Elisabeth Nauclér /r:

Värderade herr talman! Åland är ett självstyrt område inom Finlands gränser, en produkt av civilian crisis management innan begreppet ens hade uppfunnits. Ålands självstyrelse är resultatet av internationell medling i republikens barndom. Vår autonomi visas upp i alla världens hörn som en success story av både Finland och Åland. För att Åland skall fortsätta vara en förebild i internationella sammanhang krävs det att självstyrelsen utvecklas i takt med andra autonoma rättsordningar i Europa och så har inte varit fallet under de senaste åren.

Relationerna har varit frostiga, för att inte säga djupfrysta. Den högsta politiska ledningen på Åland har blivit polisanmäld av riksmyndigheterna och här hade det funnits behov av crisis management. Därför är det med stor tillfredsställelse jag konstaterar att Åland aldrig tidigare har fått en så framskjuten plats i något regeringsprogram, en tydlig markering av god vilja och en resultatinriktad politik.

För det första vill jag nämna sjöfarten. Åland har lagstiftningsbehörighet inom de flesta näringsgrenar utom den allra viktigaste, sjöfarten. Finland och Åland har i dag en handelsflotta med en genomsnittsålder på närmare tjugo år. Motsvarande ålder för EU:s handelsflotta är tolv år och det beror på att sjöfarten i Finland inte fått möjlighet att konkurrera ...

Kiitos! — Motsvarande ålder för EU:s handelsflotta är tolv år och det beror på att sjöfarten i Finland inte fått möjlighet att konkurrera på lika villkor som konkurrenterna i omgivningen.

I programmet konstateras nu att den finländska sjöfartens konkurrenskraft skall förbättras så att den ligger på samma nivå som i de viktigaste konkurrentländerna med hjälp av de stödformer som tillåts av EU och genom en revidering av beskattningen av rederier. Tonnageskattelagstiftningen revideras så att den skall bli konkurrenskraftig. Ibruktagandet av generella avsättningar utreds. Målet för havspolitiken är att trygga en positiv utveckling av den finska handelsflottan, sysselsättningen av finska sjöfarare samt försörjningsberedskapen.

Sjöfarten är sedan generationer livsnerven i det åländska samhället men det är lika viktigt för Finland att ha en egen flotta för landets försörjning. Hur vi, vår flotta, skall överleva i världskonkurrensen finns alltså intaget i regeringens program. Dessutom var alla partiledare i den senaste valrörelsen överens om att det måste utarbetas en långsiktig strategi för sjöfarten och därför räknar jag med allt stöd i denna viktiga fråga.

För det andra vill jag uttrycka min stora glädje över att Åland för första gången lyfts fram under rubriken. Utrikes-, säkerhets- och försvarspolitik. Ålands ställning som demilitariserat och neutraliserat område förutsätter en särskild uppmärksamhet i dessa sammanhang och även det noterar jag med tacksamhet.

För det tredje har Åland fått ett eget avsnitt i programmet och där lyfts de stora frågorna upp. Vanhanen I tillsatte i juni 2005 en utredningsman med uppdraget att utreda de ekonomiska systemen i centrala europeiska autonomier. Utredningen, som bär namnet "Europeiskt självstyre i omvandling" och finns i finsk översättning, är enbart en jämförande beskrivning av olika autonoma system. Utredningen ligger nu bara och väntar på att det tas politiska initiativ för att självstyrelsen skall få möjlighet att ta ett större ansvar för sin ekonomi i den utsträckning de åländska politiska organen så önskar.

Under rubriken "Åland" återfinns vidare den för Ålands del så problematiska EU-tillhörigheten. EU känner bara till självständiga stater som medlemmar, därför har alla andra autonoma områden med en så stark konstitutionell ställning som Åland valt att stå utanför EU. Åland har därför problem som ingen annan autonomi i Europa har och det har lett till en stor besvikelse eftersom Ålands självstyrelse sakta men säkert äts upp.

Finland och andra stater, liksom Åland, gav över makt till EU vid inträdet. De självständiga staterna kompenseras för behörighetsbortfallet med platser i Europaparlamentet, talerätt vid domstolen m.m. Självstyrande områden däremot får ingen kompensation och landskapets möjligheter att påverka är inte längre tryggade.

Ålands självstyrelse har reducerats på ett sätt som inte motsvarar intentionerna i 1921 års beslut av Nationernas förbund i Genève om att Åland skulle garanteras en vidsträckt självstyrelse. Det motsvarar inte heller den utveckling övriga självstyrelser i Europa genomgått. Jag vill här också hänvisa till grundlagsutskottets betänkande i ärendet i slutet av förra året.

Europeiska unionen har fått en framträdande roll i Finlands nya regeringsprogram. Finland skall aktivt verka för revidering av EU och initierar ett stärkt Östersjösamarbete inom unionen. Den skrivning som nu finns i regeringsprogrammet om Ålands fortsatta ställning inom EU ger möjlighet att åstadkomma förbättringar i första hand nationellt men om så behövs även inom EG-rätten, och den utsträckta handen tar vi gärna.

Sist men inte minst har Åland fått en särskild ålandsminister och ett särskilt sekretariat med placering vid justitieministeriet som skall ha ett särskilt ansvar för koordineringen av de åländska frågorna. Det förväntar vi oss mycket av.

Ärade herr talman! Bästa riksdagskolleger! Jag rekommenderar att ni använder sommaren till att besöka landskapet Åland och på ort och ställe bekanta er med de problem som jag nu bara snuddat vid och som i riket är alltför okända.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelma painottaa hyvätuloisia suosivaa tulonjakopolitiikkaa. Omistamista suositaan monin eri tavoin. Verohelpotuksia ohjelmassa luvataan sekä maatilan tai yrityksen periville että osinkojen saajille. (Ed. Sasi: Erityisesti palkansaajille!) Nyt siirrytään selkeästi työntekoon kannustavasta ja työllisyyttä edistävästä veropolitiikasta omistamisen ja omaisuuden painottamiseen. Verolinjaus on, että omistamalla ja perimällä saa enemmän ja palkkatyöllä tienaamalla suhteessa vähemmän. Kaikkein vähiten saavat ne, joilla ei ole omaisuutta eikä työtä. Heille hallitus ei lupaa juuri mitään.

Hallituksen verolinja on suurituloisia suosiva. Kun tuloveronalennukset kohdennetaan kaikkiin tuloluokkiin tasaisesti, hyötyjinä ovat eniten tienaavat. Sosialidemokraatit olisivat painottaneet tuloveronalennukset pieni- ja keskituloisiin, jolloin raha parhaiten parantaisi kotimaista kulutuskysyntää ja edistäisi työllisyyttä. Hallitus lupaa oikeudenmukaista eläkeläisten verotusta suhteessa palkansaajiin. Tämä tavoite sisältyi myös sosialidemokraattien vaaliohjelmaan, ja sitä tuemme lämpimästi.

Hallituksen linjauksiin kuuluu myös perintöveron uudistaminen. Hallitusohjelma lupaa nostaa pienten perintöjen alarajaa. Tämä on ollut selkeästi myös sosialidemokraattien vaatimus ennen vaaleja ja myös vaalien jälkeen. (Ed. Kallis: Miksei toteutettu?) Julkisuudessa on esitetty raja noin 25 000 euroon, ja se kuuluostaa hyvin kohtuulliselta ja oikeudenmukaiselta. Sen sijaan en pysty hyväksymään hallituksen esittämässä muodossa maa- ja metsätiloille ja yritysten sukupolvenvaihdoksiin esitettyä totaalista perintöverottomuutta. Kun perintöveron keskeinen idea on tasata tuloeroja, toimii tällainen nyt hallitusohjelmassa esitetty verottomuuden rajaus juuri päinvastoin. Huojennus kohdentuu selkeästi suurempiin perintöihin. Ohjelmassa puhutaan aidosta yritys- ja maataloustoiminnan tuotannollisesta toiminnasta. Miten se määritellään käytännössä? Herää kysymys, miten verosuunnittelulla voidaan välttää vero ja miten tämä tulee vaikuttamaan perintöverokertymään. (Ed. Kallis: Aivan samalla tavalla kuin tänä päivänä!) Se kaikki jää meille nähtäväksi. Siitä lähtien, kun perintöverokeskustelu pulpahti julkisuuteen pari vuotta sitten, on puhuttu veron aiheuttamista kohtuuttomista tilanteista leskelle ja rintaperillisille. Myötätuntoisessa julkisessa keskustelussa esiintyy usein perillinen, joka joutuisi myymään oman kotinsa. Harva varmasti ajatteli julkisen keskustelun johtavan tällaiseen Vanhasen kakkoshallituksen hyväksymään perintöveroratkaisuun. Tämä tuo eriarvoisuutta ihmisten välille omistamisen perusteella.

Arvoisa puhemies! Ruuan arvonlisäveron alennukselta tuntuu odotettavan paljon. Toivon, että alennus siirtyy kuluttajahintoihin eikä jää kaupan katteisiin kasvattamaan suurten keskusliikkeitten voittoa. Keskusta on perustellut alea sillä, että ruoka muodostaa erityisesti pienituloisille suhteellisesti suuren kustannuksen. Silloinkin, jos alennus suoraan tulisi hintoihin, pidän tätä arvonlisäveron alennusta hyvin huonona keinona, jos tavoitteena on auttaa pienempituloisten ihmisten toimeentuloa. Mitä suurempi kauppalaskun loppusumma on, sitä paremman hyödyn saa alennuksesta. Suurta hyötyä ei saa tavallinen pienituloinen tai työtön, yksinhuoltaja, eläkeläinen tai opiskelija.

Hallituspuolue vihreiden kanta arvonlisäveroaleen on aina ennen ollut kielteinen. Ennen vaaleja uudet vihreät ministerit totesivat, ettei ruuan arvonlisäveron alennus ole tehokasta köyhyyspolitiikkaa, sillä pienituloisille alennuksen hyöty on keskimäärin ainoastaan 5 euroa kuukaudessa, (Ed. Pulliainen: Ei se olekaan, se on vaan politiikkaa!) ellei se jää kaupan katteeseen. Vihreiden mielestä olisi järkevämpää nostaa pienempiä eläkkeitä ja sosiaalietuja kuin hajottaa toimet tehottomasti ruuan arvonlisäveron laskuun. Juuri näin! Olen heidän kanssaan täysin samaa mieltä ja hyvin pahoillani siitä, ettei tämä linjaus kantanut neuvotteluissa pidemmälle. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että ruuan arvonlisäveron ale on hallitukselta virhe, ainakin jos sillä keskustan ja vihreiden näkemyksen mukaisesti tavoiteltiin pienituloisten aseman parantamista.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien ja usean muunkin puolueen tavoitteet ovat toteutumassa siinä, että eläkeläisten verotuksen epäkohtia korjataan. (Ed. Zyskowicz: Miksei edellinen hallitus korjannut?) Kansaneläkkeisiin tehdään 20 euron lisäys ja opintotukea korotetaan 15 prosenttia. Nämä ovat kaikki hyviä, sosialidemokraattien kannattamia uudistuksia. Sen sijaan sosialidemokraattien vaatimukset vanhustenhoidon laadun parantamisesta ja hoitohenkilöstön lisäämisestä eivät tässä ohjelmassa näy. Palveluihin on varattu liian vähän rahaa. Nykytason säilyttäminen vaatisi jopa 700 miljoonan lisäsatsauksen hyvinvointipalveluihin, mutta sitä ei hallitus lupaa. Huonon talouskehityksen sattuessa hallitus ei halua sitoutua selkeisiin työllisyystavoitteisiin. Työllisyystavoitteiden toteutumiselle ei esitetä mitään selkeää konkretiaa. Rakennetyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ei myöskään ole selkeitä suunnitelmia ja panostuksia. Tuntuu oudolta, että hallitusohjelmaan voidaan melkein peräkkäisiin lauseisiin kirjata, että "hallituksen tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohenemiselle", "hallitus tavoittelee talousennusteita selvästi vahvempaa talouskasvua" sekä "määrätietoisen politiikan tukemana työpaikkojen määrä voi alkaneella vaalikaudellakin kasvaa 80 000—100 000 hengellä, mikäli kansainvälisen talouden kehitys jatkuu suotuisana". Mielestäni hallituksen talous- ja työllisyysstrategia on hyvin epämääräinen.

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan toivon, ettei Vanhasen kakkoshallitus lähde hivuttamaan Suomea hyvinvointiyhteiskunnasta kohti yksityisvakuuttamisen maailmaa. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus on sen universaalisuus: kaikille samat palvelut tuloista riippumatta. Yksityistäminen johtaa julkisen palvelun rapautumiseen, jos julkisen sektorin rahoitusta ei turvata. Nyt näyttää siltä, ettei hyvinvointipalvelujen laadun ja riittävyyden takaamiseen ole varattu tarvittavia varoja. On aivan sama, pitääkö hallitus tällaista yksityistämiskehitystä omasta mielestään ideologisena vai ei. Olennaista on se kehitys ja lopputulos, johon se johtaa.

Työeläkemaksujen nostamiseen on sitouduttava ja turvattava kestävä eläkepolitiikka. Veropohja on säilytettävä laajana ja sitouduttava julkisiin hyvinvointipalveluihin. Suomalaisten on voitava luottaa huomiseen. En voi hyväksyä kehitystä, jossa ihmisiä verotetaan yhä kevyemmin ja samalla heikennetään palvelujen ja etuuksien rahoitusta. Lopulta pakotetaan ihmiset ottamaan yksityiset eläke- ja hoivavakuutukset. En voi uskoa, että hyvinvointiyhteiskunnan purkaminen voi olla hallituksen tavoitteena, mutta näen, että hallitusohjelma antaa siihen pelottavan suuren mahdollisuuden.

Hallitusohjelmassa todetaan, että kysynnän kannalta on tärkeää, että julkisen talouden kestävyyteen voidaan luottaa ja että hallitus toteuttaa vastuullista meno- ja veropolitiikkaa. Olen näistä samaa mieltä. Juuri näin pitää tehdä, mutta tämän ohjelman kokonaissisältö ja linja eivät vakuuta minua eivätkä vahvista luottamustani.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella varallisuusveron poistaneet sosialidemokraatit hyppivät nyt seinille siitä, että uusi hallitus on ohjelmassaan sitoutunut tuntuvaan perintö- ja lahjaveron alentamiseen ja myös veron poistamiseen sukupolvenvaihdostilanteissa yrityksissä ja myös maatalousyrityksissä. Haluaisin tältä osin rauhoittaa teitä, mitä tulee keplotteluun ja liialliseen verosuunnitteluun, ja kiinnittää huomiota hallitusohjelman sivulla 13 olevaan virkkeeseen, jonka mukaan huojennus kohdistuu vain aitoon yritys- ja maataloustoiminnan tuotannolliseen toimintaan liittyvään omaisuuteen. Tällä kirjauksella, josta ed. Sasi tämän kirjauksen eräänlaisena isänä voi kertoa lisää, pyritään nimenomaan siihen, että tähän liittyvä verokeinottelu voitaisiin estää.

Mitä tulee eläkkeensaajien veronalennukseen, etteivät he maksaisi miltään osin enempää kuin palkansaaja vastaavasta tulotasosta, sanoitte, että sosialidemokraatitkin sitä kannattavat. Kas vaan, kun viime hallituskaudella asialle ei mitään tehty. Kun kokoomus tuli hallitukseen, tämä epäoikeudenmukaisuus korjataan.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olipa hyvä, että ed. Zyskowicz käytti puheenvuoron. Tässä on kädessäni tämän päivän eräs iltapäivälehti, joka toteaa sen, että kokoomuksen puoluesihteeri on kirjelmässään virallisesti ilmoittanut, että tämä 500 euroa on se taso, jolle palkankorotukset pitää saada. Tältä osin, kun ed. Zyskowicz kaipasi kirjallista dokumenttia, niin se on olemassa. Tätä nyt on turha sitten enää kiistää, koska hyvin tiedämme molemmat kokeneina puolueihmisinä, että puoluesihteerin asema puolueessa on käytännössä heti puheenjohtajan jälkeen. (Ed. Zyskowicz: Ei meillä!)

Se, että myöskin sosialidemokraatit tukevat tätä tavoitetta, on tietysti luonnollista, (Puhemies koputtaa) koska myönnämme, että palkkatasoon tarvitaan korotusta. Mutta älkää nyt enää ketkutelko sitten tämän asian suhteen, ettei virallista dokumenttia ole.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Zyskowicz yritti perustella sitä, että kun kerran on tehty virhe eli varallisuusvero poistettiin, niin sitten voidaan yhtä hyvin tehdä toinenkin virhe eli vapauttaa rikkaat kokonaan perintöverosta.

Yritysten sukupolvenvaihdosten osalta suurin ongelma ei ole koskaan ollut verotus, vaan se, että jatkajaa ei löydy. Viime hallituskaudella jo tehtiin se helpotus siihen, että itse asiassa todelliseen yritystoimintaan käytettävän omaisuuden osalta huomattavasti vähennetään sitä verotusta, ja se on tällä hetkellä jo huomattavasti kevyemmin verotettua kuin tavallinen perintö.

Kokoomuksen lupaukset sekä tästä hoitajille maksettavasta 500 euron palkankorotuksesta että myös lapsilisien sitomisesta indeksiin — ja sitten taisi olla vielä lupaus siitä, että tekijänoikeusasiat säilyvät opetusministeriössä — kyllä nämä ovat kaikki vaalien alla annettuja selkeitä vastauksia. Kumman vilkkaasti teidän puoluesihteerinne tuntuu siellä sukkuloivan, kun hän nyt on yksinään kaikki nämä asiat luvannut ja kukaan muu teistä ei ole niitä luvannut. Äänestäjät kyllä ottivat ne kokoomuksen lupauksina ja niin kyllä minäkin. Odotan nyt sitten sitä 500 euron palkankorotusta. (Ed. Zyskowicz: Meillä on ahkera puoluesihteeri! — Ed. Gustafsson: Tämä ei ole leikin asia!)

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Anneli Kiljunen kiinnitti huomiota myös palvelujen tulevaisuuteen. Muistelen lämmöllä sitä, kun vielä muutama kuukausi sitten kokoomuksen sosiaalisten voimien kanssa vaadimme muun muassa vanhustenhoidosta lainsäädäntöä. Teimmehän yhdessä siitä välikysymyksenkin. Olen kyllä pettynyt, että tällaista lainsäädäntöehdotusta ei tämä hallitusohjelma sisällä eikä myöskään edes sitä sosiaalitakuun ulottamista palveluihin, ei pelkästään palvelun arviointiin, jota varapuheenjohtaja, nykyinen peruspalveluministeri Risikko vielä 9.3. lähettämässään tiedotteessa hyvin voimakkaasti peräänkuulutti. Tässä tiedotteessa te, peruspalveluministeri Risikko, muuten syytitte minua perättömästä väitteestä, kun epäilin sitä, että kokoomuksen vaalirahoitusehdotus tähän palvelujen toteuttamiseen, vanhustenhoitoon, ei tule riittämään näihin kaikkiin tarpeisiin, muun muassa vanhustenhoitolain toteuttamiseen, useiden tuhansien hoitajien palkkaamiseen ja myös tuon sosiaalitakuun muovaamiseen niin, että se koskisi myös itse palveluja, ei pelkästään palvelujen arviointia. (Puhemies koputtaa) Toivon, että selittäisitte meille nyt, mistä tämä suunnanmuutos johtuu.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä nyt vähän ihmetyttää tämä kokoomuksen selittely tässä salissa, kun koko viime vaalikauden me olemme kuunnelleet korokkeelta vuodatusta siitä, kuinka kokoomus satsaisi hyvinvointipalveluihin niin ja niin paljon rahaa. Suorastaan sadattuhannet eurot ovat vaan vilisseet silmissä, kun sitä vuodatusta ja toiveiden tynnyriä on täällä viime kaudella kuunneltu. Nyt te kuitenkin hätkähdätte sitä, että me peräänkuulutamme, että te lunastaisitte nämä lupauksenne siinä hallitusohjelmassa, josta me nyt täällä keskustelemme. On aivan erikoista ikään kuin loukkaantua siitä, että täällä nyt kyseenalaistetaan sitä, että te olette luvanneet asioita, joita te ette toteuta tässä ohjelmassa, ja vieläpä niin, että nyt te perutte puheitanne. Pari viikkoa vaalien jälkeen alattekin ottaa takaisin niitä puheitanne, vaikka olisitte voineet nämä perättömät väitteet, joita te nyt olette täällä esittäneet teidän lupauksistanne annetun, ottaa ennen vaaleja takaisin, mutta sitä te ette tehneet, ed. Zyskowicz, eikä kukaan muukaan teidän ehdokkaistanne tuolla vaalikentillä. Se olisi ollut äänestäjien kannalta paljon reilumpi tapa.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On merkillistä, miten puolueen linja voi muuttua, kun se siirtyy hallituksesta oppositioon.

Ed. Anneli Kiljunen, viime kaudella te saitte äänestää muun muassa siitä, nostetaanko tämä vähennys kuolinpesän leskelle ja alaikäisille lapsille, ja äänestitte sitä vastaan, ettei pitäisi. Nyt pidätte sitä niin äärettömän tärkeänä.

Mitä tulee sukupolvenvaihdoksiin, niin sitten kun hallituksen esitys tulee, keskustellaan siitä. Mutta totean jo tässä vaiheessa, että ei se mikään suuri kysymys ole. 15 miljoonaa se vie valtion kassasta, ja perintövero sukupolvenvaihdoksissa on tänä päivänä noin 3—4 prosenttia. Jos halutaan keplotella ja välttyä tästä verosta, niin kaikki mahdollisuudet ovat jo olemassa, ja jos olisi haluttu siirtyä 16 prosentin verosta 3—4:ään, niin kyllä olisi siirrytty.

Timo V. Korhonen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kiinnitän tässä omassa puheenvuorossani huomiota ainoastaan kahteen asiakokonaisuuteen eli aluepolitiikkaan ja kuntasektoriin.

Suomen yhteiskunnallinen kehitys ei ole tasaista. Maan eri osien välillä vallitsee edelleenkin jyrkkiä eroja. Näiden erojen tasaamiseen meidän tulee pyrkiä voimallisesti. Käsiteltävänä oleva hallitusohjelma antaa vahvan ja mahdollistavan pohjan näiden alueellistenkin erojen tasaamiseen. Ohjelma toteaa muun muassa, että hallituksen tavoitteena on pienentää alueiden välisiä kehityseroja, tehostaa aluepolitiikkaa erityisesti heikommilla alueilla ja turvata kansalaisten peruspalvelut sekä yhteydet koko Suomessa. Vahvalla aluepolitiikalla ja kuntapolitiikalla voidaan vaikuttaa alueitten kehitykseen kansalaisten kannalta myönteisellä tavalla.

Aluepolitiikan näkökulmasta uusi hallitusohjelma on monella tavalla lupaava ja jopa hyvin rohkea. Ohjelman mukaan alueiden kehittämisen roolia vahvistetaan valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Ja aivan oikein, aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut ja yhteydet, siis sellaiset painopisteet, joihin valitettavasti kaikkiin ei esimerkiksi viimeisen 10—15 vuoden kuluessa valtakunnassa ole haluttu riittävästi panostaa, kuten muun muassa alueitten saavutettavuuteen. Alueita on täysin mahdotonta kehittää, ellemme pysty huolehtimaan riittävän kattavista liikenneyhteyksistä. Näiden osalta on todettava, että vaalikauden alkupuolella hallitusohjelmassa luvattuun liikennepoliittiseen selontekoon kohdistuu varmasti suuria paineita ja odotuksia koko liikenneinfran ja liikennemuotojen osalta. Vaalikampanjani aikana peräänkuulutin tulevaan hallitusohjelmaan niin sanottua harvaanasuttujen alueitten politiikkaohjelmaa, eli ajatuksenani oli se, että alueiden kehittämispolitiikka tarvitsee kaikkien hallinnonalojen ministeriöitten poikkihallinnollista toimintaa ja kokoavan ohjelman.

On tärkeää koordinoida näiden alueitten kehittämistoimintaa, ja onkin hyvin myönteistä, että hallitus päättää perustaa hallinnon ja aluekehityksen ministerivaliokunnan kokoamaan ja johtamaan aluepoliittisia toimenpiteitä. Tällainen tietynlainen kokoava sateenkaari tarvitaan. Tähän uskoakseni johtaa omalta osaltaan myös uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen. Välttämätöntä myös on, että aluekehitystä seurataan ja todettuihin ongelmiin reagoidaan, johon siihenkin hallitusohjelma antaa omat määritteensä.

Erittäin myönteistä on, että hallitus haluaa laajasti selkeyttää ja yksinkertaistaa aluehallintoa, selkeyttää ohjelmapohjaista kehittämistyötä ja vahvistaa alueellista kansanvaltaista päätöksentekoa. Kannatettavaa on myös se, että selvitetään aluekehitysvarojen kokoamista maakunnittain yhdelle valtiontalousarviomomentille ja niiden päättämisen siirtämistä alueelle. On nimittäin täysin uskottavaa, ettei alueella tehdä varmasti alueitten kannalta huonompia päätöksiä kuin keskushallinto tekee, joten keskushallinnon valtaa on syytä siirtää alueelle.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma tunnistaa kuntatalouden kehittämistarpeet. Aivan oikein, kuntatalouden menokasvua on hillittävä, mikä edellyttää tuottavuuden merkittävää parantamista. Palveluiden turvaamiseksi tarvitaan kustannustehokas ja toimiva kunta ja palvelurakenne. Palveluiden turvaaminen edellyttää vahvaa taloudellista perustaa sekä uusia palveluiden järjestämis- ja tuottamistapoja. On selvää, että kuntakenttä tarvitsee lisää taloudellisia resursseja pystyäkseen toimimaan. Hallitusohjelma vastaa tähän osin toteamalla, että kuntataloutta vahvistetaan valtionosuuksia lisäämällä. Mutta on syytä todeta, ja todella korostaa sitä, ettei vain lisäraha pelasta kunnallisia hyvinvointipalveluita, vaan tarvitaan todella voimallisia ja rohkeita muutoksia rakenteisiin ja palveluiden järjestämis- ja tuottamistapoihin itse kuntakentältä, jotta kustannusnousukäyrää saadaan merkittävästi loivennettua. Luulenkin, että tässä muun muassa Kainuun maakuntakokeilu tulee antamaan aika tavalla kokemuksia koko maan kunnallishallinnon kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Myönteiset odotukset hallitusohjelman osalta ovat hyvin korkealla. Tietysti ohjelma muuttuu käytännöksi vasta toteuttamispäätösten kautta. Tässä on tietysti toivottavaa, että koko poliittiselta päätöksenteolta löytyy vastuullisuutta tehdä koko Suomen kannalta myönteisiä päätöksiä, mutta myös vastuullisuutta välttää alueitten tai eri väestö- ja ammattiryhmien välistä vastakkainasettelua.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä Vanhasen kakkoshallituksen hallitusohjelma on aika hyvä, kun ottaa huomioon eri osa-alueet, valtakunnan kokonaisuuden, alueiden tarpeet ja eri elinkeinoryhmien ja muiden intressipiirien tahot. Tällä on aivan helppo seuraavat neljä vuotta mennä. Mutta todella, kuten ed. Vistbacka sanoi, siellä on monta ehdollista: pitäisi, tutkitaan, olisi tarpeen, selvitellään. Se on meidän, hallituspuolueiden jäsenten, tehtävä, että ne myös konkretisoituvat todellisiksi tapahtumiksi. Itse keskityn vain pariin asiaan tässä.

Maatalouspuolella on hyviä tavoitteita, hyviä päätöksiä. Maatalouden asemaa tässä maassa parannetaan. Se on kuitenkin elinkeinojen äiti. Olkoon se kuinka pieni prosentuaalisesti hyvänsä tänä päivänä, kuitenkin se on neljänneksi suurin elinkeinomuoto koko elintarvikeklusterikonaisuudessa, ja sitä ei Suomessa ole, ellei meillä ole omaa alkutuotantoa.

Energiapuolella ennen kaikkea tämä biokaasun suosiminen on minun sydäntäni lähellä, koska se on ollut minun aktiivisuuteni kohteena koko eduskunnassaoloaikani. Viime kaudellahan saatiin kaasulla toimivat autot verovapaiksi ja nyt saadaan tuotantoa toimintaan, ja kyllä siihen logistiikkakin välille rakentuu, kunhan tuotantoa on riittävästi.

Ruuan arvonlisäveron alentamisen suhteen, sen toteuttamisen suhteen kuluttajalle asti, olen ollut aina vähän epäileväinen. Siinä mielessä olisikin hyvin tärkeää, että se toteutettaisiin välittömästi, koska kaupan konstit tuntien tiedän ja vahvasti epäilen, että jos se tapahtuma siirretään johonkin vuoden päähän, niin kauppa nostaa hintoja sen verran, että pystyy sitten laskemaan, ja kate on parempi sen jälkeen. Kyllä kaupalla konstit on tämän asian kotiinottamiseen. Siinä mielessä se pitäisi rätkäistä heti käyntiin, että nähtäisiin, pitääkö kauppa todella sanansa.

Mutta oikeastaan pääsyy, että aktivoiduin tulemaan tänne puhujakorokkeelle asti puhumaan tästä asiasta, arvoisa herra puhemies, oli pääoppositiopuolueen ryhmäpuheenvuoro. Minua säälitti ja melkein järkytti se henkinen köyhyys, millä pääoppositiopuolue edelleen puhtaasti kateuden siivittämänä oli valmis hyppäämään kansalaissodan juoksuhautoihin suhteessa maatalouteen. Se, mitä te ryhmäpuheenvuorossanne maataloudesta parilla lauseella puhuitte, kyllä minua järkytti, kun me elämme todella 2000-lukua ja te tätä kaikkein eniten EU:n aikana joustamaan joutunutta hyvin pientä ihmisryhmää vastaan olitte valmis käymään. Minä suorastaan loukkaannuin ja järkytyin. (Ed. Rönni: Pienestä ed. Vilkuna loukkaantuu, täällä on kaksi lausetta!) — No niin, mutta joka tapauksessa.

Arvoisa puhemies! Toinen asia on ed. Viitasen puheenvuorossa. Hän jälleen kerran toisti sen maatalouden saastuttamisjutun, kuinka maatalous on suurin saastuttaja ja mitään ei ole asian eteen tehty. (Ed. Huovinen: Se on!) — Maatalous on ollut suurin saastuttaja, mutta tämän päivän viljelijä panee peltoon vähemmän ravinteita, mitä kasvun mukana ottaa sieltä pois. Se on täysin matemaattinen mahdottomuus, että tämän päivän viljelijä enää on se saastuttaja. (Ed. Huovinen: Ei ole!) Mutta siellä on sitä massaa sen verran, että sieltä on tullut, ja loppujen lopuksi tämäkin, mihin ed. Viitanen puheessaan vetosi, ei ole minkään tutkimuksen tulos. Se on ympäristöministeriön tulkinta asiasta. (Ed. Huovinen: Eikö Itämeri ole sairas?) — On, on, mutta se ei ole suomalaisen talonpojan syy. Siinä on paljon muita syyllisiä.

Arvoisa herra puhemies! Verokeinottelusta on myös puhuttu näissä omaisuus-, perintö- ja lahjaverokysymyksissä. Ainakaan maatalouden puolella ei voida mistään semmoisesta puhua. Talo on talo. Eihän siinä ole mitään järkeä, jos siitä työpaikasta joutuu vielä verot maksamaan, jos kerta työpaikan tuottavuus on niin huono, että se vaatii jatkuvasti yhteiskunnan tukea, koska tuotteilla ei saa sitä hintaa, mitkä niiden tuotantokustannukset ovat.

Itse luovutin talon kaksi ja puoli vuotta sitten pojalleni lahjakirjalla. Poika siitä joutui veron maksamaan, mutta olin hyvin kiitollinen siitä, että omat lapseni, kolme muuta lasta, ymmärsivät sen, että vanhin poikani otti vastaan raskaan, poliittisesti epävarman ja huonosti arvostetun työn. Toivon, että he pitävät sanansa eivätkä koskaan sitä lahjaa kadehdi, niin kuin he siinä tilaisuudessa lupasivat. Toivon, että muistakin perheistä löytyy samanlaista solidaarisuutta sitä kohtaan, joka tässä maassa ruokaa tuottaa ja pitää sillä lailla yllä inhimillistä elämää.

Tero Rönni  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy ed. Vilkunalle kyllä lukea nämä lauseet, kun olen tottunut pitämään häntä vähän suoraryhtisenä miehenä, jos hän alkaa järkyttyä näin pienistä asioista. Täällä lukee näin: "Hallitusohjelman ympäristöasioissa on myös sosialidemokraateille tärkeitä asioita. Suurena puutteena on se, että Itämeren suojelun yhteydessä maatalouden päästöt jäävät liian vähälle huomiolle." Sitten toinen lause: "Maatalous saa lisää tukea, mutta ei uusia ympäristövelvoitteita. Sosialidemokraatit tulevat vaatimaan maatalouden ympäristötuen kriittistä puolivälitarkastelua." En nyt pidä kyllä kovin järkyttävänä asiana, jos edes pikkusenkin kritisoidaan asioita, olemassa olevia asioita. Kyllä herkkähipiäistä porukkaa teillä on!

Pekka Vilkuna /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuo on väärää tietoa. Se on hirvittävä määrä, lukematon määrä, mitä on tullut uusia velvoitteita, jotka ovat olleet hyväksi asialle. Tämä, ettei ole mitään tehty, se on puhdasta puppua!

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ilolla totean, että naisministerit ovat paikalla, samalla kun kysyn, missä miesministerit. Hetki sitten teitä oli viisi, ja toivon mukaan kaikki ministerit olisivat läsnä kuuntelemassa, mitä viestiä kansanedustajat haluavat hallitukselle esittää.

Hallitusohjelma on erittäin hyvä osoitus siitä, miten tärkeä oppositio on parlamentarismissa ja eduskunnassa. Hallitusohjelma on kuin kopio kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetista joulukuussa 2006. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa, josta myöskin äänestimme, oli ehkä se kaikkein merkittävin kohta ruuan arvonlisäveron alentaminen. Siitä äänestimme. Me esitimme myöskin, että minimipäivärahat äitiyslomalla ja vanhempainlomalla oleville nostettaisiin työmarkkinatuen tasolle. Siitäkin äänestimme, ja hallitus äänesti vastaan. Me esitimme kakkosasunnon kustannuksien tekemistä vähennyskelpoisiksi verotuksessa. Siitä äänestettiin, ja hallituspuolueet äänestivät tietenkin vastaan. Me esitimme kansaneläkkeeseen 20 euroa lisää kuukaudessa. Siitäkin äänestimme, ja hallitus vastusti. Me esitimme perintö- ja lahjaveron muuttamista niin, että lesken ja alaikäisen lapsen pienessä kuolinpesässä verottomuus vahvistuisi, aivan kuten sosialidemokraatit nyt esittävät, mutta äänestivät vastaan vielä muutama kuukausi sitten. Esitimme myöskin opintorahan korottamista 15 prosentilla, ja sitä vastaan silloinen hallitus äänesti. Eli merkittävimmät kohdat hallitusohjelmassa olivat esillä joulukuussa tässä salissa, ja kristillisdemokraattien esityksestä eduskunta äänesti näistä kaikista. Eli olemme erittäin tyytyväisiä, että tavoitteemme ovat nyt toteutumassa. Tietenkin siitä puuttuu jotakin. (Ed. Mannisen välihuuto) — Vaikka me emme ole hallituksessa, aivan oikein.

Mutta meidän tavoitteemme on — kuten aidon poliittisen puolueen tavoitteena pitää olla riippumatta siitä, missä asemassa puolue on — toimia aina saman linjan mukaisesti, ei niin, että vaihtaa linjaa riippuen siitä, siirtyykö oppositiosta hallitukseen tai päinvastoin. (Ed. Zyskowicz: Ed. Kallis, äänestättekö huomenna luottamusta hallitukselle sitten? — Ed. Tennilä: Niin, aivan, tehän olette saaneet kaiken haluamanne!) — Minä olen todennut, mitä kaikkea hyvää hallitusohjelmasta löytyy, mutta sieltä valitettavasti ei löydy kaikkea sitä, mitä kristillisdemokraatit esittivät. Jos siellä olisi ollut myöskin nämä muut kohdat, tietenkin me äänestäisimme luottamuksen puolesta, mutta kun ei esiinny, niin emmehän me silloin voi sitä tehdä. (Ed. Zyskowicz: Vaikka näin paljon teidän toiveitanne on mukana!)

Me olemme erittäin pettyneitä siihen, että esimerkiksi kokoomus ei ole ajanut läpi sitä, mitä viime kaudella pidimme äärettömän tärkeänä, kuten henkilökohtaista avustajaa vammaisille. Se oli teidän mielestänne, niin kuin meidän mielestämme, häpeä, ettei tätä voitu hoitaa. Nyt teidän olisi pitänyt hallitusneuvotteluissa panna kova kovaa vasten. Se ei olisi maksanut kuin 60 miljoonaa euroa, ja se olisi muuttanut vammaisten asemaa huomattavasti.

Me emme saaneet 4 000:ta hoitajaa. Sosialidemokraatit vaaliohjelmassaan puhuivat 20 000 hoitajan lisäyksestä, mutta eivät viime kaudella voineet yhtyä 4 000 hoitajan lisäpalkkaamiseen. Se ei tullut.

Me olemme myöskin tyytymättömiä siihen, että alkoholi- ja tupakkaveron tuottoa nostetaan vain 30 miljoonalla. Tämä viittaa siihen, että hallitus aikoo korottaa alkoholiveroa aivan huimasti, niin että alkoholin kulutus laskee ja tämä tuoton nousu on vain 30 miljoonaa. Jos näin on, niin hyvä, mutta minä pelkään, että aiotaan nostaa niin vähän, että sillä ei ole juuri merkitystä. (Ed. Zyskowicz: Katsotaan nyt!) Mutta me katsomme ja otamme sitten myöhemmin siihen kantaa. Meidän vaihtoehtobudjetissamme oli se 200 miljoonaa, joka olisi merkinnyt noin 2,5 senttiä lisää olutpullon hintaan, 25 senttiä viinipullon hintaan ja 1 euron väkevän juoman hintaan. (Ed. Mannisen välihuuto) Se olisi tuonut, ed. Manninen, 200 miljoonaa euroa.

Me olemme myöskin jonkin verran pettyneitä siihen, ettei ole tartuttu nostamaan sellaisia veroja, jotka ovat lähinnä keinotteluluontoisia. Olen aivan vakuuttunut siitä, että ennemmin tai myöhemmin nämäkin toteutuvat.

Toivomme myöskin, että hallitusohjelmaan kirjattu vaalilain uudistaminen toteutuisi, niin kuin tässä salissa on usein sanottu ja toivottu, että se paremmin ottaisi huomioon todellisen vaalituloksen, niin että suhteellisuus toteutuisi mahdollisimman hyvin.

Perintöverosta sukupolvenvaihdoksissa on paljon puhuttu ja siihen palataan silloin, kun hallitus antaa esityksensä. Totean tässä vaiheessa, että hallitus liioittelee sen merkitystä, aivan kuten oppositiokin liioittelee sen merkitystä. Niin kuin vastauspuheenvuorossani totesin, tänä päivänä vero sukupolvenvaihdoksissa on noin 3—4 prosenttia ottaen huomioon, että varojen arvostuksessa otetaan huomioon vain 40 prosenttia verotusarvosta ja verotusarvo on yleensä 70—80 prosenttia käyvästä arvosta. Ei ole yksikään sukupolvenvaihdos kaatunut veroon, eikä tällä ole sitä merkitystä, mitä vasemmisto-oppositio sanoo, että se johtaisi keinotteluun. Tänä päivänä voi keinotella ihan samalla lailla, mutta kukaan ei näe sellaista vaivaa, että 3 prosentin takia keinottelisi. Ottakaa vielä huomioon, sukupolvenvaihdoksissa vältytään kiinteistön varainsiirtoverosta, joka muuten maksetaan aina kiinteistön siirtyessä omistajalta toiselle.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Puhemies! Olisin hyvin tiiviisti vain kommentoinut siihen edellisessä välissä käytyyn keskusteluun Itämeren tilasta ja maataloudesta. Hallitusohjelmassa sanotaan selkeästi, että kaikenlaista ravinnekuormitusta Itämereen pyritään vähentämään mukaan lukien maatalouden aiheuttama ravinnekuormitus. Mutta ei pidä unohtaa sitä, että tärkein Itämeren tilan parantamiseksi tehtävä keino on kuitenkin Itämeren rantavaltioiden kesken tehtävä yhteistyö ja sillä sektorilla suurimmat voitot ovat myöskin saavutettavissa.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Palaan vielä siihen aiheeseen, johon en ole saanut vastauksia, vaikka olen kysynyt moneen kertaan ja aion kysyä jatkossakin niin kauan, että vastauksia löytyy. Kun ministerit Katainen ja Vanhanen eivät ole niitä vastauksia antaneet, niin kun täällä on kuitenkin työministeri paikalla, niin ehkäpä hän voi auttaa minuakin ymmärtämään. Jos ei hän tee sitä, niin ehkäpä ed. Zyskowicz. (Naurua) Tämä on ihan tämmöinen toverillinen virka-apupyyntö. Jos minä sanon, että minä en jotain asiaa ymmärrä, niin se ei varmaan ole uutinen, mutta ed. Zyskowicz voi auttaa ymmärtämään.

Tämä liittyy tähän matalapalkkatukeen ja korvamerkittyyn tukeen, jota aiotaan maksaa valtion kassasta matalapalkkaisille naisille erityisesti hoiva-alalla. Minun mielestäni ei ole mitään mieltä maksaa valtion kassasta 100:aa miljoonaa euroa vuodessa tarveharkinnatonta matalapalkkatukea sillä perusteella, että maksettava palkka on riittävän alhainen, ja samoille työntekijöille kohdentaa yhtä aikaa korvamerkittyä tukea, jotta palkka nousisi, niin kuin hallitusohjelmassa luvataan, eli yhtä aikaa täysin päinvastaisin tukiperustein valtion kassasta tukea samoista työntekijöistä samoille työnantajille.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistön aikana tällainen mielettömyys ei olisi tullut kysymykseen. En kuulu senaikaisen politiikan suurimpiin ihailijoihin, mutta kyllä silloinen valtiovarainministeri yhteen- ja vähennyslaskun osasi ja tiesi myös sen, että plus- ja miinusmerkki ovat toisilleen vastakkaisia ja kumoavat toisensa. Olemmeko tästä asiasta samaa mieltä? Ja kukahan tämän aapistotuuden sitten opettaisi nykyisille ministereille? Tähän minä odotan ihan asiallista vastausta.

Arvoisa puhemies! Lienee paikallaan muutenkin arvioida tätä hallitusohjelmakokonaisuutta.

Ensinnäkin hallitusohjelman tekstiosio on hyvä ja siellä mainitaan paljon semmoisia asioita, jotka oppositiokin voi hyväksyä, mutta ongelma on siinä, että rahoitus tämän tekstiosan toteuttamiseen monelta kohdin puuttuu. Voi sanoa aivan suoraan, että hallitusohjelman tekstiosa ja määrärahat ovat eri paria. Talouden liikkumatilaa rajoittaa se, että menonlisäyksien katoksi on määritelty 1,3 miljardia euroa samaan aikaan, kun veroalea, jota me ankarasti arvostelimme jo viime kaudella, jatketaan 1,8 miljardin euron verran, ja hyvin tiukkaan on naulattu se, että hallitus pitäytyy tiukasti aiemmissa kehyksissä ja ennen kaikkea menosäännössä. Sieltä ei löydy oleellisesti uutta liikkumatilaa.

Tiukat kehykset tarkoittavat, että kuntatalouden kurjuus jatkuu. Suurista liikenneinvestoinneista käydään alueitten välillä entistä kovempi kilpailu. Uusia aluepoliittisia avauksia ei tehdä, lukuun ottamatta hallinnollisia ratkaisuja, ja yhteiskunnan eriarvoistuminen syvenee. Tästä pahin esimerkki on se, että suomalaisen köyhyyden suurinta yksittäistä syytä elikkä työttömyyttä, työttömien asemaa, työttömien perusturvaa, ei seuraavaankaan neljään vuoteen paranneta senttiäkään. Meillä on vieläkin 220 000 työtöntä. Se on hyvin suurelta osin rakennetyöttömyyttä, ja ne henkilöt eivät työllisty heti. Silloin heidän perusturvastaan pitäisi huolehtia työttömyysaikana, ja siihen te ette ole halunneet mennä.

Näistä hyvistä puolista Venäjä-painotukset on tuotu esiin voimakkaammin kuin aiemmassa hallitusohjelmassa, ja siitä on toiveita, että silloin pohjoinen ulottuvuus saa ihan uutta sisältöä, konkretiaa, ja myöskin niistä hankkeista, joita tuolla pohjoisempana Barentsin alueella on liikkeellä. Siihen liittyen voi toivoa, että myöskin Salla—Kantalahti-raideyhteys tulevaisuuden liikenneyhteytenä nousee uudella tavalla esille. Sehän oli jo eurooppalaisessa Ten-verkossa, mutta kokoomuslaisen liikenneministerin aikana se sieltä poistettiin.

Toivonkin nyt, kun uskon, että hallituksen ministerit Väyrynen ja Pekkarinen uskovat sen, että Vuotosta ei seuraavan neljän vuoden aikana edistetä, puhumattakaan, että se rakennettaisiin, että jos ministeri Pekkarinen vaikka ratkaisee semmoisen asian, joka hänen pöydällään on, eli Soklin kaivoksen kohtalon ja ministeri Väyrynen keskittyy rakentamaan tätä Salla—Kantalahti-raideyhteyttä, niin meillä Itä-Lapin seutukunnallakin näyttää tilanne paljon paremmalta. Valitettavasti nämä kaksi ministeriä ovat keskittyneet eivät suinkaan pelastamaan Itä-Lappia vaan sen hukuttamaan.

Suomen puolustusratkaisu nojaa edelleenkin koko maan puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Se on kiistatta tärkeä linjaus varikoitten ja varuskuntien säilyttämiseksi. Tässä on ihan paikallaan edellistä puolustusministeriä kiittää siitä, että hän piti tästä linjauksestaan kiinni, ja lappilaisina me varmasti olemme siitä kiitollisia.

Elintarvikkeitten arvonlisäveron alentaminen 12 prosenttiin on ollut vasemmistoliitonkin tavoite. Kun täällä on arvosteltu, että vasemmisto vastusta tätä, se ei pidä paikkaansa. Sosialidemokraateilla voi olla erilaiset painotukset kuin meillä, mutta me olemme kyllä tämän tavoitteen kirjanneet omiin vaaliohjelmiimme.

Eläkeläiset saavat sen 20 euron korotuksen kansaneläkkeeseen, ja verotusta oikaistaan samoin kuin opintorahaa korotetaan. Vaikka tämän korotuksen ajankohta on jätetty auki, niin nämä ovat ihan oikeita toimenpiteitä.

Hallitus lupaa kohdentaa erityistoimia Itä- ja Pohjois-Suomeen. Mitä se tarkoittaa ja mistä rahoitus otetaan, sitä ei ohjelmassa ole mainittu. Tästä on vähän huononlaisiakin kokemuksia edellisen hallituksen ajalta. Esimerkiksi tuo koti-seutukunta Itä-Lappi nimettiin valtioneuvoston päätöksellä erityiseksi alueeksi, jonne kohdennetaan erityisiä toimia. Ainakin alkuun ne erityiset toimet olivat sitä, että uhattiin lopettaa yöjunayhteys ja työllisyysmäärärahoja oleellisesti vähennettiin. Tämmöisiä erityistoimia ei mikään vaikeuksissa kamppaileva seutukunta kaipaa enempää.

Kansallinen metsäohjelma päivitetään ja sen toteutukseen varataan riittävät resurssit. Näin lukee ohjelmassa, mutta niitä rahoja minä en ole kyllä vielä löytänyt.

Edelleen viestintäpalveluitten saatavuus aiotaan turvata myös alueelle, jonne yhteyksiä ei rakenneta markkinaehtoisesti. Siinä Suomessa olisi voitu aivan hyvin ottaa mallia Ruotsista, jossa laajakaistayhteydet rakennetaan valtion kustannuksella jokaiseen talouteen. Siellä todettiin, että se ratkaisu maksaa, mutta kyllä tasa-arvo jotain saa maksaakin. (Ed. Gustafsson: Demarit pitävät tasa-arvoa tärkeänä!) — No, siinä vaan on, ed. Gustafsson, se ongelma, että kun kehuu demareita, niin joutuu aika monesti kehumaan Ruotsin demareita, vähemmän suomalaisia. (Ed. Gustafsson: Sekin on osin totta!) — Samassa yhteydessä hallitusohjelmassa aiotaan turvata tv:n näkyvyys kaikkialla digitalisoinnin yhteydessä, mutta nyt on pelko olemassa, että tämä ei välttämättä toteudu kaikkialla Suomessa.

Työllisyyspolitiikasta sen verran, että starttirahakokeilua jatketaan ja myöskin tukiajan kestoa. Se on esimerkiksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kanta ollut useammankin kerran.

Kaivoslakia uudistetaan niin, että kansalaisten ja alueen kuntien kuuleminen paranee ja tulee kirjattua lakiin. Se on askel oikeaan suuntaan. Jos ajatellaan esimerkiksi uraanikaivoksia, niin täytyy olla varuillaan sen suhteen, käykö niin, että niitä mieluummin avataan sinne, missä on vähemmän lukumääräisestikin oikeuksiensa puolustajia, elikkä Itä- ja Pohjois-Suomeen ja sitten väkirikkaammat alueet pääsevät helpommalla ja tulkinta siellä on erilainen, koska poliittinenkin voima keskittyy etelään.

Edelleen tulee pieniä parannuksia äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan sekä sairauspäivärahan vähimmäismäärään ja lapsilisiä tietyissä tapauksissa korotetaan. Nämä kaikki ovat hallitusohjelmassa myönteisiä puolia.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä oli se ongelma, että kun minä yritin hyvin tarkkaan hakea ne hallitusohjelman myönteiset puolet, jotka ovat konkreettisia, niin sitten näiden huonojen puolien kohdalla joudun aika lailla tiivistämään, koska niitä löytyi aika lailla enemmän.

