jälkeen meillä ainakin
Hämeenkyrössä vedettiin suitset tiukalle
ja muutamassa vuodessa maksettiin kunnan velat pois ja sen jälkeen ei
ole velkoja otettu. Näen myös niin, että kyllä kunnissa
on mahdollisuuksia hoitaa asioita monella tavalla. Meillä lähdettiin
sille tielle, että kun kunnallisveroa on käytettävissä,
meillä ei velkaa tehdä ja halutaan sitä kautta
pitää asiat kunnossa. Kyllähän
me joudumme kunnissa nyt joka tapauksessa tämän
rakennemuutoksen edessä muuttamaan toimintatapoja ja hakemaan
taloudellisempia tapoja toimia. Eikä tässä pelkkä syyttely auta,
vaan kyllä meidän täytyy katsoa eteenpäin ja
toimia tulevaisuudessa ajan haasteitten mukaan.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Ed. Pentin esimerkki kertoo,
että on siis sellainen paikkakunta olemassa, missä Suomen
keskusta on pystynyt syntyneen ongelman ratkaisemaan, mutta ed.
Töllin puheenvuorot ovat osoittaneet, että on
olemassa tapauksia, missä ei pysty millään
ratkaisemaan, ja hallitus kokonaisuutena kuuluu tähän
ryhmään.
Keskustelu päättyy.