Arvoisa puhemies! Hiljattain julkistettiin tutkimus ravintola-alalla rehottavasta pimeästä taloudesta. Tutkimuksen mukaan pimeä talous ilmenee etenkin kirjanpidon ohittavana ruokamyyntinä, pimeinä palkkoina ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönteinä. Lisäksi erityisen huolestuttavana pidettiin sitä, että niin sanottujen kertakäyttöyritysten kautta toimialalle on levittäytymässä myös rahanpesu ja järjestäytynyt rikollisuus. Pimeä talous heikentää työntekijöiden asemaa ja vaikeuttaa ammattitaitoisen työvoiman saantia. Lisäksi pimeä talous vääristää pahasti kilpailua ja tekee rehellisen yrittäjän toiminnan mahdottomaksi. Pimeät yritykset käyttävät pimeää työvoimaa eivätkä noudata työehtosopimuksia. Menetysten veroissa ja työnantajamaksuissa on laskettu nousevan 150—170 miljoonaan euroon.

Kyseisten yritysten työntekijöiden asema on täysin turvaton. Kysyn asianomaiselta ministeriltä:

Mihin toimiin hallitus aikoo asian korjaamiseksi ryhtyä?

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Arvoisa puhemies! Hallitus on vakinaistanut Tuotevalvontakeskuksessa harmaan talouden yksikön virat, joka yksikkö siis suorittaa valvontaa. Mutta nyt käytäntö on osoittanut, että tämäkään resurssi ei riitä. Eräs ongelma on se, että vaikka harmaan talouden yrittäjiä on aika helppo löytää, koska hehän mainostavat itse halpoja hintojaan, että sen suorastaan näkee, missä tätä tapahtuu, asian oikeuskäsittely sitoo tutkijavoimaa tavattoman kauan. Ilmiön paljastamiseen ei mene kauan aikaa, mutta sen oikeuskäsittelyyn menee hyvin paljon aikaa.

STM pyrkii lisäämään resursseja niitten varojen puitteissa, mitä käytettävissä on. Todettakoon, että valtiontalouden kannalta tarkastajat ovat kovin hyvä investointi, koska he tuovat kymmenkertaisesti takaisin sen rahan, mitä heihin on uhrattu. Siinä mielessä en usko, että tämä nyt mihinkään säästötoimenpiteisiin juuttuu.

Ministeri  Suvi-Anne Siimes

Arvoisa puhemies! Lyhyesti täydennän sitä, mitä ministeri Soininvaara sanoi. Ylipäätään harmaan talouden torjuntaprojektillehan on koko tämän hallituksen loppukaudeksi ja osaksi seuraavaakin vaalikautta varattu sekä rahoitus- että toimintamahdollisuudet. Verotietojen osalta tietysti Verohallitus omalla toimialallaan pyrkii ehkäisemään harmaata taloutta ja saamaan maksamatta jääneitä verotuloja takaisin. Lisäksi viranomaisten yhteistyöhankkeessa, joka on sateenvarjojuttu harmaan talouden torjunnassa, on kehitetty yhteistyössä poliisin kanssa menetelmiä juuri siihen, että voitaisiin jo ennakolta tunnistaa nopeasti pöytälaatikosta otettavia yrityksiä ja niiden takana olevia henkilöitä tarkoituksena juuri se, että päästään nopeasti käsiksi niihin tilanteisiin, missä harmaata taloutta oletettavasti esiintyy.

Arvoisa puhemies! Eikö nimitys harmaa talous ole harhaanjohtava ja väärä? Sehän antaa kuvan, että kysymys olisi jollain tavalla laillisesta toiminnasta. Eikö pitäisi kerta kaikkiaan nimittää sitä pimeäksi taloudeksi ja laittomaksi taloudeksi?

Toiseksi, kun tiedetään, että ongelma on koko ajan pahentunut, miksi hallitus ei ole ryhtynyt tehostamaan toimenpiteitä? Ilmiöhän ei ole uusi.