Näistä huonoista kirjauksista ja kohdista voi mainita, että hallitus aikoo toimia aktiivisesti EU:n perustuslakisopimuksen pohjalta unionin uudistamiseksi. Jokainen kuitenkin tietää sen, että tämä perustuslakisopimus ei sellaisenaan tule voimaan. (Ed. Soini: Se on kuollut ja kuopattu!)

Työvoiman alueellista liikkuvuutta aiotaan tehostaa, eli kyllä se on kiertoilmaus sille, että muuttoliikettä aiotaan ruokkia. Ja se pahin ...

Arvoisa puhemies! Eikö tämä ole suositus?

Sillä hallitusohjelman pahimmalla kohdalla, että työttömyysturvaa ei koroteta senttiäkään seuraavan neljän vuoden aikana, on aivan selvä kytkentä työreformiin, jonka isä pääministeri Vanhanen oli aiemmalla eduskuntakaudella, kun työmarkkinatuki määräaikaistettiin, otettiin käyttöön matalapalkkatuki, jota laajennetaan. Tämä, että työttömien perusturvaa ei paranneta, liittyy näihin aiempiin toimenpiteisiin, ja ne ovat selvästi linjassa työreformin kanssa.

Valtion tuottavuusohjelmaa aiotaan jatkaa, ja se tarkoittaa, että valtakunnasta vähennetään noin 10 000 valtion työpaikkaa ja Lapista esimerkiksi vuoteen 2011 mennessä lähtee 400 valtion työpaikkaa. (Ed. Lahtela: Hävytöntä touhua!) Ne ovat semmoisia työpaikkoja, jotka tuottavat niitä viimeisiä valtion palveluita pienissä syrjäisissä kunnissa. (Ed. Lahtela: Suorastaan törkeätä!)

Sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus tietää sitä, että palveluitten maksuperusteet ja maksukatot muuttuvat ja omavastuuosuudet nousevat. Se rasittaa kaikkein eniten pienituloisia, paljon palveluita tarvitsevia kuntalaisia.

Edelleen hallitusohjelma avaa pään yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelumaksujen käyttöönotolle, ja kun pää on avattu, niin paha pelko on siitä, että ne otetaan myöskin laajemmin käyttöön. Vasemmistolla on ainakin ollut pyhä periaate se, että jokainen ihminen riippumatta perheen varallisuudesta voi opiskella ja kulkea opintietä niin pitkään kuin halua ja intoa on.

Valtio—kunta-suhde ei vakaudu seuraavan neljän vuoden aikana. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta jatketaan, mutta kunnille ei oleellisesti suunnata lisää resursseja.

Perusväylänpitoon ja joukkoliikenteeseen varataan vuositasolla se 35 miljoonaa euroa, mikä on auttamatta liian vähän. Jo edelliset neljä vuotta joka ikinen kerta lisäbudjetin yhteydessä näistä rahoista tapeltiin, ja valitettavasti sama peli näyttää jatkuvan.

Lopuksi vielä se, mikä kohtelee kaikista hankalimmin ihan tavallista kansalaista: jäteveroa aiotaan korottaa, samoin polttoaineitten veroa ja kotitalouksien sähkön verotusta. Nämä kaikki liikut kohtelevat kaikkein kipeimmin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Asuminen ja liikkuminen kallistuvat, ja kyllä siinä on varsinkin keskustalla selittämistä, kun tätä ohjelmaa maakunnassa markkinoivat.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa herra puhemies! Marraskuun lopussa eli noin neljä kuukautta ennen eduskuntavaaleja kokoomus teki välikysymyksen pätkätöistä, ensimmäisenä allekirjoittajana opposition kansanedustaja Sari Sarkomaa, nykyinen ministeri. Hän kysyi kysymyksessään, aikooko hallitus vielä tällä vaalikaudella ryhtyä konkreettisiin toimiin palkkaerojen ja perusteettomien pätkätöiden määrän vähentämiseksi. Neljä kuukautta oli hallituskautta jäljellä, konkreettisia toimia vaadittiin. Nyt on neljä vuotta hallituksella aikaa tehdä, ja varmaan olisi olettanut tämän välikysymyksen jälkeen, että tässä Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa olisi ollut niitä konkreettisia toimia perusteettomiin pätkätöihin puuttumiseksi. Olen käynyt sitä huolella läpi. Täältä löytyy sivulta 47 maininta siitä, että julkisen sektorin työvoiman riittävyyden takaamiseksi kehitetään ohjelma, jossa pyritään vakinaistamaan palvelussuhteita. Siinä kaikki siitä, mihin ennen vaaleja ministeri Sarkomaa pyrki puuttumaan, perusteettomiin pätkätöihin.

Itse asiassa, kun lukee ohjelmaa, täällä ei ole mitään muuta annettavaa pätkätyöläisille kuin matalapalkkatuki, nuorille matalapalkkatuki. Kysymyshän on siitä, että tässä nimenomaan palkitaan työnantajat, jotka maksavat huonoa palkkaa, ja tässä ei ole mitään vaatimuksia siitä, että nämä työsuhteet eivät olisi pätkätöitä. Eli sen sijaan, että hallitus pyrkisi siihen, että maksetaan kunnallisia palkkoja ja pysyvissä työsuhteissa, nyt tuetaan sitä, että maksetaan huonoja palkkoja pätkätöissä. Tämä on vähän erikoista suhteessa siihen, mitä ministeri Sarkomaa oppositiokansanedustajana välikysymyksessään kysyi, ja tämä on myös erikoista siihen nähden, mitä ministeri Tarja Cronbergin puolue, vihreät, on tähän asti puhunut. Vihreäthän ovat omalla kielellään julistautuneet tilapäistön puolueeksi. Millä tavalla tämä ohjelma pätkätyöntekijää eli tilapäistöä helpottaa? En löytänyt konkreettisia toimenpiteitä perusteettomien pätkätöiden vähentämiseksi. Täällä ei puututa millään tavalla vuokratyön ongelmiin.

Vasemmistoliitolla oli konkreettiset esitykset ennen vaaleja ja on edelleen siitä, miten näihin perusteettomiin pätkätöihin ja vuokratöihin puututaan. (Ed. Kallis: Nehän ovat laittomia! — Ed. Tiusanen: Eivät ne esitykset ole laittomia!) Perusteettomiin pätkätöihin pitäisi puuttua sillä tavalla, että paljon pätkätöitä teettävillä yrittäjillä olisi korkeammat työnantajamaksut ja vuokratyöntekijöille, sille porukalle, joka on kaikkein heikoimmassa asemassa tällä hetkellä työelämässä, pitää Ruotsin mallin tapaan taata takuupalkka. Eipä löydy näitä tästä hallitusohjelmasta, vaikka tilapäistön puolueella vihreillä on työministerin paikka. Kovin pettynyt olen tältä osin siihen, miten tätä nuorta työelämässä olevaa porukkaa tässä hallitusohjelmassa kohdellaan. Ainoa, mitä annetaan, on matalapalkkatuki eli halpahintaisia palkkoja, pätkätöitä, annetaan korvausta työnantajalle siitä, että antaa huonoja työsuhteita. (Ed. Lahtela: Mitä tältä hallitukselta muuta voi odottaa!)

Arvoisa puhemies! Jotain positiivista tässä hallitusohjelmassa on, on moniakin asioita. Yksi niistä on se, että opiskelijaliikkeen vaatimus — kova paine eduskuntatalon portailla ja ympäri Suomea — 15 prosentin korotuksesta opintorahaan on kirjattu tähän ohjelmaan. Se olisi kirjattu millä tahansa hallituspohjalla, koska opiskelijaliikkeen paine oli niin kova. Jokainen puolue sen lupasi, ja tämä on nimenomaan ollut opiskelijoiden taistelu.

Mutta nyt minusta on ongelma se, että ei tässä hallitusohjelmassa eikä missään puheenvuoroissa hallitus ole suostunut sanomaan, koska tämä toteutetaan. Onko tässä lupaus, joka toteutuu joskus vaalikauden lopussa? Ei paljon lämmitä niiden opiskelijoiden asemaa, jotka nyt ovat tämän painaneet läpi. Opintorahan korottamisen pitää tapahtua viimeistään ensi vuonna. Kun katsoo tätä pääministeri Matti Vanhasen eduskunnalle lukemaa puheenvuoroa, täällä todetaan, että työmarkkinatuen tasolle nostetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainraha 2009 alussa, lapsilisät korotetaan 2009 alussa, kotihoidon tuki nousee vuonna 2009. Sen sijaan ei sanota mitään aikataulua sille, koska opintorahaa korotetaan. Täällä on moneen kertaan pyritty sitä kysymään, ja kysyn vielä kerran: Koska opintoraha nousee? Onko tämä niitä kirjauksia, jotka toteutetaan, jos menokehys antaa sille mahdollisuuden joskus hallituskauden lopussa? Se on aikamoinen kylmä rätti opiskelijaliikkeen naamalle. Nyt tarvitaan sitä opiskelijaliikettä uudestaan vaatimaan ja painamaan päälle.

Lisäksi opiskelijoiden kannalta erittäin ongelmallista on se, että täällä hivutetaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään täysin kuulumaton ja sopimaton lukukausimaksu EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Ihmettelen, miten esimerkiksi vihreät, jotka tiukasti vastustivat lukukausimaksuja ennen vaaleja, ovat antaneet tämän kirjauksen mennä läpi. (Ed. Viitanen: Sehän oli, sekin, torjuntavoitto heille!)

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että kyllä tässä kokoomuksen kova kädenjälki näkyy, tässä ohjelmassa. Se näkyy arvoissa, se näkyy niissä kirjauksissa, joita täällä on. Täällä on kirjattu se, että valtionyhtiöiden yksityistämistä jatketaan. Täällä näkyy ministeri Vapaavuoren metropolikädenjälki: se näkyy siinä, että aravalainoista luovutaan. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, mutta nyt jos tästä järjestelmästä luovutaan, niin kokoomus ajaa sitä, että asuntojen ja vuokrien hinnat erityisesti nousevat entisestään. Hallitusohjelman mukaan selvitetään mahdollisuus kilpailuttaa rautateiden henkilöliikenne erityisesti Pääkaupunkiseudulla. Eikö ministeri Vapaavuori ole tutustunut esimerkiksi Britannian esimerkkiin tai mennyt käymään Virossa ja nähnyt, mikä on ollut yksityistämisen seuraus? Surkeasti toimiva liikenne, valtavat määrät onnettomuuksia. Ja tässä on kysymys myös kermankuorinnasta. Pyritään Pääkaupunkiseudun liikenteen yksityistämiseen, entisestään heikentämään muiden alueiden liikennettä.

Lopuksi totean, että tämä kokoomuksen kova linja, jonka vihreät, keskusta ja Rkp ovat näköjään nuolleet, näkyy selvimmin siinä, että tämän ohjelman mukaan kaikkein pienituloisimmilla tullaan korottamaan maksuja, esimerkiksi terveyskeskusmaksuja. Niitä maksavat lapsiperheet, niitä maksavat eläkeläiset, työttömät, monet opiskelijat, mutta eivät niitä maksa työssä käyvät, joilla on työterveydenhoito. Meillä on jo nyt Euroopan korkeimmat maksut, ja nyt niitä lisätään entisestään ja ne sidotaan vielä indeksiin. Eli kuntataloutta halutaan parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, kaikkein köyhimpien, kukkarosta. Samaan aikaan ei puututa edes siihen ehkä kaikkein kohtuuttomimpaan asiaan, mikä meillä on, eli lapsilisät eivät ole edelleenkään toimeentulotuessa sillä tavalla etuoikeutettuja tuloja, että niistä jäisi käteen. Eli nämä paljon mainostetut lapsilisien korotukset eivät tunnu ollenkaan niissä perheissä, joille tulee toimeentulotukea. Maksut sidotaan indeksiin, lapsilisiä ei sidota, opintorahaa ei sidota. Tämäkö on se herkkä sosiaalinen omatunto, jota pääministeri Vanhanen avauspuheenvuorossaan kehui tällä hallituksella olevan? (Ed. Gustafsson: Tämän takia sana "välittävä" pitää poistaa hallitusohjelmasta!)

Työministeri Tarja Cronberg

Puhemies! Sana "kannustava" on myös erittäin tärkeä.

Arvoisa puhemies! Haluaisin korjata ed. Mustajärven väärinkäsityksen siitä, mitenkä matalapalkkatuki kohdistuu. Sehän on tällä hetkellä kokeiluna yli 54-vuotiaille, ja hallituksen tarkoitus on laajentaa sitä nyt nuoriin. Toisin sanoen tässä ei ole kilpailevaa esitystä sille, mitä esitetään kuntasektorille, toisin sanoen korotettua valtionosuutta naisvaltaisille aloille. Ne kohdennetaan koulutetuille naisvaltaisille aloille, joilla palkka ei vastaa työn vaativuustasoa.

Rakennetyöttömyydestä haluaisin todeta, että ohjelmassa on monia toimenpiteitä, jotka kattavat rakennetyöttömyyden, monet jatkuvat myös edellisistä hallituskausista. Mutta yksi uusi asia on, johon haluaisin erityisesti kiinnittää huomiota, ja se on sosiaaliturvauudistus. Hallitus aikoo toteuttaa sosiaaliturvauudistuksen, jossa nimenomaan on lähtökohtana työn kannattavuuden lisääminen, köyhyyden torjuminen ja perustoimeentulon parantaminen.

Kolmanneksi määräaikaisista työsuhteista ja pätkätyösuhteista. Hallitusohjelmassa todetaan: "Hallitus toteuttaa nopealla aikataululla määräaikaisia työsuhteita selvittäneen työryhmän esitykset ja käynnistää työryhmän esittämät jatkoselvitykset." Tämä ei koske pelkästään julkista sektoria. Edellinen hallitus tuotti useita selvityksiä määräaikaisista työsuhteista. Näissä on erittäin hyviä ja kannatettavia toimenpide-ehdotuksia, niitä ei vaan ole toteutettu. Tämä hallitus aikoo toteuttaa ne ja tarvittaessa käynnistää jatkoselvitykset. Tämä tehdään erittäin nopealla aikataululla.

Pia Viitanen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se, mitä jäin kaipaamaan ministerin vastauksessa, olivat kuitenkin selkeät linjanvedot siitä, mitä te aiotte tehdä vuokratyöntekijöiden hyväksi. Ne puuttuvat kyllä tästä ohjelmasta. Siinä ed. Arhinmäki oli aivan oikeassa puheenvuorossaan, niin kuin monessa muussakin kohtaa.

Sen, minkä minä myös haluaisin nostaa tässä esiin, on se, että kun te uudistatte tätä sosiaaliturvaa, niin te teette kuitenkin tämän uudistuksen, jota nyt lähdetään selvittämään, kustannusneutraalisti, mikä tietenkin aiheuttaa sen, että se ei välttämättä köyhyyttä pysty poistamaan vaan voi käydä sitten höpsösti, että joku pienituloinen menettää ja joku toinen saa jnp. Kyllä tässä pitäisi jonkin verran sitä taloudellista liikkumavaraa mukana olla.

Yksi yksityiskohta, kun täällä on asumisministeri paikalla nyt, on se, että tämä asumistuki on systeemi, jota uudistetaan, ja samaan aikaan pitäisi aivan ehdottomasti sinne laittaa lisää resursseja, sillä lapsiperheet asuvat ahtaasti. Lapsiperheille hyvin usein asumiskustannukset muodostavat ison tekijän menoissa. Siksipä toivoisin todella, että tässä samassa yhteydessä myös tätä asumistukea voitaisiin nostaa. — Muuten, nyt minä unohdin, että tämähän siirrettiin ministeriltä toiselle, mutta joka tapauksessa tällaisia terveisiä: myös sinne sosiaaliseen asuntotuotantoon tietenkin paukkuja lisää.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä varmasti tiedän, ministeri Cronberg, sen, mitä on nykyinen matalapalkkatuki ja mihin suuntaan sitä aiotaan viedä. Mutta kysymys kuuluu: Tällä hetkellä suurin tuki matalapalkkatuessa tulee niille henkilöille, työntekijöille, jotka tienaavat 1 400—1 600 euroa kuukaudessa, ja sen jälkeen tuki lähtee alenemaan hyvin voimakkaasti ja loppuu kokonaan siinä vaiheessa, kun maksettava palkka on 2 000 euroa. Tässä on kaksinkertainen palkkarakennetta vääristävä mekanismi. Sitä te ette voi kiistää. Tästä ministeri Cronbergin linjauksesta haluan kysyä nyt, onko tämä todella sitten koko hallituksen kanta, että kaikki alle 2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat hoitoalan työntekijät jätetään tämän tasa-arvotupon ja korvamerkityn, hallitusohjelmaan merkityn korvamerkityn, tuen ulkopuolelle. Tarkoittaako tämä todella sitä?

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri Cronbergille vaan sanoisin, että ainut paketti, mikä tulee köyhille, on 90 miljoonaa euroa, mutta se tulee myös muille, eli tämä kunnallisveron perusvähennyksen korotus, mikä täällä hallitusohjelmassa on.

On erittäin arveluttavaa lähteä uudistamaan sosiaaliturvaa, enkä usko ollenkaan, että tulee vihreitten perustulomallia, mitä on kaupiteltu, vaan tulee vastikkeellinen toimeentulotuki. Tällä hetkellä toimeentulotuen perusnormi on 370 euroa yksinäiselle, ja kun sinne ei tule penniäkään, ei euroakaan, rahaa, niin mikä on se parannus näille kaikkein köyhimmille? Täällä kuultiin hyvässä puheenvuorossa, jonka ed. Arhinmäki käytti, että toimeentulotukiperheet jäävät ilman lapsilisäkorotuksia edelleen niin kuin aiemminkin.

Eli köyhyyteen ei tämä hallitusohjelma ole vastannut ollenkaan, ei senkään vertaa kuin viimekertainen hallitusohjelma, jossa poistettiin asumiskulujen 7 prosentin omavastuu — se maksoi kuitenkin 45 miljoonaa euroa — silloin kun Eero Heinäluomasta tuli valtiovarainministeri. Tämä on erittäin heikko hallitusohjelma köyhimpien kannalta.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun minä kuuntelin kristillisdemokraattien johtomiehen puheenvuoron täällä, niin tulipa aika erikoinen olo. Huomasin, että kristillisdemokraatit kehuivat hallitusohjelmaa kaikilta muilta osin, paitsi että viinipullo on vieläkin jäämässä heidän mielestään liian halvaksi. Eli halpa mies olisi ollut ed. Kallis sinne joukon jatkoksi, tuonne Vanhasen porvarihallitukseen, kun kaikki muu tuntui olevan hyvin tässä ohjelmassa.

Mutta toinen ongelma, joka jää useimmissa puheenvuoroissa esittämättä, on tämä, minkä ed. Marjaana Koskinen nosti esille, eli köyhyysongelmaan ei edes yritetä nyt puuttua. Tällä menolla köyhyyden kasvu Suomessa jatkuu. Köyhiä on nyt Suomessa 650 000 EU-tilaston mukaan, ja näillä esityksillä, mitä täällä on ja joita niin kovasti kehutaan, köyhien määrä tulee tällä vaalikaudella kasvamaan, jollei tähän jotain uutta haeta.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rakennetyöttömyys oli edellisen hallituskauden yksi selkeä painopistealue, ja siihen myös lainsäädännöllä ja monilla toimenpiteillä puututtiin. Nämä vaikuttivat myös siihen, että muun muassa pitkäaikaistyöttömyyttä pystyttiin edellisen hallituskauden aikana laskemaan 25 prosenttia ja nuorisotyöttömyyttä 32 prosenttia. Nyt kun tätä hallitusohjelmaa arvioi ja katsoo, niin täällä ei ole mitään toimenpiteitä tai selkeitä viestejä siitä, kuinka tätä työttömyyden ytimeen liittyvää problematiikkaa ja kysymystä lähdetään viemään eteenpäin. Siihen ei ole rahoitusta, siihen ei ole toimintamalleja eikä myöskään tukimalleja.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyn edelleen ministeri Cronbergilta, vihreiden tilapäiseltä puolueen puheenjohtajalta, mihin konkreettisiin toimiin työministeri aikoo ryhtyä vuokratyöongelmien kuriin saamiseksi, ja ministeri Sarkomaa, joka vielä neljä kuukautta ennen vaaleja vaati konkreettisia toimia perusteettomien pätkätöiden kuriin saamiseksi, mihin te ryhdytte nyt konkreettisesti ja miten lupaatte hoitaa asiat kuntoon? Nimittäin hallitusohjelmassa, aivan kuten ministeri Cronberg sanoi, luvataan selvittää, tehdä ohjelmia. Nyt tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, ei neljän vuoden mittaisia ohjelmia, kun nimenomaan molemmat teistä olivat laittaneet nimen alle siihen välikysymykseen, jolla niitä perättiin.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Cronbergilta olisin vaan kysynyt yhtä kysymystä, jota jossakin työttömien tilaisuudessa häneltä kysyin, kun puhuitte silloin, että työttömien pompottelun pitää loppua. Nyt olette ministeri ja teidän on mahdollista tehdä. Kun kysyin silloin teiltä, onko todella niin, jotta ajatte semmoista linjaa, jotta jos on työtön henkilö ja naapuritalossa on tarjolla työpaikka siinä kylässä ja maksetaan kaikilla mausteilla palkat ja työpaikka on hyvä, niin te sanoitte, että totta kai ei tarvitse lähteä, ihmisellä pitää olla valinnanvapaus. Tuotteko semmoisen lain esille, jotta tämä pompottelu loppuu?

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta siinä hallitusohjelmassa on paljon hyviä mutta ilmavia kirjauksia. Se reaalimaailma ja rahat eivät kohtaa. (Ed. Kankaanniemi: Juuri näin!) Kuntien viime vuoden tilinpäätökset alkavat valmistua, ja minulla on sellainen käsitys, että jo tähän peruspalveluohjelmaan, joka on nyt voimassa, tarvitaan 700 miljoonaa hyvinvointipalveluihin, jotta voidaan olemassa olevat palvelut turvata. Nyt kun ministeri Cronberg viittasi tähän hyvinvointiohjelman 250 miljoonaan, minä pyydän avaamaan tätä, ja myös ministeri Sarkomaa: Kuuluvatko siihen nämä parannettavat vanhusten palvelut, kuuluuko siihen se opetustoimen 80 miljoonaa, joka on ollut paljon esillä, ja onko huomioitu, että kun opetustoimen menot ovat noin 2,5 miljardia euroa, niin kuinka voidaan lapsiryhmien kokoa pienentää, jos koko neljälle vuodelle on varattu 80 miljoonaa lisää? Tämä yhtälö ei avaudu, eli kaikki nämäkö sisältyvät siihen 250 miljoonaan? Kuinka kuntatalous turvataan ja nämä hyvinvointipalvelut?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ympäristöministeri on paikalla, niin haluaisin kysyä selvennystä hallitusohjelmassa olevaan huomioon: "Marjan ja hedelmän tuotannon esteet selvitetään pohjavesialueilla." Mitä tämä merkitsee? Ja sitten yleensä hallitusohjelman ympäristöosuudessa on aika tavalla ristiriitaisuuksia, esimerkiksi sivulla 20 ohjelmassa yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja sivulla 54 jälleen toisaalta vapaa-ajan asuntojen muuttamista ympärivuotisiksi edistetään ja rantarakentamista edistetään. Voisitteko kommentoida näitä asioita?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ed. Kalliksen puheenvuoro, johon ed. Tennilä viittasi vastauspuheenvuorossaan, oli erittäin tasapainoinen. Pidän kyllä oikeana, että myös oppositiosta käsin voidaan antaa ihan rehellistä palautetta, myös myönteistä palautetta, hallitukselle niistä asioista, joista voidaan antaa. Mutta jos kuuntelitte eilen (Ed. Tennilä: Eihän se ollut oikea kuvaus hallitusohjelmasta!) ryhmäpuheenvuoromme, niin kyllä annoimme paljon kritiikkiäkin, muun muassa palvelut huolestuttavat meitä kaikkein eniten, millä lailla palvelut turvataan. Mutta en malta olla ottamatta nyt vasemmistoliiton puheenvuorosta kiinni, varsinkin kun opetusministerikin on paikalla. Teidän ryhmäpuheenvuorossanne nostettiin voimakkaasti perusopetuksen ryhmäkoot esiin ja moitittiin hallitusta siitä, että se ei ole pitänyt niitä lupauksia ja kokoomus ei ole toteuttanut niitä oppositioajan puheitaan ryhmäkoon säätelystä. Kun koululakeja säädeltiin, niin vasemmistoliittokin äänesti vastaan, silloin kun oma puolueeni esitti ihan lakisääteistä säätelyä perusopetuksen ryhmäkokoihin. Meidän kantamme on pysynyt (Puhemies koputtaa) aivan samana koko oppositiokauden.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Köyhyyden torjumisesta haluaisin todeta sen, että veronalennusten ja perusturvan parantamisen suhde on tämän hallituksen ohjelmassa huomattavasti parempi kuin edellisen hallituksen, joka alensi veroja yli 3 miljardilla ja paransi perusturvaa vain 300 miljoonalla. Tässä alennetaan veroja vain 1,8 miljardilla ja parannetaan perusturvaa yli 300 miljoonalla.

Perusteettomista pätkätöistä tai yleensä määräaikaisista töistä haluaisin todeta sen, että kun ed. Hiltunen toteaa, että edellisen hallituksen ohjelma oli parempi kuin tämä, kun tässä on erittäin ilmavia ilmaisuja. Mielestäni se, että hallitus sitoutuu toteuttamaan edellisen hallituksen selvitysten tulokset, toimenpiteet, joita on ehdotettu, on aika selkeä kirjaus ja nimenomaan tarkoittaa sitä, että aiomme edetä määräaikaisten töiden vähentämisessä, (Ed. Huovinen: Entä vuokratyö?) perusteettomien pätkätöiden poistamisessa ja myös määräaikaisten töiden sosiaaliturvan parantamisessa. (Ed. Huovinen: Vuokratyö on eri asia!) Tässä ehkä tämä, arvoisa puhemies.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Työministerille totean, että viime vaalikaudella köyhien määrä nousi 580 000:sta 650 000:een, ja näillä teidän esityksillänne teen ennusteen: köyhien määrä kasvaa suunnilleen samaa tahtia tälläkin vaalikaudella. Eli suomalaisen yhteiskunnan perusongelma on, että ei olla vieläkään puuttumassa; käytän sanaa "vieläkään", sillä tavoin kuin se pitäisi tehdä. Perusongelma on se, että työmarkkinatuki on liian pieni. Se on suomalaisen köyhyyden pääsyy. Suuri osa työmarkkinatuella olevista joutuu anelemaan toimeentulotukea, eikä ole tulossa korotusta vieläkään, käytän jälleen sanaa "vieläkään", ja kun tähän ei puututa, niin tämä tilanne ei tästään kummene.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työministeri puhuu kauniisti, mutta käytännön elämässä kuitenkin tilanne on se, että työtön ja avoin työpaikka eivät kohtaa. Se on ilman muuta selvää, ja arvoisa ministeri varmasti tietää omalta alueeltaankin sen.

Toinen on vuokratyövoima. Nyt kun tuodaan ulkomailta tänne, niin monta kertaa tämä työntekijä ei saa edes kohtuullista palkkaa, saati että maksettaisiin Suomeen veroja. Kun hallitusohjelmassa niin hienosti puhutaan muun muassa sivulla 19 työperäisen maahanmuuton edistämisestä, eikö olisi nyt parempi, että ne työttömät, jotka ovat Suomessa, saataisiin töihin ja nimenomaan avoimiin työpaikkoihin siirrettyä näitä henkilöitä, ettei tänne raahattaisi vuokratyövoimaa, joka ei saa edes itse sitä palkkaa siitä?

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vielä ministeri Cronbergilta selkiytystä vuokratyövoiman toimenpiteiden osalta, koska me tiedämme kaikki, että tässä asiassa on merkittäviä puutteita. Ne selvitykset, joita on tehty perusteettomista pätkätöistä, eivät käsitykseni mukaan sisällä ehdotuksia varsinaisesti vuokratyövoiman kitkemiseksi ja vuokratyövoiman tilanteen parantamiseksi, ja tähän yksittäiseen asiaan toivoisin vielä teidän kannanottoanne.

Lisäksi toivoisin, että ministeri Sarkomaa voisi nyt kertoa oman kantansa, kun tästä on ollut julkisuudessa vähän erilaisia käsityksiä, mikä se kanta nyt oikein on näitten opetusryhmien kokojen suhteen, kun vaalien alla tässäkin asiassa kokoomuksen kanta oli aivan erilainen kuin vaalien jälkeen hallitusohjelmasta olemme saaneet lukea.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Haluaisin todeta ed. Vistbackalle sen, että työperäinen maahanmuutto on myös tärkeä asia. Tässä kyse on siitä, että työvoimaa täytyy lisätä kaikin tavoin. Se tulee hallitusohjelmassa erittäin selkeästi esille. Ikääntyneiden toivotaan olevan työssä kauemmin. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja tarvitsemme myös niiden ihmisten työpanosta, jotka tällä hetkellä ovat työvoiman ulkopuolella. On aivan selvää, että kohtaanto ... (Ed. Vistbacka: Hoidetaan ensiksi kotimaan asiat!) — Siitä lähdemme liikkeelle. — Kohtaanto-ongelma on erittäin vakava. Hallitusohjelmassa on aivan selkeitä kirjauksia siitä, miten siihen päästään. Ehkä yksi on tämä rakenteellinen ratkaisu, että ministeriöitä yhdistetään, ja toivottavasti se parantaa tätä kohtaantoa. Mutta ennen kaikkea näkisin sen, että korostamme sitä, että nimenomaan yrityslähtöisesti yhteistyössä hankittuja työllisyystukitoimenpiteitä, ammatillista koulutusta lisätään siten, että yhä paremmin taataan se, että ihminen myös työllistyy työpaikassa.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa herra puhemies! On erinomaista, että perusopetuksesta käydään tällä vaalikaudella keskustelua, ja on tärkeätä, että sitä käydään vähän enemmän ainakin hallituksen osalta kuin viime hallituskaudella, eli tämän hallituksen ohjelmaan on kirjattu vahvasti tavoite kehittää perusopetuksen laatua. Me olemme sitoutuneet siihen, että ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat voimavarat kohdennetaan koulutuksen kehittämiseen. Me olemme valinneet keinoksi ja tavoitteeksi pienentää oppilasryhmiä, eli peruskoulujen oppilasryhmien pienentäminen on selkeä tavoite ja keinoksi on valittu juuri voimavarojen lisääminen. Olen hyvin pahoillani siitä, että innokas oppositio laittoi ministerin suuhun sellaisia asioita, joita ei ole sanottu. Todellakaan ei kokoomus enkä minä ole esittänyt tiukkaa säätelyä oppilasryhmille. Me olemme puhuneet siitä varhaiskasvatuksen yhteydessä, ja tuossa näyttikin, että meni vähän keskustelu päivähoidosta ja perusopetuksesta sekaisin, eli keinona pienentää oppilasryhmiä peruskouluissa on se, että sinne tulee riittävästi voimavaroja.

Jos katsotte, mitä resursseja tuli viime vaalikaudella perusopetukseen, kun hallitusohjelman kirjauksia katsotte, niin tämä on merkittävä parannus sillä saralla. Totean tässä, että hallitus on hyvin vahvasti sitoutunut siihen, että oppilasryhmiä kyetään kunnissa pienentämään sen mukaan, mikä eri kunnissa on tarve.

Mutta, arvoisa puhemies, vielä tästä nuorisotyöttömyydestä. Kun täällä on usea kansanedustaja siitä kysynyt, niin omalta hallinnonalaltani totean sen, että siellä on tarkoitus vahvasti vahvistaa oppisopimusta ja työpajatoimintaa ja myöskin ammatillisia koulutuspaikkoja. Kun täällä on esimerkiksi ed. Hiltunen, joka kysyi tätä, niin erityisesti kasvukeskuksissa on ollut tarvetta siihen, että ammatillisen koulutuksen paikkoja olisi lisää, että voimme ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja toisaalta vastata työvoimatarpeeseen. Nämä osat on vahvasti kirjattu opetusministeriön hallinnonalalle, ja niitä aion vahvasti viedä eteenpäin.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Sarkomaa, niiden kuntien täytyy pystyä maksamaan paitsi nämä pienenevät opetusryhmät myös ne naisvaltaisten alojen palkat, ja minä todella toivon, että kunnissa tähän pystytään. Mutta nyt me täällä päätämme siitä, mitkä ovat ne resurssit, mitkä kunnille näihin talkoisiin tulevat.

Tämä 80 miljoonaa on 20 miljoonaa euroa per vuosi, ja se sama 80 miljoonaa on summa, minkä ministeri Kalliomäki viimeksi pisti viime budjetissaan tähän kouluhyvinvoinnin kohentamiseen. Silloisen opposition mielestä se 80 miljoonaa ei riittänyt mihinkään. Kuinka ihmeessä tämä 80 miljoonaa on sitten riittoisampi? Eli olisi varmasti järkevää pistää voimavaroja tarpeeksi, mutta myös tehdä se laki, koska sillä lailla kuitenkin velvoitettaisiin sitten siihen, että nämä opetusryhmät myös todellisuudessa pienenisivät. Eli en ymmärrä, miksei sitä lakia voi tehdä, kun se tahto on kuitenkin kova.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri Cronbergille vaan sanoisin, että ainut, mitä olen hallitusohjelmasta löytänyt kaikkein köyhimmille, on tämä ylläpitokorvaus. Ei työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, asumistukeen eikä myöskään toimeentulotukeen ole tulossa minkäännäköistä korotusta. Miten käy sairausvakuutusmaksun? Se on tällä hetkellä 1,45, mutta hallitusohjelmassa luvataan nostaa yksityinen hammaslääkärikorvaus 40 prosenttiin. Ollaanko myös nyt nostamassa sairausvakuutusmaksua 1,45:stä? Se tarkoittaa sitä, että kaikkein köyhimmät taas joutuvat maksamaan sen sairausvakuutusmaksun korotuksen kautta. En löydä täältä hallitusohjelmasta köyhille mitään köyhyyspakettia. Päinvastoin, tämä on erittäin huono hallitusohjelma sen suhteen. Se 90 miljoonaa euroa, joka on perusvähennyksen korotusta kaiken kaikkiaan, menee kaikille, ei pelkästään kaikkein pienituloisimmille, ja muuta täällä ei olekaan.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri nosti esille, että ammatillisia koulutuspaikkoja lisätään ennen kaikkea kasvukeskuksiin. No, ajatus sinänsä on hyvä, mutta jos ne kohdennetaan väärin, voi olla, että tuloksena on katastrofi. Minun mielestäni ei ole riittävää, että paikkoja lisätään, vaan ne tulisi kohdentaa tietenkin yritysten tarpeiden mukaan ja tarkasti harkiten.

Ministerin puheenvuorossa tuli myös esille, että tämän hallituskauden aikana pätkätyöt tulevat eri toimenpitein vähenemään. Täytyy sanoa, että kyllä edellinen hallitus tämän suunnan antoi, että pätkätyöt tulevat vähenemään, ja ne jopa vähenivät viime hallituskaudella huomattavasti työllisyystoimenpitein ja erittäin hyvän ministerin ansiosta.

Täällä ei ole kulttuuriministeri paikalla, mutta (Puhemies koputtaa) en voi olla nostamatta ...

Markus  Mustajärvi  /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Vielä ministeri Cronbergille vuokratyöstä.

Suomalainen vuokratyö viimeisen täyttä vuotta koskevan tilastointijakson aikana kasvoi 50 prosenttia. Tällä hetkellä ulkomaalaista vuokratyövoimaa on kirjattu Suomeen veronmaksajiksi alta 200 työntekijää, kun heitä varovaisenkin arvion mukaan työskentelee täällä useita tuhansia työntekijöitä tälläkin hetkellä. Tässä nyt on kolme hyvää syytä puuttua ensimmäiseksi tähän ulkomaalaisen vuokratyövoiman käyttöön. Ensinnäkin työehdot. Kyllä sen ulkomaalaisenkin vuokratyöntekijän pitää saada työstään se, mikä hänelle kuuluu. Toiseksi, veroja ei makseta välttämättä mihinkään maahan. Ja kolmanneksi, tässä syntyy työmarkkinoille semmoinen tilanne, että tämmöisellä pimeällä tai harmaalla ulkomaalaisella työvoimalla lyödään ulos suomalaiset työntekijät ja työttömät, ja se jos mikä altistaa tämän yhteiskunnan rasismille.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin myös ministeri Cronbergilta vastausta rakennetyöttömyyteen liittyvään kysymykseen. Rakennetyöttömyys nimenomaan ylläpitää köyhyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa. Työllisyyden näkökulmastakin meillä on selkeä tavoite varmasti koko eduskunnalla, että jokainen mahdollinen henkilö, joka pystytään tänä päivänä ja tulevaisuudessa työllistämään, pitäisi saada työmarkkinoille, niin mitä hallitus aikoo tehdä tämän asian eteen?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Taannoiseen ed. Tiusasen kysymykseen marjan ja hedelmän viljelystä pohjavesialueella totean, että käsitykseni mukaan ei ole tiedossa, että niistä aiheutuisi erityistä ongelmaa. Mutta ehkä näiden pohjavesikirjausten näinkin vahva rooli tuossa ympäristöosiossa on vain indikoimassa sitä, että tähän pohjavesikysymykseenkin täytyy hyvin monipuolisesti ja eri tavalla kiinnittää huomiota.

Sitten tästä rantarakentamisesta. Tavallaanhan yksi este sen tieltä poistuu, kun saadaan haja-asutusalueen jätevesihuolto käyntiin, ja siinä tietysti toivoisi, että näihin töihin ryhdyttäisiin eri puolilla maata hyvin pikaisesti, ettei kaikkea jätetä sinne siirtymäajan loppupuolelle. Mutta toki yhdyskuntarakenteen kehittymistä on tarkasteltava myös siitä näkökulmasta, ettei tämä arkipäivän pendelöinti rasittaisi meidän mikro- ja makroympäristöämme liian paljon.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Köyhyyden torjumisesta haluaisin todeta sen, että köyhyys nimenomaan lisääntyi edellisen hallituskauden aikana. Tavoitteena täällä on nimenomaan uudistaa sosiaaliturvaa siltä pohjalta, että köyhyyden lisääntymistä voidaan torjua, ja samoin tämä 90 miljoonaa kuntaverotuksen perusosaan kohdistuu nimenomaan niille, joilla on matalin tulotaso.

Ammattikoulutuksen lisäämisestä haluaisin sanoa sen, että tavoitteena hallituksella on nimenomaan tehdä tätä työtä yhdessä yritysten kanssa siten, että työttömät, joita koulutetaan, koulutetaan tuleviin työpaikkoihin eikä seuraavaan koulutusjaksoon.

Pätkätöistä toteaisin sen, että edellinen hallitus jätti aidosti toteuttamatta kaikki ne toimenpiteet, joita sen omat selvitykset pätkätyöläisten tilanteen parantamisesta edellyttivät. Me aiomme toteuttaa näitä toimenpiteitä.

Vuokratyöstä: On totta, että hallituksen ohjelmassa ei ole kirjausta tästä, mutta tavoitteena on, että yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvitämme näitä pelisääntöjä.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelma syntyi ripeästi ja määrätietoisesti. Hallituksen vauhdikkaasta kokoamisesta onnittelen pääministeri Matti Vanhasta. Hallitusohjelma pitää sisällään hyviä uudistuksia, joita pidän tärkeänä toteuttaa tulevalla nelivuotiskaudella.

Hallitusohjelmassa on kiinnitetty oikealla tavalla huomiota taloudellisen perustan vahvistamiseen. Työllisyyden tuntuva kohentaminen ja tuottavuuden kasvun nopeuttaminen edellyttävät uusia keinoja, joista tärkeimpiä ovat työvoiman täyskäyttö sekä osaamisen ja yrittäjyyden lisääminen.

Pitkän aikavälin tavoite, työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, on rohkea, ja siinä suhteessa 80 000—100 000 uuden työpaikan synnyttäminen on välttämätöntä. Hallitusohjelmassa on kirjattu uusi aikakausi työvoimapolitiikalle osana yrittäjyyttä ja osaamista. Työvoimapolitiikan tulee olla kannustavaa ja harjoitettavaa elinkeinopolitiikkaa tukevaa. Tavoitteiden onnistumisessa hallituksen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Osaamisen merkityksen korostaminen edellyttää vahvaa panostusta koulutukseen ja uusiin innovaatioihin. Tässä aluekehityksellä on suuri merkitys.

Hallitusohjelman kirjaukset energiapolitiikan omavaraisuuden lisäämiseksi ovat kansallisesti oikean suuntaisia linjauksia. Kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen etsiminen ja kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana kauppa- ja teollisuusministeriö loi hyvät edellytykset bioetanolin tuottamiselle. Sen tähden tyrmistyttävää onkin Altia Oyj:n päätös olla rakentamatta ohrapohjaista etanolitehdasta Etelä-Pohjanmaalle Koskenkorvalle. Hallituksen tulee kiireesti selvittää, millä edellytyksillä hyvin alkanutta hanketta voidaan tukea.

Hallitus edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvaa kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Näitä esityksiä tulee tervehtiä tyydytyksellä.

Olemme ottamassa merkittävän askelen kohti vahvoja maakuntia. Laajemminkin ottaen hallitus selkeyttää merkittävällä tavalla jäykistyneitä ja luutuneita hallintorakenteita.

Huoli väestön ikääntymisestä ja toisaalta työvoiman saatavuudesta on aidolla tavalla otettu työn alle. Matti Vanhasen ykköshallituksen aloittamia uudistuksia pitää rivakasti jatkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä ja vakaa rahoituspohja ja palvelujen saatavuus turvataan.

Erityisen suurella mielihyvällä tervehdin hallitusohjelman kirjausta, jossa luvataan vahvistaa perusterveydenhuollon asemaa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltaminen ja yhteistyön lisääminen ovat oikeita ratkaisuja. Uusi säädettävä laki terveydenhuollosta antaa näihin hyvät mahdollisuudet. Tarpeettomat raja-aidat paikallisella ja aluetasolla ovat haitanneet tehokkaan hoitoketjun toteutumista. Alueille täytyy antaa uudistuksessa mahdollisuudet omiin uusiin, luoviin ratkaisuihin huomioiden alueiden erityispiirteet.

Hallitus lupaa käynnistää terveyden edistämisen politiikkaohjelman. On hyvä, että näin suuressa väestörakenteen, ihmisten elintapojen ja elämänolosuhteiden muutoksessa lähdetään ennakkoluulottomasti selvittämään terveyden edistämisen keinoja perinpohjaisesti, etsitään uusia tapoja ja asetetaan vanhoja rakenteita kyseenalaisiksi. Julkinen valta ei voi tässä suhteessa tehdä kaikkea. Peräänkuulutan myös yksilön kasvamista omaan vastuuseen.

Hoiva-alan palkkojen jälkeenjääneisyys on tosiasia. Mikäli haluamme tarjota hyvät ja laadukkaat peruspalvelut, tulee kunnille tarjota riittävät resurssit työvoiman saannin turvaamiseksi sekä määrällisesti että oikeudenmukaisena palkkatasona. Hallitusohjelma tarjoaa tähän hyvät edellytykset. Hallitusohjelmaan kirjatut toimet talouden hyvän kehityksen turvaamiseksi toivottavasti antavat riittävän pelivaran työmarkkinoille, joilla kolmikannan mukaisesti työmarkkinaosapuolilla on ratkaiseva asema.

Peruspalvelutuotannossa tulee tehdä uusia rohkeita avauksia, kuten uuden teknologian hyväksikäyttö. Uusien palvelutuotantomuotojen etsiminen ja laaja yhteistyö yli perinteisten reviirirajojen on välttämätöntä, mikäli aiomme selviytyä tulevaisuuden haasteista. Hallitusohjelma antaa tähän hyvät mahdollisuudet.

Hallitus lupaa selvittää, kohteleeko sosiaalietuuksien ostovoimaa turvaavien indeksitarkistusten kulutuskori tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisia kulutusrakenteita omaavia kansalaisia, kuten kansaneläkettä ja työeläkettä saavia ihmisiä. Edelleen hallitus lupaa valmistella kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaavan mallin 31.12.2009 mennessä. Näitä hallitusohjelman linjauksia pidän hyvinä ja tervetulleina.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen toinen hallitus syntyi ennätysajassa. Sen hallitusohjelma on hyvä, riittävän selkeä ja uudistushenkinen. Hallitusohjelma antaa tukevan selkänojan vaalikauden pituiselle määrätietoiselle työlle Suomen kehittämiseksi. Toivotan onnea ja menestystä Matti Vanhasen toiselle hallitukselle ja teille jokaiselle ministerille työntäyteistä neljää vuotta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ensiksi ihan muutama havainto eilisillan ja tämän päivän keskustelusta.

Nimittäin tämä epäoikeudenmukainen perintöveron uudistaminen, tässä ainakin kahta näkökulmaa näköjään kokoomuksessa on olemassa. Eilen ed. Laxell täältä pöntöstä todisti, jotta se, miksi on tällainen tämä esitys, johtuu kepusta. Nimittäin kokoomus olisi tehnyt tasapuolisemman sillä tavalla, jotta olisi kaikille tullut tämä perintövero oikeudenmukaisesti alennettua, siis alarajaa nostettu. Tänään ed. Zyskowicz täältä totesi, jotta tämähän onkin ed. Sasin kirjoittama. Siellä ilmeisesti ei ole tieto kulkenut tai sitten täällä on jotain mätää olemassa. Minusta joka tapauksessa tämä on epäoikeudenmukainen. Jos kokoomus sen ottaa piikkinsä, niin ihmiset tietävät, kenen ansiota tämmöinen ajatus on, jotta tehdään siten, jotta nämä köyhemmät joutuvatkin maksamaan perintöveroa ja rikkaammilta poistetaan kokonaan.

Sitten toinen asia, joka liittyy tähän tasa-arvotupoon. Minusta tämä on sillä tavalla harmillinen, kun kokoomus aikoo nyt vetäytyä siitä väittäen, jotta ei ole luvattukaan. Nimittäin minusta tämä pitäisi ehdottomasti pitää. Nimittäin itse vanhana ay-ihmisenä olen ollut tuolla liittojen hallinnossakin aika pitkään ja siellä aina harmitti, kun hallituksen taholta ja täältä eduskunnan taholta aina kailotettiin, jotta nyt pitää olla maltillinen tupo, puhuttiin muutamista kymmenistä penneistä, nyt senteistä, siitä, jotta koko valtakunta kaatuu. Nyt tässä kerrankin olisi mahdollisuus päästä vähän niin kuin rahojen ääreen tuolla ay-liikkeen puolella. Nyt kokoomuskin sanoo, jotta ei se pidäkään paikkaansa, tämä onkin vaan puoluesihteerin lupaus, ei se olekaan eduskuntaryhmän eikä kansanedustajien lupaus millään muotoa. Minusta tämä olisi hyvä korjata, onko totta, jotta ette kannatakaan sitä 500:aa euroa tai tämmöisiä kunnon korotuksia. Eihän se tee kuin vähän reilu kolme euroa tunnissa, ja pitää nyt semmoinen vähintään palkankorotuksen olla, kun lähdetään näitä tuponeuvotteluita käymään, liittokohtaisia ilmeisesti, koska nyt näyttää siltä.

Siinä mielessä olen hyvilläni, että tässä pää aukaistaisiin, koska jos miettii vaikka kaupan kassoja ja hyllyjen täyttäjiä, niin jos vaikka puolet siitä saisi, joku tuommoinen 1,5 euroa, niin se olisi aika mukava nakki ja toivon mukaan Pamissa älyävät panna kunnon korotukset aikaan, nimittäin sehän lisää ostovoimaa ja saisi nämä matalapalkka-alat nousemaan laajemminkin eikä pelkästään nämä korkeasti koulutetut alat. Siinä mielessä kyllä olen tukemassa tiukasti ja yllyttämässä ay-liikettä, jotta siellä pannaan kunnon korotukset voimaan eikä nyt nau’uta mistään matalista korotuksista, että tässä valtakunta kaatuu. Siinä mielessä minä kannustan hallitusta yllyttämään ay-liikettä vaatimaan kunnon korotuksia.

Tähän liittyen tietysti nämä lakkosakko-hommat, joista eilen muuten totesin, pitäisi saada poistettua ehdottomasti, koska jos siellä nousee naisvaltaisilla aloilla tämmöisiä yksittäisiä toiveita siitä ja mennään lakkoon sen takia, jotta halutaan saada kunnon korotuksia, niin ilman muuta niitä ei saa rokottaa. Nimittäin sehän on oikeaa kansalaistoimintaa ja toivon mukaan sillä saadaan kunnon korotukset. Tämä hommahan ei muuten toimi. (Ed. Zyskowicz: Ed. Lahtelan mielestä laittomuudesta ei pidä sakottaa!) — Ei, kun kyse on siitä, että jos matalapalkka-alan naiset lähtevät jollakin työpaikalla taisteluun, niin eihän siitä saa sakottaa missään tapauksessa. (Ed. Zyskowicz: Eihän kukaan laillisesta lakosta ole sakottamassakaan!) — No, ed. Zyskowiczille vaan vähän niin kuin ohjeita tässä, jotta kun olette kuitenkin ilmeisesti tämmöinen hallituksen kantava voima ja taustavoima siellä, mitä ministerit tekevät, niin onnea siihen työhön. (Ed. Zyskowicz: Ei pystynyt asiaan vastaamaan!)

