Arvoisa herra puhemies! Kysymykseni liittyy valtion alushankintoihin. Silloin kun tämä eduskunta kokoontui, alettiin puhua monitoimijäänmurtajasta, ja nyt se on sitten kuopattu monen työryhmän jälkeen.

Toinen kysymykseni: Merivoimat on aikeissa hankkia kolme uutta miinantorjunta-alusta. Siinä hankintakilpailun ensimmäisessä osassa tyrmättiin suomalaiset telakat. Niitä ei kelpuutettu jatkoon vaan sinne valittiin espanjalainen, italialainen ja ruotsalainen telakka. Mikä muu EU-maa tekisi näin? Tämä päätös on pöyristyttävä ja varsin epäisänmaallinen. Kysynkin: Onko tämä lopullinen ja viimeinen päätös, vai onko mahdollista vielä yrittää saada näitä aluksia edes tarjouskilpailuun mukaan? Minä en ymmärrä, että tämä voi olla hallituksen politiikan mukaista, että näin tyrmätään mahdollisesti tuhat työpaikkaa.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli asiaa ja päätti siinä, että tätä aiottua polkua ei jatketa, koska kustannusarvio sekä uuden monitoimialuksen rakentamiseksi että myöskin Fennican konvertoimiseksi tulisi suunniteltua huomattavasti kalliimmaksi. Tästä syystä selvitetään nyt nopeasti kaksi vaihtoehtoa. Toinen liittyy Merivoimien uushankintaan, jossa öljyntorjunta-alus Hylje korvattaisiin uudella monitoimialuksella. Toinen vaihtoehto on yksityisen yhtiön hankkiman rannikkotankkerin varustaminen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan soveltuvaksi. Elikkä tästä varsinaisesta öljyntorjunta-asiasta ei ole luovuttu, mutta sen sijaan on tullut uusia vaihtoehtoja.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Herra puhemies! Mitä tulee miinantorjuntalaivueen kolmen aluksen hankkimiseen, jonka tilausvaltuudet sisältyvät ensi vuoden budjettiin, totean vain sen, että Merivoimien esikunta virkavastuulla on tehnyt esityksen lyhytlistauksesta, siis niistä tarjouksen tekijöistä, jotka ovat sitten jatkoneuvottelujen kohteena. Siinä kolmen listauksessa ei ole suomalaista telakkaa suoraan vaan kolme ulkomaista telakkaa, kuitenkin niin, että siinä alihankintatoiminta suurelta osalta perustuu suomalaiseen teollisuuteen, moneen kymmeneen suomalaiseen yritykseen. Tämä kolmen valinta on tapahtunut hintaperusteella ja sitten myös sen kyvyn perusteella, mikä telakalla on toimittaa tällaisia vaativia miinantorjunta-aluksia. Kotimaisuusaste tulee olemaan 30 ja 50 prosentin välillä joka tapauksessa, valittiin sitten aikanaan näitten kolmen joukosta mikä tahansa. (Puhemies koputtaa) Kansainvälinen tarjouskilpailu on läpinäkyvää. On selvää, että silloin seitsemännelle sijalle sijoittuva tarjous ei voi nousta poliittisen päätöksen perusteella kolmen joukkoon.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Ehkä vielä on syytä tarkentaa ja todeta vielä kertaalleen, että tätä hallitusohjelman kirjausta tästä monitoimimurtajasta ei ole siis minnekään haudattu vaan nyt jatketaan tätä selvittelyä. Mutta koska — kuten ministeri Enestam kuvasi — nämä tarjoukset tästä murtajasta olivat kalliimpia kuin sille varattu valtuus, niin tämä kilpailu on nyt keskeytetty ja nämä tarjoukset tulevat ensi viikolla siis raukeamaan. Mutta asiaa ei ole todellakaan haudattu vaan sitä selvittelyä jatketaan ja nimenomaan nyt niiltä pohjilta, mitä ympäristöministeriö on edellyttänyt, minkälaisia ominaisuuksia tällä monitoimimurtajalla olisi öljyntorjuntavalmiuksien suhteen oltava.

Arvoisa puhemies! Nämä vastaukset eivät kyllä tyydytä, sillä nyt olemme kolme vuotta keskustelleet. Minulle on luvattu useaan kertaan, että työryhmät istuvat ja muuta, ja olen todennut, että ratkaisut löytyvät valmiina. Mutta kun tehdään liian vaikeaksi, yhdistetään liian monta asiaa, niin tulee tällainen, englannin kielellä "multiuseless", jota ei voi käyttää. Suosittelenkin nyt, että keskitytään joko öljyn keräykseen tai jään murtamiseen.