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Arvoisa puhemies! Olen kysyjän kanssa terminologiasta aivan samaa mieltä, mutta kun hän itse otti tämän harmaan talouden terminologian esille, vastasin samaa terminologiaa käyttäen. Minusta siinä on kysymys selvästi rikollisesta toiminnasta. Siinä on monen kaltaista rikollista toimintaa.

Oma tarkoitukseni on, että tähän asiaan lisäresursseja tavalla tai toisella ohjataan. Kysymyshän on myös valtiontaloudellisesti merkittävistä seikoista, koska on kysymys ilmeisesti noin 100 miljoonan euron veronmenetyksistä samanaikaisesti, kun valtiovallan velvollisuutena on tietysti ylläpitää reiluja pelisääntöjä, ja ymmärrän erittäin hyvin niitä rehellisiä yrittäjiä, jotka kiroavat tilannetta, jossa epärehellisin keinoin kilpaillaan ja tavallaan syödään rehellisten yrittäjien leipää.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Tuskin rahojen takaisin saaminen on edes keskeisin motiivi, koska yleensä pimeään talouteen liittyvät myöskin pimeät taseet elikkä rahat katoavat sitä myöten eli niitten jälkikäteinen takaisin saaminen on vaikeaa. Mutta tärkeintä olisikin juuri tietysti suojata rehellistä sektoria. Asiaan liittyy tietenkin myös ongelmia, missä vaiheessa syntyy se päätös, että juuri tämä yritys on pimeä yritys — siinäkö vaiheessa, kun jää ensimmäisen kerran työntekijöiltä pidätetty ennakonpidätys tilittämättä, vai? Valitettavasti hyvin vakavasti otettaville rehellisillekin yrittäjille saattaa näin käydä. Sitten on tietysti toinen asia, jos saadaan kiinni siitä, että ei ole kirjoissa eikä kansissa työntekijöitä tai koko yritystäkään.

Ministeri  Suvi-Anne Siimes

Arvoisa puhemies! Lopuksi voin vaan todeta, että tällä hallituskaudellahan nimenomaan on tehty lisääntyvässä määrin viranomaisten välistä yhteistyötä. Tässähän tarvitaan sekä verottajan, poliisin, Tuotevalvontakeskuksen että monissa tapauksissa myöskin ammattiyhdistystoiminnan yhteistyötä, kun on esimerkiksi rakennusalalta pyritty systemaattisesti pimeää toimintaa ajamaan alas. Varmasti ravintolatoiminta on se, mihin viranomaisyhteistyönkin huomio tällä hetkellä kohdistuu. Totean, että tällä hallituskaudella asiaan on erityisesti hallituksen toimesta paneuduttu.

Rouva puhemies! Varsin usein myös henkilöt, jotka ovat saaneet työluvan, ajautuvat harmaan talouden piiriin. Siitä on viimeisen puolen vuoden ajalta useitakin esimerkkejä. Voisi oikeastaan yhden esimerkin sanoakin: Kotkan asuntomessualueella kahta omakotitaloa rakentaa työluvan perusteella 50 työluvan saanutta.

Aikooko työministeriö ohjeistaa työvoimatoimistoja työlupien myöntämisedellytyksistä?