Sitten kokoomukselle vielä tästä valtiosihteerijärjestelmästä. Eilen puhuin tästä. Minusta se on loogista, kun silloin aikanaan olin tukemassa kokoomusta vahvasti siinä, jotta tämä valtiosihteerijärjestelmä on ihan älytön homma. Emme me tarvitse semmoista systeemiä, vahtisysteemiä, kuuntelemaan tuolla, semmoisia korvia, jotka ovat niin kuin vanhassa Neuvostoliitossa, että siellä aina politrukki on paikalla kuuntelemassa, mitä virkamiehet puhuvat tai jotkut ihmiset. Muistan hyvästi monissa valtuuskunnissa, miten siellä ihmeteltiin, mikä igori siellä on takana, kun kuuntelee, se ei virka mitään ja kirjaa kaikki ylös. Tämä valtiosihteerihomma on vähän samanlainen. Ei meillä Suomessa tämmöiseen pitäisi lähteä. Olisin odottanut, jotta kokoomus olisi nyt ollut purkamassa, kun silloin aikanaan vastustettiin. Yhdessä olin äänestämässä teidän kanssanne siitä, jotta ei tämmöistä järjetöntä päällystakkijärjestelmää, ja vielä lisäksi konttori, siellähän on sihteerit ja konttorit ja kaikki autoedut ja kaikki mahdolliset olemassa. Tämmöinen ylimääräinen lisäbyrokratia sallitaan tässä suomalaisessa hallinnossa, kun meidän pitäisi vähentää tätä byrokratiaa. Ministereitä pitäisi vähentää ja tämmöiset valtiosihteerit, mitkä ovat ylimääräisiä, totta kai ne pitää heittää pois kokonaan. Vai onko nyt sitten jokin uusi viisaus löytynyt siellä kokoomuksen puolella, että tässä onkin jotain järkeä, tässä valtiosihteerijärjestelmässä? Se olisi hyvä kuulla, koska silloin ainakin ne perustelut hyväksyin täydellisesti ja äänestin mukana silloin vielä, jotta ei perusteta.

Taitettu indeksi kentällä tuli vastaan monessa saumassa. Kuulin siellä kokoomuksen edustajien, joidenkin ehdokkaiden, lupailevan sen poistamista. Nyt olisi kyllä korkea aika se tehdä. Se on iso vääryys eläkeläisiä kohtaan. Odotan, jotta sieltä jonkinlaista kapinaa nousisi, koska sehän johtaa siihen, jotta työssä olevien ja eläkeläisten elämisen taso eriytyy, koska inflaatio joka tapauksessa laukkaa ja se ei seuraa ansiokehitystä sillä tavalla. Senhän pitäisi seurata sataprosenttisesti ansiokehitystä. Ne ihmiset, jotka ovat tehneet työn tässä yhteiskunnassa ja rakentaneet meille hyvinvointia, heitetään romukoppaan, jotta olkaa siellä sivussa ja pienemmällä eläkää siellä ja me vaan porskutamme, jotka olemme saaneet nauttia niistä eduista ja tästä hyvästä yhteiskunnasta, joka on kuitenkin saatu aikaan osin heidän ansiostaan. Sen takia toivon, jotta tähänkin saadaan vielä korjausta siten, jotta hallitus ryhdistäytyy tuossa matkan varrella ja taitettu indeksi poistetaan.

Sitten kun puhuttiin köyhyydestä, niin sitä minä en odottanutkaan, että tällä hallituspohjalla tapahtuu mitään köyhien asemaan. Kyllä se on ollut nollasummapeliä ja todennäköisesti vielä kupataan jotain. Mutta aikanaan nähdään, kun tulee tänne esityksiä. Toivon mukaan eduskunnalta löytyy sitä inhimillisyyttä. Nimittäin sitä en usko, jotta siellä hyvin paljon näitä normeja parannetaan, vaikka millainen paketti olisi, koska lisää rahaa ei tuossa ainakaan ole osoitettu missään vaiheessa noissa lukemissa, mitä hallitusohjelman peräsivulla on olemassa.

Mutta sitten, ministeri Cronberg lähti pois, hän ei halunnut vastata siihen kysymykseen, milloin työttömien pompotus loppuu. Nimittäin kysyin häneltä samaa, niin kuin kysyin äsken useammassakin tilaisuudessa, mutta yhdessä isossa tilaisuudessa, missä oli paljon työttömiä paikalla, onko silloinen edustajaehdokas Cronberg ja nyt ministeri Cronberg sitä mieltä, että jos naapuritalossa on työpaikka tarjolla ja se naapuri on työttömänä ja hänelle tarjotaan sitä työpaikkaa, niin hänen tarvitsee lähteä siihen työhön, jos siinä maksetaan tesin mukainen palkka, siinä on kaikki mausteet mukana ja hyvä työpaikka. Silloin edustajaehdokas Cronberg totesi, jotta ei, totta kai ihmisellä pitää olla valinnanvapaus. Nyt, kun hän on ministeri, minä odotan, jotta hän tuo semmoisen lain tänne, jotta työttömän ei tarvitse lähteä semmoiseen työpaikkaan, koska sehän on törkeää, pompotetaan ja väkisin ihmistä laitetaan töihin, hyvänen aika.

Minusta sen verran pitää olla kuluttajansuojaa äänestäjillä, jotta pidetään ne lupaukset, joita luvataan tuolla. Nimittäin tiedän, jotta vihreät saivat Pohjois-Karjalassa aika paljon ääniä niillä lupauksilla, ja minusta ei tarvitse ihmetellä, miksi usko demokratiaan on mennyt. Ainakin Pohjois-Karjalassa äänestysprosentti on matala. Jos tämmöisiä huijauksia tapahtuu jatkuvasti, niin eihän sitä pitkään viitsi käydä äänestämässä, (Ed. Janina Andersson: Ja te pidätte kaikki lupaukset aina!) kun tietää, jotta kaikki myydään. Heti vaalien jälkeen sanotaan, että ei tämä olekaan mikään kynnyskysymys, perustulo tai tämmöiset lupaukset, vaan tärkeintä on, kun päästään vallankahvaan, ja sen jälkeen unohtuukin kaikki muu. Kun ministeri on paikalla, niin tivaan niin pitkään, kunnes saan siihen vastauksen, tuleeko semmoinen esitys, jolla työttömien pompotus loppuu.

Sitten toinen on tämä tempputyöllistäminen. Tämähän on tosi törkeää. Ajatelkaa, ihmisiä laitetaan kaikennäköisiin toimenpiteisiin ja mitään pysyvää ei ole olemassa. Nyt minä odotan, kun meillä on semmoinen hallitus, joka monien ehdokkaiden suulla tuolla lupasi, että tempputyöllistäminen loppuu, jotta nyt ihmisille luodaan oikeita työpaikkoja, niistä maksetaan kunnon palkkaa eikä mitään tämmöisiä orjapalkkoja, niin kuin tällä hetkellä. Jää vain mielenkiinnolla odottamaan, milloin se tapahtuu, ja sitten sanotaan, jotta se on sitten seuraavalla hallituskaudella — kuka siellä mahtaa olla — ja tässä selvitellään, miten tempputyöllistäminen loppuu. Nimittäin tällä hetkellä niillä työpaikoilla, mitkä tuolla on, pätkillä, ihminen ei elä, he joutuvat menemään vielä sosku-luukulle hakemaan rahaa. Näihin pitää laittaa lisää rahaa. (Puhemies: 10 minuuttia, ed. Lahtela!) — Kiitoksia, tämähän juuri loppuikin.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Täällä on aika paljon nyt kritisoitu tätä hallitusohjelmaa, ja voin sanoa niin, että se riippuu ihan siitä, mihin sitä vertaa. Jos vertaa ihannekuvaan siitä, millainen olisi ihannehallitusohjelma — ihannehallitus, ihannetavoitteet, verot, kaikki — niin tietenkään tämä ei ole mikään ihannetavoiteohjelma, vaan tämä on mielestäni ehkä riittävän hyvä, että siinä voidaan olla mukana ja jatkaa taistelua. Jos sitä vertaa taas edelliseen hallitukseen, mitä se teki, niin silloin taas en häpeä laisinkaan.

Jos katsoo hallituspohjaa ja kuvittelee, mitä arvomaailmaa puolueet edustavat, niin olin luullut, että on hankalampaa tehdä yhteistyötä kokoomuksen ja keskustan kanssa kuin sosialidemokraattien kanssa, kun puhutaan eriarvoisuudesta ja köyhyydestä. Olin luullut, että on vielä paljon, paljon, paljon raskaampaa. Olen jopa hieman yllättynyt siitä, että tämä ohjelma on näinkin hyvä, että me voimme oikeasti uskoa siihen, että ainakaan ei mennä huonompaan suuntaan. Tulevat mielenkiintoiset ajat katsoa, kumpi on oikeassa, onko ed. Kankaanniemi vai ed. Tennilä oikeassa. Kun ed. Kankaanniemi eilen totesi, että pitkästä aikaa on hallitus, jonka aikana eriarvoisuus ei kasva, ed. Tennilä taas on aivan varma, että se kasvaa enemmän kuin ennen. Tämä on erittäin mielenkiintoista, ja katson mielelläni, miten tulee käymään, sillä tämä on yksi mittari minulle henkilökohtaisesti, joka tekee minulle tämän sillä tavalla raskaaksi. Mutta täytyy todella uskoa ja tehdä kaikkensa, että ed. Kankaanniemi on oikeassa.

Täällä on jo vähän puhuttu siitä, että jos verrataan edellistä ja nykyistä hallitusta, niin jos katsotaan menojen lisäystä ja veronalennuksia, niin tämä hallitus näyttää sosiaalisemmalta. (Ed. Rönni: Käynti optikolla auttaa!) Vihreä eduskuntaryhmä olisi mielellään tehnyt tämän vielä paljon suuremmin, mutta jos vertaa, että edellinen hallitus lisäsi menoja, niin me olemme nyt miljardin verran enemmän lisänneet kehyksiin menoja, miljardin verran enemmän, kun taas tämä on 0,6 miljoonaa vähemmän laskemassa veroja. Kun laskee kaiken yhteen, niin näin täsmää. Tämä on mielestäni kuitenkin hämmästyttävä tulos tällä meidän pohjallamme.

Sitten kun mennään näihin ympäristöpuolen asioihin, (Ed. Lahtela: Liikkuminen kallistuu!) Itämereen ja sen puolustamiseen, tässä minä todella toivon, että me voimme jatkaa. Tämä on ollut erittäin pitkä, pitkä taival. Kun täällä eräs keskustan edustaja sanoi, ettei ole kiinni maataloudesta, niin onneksi ministeri Lehtomäki korjasi, että on myös erittäin paljon kiinni maataloudesta, sillä Pietari on tärkeä ja se, että me voisimme avittaa Pietaria jatkamaan vedenpuhdistuslaitoksen rakentamista, on erittäin tärkeätä. Mutta kun mennään etenkin Lounais-Suomeen ja Saaristomereen ja meidän omaan saaristoomme, niin ihan omat ravinteemme me siellä näemme ja koemme ja kärsimme. Maatalouden puolella täytyy tehdä erittäin paljon vielä, myös metsätalouspuolella ja haja-asutuksen kanssa.

Liikennepuolella olen iloinen, että lopultakin tulee edes jonkin verran askelia oikeaan suuntaan. Joukkoliikennetukia tulee myös suurille kaupungeille. Tämä on asia, jota olen niin monta vuotta täällä yrittänyt. Tiedän, että varmaan entinen liikenneministeri Huovinen yritti myös, mutta valitettavasti ei riittänyt siihen silloin voimavaroja. Nyt tämä lopultakin tapahtuu samaan aikaan, kun diesel- ja bensaveroja nostetaan mutta vuotuista dieselveroa, tätä vuotuista maksua, alennetaan. Viesti on oikea ihmisille: Älkää ajako turhaan, käyttäkää joukkoliikennettä! Dieselauto, semmoinen, joka säästää energiaa ja on pienikulutuksinen, kannattaa mieluummin hankkia kuin syöppöauto. Tämä kaikki on mielestäni erittäin tarpeellista ja vaikuttaa myös Itämereen, sillä myös liikenteen typpipäästöt vaikuttavat rehevöitymiseen.

Asia, johon voi olla vaikea päästä käsiksi, jonka Wwf on nyt taas tuonut esiin, on laivojen jätevesipäästöt, jotka tällä hetkellä Itämerellä ovat noin neljä kertaa niin suuret kuin keskikokoisen kaupungin fosforipäästöt. Tämä on kansainvälinen asia, johon meidän täytyy yrittää puuttua.

Jag skulle vilja tacka Sfp för gott samarbete under förhandlingarna. Vi har ibland fightats om olika saker, men när det nu gällde stöd till jordvärme, till pelletter, till kampen för u-landsbiståndet så var jag mycket nöjd med vårt samarbete. Också minister Kiviniemis förståelse för u-landsbiståndet var till stor hjälp för hon har varit minister och förstår att de är verkligt viktiga frågor och att vi inte kan tänka oss att ge ännu mindre än nu, planerna är tvärtom på mera. Jag hoppas på fortsatt gott samarbete när vi höjer u-landsbiståndet senare, också efter det här. (Ed. Feldt-Ranta: 25 miljoner var det!) — Det är för lite, men jag kan säga, vet ni, att när vi började var det ännu mycket mindre. Det här var verkligen en kamp och det här är en kamp om vilken jag kan säga att om man jämför med vad förra regeringen gjorde, så var det också för lite, vi var hela tiden missnöjda. Vi är missnöjda också med det här, det här är lika dåligt eller lika bra ungefär som med den förra, vi skulle vilja ha något ännu mycket bättre. Men tyvärr är det så att här är vi inte ensamma och bestämmer, det är demokrati. Ni hade mera makt än vi men ni höjde ändå inte mera.

Pätkätöistä ja perusturvasta ministeri Cronberg puhui jo paljon, elikkä en siitä sen enempää kuin haluan vaan sanoa sen vielä, että perhevapaiden kustannusten jakaminen tasaisemmin on myös tapa vähentää pätkätöitä. Tässä tullaan myös nyt etenemään. Haluaisin vaan todeta, että tämä ei ole mitenkään täydellistä mutta se on aivan riittävän hyvää, että voimme jatkaa ja tehdä kaikkemme sekä yliopistopuolella, koulupuolella että silloin, jos mennään näihin minimiäitiyspäivärahoihin ja muihin vastaaviin. Ymmärrän hyvin, että ei tämä täydellistä ole, mutta riittävää.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Kolmas kerta meikäläisen kohdalla, kun tätä hallitusohjelmaa olen yleensä ruotimassa. Eivät ne kaksi ensimmäistäkään ole tainneet paljon kehumisia saada. En ole tottunut kauheasti kehumaan asioita, mutta jos näitä nyt sitten tässä aloitettaisiin. (Ed. Pulliainen: Ensimmäinen kerta!) — Niin ensimmäisellä kerralla, ja aloitettaisiin heti kehumisella. — Elikkä kyllä tästä niin kuin jotain hyvääkin löytyy täältä ohjelmasta. Kansaneläkkeitten kohdalla voi sanoa, että tuolla mailla asuvana sieltä pari 20 euron korotusta, niin ihan hyvä linja olisi, ja samaten tämä eläkeläisten verontasaus. Siinä on positiiviset kuviot noin yhtäkkiä sanoen, mitä mieleen tulee. Toki sieltä varmaan jotain muutakin löytyy, mutta ... (Ed. Lahtela: Aika vähän!) — Aika vähän joo, kyllä täytyy sanoa näin, että aika vähän.

Eläkeläisten kohdalla taitaa käydä niin, että he joutuvat kyllä sitten osaltaan näistä saavutetuista eduista luopumaan siinä mielessä, kun ruuan arvonlisäveroa lasketaan 5 prosentilla ja perintövero lahjoitetaan näille hyvätuloisille taikka hyväosaisille ihmisille, jotka eivät sitä olisi tarvinneet.

Olin Pirkanmaan yrittäjien tilaisuudessa tässä pari vuotta sitten, ja siellä kuunneltiin verokonsulttia ja hän sanoi, että on lähes 100 sukupolvenvaihdosta tehnyt ja yhdessäkään ei ole ongelmaksi muodostunut perintövero, niin että en tiedä, minkä takia tämä nyt sitten pitää täällä tuoda, mutta ilmeisesti siellä hallitusohjelmaa laatimassa on ollut joku siellä Säätytalolla oven takana, joka on kuiskaillut aina siihen suuntaan ja antanut ohjeita. Ainakin semmoisia viestejä kuuli, että vähän siihen suuntaan on toimittu. (Ed. Zyskowicz: He olivat oven sisäpuolella!) — Ai, he olivat oven sisäpuolella. No joo, ed. Zyskowicz, ihan hyvä, että he olivat oven sisäpuolella kertomassa, ja nyt te palkitsette heidät ilmeisesti. He antoivat teille hyvät vaalitäyt ja rahat sitten, että nyt se palkitaan, annetaan tällä tavalla anteeksi. (Ed. Lahtela: Entäs sähkövero?) — Niin, sähköveron ja polttoaineitten hintaa kun korotetaan ja sitten, kun tulee ruuan arvonlisävero laskemaan sitä eläkeläisten indeksiä, niin sieltä ei tule mitään. Jos ruuassa tulee muutama euro kuukaudessa, niin toista kautta sitten viedään pois ja saattaa olla, että menee miinuksen puolelle. — No, Pirkanmaalla kyllä muutamat täälläkin istuvat, pari kappaletta täällä istuvaa kokoomuslaista kansanedustajaa, lupasivat kyllä tämän taitetun indeksin hoitaa. En tiedä, sitä en täältä löytänyt hallitusohjelmasta, miten se hoidetaan, mutta ehkäpä edustajat Tiura ja Satonen sen sitten hoitavat. Ja myöskin sen, että perintövero poistuu kaikilta eläkeläisiltä, senkin he lupasivat. Saa nähdä nyt, tuleeko sitten hoidettua.

Vielä tähän polttoaineitten ja sähkön veroon. Se tietenkin tulee kohdistumaan sitten meihin kaikkiin ja erityisesti niihin, jotka tuolla haja-asutusalueella paremmin asuvat, siellä kun joudutaan kulkemaan. Polttoaineen hintaa minun mielestäni ei ole veron muodossa korotettu ainakaan niinä aikoina kuin minä olen täällä ollut, päinvastoin siinä on ollut kyllä ... Erityisesti muistan edelliseltä kaudelta, elikkä 1999—2003 kaudelta, kun keskustan edustajat vaativat veron alentamista voimakkaasti. Nyt se on tainnut unohtua.

Sitten näihin muutamiin muihin kohtiin:

Täällä minä en ole kuullut, että kukaan olisi puhunut oikeuspolitiikasta oikein kunnolla. Tässä ohjelmassa puhutaan vankeinhoidosta melko lyhykäisesti. Täällä sanotaan, että edellytykset vankeuslain mukaiselle kuntouttavalle toiminnalle turvataan. Vankitilojen peruskorjaamista jatketaan. Selvitetään mahdollisuudet tehostaa ja vauhdittaa ulkomaisten vankien siirtämistä kärsimään rangaistuksensa kotimaassaan. Kaikki ihan hyviä asioita, mutta me saimme vuoden alussa lakivaliokuntaan selvitysmies Vuolijoen raportin, jossa puututaan ja puhutaan tästä vankeinhoitopolitiikasta oikein kunnolla ja sitä ravistellaan. Nyt siitä ei ole minkäänlaista mainintaa tässä paperissa.

Toivoisin, että sitä paperia ei unohdeta, koska siinä on kuitenkin kyse siitä, että parin miljoonan satsauksella saadaan yli 10 miljoonan säästöt vankeinhoitoon. Meidän oikeuslaitoksemme kuvioon on muodostettu tämmöinen lisähallintokuvio, jossa on jopa 7 porrasta hoitamassa samoja asioita vähän siellä sun täällä. Se pitäisi purkaa ja perata ja satsata vähän siihen, että vanginvartijoita saataisiin lisää, jolloinka saataisiin sairauslomat ja muut loppumaan ja normaaliin työrytmiin ihmiset, ylipaikat kenties purettua jossain määrin, josta sitten tulisi tämä 10 miljoonan säästö, jolloinka perusrahoitus olisi kunnossa ja voitaisiin elää tulevaisuutta kohtikin niin, että vankeuslakia pystyttäisiin edes jossain määrin toteuttamaan.

En tiedä sitten, onko uusi oikeusministeri asioista samaa mieltä, mutta kyllä siinä puututaan semmoisiin asioihin, muun muassa jälleen kerran tämä Senaatti-kuvio tulee siellä selkeästi esille, jossa vuokrat nousevat jatkuvasti vuodesta toiseen, ja kun vähän korjataan paikkoja, niin vuokrat ei kun lisää nousevat. Se on heilläkin koettu todella ongelmalliseksi asiaksi ja paikaksi.

Sitten nämä sakkovangit ja vankien kuljetukset ovat olleet semmoinen asia, jotka ovat siinä raportissa nousseet esiin. Toki se tyrmättiin sitten asianomaisten viranomaisten kohdalta aika lailla tukevasti, mutta ehkä sieltä jotain hyvää kuitenkin pitäisi löytää. Mutta tässä hallituksessa näyttää kuitenkin kuviona olevan, että hallintoa vaan lisätään. Meillä on tuottavuusohjelmat menossa, mikä tietää sitä, että duunareita pistetään kävelemään, mutta hallintoa vaan lisätään. Se näyttää olevan vallitseva linja, että on muutettu aika lailla tyyliä. (Ed. Lahtela: Ministereitä lisää!) — Niin, pari ministeriä on tullut lisää.

Sitten liikennepolitiikkaan, siitä on täällä varmaan puhuttu ja väännetty vaikka kuinka monta kertaa. Rahat puuttuvat perustienpidon ja radanpidon lisäämisestä ja kuntoon hoitamisesta, valitettavasti. Kirjaukset ja tekstit ovat kyllä ihan oikean suuntaisia, vielä kun saataisiin sinne rahaa. Mutta kyllähän tässä näkyy selvä kokoomuslainen ideologia, jossa pyritään nyt kaikki myymään ja liikelaitostamaan ja osakeyhtiöittämään. Tieliikelaitos muutettiin omaperäisten johtajien päätöksellä nyt Destiaksi, kun liikennevaliokunta oli sen edellisen Tietapion tyrmännyt, ja nyt eräänlaisena kostona eduskunnalle se tuotiin ja muutettiin tuosta noin vaan päätöksellä, että siitä tulee Destia.

Nyt siitä sitten yritetään tehdä osakeyhtiötä. Se tietää tietenkin sitä, että johtajat pystyvät vähän optioita ja myöskin näitä tulospalkkauksiaan nostamaan ja pääsemään tähän osakehuumaan siellä oikein kunnolla käsiksi. Samalla laitetaan jätkämiehet ulos ja yrittäjät tilalle. Nyt siellä on selvästi tämmöistä harmaan talouden piirissä olevaa kuviota myöskin Tieliikelaitoksen sisällä jo käytetty, viestejä siitä on tullut. Samaten näitä kilpailun voittaneita virolaisia ei varmastikaan puhtaalta pöydältä tarvitse ruveta hakemaan, vaan sieltä rupeaa löytymään jos jonkinlaista pakkoyrittäjyyttä ym. Asiasta on selvää viestiä tullut.

Kyllä täytyy vähän VR:n kuviotakin ihmetellä, että siirretään omistajayksikköä ja tuloksia vaaditaan ja voittoa täytyy tehdä ja samalla radat rapistuvat. Kyllä tilanne on se, että jos me haluamme joukkoliikennettä suosia, niin meidänhän pitää alentaa lippujen hintaa. Muuten ei joukkoliikenne tule kilpailukykyiseksi yksityisautoilun kanssa, ellei pudoteta lippujen hintoja oikein kunnolla ja saada ihmiset siirtymään juniin ja linja-autoihin. Ei tarvitse luulla, että se muuten onnistuisi. Muutenkin täällä puhutaan logistiikasta, sanotaan näin, että pitää huolehtia, että logistiikkakustannukset eivät nouse. Se tietää ilmeisesti sitä, että kuljetusyrittäjien täytyy taksoja laskea, ja se taas tietää lisää harmaata taloutta ja palkkojen vääntämistä ja tiukentamista, jotka nyt jo ovat menneet täysin alle kaikkien sopimusten.

Mutta kokonaisuutena ei ole työläisen kannalta hyvä, jos edustajat Reijonen ja Satonen kehuvat ohjelmaa. Se tietää, että siinä vaiheessa pitää vetää liikkuvat taakse, se tietää, että tästä ei köyhälle kansalle hyvää seuraa eikä tavalliselle duunarille. Elikkä kyllä tässä on puhdas yrittäjäjälki ja maatalouspoliittinen jälki näkyvissä tässä ohjelmassa. Toivottavasti ette neljässä vuodessa kerkiä tätä maata ihan kokonaan tuhoamaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rönnin kanssa voi olla samaa mieltä lähinnä siitä, että tässä uuden hallituksen ohjelmassa todellakin näkyy kokoomuksen kädenjälki. Sanon vain, että ensinnäkin eläkkeensaajien osalta se epäoikeudenmukaisuus, että suuri osa työeläkeläisistä on maksanut kireämpää veroa kuin saman tulotason palkansaajat. Tämä epäoikeudenmukaisuus kokoomuksen vaatimuksesta nyt hallitusohjelman mukaan korjataan. Samoin arvioidaan työeläkeindeksin ja kansaneläkeindeksin kehittämistä siten, että se paremmin turvaa eläkkeensaajien ostovoiman.

Opiskelijoiden osalta totean, ed. Rönni, että kun kokoomus tuli hallitukseen, opintoraha nousee. Kun te olitte hallituksessa, opintoraha ei noussut, ja ministeri Saarelan päätehtävä oli täällä selitellä, miksi se ei nouse. Samoin opiskelijoiden tulorajat nousevat 30 prosenttia, millä on myös huomattava merkitys.

Oikeusministeri   Tuija  Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rönni kysyi vankeinhoidon tilanteesta. Siitä lähdetään, mihin viime vaalikaudella jäätiin. Hallitusohjelmaan saatiin hyvä kirjaus siitä, että se vankeinhoitolain sisältökin pitää voida toteuttaa. Se vaatii tietysti silloin sitä, että resurssit ohjataan oikeaan paikkaan ja että resursseja on riittävästi.

Niin kuin täällä jo debattikeskustelussa toissa päivänä ed. Manninen kertoi hallitusneuvotteluista, niin hallitusneuvotteluissa henki oli se, että näihin asioihin kyllä sitten budjettiasioissa vielä palataan. Tässä vaiheessa ei voi muuta sanoa. Mutta kyllä se henki on ollut se, mikä ohjelmaankin on kirjattu, ja tarkoitus on löytää keinot, millä vankeuslaki toteutetaan kunnolla.

Tero  Rönni  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, tiedätte, kuten minäkin tiedän, mistä tämä verotuksen epäoikeudenmukaisuus on lähtenyt käyntiin. Se on lähtenyt silloin jo 99 kaudella (Ed. Zyskowicz: Kyllä. Te ette korjanneet, me korjasimme!), jolloin me yhdessä olimme hallituksessa. Siitä lähtien lähdettiin muuttamaan ansiotulovähennystä, joka annettiin vaan palkansaajille. Silloin päätettiin yhdessä siitä ja viime kaudella yhdessä on siitä asiasta ollut puhetta, ja se on ollut koko ajan johtotähtenä, että vain palkansaajille on annettu tämä alennus, ja siitä se ero on tullut. On meidän ryhmämme sisälläkin ollut erilaisia näkemyksiä, mutta emme me ole tietenkään yksistään pystyneet tätä asiaa muuttamaan.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Zyskowiczille sanoisin vaan: Miten täällä voi olla kirjaus, että tämä eläkeläisten verotuksen alennus on vaan 160 miljoonaa euroa? Aiotaanko se toteuttaa viimeisenä vuotena, koska tämä on koko vuoden summa, tämä 160 miljoonaa euroa, vai meinataanko antaa vain 40 miljoonaa euroa per vuosi, eli se on vähemmän, mitä on luvattu? Siihen on myös hallitusohjelman kirjaus "korkeintaan".

Sitten esimerkiksi ulkoministeri Ilkka Kanerva on luvannut hoitaa taitetun indeksin 50—50-indeksiksi takaisin. (Ed. Zyskowicz: Ei ole puhunut puoliväli-indeksistä Kanerva!) Täällä ei ole minkään näköistä kirjausta siitä, että indeksistä tulisi 50—50-indeksi. Minulla on video siitä tilaisuudesta, jossa olemme vaalipaneelissa, ja haluan sen esittää kaikille kansanedustajille jossakin vaiheessa. Mutta haluan kuulla sen, missä kohtaa tulee voimaan tämä eläkeläisten verotuksen alennus. Tuleeko se voimaan 2010, koska summa on sen suuruinen?

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille voisi todeta, että eihän sivulla 12 luvata eläkeläisten verotusta alentaa samalle tasolle kuin on palkansaajien verotus, vaan täällä todetaan, jotta verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi "eläkeläisten verotus alennetaan" kaikilla tulotasoilla "korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle - - ", mikä tarkoittaa, jotta se voi olla myös ylempi. Tämä on huonosti kirjoitettu. Lukekaa, ed. Zyskowicz, tämä. Tässä ei siis todeta, että samalle tasolle, vaan "korkeintaan". Kun alennetaan ylhäältäpäin, niin se voi jäädä ylemmäksikin. (Naurua — Eduskunnasta: Tämä on ed. Lahtelan logiikkaa!)

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huomauttaisin ed. Zyskowiczille, että hallitusohjelma ei ole kokoomuksen hallitusohjelma eikä keskustan hallitusohjelma, ei vihreiden eikä Rkp:n, vaan se on hallituksen yhteinen hallitusohjelma.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczin välihuuto oli hyvin paljastava: "Antakaa kommenttipuheenvuoro, että voi selitellä." Eikö nyt olisi reilua kansalaisia kohtaan se, että kun sanottiin 500 euroa sairaanhoitajille "kyllä", lapsilisien indeksikorotus "kyllä"...? Nyt kaikista niistä ed. Zyskowicz yrittää täällä salissa, kun omat ministerit eivät ole paikalla, selitellä irti. Kyllä tässä kokoomuksen kädenjälki näkyy, ei näissä kysymyksissä, joissa saataisiin tavallisen työntekijän asemaa parannettua, mutta niissä asioissa kyllä näkyy, joissa suurpääoma hyötyy, eli yksityistetään valtionyhtiöitä, suunnitellaan joukkoliikenteen, raideliikenteen, kilpailuttamista Pääkaupunkiseudulla, pannaan terveyskeskusmaksuja ylös kaikkein pienituloisimmilta, että saadaan kuntapolitiikkaa kuntoon. Näissä kyllä kokoomuksen kädenjälki näkyy, mutta niitä lupauksia, joita te annoitte ennen vaaleja, miten sairaanhoitajien palkka nousee 500 eurolla, miten lapsilisät sidotaan indeksiin, niitä te nyt täällä yritätte selitellä, niitä ainoita, jotka eivät olisi niitä uusliberalistisia esityksiä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todella ennen vaaleja kaikki eläkeläistilaisuudet pitivät sisällään vaatimuksen eläkeindeksin parantamiseksi ja hyvin monet kokoomuksen kansanedustajaehdokkaat olivat myös omassa vaalimainonnassaan tämän puolesta. Tällä hetkellä ei ole tietenkään eläkeläisten näkökulmasta tyydyttävää, että eläkeindeksiä ei oikaista siitä taitetusta asennosta, jossa se on, koska nyt tällä hetkellä indeksi jättää eläkkeitä jatkuvasti palkkatasosta jälkeen.

Toinen asia: Kun nyt hallitus on nostamassa nimenomaan terveydenhoidon asiakasmaksuja, niin se on erittäin hankalaa nimenomaan vanhenevan ja ikääntyneen väestön, sairaiden kannalta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ed. Lahtelan lähetän suomen kielen kurssille. Täällä sanotaan, että eläkeläisten verotus alennetaan kaikilla tulotasoilla korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle. Eli eläkkeensaajan verotus ei millään tulotasolla voi enää olla kireämpää kuin palkansaajan verotus samalla tulotasolla.

Mitä sitten tulee ed. Arhinmäkeen, niin kylläpäs sanat muuttuvat lyhyessä ajassa. Minä en selittele, toisin kuin edellisen hallituksen ministerit täällä selittelivät. Minä joudun selittämään ed. Marjaana Koskiselle, joka on pitkäaikainen kansanedustaja, mutta hän ei vieläkään ymmärrä, että nämä verotuksen muutokset tässä hallitusohjelmassa ovat vuotuisvaikutuksia. Eli eläkkeensaajien verotuksen alentamisen vuositasovaikutus on 160 miljoonaa euroa tämän hallitusohjelman mukaan, ed. Koskinen. Tämä ei ole mikään kumulatiivinen luku.

Mitä sitten tulee muihin täällä esitettyihin väitteisiin, palaan niihin varsinaisessa puheenvuorossani, mutta tasa-arvotuposta sanon, että historiallista on, että ensimmäisen kerran tässä hallitusohjelmassa hallitus sitoutuu tukemaan matalapalkkaisten naisalojen palkankorotusta ylimääräisellä valtionosuudella kuntasektorilla.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rönni mainitsi nimeltä allekirjoittaneen. Äkkiä kiiruhdin tänne saliin puhumaan. Minun on kyllä tuotettava pettymys ed. Rönnille: Minun kädenjälkeni ehkä sen enempää kuin ed. Satosenkaan ei näy kovin paljon tuossa hallitusohjelmassa, en ollut sitä laatimassa. Mutta minusta tuntuu, että ed. Rönnin puheet ovat nyt siirtyneet saunavaliokunnan puheitten tasolle, ja se on tietysti valitettavaa, koska tämä taso ei ole kovin vahva. (Ed. Mustajärvi: Niitten taso on hyvä!)

Totean sen verran tässä tieliikelaitosuudistuksen osalta, että minusta on tärkeätä se, että yrittäjyys on läpinäkyvää ja avointa, ja nämä ratkaisut, jotka nyt hallitusohjelmaan on kirjoitettu, nimenomaan poistavat harmaata taloutta, eivät lisää sitä. Kannattaisi hieman syventyä näihin asioihin ja vasta sitten tuoda näitä argumentteja esille.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Zyskowicz äsken selvitti tätä laskelmaa täällä, niin olenko nyt ymmärtänyt oikein, että 1.1.2008 tulee voimaan tämä eläkeläisverotus eli se on nelinkertainen summa sitten, 4 x 160 euroa tämän nelivuotiskauden aikana? Eli milloin tulee voimaan eläkeläisten veronkevennys? (Ed. Zyskowicz: Se ei selviä tästä, vuositasolla se maksaa 160 miljoonaa!) — Vuositasolla maksaa 160 miljoonaa. Minua kiinnostaa se, milloin se tulee voimaan. (Ed. Zyskowicz: Sitä ei ole päätetty!) — Ahaa! Eli sitä ei ole nyt vielä päätetty. (Ed. Zyskowicz: Ei, rahat on varattu!) — Ihan mielenkiintoista, koska eläkeläisille annettiin se lupaus, että se toteutetaan välittömästi. Myös kokoomusedustajat olivat antamassa sen saman lupauksen, ja nyt ei tiedetä, milloin tulee voimaan. — No, minulla on joka tapauksessa muutamia muita kohtia, joita haluan tiedustella läsnä olevilta ministereiltä. Täällä ei valitettavasti nyt ole sosiaali- ja terveysministeri paikalla, mutta ehkä kysyn sitten pääministeriltä osittain ja osittain joiltakin muilta.

Tässä vanhushuollon kohdassa, mikä hallitusohjelmassa on, jatketaan hoivatakuuta eli nyt meillä on tällä hetkellä 80-vuotiaitten henkilöitten kohdalla niin, että tehdään palvelutarpeen arviointi seitsemän vuorokauden sisällä, jos on yli 80-vuotias vanhus tai saa erityishoitotukea Kelan kautta. Täällä sanotaan, että alennetaan vanhusten palvelutarpeen arvioinnin ikärajaa. Onko hallitus pohtinut, mikä tämä ikäraja on? Olisin tehnyt peruspalveluministeri Risikolle tämän kysymyksen, ja hän tuleekin paikalle. Toivon myös, että saan vastauksen silloin, kun ministerille kysymyksen teen.

Täällä on edelleen ministeri Hyssälälle kysymys. Täällä ollaan selvittämässä lääkekorvausjärjestelmän uudistamista. Mehän juuri uudistimme lääkekorvausjärjestelmän, ja Suomessahan on se ongelma, että potilaat saavat liian vähän Kansaneläkelaitoksen korvausta eli omavastuut ovat suuret. Ne ovat viimeisten kahden vuoden aikana nousseet 33 prosenttiin. Jos lukee tarkkaan tätä hallitusohjelman kirjausta, niin voi ajatella myös niin, että joko lääkkeiden tukkuhintaa lasketaan tai sitten ollaan ottamassa lääkkeiden viitehintajärjestelmä käyttöön. Kumpaa mallia tässä ajatellaan? Ministeri Hyssälä ei ole paikalla, mutta ehkä myös ministeri Risikko osaa vastata tähän.

Edelleen ministeri Hyssälälle, vai onko Risikon kysymys tämä vammaisten henkilökohtainen avustaja? Kummalle se on jaettu? Risikolle? Tässä sanotaan, että kehitetään vammaisten henkilökohtaista avustajajärjestelmää vaiheittain. Viime kaudella hallitusohjelmaan oli myös kirjattu tämä avustajajärjestelmä, joka ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle. On arvioitu, että sen kustannusvaikutus on 400 miljoonaa euroa, että avustajajärjestelmä saadaan liikkeelle. Järjestöt olivat sitä mieltä, että 40 miljoonalla eurolla saadaan jo jotain aikaiseksi. Kysynkin nyt ministeriltä: miten paljon tähän on budjetoitu ja mitä tällä vaiheittaisella liikkeellelähdöllä tarkoitetaan?

Lapsilisien kohdalla ongelmana on se, että yksinhuoltajalisää korotetaan, samaten lapsilisää. Mutta kaikkein köyhimmät lapset, noin 100 000 lasta, jotka ovat toimeentulotuen varassa, heidän perheensä eivät hyödy näistä lapsilisän tai yksinhuoltajavähennyksen korotuksista. Tämä on ilmeisesti tarkoituksellista politiikkaa, että tuloerot entisestään kasvavat, koska toimeentulotukinormiin ei myöskään ole tulossa tasokorotusta. Kun hallitus esittää, että perusvähennys nostetaan kunnallisverotuksen yhteydessä, siihen budjetoidaan 90 miljoonaa euroa, työmarkkinatuessa ja peruspäivärahassa tulee vähän enemmän käteen, mutta toimeentulotuen kautta leikataan kaikki nämä etuudet pois. Kun vihreät olivat voimakkaasti ajamassa perustulomallia tässä ennen vaaleja, samaten työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotusta, niin kysyisin, mitä täällä on niitä painotuksia, mitä vihreät ajoivat. Myös yhtenä painotuksena oli se, että 1 000 euroon asti tulot ovat verovapaita, mutta en ole löytänyt, että kaikkein köyhimmille tässä hallituksen ohjelmassa olisi oikeastaan yhtään mitään. Tässä ei ole toimeentulotuen tason korotusta, ja toimeentulotuki on se, joka määrittelee köyhyysrajan kuitenkin Suomessa. Eli on hyvin paljon ongelmia, jotka liittyvät köyhyyteen.

Eläkeläisten kohdalla voisi sanoa sen, että oli hyvin mielenkiintoista kuulla, että työeläkeläisten verotusta ei olla alentamassa, niin kuin me kuulimme, että sinne on nyt heitetty 160 miljoonaa euroa, ja voi olla vaikka vuonna 2010 tämä summa ja se toteutetaan vasta silloin. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tulossa 60 miljoonan euron lisäys eli nämä maksut nousevat, (Ed. Jaakonsaari: Ja sähkölaskut nousevat!) — samaten — ja meillä jo tällä hetkellä kansalaiset maksavat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Tietääkö ministeri Risikko, paljonko se summa on? Se on 1,3 miljardia euroa, eli se on Euroopan mittapuussa paljon korkeampi summa kuin monessa muussa Euroopan maassa, jos verrataan. Nämä asiakasmaksut ovat korkealla tasolla, ja siinä ei paljon hyödytä, jos viimeiseen vuoteen tulee työeläkealennus, 160 miljoonaa euroa, kun nostetaan näitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Kaiken kaikkiaan tämä hallitusohjelma nyt ei ole niin ruusuinen kuin on annettu ymmärtää.

Opintorahan kohdalla ei ole myöskään päivämäärää, milloin se toteutetaan. Täällä on hyvin paljon aukkokohtia. On ihan hyvä, että nämä luvut ovat täällä ja niitten välistä voi lukea sen, mikä on ongelma. Yhtenä hyvänä puolena näen sen, että asumistuki on siirretty sosiaali- ja terveysministeriön alle, mutta siinäkin esimerkiksi viime kaudella ministeri Manninen oli sitä mieltä, että asumistuen kohdalla ei ole mitään ongelmaa, vaikka asumistukijärjestelmä ei toimi. Siellä on 20 prosentin omavastuut, ja se tuki on jäänyt jälkeen vuokratasosta, mitä asumistuen kautta annetaan. Tässä kohtaa nyt hallitus on vaihtanut ministeriötä, ja se on mielestäni hyvä asia, koska asumistuen kautta on tehty sosiaalipolitiikkaa ja se on nimenomaan tukimuoto, jota sosiaalipoliittisena välineenä pitää käyttää. Mutta asumistukeen ei ole tulossa korotusta, ei ole tulossa toimeentulotukeen, ei työmarkkinatukeen, ei peruspäivärahaan. Kysyn vaan: mihin muuhun tulonsiirtoon tulee korotus kuin siihen, että äitiyspäivärahan tasoa nostetaan työmarkkinatuen tasolle? Se on ainut, minkä olen löytänyt positiivisena tekijänä täällä, ja myöskään ne kaikkein köyhimmät lapsiperheet, joista vihreät nimenomaan sanoivat, että Suomi on rikkaampi kuin koskaan, ja silti Suomessa on 100 000 perhettä, joissa lapset ovat erittäin köyhissä olosuhteissa, niihin perheisiin ei tule minkäännäköistä tukea, koska jos ne ovat toimeentuloasiakkuudessa, niin toimeentulotukiperheet eivät saa lapsilisien eikä yksinhuoltajakorotusten kautta minkäännäköistä tukea.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Ed. Marjaana Koskinen käytti erinomaisen hyvän puheenvuoron, koska hän toi esille niitä ongelmia, mitä meillä yhteiskunnassa on. Täällä hän kysyi sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnista. Nythän se on 80 vuodesta lähtien, ja silloin, kun tätä päätettiin, oli kysymys, pitäisikö sen olla 75. Olen juuri käynyt toissapäivänä keskustelua tästä. Kaikki tutkimukset näyttävät siltä, että 76+ on se ikä, jolloin alkaa tarvita nimenomaan tällaisia palveluja. Ja siitä syystä, jos me haluamme olla ennalta ehkäiseviä ja puuttua varhain ongelmiin, niin se on 75 se ikäraja, mutta se voisi olla myös 76 tai 77. Tästä tehdään laki. Hallituksen esitys tulee siitä, mutta asiantuntijoitten ja tutkijoitten kanssa haluan vielä keskustella siitä, mikä se näistä luvuista on.

Lääkekorvausjärjestelmän kehittämisestä kysyttiin myöskin. Nyt on sellainen ongelma, että on ollut peräti kolme erilaista työryhmää, jotka ovat pohdiskelleet tätä asiaa. Myöskin selvityshenkilö, emeritusprofessori Huttunen on tehnyt ansiokkaan selvityksen tästä, ja haluan heidän kanssaan keskustella siitä. Tämähän kuuluu ministeri Hyssälälle, mutta tiedän, että me olemme päättäneet siellä hallitusneuvotteluissa, että näihin asioihin palataan sitten, kun katsotaan, mitä on saatu selville.

Vammaispoliittinen ohjelma tehdään, ja siinä yhteydessä on myöskin sitten käsitteillä tämä henkilökohtaisen avustajan asia. Kyllä siihen joku muutos tulee. Siitä voitte olla aivan varma. Sosiaaliturvakysymykset ja nämä, mihin viittasitte, ovat sitten sen komitean asia ja perästä kuuluu.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Jo eilispäivänä luettelin pitkän listan oikeastaan sekä kohdistettuja veroratkaisuja että tulonsiirtoratkaisuja, ja pelkästään siitä listasta kertyi noin miljardi euroa joko veronkevennyksiä tai tulonsiirtolisiä, jotka suhteessa eniten kohdistuvat pienituloisiin. Jos tämän vastapainona oppositio käyttää 60 miljoonan asiakasmaksujen korotuksia, joita niitäkin pitää vähitellen tehdä, niin nämä suhteet ovat kyllä aivan päälaellaan. Tämä asiakasmaksujen korotus ei todellakaan syö niitä parannuksia, joita hallitus tulee tekemään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Asiakasmaksujen korotuksissakin pystytään hakemaan mahdollisimman oikeudenmukainen tapa toteuttaa ne.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Asiakasmaksujen korotukset nimenomaan kohdistuvat kaikkein pienituloisimpiin. Ja jos nyt eläkeläisten verotusta ei oikaista kuin vuonna 2010 tai jos nyt sitten käytetään nelinkertainen määrä tähän raamiin, mitä tuohon on kirjoitettu, mikä on hirveän toivottavaa, eli ensi vuoden alusta tulee tämä 160 miljoonaa euroa jo, se syö, totta kai, pois sitä rahaa. Samaten jos lääkekorvausjärjestelmä muuttuu siihen suuntaan, että entistä enemmän ihmiset maksavat omavastuuna, kaikki se syö niitten ihmisten nettorahoja pois.

Eli vanhustenhuoltoon olisin kaivannut enemmän. Mitä tehdään sen asian kanssa, että vanhainkotipaikkoja ei ole tarpeeksi, palvelukotipaikkoja ei ole tarpeeksi? Ei se yksityinen omaishoidon tuki ja tämmöinen järjestelmä aina kata sitä kuitenkaan eikä se, että tehdään palvelutarpeen arviointi vaikka 75-vuotiaana, mikä on positiivinen asia aikaisempaan nähden.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun minä olen tätä keskustelua nyt etenkin tänä päivänä kuunnellut, niin minä kyllä laittaisin hallituksen ohjelman otsikoksi "Hyvää kannattaa odottaa". On esitetty kysymykset siitä, milloin tämä reaalisuus eli todellinen rahantarve ja nämä ilmavat hienot kirjaukset kohtaavat toisensa. Mielestäni on kyllä erittäin hyvä, että pääministeri ja nyt tässä ministeri Risikko antoivat asiallisia vastauksia kunnioittaen kansanedustajien kysymyksiä. Mutta, pääministeri, minä kyllä esitän kansanedustajan syvän huoleni siitä, että täällä koko hallituksen ohjelman puolesta on ainoastaan kansanedustaja Zyskowicz tänä aamuna koko aamupäivän ollut vastaamassa, koko hallituksen ohjelmasta, ja jää sellainen kuva, että oppositiovoimaakin mitataan sillä, kuinka rääväsuisesti osaamme aliarvioida toistemme puheita täällä salissa. Siitä ei ole kysymys. On kysymys hyvin vakavista asioista.

Ja erityisesti nyt vielä, pääministeri, minä kysyn, kun kuntatalous ei ole ollut täällä esillä: miten ajattelette hallituksen johtajana, että kuntatalous tulee kestämään sen paineen, joka johtuu siitä, että nyt jo olemassa olevien peruspalveluiden rahoitukseen tarvitaan 700 miljoonaa? Kaikki nämä lisäykset, jotka on kirjattu hallitusohjelmaan, (Puhemies: Aika!) ovat vailla rahoitusta.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Valitan, jos hallituksen läsnäolo ei aina ole ollut kohdallaan. Eilen itse olin täällä kahteen otteeseen ja silloin molemmilla kerroilla oli tilanteita, joissa ministereitä oli enemmän kuin opposition kansanedustajia.

Ensin tämän hallitusohjelman rahojen tulkintaan ed. Marjaana Koskiselle: Kaikki ne summat, joita tässä on kehykseen liittyen esitetty, ovat vuoteen 2011 mennessä saavutettuja vuositason muutoksia vuoden 2007 kehykseen verrattuna. Jos puhutaan 160 miljoonan euron kustannuksesta, se on vuositasolla oleva. Jos kevennys tehtäisiin ensi vuonna, niin jos haluatte laskea sen koko vaalikauden kustannukseksi, se on niin monta kertaa kuin on vuosia enemmän. Mutta laskelmat ovat vuositason kustannuksia. Aikatauluja emme ole läheskään kaikilta osin määritelleet. Meillä on neljä vuotta aikaa toteuttaa näitä.

Kuntatalouden osalla reaalimenon lisäys vuonna 2011 verrattuna vuoden 2007 tasoon on yli 800 miljoonaa euroa valtion menokehyksessä. Siinä ovat sekä se maaliskuussa tehty tekninen kehys että hallitusneuvotteluissa lisäksi tehdyt lisäykset.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun pääministeri Vanhanen toisen kerran jo mainosti, että kuntatalouteen tulee lisää rahaa tällä ohjelmalla yli 800 miljoonaa euroa, niin on aihetta todeta, että edellisellä vaalikaudella kuntatalouteen tuli valtion toimesta lisää rahaa yli miljardi euroa. Eli todellisuudessa se ohjelma, mitä te tässä tarjoatte, tarkoittaa 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä viime vaalikaudella tehtiin. Se kertoo jotain siitä, mihin tätä talouden jakovaraa tässä ollaan käyttämässä. Eli suurimpia häviäjiä tässä teidän ohjelmassanne ovat kuntapalvelut ja niiden tarvitsijat, terveydenhuolto ja vanhustenhoito. Tämä ei anna tilaa uusien hoitajien palkkaamiseen eikä myöskään hoitajien palkoista huolehtimiseen. Sama ongelma tulee olemaan koko kuntakentässä. Sääliksi käy peruspalveluministeriä, joka 3—4 vuoden kuluttua on selittämässä, miksi ei ole tapahtunut parannuksia. Siksi, että tälle ohjelmalle, arvoisa peruspalveluministeri, ette ole saanut riittävästi rahaa. (Ed Kimmo Kiljunen: Huijauksesta on kysymys!)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kaikki nämä lisäykset ovat sen päälle, mitä edellisellä vaalikaudella tehtiin. Ne ovat myös täällä pohjalla käytettävissä olevia rahoja. Nämä tulevat kaikki sen päälle.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos lisämahdollisuudesta!

