Arvoisa puhemies! Kysymykseni oli tarkoitettu ministeri Karpelalle. Hänen piti olla ennakkotietojen mukaan paikalla. Mutta tämä on sen verran yleinen kysymys ja vähän kaikkiakin koskettava, että voisiko varapääministeri tai opetusministeri Kalliomäki vastata?

Hallitus tavoitteli opintotukiuudistuksella sitä, että opiskelijat kävisivät vähemmän töissä ja pyrkisivät valmistumaan nopeammin tullakseen työelämään. Tuoreet tiedot kertovat kuitenkin selvästi, että entistä harvempi opintotuen saaja hakee lainaa rahoittaakseen opintonsa. Näyttää siltä, että työssäkäynti opintojen ohessa pikemminkin yleistyy ja valmistuminen viivästyy. Määräajassa valmistumiseen kytketty veroetuus, jonka saa vuosien päästä, ei houkuttele keräämään velkataakkaa, jos valmistumista seuraa pätkätöiden todellisuus, niin kuin tänä päivänä on.

Eikö tämä anna aihetta suureen huoleen, ja eikö tämä ole ensimmäinen varoitussignaali siitä, että hallituksen opintotukiuudistus epäonnistui? Mitä hallitus aikoo nyt asialle tehdä?

Opetusministeri Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ei näitä signaaleja pätkittäin tule, kannattaa hakea kokemuksia vähän pidemmältä aikaväliltä. Kyllä se antaa aiheen huolestumiseen, se on ihan selvä. Ennakoltahan tiedettiin, että opiskelijat eivät ole erityisen innostuneita, toisin kuin joskus takavuosina, lainavetoiseen opiskeluun, varsinkaan silloin, kun työ on toinen vaihtoehto. Se on iso myös rakenteellinen ongelma meillä, että ollaan samaan aikaan työssä ja opiskellaan, koska opiskeluajat väistämättä pidentyvät. Mutta nyt kyllä kannattaa kuitenkin odottaa hiukan pidempään ja katsoa seuraava etappi. Ehkä vuoden kuluttua ollaan sitten, kun syksy taas koittaa, huomattavasti viisaampia ja palaute on luotettavammalla pohjalla.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki viittasi, että tätä asiaa vielä seurataan. Onko hallituksella aikomus sitten tällä vaalikaudella mahdollisesti siirtyä vanhaan järjestelmään, joka oli enemmän opintorahapainotteinen, ja sillä tavalla varmistaa se, että työ ei ole hidastamassa valmistumista. Onko mahdollista, että siirrytäänkin siihen järjestelmään, mikä oli aikaisemmin?

Opetusministeri Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ei nyt kannata todellakaan ottaa liian kovaa etunojaa tulevaisuuden osalta. Tähän tuoreeseen palautteeseen sisältyy myöskin se viesti, että ne, jotka ovat ottaneet opintolainaa, ovat sitten ottaneet huomattavasti reilummin kuin aikaisemmin, mikä kertoo kyllä siitä, että ne jotka tästä asiasta ovat nyt ehtineet kiinnostua, ovat myöskin aidosti pyrkimässä rahoitukseen, joka mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja sitä kautta opintoaikojen lyhentymisen, mikä oli tämän uudistuksen keskeisin tavoite.

Arvoisa puhemies! Työelämän tilanne ja luonne on täysin muuttunut 70—80-luvusta, koska nykyään niitä pysyviä työsuhteita ei ole edes akateemisesti koulutetuille nuorille enää tarjolla. Sen takia opiskelijat eivät halua ottaa lainaa tällä hetkellä. Juuri tulleen, Helsingin yliopiston opiskelijoista tehdyn tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä työskentelee koko opiskeluajan juuri siitä syystä, että opintotuki on niin pieni eikä haluta ottaa sitä lainaa, koska sitten kun valmistutaan, samaan aikaan on perheen perustamisen aika, asunnon hankkimisen aika, niin että on aivan katastrofaalista, jos pohjalla on isot opintolainat korkoineen.

Kuinka nopeasti hallitus on valmis muuttamaan tätä linjausta?

Opetusministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ei todellakaan nyt ole aika lähteä linjauksia muuttamaan. Se, että tieto tästä vähennysmahdollisuudesta ei ole ilmiselvästi riittävän laajalle levinnyt, on minusta huomioitava tässä asiassa. Tosiasia on, että ne, jotka käyttävät tätä vähennystä hyväkseen aikanaan, kun pääsevät työelämään, saavat todella edullisen lähdön. Tämä on sillä tavalla merkittävä uudistus, että kyllä se kannattaa huomioida. Varmaan hallituksen puolellakin sitten on lisää vauhtia pistettävä asian markkinoimiseen.

Arvoisa puhemies! Tietenkin opintolaina on ollut yksi osa myöskin tätä opintososiaalista etuutta, mutta kyllä tässä edelliset kysyjät ovat aivan oikeassa epävarmuuden suhteen, mikä syntyy nykyisen lainajärjestelmän mukana, mikä on täällä hyväksytty mutta missä me emme olleet kyllä mukana kokoomuksena.