Työministeri  Tarja  Filatov

Arvoisa puhemies! Työlupien myöntämisedellytyksiin on tehty tiettyjä korjauksia, jotta järjestelmä toimisi joustavammin ja järkevämmin, mutta ydinongelma syntyy siitä, että sen jälkeen, jos lupaa käytetään väärin, meillä on hyvin vähän välineitä, joilla puututaan näihin tilanteisiin. Usein ne maahanmuuttajat, jotka ovat väärinkäytösten kohteina, eivät itse halua kyseisiä asioita viedä prosessiin, koska he kuitenkin joutuisivat prosessin jälkeen vielä huonompiin olosuhteisiin. Tämä on ydinongelma, joka tulee valvonnan puolelta. EU:n itälaajentumisen yhteydessä on sovittu laajemmasta työryhmätyöskentelystä, joka pohtii lainsäädännöllisiä tarpeita, mutta myös sitä, miten syyttämisprosessia saataisiin kollektiivisempiin käsiin, jotta se ei olisi ikään kuin uhrin yksin päätettävissä, koska näen, että tämä on ydinkysymys. Työnantajilta vaaditaan aina velvoite että he noudattavat työehtoja ja heillä on myös tarve siihen työvoimaan, joille he lupaa hakevat.

Arvoisa rouva puhemies! Nelisen kuukautta sitten keskusteltiin tästä asiasta liittyen Verohallituksen erään virkamiehen muistioon, jossa osoitettiin ymmärtämystä tietyllä tavalla harmaata taloutta kohtaan. Silloin todettiin ongelmaksi se, että verohallinnon johto ei ole siihen reagoinut. Silloin valtiovarainministeri Niinistö totesi eduskunnassa: "Väitän kyllä eduskunnan kyselytunnin utelut verohallinnon tietoon ja uskoisin, että se johtaa toivomaanne tulokseen."

Oletteko, ministeri Niinistö, hoitanut homman?

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Kyllä vain, ja ministeri Siimes voi kertoa, miten tieto on edennyt. Mutta sen verran muutakin tietoa minulle toimitettiin, että verohallinnon kirjeessä on ilmeisesti pikemminkin tyydytty siteeraamaan erästä tutkijaa, jolla on suhteellisen positiivinen näkemys harmaasta taloudesta. Kysymys kuuluu, mitä se tarkoittaa, että verohallinto siteeraa tällaista tutkimusta. Korjaan vähän meidän edellisen keskustelumme lähtökohtiakin, jossa ei tämä seikka tullut esille.

Ministeri Suvi-Anne Siimes

Arvoisa puhemies! Kollega on terveisiä välittänyt, ja asiasta on myös verohallinnon kanssa kirjeenvaihtoa käyty ja muun muassa vastattu asiasta aikanaan tehtyyn kirjalliseen kysymykseenkin. Siinä samoin kuin verohallinnon kanssa käydyissä keskusteluissa on selvästi todettu, että valtiovarainministeriön ja verohallinnon välisessä tulossopimuksessa, joka on siis tapa, jolla ministeriö ohjaa Verohallituksen toimintaa, harmaan talouden torjunta on yksi painopistealueista ja Verohallitus luonnollisesti toimii tämän tulossopimuksen mukaisella tavalla.

Arvoisa puhemies! Ministeri Siimes viittasi viranomaisyhteistyöhön ja yhteistyöhön ay-liikkeen kanssa pimeän talouden torjunnassa. Kysyisin:

Onko myöskin kansainvälisellä tasolla tätä yhteistyötä, koska monesta suunnasta kuuluu sellaisia viestejä, että ulkomailta tulee maahan tiettyjä alihankkijoita, jotka järjestelmällisesti laiminlyövät työnantajan velvollisuudet, osittain myöskin työntekijöiden palkanmaksun, ja siten vääristävät hyvin merkittävällä tavalla kilpailutilannetta niitten yrittäjien suhteen, jotka pyrkivät tunnollisesti velvollisuutensa hoitamaan?

Ministeri Suvi-Anne Siimes

Arvoisa puhemies! Varmaan työhallinnon osalta ministeri Filatov on paras täydentämään vastaustani, mutta on ihan selvä, että vakavissa harmaan talouden ilmenemismuodoissa, esimerkiksi rahanpesussa, on kysymys hyvin kansainvälisestä rikollisuudesta. Käsitykseni mukaan keskusrikospoliisin alla toimiva Rahanpesun selvittelykeskus tekee hyvin tiivistä yhteistyötä kansainvälisesti. Sama pätee tietysti myöskin verovalvontaan silloin, kun on aihetta epäillä verorikoksia tapahtuneen. Myös viranomaisten yhteistyöhankkeessa on solmittu kontakteja kansainvälisesti.