Pääministeri, minä vielä nyt pyydän huomiotanne siihen, että nyt teidän edellisen hallituksenne eli meidän yhteisen hallituksemme jälkeen kuntataloudessa näyttää olevan tilanne, että 78 kuntaa on alijäämässä ja kuntatalous on kehittynyt hyvään suuntaan ja ennakoidaan noin kaksi vuotta tästä eteenpäin. Mutta tämä yhtälö, joka nyt näyttäytyy näiden nimenomaan hyvinvointipalveluiden lisäyksen tarpeena, ei tule kyllä riittämään. Kuntatalous ei tule kestämään sitä painetta.

Kysyn vielä: missä on kirjaus siitä puitelain 11 §:n lupauksesta, että kuntien verotusoikeutta tullaan vahvistamaan? Puitelakia luvataan noudattaa, mutta tämä kohta on jäänyt samaksi maininnaksi kuin muillakin edellisillä hallituksilla, eli valtionosuusjärjestelmää tehdään läpinäkyväksi ja tehokkaaksi. Tässä ei ole kuntien verotulonkanto-oikeuden vahvistaminen mukana.

Heli  Paasio  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin peräänkuuluttanut uudestaan tätä niin kutsuttua kelluvaa kehysop-pia tässä kohtaa. Kun keskustelemme rahoista ja luemme hallitusohjelmaa, me ymmärrämme sen, että nämä ovat vuositasolla olevia summia, mutta hallitus on varannut vain kokonaissumman huomioiden yhden vuoden menon. Esimerkiksi tässä, missä puhuttiin eläkeläisten verontarkistuksesta, jos hallitusohjelman kehyksessä on varattu rahaa vain vuoden verran ja sanotaan, että vielä ei ole päätetty, milloin se astuu voimaan, niin on kaksi vaihtoehtoa. Se astuu voimaan vuosi ennen kuin tämä kausi päättyy, tai vain yhden vuoden ajalta tulette laskemaan eläkeläisten verotuksen palauttaaksenne sen kenties samaan. Jos me luemme tätä ohjelmaa niin, että nämä ovat vuositason lukuja, ja jos ne tehdään koko vaalikaudelle, meidän täytyy kertoa itse asiassa ne neljällä koko aika, jonka jälkeen me tulemme paljon suurempiin lukuihin. Toisista luvuista on sanottu, että ne kattavat koko vaalikauden ja ne tullaan jakamaan pitkälti, mutta toiset ovatkin vuositasojen lukuja. Mutta kun olette laskeneet ne yhteen, niin kuitenkin ne summat ovat yhteismitallisia.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun kehys nousee tietyllä kokonaissummalla, niin se tarkoittaa sitä, että vuonna 2011 kehysmenot ovat niin paljon suuremmat kuin vuonna 2007 teknisessä kehyksessä ilmoitetut luvut. Jos jonkun kohdan kohdalla osoitetaan 50 miljoonaa euroa, se tarkoittaa, että vuositasolla sen momentin määräraha nousee 50 miljoonaa euroa. Jos se tehdään koko neljälle vuodelle, totta kai se maksaa 200 miljoonaa euroa. Mutta tämä tapa, jolla kehyslukuja käsitellään, on se, että me kerromme aina, mikä se vuosivaikutus on. Emme me kerro näitä miljardeja neljällä. Me tulemme saavuttamaan sen kehystason asteittain, kansantalouden kasvun, työllisyyden parantumisen kautta, että vuoteen 2011 mennessä kaikki nämä luvut pystytään toteuttamaan. Se, millä aikataululla mikäkin uudistus pannaan toimeen, tullaan päättämään aikanaan erikseen, mutta näihin on sitouduttu. Nämä kaikki ovat kiinni siitä, että onnistumme aikaansaamaan ennustettua paremman työllisyyden kehityksen ja sitä kautta paremman talouskasvun, ja meillä on mahdollisuus tämä kaikki saavuttaa siinä, että meillä on myös noin prosenttiyksikön valtiontalouden ylijäämä vuonna 2011.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen, eivätkö sosialidemokraattiset kansanedustajat ole viime kaudella käsitelleet kehystä, kun tuntuu hankalalta ymmärtää sitä tapaa, jolla se ilmaistaan.

Ed. Marjaana Koskinen kysyi lisäksi perusturvauudistuksesta ja siitä, miksi vihreät on mukana tässä hallituksessa. Varmasti yksi niistä syistä on juuri se, että tämän hallituksen panostukset perusturvaan ovat suurempia kuin edellisen hallituksen, mistä olemme tyytyväisiä. Tämän lisäksi olemme tyytyväisiä siihen, että hallituksen ohjelmaan on kirjattu perusturvauudistus, jonka pyrkimyksenä on uudistaa suomalaista perusturvaa siten, että köyhyys vähenisi, että perusturva olisi nykyistä aukottomampaa ja että työn tekeminen olisi ihmisille kannattavaa.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuntataloudesta täällä puhuttiin, niin kannattaa muistaa, että tämän 250 miljoonan euron lisäksi siellä on kehyksissä nelivuotistarkistukseen 230 miljoonaa. Uuden valtionosuuslain mukaan vuosittaiset indeksitarkistukset ovat noin 200 miljoonaa joka vuosi. Kaiken kaikkiaan kuntatalouteen tulee pitkälti toista miljardia euroa lisää rahaa vastaamaan tietysti niitä kustannusten nousuja, mitä väistämättä tapahtuu. Samoin on syytä todeta, että myöskin siellä rakenteellisesti tulee lisää valtionosuuksia väestön ikääntymisen ja muun takia.

Mitä tulee näihin maksuihin, niin kannattaa muistaa, että luomalla oikean tyyppinen maksukattojärjestelmä, saadaan nykyistä huomattavasti sosiaalisesti oikeudenmukaisempi maksujärjestelmä, jos ja — niin kuin uskon — kun halutaan.

Ed. Hiltunen puhui puitelaista. Tämä hallitusohjelma sanoo selkeästi, että puitelakia noudatetaan — ja näin myöskin sitä puitelain 11 §:ää. Siinä ei ole mitään epäilystä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki tiedämme, että terveyden- ja sairaanhoito on kunnissa tällä hetkellä todella vaikeassa tilassa ja se on kriisiytynyt. Nyt tarvittaisiin nopeita toimenpiteitä, nopeasti kohdistettuja toimenpiteitä kuntien auttamiseksi. Mikä nimenomaan vie siihen kriisiin? Yksi ongelma on hoitohenkilökunnan puute. Se tarvitsee paljon nopeampia toimenpiteitä kuin hallitusohjelman kirjaus paljon puhutusta tasa-arvotuposta on. Siis se on liian hidasta, se on liian ylimalkaista, se on todellakin ilmavaa. Tarvitaan konkreettista apua, ja se on nimenomaan korvamerkittyä rahaa valtion budjetista kunnille terveydenhoidon ja sairaanhoidon pelastamiseksi. Jos tarkoituksena on sen alasajo ja yksityistäminen, se on toinen kysymys.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sinnemäelle vaan sanoisin, että viime kaudella asumistukea parannettiin, työmarkkinatuen peruspäivärahan ylläpitokorvausta nostettiin, samaten toimeentulotukea parannettiin ja samaten äitiyspäivärahaa parannettiin.

Jos me nyt katsomme tämän hallituksen ohjelmaa, mitä tulee kaikkein köyhimmille, niin täältä ei löydy samoja edes tulonsiirtoina, eli minusta on aika outoa matematiikkaa se, mitä vihreät nyt harrastavat. Siellä on tulossa jonkun näköistä perustuloselvitystä, mutta siinäkin uskon, että keskustan malli voittaa eli tulee vastikkeellinen toimeentulotuki. Erittäin hämmästyttävää politiikkaa vihreiltä!

Anni  Sinnemäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuo toimenpiteet, joita ed. Marjaana Koskinen luetteli, ovat juuri ne toimenpiteet, joilla perusturvaan edellinen hallitus panosti yhteensä noin 300 miljoonaa euroa. Tämän hallituksen panostuksia ovat kansaneläkkeen korotus, pienimmän äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan korotus, lapsilisä, kotihoidon tuki ja se muutos, mikä tullaan tekemään verotuksen puolella kunnallisveron perusvähennykseen, joka nimenomaan vaikuttaa ihmisiin, jotka saavat työmarkkinatukea. Edellinen hallitus ei näiden ihmisten asemaan lainkaan puuttunut. Tämä hallitus tulee puuttumaan. Näistä tulee perusturvaan yhteensä noin 400 miljoonaa euroa, joka minun matematiikallani on 100 miljoonaa euroa enemmän kuin 300 miljoonaa euroa.

Valto Koski /sd:

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle tiedonannon pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmasta. Tässä vaiheessa ei voi välttyä kysymästä, mikä merkitys tällaisella tiedonantomenettelyllä eduskunnan kannalta oikein on. Mitään ei muuteta, ja hallituksen tarkoitus on vain saada se eduskunnan enemmistön hyväksymäksi. Eikö näin asianlaita ole? Siksi tämä keskustelu tiedonannosta onkin ymmärrettävä muodolliseksi toimenpiteeksi, joka mahdollistaa muun muassa oppositiolle esittää omat näkemyksensä tiedonannon sisällöstä ja hallitukselle velvollisuuden vastata näihin kysymyksiin.

Käyty keskustelu osoittaa mielestäni, että hallituksen ohjelman käytännön sisältö on vielä monelta osin selkiytymätön, mutta yhden totuuden se mielestäni paljastaa: se ohjelma on tekijöidensä näköinen. Käytyyn vaalikeskusteluun liittyen siitä voi sanoa, että se kuulostaa Jaakobin ääneltä mutta kädet tuntuvat Eesaun käsiltä. Toivoisin, että kun hallitus valmistelee eduskunnalle talousarvion lähiaikoina, niin talousarvion valmistelun yhteydessä hallintokohtaisesti analysoitaisiin, mihin talousarviotavoitteilla oikein pyritään. Tällä tavoin voitaisiin tarkemmin saada selvää siitä, mikä on tämän talousarvion ja hallituksen toiminnan tarkoitus. Tätä en kyllä ole havainnut aikaisempienkaan hallitusten harrastavan, mutta olen useaan kertaan todennut, että tavalliselle rivikansanedustajalle olisi eduksi, että tällainen analyysi tehtäisiin ja sitten voitaisiin vuoden päästä tarkastella, miten se on käytännössä toteutunut, sekä hallituksen että eduskunnan jäsenten puitteissa.

Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi, jonka nimiin hallitus näyttää ohjelmassaan vannovan, ilmaisee sinänsä osuvalla tavalla yhteiskunnallisia tavoitteita, mutta kenestä kannetaan huolta, mistä välitetään ja ketä kannustetaan, se näyttää painottuvan porvarillisen arvomaailman mukaisesti. Hyvänä esimerkkinä on perintö- ja lahjaveroa koskeva esitys, jonka tarkoitusperät palvelevat pääosin niitä, joilla ei edes ole välitöntä tarvetta veronalennuksiin.

Lainaan Helsingin kauppakorkeakoulun vero-oikeuden professori Heikki Niskakankaan tekstiä, jossa hän toteaa asiasta, että varakkuus ei oikeuta verottomuuteen. Lisäksi hän vaatii, että sen, joka tällaisen idean on kehittänyt, pitäisi perustella ajatustaan. Nyt olisi niiden perustelujen aika. Professori toteaa myös, että tavallisella professorijärjellä ajateltuna rikkaaseen sukuun kuuluminen ei oikeuta verottomuuteen. Tähän ajatukseen on helppo yhtyä, ja siksi kysynkin: eikö hallitus ole ollut tästä tietoinen, ja jos on, miksi se on kirjoittanut tällaisen tavoitteen ohjelmaansa tältä osin?

Hallituksen veropoliittinen linjaus -kohdassa puhutaan muun muassa verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämisestä. Tavoitteena on alentaa muun muassa eläkeläisten verotusta kaikilla tulotasoilla korkeintaan palkansaajien verotuksen tasolle ja laajentaa kunnallisverotuksen perusvähennystä sekä alentaa elintarvikkeiden arvonlisäveroa 12 prosenttiin — kaikki sinänsä hyviä tavoitteita. Mutta jos ihan aidosti puhutaan verotuksen oikeudenmukaisuudesta, silloin olisi ollut parempi puuttua perusvähennyksen sijasta kunnallisveron eläketulovähennykseen, koska se olisi palvellut mielestäni perusvähennystä paremmin kaikkein pienimpiä tuloja saavia sen tähden, että ennen perusvähennystä tehdään verotukseen kaikki muut vähennykset ja vasta sitten, jos jää verotettavaa tuloa, tulee perusvähennykselle tilaa ja siitäkin nykyisen lainsäädännön mukaan vähennetään 20 prosenttia yli menevän tulon määrästä.

Vaikka hallitus toteuttaa edeltäjänsä lupaaman 20 euron korotuksen kansaneläkkeisiin 1.1.2008 alkaen ja lupaa myös valmistella kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaavan mallin, ongelmaksi muodostuu se, että tätä vaihetta täytyy odottaa aina 31. päivään joulukuuta 2009 saakka. Vasta sen jälkeen näemme, miten tämä tavoite käytännössä toteutuu, jos toteutuu. Toivoa sopii, että maailmantaloudessa ei tapahdu muutoksia, jotka aiheuttavat hallitukselle päänvaivaa toteuttaa näitä asettamiaan tavoitteita muun muassa tältä osin. Lisähuolena on vielä se, että hallitus lupaa ohjelmassaan korottaa palvelumaksuja, joista useat, niin kuin täällä on usean edustajan suulla todettu, osuvat juuri edellä mainittuun ryhmään.

Muutama toteamus vielä yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Kaikki tiedämme, että maassamme elää joukko ihmisiä, joiden tuloraja ei mahdollista heille ihmisarvoista elämää. Näihin ryhmiin voidaan katsoa kuuluviksi ne, jotka joutuvat elämään pelkän toimeentulo- tai sitäkin alemman työmarkkinatuen varassa. Epäinhimillistä on, että useat heistä joutuvat todistelemaan tätä kurjuuttaan nykyisin kahdella luukulla, Kansaneläkelaitoksessa ja toisaalta kuntien sosiaalitoimessa, saadakseen edes heille kuuluvan perustulon, joka on noin 370 euroa kuukaudessa.

Mielestäni ei olisi ollut paljon vaadittu, että hallitus olisi tehnyt edes sen korjauksen näiden vähäosaisten kansalaisten asemaan, että he saisivat tuon tuen yhdeltä luukulta eli Kansaneläkelaitokselta. Tämä olisi edellyttänyt noin 3 euron korotusta nykyiseen työmarkkinatukeen. Jos näin olisi menetelty, se olisi samalla vapauttanut kuntien sosiaalitoimesta tutkimuksen mukaan 37 prosenttia niistä asiakkaista, jotka nykyisen käytännön mukaan työllistävät kuntien sosiaalitointa.

Minusta tällainen käytäntö on suoranaista henkilöresurssien tuhlausta tilanteessa, jossa henkilöstön saatavuus kunnissa sosiaalitoimeen on jo muutenkin rajallista ja näyttää vielä entistä rajallisemmaksi tulevan. On myös selvää, että vapautuvalle henkilöstölle löytyisi kunnissa riittävästi järkeviä tehtäviä esimerkiksi lastensuojelutyössä, joka vaatii paljon resursseja, kotipalveluissa ja erityisesti muissa vanhuspalveluissa. Myös toimeentulotuen sisällön tarkistaminen olisi ollut ajankohtaista ja tarpeellista samoin kuin koko Kelan etuuksien selkeyttäminen. Toivottavasti hallitus ohjelmastaan huolimatta tältä osin tekee tarkistuksia.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta jotain myönteistäkin. Tällä viittaan hallitusohjelman kohtaan 10.5 Perheiden hyvinvointi. Tässä kohdassa on mielestäni monia tuiki tarpeellisia toimenpiteitä, joita kipeästi kaivataan. Painopisteestä ja ajoituksesta voidaan aina olla eri mieltä, mutta tärkeätä on, että näihin ongelmiin hallituksen piirissä nyt paneudutaan täydellä antaumuksella.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus täällä tuntuu supistuvan kovaa vauhtia. Onneksi täällä on kuitenkin ed. Zyskowicz vastaamassa myöskin hallituksen puolesta.

Ed. Koski viittasi professori Niskakankaan puheenvuoroon, jossa ihmetellään sitä, että tässä hallitusohjelmassa todellakin varakkaista tehdään perintöverosta vapaa ryhmittymä. Tämä perintö- ja lahjaveron poistaminen yritysten ja maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa tekee sen mahdollisuuden, että varakkaat perheet voivat verosuunnittelullaan todellakin välttää perintöverot. Haluaisin hallitukselta nyt kysyä, ja kun tosiaankin ed. Zyskowicz on täällä myöskin paikalla, niin teiltä kysyä sitä, olemmeko palaamassa sääty-yhteiskuntaan Suomessa. Olemmeko luomassa tänne tämmöisen verorälssin uudemman kerran, siis verosta vapautettavan omistajaluokan, joka tässä teidän ohjelmassanne nyt sitten tulee saamaan poikkeuksellisen etuoikeutetun aseman? Tässä on itse asiassa jo perustuslaista kysymys, kansalaisten yhdenvertaisuudesta, kun me puhumme tästä perintöverouudistuksesta.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Valto Kosken puheenvuorossa otettiin esiin monta tärkeää seikkaa koskien nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää, josta toimeentulotuen siirtäminen Kelallehan on ollut kokeiluna aikanaan. Silloin sitä kokeilua olivat tekemässä oma puolueeni vihreät ja myös sosialidemokraatit ja kokoomus. Näkisin tämän sosiaalipolitiikan asiantuntijoiden puheenvuoroissa usein esiintyneen uudistusvaatimuksen juuri sellaisena, josta olisi kyettävä sopimaan tämän perusturvauudistuksen yhteydessä, ja silloin sen vaikutukset tulisivat olemaan juuri sellaiset kuin ed. Kosken puheenvuorossa kuvailtiin, eli kuntien sosiaalitoimesta vapautuisi enemmän resursseja todelliseen sosiaalityöhön.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Nyt kun tätä keskustelua on käyty jo kolmatta päivää, on varmaan hyvä ja aiheellinen aika vetää jo joitakin johtopäätöksiä. Jos tästä yleisestä keskustelusta voi jotakin vetää yhteen, se on ainakin se, että varmasti meillä jokaisella tulee olemaan peiliin katsottavaa, kenellä tulee olemaan peiliin katsottavaa liian suurten vaalilupausten takia, kenellä tulee olemaan peiliin katsottavaa kompromissien takia, kenellä taas sitten ehkä tehtyjen tai tekemättömien asioiden takia, jotka ovat menneisyydestä jääneet kummittelemaan.

Itselläni peiliin katsominen oli oikeastaan pakko aloittaa jo vaalikampanjan aikana johtuen siitä, että koko ajan sain syytöksiä siitä, että olen osa vasemmistoryhmää. Mutta kappas kummaa, kun tuli vaalivoitto, pääsimme hallitusneuvotteluihin ja vielä hallitukseen, niin jostakin syystä syytökset ovatkin nyt siitä, että me olemme täysverinen porvaripuolue, (Ed. Kimmo Kiljunen: Ohjelma on porvarillinen!) mikä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa. Siksi toivon, että edelleenkin muistetaan, että tämän hallituksen nimi on sinivihreä hallitus. (Ed. Jaakonsaari: Porvarihallitus!)

Jos puhun vielä vihreiden puolesta siitä, mikä meille on ollut oleellista. Kun pohdimme tätä hallitusohjelmaa ja hallitusneuvotteluihin menoa, olemme koko ajan lähteneet siitä, missä pystymme parhaiten edistämään itsellemme tärkeitä asioita, hallituksen sisällä vai hallituksen ulkopuolella. Ja pakko sanoa, että hallitusohjelma on sellainen, jonka pystyimme yksimielisesti hyväksymään.

Poliittinen matematiikka, josta täällä on nyt jälleen käyty suurta kädenvääntöä, toimii siitä huolimatta, ja se näkyy muun muassa siinä, että pieni puolue joutuu aina tekemään kompromisseja riippumatta siitä, mitkä suuret puolueet hallituksessa ovat. Näin käy aivan kaikkien suurten puolueiden kanssa. Siitä huolimatta vihreä kädenjälki näkyy hallitusohjelmassa.

Kun hallitusohjelmaa arvioidaan, siis nyt tekeillä olevaa hallitusohjelmaa, en pidä sitä erinomaisena. Olen itse seurannut politiikkaa eri näkökulmista parikymmentä vuotta tai vähän ylikin enkä ole nähnyt vielä tähän päivään mennessä yhtään erinomaista hallitusohjelmaa. Toinen ongelma liittyy siihen, että jokaista hallitusohjelmaa pystyy arvioimaan täysipainoisesti vasta sitten, kun näkee, mitä käytännön toimia sen pohjalta tehdään. (Ed. Gustafsson: Tämä on hyvin sanottu!) Mikään ohjelma ei vaan voi kirjoitettuna olla pelkästään erinomainen.

Mutta mitä tästä yleiskeskustelusta jää sitten käteen? Ainakin jäävät selkeästi mieleen kysymykset opposition taholta siitä, milloin erilaisia asioita toteutetaan, ja ne ovat hyviä kysymyksiä. Kun vielä äsken viime tingassa selasin jälleen kerran hallitusohjelmaa läpi, löysin sieltä useampia kymmeniä kohtia, joissa aikataulu on selkeästi sanottu, mutta näkisin tämän aikataulutuksen osittaisen puuttumisen myös mahdollisuutena, en uhkana.

Jos ajatellaan näitä suuria talouskysymyksiä, ovat ne sitten periaatteellisesti suuria, kuten esimerkiksi perintöveron osittainen keventäminen tai jopa poisto, tai sitten taloudellisesti suuria, kuten kysymys ruuan arvonlisäveron alentamisesta, tai satsausten lisääminen terveydenhuoltohenkilökuntaan ja vanhustenhoitoon, pidän nimenomaan aikataulutuksen puuttumista mahdollisuutena. Ja jos olen yhtään tulkinnut kolmen päivän keskusteluja oikein, niin vallitsee suuri yksimielisyys niin hallituksessa, niin oppositiossa, niin lehtereillä kuin lehdistössäkin siitä, minkä pitäisi olla marssijärjestys, mihin asiaan ensimmäisenä pitäisi satsata, ja se näyttää olevan vahvasti terveydenhuolto ja vanhustenhoito. (Ed. Gustafsson: Jess, hyvä!) Hallitusohjelma antaa siihen hyvän mahdollisuuden. (Ed. Kimmo Kiljunen: Tukea löytyy! — Ed. Pulliainen: Ja turvana tasa-arvotupo!)

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin kommentoida vielä hieman tapakulttuuria tässä salissa. Onko se mahdollista?

Hyvät kollegat, teidän puheenvuoronne ovat olleet asiallisia ja monipuolisia, kiitos siitä. Ymmärrän myös hyvin, että tällaisten maratonistuntojen takia täältä pakosti joutuu olemaan poissa, ja ymmärrän hyvin myös senkin, että nimenomaan suomalaiseenkin parlamentarismiin kuuluu se, että puheenvuoroja kommentoidaan, se on oikea linja. Sen sijaan ensimmäisen kauden kansanedustajana hämmästelen suuresti sitä älämölöä ja yleistä liikehdintää, mikä täällä välillä on vallinnut. Jos se on talon tapa, pahoittelen puheenvuoroani jo nyt, mutta vakuutan, että yritän pitää huolen siitä, että ihan kaikissa asioissa en pääse talon tavoille. (Ed. Hoskonen: Tätä kannattaa yrittää!)

Samalla iloitsen uudesta puhemiehestä Sauli Niinistöstä ja koko puhemiehistöstä, joka on aloittanut oman työnsä ripeästi, tarttunut napakasti nuijaan ja ottanut salin haltuun. Toivottavasti sama kurinpito jatkuu jatkossa, sitä nimittäin tarvitaan.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä yhtyä ed. Järvisen kantaan siinä, että ohjelmassa näkyy vihreää kädenjälkeä. Se on erittäin hyvä asia, ja sanon tämän ihan vilpittömästi. Esimerkiksi maahanmuuttoasioissa on selvää edistystä, monissa arvoliberaaleissa kysymyksissä on edistystä, ja sitten vihreät ovat onnistuneet toistaiseksi torjumaan sellaisen vesirakentamisen, joka oli keskustan suuri unelma, ed. Rantakankaan suuri unelma, että viimeiset vapaana virtaavat kosket pitää valjastaa. Mutta vihreät ovat (Ed. Pulliainen: Ne kiusaavat häntä ne vedet!) onnistuneet sen torjumaan, se on erittäin hyvä.

Mutta se, missä on selvästi näkyvissä suoranaista taantumuksellisuutta, on tulonjakokysymykset ja veropolitiikka. Hieno asia on se, että terveydenhoitohenkilökunnalle on luvattu palkankorotuksia. Mutta jos se ei toteudu, niin se sisältää kyllä sellaisen vaaran, että terveydenhuollon henkilökunta raivoaa, pettyy ja jättää äänestämättä. Ja nyt kun tulopoliittista ratkaisua ei synny, on selvästi entistä enemmän vaikeaa toteuttaa tämä teidän ja meidän suuri unelma. Toivotamme tässä asiassa menestystä.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Järvinen omassa puheenvuorossaan tarttui tärkeisiin asioihin, ja kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa edelleen antaa hallitukselle ja hallitusohjelmalle tunnustusta niistä hyvistä asioista, joita siihen sisältyy. Uskon, että vihreät ovat myös ansioituneet siinä, että esimerkiksi tuo ilmasto- ja energiapoliittinen osuus on kyllä kutakuinkin tyydyttävä hallitusohjelmassa.

Mutta siitä olen teidän kanssanne eri mieltä, että terveydenhuolto olisi tässä hallitusohjelmassa millään tavoin priorisoitu. Kyllä ennen vaaleja puolueet ja kansalaiset myös pitivät sitä varmasti tärkeimpänä kysymyksenä vaaleja ajatellen, mutta hyvin epämääräiset ja abstraktit ovat nuo ilmaisut terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon liittyen.

Kaikkein suurin ongelma mielestäni on se, että palveluihin varattu raha on niin pieni, että ei sillä saada niitä tärkeitä uudistuksia esimerkiksi vammaispalveluihin; vammaisten henkilökohtainen avustaja on suorastaan perustuslaillinen kysymys. (Ed. Ville Niinistön välihuuto) — 250 miljoonaa euroa on liian pieni raha, jotta saataisiin tuhansia hoitajia vanhustenhoitoon, jotta saataisiin subjektiivinen oikeus vaikeavammaisten henkilökohtaiseen avustajaan ja moneen muuhun kipeään tarpeeseen.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jaakonsaari, kuten monet muutkin tässä salissa, on kommentoinut ohjelmaa tulonjaon kannalta. Katsoisin, että tulonjaon kannalta en osaa sanoa, tuleeko tämä ohjelma tuomaan suurta muutosta edelliseen, mutta huonompikaan se ei ole kuin edellisen hallituksen teot. Veropolitiikassa edellinen hallitus ... (Ed. Gustafsson: Miksi tyytyä niin vähään, sitä me ihmettelemme! — Ed. Kimmo Kiljunen: Tehän oppositiossa olitte koko viime kauden!) Edellinen hallitus alensi veroja hyvin tasaisesti kaikissa tuloluokissa. Tämän hallituksen osalta tämä kysymys on osittain vielä ratkaisematta, koska veroratkaisut ovat auki ja suurin ero on siinä, että kunnallisveron perusvähennys joka tapauksessa kohdistuu nimenomaan päivärahansaajille ja niille ihmisille, jotka saavat hyvin pieniä työtuloja. Ruuan arvonlisäveron osalta jää nähtäväksi, tuleeko siitä todellisuudessa kuinka paljon hyötyä, mutta verokysymyksissä tulonjaon kannalta tässä ohjelmassa on itse asiassa mahdollisuudet parempaan kuin edellisen hallituksen saldo.

Antti  Rantakangas  /kesk:

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma on erittäin hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Ohjelman toteuttamisen kautta yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus tulevat paranemaan ja toisaalta Suomi saa lisää potkua menestyäkseen tulevaisuudessa. Se on siis erittäin onnistunut kokonaisuus, neljän puolueen yhteinen ohjelma, jota yhdessä on helppo puolustaa ja todeta, että se vie Suomea vahvasti eteenpäin. Vahva sosiaalinen ulottuvuus tulee esille monissa tärkeissä tulonsiirroissa ja myöskin veropolitiikan peruslinjauksessa.

Täällä on liian vähälle huomiolle jäänyt elintarvikkeitten arvonlisäveron alentaminen. Viiden prosenttiyksikön alentaminen tuo Suomen ruokaveroa lähemmäs eurooppalaista keskiarvoa. Meillä ei ole ollut mitään perustetta pitää Suomessa niin korkeaa ruuan verotustasoa. Nyt päästään lähemmäs sitä eurooppalaista keskiarvoa, jota pitää tavoitella myöskin tulevien hallituksien kautta.

Merkittävä uudistus oli korottaa alimpia äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja. Se oli yksi sosiaalipolitiikan suurimmista vääryyksistä, joka nyt oikaistaan tämän hallituksen toimesta. Oli myöskin tärkeää, että opiskelijoitten ykköstavoitteet toteutetaan sellaisenaan eli opintotuen korottaminen 15 prosentilla ja tulorajojen nosto 30 prosentilla. Ne lisäävät myöskin opiskelijoitten ja nuorten uskoa politiikkaan ja siihen, että yhteiskunnallisilla päätöksillä voidaan myöskin parantaa opiskelijoitten asemaa.

Eläkepolitiikassa oli tärkeää, että alimpia kansaneläkkeitä korotettiin. Ensi vuoden alusta tämä korotus on merkittävällä osalla eläkeläisiä 40 euroa, kun huomioidaan edellisen eduskunnan päätös kalleusluokituksen poistamiseksi. Oli myöskin kohtuullista ja oikein, että eläkeläisten korkeampi verotus korjataan, niin kuin täällä todettiin. Eli monia yhteiskunnallisia epäoikeudenmukaisuuksia on voitu purkaa.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on hyvin merkittävä hanke, ja tässä yhdyn täysin ed. Sinnemäen arvioon sen merkityksestä koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Tämän tulevan uudistuksen tulee todellakin kyetä paikkaamaan niitä epäkohtia, mitä perusturvassa tällä hetkellä on, mutta samalla sen pitää luoda entistä kannustavampi järjestelmä, joka kannustaa työn tekemiseen ja työn vastaanottamiseen nykyistä laajemmin. Hyvä uudistus, joka oli välttämätöntä laittaa liikkeelle. (Ed. Jaakonsaari: Hei, ei sitä ole tehty vielä!)

Toinen tärkeä kokonaisuus näitten hyvinvointiin ja sosiaaliturvaan liittyvien asioitten lisäksi on siinä, että tämä hallitus uudistaa hallintoa dynaamisella tavalla. Se on merkittävä kokonaisuus, jonka päätöksistä osa on jo toteutettu. Uuden elinkeinoministeriön kokoamisella haetaan lisää tehoa yrityspolitiikkaan, työllistämispolitiikkaan, Suomen menestyksen rakentamiseen myöskin pitkällä tähtäimellä. Tärkeä strateginen päätös oli myös kunta-asioitten siirtäminen valtiovarainministeriöön. Nyt sieltä käsin on entistä vahvempi ote hoitaa Suomen kuntakentän asioita ja myöskin niitä tärkeitä palveluitten rahoituskysymyksiä, jotka täälläkin ovat esille nousseet.

Täällä kannettiin huolta Paras-hankkeen jatkosta. Ed. Hiltunen tuntee hyvin tämän edellisen eduskunnan päättämän lainsäädännön. Tässä hallitusohjelmassa haluttiin hyvin tiukasti kirjata lähtökohdaksi puitelain toteuttaminen. Pallo on tällä hetkellä kuntakentällä, ja nyt on edellytyksenä, että kunnat miettivät uusia palvelurakenteita, miettivät myöskin kuntarakennekysymyksiä avoimelta pohjalta ja tekevät ehdotukset siitä tavasta, millä tavalla tärkeät palvelut jatkossa tuotetaan. Annetaan kunnille vielä muutamia kuukausia aikaa suunnitelmien tekemiseen ja sen jälkeen huolehditaan, että ne toimet myöskin saatetaan käytännön tasolle. Hallitusohjelman kirjaukset ovat tässä mielessä aivan perusteltuja ja oikeita.

Tulevaisuuden rakentamisen osalta oli hyvin merkittävää, että hallitus päätti panostaa osaamiseen ja siihen liittyviin tekijöihin 350 miljoonaa euroa: tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatioihin ja koulutusjärjestelmään. Tämä on juuri sitä tulevaisuuspolitiikkaa, mitä tarvitaan tilanteessa, jossa Suomen pitää pärjätä entistä kovemmassa kilpailussa, globaalisessa taloudessa ja monien suurien haasteitten edessä. Osaamiseen perustuva politiikka on se, jonka varaan Suomen menestystekijöitä pitää myöskin tulevaisuudessa rakentaa.

Yrittäjyyden osalta on eräitä tärkeitä uudistuksia, joilla kannustetaan ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamista haasteellisilla alueilla, helpotetaan yritysten ja maatilayritysten sukupolvenvaihdosta perintöverotuksen poistamisella jne. Tuloverotuksessa jatketaan sellaista linjaa, joka varmistaa kansalaisten, palkansaajien ostovoimaa kuitenkin hallitulla ja rakentavalla tavalla.

Maa- ja metsätalouden osalta pitää myönteisenä todeta, että hallituspuolueet halusivat heti alkuvaiheessa varmistaa sen, että maatalouden investoinneille löytyy rahoitusta. Lisäbudjetin kautta tullaan purkamaan sitä jonoa ja ruuhkaa, mikä työvoima- ja elinkeinokeskuksissa tällä hetkellä on investointihankkeitten rahoituksessa. Sehän on kaikkien etu, että investoinnit toteutuvat nopealla aikataululla ja sitä kautta maatalouden rakenne kehittyy ja myöskin työllisyysvaikutukset ovat myönteisiä.

Metsäpolitiikan osalta oli tärkeää asettaa haasteellinen tavoite kotimaisen puun saannin lisäämisestä ja panostaa myöskin merkittävällä tavalla metsärahoitukseen. Se on hyvää tulevaisuuspolitiikkaa myöskin tärkeän sektorin ja koko Suomen kansantalouden kannalta.

Energiapolitiikassa, ed. Jaakonsaari, me teimme hallitun kompromissin ja sen kanssa elämme. Kehitämme voimakkaalla tavalla bioenergiaa ja lisäämme vesivoimaa jo rakennetuissa vesistöissä ja tehostamme tällä tavalla vesienergian hyödyntämistä. Mutta nämä uudet hankkeet ovat todella nyt taakse jäänyttä elämää, ja se pitää tietysti avoimesti sanoa. Mutta energiapolitiikan kokonaisuuden kautta kyllä Suomi varautuu entistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin energian saatavuuden osalta mutta myöskin vastaa niihin ilmastopolitiikan tavoitteisiin, jotka ovat haastavat meille suomalaisille, mutta myöskin laajemmin kaikille maailman kansalaisille.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakangas kelpaa minkä tahansa hallituksen ohjelman loistavaksi esittelijäksi. Hän on tässä varmasti maailman parasta luokkaa ja super-A-luokkaa ja siinä vielä lisäykkönen.

Aivan erikoisen ilahtunut olen siitä reiluudesta, millä ed. Rantakangas nyt sitten tämän meidän vesipoliittisen kompromissimme tässä niittasi niin, että se asia on nyt todella näin. Minä uskon, että nyt tästä aiheesta tuolla meidän alueemme lehdistössäkin keskustelu loppuu kertaheitolla. Tämä oli erittäin reilu tunnustus ja tuki sille kompromissille, minkä me teimme. Elikkä nyt sitten Vuotokset ja Kollajan altaat on lopullisesti haudattu ikuisuuteen ja luonnolla ja ympäristönsuojelullakin on oma merkityksensä ja arvonsa tässä maailmassa.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Rantakangas viittasi tähän puitelakikysymykseen. En kiistä sitä, etteikö puitelakia ole täällä mainittu eri yhteyksissä, mutta nyt erityisesti kokoomuksen suuntaan kyllä vielä kyselen, että kun täällä puitelakia hyväksyttiin, niin kokoomuksessa oli erittäin suuri käymistila siitä, että puitelaki on lepsu ja siinä ei ole tarpeeksi potkua ja nimenomaan kuntarakenneuudistuksen suuntaan. Nyt sitten sitä potkua, mitä kokoomus vaati edelliseltä hallitukselta puitelakiesitykseen, sitä ei näy olevan. Ja miksi sitä potkua tarvittaisiin kuntaliitosten suuntaan kuntarakenneuudistukseen?

Viime vuoden kuntien tilinpäätös osoittaa, että meillä on 19 kuntaa, joissa on yli 40 000 asukasta. Nämä kunnat tekevät sen kuntien hyvän tuloksen. Eli meillä on suurin osa kunnista sellaisia, että vaikka ovat nippa nappa positiivisen vuosikatteen aikaansaaneet, ne eivät pysty korvaaviin investointeihin eivätkä lainkaan uusiin investointeihin. (Puhemies: Aika!) Eli kuntakenttä tulee eriytymään: suuret menestyvät, pienemmät jäävät jälkeen.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tuntui hyvältä kuulla sitä ensimmäistä osaa ed. Rantakankaan puheesta. Se oli kuin kopio kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoroista edellisellä kaudella. (Naurua) Kaikki se hyvä, mitä silloin esitimme ja mitä silloinen hallitus vastusti, toteutuu nyt.

Yhtä asiaa minä kuitenkin jään vähän ihmettelemään, ja se on elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen. Se ei viime kaudella toteutunut, vaikka kuinka yritimme, ja nyt se näyttää toteutuvan, vaikkakin vihreät totesivat viime kaudella, että se on hukkaan heitettyä rahaa, ja myöskin kokoomus suhtautui siihen erittäin varauksellisesti. Sen takia minä ihmettelen, olivatko ne meidän puheemme viime kaudella niin voimakkaita ja vahvoja, että ne ovat muuttaneet nämä mielipiteet jo niin, että se nyt toteutuu, (Naurua) vai mistä tämä johtuu.

Antti  Rantakangas  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis, ruokavero aleni sen takia, kun keskusta lupasi vaaleissa, että se alenee, ja se alennettiin. (Ed. Kallis: Niinhän te lupasitte jo 2003!)

Puhemies! Kuntapolitiikassa ... Täällä ovatkin nyt oikeat miehet paikalla: Me, ministeri Vapaavuori, ed. Manninen ja allekirjoittanut, pitkälle kirjoitimme tätä kuntapolitiikkaosiota ja halusimme juuri varmistaa, että tämä puitelaki pannaan täytäntöön määrätietoisesti. Sinne kirjoitettiin sana "määrätietoisesti" ja se, että seurataan jatkuvasti tämän hankkeen etenemistä ja 2009 annetaan selonteko, eli tiukalla otteella. Tänne kirjattiin myöskin selkeä lähtökohta, että erikoissairaanhoidon yksiköitten työnjako määritetään. Se pitää ministeriölähtöisesti katsoa, missä on järkevää tehdä minkäkin tasoisia toimenpiteitä, jotta siellä saadaan myöskin purettua päällekkäisyyksiä ja sitä kustannuskehitystä hillittyä, mikä siellä on tapahtumassa. Se edellyttää tiukkoja otteita myöskin ministeriöitten puolelta tämän työnjaon aikaansaamiseksi.

Hannes  Manninen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallikselle toteaisin, että teillä on hyvä taktiikka. Kun kaikkea hyvää esittää, niin ei voi tehdä mitään parannusta ilman, ettei se olisi teidän ohjelmastamme. (Ed. Kallis: Kyllä se vähän niin on!)

Mitä tulee sitten ruuan arvonlisäveron alentamiseen, niin haluan todeta, että viime vaalien alla keskusta todella sen lupasi ja sitä jopa vähän pilkattiin, että se on tällainen kierrätysasia, että kierrätetään. Mutta nyt te kaikki olette nähneet, että minkä lupasimme, sen pidimme. Ja ne, jotka vastustivat, joutuivat nielemään sen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä ruuan arvonlisäveron alentamisesta se, että on aivan selvä asia, että se oli Suomen keskustalle erittäin tärkeä asia. Ja kun me olemme sympaattisia, empaattisia, haluamme kaikkea hyvää myöskin pikkuisen Suomen keskustalle, niin me annoimme periksi yhdessä asiassa, että Suomen keskusta saa suuren tavoitteensa. On se surkeata, jos he jatkuvasti joutuisivat sitä ajamaan eikä se mene läpi. Nyt se meni läpi.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Haluaisin kristillisille osoittaa sanani. Olen nimittäin pitänyt teitä hyvin humaaneina ja järkevinä noin kokonaisvaltaisesti politiikanteossanne ja siksi ihmettelen kovasti tätä teidän jatkuvaa arvonlisäveron poistamisen puolustelemista ruuan suhteen, varsinkin kun samaan aikaan te peräänkuulutatte parempia palkkoja hoitajille.

Kun tässä maailmanajassa, jossa me elämme, meidän täytyy priorisoida, niin tämä ruuan arvonlisäveron alennussumma olisi voitu kohdentaa suoraan hoitajille, koska tällä hetkellä se raha katoaa kauppiaiden kassaan. Tästä varmasti ovat taloustieteilijät aivan samaa mieltä. Ajan kuluessa se hyöty häviää kansalaisilta täysin, totaalisesti, eikä siitä ole mitään hyötyä etenkään köyhimmille.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Voin teille vakuuttaa, että aina kun me olemme jotakin esittäneet, niin me olemme myöskin esittäneet, mistä rahat. Meillä on ollut tasapainoinen vaihtoehtobudjetti joka vuosi, joka vuosi. (Ed. Kimmo Kiljunen: Hoitajien palkoista pois! — Ed. Guzenina-Richardson: Se on hoitajien palkoista pois!) Meillä on ollut tasapainoinen vaihtoehtobudjetti joka vuosi.

Mitä tulee siihen, valuuko se hintoihin vai meneekö se kauppiaitten kassaan, (Ed. Guzenina-Richardson: Se jää nähtäväksi!) niin siitäkin vallitsee kaikenlaisia tutkimuksia ja selvityksiä. (Ed. Guzenina-Rickhardson: Sanokaa minun sanoneeni, kahden vuoden kuluttua tulette näkemään!) — Te tulette näkemään, että suurin osa valuu hintoihin ja näkyy hinnoissa. (Ed. Guzenina-Richardson: Ed. Kallis, kaikella rakkaudella ja siunauksella!) — No, se on oikein hyvä, että sieltä tulee rakkauttakin. (Naurua)

Mitä tulee ed. Mannisen puheenvuoroon, että keskusta lupaa ja pitää, mitä lupaa, vuonna 2003 ruuan arvonlisäverolla oli keskeinen asema teidän vaaliohjelmassamme, mutta se ei toteutunut. (Eduskunnasta: Joo, joo, mutta demarit eivät hyväksyneet sitä!)

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Palvelurakenteen uudistaminen on kyllä elinehto kuntien taloudelle ja elinvoimaisuudelle sekä koko Suomen kilpailukyvylle. Itse asiassa tähän liittyy vastuullinen, myös maailmantalouden kehityksen huomioiva talouspolitiikka, jota nimenomaan tämän hallitusohjelman on tarkoitus ajaa ja joka sisältyy siihen hallitusohjelmaan. Palvelujen hankkiminen ja tuottaminen tulee kuitenkin erottaa toisistaan, ja kunnilla palvelujen maksajana on oikeus ja myöskin velvollisuus valvoa niiden laatua ja osata myös itse ottaa käyttöön entisestä poikkeavia toimintatapoja omassa toiminnassaan.

Seuraavan 15 vuoden aikana eläköityvien määrä johtaa Oecd:n arvioiden mukaan siihen, että 70 prosenttia työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitaan julkiselle sektorille vuonna 2020. Juuri siksi hallitusohjelmassa on jo nyt hyvä arvioida julkisen ja yksityisen sektorin työnjakoa ja tuottavuutta. Palvelualojen osuus bkt:sta on kaksi kolmasosaa ja julkisen alojen osuus noin yksi viidennes, mutta sitä vastoin kuntatalouden osuus menoista on yli 50 prosenttia. Siis vain aidolla kilpailulla saadaan palvelualoille lisää tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Kuluttajan kannalta tärkeintä on palvelujen laatu ja kustannukset, ei se, tuottaako palvelun julkinen vai yksityinen taho. Tällä hallituskaudella on vihdoinkin mahdollisuus kehittää palveluita asiakkaan eikä hallinnon ehdoilla.

Hallitusohjelma antaa mahdollisuuden myöskin perusterveydenhuollon aseman vahvistamiseen. Perusterveydenhuolto voi tuoda vanhenevalle väestölle lisää elämää vuosiin, ja lisääntyneen teknologian käytön myötä perusterveydenhuollon integroiva merkitys korostuu edelleen. Perusterveydenhuollon tehokas toiminta vaatii asianmukaisesti koulutetun henkilöstön ja varustetun toimintaympäristön sekä sujuvan hoitoketjun erikoissairaanhoidon ja kotipalvelun välillä.

Yhä harvaanasutummalla ja vanhenevalla maaseudulla on mahdollisuus selvitä paremmalla yhteistyöllä ja liikkuvilla usean toimijan etäpalveluilla ja moniosaajahenkilöstöllä. Tällöin tiukkoja ammatillisia rajoja ja tehtäviä on voitava monipuolistaa myös alueellisesti räätälöidyllä koulutuksella. Tällöin palkkausta voidaan määrittää myös työn vaativuuden mukaan. Tämä on syytä ottaa huomioon syksyn palkkaneuvotteluissa.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan kirjattu terveyden edistämisen ohjelma tulee säästämään kymmeniä miljardeja vuosittain jo pelkästään kuuden yleisimmän kansantaudin kohdalla. Eduskunnan hyväksymä kansanterveyslain uudistaminen astui voimaan vuoden 2006 alusta. Kuitenkin kunnat ovat viimeisten tutkimusten mukaan laiminlyöneet muun muassa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja vanhustenhoidon toteuttamisen. Terveydenhuollon työtehtävien uudelleenjärjestämisen myötä ennaltaehkäisytoimiin ei riitä ehkä enää aikaa.

Laki määrittelee myös kunnan yhteistyövelvoitteen julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Poliittinen päätöksenteko aiheuttaa kuitenkin eriarvoisuutta kuntien välillä yhteispalveluja järjestettäessä. Hallitusohjelmassa mainitun uuden terveydenhuoltolain valmistelussa toimenpidesäädökset vaativatkin täsmällistä ja velvoittavampaa otetta, ei vähiten siksi, että erilaisten ohjelmien ja suositusten velvoittavuus kuntien itsenäisyyden suhteen on edelleen epäselvää. Informaatio-ohjaus ja sosiaali- ja terveysministeriön, lääninhallitusten ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamien projektien ja hankkeiden tulisi lopultakin johtaa pysyviin käytäntöihin, joita edelleen kehitetään.

Uusi hallitusohjelma ja siihen sisältyvä laki terveydenhuollosta antaa mahdollisuuden kehittää terveyden edistämisen kunnallista johtamista ja kansalaisten perus- ja sosiaalioikeuksia. Terveyden edistämiseen käytettävän rahan riittävyydestä on teknologian ja rakenteiden uudistamisen yhteydessä pidettävä kaikilla tasoilla huolta. Juuri ilmestynyt vuoden 2007 sosiaalibarometri kertoo, ettei näin nyt tapahdu. Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten ajattelumalli ja työkäytännöt tulisi jo koulutuksessa ohjata näkemään ihmisten jäljellä olevat voimavarat ja muutostarpeet sekä etsimään niiden tukemiseen tarvittavat työkalut. Vain näin toiminta työelämässäkin muuttuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevaksi eikä vain katasrofeja korjaavaksi. Yhteiskunnallisesti ottaen terveyden edistäminen tapahtuu kaikilla hallinnonaloilla ja toteutuakseen se ehkä tarvitsee raportointivelvoitteen joko lääni- tai ministeriötasolle, korvamerkitystä rahasta puhumattakaan.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me opposition puolelta olemme useaan kertaan jo tuoneet sen esille, mikä koskee julkisia hyvinvointipalveluja: tämä hallitusohjelma on poikkeuksellisen ideologinen. Ed. Karhuvaaran puheenvuoro oli tässä suhteessa erinomaisen paljastava. Kyse ei ole ainoastaan siitä, annetaanko määrärahoja riittävästi julkisiin palveluihin vaan myöskin tuottamistavoista, ja kuten ed. Karhuvaara omassa puheenvuorossaan hyvin selkeästi otti esille, hänen lähestymistapansa mukaan hyvinvointipalvelut altistetaan pelkäksi liiketoiminnaksi. Silloin se saadaan tuotettua parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Tämä on tuttu ideologinen malli, joka löytyy anglosaksisista maista, joissa meillä on olemassa hyvinvointipalvelut, kaksi rinnakkaista järjestelmää: yksityinen palvelujärjestelmä ja rinnalla julkinen järjestelmä. Julkinen on heikkolaatuista ja huonoa, ja rahalla saatavat palvelut varakkaammalle väestölle, joka pystyy maksamaan, tulevat olemaan korkealuokkaisia. Tämä on selvästi näköjään kokoomuksen tavoite, ja se on sisäänrakennettu tähän hallitusohjelmaan, vaikka se ei aivan eksplisiittisesti sieltä näykään, mutta ed. Karhuvaaran puheenvuoro oli aivan erinomainen. Kiitokset siitä! Näimme teidän ohjelmanne sisällön.

Claes Andersson /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni se, mikä oli hyvää tässä ed. Karhuvaaran puheenvuorossa, oli ennaltaehkäisyn korostaminen. Hän terveydenhuollon ammattilaisena tietää, että politiikassa usein käy niin, että ajatellaan vain vuosi kerrallaan, kun resursseja jaetaan ja priorisoidaan. Kuitenkin kaikki tiedämme, jotka olemme olleet terveydenhoidossa tekemässä työtä, hoitotyötä, miten paljon voittaisimme sekä taloudellisesti, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, jos me panostaisimme kunnolla ennaltaehkäisevään työhön lapsiin, koululaisiin, aikuisväestöön, ikäihmisiin, saisimme muutettua elämäntapoja, ehkäistyä niitä sairauksia, jotka nyt uhkaavat tappaa meidät tämmöisen ihravuoren alle. Siksi se puheenvuoro minun mielestäni oli aivan erinomainen.