Oletteko tietoinen, että opintorahaa yli kymmeneen vuoteen ei ole korotettu ja se on kuitenkin se, mikä juuri tämän hetken tilanteeseen olisi paras vaihtoehto, jotta opiskelijat selviytyisivät elinkustannuksista, mitkä ovat nousseet viime vuosien aikana, puhumattakaan siitä indeksikorotuksesta, joka olisi tarpeen? Oletteko valmis viemään edes tämmöisiä asioita eteenpäin?

Opetusministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Opintoraha on tietenkin osa opintotuen kokonaisuutta. Hallituksessa tämän uudistuksen keskeinen tavoite liittyi koko hallitusohjelman lähes tärkeimpään asiaan elikkä työurien pidentämiseen molemmista päistä. Siellä on eläkepuolella tehty jo viime hallituksen aikana isot uudistukset, vahvistettu tässä hallituksessa, ja tämä uudistus tarkoitti nimenomaan työuran alkupäässä aikaisempaa työelämään siirtymistä, sen mahdollistamista.

Silloin ei puhuttu siitä, että massiivisia lisärahoitusmahdollisuuksia olisi ollut, mutta erityyppisiä porkkanoita on asetettava — ei keppikään ole ihan poissuljettu näissä asioissa. Työelämän muutos, niin kuin täällä aiemmin tuli esille, on toki ollut merkittävä. Suhteessa 30—40 vuoden takaisiin aikoihin olemme erilaisessa tilanteessa, ja se on jatkossa kyllä huomioitava, kun mahdollisia uusia ratkaisuja pyritään tekemään.

Arvoisa puhemies! Muutkin ovat huolissaan koulutuksesta. Nokian johtaja Ollila itsenäisyyspäivähaastattelussaan oli huolissaan koulutuksen tilasta Suomessa ja kertoi, että hallitus on nukahtanut tässä suhteessa ja muut ajavat ohi. Hän vielä kertoi, että hallitus lepää vaan laakereillaan ja odottelee EU:sta tulevia tehtäviä ja on tyytyväinen. Onko tilanne näin, vai aikooko hallitus skarpata, että muut eivät aja ohitse meistä?

Opetusministeri Antti  Kalliomäki

Puhemies! Pari viikkoa sitten tavatessamme puhuin pidempäänkin pääjohtajan, hallituksen puheenjohtajan Ollilan kanssa koulutuksesta. Palaute ei ollut ihan tuollaista. Siinä oli osittain kritiikkiä, mutta peruslinjaus myöskin hänen palautteessaan ainakin minulle yksityisesti kerrottuna oli se, että me olemme oikealla tiellä. On tiettyjä alueita, ennen kaikkea korkeakoulutus, koko korkeakoulusektori, missä hänen mielestään niin kuin hallituksenkin mielestä meidän on kyettävä etenemään suhteellisen nopeasti, jotta kykenemme vastaamaan kansainväliseen kilpailuun ennen kaikkea tutkimuspuolen osalta.

Arvoisa puhemies! Hyvä opintotukijärjestelmä on tietysti merkittävä asia, kun mietitään opiskelijan mahdollisuuksia opiskella ja suorittaa opintonsa loppuun, mutta vähintään yhtä tärkeää, itse asiassa varmasti tärkeämpää, on se, millä tavalla korkeakoulumaailmassa pystytään antamaan opinto-ohjausta ja tukemaan opiskelijaa opintojen varrella ja tarjoamaan riittävästi mahdollisuuksia suorittaa tenttejä. Oulun yliopisto on oiva esimerkki siitä, miten tutoroinnilla on voitu jopa kaksi vuotta lyhentää keskimääräisiä opiskeluaikoja. Kysyisinkin ministeri Kalliomäeltä:

Milloin opetusministeriöstä annetaan riittävästi resursseja yliopistoille myös tähän puoleen? Tällä hetkellä yliopistojen perusrahoitus on aika tiukka ja siellä selvästi sitten joudutaan napsimaan juuri tästä tärkeästä asiasta, jolla tuettaisiin opiskelijoiden opintovaihetta.

Opetusministeri Antti  Kalliomäki

Puhemies! Olen melko varma, että ei koskaan riittävästi, kun kysytään asianosaisilta. Se on tietysti heidän rooliinsakin kuuluva asia.

Mitä yliopistoihin tulee ja koko korkeakoululaitokseen, niin näen aivan ratkaisevana asiana sen, että rakennetta kyetään vahvistamaan, voimia kokoamaan yhteen, sekä yliopistokentässä että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Meillä on erittäin paljon siinä tehtävää.

Opiskelijan näkökulmastahan tilanne näyttää siltä, että opiskelut sujuvat, tutkintoon tähtäävät opiskelut, aika hyvin pari kolme ensimmäistä vuotta yliopistoissa. Sen jälkeen tulee huomattavan suuria vaikeuksia. Se kyllä viittaa myöskin siihen, että opiskelijat eivät kohtaa riittävästi opettajiansa. Ryhmät saattavat olla suuria, ja ongelmat sitä kautta eivät anna mahdollisuutta riittävän nopeaan tutkinnon suorittamiseen maisteritasolle ja siitä eteenpäin. Tämä on tiedostettu, ja sen hyväksi tehdään kyllä työtä, että tilanne parantuisi.