Mitä tulee ministeri Kääriäisen vastaukseen, niin johdollani on rakennettu Suomen telakoilla kaikki Merivoimien tähänastiset hankinnat sotien jälkeen. Yksikään alus ei ole huono, ne ovat kilpailleet kansainvälisissä kilpailuissa. Kuinka tämä tilanne nyt on? Tiedän, että nämä ulkomaiset konsultit, jotka olivat siinä, eivät ajaneet meidän asiaamme vaan ihan muuta. Minä pidän tätä pöyristyttävänä, epäisänmaallisena.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Puhemies! Vastaan tähän kysymykseen miinantorjuntalaivueesta, kolmesta aluksesta. Totean, ed. Saarikangas, että Merivoimien esikunta on tehnyt esityksensä virkavastuulla ja se merkitsee jo jotakin, silloin kun tehdään näin suurista asioista päätöksiä. Totean myös sen, että mainitsemanne telakka on työllistetty erittäin merkittävällä tavalla tänäkin päivänä Merivoimien alushankinnoilla ja niin tulee olemaan jatkossakin. Tämä yksi ratkaisu tulee menemään tämän mainitun telakan ohitse ikään kuin päätoimittajan ominaisuudessa mutta ei muutoin, mikäli tämä telakka niin haluaa, niin kuin varmaan tulee myös haluamaan.

Totean, että joulukuun alussa Merivoimien esikunta kokosi nelisenkymmentä suomalaista metallialan yritystä tämän mainitun hankkeen tiimoilta, jotta ne sitten osallistuvat jatkossa alihankintatarjouskilpailuun. Olen varma siitä, että tämänkin hankkeen osalta (Puhemies koputtaa) kotimaisuusaste on 30 ja 50 prosentin välillä. Se on muuta kuin epäisänmaallista toimintaa, ed. Saarikangas.

Herra puhemies! Siitä huolimatta, että ministeri vastasi perin jämerästi, minusta ed. Saarikankaan kysymys yhä edelleenkin on aiheellinen. Silloin kun me teemme hankintoja, jotka koskevat sotaväkeä, ei niitä voi nyt pistää, aivan niin kuin ministeri Kääriäinen hyvin tietää, aivan samalla tavalla kilpailuriviin kuin joillain muilla elämänaloilla toimittaessa. Niinpä minä palaan tähän Puolustusvoimain alushankintaan.

Se on hyvä, että 30—50 prosenttia on kotimaista työtä, mutta se perustyö, se laivanrakennus, sen laivan rungon tekeminen, on sitä työtä, joka kuuluu Suomelle ihan perinteittemmekin mukaan. Sen takia esitän uudelleen tämän kysymyksen:

Miksi sitä laivan perustyötä ei voida tehdä Suomessa, kun kuitenkin suomalainen tietotaito sillä alalla on pisimmällä maailmassa?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kekkoselle totean sen, että silloin kun Merivoimien esikunta virkavastuulla tekee tämän asian tiimoilta pari kolme vuotta valmistavaa työtä asiantuntijoitten avulla, kun se päätyy tiettyyn tulokseen, niin ei sitä tulosta voida muuttaa aivan noin vain poliittisella päätöksellä, etenkin kun tämä tulos myös hinnan osalta selkeästi osoittaa, että tällä kertaa — huomatkaa: tällä kertaa — tämä vaihtoehto ei ole kolmen parhaimman vaihtoehdon joukossa. Totean sen, ed. Kekkonen, että olipa sitten ratkaisu ensi keväänä mikä tahansa, niin joka tapauksessa tämän miinantorjuntalaivueen ylläpito, sen elinkaaren huolto ja hoito, tulee perustumaan erittäin suurelta osalta suomalaiseen osaamiseen. Näin ollen kotimaisuusaste tulee olemaan 30 ja 50 prosentin välillä. Ei tällaisia päätöksiä tehdä huitaisten vaan erittäin perusteellisen valmistelun perusteella ja todellakin vielä virkavastuulla.

Arvoisa puhemies! Ministeri Huovinen totesi, että monitoimimurtajaa ei ole vielä haudattu. Tämä on saivartelua. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on haudannut monitoimimurtajahankkeen. Se on tietysti vastoin sitä, mitä eduskunta on toivonut täällä jo monen vuoden ajan, että toteutuisi hallitusohjelman linjaus monitoimimurtajan hankkimisesta, murtajan, joka palvelisi sekä jäänmurtajakykyä että öljyntorjuntakykyä. Nyt hallitus on talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa sen haudannut. Mutta mitä tulee tilalle? Toteutuuko Hylkeen korvaaminen uudella aluksella, vai toteutuuko tankkerin varustaminen siten, että se pystyy sekä keräämään öljyä että toimimaan jääolosuhteissa? Kysymys valtiovarainministeri Heinäluomalle:

Tärkeintähän on öljyntorjuntavalmiuden parantaminen ja suomalainen työllisyys tietysti telakoilla. Aikooko hallitus satsata sen saman rahan, jonka se on aikonut hallitusohjelmansa mukaisesti satsata monitoimimurtajan hankintaan, näihin vaihtoehtoihin, joko Hylkeen korvaamiseen uudella aluksella tai sitten tankkerikonstruktioon?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Todellakin kaikkein keskeisintähän tässä on se, että saamme lisää öljyntorjuntavoimaa Itämerelle ja Suomenlahdelle. Me kaikki tiedämme ne riskit, jotka ovat lisääntyvästä öljynkuljetuksesta syntyneet. Tämä erityinen tarve tietysti on liittynyt vielä talviolosuhteissa jääkaudella tehtävään öljyntorjuntaan, jossa meidän torjuntakykymme tällä hetkellä ei ole riittävä. Asian hoitaminen niin, että meillä on lisääntyvä öljyntorjuntavalmius, on se kaikkein tärkein asia, ja ne rahat, jotka tähän aikaisemmin on suunnattu, ovat tietenkin käytettävissä tähän uuteen hankintaan. Jos sitten osoittautuu, että voidaan päästä halvemmalla, niin en usko, että kellään on mitään sitä vastaan, että päästään halvemmalla ja näin ollen jää rahaa käytettäväksi vielä johonkin muuhunkin hyvään ympäristöministeriön toimialalla.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Mielestäni tätä hallitusohjelman kirjausta ei ole haudattu, siitä kyllä haluan pitää kiinni. Siis tämä on se tavoite, jonka ministeri Heinäluomakin totesi, että täytyy saada sitä öljyntorjuntavalmiutta lisää. Tämän hallitusohjelman kirjauksen jälkeen käsittääkseni — ministeri Enestam on tässä parempi asiantuntija — on tämä valmius jo itse asiassa kasvanutkin Itämeren alueella. Mutta nämä vaihtoehdot on pitänyt myös selvittää tarkasti. Ei voida lähteä siitä, että syöksytään ratkaisuihin, jotka eivät sitten käytännössä toimi. Kyllä minusta tämä puoltaa sitä perusteellista valmistelua, jota tässä on tehty yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön, Merenkulkulaitoksen ja ympäristöministeriön kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kääriäisen vastaus tuntui vakuuttavalta. Hän on saanut ne vastaukset ja argumentit varmasti virkamiehiltä. Mutta kyllä me kansanedustajat olemme myöskin yrittäneet paneutua tähän asiaan. Olemme olleet yhteydessä Aker Finnyardsiin ja saaneet kuulla heidän argumenttinsa. Ja minä esitän nyt, mitä he ovat ilmoittaneet. He ovat todenneet, että alus on kilpailukykyinen hinnaltaan, mutta he antavat ymmärtää, että tällä laivanrakentajayhtiöllä ei ole riittävästi taitoa valmistaa tällaista alusta sen takia, että se ei ole aikaisemmin sitä tehnyt. Aker Finnyards ei päässyt kirikierrokselle, ei päässyt esittämään sitä taitoa, kun ei päässyt kolmen joukkoon. Heidän harras toiveensa oli, että he olisivat päässeet näiden kolmen joukkoon, jotta he olisivat voineet osoittaa, että heillä on kykyä tähän. Oliko tämä, ministeri Kääriäinen, uutta teille vai tiesittekö te tämän?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Puhemies! Ei tietenkään ollut mitään uutta, vaan hyvin tuttu asian kuvaus yhdestä näkökulmasta katsottuna. Ed. Kalliksen kertomuksessa ei ole mitään moitittavaa. Minä kerroin äsken tämän asian monipuolisesti huomioon ottaen kaikki näkökohdat, jotka vaikuttivat tähän ratkaisuun, siis siihen, jonka Merivoimien esikunta esitti Pääesikunnan kautta edelleen puolustusministerille. Toistan vain sen, että silloin kun näitä ratkaisuja tehdään, pitää ottaa huomioon hinta, se raha, mikä puolustusministeriöllä on käytettävissä, joka ei kovin kehuttavan suuri ole näissäkään asioissa. Pitää ottaa huomioon sitten myös se taito tuottaa nimenomaan tällainen laivue kaikkine kykyineen. Kun nämä on pantu yhteen, niin virkavastuulla toimiva valmistelija päätyi tällaiseen tulokseen parin kolmen vuoden työn jälkeen. Silloin on selvä asia, että vaikka politiikalla voi tehdä aika paljon hyviäkin päätöksiä, voi muuttaa valmistelun tuloksia, niin ei voi tehdä kuitenkaan aivan mahdottomia päätöksiä, niin kuin tässä ei tehty. Ette siis kertonut mitään uutta. Se oli oikea tilanteen kuvaus, mutta (Puhemies koputtaa) kuten sanoin, tällä kertaa on tähän päädytty ja mainittu telakka kyllä on saanut ja saa Merivoimilta koko ajan uusia tilauksia.