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Selvästi käy ilmi, että ed. Kimmo Kiljunen ei nyt tiedä terveydenhuollosta kovin paljon, paitsi ne muutamat tunnit, jotka hän oli siellä vanhainkodissa, ja lehdistö valokuvasi hänet siellä. (Ed. K.immo Kiljunen: Kokonainen viikko!) Nimittäin kokoomus ehdottomasti haluaa säilyttää julkisen terveydenhuollon. Ei ole mitenkään mahdollista, että jos ed. Kiljunen jää ratikan alle tuossa Mannerheimintiellä, että teidät vietäisiin Mehiläisen sairaalaan. Kyllä jatkuva julkinen terveydenhuolto tulee säilyttää. (Ed. K.immo Kiljunen: Se on meidän tavoite!) Emme missään tapauksessa vähennä julkista terveydenhuoltoa. Me tuemme sitä. Me tuemme näiden ihmisten palkanlisäystä ja me haluamme, että se säilyy korkeatasoisena, niin kuin se on nyt.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Me lähdemme nimenomaan siitä, että julkinen terveydenhuolto on se, joka voi myöskin tarvittaessa käyttää muita palveluja hyödykseen, mutta se edellyttää sitä, että julkinen terveydenhuolto myöskin kykenee tietämään, mitä ostaa, mitä haluaa ostaa ja minkälaisilla kriteereillä, ja myös valvoo sitä tehtävää.

Lisäksi muutokset siitä, että tiettyjen sairauksien kustannukset siirretään suoraan valtion maksettaviksi, on erittäin tärkeä osa tätä jälkiselvittelyä. Nimenomaan sillä suojataan pieniä kuntia, joilla ei muuten ole mahdollisuutta ilman talouden romahtamista hoitaa omia vakavasti sairastuneita asukkaitaan.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en missään tapauksessa voi ryhtyä tietokilpailuun ed. Asko-Seljavaaran kanssa siitä, mikä koskee terveydenhuoltojärjestelmää. Myönnän nöyrästi tietämättömyyteni monista yksityiskohdista ja viikon työharjoittelu vanhainkodissa ei tässä kauheasti minun tietämystäni parantanut. Mutta siitä näkemyksestä, millä järjestelmää kehitetään, siitä meillä on molemmilla oikeus käydä keskustelua riippumatta näiden yksityiskohtien tietämisestä. Olin ilahtunut teidän puheenvuorostanne, jossa te korostitte sitä, että kokoomus, ainakin te korostitte vahvasti julkisen palvelujärjestelmän kestävyyttä myöskin jatkossa, ja minä toivon, että ed. Karhuvaara huolella kuunteli, mitä vanhempi kollega tästä asiasta sanoi. Ja toivon todellakin, että kokoomus voisi olla aidosti tuon puheenvuoron takana, minkä te käytitte.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Viime vuosien talouspolitiikka ja ammattiyhdistysliikkeen vastuunkanto ovat turvanneet suomalaisille vakaata kasvua, alhaisen inflaation ja palkansaajien ja eläkkeensaajien ostovoiman kasvun. Sosialidemokraattien asenne kasvua ja työllisyyttä tukevaa palkkaratkaisua kohtaan ei tietenkään oppositiossakaan muutu. Tulopoliittisten ratkaisujen myötä on löydettävissä perustaa myös matalapalkka-alojen naisten aseman parantamiselle sekä myös pätkätyöläisten ja vuokratyöntekijöiden kokeman turvattomuuden vähentämiselle työelämässä.

Naisvaltaisten alojen, hoivatyöntekijöiden, taloudellisen aseman parantamiseksi, laitosapulaisia ja siivoojia unohtamatta, on kuntatyönantajalle varmistettava riittävät varat palkankorotusten toteuttamiseen. Tässä Vanhasen ja Kataisen hallitus ei voi piiloutua opposition tai työmarkkinajärjestöjen selän taakse. Tässä ei lume- ja peitetoiminta tupon suhteen nyt riitä, vaan tarvitaan uskottavaa työtä hallituksen ja työnantajienkin kanssa.

Julkisen terveydenhuollon ja vanhusten tarpeisiin on varattu riittämättömästi voimavaroja. Tässä äskeisessä keskustelussa korostui erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu. Mielestäni pitäisi kunnolla käydä läpi, miten varmistetaan sairausvakuutusjärjestelmän rakenne, niin että se tukee julkisen terveydenhuollon toimivuutta eikä murenna sitä. Kalliin erikoissairaanhoidon kustannukset pitäisi toisaalta siirtää valtion vastattaviksi kansalaisten tasavertaisuudenkin varmistamiseksi.

Eläkeläisten verotuksen alentaminen palkansaajien verotuksen tasolle oli myös sosialidemokraattien edellyttämiä korjauksia. Nyt kansaneläkkeiden nostot ja pienkorjaukset tulevat kyllä pääosin mitätöitymään terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksilla, ja kyllä se pesukone pienituloisen eläkeläisen ja lapsiperheen kotonakin pitää olla ja jääkaapit. Nämä korotukset kurittavat pienituloisia, eläkeläisiä ja lapsiperheitä taas toisaalta.

Hallitusohjelman veropolitiikka on, kuten tietysti porvaripohjalta oli odotettavissakin, ideologisesti parempiosaisten vero- ja edunvalvontapolitiikkaa. Tältä osin maa- ja metsätilojen perintöverovapaus muutoin tarpeellisten perintöverorajakorjausten sivutuotteena oli kyllä epäoikeudenmukainen ja kohtuuton ratkaisu. Minä haluan tässä lyhyesti viitata myöskin maatalouden tukijärjestelyihin, jotka on kepun piikkiin tässä varsin tuntuvana nippuna lyöty Säätytalolla. Viittaan nimenomaan siihen, että me tarvitsemme kansallista yksimielisyyttä asemamme ja maataloutemme turvaamiseksi muun muassa Euroopan unionin tasolla. Se edellyttää sitä, että maataloustukien hyväksyttävyys, julkisuus, vaikuttavuus on todella käsiteltävissä. Nyt Makeraan lyöty 100 miljoonaa euroa ja pysyvät lupaukset huomattavista lisärahoista eivät tarkastele, miten ne vaikuttavat tuotantosuuntien ja eri alueiden tilanteeseen työvaltaisen maatalouden kotieläintuotannon selviytymiseksi muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomen osalta. Tämä on maatalouden sisäisen epäoikeudenmukaisuuden jatkamista tämän keskustelun käymättömyys.

Herra puhemies! Myöskin ideologista kilpajuoksua on havaittavissa porvaripuolueiden taholta valtion yhteisen varallisuuden myymiseen liittyvän innon osalta. Valtionyhtiöiden myymisen osalta hallitusohjelmassa viitataan, ja tämä on myöskin ennen vaaleja muun muassa keskustan pääministeri Vanhasen puheenvuorossa tullut esille, haluun valtion omistajuuden pienentämiseen. Kyse on kuitenkin kansallisen osaamisen ja alueellisen työllisyyden keskeisistä näkökulmista, Itä- ja Pohjois-Suomen aluerakenteen tukemisesta ja kehittämisestä. Tältä osin on tärkeää, että hallituksessa ja myös eduskunnassa arvioidaan jatkossakin valtionomistajuuspolitiikan linjauksia myöskin aktiivisella etukäteiskeskustelulla tähän nimetyn ministerinkin toimesta.

Herra puhemies! Uskallan väittää, että tuo sisäministeriö jää hivenen paremmassa kunnossa seuraajalleni kuin minä sen sain, mutta haluan tältä osin viitata tiettyihin sisäisen turvallisuuden linjauksiin. Hallitusohjelma sisäministeriön osalta on kirjoitettu varsin hyvin siellä tehdyn työn ja myöskin esitysten mukaan. Eli ei tietenkään omaa työtään voi lähteä hirveästi moittimaan, mutta haluan painottaa sitä, että tässä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, joka laadittiin ensimmäisen kerran viime kaudella laajalla turvallisuuskäsitteellä kattaen myös sosiaalisen turvallisuuden ja syrjäytymisen vastaisen työn se näkökohta ei riittävästi näy. Pidän erittäin tärkeänä, että toimintaympäristön muutoksiin normaalisti reagoitaessa myös esimerkiksi valtakunnallisen sosiaalipäivystyksen aikaansaaminen ja muut sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä viime vuonna esillä olleet asiat etenevät vauhdilla. Muutoin hallitusohjelman linjaukset Rajavartiolaitoksen, poliisin ja hätäkeskuslaitoksen toiminnan vahvistamisesta vastaavat yksimielisiä linjauksia. Kuitenkin lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan turvaamisen osalta on jääty hyvin pyöreään kannanottoon. Me valmistelimme sisäministeriössä nimenomaan vuodesta 2010 valtion talousarvion osaksi tehtävän ratkaisun tästä raha-automaattiyhdistyspainotteisesta kumppanuusmallista, mikä lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnassa on. Nyt tässä ei oteta selkeätä kantaa siihen, ja voi olla, että aika juoksee pian ohi, jollei nimenomaan lähdetä valmistelemaan valtiolle tätä siirtoa tässä elintärkeässä turvallisuuslisää koskevassa asiassa.

Pelastushenkilöstön eläkeiän alentaminen, eläkeikäkysymyksen ratkaiseminen, on kirjoitettu hallitusohjelmaan. Pidän sitä hyvänä, koska itse olin vähän kivisessä kaskessa tässä asiassa, mutta pidän tärkeänä, että eri toimijat valmistelivat todella pelastushenkilöstön selviytymisen ikääntyminen huomioon ottaen. Nyt on tehtävä tämä pelastushenkilöstön eläkeiän alentamisratkaisu, koska nykyinen eläkeikä ei ole tästä maailmasta eikä ole kansalaisten turvallisuuden kannalta perusteltu.

Siviilikriisinhallinnan vahvistaminen sekä rahapelaamisen haittojen torjunta ja yksinoikeuden säilyttäminen on hyvin kirjattu. Selkeimpiä linjauksia olisin hakenut talousrikollisuuden torjunnasta, joka on asia, jossa nimenomaan harmaan talouden näkökulmasta meidän on ponnisteltava jatkossa enemmän.

Herra puhemies! Hallituksessa tehtiin maahanmuuttohallinnon kokoaminen sisäasiainministeriön hallinnonalalle, mutta toisaalta varsin merkittävät linjaratkaisut kokoomuksen ja keskustan tieten nostaen maahanmuuttoasiat omaksi ministeritehtäväksi. Tältä osin haluan erityisesti korostaa sitä, että Euroopan unionissa on vahvasti haluttu kehittää laillisen maahanmuuton ja laittoman maahanmuuton linjauksia ja pitää nimenomaan tämän politiikan kokonaisuus: edistää laillista maahanmuuttoa, kansainvälisen suojelun antamista, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjuntaa sekä kotouttamista, syrjimättömyyttä ja hyviä etnisiä suhteita. Pitää toteuttaa ihmisen perusoikeudet, saada hallinto toimivaksi ja noudattaa hyvän hallinnon periaatteita.

Nyt on erittäin tärkeätä, että aktivoidaan myöskin yhteydet, muun muassa EU—Afrikka ja kolmansien maiden kanssa, lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa nimenomaan laittoman maahanmuuton syntytekijöihin vaikuttaen sosiaalisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen vahvistamiseksi kolmansissa maissa. Tätä on Tripolin ja Rabatin kokouksissa nyt vahvistettu EU:n taholta. Tätä on syytä edelleen korostaa.

Toisaalta tässä ohjelmassa herättää pohdintaa, että tässä on vähän kuin tiettyä revanssihenkeä eduskunnassa käytyyn keskusteluun maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan tietyistä kysymyksistä. Erityisesti viittaan oleskelulupiin liittyviin kannanottoihin ja lapsen etuun alaikäisten lasten turvapaikka-asioiden osalta. Viitataan ilmiselvästi jälkimmäisessä asiassa ankkurilapsi-ilmiöön, josta me säädimme eduskunnassa nimenomaan lain alaikäisten lasten taustojen ja vanhempien varhemmaksi selvittämiseksi, joka oli EU:n yhteinen direktiivi, mutta sitä vastustettiin täällä erityisesti vihreiden ja Rkp:nkin taholta tässä salissa. Minusta on erittäin tärkeätä, että samalla kun tehostamme aktiivisesti työperäistä maahanmuuttoa, jota on todella koko Euroopan unionissa vahvistettava, laillista maahanmuuttoa, torjumme kuitenkin määrätietoisesti laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa. Ihmiskaupan uhrien aseman osalta sisäministeriön viime kauden esitykset etenivät ja teimme kansainvälistä yhteistyötä tämän järkyttävimmän, karmeimman järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi ja uhrien aseman parantamiseksi, josta viime vuonna säädettiin myöskin muutokset.

Minusta nyt ei tarvita sinisiä silmiä jatkossakaan. Ovia ja ikkunoita ei pidä pitää auki ja silmiä kiinni, vaan on nähtävä, on pystyttävä erottamaan laillinen ja laiton maahanmuutto sekä turvapaikanhakija ja pakolaisuus. Tältä osin on vaara, että annetaan signaaleja, jotka eivät välttämättä vastaa EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan linjauksia. Tältä osin viittaan siihen, että nyt oikeus- ja sisäasiainministerineuvostossa tällä hallituksella on kaksi ministeriä, oikeusministeri Brax ja maahanmuuttoministeri Thors, jotka molemmat vastustivat Suomen liittymistä Prümin sopimukseen eli rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja laittoman muuttoliikkeen torjuntaan. Tämä sopimus vietiin läpi kovalla työllä viime vuonna kolmen suurimman puolueen voimalla. Ja on erittäin tärkeätä tässä tilanteessa, että Suomi on EU:n sisäisen turvallisuuden ytimessä (Ed. Zyskowicz: Oikein!) eikä ulkokehällä myöskään jatkossa, koska yhdenkään EU-jäsenmaan sisäistä turvallisuutta ei sen maan omin voimin enää voida varmistaa. Laajentuneen Euroopan unionin toimintakyky ja valmius vastata (Puhemies: Aika!) kansalaisten turvallisuuteen, arjen turvallisuuteen ei onnistu kuin yhteistyöllä ja rajat ylittävän rikostorjunnan parantamisella.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki kiinnitti huomiota talousrikollisuuden torjuntaan ja selvitystyöhön ja totesi, että on vähän pliisusti asia ilmaistu tuossa hallitusohjelmassa.

Arvoisa ex-ministeri, annamme erittäin suuren arvon sille työlle, mitä teitte harmaan talouden torjunnassa ministerikautenanne. Se oli esimerkiksi kelpaavaa kerta kaikkiaan ei vain Suomelle, vaan koko Euroopan unionissa.

Mutta nyt tällä kertaa tämä asia kirjattiin niin, että se on veropolitiikan kohdalla keskeinen toimenpideohjelma, jolloinka kun se siinä heti alussa todetaan, niin siitä seuraa minun ymmärtääkseni, että sitä periaatetta soveltaen se kaikki koskee myös sisäministeriön hallinnonalan toimia niin kuin asiaan kuuluu.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäki toimi mallikkaasti viime kaudella ministerinä, ja siitä suuri tunnustus hänelle. Muistan, miten hän taisteli lisärahaa budjettiin kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi. Kaikki, mitä te omassa puheenvuorossanne esititte, tai valtaosa, oli rakentavaa ja hyvää. Yhteen asiaan kiinnitin kuitenkin huomiota, kun te moititte. Ei minun tehtäväni ole tukea hallitusta, mutta joskus hallitustakin voi tukea ja moittia oppositiota. Minä en oikein ymmärtänyt, minkä takia te moititte sitä, että hallitus aikoo myydä valtion omaisuutta. Minä en pidä sitä hyvänä. Siinä mielessä olen teidän kanssanne samaa mieltä. Mutta edellinen hallitus ja Lipposen hallitukset möivät valtion omaisuutta enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja siinä te olitte mukana.

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli ilo työskennellä hallintovaliokunnassa silloin, kun ed. Rajamäki oli sisäministerinä. Asiat sujuivat todella erinomaisen hyvin, ja Prümin sopimuksessahan kokoomus oli yksissä tuumin sen takana. Nythän sitä jo sovelletaan. Se on hyvä sopimus, ja me olemme sen takana edelleenkin. Mutta kahta asiaa, niin kuin itse mainitsitte, ette saanut läpi. Te ette saanut sitä palomiesten eläkeikäalennusta ettekä näitä lääkärihelikoptereita valtion maksettavaksi, vaikka ne eivät maksa kuin 12 miljoonaa vuodessa. Nyt ne ovat sitten tässä hallitusohjelmassa. Onneksi nyt ovat meillä kuitenkin.

Klaus  Pentti  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäki otti puheenvuorossaan esille tämän Makera-rahoituksen ja toi siinä yhteydessä esiin työvaltaisen Itä-Suomen maatalouden kehittämisen. Minä ymmärrän tämän kysymyksen sillä lailla, että meillähän hallitusohjelmassa nyt on kirjattu, että maataloutta kehitetään perheviljelmäpohjaisena. Tässä varmaan tulee yksi semmoinen kysymys arvioitavaksi, missä on se kokoraja esimerkiksi kotieläinyksiköissä, kuinka suuriin yksiköihin Makera-rahoituksella voidaan lähteä. Varmaan joku tämmöinen rajanvetopohdiskelu meillä on vääjäämättä edessä ja joudutaan miettimään, miten Suomessa maatalouden yksikkökoko sitten suhteutetaan EU:n yksikkökokoon niin, että säilytetään kilpailukyky, mutta koetetaan jonkinmoinen hallinta pitää tässä kehityksessä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki on siinä aivan oikeassa, että laillinen ja laiton maahanmuutto pitää erottaa toisistaan. Mutta on väärin tulkita tätä hallitusohjelmaa niin, että tässä olisi näitten yksinään tulleiden lasten osalta otettu joku uusi linjaus. Päinvastoin tässä sanotaan, että selvitetään, miten lapsen etu on toteutunut näissä tapauksissa. Tässä ei ole tehty minkäänlaista linjausta, että olisi muutettu sitä aikaisempaa käytäntöä, vaan ainoastaan sen jälkeen, jos se voidaan osoittaa, että tässä on ollut ongelmia, niin siihen voidaan puuttua, ongelmia nimenomaan inhimillisestä näkökohdasta. Jos näin ei ole ollut, ei ole mitään tarvetta tehdä muutoksia.

Maatalouden osalta ihmettelen sikäli vähän ed. Rajamäen puheenvuoroa, että kyllä minä näen kansallisen yhtenäisyyden nimissä nyt erittäin tärkeäksi muodostaa Etelä-Suomen maataloudelle 141:n jatkoa, ja siinä suhteessa nyt ei kannata tätä keskinäistä välienselvittelyä maan eri osien välillä tässä vaiheessa käydä.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki epäili täällä, että Maaseudun kehittämisrahastoon tehtävä siirto on jokin uusi tukimuoto ja siihen liittyy jotakin kummallista. Se ei ole mikään mystinen asia. Sillä vain toteutetaan sitä EU-jäsenyytemme myötä tullutta velvoitetta kehittää maatalouden ja maaseudun rakenteita. Nyt tuo pankki on tullut sellaiseen tilanteeseen, että sitä on myöskin kehitettävä ja sinne on rahaa siirrettävä. Ei tällä rahasummalla edes vielä pureta siellä olevaa ruuhkaa. Eli tässä on aika mittavasta asiasta kysymys.

Kaiken kaikkiaan tässä ei kannata olla kovin huolissaan ja asettaa vastakkain maan eri osia näiden kehittämistoimien suhteen. Tämä on yhteinen ja kansallinen asia, ja tässä on tärkeää, että onnistumme maatalouden etujen valvonnassa tuolla EU:n suunnalla. Meillä on erittäin suuri haaste tämän 141-ratkaisun suhteen tulevana kesänä. Se on huomattavasti suurempi asia kuin tämä Maaseudun kehittämisrahastoon nyt tehtävä tärkeä siirto.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen, joka on ollut vahvasti mukana harmaan talouden vastaisten toimien lisäämisessä, oli oikeassa siinä, että verottaja on hyvin ratkaiseva jatkossa ja poikkihallinnollinen ote ylipäänsä laitonta ja harmaata taloutta vastaan. On myös tärkeätä, että tuetaan komissiota siinä, että EU:ssa myös laitonta työvoimaa käyttävät yritykset joutuvat entistä enemmän myöskin vastuuseen, kuten komissio on esittänyt.

Tästä pelastushelikopterikysymyksestä. Me pelastimme sisäasiainministeriön toimesta kesällä 2005 kumppanuusmallilla, Raha-automaattiyhdistyksen suuremmalla rahoitusosuudella, pelastushelikopterit, ja nämä kumppanuussopimukset ovat voimassa vuoteen 2010. Jos nyt halutaan siirtää nämä valtion piikkiin, niin kuin pitäisi, talousarvioon, niin nyt pitää ryhtyä välittömästi valmistelemaan. Hallitusohjelmassa sanotaan vaan, että turvataan. Toivottavasti löytyy joku, joka turvaa.

Palomiesten eläkeiän osalta voin sanoa, että valmistelutyö siitä, että jaksamista tukevia hankkeita käynnistetään, on tehty Palosuojelurahastossa ja eri toimijoiden kanssa. Palomiesten eläkeiän laskeminen, jota olen esittänyt, ei edennyt viime hallituksessa. Toivottavasti sosialidemokraattien tuella, täältä sivusta kyllä, se voisi edetä nyt nykyisessä hallituksessa.

Claes  Andersson  /vas:

Arvoisa puhemies, herr talman! Aion puhua nyt vähän toisista asioista. Valitettavasti en päässyt toissapäivänä ja eilen mukaan debattiin, koska olin Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Kööpenhaminassa.

Mutta ensin vähän tästä syvenevästä kahtiajaosta ja lisääntyvästä köyhyydestä. Olisin halunnut kysyä silloin, kun pääministeri oli täällä vielä, hänen näkemystään siitä, että kun Suomessa on ollut nyt aika vakaata talouskasvua jo toistakymmentä vuotta ja sitä kehutaan, että Suomessa menee asiat hyvin, niin mikä on hänen näkemyksensä tai mikä on hallituksen näkemys siitä, että tästä huolimatta köyhien ihmisten määrä on jatkuvasti lisääntynyt elikkä kahtiajako on syventynyt yhteiskunnassa. Kun 15 vuotta sitten noin 2—3 prosenttia talouksista oli köyhyysrajan alla, niin tänään vastaava luku on noin 9 prosenttia, siis siitä huolimatta, että taloudessa on mennyt näin hyvin.

Ja samanaikaisesti, kun köyhien ihmisten määrä on kasvanut, niin myöskin psyykkinen pahoinvointi on selvästi kasvanut tietyissä ihmisjoukoissa, piireissä. Puhutaan siitä, että moni nuori, eivät kaikki, mutta moni nuori, voi tänään huonosti. Moni nuori on depressiivinen, tekee itsemurhayrityksiä. Tiedämme, että masentuneisuus on tänä päivänä ylivoimaisesti tavallisin syy ennenaikaiseen sairauseläkkeeseen. Tämäkin on yhteydessä tämän yhteiskunnan kahtiajaon kanssa.

Minulla on itselläni sellainen ajatus, että tietysti osa tästä kahtiajaosta johtuu siitä, että pääomatulot, kaikki osingot ja optiot ovat lisääntyneet huimasti ja jakaantuneet hyvin pienelle joukolle. Mutta toisaalta luulen, että syy on ehkä syvemmällä sillä tavalla, että meillä on nyt tyytyväinen enemmistö tässä maassa. John Kenneth Galbraith puhuu käsitteestä the Culture of Contentment, tyytyväisyyden kulttuurista. Tilanne on kai semmoinen, että me olemme saavuttaneet nyt tämän pelätyn kahden kolmanneksen tai kolmen neljänneksen yhteiskunnan. Meillä on vähemmistö ihmisiä, joitten tilanne jatkuvasti on heikentynyt, ja sitten meillä on tyytyväinen enemmistö, joka valtuustoissa, päättävissä elimissä yleensä, myöskin täällä eduskunnassa ja maan hallituksessa, jatkuvasti äänestää alas ja torpedoi semmoisia aloitteita ja lakiesityksiä, jotka todella auttaisivat näitä ihmisiä, jotka tarvitsisivat apua.

Minun mielestäni hyvin valaiseva esimerkki oli paljon puhuttu köyhyyspaketti viime vuonna. Siitä puhuttiin paljon ja pidettiin propagandaa. Lopputulos oli kuitenkin sellainen, että se toi mukanaan muutaman kahvikupin lisää kuukaudessa köyhille ihmisille elikkä se oli pelkkä fuuli, pelkkä herja. Tämä tyytyväisen enemmistön hirmuvalta on tietysti vaikea murtaa, ja minun mielestäni se edellyttää sitä, että enemmistö meistä tyytyväisistä näkisi tämän tilanteen ja aktiivisesti lähtisimme murtamaan tätä trendiä, koska jos yhteiskuntakehitys jatkuu tämmöisenä ja köyhien ja syrjäytyvien ja syrjäytyneiden ihmisten joukko kasvaa, niin koko yhteiskunnan ilmapiiri ja tilanne muuttuu huonommaksi myöskin niillä, joilla on hyvät oltavat ja joilla riittää rahaa ja resursseja. Me saamme semmoisen hyvin pelätyn vartijayhteiskunnan, joka ei ole varmaan kenenkään mieleen. Tämä olisi hyvä muistaa. Tämä vaan tämmöisenä pienenä alustuksena.

Halusin puhua kulttuurista ja kulttuurin merkityksestä ja sitten vielä taiteentekijöitten tilanteesta, sosiaaliturvasta, ja sitten kolmanneksi vielä tekijänoikeuslaista.

Kööpenhaminassa Pohjoismaiden neuvoston globalisaatioryhmässä puhuttiin hyvin paljon siitä, miten tärkeää olisi, että kun me olemme nyt tähän saakka enimmäkseen hyötyneet globalisaatiosta, me olemme löytäneet uusia markkinoita, vieneet meidän osaamistamme ja meidän tuotantoamme semmoisiin maihin, missä on suuret markkinat ja halvempaa työvoimaa, niin nyt alkavat näkyä selvemmin globalisaation kielteiset puolet, työpaikat häviävät milloin Kiinaan, milloin jonnekin muualle. Tässä tilanteessa meidän pitäisi vakavasti miettiä, mitkä ovat ne tulevaisuuden alat, joita voisimme hyödyntää ja joilla työpaikat eivät häviä minnekään ja joilla me olemme hyviä.

Tässä eräs alue on tietysti kulttuuri ja taide, missä me tosiaan olemme hyviä, meillä on hyvät koulutusjärjestelmät, meillä on hyvät perusrakenteet, ja nämä ovat sellaisia aloja, jotka eivät myöskään sitten karkaa minnekään. Meidän pitäisi vaan paremmin osata tukea taiteentekijöitä ja kulttuuriväkeä ja paremmin osata myöskin sitten näitä teoksia — en halua puhua tuotteista, vaan teoksista — markkinoida, myydä ulkomaille ja muualle, missä niitä arvostetaan. Tämä olisi minun mielestäni erittäin tärkeä nähdä, ja tänä päivänä me olemme aika huonoja tässä. Jo verrattuna Ruotsiin ja Ruotsin tapaan markkinoida ja myydä musiikkiaan Suomi on erittäin lapsipuolen asemassa vielä.

Toinen asia liittyy taiteentekijöitten, taiteilijoitten, täysin olemattomaan sosiaaliturvaan tänä päivänä. Minun mielestäni on todella häpeällistä, ettei ole vielä pystytty kehittämään taiteilijoille sellaista sosiaaliturvaa, joka olisi tyydyttävä ja joka olisi vertailukelpoinen muiden työtätekevien ihmisten sosiaaliturvan kanssa.

Nyt tässä hallitusohjelmassa kyllä jollain tavalla annetaan ymmärtää, että aiotaan kehittää semmoista sosiaaliturvaa sillä tavalla, että taiteilijoitten kaikki apurahat oikeuttaisivat sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin siten, että niitten määrää korotettaisiin niin, että niitä voitaisiin verottaa, jolloin tämä olisi ratkaistu asia. Aikaisemmin vaan tämä näitten määrien korotus on tyssännyt aina valtiovarainministeriössä. Toivon hartaasti, että tämä asia nyt saataisiin tällä kertaa hoidettua, ja on aivan välttämätöntä myöskin, että se hoidetaan nyt tämän hallituskauden aikana.

Viimeinen kysymys koskee tekijänoikeuslakia. Hallitusohjelmassa sanotaan, että nämä asiat aiotaan siirtää opetusministeriöstä tähän uuteen superministeriöön, elinkeino- ja työministeriöön. Tämä on aivan ymmärrettävästi nostanut kulttuuriväessä, taiteilijoissa, todella voimakkaan protestin ja vastareaktion. On tietysti aivan olennaista, että kun taiteilija tekee työnsä, olkoon se sitten, että kirjoittaa kirjan, tekee kuvia, mitä tahansa, niin hänen oikeuksiinsa kuuluu saada tästä hyvitystä ja palkkaa. Tämä on aivan selvää. Nyt kuitenkin uuden teknisen kehityksen myötä tämä on yhä enemmän vesittynyt. Kopioidaan musiikkia, kopioidaan netistä ilman minkäänlaista korvausta tekijöille. Nyt on siis tahoja, jotka haluavat siirtää tekijänoikeusasiat pois opetusministeriöstä. Näitä tahoja ovat esimerkiksi SanomaWSOY, Oy Mainos-TV, Nokia, Elisa, TeliaSonera Finland, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät. Tämä on minun mielestäni kehitys, joka olisi taiteilijoille ja meidän kulttuurillemme erittäin kohtalokasta. Minä pyytäisin, että hallitus aivan selkeästi antaisi vastauksen, onko tällainen päätös tehty ja millä perusteilla ja miten se on voitu tehdä ilman minkäänalaista alustavaa neuvottelua ja keskustelua kulttuuriväen ja kulttuuripiirien ja organisaatioiden kanssa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat ministerit, hyvät kollegat! Täällä hallituksen ohjelmasta käydyssä tiedonantokeskustelussa, joka nyt jatkuu täällä kolmatta päivää, on kiinnitetty huomiota siihen, että varsinkin kokoomuksen kansanedustajat ovat hanakasti puolustaneet hallitusohjelmaa ja sitä kehuneet. (Ed. Skinnari: Te olette!)

Tämä, herra puhemies, on ollut meille hyvin helppoa ja mieluisaa, koska tämä hallitusohjelma todellakin hyvin monelta osin toteuttaa kokoomuksen vaaliohjelmassa asetettuja tavoitteita. Kun vertaamme tässä kokoomuksen vaaliohjelmassa annettuja lupauksia, asetettuja tavoitteita ja päätettyjä linjauksia, niin on melkein hämmästyttävää, miten hyvin ne ovat löytäneet itsensä tänne hallituksen ohjelmaan. (Ed. Gustafsson: Menee jo vähän kehumisen puolelle! — Ed. Kimmo Kiljunen: Ja me tulemme palaamaan näihin!)

Mitä tulee, arvoisa herra puhemies, hallituksen yleiseen talouspoliittiseen linjaan, haluan vain sen todeta, että hallitus jatkaa edellisenkin hallituksen harjoittamaa järkevää talous- ja veropolitiikkaa. Tässä hallitusohjelmassa on sitouduttu jatkamaan ansiotulojen verotuksen keventämistä ja sillä, samoin kuin monilla yrittäjyyteen suunnattavilla täsmätoimilla, tuetaan työntekoa ja yrittäjyyttä, tuetaan talouden kasvua. Näin talouskasvun kautta saamme myös lisävahvistusta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaan ja voimme toteuttaa esimerkiksi ne lapsiperheille kohdentuvat sosiaaliset tulonsiirrot, ne korotukset, jotka tämä hallitusohjelma sisältää. Edellinen puhuja, ed. Claes Andersson, puhui tärkeistä asioista käsitelleessään muun muassa lasten ja nuorten lisääntynyttä pahoinvointia ja lisääntyneitä mielenterveysongelmia.

Erittäin tärkeä sosiaaliturvan puolella oleva kirjaus hallitusohjelmassa on hallituksen sitoutuminen laajaan sosiaaliturvauudistukseen, jolla pyritään yksinkertaistamaan meidän sosiaaliturvaamme, vahvistamaan perusturvaa ja torjumaan köyhyyttä sekä ennen kaikkea siihen, että työnteko olisi kaikissa tilanteissa työikäisille, työkykyisille ihmisille kannustava vaihtoehto, että se olisi kannustava ja kannattava vaihtoehto aina joutenoloon verrattuna, jopa niin, että työttömän henkilön todellakin kannattaa vaikkapa kolmena aamuna viikossa mennä neljäksi tunniksi töihin ja siitäkin osa-aikaisesta työstä hänelle jäisi selvästi enemmän käteen (Ed. Huovinen: Osa-aikapalkka!) kuin siitä, että hän ei tuota työtä vastaanottaisi.

Tämä sosiaaliturvan tällainen laaja remontti on erittäin haastava tehtävä, ja kannustan ministeri Hyssälää ja koko hallitusta tässä asiassa. Tämä ei tule olemaan helppoa. (Ed. Gustafsson: Luottoministerinne Hyssälä!) Ja se varmasti vaatii laajaa valmistelutyötä, on harkittu erityistä selvitysmiestä tai sitten tällaista laajapohjaista komiteaa tai toimikuntaa tekemään tähän liittyvä perustyö. Todella toivon, että tällä vaalikaudella voitaisiin tällainen kannustava ja samalla välittävä sosiaaliturvan kokonaisremontti aikaan saada.

Arvoisa herra puhemies! Haluan myös käsitellä joitakin asioita, jotka täällä jatkuneessa keskustelussa ovat olleet eniten esillä.

Sosialidemokraattinen oppositio on voimakkaasti hyökännyt hallituksen perintö- ja lahjaverotuksen keventämis- ja poistamisaikeita kohtaan. Olen ymmärtänyt sosialidemokraattien, muun muassa ed. Ahteen, esittämän kritiikin ensinnäkin niin, että on niin väärin, että perintö- ja lahjavero poistetaan kokonaan vain rikkailta, kun taas edellinen hallitus sentään poisti varallisuusveron aivan kaikilta. No, tällaistakin kritiikkiä voi halutessaan esittää. (Ed. Gustafsson: Huumorimiehiä!) Mutta tosiasia on, että hallituksen päättämästä perintö- ja lahjaverouudistuksesta valtaosa, 150 miljoonaa euroa, tulee menemään aivan tavallisten palkansaajien ja muiden tavallisten pienten ihmisten pienten perintöjen verotuksen keventämiseen. Tullaan nostamaan tuntuvasti verotettavan perinnön alarajaa, mikä merkitsee sitä, että tuhannet ja tuhannet pienet perinnöt vapautuvat kokonaan perintö- ja lahjaverosta. Samoin hallitus on sitoutunut parantamaan leskien ja lasten asemaa näissä tilanteissa.

Mitä tulee sitten yritysten ja myös maatilojen sukupolvenvaihdostilanteisiin, joissa hallitus on sitoutunut perintöveron poistamiseen kokonaan, niin se kokonaiskustannusvaikutukseltaan on noin kymmenesosa tuosta äsken mainitusta, sanoisiko, tavallisiin palkansaajiin ja muihin pieniin ihmisiin kohdistuneesta perintö- ja lahjaverouudistuksesta. Eli tämän uudistuksen kokonaiskustannusvaikutus on arvioitu 15 miljoonaksi euroksi.

Täällä on arvioitu, ja myös julkisuudessa arvostetut veroasiantuntijat ovat arvioineet, että tämä yritysvarallisuuteen, perheyrityksiin ja sukupolvenvaihdoksiin kohdistuva verovapaus, vapautus kokonaan perintö- ja lahjaverosta, olisi omiaan ruokkimaan epätervettä verosuunnittelua eli suoraan sanottuna verokeinottelua. Kiinnitin aikaisemmin eräässä vastauspuheenvuorossa huomiota siihen, että nimenomaan ed. Sasi oli hallitusneuvotteluissa omalta osaltaan kirjaamassa tätä asiaa tavalla, joka pyrkii verokeinottelun estämiseen tässä yhteydessä. Niinpä hallitusohjelman sivulla 13 sanotaan tästä asiasta sanatarkasti seuraavaa: "Huojennus kohdistuu vain aitoon yritys- ja maataloustoiminnan tuotannolliseen toimintaan liittyvään omaisuuteen, muuttamatta maatalouden jatkajan huojennuksen osalta soveltamiskohteita." Ja haluan suoraan sanoa, että luotan tältä osin lainvalmistelijoihin ja hallitukseen ja myös veroviranomaisiin siltä osin, että tällä muutoksella todellakin aidoissa sukupolvenvaihdostilanteissa halutaan perintö- ja lahjavero poistaa, mutta ei haluta suosia tai sallia näihin yhteyksiin liittyvää verokeinottelua. (Ed. Kallis: Niinhän laki on jo tänä päivänäkin!)

Arvoisa herra puhemies! Toinen paljon esillä ollut aihe on ollut eläkkeensaajien kohtelu uudessa hallitusohjelmassa. Todellakin on niin, että kokoomus lupasi omassa vaaliohjelmassaan, että se epäoikeudenmukaisuus korjataan, että tietyllä tulontasolla työeläkkeen saaja joutuu maksamaan kireämpää verotusta kuin saman tulotason palkansaaja. (Ed. Pulliainen: Niin tekivät kaikki muutkin!) Tätä epäkohtaa edellinen hallitus ei korjannut, (Ed. Kimmo Kiljunen: Eikä sitä edellinenkään hallitus!) mutta nyt hallituksen ohjelmassa sivulla 12 tämä epäkohta on sovittu korjattavaksi ja se on myös täällä laskelmassa otettu huomioon.

Toinen asia, joka tässä vaaliohjelmassa luvattiin, oli tämän eläkeindeksin korjaaminen. Me emme ole luvanneet ed. Marjaana Koskisen väittämällä tavalla puoliväli-indeksiin palaamista, ja jos ed. Kanerva on tällaista, anteeksi, ministeri Kanerva on tällaista Turun torilla luvannut ja jos ed. Marjaana Koskisella on todellakin siitä esittää vielä videoesitys, niin tulee mieleen se vanha sanonta, että kyllä määki Turuus. Mutta tosiasia on, että kokoomus ei ole luvannut puoliväli-indeksiin palaamista vaan korjausta nykyiseen indeksiin, ja tämä asia on hallitusohjelmassa sivulla 46 huomioitu. Edelleen on päätetty muun muassa meidän vaaliohjelmamme mukaisesti korottaa kansaneläkkeitä 20 eurolla.

Olisin, arvoisa herra puhemies, halunnut puhua paljon myös siitä, että kun kokoomus tuli hallitukseen, niin opintoraha todella nousee, kun te taas neljä vuotta Saarelan kanssa täällä selittelitte, miksi se ei nouse. Kun kokoomus tuli hallitukseen, vapaan tulon raja nousee 30 prosenttia. Ja olisin paljon puhunut tästä tasa-arvotuposta ja tulenkin siitä puhumaan ja olen valmis osallistumaan perusteellisesti sitä koskevaan debattiin, mutta nyt on suosituksen mukainen 10 minuuttia täynnä ja joudun tässä lopettamaan.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos aloittaisi tästä perintöverotuksesta, niin kuten professori Niskakangas toteaa, tässä on se mahdollisuus, että tähän verottomaan omaisuuteen, varallisuuteen, siirretään sellaista, mikä sinne ei kuulu, koska se on käytännössä mahdollista, ja ihmettelen, millä sanamuodoilla tähän päästään. Silloin, niin kuin tässä hänen haastattelussaan todetaan, kyllä sairaanhoitaja—poliisi-pariskunta, joka kesämökistään maksaa veron, toteaa, että tämä on erittäin epäoikeudenmukaista, samaten henkilö, jolla on asunto, huoneisto tai muu. Oma-asunto olisi pitänyt vapauttaa tästä perintöverosta kokonaan.

Sama sitten koskee tätä eläkeläisten verotusta. Se koskee käytännössä noin 400 000:ta. Ihan niin kuin täällä ed. Claes Andersson totesi, meillä on tällainen kahden kolmasosan yhteiskunta ja tämä eläkeverouudistus sellaisenaan koskee 1 200:aa euroa ja siitä ylöspäin olevien verotusta, ja tilastojen mukaan heitä on 400 000.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, ette puhunut sanaakaan asiasta, jonka te tunnette erinomaisen hyvin, eli ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Jos oppositio jostain asiasta voi hallitusohjelmaa kiittää, se on nimenomaan tämä ulko- ja turvallisuuspoliittinen osio. Siinä meillä vallitsee kansallinen konsensus. Mutta yllättävää kyllä, me emme ole nyt ihan varmoja siitä, kun on kuunnellut viimeaikaisia puheenvuoroja teidän riveistänne, mikä on se hallituksen linjaus tosiasiassa näissä kysymyksissä.

Teidän puheenjohtajanne Katainen on todennut, että hän haluaisi käydä vakavan keskustelun presidentin mahdollisuudesta osallistua Euroopan unionin huippukokouksiin. Samanaikaisesti teidän suurin ääniharavanne, joka on tässä salissa äänetön, ei voi käyttää puheenvuoroja, on toista mieltä tässä asiassa. Teillä on myöskin selkeä linjaus hallitusohjelmassa koskien sitä, että Suomi ei ole liittymässä sotilasliitto Naton jäseneksi tulevalla hallituskaudella. Samanaikaisesti teidän puolustusministerinne käyttää puheenvuoron, jossa hän viittaa tähän Nato-jäsenyysmahdollisuuteen. Me oppositiossa mielellämme tukisimme konsensushengessä hallituksen ohjelmaa näissä (Puhemies koputtaa) kysymyksissä, jos me vain tietäisimme, mikä hallituksen ohjelma näissä asioissa on.

Heli Paasio /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vero-oikeuden prosessori Heikki Niskakangas on viitannut hallitusohjelmaan, josta hän toteaa, että uudistus johtaa laajaan verosuunnitteluun, se on vastoin perintöverotuksen perinteisiä tavoitteita, joka on varallisuuserojen kasvun hillintä. Hän toteaa myös, että pääomistajasukuun kuuluvat perinnön ja lahjan saajat vapautettaisiin verosta, mutta samoja osakkeita perivät pidettäisiin verotuksen piirissä, eli rikkaaseen sukuun kuuluminen ja syntyminen täten tulisi oikeuttamaan tiettyyn verottomuuteen. Miten kokoomus näkee tämän oikeudenmukaisena asiana taikka perustuslain mukaisena asiana kenties?

Ja ed. Zyskowiczille vielä lyhyesti. Jos yksittäiset kokoomuksen edustajat ovat ei Turun torilla vaan Turun Hansakorttelissa televisiolähetyksessä kertoneet, että kokoomus ei tue nykyeläkeindeksejä, vaan on tulossa puoliväli-indeksiin, niin miten kokoomus puolueena vastaa yksittäisten edustajiensa, tämän päivän ministeriensä, puheisiin tästä? Kuinka uskottava kokoomuksen politiikka kaikkiaan on?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä yhtyä tähän kritiikkiin, joka koskee tätä perintöveron korjausta siltä osin, niin kuin täällä on todettu, että siinä suositaan ja se kohdentuu jo muutenkin yhteiskunnan hyväosaisille. Myöskin Aamulehdessä arvostettu professori Aulis Aarnio totesi sen, että vastaava asia meni vähän toisenlaisessa tuomioistuimessa Saksassa nurin, ja on aivan varma, että sosialidemokraatit ja oppositio tulevat vaatimaan, että asia myöskin arvioidaan meidän perustuslakivaliokunnassamme. Ei sillä tavalla voida kansalaisia laittaa eriarvoiseen asemaan.

Sitten, en tiedä, onko liian ennenaikaista sanoa, että kun ennen puhuttiin, että keskusta pettää aina, mutta me korjaamme tämän. Viime hallituskausi meni hyvin, ei keskusta pettänyt. Nyt voidaan ajatella näin, pettääkö kokoomus aina, pettääkö kokoomus, hankitteko te vaalivoiton aivan katteettomilla lupauksilla. (Puhemies koputtaa) Täällä on todettu nämä lapsilisäjutut, nämä tupot ja sillä tavalla ...

Kunnioitan tätä mahdollisuutta.

Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuossa ed. Zyskowiczin puheenvuorossa tuli kyllä sitten lihaa luiden päälle siinä mielessä, että hallitusohjelmassa keskeinen iso kysymys on sosiaaliturvauudistus. Tässä puheenvuorossa kerrottiin kyllä se kokoomuksen hyvin oikeistolainen, kova sisältö, elikkä se tulee sisältämään kovia työttömyysturvan leikkauksia. (Ed. Zyskowicz: Aivan hirveätä: työnteko kannattavaksi aina!) Kokoomuksen tavoitteena on ollut työttömyysturvan keston lyhentäminen, tason porrastaminen, lisäpäiväoikeuden poistaminen. Ilmeisesti nämä ovat sitä sisältöä, jota on tulossa. Ay-liikkeeltä tulee aivan varmasti kovaa vastarintaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän päivän uutiset ovat kertoneet, että keskitetty tuloratkaisu näyttää olevan nyt kuopattu. Sehän tarkoittaa sitä, että siirrytään liittokohtaisiin neuvotteluihin, ne ovat välttämättömyys tässä tilanteessa. Sen tasa-arvotupon, lainausmerkeissä, kannalta, mitä ed. Zyskowicz on täällä kovasti lanseerannut, on suuri mahdollisuus nyt koittanut. Meitä hallituskumppanina kiinnostaa se, oletteko ryhtyneet jo lobbaamaan Kunnallista työmarkkinalaitosta sen suhteen, että tämä teidän tavoitteenne toteutuu, koska meidän pitää ottaa myöskin budjeteissamme se huomioon.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmetyttää tämä kokoomuksen takinkääntö tässä valtiosihteerikysymyksessä. Olisin odottanut, että linja olisi pitänyt myös vaalien jälkeen. Silloin viime vaalikaudella oltiin yhdessä veneessä ja olin samaa mieltä, että semmoisia ei tarvita.

Sitten toinen on tämä lapsilisien indeksitarkistus. Siinäkin on takinkääntö tapahtunut. En tiedä, onko teidän hallitusohjelmassanne ollut se vai unohtuivatko kokonaan lapset sieltä, vaikka ääniä keräsitte aika paljon. Varmasti niitäkin perheitä on, jotka odottivat, että tämä korjataan.

Sitten tämä tasa-arvotupo. Älkää ihmeessä tässä vetäkö takaisin nyt pakkia. Nyt on todistettu se, jotta olette luvanneet 500 euroa. Sehän tuntuu hirveän mukavalta, ja toivon, että sen pidätte, koska ainakin Iltalehdessä on ihan dokumentti suurennuslasin kanssa, jotta teidän puoluesihteerinne on tämän luvannut. Pitäkää kiinni siitä! (Ed. Zyskowicz: Lukekaa se viimeinenkin virke!)

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ben Zyskowicz sanoi aivan oikein hallitusohjelmasta, että työ olisi kannustava vaihtoehto. Muistan edellisen kauden keskustelua tässä salissa. Kun tästä asiasta keskusteltiin, niin kuvasitte sitä siten, että yhtenä vaihtoehtona ja hyvänä vaihtoehtona pidätte sosiaaliturvan ja työttömyysturvan leikkaamista, jotta työstä tulisi todellinen, hyvä, kannustava vaihtoehto. Te näette sosiaaliturvan leikkauksen tavallaan keppivaihtoehtona.

Toisena asiana, jonka nostitte äsken esiin, on perintöveroasia. Tiedätte varsin hyvin, että myös sosialidemokraatit ovat tukeneet pienten perintöjen alarajan nostamista sekä leskien ja rintaperillisten verojen kohtuullistamista. (Ed. Zyskowicz: Mitä teitte hallituksessa asialle?) Se on ollut selkeästi meidän vaalityössämme sekä meidän tulevissa neuvotteluissamme ja keskusteluissamme. Se on myös meidän linjamme. Mutta on erittäin vaikea ymmärtää sitä räikeää periaatteellista (Puhemies koputtaa) eriarvoistumista, joka koskettaa yritysten ja maa- ja metsätilojen toimintaa.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun täytyy kyllä ihmetellä tätä ed. Zyskowiczin halua katsella sinne peruutuspeiliin, jota te viime kaudella kauhistelitte, kun teille sitä esiteltiin. Te koko ajan nyt tännekinpäin huutelette, mitä edellinen hallitus teki. Mutta eikö teillä ole kanttia ottaa peiliä käteenne ja katsoa, mitä te olette vaaleissa luvanneet, niin kuin täällä on kerrottu? Millaisia sitoumuksia teidän ehdokkaanne ovat nämä äänet saadakseen yksittäisille kansalaisille, isoille joukoille Suomen kansaa antaneet? Sillä tavalla tulette tähän saliin sitten päättäviin asemiin sanomaan, että hupskeikkaa, ei onnistukaan. Älkää tulko, anteeksi vaan, kysymään meiltä, miksemme me ole tehneet. Miksette te ole kertoneet ennen vaaleja kansalaisille sitä, mitä te oikeasti meinaatte tehdä? Haluan sanoa, että porvaripuolueissa tämä kummallinen halu kannustavuuteen tarkoittaa yksittäisen kansalaisen kannalta sitä, että osa-aikatyö on osa-aikapalkka, jolla ihminen ei tule toimeen.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näinä päivinä tässä salissa on hallituksen puolelta todisteltu ja luotu sitä mielikuvaa, että muun muassa opintorahan korottaminen ja eläkeläisten verotuksen räikeän epäkohdan korjaaminen toteutuu ja voidaan toteuttaa vain tällä hallituskoalitiolla. Olkaamme rehellisiä. Siis kaikkien puolueitten vaaliohjelmissa oli muun muassa näitten asioitten korjaaminen. (Ed. Tiura: Miksette korjanneet?) Mitä tulee opintorahan korottamiseen, kokoomus olisi voinut myös toteuttaa hallituksessa ollessaan sen jo kahdeksan vuotta sitten.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uutena kansanedustajana minua hirvittää kokoomuslainen ajattelutapa, joka nojaa johonkin menneeseen. Ed. Zyskowicz, olisin odottanut teiltä parempaa. Teillä on todella hyvä pohja. Hallitusohjelma antaa mahdollisuuksia niin paljon hyvään, ja silti te räksytätte sieltä toiselta puolelta siitä, mitä olisi pitänyt joskus kauan aikaa sitten tehdä myöskin aikana, kun te itse olette olleet hallituksessa. Samoin haluaisin tietää, mitä tarkoitetaan sellaisella sosiaaliturvauudistuksella, jossa ei olla valmiita nostamaan palkkoja mutta ollaan valmiita väittämään, että työn täytyy olla kannustavaa. Tarkoittaako se sitä, että esimerkiksi sosiaaliturvaa tullaan leikkaamaan niin, että köyhät menevät töihin henkensä pitimiksi eivätkä silti sillä pysty tulemaan toimeen?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin totean, että puheenvuorossani pääosin nimenomaan katsoin eteenpäin. Kerroin uuden hallituksen ohjelmasta ja siitä, mitä se aikoo tehdä. Mutta kun puhutaan siitä, että nyt korotetaan opintorahaa, nyt tämä eläkeläisten veroepäoikeudenmukaisuus korjataan, (Ed. Gustafsson: Olemme samaa mieltä tästä, ei tätä kannata toistaa!) nyt pienet perinnöt vapautetaan perintöverosta, niin on pakko kysyä teiltä, jotka arvostelette, miksi te ette silloin, kun te olitte vallassa, näitä asioita korjanneet.