Työministeri  Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Itse asiassa työntekijän suojaan kuuluvat asiat kuuluvat varsinaisesti ministeri Soininvaaralle, mutta kun kysymys työhallinnolle heitettiin, toistan äskeisen vastaukseni, että etsitään niitä mahdollisia lainsäädännöllisiä lisätoimia, joilla pystyttäisiin pääsemään kollektiivisemmin kiinni niihin tilanteisiin, joissa väärinkäytöksiä on. Tämä työ on mielestäni varsin tarpeen, ja se on virkamiesvalmistelussa tällä hetkellä.

Arvoisa rouva puhemies! Minulla ei ole varsinaisesti kysymystä, mutta haluaisin heittää vinkin. Jossakin puheenvuorossa kävi ilmi, että valvonta on vaikeaa. Minusta se ei ole vaikeaa, jos pyydätte konsulttiapua eurooppalaiselta maataloushallinnolta. Jos ravintolatoimintaa valvotaan yhtä tarkasti ja tiukasti kuin suomalaista maataloutta, sieltä loppuu pimeä talous laakista. Ei yhtään kaljapulloa myydä pimeästi sen jälkeen.

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Arvoisa puhemies! Ravintoloitten harmaa talous tai rikollinen talous on erittäin helppo jäljittää, koska siinä on kysymys ennen kaikkea kirjanpidon ohi myymisestä. Mennään paikalle, katsotaan, mitä kassakoneeseen on lyöty. Me teimme tämmöisen iskun. Kävimme monessa paikassa. Totesimme, että saimme kassakoneen kuitin numero 1 siltä päivältä, kun ravintola oli ollut auki jo sentään tuntikausia. Tämä ilmiö on niin laaja, että se näkyy tällä hetkellä Alkon tilastoissa, joissa vähittäismyynnin ja anniskelun suhdeluku muuttuu koko ajan, koska anniskelumyyntiä naamioidaan nyt vähittäismyyntitapahtumiksi. Siinä on kysymys useista prosenttiyksiköistä koko Suomen alkoholinkulutuksessa.

Arvoisa puhemies! Minulle on kerrottu, että Suomessa on ravintolayrittäjiä, jotka itse eivät osaa suomen eivätkä ruotsin kieltä ja joiden työntekijöistä kukaan ei osaa suomen tai ruotsin kieltä. Kysynkin:

Onko mietitty, että vaadittaisiin kielitaito sellaisilta ihmisiltä, joiden kuitenkin periaatteessa pitäisi noudattaa lainsäädäntöä anniskelu-, vero- ja muissa asioissa?

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Arvoisa puhemies! Meillä on tekeillä alkoholilain muutos, jossa tiukennettaisiin ehtoja, mutta meillä on hieman vaikeuksia toisaalta eduskunnan sosiaalivaliokunnan ja toisaalta oikeusministeriön laintarkastuksen kanssa tämän asian etenemisen suhteen. Kielitaitovaatimusta siihen ei sinänsä ole laitettu, mutta kun anniskelulupaan tulee muuten osaamisehtoja, ehkä on vaikeaa täyttää niitä, jos yhtään kielitaitoista ihmistä ravintolasta ei löydy.

Arvoisa puhemies! Pysyttelen edelleen tässä ravintolapuolen läheisyydessä. Eilen illalla käytiin laaja keskustelu erään lakialoitteen ympärillä koskien Itä- ja Pohjois-Suomen laajaa salametsästystä. Sen luonne on lähes mafiamainen, ja se palvelee ainakin sen keskustelun perusteella myöskin esimerkiksi Pääkaupunkiseudun ravintoloita. Tämä salakaadettu liha ohjautuu ilmeisesti myöskin harmaille markkinoille.