Arvoisa herra puhemies! Minusta hallituksen ei kannata nyt ujostella lainkaan ja olla sanomatta sitä, että monitoimimurtajahanke on nyt kuollut ja kuopattu, sitä talouspoliittisen ministeriövaliokunnan kanta tarkoittaa. Ja päinvastoin kuin ed. Uotila olen sitä mieltä, että se oli erittäin järkevä ja viisas päätös, vaikka hallitusohjelmassa näin lukee. Asiantuntija- ja käyttäjäpiireissä on tiedetty jo kauan aikaa, että se on hanke, jota ei kannata tehdä. Ei meillä ole Suomessa tarvetta uusiin jäänmurtajiin, me tarvitsemme öljyntorjuntakapasiteettia lisää. Tämä on nyt se pihvi tässä asiassa, ja nyt pitää keskittyä tähän. Ministeri Huovinen, teillä on tarpeeksi jäänmurtajia teidän hallinnonhaarallanne, ja kysynkin: Aiotteko te edelleen tavallaan pitää yllä tätä harhaa, että tämä monitoimimurtajahanke ikään kuin elää vielä?

Ja ministeri Enestam, rehellinen vastaus kysymykseen: Keskitytäänkö nyt valmistelemaan hanketta, joka tähtää siihen, että kasvavaan öljyliikenteeseen Itämerellä ja Suomenlahdella vastataan sillä tavalla, että meillä on öljyntorjuntakapasiteettia ja siihen soveltuvaa kalustoa, joka tehdään Suomessa?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Minä olen lukenut hallitusohjelmaa sillä tavalla, että siinä tähdätään murtajahankkeella öljyntorjuntavalmiuksien lisäämiseen Itämerellä. Ja siinä mielessä tarkoitan, että sitä tavoitetta emme varmaankaan ole haudanneet, viitaten ihan siihen öljykuljetusten lisääntyneeseen määrään. Mutta tämän mallin osalta, jota on etsitty nyt lukuisten kuukausien aikana, että nämä kaksi asiaa voitaisiin yhdistää, talouspoliittinen ministeriövaliokunta yksimielisesti päätyi siihen, että tämä tarjouskilpailu keskeytetään, ja suurelta osin siitä syystä, että ympäristöministeriö katsoo, että siinä mallissa ei ole riittäviä ominaisuuksia siihen keskeisimpään asiaan eli öljyntorjuntavalmiuksien vahvistamiseen. (Ed. Laukkanen: Ei siihen tarvita jäänmurtajaa!)

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Näiden molempien nyt selvityksen alla olevien vaihtoehtojen osalta öljyntorjuntakapasiteetti paranee verrattuna tähän monitoimimurtajavaihtoehtoon. Hankintakustannukset ovat huomattavasti pienemmät, ja mikä ehkä keskeisintä, käyttökustannukset ovat vielä huomattavasti pienemmät. (Ed. Saarikangas: Toimiiko jäissä?) Ja kuten ed. Saarikangas totesi, näiden kahden ominaisuuden yhdistäminen osoittautui öljyntorjuntakapasiteetin kannalta huonoksi ja sellaista ratkaisua ei kannata ajaa.

Arvoisa herra puhemies! Monitoimimurtajan tilausvaltuus oli 70 miljoonaa euroa, arvio aluksen rakentamisesta oli 65 miljoonaa euroa, ja öljyntorjuntakaluston hinta oli 5 miljoonaa euroa. Valtionyhtiöltä saatiin ainoastaan yksi tarjous, ja hinta aluksen rakentamisesta oli noussut 5 miljoonaa euroa eli 70 miljoonaan euroon. Mutta kysymys ministeri Enestamille:

Minkä takia 5 miljoonan euron öljyntorjuntakaluston hinta oli noussut 20 miljoonaan euroon, mikä aiheutti sen 20 miljoonan euron hinnankorotuksen? Mistä se johtuu, että arvio näin paljon pieleen menee öljyntorjuntakaluston hinnan arvioinnissa?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Tässä arvioinnissa on ilmeisesti kaikki asiat arvioitu pikkuisen väärin, koska kokonaiskustannukset sekä Fennican konvertoimisessa että tämän uuden aluksen rakentamisessa nousivat huomattavasti yli sen, mitä budjetissa oli varattu rahaa, ja siksi tätä ei pystytty jatkamaan.