Mutta, puhemies, varsinainen asia tästä tasa-arvotuposta. Mitä sanoimme? Sanoimme meidän vaaliohjelmassamme, että valtion on korotetulla valtionosuudella tuettava sellaista kuntasektorin palkkaratkaisua, jossa koulutetuille ja naisvaltaisille aloille, kuten hoitoalalle, maksetaan keskimääräistä suuremmat palkankorotukset. Tämä asia on tasan tarkkaan tässä hallitusohjelmassa.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvinvointivaltiomme on rakennettu niin, että vain työnteon ja yrittämisen kautta syntyy sitä yhteistä hyvää, jota voidaan jakaa. Yksityisen sektorin toimintavilkkaus sekä työllisyys takaavat tulevaisuudessakin maksuttoman koulutuksen ja terveyspalvelut. Hallitus on tehnyt hyvän päätöksen panostaessaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Hallitus onkin linjannut, että yritysten maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa perintö- ja lahjavero poistetaan. Sukupolvenvaihdoksissa on mukana työllisyys ja sitä kautta yhteiskunnallinen näkökulma. Moni perheyritys painii tulevaisuuden kanssa monestakin syystä. Ainakaan perintöverotus ei ole tämän hallituskauden jälkeen esteenä sukupolvenvaihdoksissa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu hyviä toimenpiteitä ja ehdotuksia monella sektorilla. Uskon, että tämä saa aikaan pk-yrittäjäkentässäkin oikeasti intoa ja voimavaroja eli tulevaisuudenuskoa. Nimenomaan työllisyyttä tukevia toimenpiteitä ovat ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuki sekä se, että etsitään keinoja kannustaa kasvuyrityksiin sijoittamiseen. Nämä ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta merkittäviä ja tervetullut sijoitus.

Tietenkin harmittaa se, että viime kaudella läpi rynnitty yt-laki ei varmasti vaikuta positiivisesti työllisyyteen. Hallitusohjelma lupaa vähentää yrittäjyyteen liittyvää byrokratiaa, ja tämä on tarpeellinen toimenpide. Työllisyyteen satsataan kehittämällä uusien pienyritysten starttirahajärjestelmää. Ensi vuoden alusta järjestelmä laajentuu ja vakiintuu palkka- ja kotityöstä yrittäjäksi ryhtyviin ja opintonsa päättäneisiin. Lisäksi madalletaan kynnystä siirtyä toisen palveluksesta itsenäiseksi yrittäjäksi.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden kannalta on tärkeää, että koulutuspolitiikkaa kehitetään kokonaisvaltaisesti ja ennakoiden. Hyvänä hallitusohjelman toimenpiteenä on oppisopimuskoulutuksen vahvistaminen. Varsinkin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamääriä on usealla alalla tarkistettava ja huolehdittava siitä, että ne nimenomaan kohdistuvat oikein. Erityisen ilahtunut olen siitä, että opintorahaa korotetaan 15 prosenttia ja opiskelijan omia tulorajoja korotetaan 30 prosenttia. Näin opiskelija voi jatkossa paremmin keskittyä opiskeluun eikä hänen tarvitse miettiä toimeentuloonsa liittyviä ongelmia, ja hän oppii nuoresta pitäen, että työnteko on aina kannattavampaa kuin joutenolo.

Perheiden hyvinvointiin on hallitusohjelmassa tehty hyviä päätöksiä. On erittäin hyvä, että ohjelmaan on kirjattu lause perhevapaista ja niitten kustannustenjaosta. Nämä kustannukset muodostavat varsinkin pienyrityksille suuria ongelmia. Saattaa jopa olla, että yritykset jättävät palkkaamatta tulevan äidin kustannusten pelossa.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan kirjattu ruuan arvonlisäveron alennus 17:sta 12 prosenttiin on varmasti sinänsä hyvä asia, mutta ravintola-alalle tämä on erittäin huono. Alennus kasvattaa ravintola-alan ja kaupan veroeron 10 prosenttiin. Ero johtaa epäoikeudenmukaiseen kilpailutilanteeseen. Onko oikein, että nauttiessasi laadukasta ja jalostettua lounasta, joka on kauniisti katettu ja valmistettu, maksat ruuan veroa 10 prosenttia enemmän kuin silloin, kun hankit sen kotiin vietynä? Järkyttävintä on tietenkin se, että ravintolayrittäjää rangaistaan tästä 10 prosentilla. (Ed. Laitinen: Näin on, keskusta halusi näin!)

Ravintola-ala on merkittävä palveluala ja varmasti sellainen, joka ei siirrä tuotantoaan ulkomaille. Hallitus kirjasi sen ja toimii EU:n säännösten muuttamiseksi siten, että ravintoloiden ja henkilöstöruokailun arvonlisäverokantaa voidaan alentaa elintarvikkeiden arvonlisäveron tasolle. Tämä on erittäin haasteellinen ja vaikea tehtävä, joka ei pelkästään riipu Suomesta. Tulisi tutkia muita mahdollisuuksia, joilla ravintola-alaa voitaisiin kompensoida siihen asti, kun EU-säädökset saataisiin muutetuksi.

Henna  Virkkunen  /kok:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Guzenina-Richardsonin kanssa aivan samaa mieltä, että tämän sinivihreän hallituksen ohjelma tarjoaa mahdollisuudet paljoon hyvään. Tämä tarjoaa hyvän pohjan seuraavalle neljälle vuodelle kehittää Suomea, muuttaa ja uudistaa näitä rakenteita Suomen muutoksen aikaansaamiseksi.

Kaikkein suurin muutos, joka meitä tulee kohtaamaan lähivuosina, on väestön ikärakenteen muutos, johon täytyy nyt jo varautua sekä palveluiden suhteen että ennen kaikkea lähivuosina työllisyyden suhteen. Lähivuosina suuret ikäluokat tulevat eläköitymään, ja se näkyy jo tällä hetkellä työvoiman tarjonnassa siinä mielessä, että käytännön ammatteihin on erittäin vaikea saada osaavia työntekijöitä, ja tämä tarve tulee entisestään kasvamaan, kun ikänsä kovaan työntekoon tottuneet suuret ikäluokat eläköityvät.

Siinä mielessä on hyvä, että tässä hallitusohjelmassa on nyt otettu voimakkaaksi painopistealueeksi nimenomaan aikuiskoulutuksen uudistaminen, jolla voidaan välittömästi vastata tähän ammatilliseen kysyntään, ja ennen kaikkea sosiaaliturvan uudistus, jolla voidaan muuttaa työntekoa, yrittämistä kannattavammaksi. Sillä samaan aikaan, kun Suomi edelleen kärsii alueittain varsin korkeasta työttömyydestä, meillä on kuitenkin jo yli 50 000 vapaata työpaikkaa ja erityisesti kasvukeskuksissa on erittäin suuria rekrytointiongelmia, jotka aiheuttavat jo kasvulle pahoja pullonkauloja.

Niin ikään työllisyyskysymyksiin vastaamisessa on tärkeää aktivoida tätä meidän maahanmuuttopolitiikkaamme entisestään, ja myös siihen hallitusohjelma antaa nyt hyvät eväät. Ennen kaikkea siihen voidaan myös vastata uuden elinkeinoministeriön kautta, johon tulevat keskittymään jatkossa myös tähän työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät kysymykset sekä alueellisen kehittämisen kysymykset.

Yhtäaikaa tämän suuren ikärakenteen muutoksen kanssa meitä tulee kohtaamaan tämä suuri aluerakenteen muutos. Edellisen punamultahallituksen aikana Suomessa muuttoliike kiihtyi ennätysmäiseksi, väki on valunut yhä kiihtyvällä tahdilla tänne Tampere—Turku—Helsinki-kolmioon, ja muualla Suomessa tulee tulevaisuudessa olemaan erittäin suuria haasteita palveluiden tuottamisessa. Kuinka siellä voidaan jatkossa turvata laadukas koulutus kaikille, kuinka voidaan vastata välttämättömistä terveydenhuoltopalveluista, tässä on Suomen suuri haaste. Siihen ei voida vastata muulla kuin kovalla työnteolla ja yrittämisellä, ja siinä mielessä on tärkeää saada kaikkien suomalaisten voimavarat tähän käyttöön, kaikki suomalaiset tekemään työtä.

En ole samaa mieltä, kun ed. Guzenina-Richardson täällä toi esiin, että on paha asia, jos köyhien ihmisten täytyy henkensä pitimiksi mennä töihin. Mielestäni se on ihmisenä ja suomalaisena elämisen perusta. Työikäiset ihmiset tekevät pääsääntöisesti työtä elättääkseen itsensä ja perheensä. Sillä on paitsi taloudellinen merkitys myös muu elämänlaatua tuova merkitys.

Samaan aikaan kun yritämme kehittää entisestään ja lisätä työllisyyttä, on tietenkin tärkeää huolehtia siitä, että ne ihmiset, jotka ovat työelämässä, jaksavat tehdä työtään, viihtyvät työssä. Hallitusohjelmassa on tärkeitä avauksia työelämän ja perheen yhteensovittamiseen sekä ennen kaikkea tähän työviihtyvyyden lisäämiseen sekä näihin mahdollisuuksiin, että ihmiset, jotka tekevät työtä ja pitkää päivää, voivat entistä paremmin myös ostaa kotiapua omaan kotiinsa ja näin työllistää palvelualoille muita ihmisiä.

Samoin hallitusohjelmassa laajennetaan edelleen palvelusetelin käyttömahdollisuuksia ja apurahansaajien sosiaaliturva kohenee. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita, samoin kuin se, että opiskelijoille annetaan nyt mahdollisuus tehdä enemmän työtä opintojensa ohessa.

Arvoisa puhemies! Toinen ikärakenteen ohella Suomea koskettava aihe lähivuosina on tämä aluerakenteen muutos, se, kuinka pystymme tuottamaan elinvoimaa tuonne Etelä-Suomen ulkopuolelle, tarjoamaan siellä jatkossa hyvät elämisen mahdollisuudet. Siihen voidaan ennen kaikkea vaikuttaa aktiivisella työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla ja sillä, että jokaista aluetta kehitetään ennen kaikkea osaamisperusteisesti, vahvistetaan niitä osaamisalueita, jotka milläkin alueella luontaisesti ovat.

Tässä mielessä on tärkeää, että muun muassa yliopistojen voimavaroja pyritään nyt lisäämään ja jokainen korkeakoulu jatkossa kehittyy entistä enemmän ja kehittää näitä omia erityisosaamisen alueitaan. Siinä mielessä en näe, että tänne Helsingin seudulle rakenteilla oleva huippuyliopisto uhkaisi muuta korkeakouluverkkoa, vaan päinvastoin se täydentää sitä ja jokainen yliopisto jatkossa tulee entistä enemmän varmasti keskittymään tähän erityisosaamisen alueeseensa.

Aloituspaikkojen tarpeen muutos tulee jo siitä, että ikäluokat tulevat pienenemään. Se liittyy tähän Suomen laajaan ikärakenteen muutokseen. Se on näkynyt aikaisemmin kyläkouluverkossa. Tällä hetkellä se näkyy lukioissa, ja tulevaisuudessa se on otettava huomioon myös korkeakoulujen aloituspaikoissa. Tällä hetkellä on ongelmia siinä, että koulutamme liiaksi henkilöitä väärille aloille ja lisäksi joka puolella ei voida tarjota riittävän laadukasta koulutusta. Tässä mielessä on tärkeää panostaa juuri siihen, että tutkimusvoimaa ja opettajavoimaa tulee korkeakouluissa olla oppilasta kohden nykyistä enemmän.

Hiukan ihmettelen sitä kritiikkiä, mikä täällä salissa on tullut erityisesti perintöveroa kohtaan. Ihmettelen sitä, että täällä on väitetty, että se jotenkin kohdistuisi hyväosaisiin tai rikkaisiin ihmisiin. Tosiasiassahan Suomessa nyt tulevat kyseeseen ensimmäiset ikäluokat, jotka alkavat jotakin periä. Aikaisemmin suomalaisilla ei käytännössä ole ollut mitään omaisuutta, mitä periä. Pääasiassa nämä ovat aivan tavallisia perheitä. Kyse on tavallisista asunnoista, kesämökeistä, perheen yhteisestä omaisuudesta, josta on moneen kertaan verot maksettu. Se, että tätä perintöveron alarajaa nostetaan ja lesken ja alaikäisten lasten asemaa helpotetaan, ei ole mitään hyväosaisten ja rikkaiden asiaa, vaan tulee koskettamaan kymmeniä- ellei satojatuhansia suomalaisia aivan lähivuosina. Tämä on sellainen asia, joka erittäin paljon vaalikentillä nousi esiin ja tuntui koskettavan laajoja kansanryhmiä tai ainakin ihmiset arvioivat, että tulevina vuosina tämä saattaa olla heidän perheessään iso kysymys.

Samoin ihmettelen sitä kritiikkiä, joka täällä on tullut naisvaltaisten alojen palkankorotuksia kohtaan. Mielestäni se on erittäin tärkeä asia, ja viimeistään nyt sitä asiaa on ryhdyttävä todella viemään eteenpäin. On hyvä asia, että se on kirjattu tähän hallitusohjelmaan ja hallitus on siihen sitoutunut. Valtio tulee tekemään tässä osansa, ja se on tärkeä päänavaus siihen suuntaan, että todella naisvaltaisilla aloilla palkat saadaan vastaamaan näiden alojen työn arvostusta ja vaativuutta. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys, se on työn arvostuskysymys, ja siinä on kyse myös siitä, miten jatkossa pystymme tarjoamaan hoivaa kaikille suomalaisille. Suomalaisilla pitää olla varmuus siitä, että jokainen saa hoitoa myös tulevaisuudessa. Siinä mielessä en ymmärrä ollenkaan tätä kritiikkiä, joka tähän tavoitteeseen nyt kohdistuu.

Ja me tiedämme myös, että tällä tavoitteella on hyvin laaja kansan tuki. Täällä on muun muassa ed. Tallqvist kertonut näistä adresseista, joita kymmenettuhannet suomalaiset ovat kirjoittaneet tämän asian eteen, ja ymmärsin myös muun muassa tästä Iltalehden kyselystä, johon täällä on usein viitattu, että siinä kaikki eduskunnassa olevat puolueet pitivät erittäin tärkeänä tätä naisvaltaisten julkisten alojen palkankorotuskysymystä.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun hallitusohjelmaan olen saanut tutustua, sitten kun se on valmiiksi tullut, niin olen huomannut, että tässä on ohjelma, jonka kanssa voidaan käydä luottavasti tulevaisuuteen. Täällä on niitä asioita tuotu esille, joita uskon tarvittavan silloin, kun halutaan luoda kestävää taloutta, parantaa kansalaisten toimeentuloa, parantaa yrittäjyyden edellytyksiä, työllisyyttä, parantaa myös erityisesti heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa. Luotan, että tämän hallitusohjelman kanssa näissä asioissa voidaan päästä rakentavasti ja hyvin eteenpäin.

Eräs asia, jossa edellisellä vaalikaudella ja jo tällä kaudellakin olen lakialoitteen muodossa halunnut tukea tätä hallitusohjelmaa, liittyy juuri perintö- ja lahjaveron poistamiseen lähiomaisilta. Äsken käyty debatti asian osalta tuntui hieman oudolta. Katson, että juuri tavallisten kansalaisten osalta hallitusohjelma on aivan oikeaan osunut ja tähtäävä perintö- ja lahjaverokysymyksessä. Tällä edistetään yrittäjyyttä, ylisukupolvista toimintaa, säilytetään työpaikkoja, synnytetään uusia, sen sijaan kun nyt perintö- ja lahjavero on muodostunut pien- ja perheyrittäjyydessä rasitteeksi, jonka seurauksena on menetetty tehtyjä investointeja mutta ennen kaikkea on tultu siihen, että luopuva sukupolvi on tietoisesti tai tiedostamattaan alasajanut toimintoja, perheyrityksiä, pienyrityksiä, palveluyrityksiä, maatiloja, ja sitten nuori polvi on aistinut, että ei tätä ole syytä eikä kannattavaa eikä mielekästä jatkaa ja näin on menetetty toimintoja ja työtilaisuuksia. Tämä ei ole ollut hyvä. Pidän erittäin hyvänä hallituksen linjaa tässä suhteessa.

Mutta tulen nimenomaan vielä tässä toteamaan sen, että juuri tavallisiin kansalaisiin kohdistuu tämä perintöveron tuntuva alarajan nostaminen, ihmisien, jotka ovat työllään säästäneet ja hankkineet asuntoa, asunto-osaketta tai muuta asuntoa, toimeentulon turvaksi tiettyä omaisuutta. Tämä on ihan tervettä yhteiskuntapolitiikkaa, että ihmiset pyrkivät myös itse huolehtimaan omista asioistaan. Tätä tulee kannustaa, sitä, että jos palkasta jää jotain käteen, myös järkevästi sitä säästetään. Silloin ei ole ollenkaan mielestäni kohtuullista, että siitä menee perintövero, kun tulee kuolemantapaus ja uusi sukupolvi ottaa vastuun. On täysin kohtuutonta, että leski on joutunut monessa tapauksessa muuttamaan yhteisesti hankitusta asunnosta, tai tilanne, jossa lapset jäävät perillisiksi.

Ruotsissa sosialidemokraattinen hallitus ja parlamenttienemmistö tsunamionnettomuuden jälkeen lähes välittömästi poisti perintöveron. Tämä oli hyvin viisas ratkaisu, ja riippumatta siitä, ketkä Suomessa tahtovat tehdä tämän saman, niin ratkaisu on aivan oikea. Aiemmin on sanottu, että asioita voi järjestellä ennakolta. Ei tavallinen ihminen, ei tavallinen kotitalous, pien- tai perheyritys asioita ryhdy ennalta järjestelemään, ja tähän perintötilanteeseen joudutaan usein ennalta arvaamatta, ilman että ehditään asioita järjestellä. Samoin lähden myös siitä, että myös iäkkäällä henkilöllä on oikeus hallita ja omistaa omaa omaisuuttaan. Ei voida vaatia, että kun ihminen tulee tiettyihin ikävuosiin, hänen pitäisi luopua omaisuudestaan. Kun eläkkeet ovat sitä tasoa, mitä ne ovat, niin on oikein, että myös iäkäs ihminen saa omistaa sen, minkä hän on itse työllä säästänyt, ja kyllä hänellä on myöskin siihen täysi oikeus niin kauan kuin hän itsenäisesti näin hyväksi haluaa, ilman muuta.

Kun puhutaan tästä järjestelystä, niin sitä eivät tavalliset ihmiset nimenomaan pysty tekemään, eikä se tavallisten ihmisten kohdalla toteudu. Sitä ovat käyttäneet sitten ihan jotkut muut kuin tavalliset ihmiset. Erilaisia veroneuvojia esiintyy siinä, kuinka perintöveroa voi välttää. Jos sen välttää, niin tilanne on sitten se, että muut verot kyllä vastaan tulevat. Elikkä pidän hyvin oikeana, että hallituksen ohjelmaan tämä asia on tuotu näin esille. Sitä voidaan tietysti vielä tästäkin parantaa todella pitäen huoli, että oma asunto ei mene perintöveron kohteeksi. Tavallinen tyypillinen asunto ei saisi mennä missään perintöveron kohteeksi.

Sitten on taantuvia yhdyskuntia. En ryhdy nimeämään, mutta niitä on, ja siellä perunkirjojen tekijät ovat todenneet, että perintöveron arvo kiinteistöstä on noussut korkeammaksi kuin kiinteistön käypä kauppa-arvo. Tällaisiakin epäkohtia on tullut. Toivon todella hallituksen toteuttavan mahdollisimman nopeasti hallitusohjelmassa perintöverosta sanotut tavoitteet ja vaikka vielä parantavan niitä tästä, aina parempi.

Täällä on viitattu moniin muihin hyviin asioihin, joita hallitusohjelmassa toteutuu: eläkeläisten verokohtelun parantaminen, samasta tulosta sama veroprosentti — tämä on oikein hyvä — eläkkeitten nostaminen ja vihdoinkin se, että opintososiaalisissa etuuksissa, kuten opintotuessa, päästään sanoista tekoihin.

Arvoisa puhemies! Toivotan hallituksen hallitusohjelmalle parasta menestystä, tavoitteitten toteutumista hallituskauden aikana ja mahdollisimman nopeasti, ja samalla oppositiolla on mahdollisuus kritiikkiin, ja toivon kritiikin vain vauhdittavan hallituksen ohjelman eteenpäinmenoa.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Noin yleisesti tästä keskustelusta: koen tämän vastakkainasettelun vähän turhalla tavalla itsetarkoitukseksi lähes kaikissa asioissa täällä. Totta kai opposition pitää asettaa kysymyksiä ja kyseenalaisiksi selkeitä seikkoja. Mutta sen, että samoja aseita käytetään kaikkiin hallinnonhaaroihin, puolestani koen kyllä ongelmalliseksi. Toivoisi, että oppositio jollain lailla osaisi olla rakentava esimerkiksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä johtuen siitä, että se on täynnä seikkoja, jotka ovat koko ajan ongelmia, oli meillä kuka tahansa tästä salista oppositiossa tai kuka tahansa hallituksessa.

On hedelmätöntä heitellä asioita sillä lailla kuin esimerkiksi ed. Kimmo Kiljunen täällä teki omassa puheenvuorossaan. Hän ei ole lukenut muun muassa Oecd-katsausta, joka on joulukuulta 2005 ja jossa on analysoitu Suomen terveydenhuollon tilannetta ja suositeltu selkeitä, järkeviä, uusia muutoksia, samalla kun on ihan selvästi sanottu, että verorahoitteinen järjestelmä on se, josta me lähdemme Suomessa. Kokoomus on tässä kaikessa muun muassa ollut mukana. Näitä asioita, hyvät kollegat, pitäisi osittain myöskin tunnustaa, jotka ovat meidän koko rauhanajan terveydenhuollon historian perusseikkoja. Se ei auta yhtään oppositiota eteenpäin, että niissä pelkästään nauraa ja kinaa. Siinä paljastaa vaan sen, ettei ole asiaan edes perehtynyt. Tietysti populisti ja poleemikko voi olla, mutta sairaan ihmisen osasta puhuminen sillä tasolla ei kuulu minusta tähän saliin.

On aivan eri asia sitten, jos korkeaprofiilisesti keskustellaan perintö- ja lahjaveroasioista. Se varmasti on juuri muun muassa yksi hyvä esimerkki tästä. Samaten ulko- ja turvallisuuspolitiikka on alue, jossa varmasti tarvitaankin oikein korkeaprofiilista ja kohteliasta vastakkainasettelua. Mutta sosiaali- ja terveydenhuollon alalla ja varsinkin vammaispolitiikassa, josta suurimman osan puheenvuorostani aion käyttää, niin toivoisin kyllä toisenlaista ajattelutapaa.

Samaten tämä sana "lupaus" kieltämättä häiritsee minua. Näköjään kaikki vaalikentillä esitetyt mielipiteet tulkitaan lupauksiksi, jotka toteutetaan. Jos yksittäinen ihminen sanoo jotain, niin se on tässä salissa ollut sitten mukamas lupaus, joka heti toteutuu. Jos yksittäinen edustaja ei saa sitä toteutumaan, niin hän on tehnyt jotain väärää. Ainoat lupaukset, joilla täällä luulisi olevan merkitystä, ovat ne, mitä puolueet ovat luvanneet selvästi omissa ohjelmissaan tai puolueen puheenjohtajat ovat jossain sanoneet. Kaikki muu on enemmän mielipiteiden tasolla ja toteutuu sitten silloin, kun siihen on mahdollisuus, mutta niitä kaikkia asioita ei voi yhtä aikaa ajaa.

Itse kuulun siihen joukkoon, joka esimerkiksi on hyvin voimakkaasti puhunut eläkepolitiikasta, ajanut indeksimuutoksia — palaan siihen myöhemmin, jos kerkiän — samaten vaikeavammaisten ongelmatiikasta. Kumpikaan niistä ei ole kirjattu edes tähän hallitusohjelmaan oikein kunnolla. En silti koe sitä ongelmaksi enkä nimenomaan koe, että olisin jotain lupauksiani tässä menettänyt. Minä puhun niiden asioiden puolesta edelleen sopivassa tilanteessa. Jos ne eivät nyt toteudu, niin se johtuu vaan muusta porukasta.

Ensinnäkin tämä vammaispolitiikka ja erityisesti se vaikeavammaisen osa.

Suosittelisin, että lukisitte, jos suinkin saatte käsiinne, sen vammaispoliittisen ohjelman, joka viime kauden lopulla tässä salissa meni lävitse. Kymmenen vuoden aikana tässä on käynyt niin, että meillä on kaksi selontekoa ja yksi ohjelma ollut valmiina. Nyt tämän viimeisen selonteon kautta onneksi valmistuu uusi ohjelma ensi kaudella, ja siitä toivon, että niin oppositio kuin nykyinen hallitus voisivat poimia tärkeysjärjestyksen mukaisesti tärkeimmät kohderyhmät etusijalle niin, että niihin asioihin löytyisi rahat vuodenvaihteessa, kun me teemme budjettia syksyllä.

Silloin esimerkiksi vaikeavammaisia koskeva henkilökohtaisen avustajan subjektiivinen oikeus toteutuisi. Sehän koskee noin 3 500—4 000:ta ihmistä tässä maassa, ei sen enempää, ja osalla heistäkin asiat ovat jo kunnossa. Ajanpuutteen vuoksi en voi kertoa näitä lukuja sen tarkemmin. Tätä asiaa selvitteli viime kaudella eduskunnassa vammaisasioiden yhteistyöryhmä, johon kuului kaikkien puolueiden kansanedustajia yli 40. Tämä yhteisö teki monta ehdotusta, lakiehdotuksia, järjesti oman seminaarin. Meillä on useampia eduskunnan mainintoja tästä kaikesta ja äänestyksiä, muun muassa vammaispolitiikkaan liittyen syyskuussa viime vuonna äänestys, jossa kuudella äänellä tämä lausuma hävisi, joka olisi ollut positiivinen velvoite tämän asian järjestämisen suhteen.

Näistä asioista toivottavasti ei jatkossa kinata eikä tulla väärin perustein laajentamaan kohderyhmää niin suureksi, että siihen ei muka raha riittäisi. Se on kaikki laskettavissa, että noin 40—50 miljoonaa vuositasolla riittää, että heidän perusoikeutensa toteutuisivat ja niin, että professori Kaarlo Tuorin ei enää tarvitsisi eduskunnalle kertoa, että nykyinen tilanne on perustuslain vastainen tämän pienen ryhmittymän suhteen.

Tähän loppuun, arvoisa puhemies, vielä eläkepolitiikasta sitten muutama asia.

Aloittaisin oikeastaan sen niinpäin, että kysyisin teiltä, arvon edustajat, kuinka moni teistä tietää, mikä on eläkkeen tarkoitus, niin kuin se on sanottu esimerkiksi vakuutusyhtiö Varman papereissa, Ilmarisen papereissa tai Eläketurvakeskuksen papereissa viime vuoden lopulla. Veikkaan, että sanasta sanaan teistä kovin moni ei sitä pysty nyt sanomaan. Suurin piirtein se kuuluu seuraavasti: Maksussa olevan eläkkeen tarkoitus on turvata se kulutustaso, joka kyseisellä henkilöllä on, kun hän jää eläkkeelle. Se on lainaus Eläketurvakeskuksen kyseisestä brosyyristä viime vuoden lopulla. Siis se on eläkejärjestelmän voimassa oleva iso periaate. Sehän tarkoittaa siis sitä, että kun käteen tulee tietty määrä nettona ja sillä saa tietynlaisen kulutustason itselleen, niin se samanlainen kulutustaso on eläkejärjestelmän tarkoitus turvata jatkossakin.

Nyt on aivan selvää, että tämä taso ei toteudu. Se on ihan eri asia, miten se saataisiin toteutumaan. Mutta minä olen kannattanut tätä indeksin muuttamista taitetusta tasaindeksiksi, koska se helpottaisi ostovoimaa, toisi tämän periaatteen lähemmäksi toteutumista. Mutta nyt näyttää olevan niin, että siihen ehkä ei ole edes rahaa. Ainakin niin voimakkaasti työnantajapuoli on sen esittänyt, ja kaikki poliittiset johtajat ovat sitä mieltä tässä maassa, jolloin minusta tämä periaate pitäisi muuttaa. Se pitäisi sanoa toisella lailla, koska ei ihmisille voi sanoa periaatetta, joka ei toteudu. Tästä johtuen olen kovin iloinen, että veroero nyt poistuu. Se on viime vuoden keskustelun tulosta varmaankin, että riippumatta siitä, onko kysymyksessä palkkatulo tai eläketulo, niin tietyssä ryhmässä, noin 17 000—36 000 euroa, ei ole enää verotuksellisesti mitään eroa sen mukaan, kumpaa kautta se raha on tullut.

Samaten on hyvä, että kansaneläke nousee 20 euroa, ja näiden kalleuspaikkaluokitusten poistumisen ansiosta se voi olla 40:kin euroa. Tänään kuulin Kelasta, että keskimäärin kansaneläke nousee tässä maassa 36 euroa. Se on eläkepoliittisessa keskustelussa tältä hallitukselta huomattava saavutus, jota kaikkien täällä istuvien kansanedustajien kannattaa kertoa ihmisille eteenpäin.

Tähän indeksiasiaan lisäisin vielä myöskin seikan, josta en ole kuullut tänään kenenkään muun puhuvan. Se selvisi minulle vasta pari viikkoa ennen vaaleja. Voi olla, että se on yllätyskin muutamille teistä. On ihmeellistä, mielenkiintoista, jännittävää, mutta eläkeläisten oma uusi edunvalvontayhteisö, joka lyhennetään Eetu, on yksimielisesti sitä mieltä, että tätä indeksijärjestelmää ei tarvitsekaan muuttaa. He ovat tyytyväisiä, ihme kyllä, tähän taitettuun indeksiin. He eivät halua tasaindeksiä. Se on heidän omista lausunnoistaan luettavissa. Se johtuu siitä kuulemma, että näistä kuudesta järjestöstä, jotka viime talvena tämän Eetun muodostivat, osa ei ole tämän uuden indeksiajattelun muuttamisen takana, ja kun ne eivät ole yksimielisiä, niin ne eivät sitä halunneet, jolloin tietenkin meillä kansanedustajilla menee aika paljon voimaa kaiken tämän alta pois ja näitä eläkeläisten toimeentuloon, ostovoimaan ja kulutukseen liittyviä asioita täytyy osata ratkaista eri lailla. Sitäkin taustaa vasten on erinomaista tietysti, että tämä veroero nyt poistuu ja tekee muutaman asian helpommaksi.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Pyrin suosituksen mukaisesti pitäytymään 7 minuutissa, jotta mahdollisimman moni saisi ihmisten ajoissa täällä tänään käyttää puheenvuoronsa. (Ed. Akaan-Penttilä: 10 minuuttia on lupa puhua nyt!)

Haluan kuitenkin aloittaa — arvoisa edustaja, en todellakaan viitannut teihin — tästä laatikkoleikistä, jonka porvarihallitus oikeastaan ensi töikseen päätti toteuttaa saadakseen kaikille puolueille sopivan määrän salkkuja. Tosin voi kyllä sanoa, että osa salkuista ei ole tehtävämäärältään edes puolikkaita vaan ehkä kolmasosasalkkuja. Sinänsä itse kannatan kaikenlaista hallinnon uudelleenarviointia, kriittistäkin sellaista, koska sitä tarvitaan. Me kaikki tiedämme, että kun tiettyä rataa mennään riittävän pitkään, niin sille tupataan vähän jämähtämään ja ei osata enää katsoa asioita toiselta kantilta. Mutta mentiinköhän tässä laatikkoleikissä nyt jo vähän liian pitkälle?

Arvasin kyllä sen, että niin sanottu elinkeinoministeriö haukkaa työministeriön, sillä tämähän on ollut porvarien pidempiaikainenkin tavoite, mutta mielestäni nyt tämä laajamittainen laatikkoleikki koskettaa lähes kaikkia ministeriöitä ja se aiheuttaa tuolla hallinnossa valtavasti sekavuutta. Sen voin vakuuttaa teille kaikille. Ja haluan kyllä kyseenalaistaa, miten hyvin tämä esimerkiksi palvelee sitä tuottavuuden tavoitetta, jonka hallitus on kuitenkin asettanut itselleen ja josta myös edellinen hallitus oli muuten huolissaan ja asetti tuottavuusohjelman valtionhallinnon kulujen kurissa pitämiseksi. No, tämä ministereiden nuppiluvun kasvu ei sekään varmastikaan kannusta virkamieskuntaa jaksamaan koko ajan kasvavien haasteiden edessä tämän tuottavuusohjelman keskellä. Mielestäni siis politiikka ei näytä kovin hyvää esimerkkiä nyt tuottavuuden osalta.

Ympäristöasioista, arvoisa puhemies, haluaisin nostaa esiin muutamia kysymyksiä. Tässä ympäristöpolitiikan osiossa hallitusohjelmassa on monia erittäin hyviä, tärkeitä kirjauksia. Valitettavasti vain on niin, että monien näiden tavoitteiden osalta jää ilmaan leijumaan kysymys, miten nämä hyvät tavoitteet ja periaatteet sitten oikeasti todellisuudessa aiotaan toteuttaa.

Olisin halunnut erityisesti tiedustella tämän keskustelun kuluessa puheenjohtaja, ministeri Cronbergilta sitä, mikä hänen mielestään on ollut vihreiden osuus tämän ympäristöpoliittisen osuuden valmistelussa ja kirjoittamisessa. Mielestäni se on kovin ohut, ja väistämättä tulee mieleen, onko käynyt niin, että vesivoiman torppaamiseksi tehty työ hallitusneuvotteluissa on vienyt kerta kaikkiaan vihreiden voimat niin pahasti, että sitten tämän varsinaisen ympäristöosion kirjoittaminen, joka on sitä tärkeää poliittista tekemistä, niitä tavoitteita, on vähän uuvahtanut kesken ja ei ole riittänyt voima sitten sen osion rakentamiseen hyvällä tavalla.

Hieman kyllä kummastuttaa tämä vesivoiman kohtakin, että samanaikaisesti kun hallitusohjelmaan on kirjattu, että vesivoimaa tullaan lisäämään, niin silti siellä on tämä kummallinen pöytäkirjamerkintä siitä, että vesivoiman lisäysesitykset pitää tuoda hallitukselle yksimielisinä. No, miten tämä yhtälö oikein toimii? Tästäkin olisin halunnut kysyä ministeri Cronbergilta, koska hän on Vihreän liiton puheenjohtaja, miten tämä asia käytännössä oikein meinataan ratkaista, mutta valitettavasti, arvoisa puhemies, minulle ei ole tarjoutunut tätä tilaisuutta tämän keskustelun kuluessa. Toivoisinkin, että asuntoministeri, joka täällä onnekseni on paikalla, voisi viedä hallitukselle terveisiä siitä, että olisi kyllä toivottavaa, että täällä myös muita ministereitä tämän illan aikana esimerkiksi olisi voinut olla vastaamassa näihin meidän kysymyksiimme.

Vielä ympäristöpolitiikasta, arvoisa puhemies, totean sen, että esimerkiksi Luonnonsuojeluliitto on viime viikonlopun kokouksessaan kyseenalaistanut sen, miten oikeasti voimme selvitä näistä ilmastopoliittisista haasteista turpeen polttoa, vesivoimaa, ydinvoimaa lisärakentamalla. Nämä ovat erittäin isoja kysymyksiä. Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla hallituksen vastaukset näihin asioihin.

Sitten ympäristöosiossa on myöskin sellaisia kummallisia kirjauksia, että ympäristökeskuksiin tulevat sidosryhmät mukaan näihin päätöksentekoihin jollakin tavalla, ja tämä on myöskin asia, joka ei ihan tuosta hallitusohjelmasta kyllä avautunut. Miten tämä meinataan tehdä? MTK:ko sinne tulee viranomaispäätöksiä sitten tekemään? Mutta ehkäpä näihin löytyy vastauksia tässä matkan varrella.

Puhemies! Vielä lopuksi haluaisin kommentoida tätä tänään käytyä keskustelua, näitä viimeisimpiä puheenvuoroja tässä salissa.

Ensinnäkin minusta tuntuu, että monissa kokoomuksen puheenvuoroissa näiden päivien aikana on jotenkin huokunut sellainen porvarillinen ideologia siitä, että tarvitaan kannustamisen keppiä, jotta työttömät saataisiin töihin, aivan niin kuin työttömät olla möllöttelisivät tahallaan työttöminä. Tämä asiahan ei tietenkään ole näin. Se nyt olisi syytä myös hallituksen vastuullisilla paikoilla ymmärtää.

Osa-aikaisen työn lisääminen ei ole vastaus suomalaisen työelämän, talouden tai kilpailukyvyn asettamiin haasteisiin. Osa-aikatyöstä maksetaan osa-aikapalkkaa, jolla on turha kuvitella asumista esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla. Eikö näin, herra asuntoministeri? Kyllä tämä asia on sellainen, jossa olisin toivonut, että tätä kannustamista osa-aikatyön suuntaan olisi hieman nyt mietitty myös sen yksittäisen ihmisen kannalta.

Sitten täällä kokoomus on myöskin erityisesti ihmetellyt perintöverotuksen kevennysten kohdentamiseen esitettyä kritiikkiä. Tähän kohtaan haluan esittää kyllä vastakysymyksen: Miksiköhän sitten niin monet perintöverotuksen asiantuntijat ovat epäilleet hallitusohjelman mallia siitä, että maa- ja metsätilat vapautetaan kokonaan tästä verosta, ihan pahuuttaanko nämä asiantuntijat ovat lehdissä epäilleet tätä mallia? Täällä on selvitetty sitä, että suurin osa veronalennuksista menee tavallisten suomalaisten hyväksi. No, hyvä niin. Mutta kysymys on kuitenkin paljolti myös tästä periaatteesta, ja siihen en ole valitettavasti tämän keskustelun kuluessa hallituspuolueilta kyllä saanut asianmukaisia vastauksia.

Nyt, arvoisa puhemies, meni jo vähän yli ajan.

Jukka  Mäkelä  /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuuden kannalta uusi hallitus on erinomaisen suurten osaamishaasteiden edessä. Suomen kansainvälinen kilpailukyky, työllisyys ja hyvinvointi tukeutuvat Suomen oivallisesti valittuun osaamisen strategiaan. Globaalissa kilpailussa Suomen valitsema strategia ja osaamisen taso kuitenkin haastetaan kerta toisensa jälkeen uudestaan ja uudestaan. Suomi on huolestuttavasti menettämässä asemiaan, ja erityisesti kansainvälisesti kilpailukykyisen tason saavuttaminen korkeakoulujen tutkimuksissa ja opetuksessa ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa ovat Suomelle suuri haaste. Uusi hallitusohjelma antaa erinomaiset työkalut suunnata uudestaan Suomen koulutus-, tutkimus- ja teknologiapolitiikkaan ja siten vastata kovenevaan kansainväliseen kilpailuun.

Kiinnitän puheenvuorossani huomiota kahteen kohtaan hallitusohjelman kokonaisuudessaan hyvässä koulutus- ja tiedepolitiikkaa koskevassa osiossa: ensinnäkin korkeakoulujärjestelmä ja korkeakoulujen kansainvälinen kilpailukyky ja toiseksi koulutus-, tutkimus-, työelämä- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittäminen. Molemmissa asioissa kehittämistä tulee tarkastella toimintaympäristön muutosten kautta. Keskeisiä asioita ovat tietenkin globaali kilpailu, jatkuva tietoyhteiskuntakehitys, teknologian erittäin nopea kehitys, palveluteollisuuden ja palvelutoiminnan laajentuminen, työn ja organisaatioiden muutokset ja ehkä vaativimpana kestävä kehitys. Nämä muutokset toimintaympäristössä tarkoittavat, että korkeakoulutuksen haasteet kasvavat jatkuvasti, rima nousee. Suomi on myös edellisen hallituksen aikana vastannut haasteiden kasvuun ja riman nousuun lisäämällä koulutusmääriä. On lisätty voimakkaasti korkeakoulujen aloituspaikkoja. Esimerkiksi teknisellä puolella se näkyy siten, että Suomessa on esimerkiksi maailman suurin teekkaritiheys, mikä näkyy varsinkin nyt vappuna varsin hyvin. On selkeästi heikennetty opettaja—oppilas-suhdetta ja perustettu lukuisia uusia pieniä yksiköitä. Kun koulutuksen haasteet kasvavat ja rima nousee, siihen pitää vastata sisällöllisellä ja laadullisella kehittämisellä, ei kasvattamalla määriä.

Arvoisa puhemies! On kansallisesti tärkeää, että suomalaiset korkeakoulut menestyvät kansainvälisessä kilpailussa. Se on kaikkien suomalaisten etu. Se luo perustan työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Huippuyksiköistä hyötyy koko Suomen korkeakoulujärjestelmä. Suomen on viipymättä muutettava korkeakoulupolitiikan painotus hallitusohjelman mukaisesti määrästä laatuun. Se tarkoittaa keskittämistä, erikoistumista ja verkostoitumista. Me tarvitsemme sekä korkean keskimääräisen koulutustason että huippuyksiköt. Meidän on opittava suvaitsemaan myös huippuja ja lahjakkuuksia.

Koulutus-, tutkimus-, työelämän ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittäminen ovat osaamispohjaisessa yhteiskunnassa ja taloudessa uusien haasteiden edessä. Tuntuu siltä, että esimerkiksi nykyisessä koulutuksen määrällisessä ennakoinnissa yleissivistyksen ja ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen erilaisia merkityksiä ei ymmärretä.

Aikoinani kysyin opetusministeri Taxellilta, minkä takia Suomen korkea-asteen koulutusvolyymia pitää nostaa 70 prosenttiin ikäluokasta. Hän ensinnäkin muisteli, että hän ehdotti tämän osuuden nostamista 100 prosenttiin ja sitten perusteli seuraavasti: "Ei, Jukka, 1900-luvun alussa kaikkien tarvinnut osata lukea tai ei 1950-luvulla kaikkien tarvinnut osata vieraita kieliä."

Hänen perusteenaan tälle isolle muutokselle oli suomalaisen yleissivistyksen tason nostaminen, mikä on varmasti kaikkien kansakuntien kannalta hyödyllistä. Asia on vain Suomessa ja koulutussuunnittelussa ymmärretty niin, että nyt kyseinen koulutusvolyymi on kohdistettu johonkin ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen. Ikään kuin avoimessa yhteiskunnassa tiedettäisiin tarkalleen, kuinka monta tradenomia, insinööriä tulevaisuudessa tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Jos sen sijaan Suomessa koulutus-, tutkimus-, työelämän ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittäminen tehtäisiin hyvässä ja avoimessa yhteistyössä, kaikkien osapuolten, korkeakoulujen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten, julkisten työnantajien, elinkeinoelämän ja työelämäjärjestöjen, sidosryhmäyhteistyössä tulevaisuustutkimukseen ja tutkimukseen perustuen, Suomella olisi loistavat mahdollisuudet menestyä. Jos Suomi hieman muita maita paremmin tietäisi, mitä tulevaisuudessa pitää osata, meidän osaamiseen perustuva strategiamme kestäisi tulevaisuudessakin kansainvälisen kilpailun. Nyt käsittelyssä oleva hallitusohjelma antaa tähän erinomaisen hyvät edellytykset.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman johdanto-osassa hallitus esittelee toimintansa arvolähtökohdat. Porvarihallituksen hallitusohjelman yhdistäviä arvoja ovat ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen. Tämä arvojen listaus ei ole huono. Ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja sivistys ovat laajaa kannatusta nauttivia arvoja eli arvokkaita päämääriä itsessään. Sen sijaan kannustaminen ja osaaminen ovat asioita, jotka voivat olla osittain päämääriä sinänsä, mutta jotka usein ajatellaan välineiksi jonkin vielä tärkeämmän asian saavuttamiseksi.

Hallituksen arvolähtökohtien listaan ei ole otettu sellaisia arvoja kuin tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, hyvinvointi ja turvallisuus. Nämä sanat toki esiintyvät hallitusohjelmassa, mutta lähtökohtaisten arvojen listaan näitä ei ole otettu. Toivottavasti tämä ei tarkoita sitä, että kannustaminen olisi hallitukselle perustavampi arvopäämäärä kuin oikeudenmukaisuus.

Ohjelmansa johdanto-osassa hallitus myös esittelee toimintansa yhteiskuntafilosofiset perusteet: "Tarvitsemme uutta yhteisöllisyyttä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa hallitus haluaa selkiyttää oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta."

Vastuiden selkiyttämisen tehtävä on tavattoman laaja ja vaativa. Kysymys vastuusta ulottuu paitsi oikeudellisen vastuun alueelle myös moraalin, elämäntapojen, kasvatuksen ja kulttuurin alueille. Kun tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääminen, on haaste vielä vaikeammin rajattavissa. Minkälaista uutta yhteisöllisyyttä me tarvitsemme? Vastuullista, välittävää ja kannustavaa.

Hallitus haluaa selkiyttää oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta. Tätä lukiessa herää väistämättä muutama kysymys. Ensinnäkin: mikä tässä vastuiden välisessä kentässä nyt on erityisen epäselvää? Toiseksi: mitä tarkoitetaan vastuiden selkiyttämisellä? Kolmanneksi: minkälaisesta vastuusta tässä yhteydessä puhutaan? Neljänneksi: ovatko kaikki merkittävät vastuutahot mukana tuossa listassa, oma vastuu, yhteinen vastuu, yhteiskunnan vastuu, vai puuttuuko jokin merkittävä vastuutaho?

Kun hallitus ryhtyy selkiyttämään näitä vastuukysymyksiä, toivon, että hallitus samalla selvittää yhteiskunnan valtarakenteiden välisiä suhteita. Kun jollakin henkilöllä on valtaa, se tarkoittaa, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa asioiden kulkuun. Kysymys vastuusta on kiinteässä yhteydessä siihen, miten paljon ihmisellä tai yhteisöllä on valtaa. Siksi vastuusuhteiden menestyksekäs selkeyttäminen edellyttää vahvaa kiinnostusta valtarakenteiden tutkimiseen. Toivon, että hallitukselta löytyy kiinnostusta tähän, siis sen tutkimiseen, ketkä käyttävät valtaa, ihan oikeasti.

Hallitusohjelman jaksossa Oikeuspolitiikka ja sisäinen turvallisuus hallitus kertoo tavoittelevansa kustannustietoisuuden lisäämistä kuntapalvelujen käytössä. Palvelun rahoituksen ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä lisätään. Hallitus tähtää siihen, että kuntapalvelujen käyttäjä "saa tiedon paitsi omasta maksuosuudestaan myös palvelun kokonaiskustannuksista".

Mihin palvelun käyttäjä tarvitsee tätä tietoa? Siihenkö, että hän osaisi hävetä aiheuttamiaan kustannuksia ja olla hakeutumatta hoitoon tai että hän muuten parantaisi tapansa? Tässä tulee ehkä todeksi se vanha lausuma: joka tietoa lisää, se tuskaa lisää. Tulisiko odottavalle äidille esittää kustannusarvio siitä, mitä yhteiskunnalle tulee maksamaan, jos hän päättää synnyttää vammaisen lapsensa? Miten suhteutetaan toisiinsa yksilön vastuu, yhteinen vastuu ja yhteiskunnan vastuu esimerkiksi tässä tilanteessa?

Vastuun ja vallankäytön alueella suurin hämmennys tai epäselvyys, selkeyden puute, ei koske oman maamme sisäisiä valta- ja vastuusuhteita. Suurinta hämmennystä meillä aiheuttavat kaukana maan rajojen ulkopuolella tehtävät ratkaisut, enkä tarkoita EU:ta. Suomen kansalaisten, kotien ja yhteisöjen vastuu ja valta joutuvat sopeutumaan siihen tilaan, jonka monikansallisten yritysten johto ja pääomasijoittajat hänelle tai heille kulloinkin jättävät. Keille kaikille kuuluu vastuu työttömän työttömyydestä, on hyvä kysymys, jolla pääsee alkuun, kun näitä vastuusuhteita selkiytetään. Keille kaikille kuuluu vastuu työttömän työttömyydestä?

Globaali yhteisöllisyys ei ole kehuttavassa kunnossa. Tärkeintä olisikin synnyttää uutta globaalia yhteisöllisyyttä, jossa voidaan avata suurten yritysten ja pääomasijoittajien vallan ja vastuun kysymyksiä niin talouden, työelämän kuin ympäristönsuojelunkin alueella. Markkinavoimat eivät ole luonnonvoimia siinä merkityksessä, että niiden aiheuttamia asioita ei voitaisi arvioida moraalin kannalta. Markkinavoimia voidaan arvioida yhteisöllisyyden näkökulmasta, mutta luonnonvoimia ei.