Voiko olla mahdollista, että tällainen lihamafia, riistamafia, voi edelleen toimia järjestäytyneessä Suomessa?

Maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto

Arvoisa puhemies! Täällä vähän kuuluu huonosti, koska ääni taitaa kadota lehtereille, mutta ymmärsin, että salametsästyksestä oli kysymys. Tätähän on esiintynyt, mutta että se olisi saanut epidemialuonteen, ei ainakaan minun tietooni ole tullut. Siellähän on joitakin tapauksia, ja totta kai niihin puututaan aika kovalla kädellä. Mutta jos edustajalla on tarkempaa tietoa, niin mielelläni ottaisin vastaan tästä lisäinformaatiota.

Arvoisa rouva puhemies! Kysymys ministeri Soininvaaralle, kun hän täällä kertoi, että alkoholilainsäädäntöä olemme muuttamassa: Kuinka on mahdollista, että viime viikolla Kotkan—Haminan alueella 10 ravintolasta 6 myi alaikäisille tupakkaa ja viinaa, ja samoin Mikkelissä marraskuussa 21 yrityksestä 12 myi? Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä estääkseen alaikäisille viinanmyynnin ja tupakanmyynnin?

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Arvoisa puhemies! Tältä osin tarkastustoimintaa on lisätty ja myös semmoinen herkkyys antaa sekä myynti- että anniskelukieltoja on lisääntynyt. Tästä myöskin yrittäjät ovat sitten toisaalta valittaneet, että näitä anniskelukieltoja tulee, mutta se on se sanktio.

Tupakkapuolella meillä on suuremmat ongelmat, kun ei ole sanktiota oikeastaan ollenkaan, ja on harkittu sitä, että lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että kauppa, joka myy toistuvasti tupakkaa alaikäisille, menettäisi tämän oikeuden, mutta kun tupakan myynti ei ole sillä tavalla luvanvaraista kuin alkoholin myynti, niin tavallaan tämän lainsäädännön muuttaminen ei ole yhtä yksinkertaista. Mutta olen kehottanut tämän kaltaista lainsäädäntömuutosta kuitenkin valmistelemaan, koska on kauppiaita, jotka täysin tietoisesti ajatellen, että tällä tavallakin saa vähän enemmän rahaa, kun tämänkin markkinaosuuden hoitaa, tätä tupakanmyyntiä harjoittavat.

Arvoisa rouva puhemies! Tuotevalvontakeskuksen resurssit ovat tiettävästi alimitoitetut suhteessa nyt esillä olevaan suureen ongelmaan. Juuri joku aika sitten television ajankohtaisohjelmassa esiteltiin tapauksia, joissa Tuotevalvontakeskuksen viranomaiset olivat tarkastuskäynnillä ja myös kertoivat, että heitä on kaksi Pääkaupunkiseudulla.

Onko tämä mitoitus ministeri Soininvaaran mielestä oikea suhteessa siihen, kuinka suurta vahinkoa tämä harmaa talous täällä Pääkaupunkiseudullakin aiheuttaa?

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Arvoisa puhemies! Meillähän oli aikaisemmin kunnalliset alkoholitarkastajat, sitten Alkolla oli vielä omat tarkastajat. Aikana, jolloin en ollut hallituksessa enkä eduskunnassa, tämä järjestelmä muutettiin siten, että se keskitettiin Tuotevalvontakeskukseen ja tämän tarkastustoiminnan volyymi putosi muutamaan prosenttiin siitä, mitä se oli aikaisemmin. Minusta käytäntö on osoittanut, että tässä mentiin liian pitkälle. Voi olla, että vanha käytäntö oli vähän ylimitoitettu, mutta kyllä tämä on nyt kovasti alimitoitettua.