Arvoisa puhemies! Olen pettynyt siihen, että hallitus nostaessaan esiin tarpeen selkiyttää eri tahojen välisiä vastuusuhteita näyttää unohtaneen kysymyksen suurten yritysten ja pääomasijoittajien vastuusta. Tämä kysymys uudesta yhteisöllisyydestä on tavattoman tärkeä. Uusi yhteisöllisyys syntyy kuitenkin vain niin, että kaikki yhteisössä valtaa käyttävät tahot otetaan mukaan sitä rakentamaan: julkinen valta, yksityinen pääoma, järjestöt, kodit ja yksittäiset kansalaiset.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Kiitän käsittelyssä olevaa hallitusohjelmaa aluksi muutamista hyvistä perusturvaa parantavista kirjauksista, joita myös me sosialidemokraatit olemme ajaneet.

Hallitusohjelmassa luvataan pieniä korotuksia äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahaan. Kansaneläkkeisiin tulee 20 euron korotus ja eläkeläisten verotuksen vääristyminen korjataan. Lisäksi lapsilisä nousee kolmannesta lapsesta, yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla ja isyysvapaa pidentyy kahdella viikolla. Myös opintotuki nousee kaikkien puolueiden toivomalla tavalla.

Juuri muusta hallituksen tulevat hyvinvointilinjaukset eivät voi saada konkreettista kiitosta. Hallitus on viemässä suomalaisia 2010-luvulle kannustaen ja muka välittäen. Mielestäni hyvinvointipolitiikan suuntavedoissa olisi pitänyt olla paljon rohkeampi ja avarakätisempi.

Meidän sosialidemokraattien mielestä lapsilisän nosto olisi pitänyt ulottaa tällä vaalikaudella alkamaan jo ensimmäisestä lapsesta, sillä silloin korotus olisi hyödyttänyt kaikkia lapsiperheitä. Mielestäni myös lapsilisät ja opintotuki olisi pitänyt sitoa indeksiin. Myöskään luvattuja uudistuksia ei olisi saanut lykätä vuoteen 2010 asti tai jättää kaikkia korotuksen ajankohtia kertomatta. Toisaalta ei ihme, että opintotuen korotuksen ajankohtaa ei ole kerrottu hallitusohjelman menopuolella, kun opintotuen korotus on budjetoitu vain yhdelle vuodelle riittäväksi.

Perustulovähennys on sekin pienituloisimmille tarpeen, mutta on tärkeää eläketulon verotusta arvioidessa miettiä, miten hallituksen lupaama perusvähennyksen korotus 2 000 euroon toteutetaan, perusvähennys kun vaikuttaa eläketulovähennykseen kunnallisverotuksessa. Kansaneläkkeen 20 euron korotuksen ja toisen kuntaryhmän poiston lisänä korotettu perusvähennys ei saa johtaa siihen, että nykyisestä laskentatavasta johtuen pienituloisille eläkeläisille ei tulisi lisätuloa, vaan verotus uhkaisi jopa kiristyä. Siksi eläketulovähennys tulisi suunnitella kunnallisverotuksessa uudelleen niille, joiden tulot jäävät laskelmieni mukaan alle 12 400 euroon.

Hallitusohjelmassa on tavoitteena esimerkiksi kattavat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Hienot tavoitteet ovat jäämässä vain sanahelinäksi, sillä rivien välistä, tai taustalta, eivät siinnä konkreettiset euromäärät. Itselleni on jäänyt epäselväksi, millä laskuopilla nykyiset peruspalvelut turvataan aiotulla 250 miljoonalla. Miten hallitus aikoo turvata peruspalveluiden kattavuuden kunnissa, kun nykyisen kuntien palvelurakenteen palvelutasolla hallituksen pitäisi puhua arviolta jopa 700 miljoonan euron resursseista. Voi vain hämmästellä, mitä tarkoittaa perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen, eihän tässä hallitusohjelmassa ole selkeää mainintaa edes Kansallisen terveysprojektin tavoitteiden selkeästä seurannasta ja Kansallisen terveysprojektin loppuun viemisestä jatkorahoituksen turvin. Lisäksi vanhustenhuolto luvataan panna kuntoon budjetoiduilla varoilla. Näyttääkin siltä, että hallitusohjelman rivien väliin kirjattu euron venytyksen taktiikka on kaikkein tärkein ase. Sääliksi käy peruspalveluministeriötä, jonka pikaisesti on opittava venyttämään 250 miljoonaa Helsingistä Utsjoelle tilanteessa, jossa edes kunta- ja palvelurakenneuudistukseen ei ole kirjattu riittävästi voimavaroja.

Koulutuksen ja tiedepolitiikan puolelta nousee esiin perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen riittävien resurssien turvaaminen. Kunnat kärsivät taloudellisesta kurimuksesta koulutuspuolellakin. Miten perusopetuksen laatua voidaan ylipäätään kehittää, jos oppilasryhmiä ei pienennetä lakisääteisin keinoin ja selkeästi budjetoiduin riittävin varoin. Lisäksi ihmettelen, että meillä suomalaisilla on varaa satsata yhteen eliittiyliopistoon tilanteessa, jossa kaikki taloudelliset voimavarat tarvitaan nykyisen yliopistoverkon kehittämiseen. Erityisen tärkeää tulevalla hallituskaudella on antaa valtion taloudellinen tuki maan yliopistokeskusten kehittämiselle siirtämällä kaikki yliopistokeskusten koulutusyksiköt valtion rahoituksen piiriin.

Myöskään työttömyysturvan parantamiselle ei löydy hallituksen ohjelmassa euroakaan. Nimittäin työttömien kyykyttäminen uhkaa alkaa, sillä hallitusohjelmassa ei ole varauksia inhimillisen työllisyyspolitiikan tekemiseen. Hallituksella ei tule olemaan selkeää työllisyysohjelmaa eikä 80 000 uuden työpaikan minimitarve viittaa muuhun kuin siihen, että hallitus alkaa jo tässä vaiheessa tinkiä työllisyyden peräänantamattomasta hoidosta ja 100 000 uudesta työpaikasta. Suomessa on 140 000 pitkäaikaistyötöntä, eikä hallitus lupaa heidän asemansa parantamiseen todellisia toimenpiteitä.

Pätkätyötä ja vuokratyötä tekeville ei ole tässä hallitusohjelmassa tulossa mitään lakisääteistä turvaa, eikä hallitus pyri epäsäännöllisiä työsuhteita edes vähentämään. Pelättävissä onkin, että hallituksen leirissä työllisyyttä hoidetaan porkkanarahojen sijasta keppipolitiikalla.

Hallituksen pyhänä uskomuksena tuntuu olevan, että 1,8 miljardin euron verojen nettokevennys palvelee oikeasti suomalaisia. Tällaisen veronkevennysrynnistyksen tallomiksi joutuvat erityisesti 650 000 köyhää suomalaista. 90 miljoonaa köyhille on taskuraha kaikesta siitä hyvästä, mitä tuleva hallitus lupaa erilaisina veronkevennyksinä kaikkein parhaiten toimeen tuleville. Verotusta kevennetään pienehköjen osinkojen sekä yritysten ja maatilojen perintöverotuksen poistamisella. Tuloerot uhkaavat kasvaa edelleen. Onko hallituksella siis todella suunnitelmissa, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät entisestään?

Talous- ja työllisyyskehityksen kannalta tärkeäksi nousee tuleva työmarkkinakierros. Mielestäni hallituksen on määrätietoisesti rakennettava tuloratkaisua erityisesti kuntien naisvaltaisten alojen palkkakorotuksin. Tuen kovasti hallitusta reiluihin palkankorotuksiin kannustamisessa kuntien naisvaltaisten palkkojen korottamiseksi. Silti selittelyllä ei parane sekään tosiasia, että hallituksen ohjelmassa ei kerrota, mitä puhe niin sanotusta tasa-arvotuposta todella tarkoittaa ja mistä rahat siihen otetaan. Hallitusohjelmassa ei olla taloudellisesti lunastamassa tätä lupausta budjettivaroissa. Epäilyjä nousee koko ajan siitä, saadaanko tupoa ollenkaan aikaan. Työnantajien EK pitää jo selvänä, että tupoa ei synny. Palkansaajajärjestöt haluaisivat vielä selvittää tupon mahdollisuuksia. Siksi hallituksella on nyt ohjelmansa mukaisesti näytön paikka. Vastuuta ei sovi sysätä työmarkkinajärjestöille eikä tyytyä syyttelemään suomalaisia lukutaidon tai ymmärryksen puutteesta, joten arvoisat hallituspuolueiden jäsenet: miten on, onko tänään tasa-arvotuposta jo tupo-sana pudonnut kokonaan pois?

Arvoisa puhemies! Hyvät hallituspuolueiden edustajat! Voitte luottaa siihen, että oppositio on tämän hallitusohjelman toteuttamista katsellessaan vähän samanlaisessa tilanteessa kuin Jussi aikoinaan. Vaikka maamme on taloudellisesti vauraampi kuin koskaan, me olemme jälleen vetisellä suolla ja kuokalla kaivaen joudumme nostamaan hallitusohjelman sanahelinästä esiin kaikkein tärkeimmät asiat, joiden toteuttamiseksi me vaadimme hallitukselta jatkossa todellisia toimenpiteitä ja riihikuivaa rahaa. Toivon siis pääministeri Vanhasen hallitukselle voimia sen näyttämiseksi, että hallitusohjelma ei jää kauniiksi sanahelinäksi.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Hallituspuolueiden kritiikki aikaisempaa työllisyydenhoitopolitiikkaa kohtaan näkyy hallitusohjelmassa rakenteiden purkamisena. On hälyttävää huomata, että samaan aikaan mitään uusia ideoita työllistämispolitiikkaan ei esitetä. Työelämän rakennemuutos, jossa yhden tyyppisiä työpaikkoja katoaa ja toisenlaisia syntyy, on otettava vakavasti. Hallitus linjaakin muutamia tätä niin sanottua kohtaanto-ongelmaa helpottavia asioita, kuten esimerkiksi nuorten matalapalkkatuki, muutosturvan kehittäminen ja erilaiset palkkatuet.

Hallitus lähtee selkeästi yritysten tarpeista ja painottaa, että yrityksille täytyy taata koulutettua työvoimaa. Selkeästi pidemmän työuran tehneet ammattilaiset, joiden työpaikat häipyvät halpatuotantomaihin, ovat jääneet huomiotta. Suurten ikäluokkien väliinputoajia ei saa unohtaa. On erittäin kallista yhteiskunnan kannalta jättää käyttämättä useita vuosia, kenties jopa niitä parhaita työvuosia, heidän työuriensa lopuista. Työmarkkinoiden ikärasismia on lähdettävä purkamaan nimenomaan valtionhallinnon taholta.

Hallituksen linja tulopoliittiseen sopimiseen on epäselvä. Suomen talouden selkärankaa, tupojärjestelmää, näytetään olevan vaivihkaa purkamassa. Hallitus on kyllä näennäisesti jatkamassa kolmikantamallia jonkinlaisella sen kehitetyllä versiolla, jonka toteuttamisessa hallitus näyttäisi varaavan itselleen mahdollisuuden toimia myös työmarkkinaosapuolten tahdon vastaisesti. Tämä sotii kolmikantaisen sopimisen henkeä vastaan. Näin toimittaessa poltetaan siltoja, joiden rakentaminen tulevaisuudessa tulee olemaan entistä vaikeampaa. Tuponeuvottelut ovat taanneet työmarkkinoillemme työrauhan, joka on koskenut niin palkansaajia kuin yrityksiäkin. Molemmat ovat hyötyneet siitä, että ovat tienneet taloutensa perustan vuosiksi eteenpäin.

Kolmas hyötyjä kolmikantaisesta sopimisesta on ollut Suomen valtio, jonka osallistuminen tulopoliittisiin neuvotteluihin on pitkälti juuri tupojärjestelmän mahdollistamaa. Onko niin, että valtion tämänhetkinen hyvä asema työmarkkinoilla ja päätöksenteossa rahan vallan vastapoolina tajutaan vasta sitten, kun se on menetetty? Paikallisen sopimisen suuntaan kehitettävä tulonjakomalli on kaikkien osapuolten epävarmuutta lisäävä. Sen myötä on ehdottomasti taattava molemmille osapuolille tasa-arvoiset lähtökohdat neuvotteluihin. Tämä tarkoittaa muun muassa luottamusmiesjärjestelmän vahvistamista ja luottamusmiesten koulutuksen radikaalia lisäämistä. Onko hallitus valmis rahoittamaan tätä?

Oma lukunsa on vuokratyövoiman käyttö, joskaan ei näköjään hallitusohjelmassa, jossa sille ei ole varattu riviäkään. Villit vuokratyömarkkinat on saatava kuriin lainsäädännöllisin keinoin ja näin ollen palautettava kaikille työntekijöille tietyt perusoikeudet, jotka takaavat kansalaisille turvallisen arjen.

Tasa-arvotupo jäänee myöskin vaalipuheeksi. Odottaisin kuitenkin hallitukselta selkeitä toimia naisvaltaisten matalapalkka-alojen tilanteen parantamiseksi. Keskeiset ongelma-alat sijoittuvat julkiselle sektorille, joten helpointa lienee aloittaa julkishallinnon omasta takapihasta eli valtion ja kuntien työntekijöiden palkkauksen kohentamisesta.

Tavallisen ihmisen kannalta hallituksen verolinjaukset jättävät toiveet lähinnä ruuan arvonlisäveron alennuksen varaan. Mikäli asiantuntijoita halutaan kuunnella, niin nämäkin toiveet ovat heikolla pohjalla, koska ruoan arvonlisäveron alennuksen vaikutukset keskivertokansalaisten ruokakoriin ovat minimaaliset. Samaan aikaan hallituksen toimet kasvattavat tavallisen kansalaisen sosiaalimenoja ja sähkö- ja bensalaskua, eli hallituksen verolinjausten nettovaikutus tietää suurimmalle osalle kansasta lisää rahanmenoa.

Hallituksen verolinjauksissa positiivista on eläkeläisten verotuksen kohtuullistaminen siten, ettei heidän verorasituksensa nouse työn verotusta kovemmaksi. Muutoin hallitus suuntaa veronalennuksia lähinnä maatalouden harjoittajille, yrityksille ja hyvin toimeentuleville. Tämä ei voi olla ainakaan työllisyyttä tukevaa veropolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Keskustavetoisen hallituksen sitoutumista kunta- ja palvelurakenneuudistuksen loppuunviemiseen kaavaillulla tavalla voidaan kyseenalaistaa varsinkin, kun kokoomus näyttää lieventäneen kantaansa hankkeen suhteen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vesittäminen aikataulun jatkamisilla ja muilla poikkeuskäytännöillä tuo epävarmuutta kuntakenttään ja vaarantaa jo hedelmällisissä vaiheissa olevia elintärkeitä kuntaliitoksiamme. Samalla uudistukseen kesken kaiken tehtävät linjamuutokset asettavat eri vaiheissa olevat kuntaliitokset epätasa-arvoiseen asemaan.

Kuntien palveluvalikoimaan hallitus ei esitä uusia velvoitteita, mutta olemassa olevien tehtävien laajennukset tuovat kunnille kuluja, joihin hallitus ei näytä osaltaan varautuvan. Asettaessaan kuntia velvoittavia palveluita valtion on myös kannettava vastuunsa näiden toteuttamiskustannuksista. Hallituksen linjaukset eivät näytä tuovan valoa kuntien tiukkaan taloustilanteeseen, pikemminkin päinvastoin. Kaavaillut valtionosuuslisäykset eivät ole riittäviä esimerkiksi meidän vanhustemme hoivaan ja palveluihin.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Vanhasen kakkoshallituksen ohjelma kunnianhimoisesti tavoittelee uudistuksia yhteiskunnassa, jossa yhtä aikaa kannustetaan, tuetaan työllisyyttä ja yrittäjyyttä ja toisaalta vahvistetaan oikeudenmukaisuutta ja lisätään voimakkaasti tulonsiirtoja, eli se on sitä vastuuta ja välittämistä. Kun tässä kollegoiden aikaisempia puheenvuoroja, muutamaa, kuuntelin, tuli mieleen se, luemmekohan me ihan varmasti nyt samaa paperia, puhummekohan me samasta asiasta.

Tällä hallitusohjelmalla väljennetään merkittävästi menokehyksiä. Erittäin suuri satsaus käytetään tulonsiirtoihin, jotka tulevat edellisten vaalikausien kehyksien päälle. Samaan aikaan kannustetaan välttämättömällä uudella tavalla Suomea jatkamaan kasvun tiellä. Yksi kannustavuuden esimerkkejä on osaamiseen panostaminen, erittäin voimakas panostaminen kaikilla alueilla perustamalla muun muassa elinkeinoministeriö, jolla yhdistetään voimakkaasti nyt hajallaan ollutta toimintakenttää. Samoin aluepoliittiset painotukset tässä hallitusohjelmassa ovat varsin mittavia väylähankkeineen päivineen. Samoin perintö- ja lahjaveron uudistaminen, josta äsken juuri kuultiin, josta madonluvut luettiin, on mielestäni juuri päinvastoin toimiva.

Vanhasen ykköshallituksen aikana, jossa SDP myöskin oli muistaakseni mukana, aloitettiin tämä työ. Silloin tehtiin merkittävä huojennus sukupolvenvaihdostilanteissa ja nyt tätä työtä jatketaan. Ja kun otetaan huomioon, että ne satsaukset, joita perintö- ja lahjaveron fiskaalisiin vaikutuksiin käytetään, 150 miljoonaa käytetään tulon alarajan nostamiseen sekä lesken ja alaikäisten lasten aseman helpottamiseen ja 15 miljoonaa euroa käytetään maa- ja metsätilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdoksien turvaamiseen, niin kymmenen kertaa enemmän käytetään rahaa, valtion rahaa, tavallisten suomalaisten ihmisten perintöjen huojentamiseen ja vain kymmenesosa yrityksille. Tämäkin raha, joka yrityksiin käytetään, tullaan sijoittamaan yritysten kehittämistyöhön, työllistämiseen ja siihen, että ne voivat kannattavasti toimia. Tämä on juuri sitä kannustavuutta, jota me välttämättä ja väistämättä tarvitsemme. Ja sitten loppu tuosta kuuluisasta jakovarasta, mitä verotuksen ja talouden puolella on, käytetään tuloverojen alentamiseen.

Puhemies! Oikeudenmukaisuutta vahvistetaan myös verotuksen keinoin, ja se on ruuan arvonlisäveron alentaminen 12 prosenttiyksikköön. Se on oikeudenmukaisin veronalennuskeino koskien nimenomaan suhteellisesti ottaen eniten kaikkein pienituloisimpia suomalaisia. Se on oikeudenmukaisuutta. Tässä meidän, kollegat hyvät, täytyy kuitenkin olla tarkkana. Meidän tulee vaatia kaupalta niiden lupausten toteuttamista, joita kaupan ala on antanut nyt ja ennen vaaleja. Tätä meidän kaikkien täytyy vahtia, jos näin voi sanoa, että se menee myöskin suoraan hintoihin tuo arvonlisäveron alentaminen eikä jää kaupan rattaisiin pyörimään.

Tuota oikeudenmukaisuutta on tässä hallitusohjelmassa haluttu edistää myös eläkeläisten osalta eläkkeiden korotuksella ja myöskin vero-oikaisulla, ettei kellään eläkkeensaajalla ole kovempaa veroa vastaavilla tulotasoilla kuin palkansaajilla. Samoin lapsiperheet ovat saaneet oman osansa, ja myöskin se opiskelijoiden opintoraha on vihdoin nousemassa.

Puhemies! Energiapolitiikkaan on myöskin kiinnitetty huomiota, ja ihmettelen kyllä vähän sitä, miksi nähdään mörkönä tähän hallitusohjelmaan kautta aikain laaja-alaisimpana kirjoitettu energiapoliittinen ohjelma. Eihän meidän suomalaisten nyt ole mitään järkeä sulkea pois meille luontaisia energiantuontantomuotojamme vaan käyttää niitä ja kehittää ja luoda edellytyksiä niiden kehittymiselle. Meillä on poikkeukselliset mahdollisuudet parantaa meidän energiaomavaraisuuttamme ja vähentää tuontienergian tarvettamme ja siten korjata meidän huoltovarmuuttamme ja myös vaikuttaa itse niihin tulevaisuuden ratkaisuihin ilmastopolitiikassa, joita meille sanellaan ja joihin meidän pitää osallistua, oma vastuumme kantaa kansainvälisillä foorumeilla. Se kannattaa tehdä monipuolisesti, niin kuin ohjelmassa esitetään.

Tähän liittyy myöskin asia, jota täällä myös äsken kritisoitiin ja on jo aiemmin kritisoitu, eli ympäristöhallintoon. Hallintoa kehitetään monella eri tavalla. Hallintoa yksinkertaistetaan. Eräs sellainen asia, mikä mielestäni on ollut puute tähän asti, on se, että ympäristökeskuksissa ei ole ollut johtokuntia tai ohjausryhmää. Nyt sinne sellainen perustetaan. Jokaisessa muussa valtionhallinnon yksikössä joku tällainen ryhmä on. Miksi se ei voisi sitten olla ympäristöhallinnossakin? Sen täytyy siellä olla. Sen pitää siellä olla, enkä ymmärrä lainkaan varsinkaan tuolta SDP:stä tullutta kritiikkiä, että sinnekö muka sitten MTK:lainen johto. Ovathan kaikki ympäristöhallinnon viranomaisetkin myöskin maaseutuun ja maatalouteen liittyvässä päätöksenteossa ohjausryhmän ominaisuudessa mukana, miksi ei sitten voisi olla toisinpäin? Sekin on oikeudenmukaisuutta, hyvät kollegat.

Puhemies! Maaseudusta muutama sana. Hallitusohjelmassa maaseudun ja maatalouden osalta on kirjoitettu, että kannattavuuteen kiinnitetään aivan erityistä huomiota. Tämä tarkoittaa erittäin montaa asiaa. Yksi sellainen on 141 artiklan kotiin saattaminen sillä lailla, että se toimii meidän ilmasto-olosuhteemme huomioiden. Tähän on uusi ministeri, ministeri Anttila, erittäin hyvän kannan ottanut. Tätä tuemme mielihyvin. Se on ratkaisevassa asemassa koko suomalaisen maatalouden, omavaraisen ruuantuotannon kannattavuudessa.

Toinen asia on viljelijän oikeusturvan kehittäminen ja se, että me tarkastelemme maatalouteen liittyvää hallintoa kerrankin niin kuin se hallitusohjelmassa lukee: tilalta käsin, yrittäjän näkökulmasta. Tähän asti sitä on tarkasteltu, niin hallintoa kuin valvontaa, pelkästään hallinnon lähtökohdasta. Nyt siihen tulee uudenlainen tarkastelukulma, tilatason tarkastelukulma, ja se on enemmän kuin tervetullut. Sitä me tarvitsemme.

Myös maatalouteen liittyy energiaratkaisuja useampia, ja ne ovat niitä kansallisia keinoja, joita me voimme käyttää tämän alan kannattavuuden ja myöskin kannustavuuden edistämiseksi, jotta me löydämme nuoria uusia yrittäjiä myöskin tälle tuotannon alalle.

Puhemies! Lopuksi kunta-asiasta pari sanaa. Kunta- ja palvelurakennehanketta jatketaan. Ei se ole vesittymässä minnekään. Sitä saatetaan joltain osin jopa kiihdyttää, varsinkin siltä osalta, joka liittyy erikoissairaanhoitoon ja niihin asioihin, joita me kuntalaisina tarvitsemme harvoin tai muutaman kerran elämämme varrella. Näihin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta ne on tuotettu tehokkaasti ja laadukkaasti. Samoin tuota valtionosuusjärjestelmää lähdetään rakentamaan sen jälkeen, kun valtionosuusjärjestelmän työryhmä on mietintönsä antanut, ja samoin sinne on varattu rahaa myöskin palkkaratkaisuun, joka tukee niitä välttämättömiä tarpeita, joita varsinkin hoitoalalla on ollut ja joista myöskin paljon on myös ennen vaaleja puhetta ollut.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelma on täällä saanut ansaitusti kehuja ja pakolliset virkahaukut oppositiolta. Opposition käyttäytymisessä näin uutena edustajana hieman ihmetyttää se uho tai se uhon määrä ja ehkä vielä se, että haukut tulee jo ennen kuin on hallitus päässyt työtään edes kunnolla aloittamaan.

Suuri harmituksen aihe oppositiolle lienee kuitenkin se, että ohjelmassa on niin paljon hyviä asioita. Mitä niiden toteuttamisen aikatauluun tulee, niin siihen voisi todeta sen, että ne toteutetaan tämän vaalikauden aikana. Aikataulusta ei ole vielä tosin ehditty päättämään, kuten pääministerikin täällä totesi. Mitä taas tulee näihin petettyihin vaalilupaksiin, niin kannattaa tutustua demareiden veropolitiikan lähihistoriaan. Se on malliesimerkki siitä aiheesta. Toisaalta ymmärrän hyvin SDP:n periaatteellisen huolen siitä, koska demarit nimenomaan unohtivat ennen edellisiä vaaleja tekemänsä lupaukset veropolitiikassa jopa niin, että alkoivat toteuttaa kokoomuslaista veropolitiikkaa, mikä oli hyvä ratkaisu, joskaan ei demareiden uskottavuuden kannalta kovinkaan hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kiitettäviä asioita ovat lukemattomat yksittäiset hallitusohjelman kohdat, joilla parannetaan ihmisten arkeen liittyviä asioita. Näitä ovat muun muassa opintotuen ja sen tulorajojen korotus, eläkeläisten verokohtelun korjaaminen, lapsilisien sekä yksityisen hoitotuen korotukset sekä perintöveron keventäminen. Lisäksi voisi mainita ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja Itämeren tilan parantamiseen liittyvät toimet. Nämä ovat niitä asioita, jotka me lupasimme, ja nyt ne on kirjattu hallitusohjelmaan ja ne myös toteutetaan.

Merkittävää hallitusohjelmassa on sen tulevaisuuteen katsova ote. Hallitus on ohjelmallaan lähtenyt rakentamaan yhteiskuntaa, joka arvostaa opiskelua, työntekoa ja yrittämistä. Kuten eduskunnan nykyinen puhemies meitä taannoin on evästänyt opettamalla, että suomalainen hyvinvointi syntyy vain suomalaisesta työstä, ja koska näin todellakin on, meidän on kannustettava aktiivisuuteen ja luotava hyvät olosuhteet opiskelulle, työnteolle ja yrittämiselle. Se, että jokin mystinen voima estää ihmisiä toteuttamasta itseään, ei ole pitemmän päälle yksilön eikä yhteiskunnan etu.

Opintorahan ja sen tulorajan korotuksen lisäksi koulutukseen tehdään merkittäviä parannuksia, yliopistojen perusrahoitusta ja t&k-rahoja lisätään ja ikäluokkien pienenemisestä johtuvat säästöt käytetään opetuksen laadun parantamiseen jne. Kokonaisuutena koulutusjärjestelmää kehitetään siten, että se vastaa globaaliin haasteeseen sekä ammatti- ja väestörakenteen muutokseen. Tämä kiteytyy niin sanottuun työn ja työvoiman kohtaanto-ongelmaan, jota voidaan aivan perustellusti lievittää esimerkiksi kakkosasunnon veroedulla, niin kuin hallitus nyt tekee. Ongelman ydin on kuitenkin siinä, että koulutusjärjestelmän pitää nykyistä paremmin vastata niitä odotuksia, joita työelämällä on. Tästä näkökulmasta on erittäin tärkeää, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä työnjakoa ja tehtäviä selkeytetään. On erinomaista, että näin lukee hallitusohjelmassa. Tärkeää on myös vahvistaa toisen asteen koulutusta ja ammatillisen koulutuksen imua sekä lisätä oppisopimuskoulutusta.

Arvoisa herra puhemies! Työnteon edellytyksiä parannetaan työn verotusta keventämällä ja työelämän laatua sekä tasa-arvoa parantamalla. Työn verotuksen keventäminen on viime hallituskaudellakin osoittanut voimansa työllisyyden parantamisessa ja sitä kautta hyvinvoinnin vahvistamisessa.

Työelämän politiikkaohjelmalta on lupa odottaa paljon. Talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi on välttämätöntä, että tuottavuus ja työelämän laatu parantuvat oleellisesti suomalaisilla työpaikoilla. Työelämän politiikkaohjelmalla ja hallitusohjelmaan kirjatulla sosiaaliturvajärjestelmän täysremontilla on taattava työnteon kannustavuus. Työn vastaanottamisesta on tehtävä aina kannattavaa. Olen aivan vakuuttunut siitä, että juuri tuloloukut ovat työllistymisen merkittävin este ja korkeana pysyvän työttömyyden keskeinen syy. Erityisesti lyhytaikaisia ja matalampipalkkaisia töitä ei kerta kaikkiaan kannata ottaa vastaan, koska tuloksena on joutuminen keskelle hirvittävää paperisotaa, jonka tuloksena on kaiken lisäksi käteenjäävän rahan ja tulon pieneneminen. Tämä on aivan hölmöläisten hommaa.

Yrittämisen edellytyksiä parannetaan myös laajalla rintamalla. Yrityksen sukupolvenvaihdoksia edistetään ja yrittäjien sosiaaliturvaa parannetaan. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen sivukuluja alentamalla on myös tärkeä työvoimapoliittinen toimenpide.

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksessa ja sen ohjelmassa yhdistyy hyvinvoinnista ja kasvusta huolehtiminen mitä oivallisimmalla tavalla. Kun lisäksi huomioidaan se, että ulkopolitiikasta ei enää kirjoiteta salatieteenomaisesti, pitää olla tyytyväinen. Kuuluisaa jakovaraa käytetään viisaasti kohteisiin, jotka kipeimmin korjausta vaativat, sekä keinoihin, joilla edistetään opiskelua, työntekoa ja yrittämistä. Tämän hallituksen ohjelmassa ei lähdetä siitä, että kaikki tehdään niin kuin ennenkin. Uudella tavalla ajattelemalla ja tekemällä saadaan aikaan lisää hyvinvointia ja tekemisen meininkiä. Kun tähän vielä liitetään tarkka taloudenpito sekä unilukkarin valvova ote, niin tulos ei voi olla muuta kuin hyvä.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa on paljon hyviä tavoitteita. Niitä olemme täällä kuulleet lukuisia määriä tänään, ja niihin myös me sosialidemokraatit haluamme yhtyä ja olla niihin kannustamassa ja niitä toteuttamassa. Hallitusohjelmassa luvataan muun muassa parantaa opettajien työn houkuttelevuutta kehittämällä työolosuhteita. Tämä on erittäin hyvä asia. Kuitenkin itsekin erityisluokan opettajana toimineena näen, että tämä lupaus pitää sisällään kovin suuren joukon asioita. Siihen varmasti sisältyy vaatimus kohtuullisesta ryhmäkoosta, terveellisistä työtiloista, toimivista työvälineistä ja työajoistakin. Itse nostaisin ryhmäkoon näistä ensiarvoiseen asemaan.

Opetusministeri Sarkomaa kuulemani mukaan ei puollakaan opetusryhmien koon säätämistä lailla. Hän sen sijaan haluaa taata riittävät voimavarat perusopetukseen. Ed. Kallis syytti täällä aamulla SDP:n linjan muuttamisesta. Ihmettelen tässä vaiheessa, mitä voisi sanoa ministeri Sarkomaan linjanmuutoksesta, kun hän vielä viime vaalikaudella kovasti puhui perusopetuksen ryhmäkoon pienentämisen puolesta. Olen tämän itse tarkastanut välikysymyksestä 2005 ja vuoden 2006 puheenvuoroista.

Kuitenkin tärkeimpänä voimavarana perusopetuksessa on juuri opettajan riittävä aika kutakin oppilasta kohti. Suurissa opetusryhmissä tämä on mahdotonta. (Ed. Tiura: Se ed. Sarkomaan puheenvuoro koski kyllä esiopetusta!) — Siellä oli nimenomaan perusopetuksesta puhuttu. Minä tämän halusin tarkistaa. — Omassa työssäni näen selkeästi sen, kuinka se puolestaan kasvattaa erityisopetuksen tarvetta.

Mitä tulee riittäviin voimavaroihin, uusi hallitusohjelma ei totisesti niitä lupaa opetukseenkaan ylevistä sanoista huolimatta. Siinä mielessä hallitusohjelma on tosiaankin rohkea, niin kuin täällä on ylistetty. 250 miljoonaa euroa julkisten palvelujen kehittämiseksi ei vielä takaa riittävyyttä opetustoimellekaan. Edellinen hallitus oli kaukokatseinen ja ymmärsi kasvattaa julkisten palvelujen osuutta yli 5 prosenttia. Uuden hallitusohjelman mukaan etenemme nollakasvussa. Edellisen hallituksen aloittama korjaustyö jää nyt siis pahasti kesken julkisten palvelujen osalta.

Arvoisa puhemies! Haluaisin myös tietää, sisältääkö hallituksen mielestä hallitusohjelman lupaus opettajille työn houkuttavuuden erästä olennaista seikkaa, nimittäin palkkausta. Kokoomuksen vaalikampanjoinnissa näkyvästi esillä olleen tasa-arvotupon oletettavasti käsitetään koskettavan julkisen sektorin kaikkia matalapalkka-alan ammatteja. Sitä todisti täällä ed. Zyskowicz tänään. Tällöin myös opettajan työn houkuttavuuden kehittämiseksi olisi löydyttävä todellakin tasa-arvoinen palkkaratkaisu. Kysynkin: Miten hallitus aikoo opettajien työn houkuttavuuden kasvattamiseksi toteuttaa kaikkia näitä mainitsemiani seikkoja sekä pitää huolta riittävistä voimavaroista? Mitä ovat ne hallitusohjelmaan kirjatut voimavarat, joilla perusopetus saadaan kuntoon?

Samalla peräänkuulutan myös kouluhyvinvoinnin osuutta, joka hallitusohjelmasta puuttuu mielestäni kokonaan. Se on ihan liian tärkeä asia pois jätettäväksi. Toivon toimia kouluhyvinvoinnin puolesta kaikkiaan.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma linjaa suotuisan talouskehityksen nojaavan muun muassa vahvaan yrittäjyyteen. Sen mukaan tuottavuuden kohoaminen voi perustua vain uusien ideoiden hyödyntämiseen ja uuden teknologian luomiseen sekä sen nopeaan käyttöön ottamiseen, osaavaan työvoimaan ja työn viisaaseen organisointiin. Uuden menestyvän tuotannon luominen edellyttää vahvaa yrittäjyyttä. Valtiovallan tehtävä on tukea pk-yrityksiä päämääränään innovaatioiden vauhdittaminen ja yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Hallitusohjelman kirjaukset yritysten riskirahoitukseen ja osaavan työvoiman turvaamiseen tähtäävät juuri tähän. Yritysten työllistämismahdollisuudet ovat keskiössä hallituksen työllisyyspolitiikassa. Maamme tarvitsee toimivia, taloudeltaan ja osaamiseltaan vahvoja yrityksiä. Onkin huolehdittava, että niin aloittelevilla kuin jo toimivillakin yrityksillä on käytettävissään riittävät ja laadukkaat neuvontapalvelut muun muassa liittyen liiketoimintaosaamiseen, sen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen sekä kasvuun.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma tuo keinoja sukupolvenvaihdostilanteiden helpottamiseksi kirjauksellaan. Perheyrittäjyyden edistämiseksi poistetaan perintö- ja lahjaverotus kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta. Huojennus kohdistuu vain aitoon yritys- ja maataloustoimintaan. Lähivuosina 60 000—80 000 yritystä tulee vaihtamaan omistajaa. Eläkkeelle siirtyy vuosittain 5 000 yrittäjää vuosien 2008—2012 aikana. Keskeinen haaste on estää työllistävän yritysvarallisuuden vähentyminen ja sen seurauksena työllisyyden heikentyminen. Perintö- ja lahjaverotuksen poisto tähtää juuri tähän. Yritysvarallisuuden osuus perintö- ja lahjaveron tuotosta on alle 10 prosenttia, mikäli sukupolvenvaihdoksista puolet epäonnistuu. Vaalikaudessa valtio voi menettää välillisesti ja välittömästi verotuloja 1,25 miljardia euroa. Tämä tieto on Etlan perheyritystyöryhmän muistiosta vuodelta 2005. Tämä tarkoittaisi 60 000 työpaikan ja 32 000 yrityksen menettämistä.

Perintö- ja lahjaveron poistaminen sukupolvenvaihdostilanteissa edistää suomalaisen yritysvarallisuuden ja päätösvallan pysymistä suomalaisissa käsissä. Tämä on mielestäni tärkeä näkökohta maamme työllisyyden kannalta. Etlan teettämän selvityksen mukaan perheyritykset aikovat lisätä työllisyyttä Suomessa muita yrityksiä todennäköisemmin. Suomen noin 230 000 yrityksestä perheyrityksen kriteerit täyttyvät noin 180 000 yrityksen kohdalla. Pääosa niistä on pieniä, alle 10 henkeä työllistäviä, mutta yhdessä ne työllistävät 50—60 prosenttia työllisistä. Arviot perheyritysten osuudesta bruttokansantuotteessamme vaihtelevat 40—60 prosentin välillä työllisistä. Nämä luvut ovat merkityksellisiä maamme elinkeinoelämälle. Kysymys ei ole verohelpotuksista vain kaikkein rikkaimmille, kuten pääoppositiopuolueen taholta on haluttu vakuuttaa. Kysymys on suomalaisista työpaikoista. Tästä kai me voimme olla kaikki samaa mieltä.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma painottaa ansiokkaasti naisyrittäjyyden rohkaisemista. Vaikka naisyrittäjyys on Suomessa yleisempää kuin Euroopan maissa yleisesti, ovat naiset kuitenkin yrittäjien joukossa vielä aliedustettuina ja naisille kynnys ryhtyä yrittäjiksi on edelleen korkeampi kuin miehille. Naisyrittäjyydelle on vielä runsaasti tilaa ja tarvetta. Kynnyskysymykseksi naisyrittäjyyden kohdalla nousee usein kodin arjen ja yrittäjyyden yhdistäminen. Kynnystä madaltamaan tarvitaan sosiaaliturvajärjestelmän muokkaamista yrittäjäystävällisemmäksi. Hallitusohjelma jatkaakin edelleen yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä ja puutteiden korjaamista.

Erityisesti kiinnitän huomiota yrittäjävanhemman mahdollisuuteen vähentää sairaan lapsen hoitokulut verotuksessa. Tällä hetkellä yrittäjän, joka toimii elinkeinon tai ammatin harjoittajana, ei ole mahdollista verovähennyksin huolehtia sairaan lapsen hoitojärjestelyistä. Tämä kirjaus tosin hallitusohjelmasta puuttuu. Sen sijaan on nostettu esiin osittaisen hoitovapaan ulottaminen yrittäjiin sekä selvitystyö vuorotteluvapaan käyttömahdollisuuksista myös yrittäjälle. Hyvä näin.

Hallitusohjelman kirjaus vanhemmuuden kustannusten tasapuolisemmasta jakamisesta työnantajien kesken on sekin askel oikeaan suuntaan tosiasiallisen tasa-arvon saavuttamisessa.

Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä Itämerestä. Hallitusohjelma nostaa esiin hyviä keinoja Itämeren suojelun tehostamiseksi. Erityisen tyytyväinen olen konkreettiseen kirjaukseen pyrkimyksestä alusten jätevesipäästöjen täyskieltoon koko Itämeren alueella. Suomea voi hyvällä syyllä pitää yhtenä Itämeren johtavista valtioista. On meidän etumme edistää hallitusohjelmankin mainitsemaa kansainvälistä yhteistyötä Itämeren suojelemiseksi. Panostusten kasvattaminen lähialueidemme päästöjen vähentämiseksi ei tarkoita, ettei kotimaisia toimia tulisi edelleen edistää ja kehittää. Erityisesti peräänkuulutan maatalouspolitiikan pitkäjänteistä suunnittelua ja tukien parempaa kohdennusta.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy tunnustaa, että olen yksi niistä, joita vähän hirvitti vaalikamppailun aikana käyty keskustelu jakovarasta ja kaikesta siitä, mihin sen ajateltiin riittävän. Itse ajattelen sillä tavalla, että Suomen talous on niin kansainvälisesti riippuvainen, niin kuin on nähty Singaporen pörssinotkahduksesta tai muista, että on vaikea suunnitella kovin pitkän tähtäimen kestävää kasvua sen ulkopuolella, mitä tapahtuu maailmassa. Me olemme todella riippuvaisia näistä trendeistä. Mutta ihan hyvin tätä jakovaraa nyt tässäkin hallitusohjelmassa on käytetty. Itse olen iloinen erityisesti opintotuen, opintorahan korotuksista ja tämän tyyppisistä lisistä, joita on tähän uuteen hallitusohjelmaan saatu mukaan. Mutta pitkällä tähtäimellä on varmaan järkevää myös, että pidetään huolta valtionvelan lyhennyksistä ja säästöistä niiden tilanteiden varalle, joissa valtion talous ja kansantalous ei mene niin hyvin kuin tällä hetkellä.

Myöskin joitakin minusta asenteellisesti hyvin tärkeitä muutoksia on tässä hallitusohjelmassa. Ennen kaikkea haluaisin nostaa maahanmuuttopolitiikan ja ulkomaalaispolitiikan ikään kuin tällaisen asennemuutoksen. Minulla oli sellainen tunne, että edellisen hallituksen aikana maailmalta tulevia, joskus töihin tulevia, joskus hädänalaisia ihmisiä, käsiteltiin vain ongelmatapauksina, kiusallisina ongelmatapauksina, joihin ei oikein tuntunut riittävän solidaarisuutta, ei pystytty asiallisesti käsittelemään ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien tilannetta. Täällä tänäänkin nykyisen opposition edustajat puhuvat ankkurilapsista ja kaikesta tästä. En itse halua olla sinisilmäinen sen osalta, millaisia pyrkijöitä Suomeen on, mutta on tavallaan hyvin halventavaa puhua tällä tavalla sellaisista, jotka ovat aidon humanitaarisen avun tarpeessa ja jotka ovat aidon turvapaikan tarpeessa. Mielestäni tässä hallitusohjelmassa on näitä kysymyksiä nyt käsitelty sivistyneesti ja hyvällä tavalla, ja ministeri Thors on paljon vartijana, jotta nämä kirjaukset sitten saadaan täytäntöön.

Samaten ehkä ympäristökysymyksistä on vain sanottava, että tämä on hyvä kompromissi erilaisten tavoitteiden välillä. Olen itse hyvin tyytyväinen, että suuria suojeluohjelmia ei avata, koskiensuojelulaki pysyy, Vuotosta ja Kollajaa ei tule. Tästä on päästy sopimukseen, kun vesilain kirjauksista käytiin keskusteluja hallitusohjelmaa neuvoteltaessa.

Varsinaisesti, arvoisa puhemies, ajattelin puhua muutaman sanan tämän hallitusohjelman ulkopoliittisesta osasta.

Ensinnäkin pidän tärkeänä sitä lähtökohtaa, että tässä painotetaan monenkeskisyyttä ja YK:n roolia. Jos katsomme, mitä on tapahtunut kansainvälisesti, kun jotkut maat ovat toimineet unilateraaliselta pohjalta, niin ollaan sellaisissa tilanteissa, joissa olemme tänä päivänä Irakissa, ja nyt aletaan jo YK:ta kaivata sielläkin. Sitä on pidetty virheenä, että YK on vetäytynyt eikä ole vastuussa rauhanturvatoiminnoista siellä. Mielestäni tämä on tarina, josta voisi oppia jotakin. On erittäin hyvä, että Suomi puolustaa monenkeskisyyttä ja antaa tukensa YK-järjestelmälle.

Toinen asia, arvoisa puhemies, johon tämä hallitusohjelma kiinnittää aika paljon huomiota, on Suomen Venäjä-osaaminen, Venäjä-yhteydet. Mielestäni on hyvin tärkeää todeta tässä yhteydessä, että Venäjän tilanne on nopeasti muuttuva. Venäjän taloushan on ollut voimakkaassa kasvussa. Venäjä etsii tavallaan uutta, voisiko sanoa, suurvaltaroolia myös maailmanpolitiikassa, ja Venäjän vaikutus Itämeren alueella on nopeasti kasvamassa.

Toisaalta nähdään myöskin negatiivisia kehityssuuntia. Tiedotusvälineiden omistus on tullut lähemmäs hallitusta. Kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia Venäjällä on heikennetty aivan viime aikoina. Tulemme olemaan tekemisissä hyvin erilaisen Venäjän kanssa näiden neljän vuoden ajan. Mielestäni on hyvä, että siihen Suomessa myös varaudutaan ja etsitään parhaita keinoja, joilla tähän kehitykseen voi vaikuttaa, myöskin niin, että puolustamme omia arvojamme.

Erityinen huoli ehkä tältä kannalta on ympäristöturvallisuus. Näemme Suomenlahdella ja Itämerellä, kuten ed. Harkimo äskeisessä puheenvuorossa otti esille Itämeren tilanteen, kasvavat öljy- ja kemikaalikuljetukset, niiden tuomat riskit lähialueillamme. Tulemme näkemään tämän Venäjä—Saksa-maakaasuputken rakentamisen, jolla on silläkin omat ympäristövaikutuksensa, ja siinä on sellainen ehkä kiinnostava linkki myöskin Venäjän uuteen ydinvoimaohjelmaan, että Venäjä lisää kaasunmyyntiä ja nimenomaan Saksaan. Sen on korvattava jollakin tavalla tämä puuttuva kaasu ja siitä tehtävä sähkö omilla kotimarkkinoillaan, ja Venäjällä on nyt hyvin laaja uuden ydinvoiman rakentamisohjelma, noin 30 reaktoria tulossa vuoteen 2020 mennessä. Tähän liittyvät ydinturvallisuuskysymykset, jätteiden kuljetus, jätteiden varastointi, ja tietysti kokemuksesta tiedämme, että näissä asioissa on joskus Venäjällä parantamisen varaa. Nämä ovat asioita, joita myös Suomen ja Suomen hallituksen on seurattava hyvin tarkasti.

Puhemies! Tämä hallituksen ohjelma pohjaa nimenomaan laajan turvallisuuden käsitteeseen, kun se puhuu Suomen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Mielestäni tämä on oikea lähtökohta. Käsitellään ympäristökysymyksiä, terveyskysymyksiä, elintasoeroja ja muita laajan turvallisuuden käsitteitä osana turvallisuuspolitiikkaa. Tietysti ohjelmassa myöskin todetaan Suomen tärkeä ja ehkä kasvavakin rooli rauhanturvatoiminnassa. Itse pidän sitä hyvin tärkeänä, ja Suomella on siinä hyvin näkyvä rooli.

Mutta ehkä tässä yhteydessä, puhemies, on hyvä myöskin mainita, että joissain rauhanturvaoperaatioissa, joissa mekin olemme mukana, saattaa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa olla uusia haasteita. Viittaan ehkä ennen kaikkea Naton Afganistan-operatioon, joka joissakin tilanteissa muistuttaa aika täysimittaista sotaa rauhanturvaajien ja Talebanin välillä. Me suomalaiset olemme mukana tässä operaatiossa, ja herää kysymys, millainen on Afganistanin tulevaisuus, millä tavalla käydään dialogia hallituksen ja opposition välillä siellä, millä tavalla tämä rauhanturvaoperaatio pärjää, millä tavalla suomalaiset osana sitä pärjäävät. Mielestäni tätä pitää katsoa aika rehellisin silmin ja tehdä tilannearvio tästä tilanteesta.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama huomio, ensinnäkin kehitysyhteistyöstä: Jaan niiden ihmisten pettymyksen, jotka ovat pettyneitä, että tämänkään hallituksen aikana ei päästä 0,7 prosenttiin bkt:sta, ja se on tietysti huono uutinen kehitysmaille ja huono uutinen solidaarisuuden näkökulmasta. Mutta se on vähän huono uutinen myöskin Suomelle, koska silloin, kun me korostamme tätä monenkeskistä vaikutustapaa, meidän YK-suhteitamme, se, että emme kuulu tähän 0,7-kerhoon, vähentää meidän omaa vaikutusmahdollisuuttamme, meidän mahdollisuuksiamme saada omia ihmisiämme YK-järjestelmään ja myöskin meidän äänemme kuuluvuutta YK:n sisällä. Toivon, että tähän vielä nykyisistä budjettiraameista voidaan saada parannusta.

Sen sijaan olen tyytyväinen, että kehitysyhteistyön sisältöön on tulossa tämän hallitusohjelman kirjausten mukaan tämmöisen maakohtaisen keskittämisen rinnalle, voisi sanoa, jonkinlainen temaattinen keskittäminen eli tässä on otettu ympäristö- ja ilmastokysymykset yhdeksi tärkeäksi profiilikysymykseksi. Ymmärrän niin, että tällaisia hankkeita ja panostuksia voidaan tehdä myös Suomen kohdemaiden ulkopuolella silloin, kun niillä on tärkeä vaikutus ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan kehitysmaissa, ja myöskin siviilikriisinhallinnan ja rauhanprosessien tukeminen on tässä mainittu. Tämä ehkä antaisi sen mahdollisuuden, että Suomi ei olisi pieni ja kankea, kuten se joskus nykyään on, ikään kuin rahat on budjetoitu niin tarkkaan, että ei ole tätä liikkuvuutta, kun maailmalla tulee uusia tilanteita, vaan Suomi voisi olla pieni ja nopea ja liikkua nopeasti siellä, missä tarvitaan esimerkiksi rauhanprosessien tukea. Tässä esimerkiksi Norjan ja Sveitsin tapaiset maat ovat luoneet aika hyviä käytäntöjä, joista Suomi voisi myöskin oppia.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, viittaan näihin hallitusohjelman Euroopan unionia koskeviin kirjauksiin, joita pidän oikein hyvinä tässä yhteydessä. Ensinnäkin Suomi ottaa selkeästi nyt paikkansa EU:n siinä ryhmässä, joka haluaa edistää Euroopan unionin kehittämistä, tukea perussopimuksen syntyä, tavallaan kuulua tähän Euroopan unionin keskiöön. Toivottavasti emme enää liittoudu, kuten teimme ilmastopolitiikassa, Puolan ja Viron tai muiden kanssa, jotka olivat vastarannan kiiskiä, vaan olisimme myöskin EU:n ympäristöpolitiikassa siinä ryhmässä, joka etsii edistyksellistä ympäristöpolitiikkaa. Myöskin tärkeää on se, että Euroopan unionin laajenemiseen suhtaudutaan tässä myönteisesti. Itse pidän EU:ta kuitenkin rauhan ja vakauden projektina. Näen, että sillä on suuri merkitys esimerkiksi Balkanin vakauden, Kosovon, Serbian tilanteen ratkaisun osalta, ja myöskin katsoisin avoimin mielin, kuten hallitusohjelmakin viittaa, yhteistyöhön Turkin kanssa ja siihen mahdollisuuteen, että jonakin päivänä Euroopan unioni olisi niin laaja, että Turkkikin siihen kuuluisi. Kun katsoo maailmankarttaa, niin ymmärtää, miten kiinnostavaa olisi se, että maltillinen islamilainen maa olisi osa Euroopan unionia ja voisimme myöskin sitä kautta vaikuttaa sellaisiin alueisiin kuin Lähi-itä, Iran, Irak ja entistä tehokkaammin Euroopan unionin jäsenenä.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tuohon ed. Haaviston puheenvuoroon sen verran, että hän kyllä unohti aika suuren ja kasvavan ongelman tässä maahanmuutossa, nimittäin laajenevan, massamittaisen ulkomaisen halpatyövoiman riiston, joka on tässä maassa tosiasia, ja kaikki se tapahtuu poliittisen eliitin, poliittisen johdon, hiljaisen hyväksynnän alla.

Mutta se, mistä ajattelin vielä muutaman sanan sanoa, on vanhustenhoiva.

Oikeisto lupasi vaalien alla rahaa vanhustenhoivaan miljardeja, toki niin lupasivat myös sosialidemokraatit. Mutta nyt hallituksen ohjelmassa lisäresursseja saa etsimällä etsiä. Ohjelma ei lupaa lisäpanostusta vanhusten palveluasuntojen, vanhainkotien, pitkäaikaishoidon laitospaikkojen tai hoitohenkilöstön lisäämiseen. Hallituksen vanhuspolitiikan päätavoite on kotona asumisen pitkittäminen. Se sopii huonosti yhteen sen kanssa, että eliniän noustessa kasvavat raskasta hoitoa vaativien vanhusten määrät. Tämä tavoite kotona asumisen pitkittämisestä on suoraan edellisen hallituksen hyväksymästä sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiasta vuoteen 2015, ja tämä on tietenkin oppositiossa oleville sosialidemokraateille myöskin erittäin vaikea asetelma. Hallitukset vaihtuvat, mutta sama politiikka jatkuu. Vanhasen toinen hallitus aloittaa, mutta samalla aloittaa Raimo Sailaksen viides hallitus.

Tuossa strategiapaperissa todetaan viime kesältä: "Ikääntyneitä motivoidaan ja tuetaan ottamaan vastuuta omasta terveyden ja toimintakyvyn säilyttämisestä." Tämä ei ole yksi satunnainen laina vaan se on päälinja tuossa strategiassa. Ja edelleen: "Kuntia kannustetaan lisäämään yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin - -kanssa - - ." Aivan kuten tässä uudessa hallitusohjelmassa. Nyt tosin hallitusohjelma lupaa palveluseteleitä kotisairaanhoitoon. Jokainen ymmärtää, miten vähäinen on tällaisten setelien merkitys maassa, jossa 80—90 prosentilla kunnista ei ole minkäänlaista yksityistä palvelutarjontaa. Olkaa hyvänen aika realisteja, ei ole tarjontaa eikä tule. Palvelusetelit eivät vanhusta hoida, tarvitaan hoitavia käsiä. Mutta linja on valittu, vanhuksia siis motivoidaan hoitamaan toinen toisensa ja yksinäisiä motivoidaan hoitamaan itse itsensä. Kuntia kannustetaan ajautumaan yksityisiin palveluyrityksiin, hyväntekeväisyyteen, vapaaehtoishoivaan ja sosiaalialan järjestöjen apuun. Nämä ovat ankeita eväitä, ja kyllä todella tässä puhutaan kansallisesta häpeästä vanhustenhoivan tilan osalta. Suomi panostaa bruttokansantuotteestaan vain 0,7 prosenttia vanhustenhoivaan. Ruotsissa osuus bruttokansantuotteesta on Suomeen verrattuna yli kolminkertainen, Norjassa ja Tanskassa se on yli kaksinkertainen. Kaikki nämä Pohjoismaat ovat tietenkin varakkaita maita.

Hallituksen ohjelman linjaus vanhustenhoivan järjestämisessä on vanhusten kotiin telkeämisen linja. On järkyttävää todeta, että todellinen tuntuva lisäpanostus puuttuu ohjelmasta kokonaan. Kuitenkin tiedämme, että yli 75-vuotiaiden määrä nousee runsaan kymmenen vuoden aikana 350 000:sta puoleen miljoonaan. Kun lähtötilanne on nykyinen resurssikurjuus, on tulevaisuus täysin hämärän peitossa. Siksi hallitus aikoo nostaa kädet pystyyn ja sysätä vastuun vanhuksille itselleen ja heidän omaisilleen.

Meillä on jo pitkään kunnissa ajettu linjaa, johon ei ole kuulunut varautumista palveluasumisen ja laitospaikkojen lisäämiseen. Se on leimattu erityisesti oikeiston toimesta tyhjien seinien pystyttämiseksi. Nyt hallitus on ottanut ohjelmassaan äärimmilleen viedyn avohoidon linjan, ja siinä, hyvät edustajat, avohoidon ja heitteillejätön raja on veteen piirretty. Oikeistopoliitikkoja, heidän puheitaan, kuunnellessa, saa sen käsityksen, että vanhuksemme olisivat kohta kaikki laitoksissa yhteiskunnan järjestämän hoivan varassa ja että tämä rasitus olisi kohtuuton jo nyt. Mutta todellisuushan on aivan toinen. Ilman minkäänlaista säännöllistä apua tai palvelua kotona asuu 73 prosenttia yli 75-vuotiaista. Kotona enemmän tai vähemmän säännöllisen kotiavun ja sairaanhoidon piirissä on runsaat 15 prosenttia näistä ikäluokista ja palveluasunnoissa, vanhainkodeissa ja vuodeosastoilla vain runsaat 12 prosenttia yli 75-vuotiaista.

Hallitus lupaa luoda kattavan ikääntyneiden neuvonta- ja palveluverkoston koko maahan ja lisätä ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä. Se on aivan oikein. Mutta ongelmiin nähden tämä on tietenkin silmänlumetta. Hoivaongelmat ovat megaluokan ongelmia, ja tarpeet edellyttäisivät merkittävää ja pitkäkestoista lisäpanostusta, laajaa valtakunnallista vanhustenhoivan investointiohjelmaa ja lisäksi nopeaa kriisiohjelmaa hoivahenkilöstön lisäämiseksi. Vanhustenhoiva tulee rakentaa valtion suoran rahoitusvastuun varaan. Tämä on vasemmiston linja. Muuten tästä ei selvitä.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on itse asiassa jo toinen kerta, kun tulen tämän keskustelun aikana tälle puhujakorokkeelle, mutta sain innoituksen eilisestä Kauko Sipposen juhlaseminaarista, jossa käsiteltiin suomalaisen demokratian monia puolia. Sen innoittamana päätin, että on pakko tulla sanomaan, miten hyvä asia suomalainen demokratia on, miten tärkeää on se, että tässä talossa ja tässä salissa oppositio arvostelee, esittää kritiikkiä ja tuo puutteita esille, mitä meidän hallitusohjelmassamme on. Minusta tämä on ollut erinomaista keskustelua tähän saakka, ja me hallituspuolueen puolelta olemme saaneet sitten vastata. Mitä se haittaa, vaikka sitä hallitusohjelmaa tässä salissa onkin luettu kuin piru raamattua. Tärkeintä on, että oppositio ja hallituspuolueet ovat saaneet keskustella.

Mutta sitten siihen asiaan, jonka vuoksi itse asiassa tulin tänne. Siellä seminaarissa esiintyi Evan toimitusjohtaja Sixten Korkman, jolta joku aika sitten ilmestyi kirja tai raportti "Onko tupolla tulevaisuutta?" Seminaaripuheessaan Korkman ei niinkään esitellyt sitä tupon tulevaisuutta, vaan hän toi esille sen hämmästyksensä, minkä hän huomasi Suomeen jälleen palatessaan, että kolmikanta on vallannut Suomen. Kolmikanta on tietyllä tavalla vienyt eduskunnalta sitä valtaa, mitä tällä talolla täytyy olla.

Kyllähän kolmikanta on tuottanut hyviä tuloksia samalla tavalla kuin tupokin on tuottanut hyviä tuloksia, mutta voi kysyä, onko se vienyt eduskunnalta, parlamentaariselta järjestelmältä, sen vallan, joka sillä meidän perustuslakimme mukaan on. Kysymys on vallasta, vallanjaosta, vastuusta ja vallankäytöstä. Voimmeko me suomalaisessa demokratiassa hyväksyä sitä, että siellä yksi osa kolmikannasta eli sen puheenjohtaja sanoo lehtihaastattelussa, että meille kuuluu Suomessa kaikki paitsi ulkopolitiikka. Ja viimeisten presidentinvaalien jälkeen on pakko todeta, että kyllä SAK:lle kuuluu se ulkopolitiikkakin, sen verran vaikuttavaa mainoskampanjaa ja politiikkaa vuosi pari sitten harjoitetiin.

Kun nyt tupo on kriittisessä vaiheessa ja voi olla, että se ei ehkä toteudukaan, niin onko se menetys, onko se järkytys suomalaiselle demokratialle? Minun mielestäni se ei ole. Kyllä täällä tullaan toimeen liittokohtaisinkin ratkaisuin ja liittokohtaisten ratkaisujen avulla saadaan myös tämä naisten tasa-arvotupo tai sairaanhoitajien tasa-arvotupo toteutetuksi. Tupohan tässä on vain tietynlaisena pelimerkkinä tai sanana, joka selventää, mistä on oikein kysymys. Voin myös sanoa sen, että tulopoliittinen järjestelmä ja kolmikanta on ehkä viime aikoina saanut samanlaisen aseman suomalaisessa yhteiskunnassa kuin 70-luvulla Yya ja Paasikiven—Kekkosen ulkopolitiikka. Me vannomme näitten nimiin, vaikka emme itse asiassa tiedä, mitä ne sisällään pitävät.

Voi kysyä, vastaako tulopoliittinen kokonaisratkaisu enää niihin globalisaation haasteisiin, joiden edessä suomalaiset työntekijät ja suomalaiset yritykset ovat. Kysymyshän ei ole siitä, että me voisimme enää säädellä jollakin yhteisellä ratkaisulla koko työelämää ja palkkakehitystä. Kun talousjärjestelmässä yskii, se iskee yksityiseen yritykseen, ja eivät siinä auta työntekijöitten lakkoilut eivätkä mitkään muutkaan. Yritys siirtyy sinne, minne se on siirtyäkseen, jossa se saa itselleen sellaisen aseman, että se pystyy tulemaan toimeen. Tämä on raaka totuus.

Ja samalla tavalla kuin aikanaan Yya-sopimus ja puolueettomuuspolitiikka olivat tyhjiä sanoja, niin ehkä samalla tavalla myös tulopoliittinen järjestelmä tällä hetkellä on tyhjää täynnä. Tätä minä pelkään ja tätä minä epäilen.

Markku  Pakkanen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Arvoisat ministerit! Tässä salissa on pari päivää käyty nyt reipasta keskustelua tästä hallitusohjelmasta, Vee kakkosesta. Ohjelmahan sisältää runsaasti minunkin omia näkemyksiäni ja keskustan näkemyksiä, mutta erityisesti on muistettava, että tämä on neljän puolueen yhteinen hallitusohjelma, jota mielelläni tässä hieman siteerailen.

Jos yhdellä sanalla haluaa tätä hallitusohjelmaa kuvata, minusta sana "välittäminen" on erinomainen sana siihen. Tuleehan hallitusohjelmasta selville minimiäitiyspäivärahan korotus, lapsilisien korotus, opintorahan korotus, kansaneläkkeen korotus, eläkeläisten verotuksen oikaisu ja ruuan arvonlisäveron alennus muun muassa. Näillä kaikilla on meille ihmisille hyvin henkilökohtainen ja läheinen merkitys, ja pidän sitä välittämisen ohjelmana.

Työelämän asiat tässä hallitusohjelmassa ovat myös näkyvästi esillä, ja varsinkin keskustalle työelämän asiat ovat hyvin tärkeitä, ja siinä lähdetään liikkeelle selkeästi kolmikantaan nojautuen. Toki työelämässä tarvittavat uudistukset täytyy tehdä, mutta lähtökohtaisesti siellä on hyvin selvästi sanottu kolmikantaan nojautuva uudistus.

Toinen asia, mikä työelämään läheisesti liittyy, on neuvotteleva työyhteisö, ja näkisin, että tällä on erittäin tärkeä merkitys yrityksien menestyksen kannalta. Niin työnantajan kuin työntekijän puolelta on tärkeää, että on sellainen neuvotteleva, kehittävä ilmapiiri yrityksessä.

Kaiken kaikkiaan tänä päivänä ainakaan en ole kuullut paljon puhuttavan liikenteestä. Sivulla 32 hallitusohjelmassa on liikennepoliittiset linjaukset. Väylälinjaukset tehdään tie-, raide- ja vesiväylien osalta. Selonteko investoinneista vuosille 2007—2011 on myös tärkeä osa hallitusohjelmaa.

Mutta erityisesti Kymen kansanedustajana näen hallitusohjelmassa mainitut Venäjän rajaliikenteen ongelmat ja E18-tien erittäin merkittävinä hankkeina ja olenkin melko varma, että tulen tämän neljän vuoden aikana taukoamatta muistuttamaan hallitusta ja eduskuntaa näiden väylien ja hankkeiden tärkeydestä. Rekkajonot Haminan seudulla — 45 kilometriä — eivät mielestäni kuulu tähän päivään, ja ne ovat meillä siellä Kaakonkulmalla jokapäiväinen riesa, jokapäiväinen ongelma. Tämä teksti hallitusohjelmassa on erittäin hyvä, että se on sinne laitettu, ja siitä pidämme ääntä siellä Kaakonkulmalla.

Perintöverosta täällä on puhuttu paljon ja salin täältä katsoen vasemmalla puolella on perätty sitä, onko se periaatekysymys. Mielestäni se on periaatekysymys myös siinä mielessä, että yrityksille ja maatiloille se perintöveron poisto on oikeudenmukainen asia. Niin kuin täällä on moneen kertaan kerrottu, niin muulle väestölle tulee myös kymmenkertainen etu tästä perintöveron poistosta. Kyllä tämä on periaatetasollakin hyvin oikeudenmukainen ratkaisu.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! En ryhdy käymään nyt läpi kaikkea hyvää, mitä hallitusohjelmassa nostetaan esille, mutta itse esittäisin muutaman näkökohdan Suomen pohjoisimman maakunnan näkökulmasta.

Hallitusohjelma antaa hyvät mahdollisuudet alueiden kehittämiseen. Tämän vuoden alusta alkaen EU-ohjelmakauden valmisteluissa Brysselissä hyväksyttiin Lapin erityisasema harvaanasuttuna ja pitkien välimatkojen maakuntana. Tämä antaa mahdollisuuden ja toisaalta tämä velvoittaa tekemään kansallisen tason päätöksiä, joilla aluekehitystä Lapissa tuetaan. Hallitusohjelma lähtee oikein siitä, että lähtökohtana aluekehityksessä ovat alueiden omat vahvuudet ja osaaminen. Niin Lapissa kuin muuallakin pääosa uusista työpaikoista syntyy alle kymmenen hengen yrityksiin, ja on selvää, että tukea on kohdistettava näihin yrityksiin ja yleensäkin yritystoimintaan.

Lapissa omat vahvuudet keskittyvät tällä hetkellä kasvavaan matkailualaan, metsäteollisuuteen ja kaivannaisteollisuuteen muun muassa, mutta kaikki tämä, mitä Lapissa halutaan kehittää, edellyttää, että saavutettavuus on taattu. Lapin kannalta on tärkeää, että hallitusohjelman kuljetustukijärjestelmää jatketaan, niin kuin sinne on kirjattu, ja sitä tulisi myös nostaa. Jos verrataan Ruotsin panostukseen kuljetustuen muodossa, se on 39 miljoonaa euroa vuodessa, kun Suomessa se on ollut noin 4 miljoonaa euroa, niin että parantamisen varaa olisi. On huomionarvoista, että Ruotsi ja Norja satsaavat omien maidensa pohjoisosiin aivan toisella tavalla kuin mitä Suomi on tehnyt tähän mennessä.

Muitakin esityksiä hallitusohjelmassa on alueiden kehittämiseksi. Esimerkiksi sähköveronalennuksen selvittäminen on tällainen asia, ja se on tärkeä ainakin Pohjois-Suomelle.

Hallitusohjelman mukaan myös alueellistamistoimenpiteitä on tarkoitus jatkaa aiempaa tasaisemmin maan eri osiin. Edellisellä hallituskaudella alueellistamistoimenpiteiden vaikutukset olivat Lapissa plus miinus nolla. (Ed. Zyskowicz: Valitettavasti!) — Kyllä. — Tämä johtui siitä, että alueellistamisen vaikutukset syötiin valtion tehostamistoimilla. Samaan aikaan vähennettiin muualla työpaikkoja, kun alueellistettiin reilulla sadalla työpaikalla Lapissa. Tulevaisuudessa alueellistaminenkin on kohdistettava niihin olemassa oleviin vahvuuksiin, mitä alueella itsellään on. Lapissa on syytä harkita esimerkiksi tietosuojaklusterin vahvistamista.

Kaiken kaikkiaan uusi hallitusohjelma antaa hyvät mahdollisuudet myös Suomelle pitää huolta ja kehittää pohjoisia alueitaan naapurimaidensa tavoin. Lappi on mahdollisuuksien maakunta, mutta on tunnustettava, että elämä ja yrittäminen on vaativampaa maan äärialueilla. Mutta jos haluamme peruspalvelujen turvaamista maan eri alueilla, edellyttää se panostamista aluekehitykseen.

Risto Autio /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Rouva ministeri! Perustuslakia ja ihmisoikeuksia koskevan lainsäädännön lisäksi ei kai Suomessa tarvitsisi säätää yhtään ainutta lakia, mikäli ihmiset lähtökohtaisesti toimisivat inhimillisesti ja moraalisesti. Asian voi ilmaista myös näin: mikäli ihmiset käyttäisivät järkeään.

Valitettavasti juuri ajattelemattomuus on mitä inhimillisintä. Me teemme kaikki virheitä, täydellistä ihmistä ei ole. Meidän täällä tässä salissa olevien on osattava käyttää järkeämme eri tavalla kuin muiden suomalaisten. Meidän on huolehdittava siitä, että jokainen kansalainen saa yhtäläiset oikeudet ja eväät kasvuun, kehitykseen, koulutukseen, työhön, elämään. Siksi me teemme lakeja eriarvoisuutta purkamaan, tasa-arvoa jakamaan.

Viime viikolla jo täällä käytettiin sarkastisia puheenvuoroja siitä, miten hallitusvastuussa olevia tullaan "auttamaan" kaikin mahdollisin tavoin vaalilupausten lunastamisessa. Olisin kernaammin kuullut aitoja auttamislupauksia, sillä uudessa hallitusohjelmassa on useita uuden tyyppisiä kipeitä kysymyksiä, jotka koskettavat meitä kaikkia. Ikääntyvän väestön ongelmat, työttömyyden, toisaalta työvoimapulan ja terveydenhoitoalan ongelmat sekä ilmasto- ja energiaratkaisut ovat niin suuria haasteita, että on mitä suurinta typeryyttä tuhlata aikaa riitelemiseen siitä, kenen voimin ongelmat ratkaistaan. Mietitään mieluummin, miten. Ongelmat on joka tapauksessa ratkaistava yhteisvoimin, meitä kaikkia tarvitaan tässä työssä.

On hienoa, että hallitusohjelmaan on tuotu laajasti sellaisia asioita, joiden käsitteleminen vaatii muutakin työtä kuin pelkkää lain säätämistä tai rahan keruuta. Esimerkeistä käyköön ympäristönsuojelun tai ilmastonmuutoksen vaatimat asennemuutokset, nuorten viihtyminen maaseudulla taikka turhan byrokratian karsiminen. Jokainen ohjelmaan kirjattu aihe tai kysymyksenasettelu velvoittaa työhön. Voi tämän ilmaista myös näin: jos esityksiä ei olisi, ei niitä myöskään tällä hallituskaudella edistettäisi, toteuttamisesta puhumattakaan. On selvää, että raha ei riitä kaikkeen. Tarvitsemme siis muita eväitä, uudenlaista ajattelua.

Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Kööpenhaminassa pari päivää sitten Tanskan kauppa- ja elinkeinoministeri Bendt Bendtsen linjasi kuulijoille oman maansa visioita selvitä globalisaation aiheuttamista ongelmista esimerkiksi vaateteollisuuden suhteen. Samassa yhteydessä hän puhui ikääntyvän väestön asettamasta haasteesta palveluiden järjestämisessä. Hän totesi, että maassa, jossa ei enää voida kilpailla palveluiden tai työn halpuudella, on kehitettävä jotain uutta.

Näitä asioita käsitellessään hän käytti määrätietoisesti termiä design. Jos lasia, metallia, puuta, käyttötyökaluja, autoja myöten disainataan eli muotoillaan, miksei voida ajatella, että myös jotain tiettyä käytäntöä, menettelytapaa, muotoillaan, mutta ei muotoilua muodon tai säästämisen vuoksi, vaan uudenlaisen ajattelutavan vuoksi, eli design ja vanhusten hoivapalvelut. Kuulostaa kieltämättä oudolta, mutta niin se on, meidän on oltava luovia ja kehitettävä uudenlaisia hoivamalleja rohkeasti.

Hallitusohjelmaan on kirjattu parannusehdotuksia tuoreen omaishoitolain tiimoilta, hyvä niin, parempi niin. Mikään lakihan ei ehkäise ongelmien syntyä eikä poista niitä. Itseäni ärsyttää sana omaishoito. Omaishoitaja tarkoittaa samaa kuin lähimmäinen, joka hoitaa omaistaan. Lasta suunnitteleva nuoripari ei suinkaan valmistaudu omaishoitajuuteen, vaan vanhemmuuteen, isäksi ja äidiksi tulemiseen. Lapsesta huolehditaan pitkälle hänen aikuisuuteensa saakka. Se on itsestäänselvää, eikä siinä muuta liikkeellepanevaa voimaa ole kuin rakkaus. Entä jos lapsi on vammainen? Äidin tai isän asema ei muutu, mutta sosiaalinen status yhteiskunnassa muuttuu. Lähimmäistään kotona hoitava tarvitsee yhteiskunnan apua ja lainsäädäntöä tuekseen.

Valitettavasti me tarvitsemme siis lakeja saadaksemme oikeutta. Lakeja säätäessämme olkaamme itse järkeviä ja oikeudenmukaisuuteen pyrkiviä. Me emme tarvitse tähän maahan enää yhtään uutta lakia, joka ei toteudu tai jota ei noudateta.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Autiolle täytyy sanoa kyllä siitä Pohjoismaiden neuvoston tanskalaisministerin puheesta, että hän puhui niin nopeasti, että tulkkikaan ei pysynyt mukana, niin kuin muistatte varmaan, että saattoi siellä olla käännösvirheitäkin.

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on nyt käyty jo kolme päivää keskustelua pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmasta. Pääoppositiopuolue demarit — mikä herkullinen ilmaus — on kuin rakkikoira käynyt kiinni niihin hallitusohjelman asioihin, joihin sillä olisi ollut neljä viimeistä vuotta aikaa tehtailla parannuksia: vanhustenhoito, sairaanhoitajien palkat jne. En edes tohtisi ääneen opposition edustajana tunnustaa, ettei näitä asioita edes yritetty tosissaan korjata viime vaalikaudella.

Nämä kaikki epäkohdat on täällä kyllä häpeämättä nostettu keskustelussa esiin. Tosiasia kuitenkin on se, että sosialidemokraattien kikkakakkoset julkisen sektorin toimivuuden lisäämiseksi on katsottu nyt loppuun. Ei riitä, että asioita vain paisutetaan ja luodaan loputtomia rahankulutusautomaatteja, sen sijaan, että tehdään toimivia ja systeemejä korjaavia sekä tehostavia ratkaisuja. Nämä korjausliikkeet on nyt kuitenkin ansiokkaasti kirjattu hallitusohjelmaan ja ne toteutetaan. Eri asia on, kuinka edesmennyt hallitus, jossa demaritkin olivat osallisina, on suitsinut rahahanat kehyspäätöksiin. Helppoahan on aina kysellä mistä rahat otetaan, jos ei hallitusohjelman ratkaisuja kykene ymmärtämään. Tämä uusi hallitusohjelma onkin varmasti täyttä hepreaa demareille, niin uudistusmielinen ja eteenpäin nojaava tämä ohjelma on.

Tärkeää on kuitenkin se, kuinka Suomi kokonaisuutena tulevaisuudessa pärjää. Minä uskon ja tiedän, että se pärjää, sillä nyt puhutaan rakenteiden muuttamisesta, yrittäjyyden kannustamisesta, työllisyyden aidosta parantamisesta, eikä pelkästään tilastojen kaunistamisesta kurssittamalla työttömiä aina seuraaville kursseille. Nyt puututaan ongelmien syntyyn, eikä vain pelkästään tyydytä yritykseen korjata virheitä. Tällä hallituksella on paremmat keinot luoda ja ylläpitää hyvinvointia kuin edellisellä. Nyt ei enää harjoiteta pelkkää jakopolitiikkaa, vaan ensin kakkua kasvatetaan ja sitten jaetaan. Tätä ohjelmaa ei käytetä kuin aspiriinia eli poistamaan kipua, vaan tällä pyritään aidosti poistamaan kivun syyt. Maailma on muuttunut, ja niin tulee asioiden hoitamisen ja politiikan keinojenkin muuttua. Kansa äänesti juuri tämän asian puolesta, eikä asia muuksi muutu, vaikka oppositio kuinka yrittää täällä salissa muuta väittää.

Hallitusohjelman kannustavuus ja usko tekemisen meininkiin, yrittäjyyden kautta luotaviin työpaikkoihin, lupaus koulutuksen laadun kehittämisestä ja liikennejärjestelmien sekä logistiikan tehostaminen edistävät maamme kilpailukykyä. Tämä hallitusohjelma luo uutta ja ylläpitää jo luotua hyvää. Tosin täällä tomerasti tänään esiintynyt entinen liikenneministeri Huovinen junttasi omalla kaudellaan monet liikennelinjaukset siihen jamaan, että tällä hallituksella on täysi työ löytää rahaa logistisiin uudistuksiin. Suomi on suuri maa, jossa sekä ihmisen että tavaroiden kuljetus on Kolmoskehän pohjoispuolisen maan asutettuna pitämisen kannalta kohtalon kysymys. Liikenneinfran investoinnit tuleekin jyvittää Matti Vuorian työryhmän mukaisesti pitkälle yli yhden vaalikauden, nähdä pidemmälle kuin hölmöläiset pidentäessään peittoa ottamalla jatkopalan peiton toisesta päästä.

Ihmettelin koko edellisen kauden liikenne- ja viestintäministeriön mammuttimaista asiakirjoa. Sille kuului kaikki, mikä liikkuu, joko konkreettisesti tai virtuaalisesti. No ei sentään ihan kaikki. Eräs terävä toimittajaneito kysäisi kerran, kun noin väitin, että kuuluuko teille metsästyskin. Sanoin, että eipä tietenkään. No liikkuvathan ne linnutkin. Oli viisasta jakaa ministeriö kahtia konkreettiseen ja virtuaaliseen liikkumiseen kahden eri ministerin vastuualueiksi. Yksi keino logistisiin ratkaisuihin on korvamerkitä entistä suurempi prosentti liikenteen valtion kassaan erilaisina veroina ja maksuina maksamista euroista takaisin väylien varteen. Tämä koskee Suomen suurinta omaisuuserää, 15 miljardin arvoista tiestöä, erittäin merkittävää rataverkkoa sekä tietysti meriväyliä, joita pitkin maamme viennistä ja tuonnista kulkee peräti 80 prosenttia.

Samalla tavalla onnellista on, että aivan liian pitkään demareiden hallussa ollut työministeriö liitetään nykyaikaiseen superministeriöön, jossa yhdistyvät ensimmäisen kerran sekä elinkeinot kauppa- ja teollisuusministeriön sektorilta että työ ja sen tekijät entisen työministeriön tiimoilta. Työ ja tekijät kohtaavat entistä paremmin.

Edellisten vaalien alla puhuttiin Jakomäestä, nyt jakovarasta. Sulassa sovussa jo hyvää yhteishenkeä presidentinvaaleissa tehneet kokoomus ja keskusta maustettuna parilla pienemmällä pääsivät tuostakin jaosta hyvään sopimukseen. Opiskelijat ovat tämän ohjelman selkein voittaja. He saivat jopa enemmän kuin yksikään opiskelijajärjestö edes uskalsi pyytää.

Jos tulopoliittinen kokonaisratkaisu kaatuisi — mitä ei muuten ole suinkaan kiveen kirjoitettu, vaikka täällä opposition suulla niin on moneen kertaan tänäänkin väitetty ja manattu — voidaan kokoomuksen esiin marssittama tasa-arvotupomalli toki toteuttaa myös liittokohtaisissa ratkaisuissa. Se tietysti edellyttää, etteivät liitot vaadi neuvotteluissa aivan mahdottomia. Maltti on valttia myös työmarkkinaneuvotteluissa.

Useimmiten kysytty kysymys vaalikentillä oli ainakin tuolla pohjoisemmassa Suomessa eläkeläisten epäoikeudenmukainen verotus. Sekin madalletaan tämän ohjelman mukaisesti korkeintaan palkansaajien tasolle ja eläkkeeseen tulee kokoomuksenkin vaaliohjelmassa mukana ollut 20 euron korotus. En oikein usko, että vaalikiertueella ainakaan kukaan kokoomuslainen ehdokas olisi väittänyt taitetun indeksin korjaamista 50—50 tasoon. Nämä lupaukset saattoivat tulla ennemminkin peruspopulistien eli soinilaisten suusta.

Kaikkea ei toki voi saada. Ruuan alvin alennus esti perintö- ja lahjaveron kokonaan poistamisen Ruotsin mallin mukaisesti. Mutta tämäkin hallitusohjelmaan kirjattu malli on niin sanotusti alku kaiken kauniin. Tässä asiassa jatkoa seuraa myöhemmin. Tämän hallitusohjelman hyvinvointi on meidän kaikkien hyvinvointia. Yrittäjyyden tukeminen kasvattaa työllisyyttä, joka taas kasvattaa kakkua. Mitä suurempi kansantalouden kakku on, sitä enemmän siitä voidaan jakaa. Yhteiskunnan arvo on siinä, kuinka hyvin se pitää huolta huonompiosaisistaan. Mitä useampi suomalainen on töissä, sitä paremmin koko yhteiskunta voi.

Käsittelyssä ja kehuttavana oleva hallitusohjelma on niin hyvä, että ainakaan meidän hallituspuolueiden kansanedustajien ei tarvitse seuraavaan neljään vuoteen miettiä, mitä vietäisiin lahjaksi yrittäjille, opiskelijoille, eläkeläisille, lapsiperheille tai kenelle suomalaiselle tahansa. Viedään tämä hallitusohjelma. Toivottavasti kansan kurttuisalla kädellä oppositioon ajetut demaritkin ymmärtävät antaa hallituksen rauhassa ajaa upeaa ohjelmaansa uuden uljaamman Suomen hyväksi.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Porvarillisella hallituksella on mielestäni poliittinen tilaus näissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa ja tämän hallituksen keskeinen tehtävä on osoittaa, että porvarilliset puolueet kykenevät toimimaan yhteistyössä sillä tavalla, että tuo mahdollisuus on pysyvämpikin vaihtoehto tulevaisuuden Suomessa.

Kun sanoin, että on poliittinen tilaus, mitä se tarkoittaa? Tässä maassa tarvitaan uudistumista, muutosta ja toimintojen tehostumista. Voidaan sanoa, että uudistuspolitiikka, joka aloitettiin Esko Ahon hallituksen aikana, joka on tuonut merkittäviä tuloksia Suomen hyvinvoinnin kehittämisessä ja jota jatkettiin Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana, pysähtyi varsin pitkälle noin vuoden 2000 paikkeilla. Se pysähtyi siihen, että sosialidemokraattien uudistushalukkuus kuihtui vähitellen.

Tuota uudistuspolitiikkaa on pyritty käynnistämään uudelleen. Se pyrittiin käynnistämään ensimmäisen kerran siten, että Raimo Sailas työllisyystyöryhmässä teki oman ehdotuksensa vuoden 2003 tilanteessa, ja Sailaksen ehdotuksen tarkoituksena oli käynnistää uusi politiikka uuden hallituksen ohjelman kautta. Kuitenkin Sailaksen työllisyystyöryhmän työ pantiin roskakoriin käytännössä. Se ei johtanut merkittäviin tuloksiin. Sen jälkeen nähtiin uusia yrityksiä. Meillä oli globalisaatiotyöryhmä ensin Olli Rehnin johdolla ja sen jälkeen Anne Brunilan johdolla. Hyviä ehdotuksia, mutta aika vähän toteutuneita tuloksia. Ja Jukka Vihriälä, hänen globalisaatiotyöryhmänsä teki myöskin erittäin hyviä ehdotuksia, ja mielenkiintoista on se, että niistä ei käyty oikein kunnollista, perusteellista keskustelua ennen vaaleja, vaikka siinä olisi ollut erittäin hyvää ainesta poliittiselle, yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Onneksi Vihriälän työryhmän työllä on ollut selkeätä vaikutusta tämän hallituksen, Matti Vanhasen toisen hallituksen, ohjelmaan. (Ed. Hänninen: Vesa Vihriälän!) — Anteeksi. Tässä suhteessa täytyy kiittää Vesa Vihriälää — Jukka Vihriälä tuli aikanaan vuonna 1983 eduskuntaan ja muistan häntä niin suurella lämmöllä, että tästä syystä nämä (Ed. Laitinen: Kyllä Jukkaakin voi kiittää!) veljekset mielellään sekoitan, mutta tosiaan Vesa Vihriälästähän tässä tapauksessa on kysymys.

Mielenkiintoista on se, että jos katsotaan, mihinkä olisi ajauduttu, niin on hyvin mahdollista, että neljä vuotta olisi voitu mennä vielä eteenpäin ilman merkittävämpiä uudistuksia, mutta uskon, että siinä tilanteessa talous olisi kriisiytynyt ja olisi jouduttu tekemään suhteellisen suuria muutoksia ja puuttumaan myöskin ihmisten sosiaaliturvaan tavalla, joka olisi koskettanut. Siinä suhteessa on varsin hyvä, että uusi politiikka on saatu käynnistettyä Vanhasen kakkoshallituksen ohjelman kautta ja tällaisilta voimakkaammilta toimenpiteiltä voidaan tulevaisuudessa välttyä, kunhan pidetään huolta siitä, että yhteiskunta uudistuu ja talouden kasvu jatkuu.

Millä tavalla pyritään sitten toteuttamaan tuota kasvua? Muistan, että talousryhmässä kaikkein tärkein tehtävä oli miettiä, onko meillä mahdollisuus parempaan kuin mikä edellisen hallituksen aikana kehysneuvotteluissa oli ajateltu kehykseksi, ja todettiin, että politiikalla pitää voida saada parempia tuloksia aikaiseksi. Ehkä muistamme sen, että viime hallituksen kehyspäätöksen yhteydessä oli arvioitu, että taloudellinen kasvu heikentyy selvästi viime vuoden 5,5 prosentista noin alle 2 prosenttiin, ehkä noin 1,8 prosenttiin vuonna 2011. Tietysti silloin kun puhutaan alle 3 prosentin kasvusta, voidaan sanoa, että hyvinvoinnin kasvattaminen käy huomattavan vaikeaksi. Kehyspäätöksen tavoitteena oli myöskin se, että luodaan 25 000 uutta työpaikkaa, joka olisi selkeä vähennys. Lipposen ensimmäisen ja toisen hallituksen aikana luotiin 300 000 työpaikkaa eli 150 000 työpaikkaa vaalikaudessa, Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana 100 000, ja olisi pudottu tämän jälkeen 25 000:een. Tietysti tällainen kehitys olisi ollut täysin epätyydyttävä.

Niinpä hallitusohjelmaneuvotteluissa päädyttiin ratkaisuun, jossa tavoitteeksi asetettiin, että pitäisi päästä 80 000—100 000 työpaikan lisäykseen, ja se edellyttää tiettyjä selkeitä toimia. Tietysti tavoitteita on helppo asettaa, mutta jokainen tietää sen, että työllisyystavoitetta tullaan koko neljän vuoden aikana vertaamaan ja arvioimaan, ja se on erittäin tärkeä, kohtalokas luku hallitukselle, ja siinä suhteessa kaikessa, mitä tehdään, pitää olla usko siihen, että tavoite työllisyydestä voidaan näitten toimenpiteitten avulla saavuttaa.

Mitkä ovat ne toimenpiteet? Tuloverotuksen selkeä keventyminen on kaikkein tärkein. Ja kaikki asiantuntijat, oli sitten kysymys Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta, Etlasta tai Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, kaikki sanovat, että tärkein toimenpide, jos te haluatte lisätä kasvua, on tuloverotuksen, työnteon verotuksen selkeä keventäminen.

Hallitusohjelmaneuvottelujen tuloksena lopputulos onkin, että luvataan alentaa tuloverotusta kaiken kaikkiaan 2,1 miljardilla eurolla. Taso on suurin piirtein samaa luokkaa kuin se on parin aikaisemman hallituksen aikana ollut eli suhteellisen korkeata tasoa. Tältä osin haluan todeta, että kun hallitusohjelmassa puhutaan 1,1 miljardista, niin itse jo tuossa kehysratkaisussa edellisen hallituksen aikana on lähdetty siitä, että tuloveroasteikkoihin tehdään ansiotason nousua vastaavat muutokset, niin että ansiotason nousu ei kiristä verotusta, ja tuon taloudellinen vaikutus on 1 miljardi. Eli kaiken kaikkiaan todelliseen keventämiseen, asteikkorakenteellisiin muutoksiin jää varaa noin 1,1 miljardia euroa. On täysin selvää, että tuo tulee lisäämään taloudellista kasvua ja myöskin halukkuutta sekä työntekijöiden keskuudessa että yrityksissä tehdä enemmän työtä, enemmän yrittää.

Toinen keskeinen elementti on rakennetyöttömyys. Suurelta osalta työttömyys, mikä Suomella tällä hetkellä on, on rakenteellista. Tarvitaan varsin raskaita, kovia toimenpiteitä, jotta työttömyyttä voidaan runsaan 7 prosentin tasolta vähentää alaspäin. Nyt hallitusohjelman tavoitteessa lukee, että pyritään alle 5 prosentin työttömyyteen, mikä merkitsee sitä, että on todella puututtava tuohon rakennetyöttömyyteen.

Olennaista on silloin se, että enää ei voida lähteä niin sanotusta tempputyöllistämisestä, jossa lähtökohtana on se, että pyritään siivoamaan tilastoja, antamaan niin sanottua koulutusta kouluttajien ehdoilla, mikä ei johda todelliseen työllistämiseen ja ihmisten siivoamiseen pois kortistoista ja mitä kautta sitten voidaan sanoa, että työttömyys on alempi ja on muka niin sanottuja aktiivisia toimenpiteitä.

Tässä suhteessa uskon, että toimenpiteillä, joilla muodostetaan uusi työ- ja elinkeinoministeriö, on erittäin suuri merkitys. Enää ei ole kysymys siitä, että työttömyyttä pyritään hallinnoimaan, vaan pyritään tietoisesti siihen, että luodaan uusia työpaikkoja, ja niitä uusia työpaikkoja pyritään luomaan nimenomaan yksityiselle sektorille, yrityksiin, missä on selvää tuottavuutta ja myöskin tuloa tuottavaa toimintaa valtiolla. Sitten on tietysti lukuisia toimenpiteitä, joita on varsin helppo toteuttaa. Mielenkiintoista on ollut se, että viime vuosien aikana oppisopimuskoulutusrahat ovat päättyneet kesken vuoden, vaikka tiedetään, että oppisopimuskoulutus on yksi kaikkein parhaimpia tapoja saada erityisesti nuorempaa ja keski-ikäistä väkeä työelämään. Nyt näitä rahoja selvästi lisätään.

Ja sanon, että on mielenkiintoinen hallituksen lupaama kokeilu myöskin siitä, että annetaan tukea työnantajan ensimmäisen työntekijän työllistämiseen. Tietysti täytyy sanoa, että ne riskit, mitä se työsuhteen luominen aiheuttaa, se on se työnantajan suurin murhe. Mutta uskon, että sillä, että annetaan kuitenkin tietty porkkana alentamalla työnantajakustannuksia, on suuri merkitys. Sillä on suuri psykologinen merkitys. Se — kun miettii, uskaltaako tähän ottaa ketään tekemään kanssaan työtä — että todetaan, että yhteiskunta tukee tätä toimintaa, uskon, että se helposti saa yrityksiä kasvamaan ja tätä kautta luodaan uusia työpaikkoja ja myöskin kasvua. Tarvitaan, kuten nyt on luvattu ja kirjoitettu hallitusohjelmaan, selkeitä, konkreettisia toimenpiteitä rakennetyöttömyyden vähentämiseksi.

Kolmas suuri ongelma meillä Suomessa on koulutus. Jos me katsomme, tavoite 70 prosenttia akateemiseen koulutukseen on aivan liian korkea. Ei saa olla tämmöisiä periaatteellisia tavoitteita, vaan lähtökohdan pitää olla se, että ihmisiä koulutetaan sellaisiin työtehtäviin, joista yhteiskunnassa on tarve ja joista yhteiskunnassa on kysyntää. Se, että koulutuspolitiikassa muutetaan ajattelua niin, että kysymys on kysynnästä ja tarpeesta, se on erittäin suuri periaatteellinen muutos oikeaan suuntaan. Ja mikä on tärkeätä, on se, että myöskin hallitusohjelmassa luvataan, että kehitetään ennustejärjestelmää selkeästi sillä tavalla, että kyetään paremmin ennakoimaan, missä tehtävissä ihmisiä tarvitaan. Ja sanon, että käytännön osaajia tarvitaan ja siinä suhteessa täytyy kiittää kyllä edellistä hallitusta, että muun muassa rakennusmestarikoulutus on aloitettu. Käytännön osaajia, jotka tietävät, kuinka asiat käytännössä hoidetaan, niitä maa tarvitsee. Siinä suhteessa ollaan ottamassa merkittäviä askeleita eteenpäin.

Nyt, arvoisa puhemies, on tärkeätä, että hallitus pitää huolta siitä, että se säilyttää hermonsa. Meillä on tällä hetkellä selkeä ylikuumenemisen uhka olemassa, ja pitää uskaltaa käyttää myöskin sellaisia toimenpiteitä, minkä johdosta ylikuumenemista ei tapahdu, ja siitä syystä muun muassa ruuan arvonlisäveron alentaminen pitää lykätä varsin pitkälle tulevaisuuteen ja kaiken kaikkiaan pitää pyrkiä siihen, että kasvu on tasaista. Jos yhtäkkiä sitten taloudellinen kasvu hiipuu, niin se on oikea tilanne, jossa pyritään käyttämään tuloverotuksen kevennystä ja sen kulutuskysyntää lisäävää vaikutusta.

Arvoisa puhemies! Uskon, että voimme luottavaisesti suhtautua hallituksen ohjelmaan ja siihen, että nyt pannnaan tässä maassa pyörät pyörimään.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Varapuhemies Kääriäiselle vilpittömät onnittelut valinnan johdosta. Uskon, että teidän ja muiden puhemiesten johdolla eduskunnan työ sujuu ja entisestään kehittyy.

Arvoisa puhemies! Porvarihallitus on syntynyt. Eduskuntavaalien tulos näkyy suoraan hallituspohjassa, niin kuin pitääkin. Kansalaisten tahto on näin toteutunut. Uuden hallituksen tärkeimpiä, ja myöskin kaikkien poliittisten puolueiden, tehtäviä on nostaa kansalaisten äänestysaktiivisuutta. Huolestuttavaa mielestäni on se, että äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa eduskuntavaaleissa vuodesta 1979 alkaen. Satavuotisen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden juhlavaalit eivät olleet kansalaisvaikuttamisen juhlapäivä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen lähtökohdat ovat valoisat, ja se saa aloittaa kautensa paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuin aiemmat hallitukset aikoihin. Niinpä se voi aidosti ja oikeasti jakaa etuja haluamilleen tahoille, ja se kyllä näkyy hallitusohjelmassa. Uskallan sanoa niin, että tavallinen kansa, kansanmiehet ja -naiset, kyllä nopeasti huomaavat sen, että minkä veronkevennyksissä voittaa, sen bensan ja sähkön hinnan kallistumisessa häviää; ja minkä kansaneläkkeen ehdottoman tarpeellisessa korotuksessa voittaa, sen terveyskeskusmaksussa menettää.

Muodostetun keskustaoikeistolaisen porvarihallituksen ja tasavallan presidentin toimivaltaan liittyy viime vuosina koettua enemmän jännitettä, se näkyy tänä päivänä. Osa kokoomuslaisista ajaa, kuten puolustusministeri Häkämies, Nato-jäsenyyttä avoimesti. Tämä tulee koettelemaan valtiojohdon ilmapiiriä. Samalla väitän, että se tuo jännitteitä keskustan sisälle. Hallitusohjelman muotoilu jatkaa sinänsä sotilaallista liittoutumattomuutta, mutta Nato-jäsenyyden se jättää avoimeksi ja Nato-jäsenyyden osalta tullaan varmasti keskustelua jatkamaan erityisesti kokoomuksen toimesta.

Hallituksen ohjelma panostaa kulutuskysyntään ja uskoo tämän kasvattavan työpaikkoja, niin kuin varmasti tulee tapahtumaan, kuten edellisen hallituksenkin aikana. Tuloverotusta alennetaan runsaalla miljardilla eurolla vaalikaudella. Perintöveroa kohtuullistetaan, mikä oli meidän sosialidemokraattienkin tavoite, mutta ei vielä poisteta kokoomuksen ja Rkp:n vaalilupauksista huolimatta, hyvä niin, sillä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa pitää entisestään kasvattaa, ei supistaa. Energia- ja ympäristöveroihin on tulossa reippaita korotuksia vihreiden lähes ainoana puumerkkinä hallitusohjelmaan.

Perintöverouudistus tulee kohtelemaan kansalaisia kuitenkin eriarvoisesti. Näin Saksassa myöskin koettiin saman mallin osalta, ja siksi se vedettiin takaisin. Maanviljelijöiden ja yrittäjien asettaminen erityisasemaan, jossa perintöveroa ei tarvitse lainkaan maksaa, ei ole perustuslain hengen mukaista. Myös osinkotulojen verotukseen tulee tuntuvia huojennuksia. Tässä näkyy selvä keskustan ja kokoomuksen oman kannattajakunnan ja ydinjoukon häikäilemätön suosiminen. Perintöveron osalta hyvin monet asiantuntijat, jopa kokoomuslaiset ja keskustalaiset, ovat varoitelleet siitä, että nyt eriarvoistetaan ihmisiä merkittävällä tavalla.

Kokoomus keräsi vaaliviikolla lisä-ääniä puhumalla tasa-arvotuposta. Ilmeisesti se viesti upposi ennen kaikkea pienipalkkaisiin naisiin hoiva- ja opetusalalla. Kokoomushan totesi, suora sitaatti heidän ohjelmastaan: "Vanhusten hoitamisesta ei saa maksaa pienempää palkkaa kuin paperikoneen pyörittämisestä." Hallitusohjelmasta ei näitä mainintoja löydy. Kuntien valtionosuuksiin varataan määrittämätön summa tasa-arvoa palveleviin palkkaratkaisuihin, mutta päätökset jäävät siis kuntien tehtäväksi. Kunnissa kokoomuksen linja on ollut tähän asti pääsääntöisesti palveluiden karsiminen ja henkilöstön vähentäminen. En usko, että tämä linja on tästä mihinkään muuttunut.

Tämä päivä on osoittanut sen, että tulopoliittinen kokonaisratkaisu on kaatunut työnantajien työmarkkinalinjaukseen ammattiyhdistysliikkeen vastustuksesta huolimatta. No, tämänhän jo porvarihallituksen hallitusneuvottelijat tiesivät, koska hallitusohjelmassa ei ole mitään mainintaa, yhtään sanaa, tupon synnyttämisestä.

Herra puhemies! Mihin hallitukselta ja erityisesti jälleen kerran kokoomukselta unohtui lapsilisien sitominen indeksiin ja eläkeindeksijärjestelmien korjaaminen? Näistä ei mainintoja hallitusohjelmasta löydy.

Keskustan keskeisiä konkreettisia vaalilupauksia oli ruuan arvonlisäveron alentaminen 5 prosenttiyksiköllä. Tämä lupaus on nyt myös hallitusohjelmassa. Keskusta vei sen tavoitteensa läpi. Mutta on todettava, että eräiden asiantuntijaselvitysten mukaan ruuan hinta ei alene samassa suhteessa, vaan välikädet ottavat katteisiinsa omansa. No, tämä jää nähtäväksi. Tätä kysymystä seurataan erittäin tarkoin, ja luulenpa niin, että sosialidemokraatit eivät ole ainoa taho, joka tätä seuraa.

Ruuan arvonlisäverotuksen alentaminen heikentää myös ravintoloiden ja kahviloiden työllisyyttä, kun siellä myytäviin tuotteisiin ei tämä veroale vaikuta. Tässä mielessä keskustan uusi kansanedustaja totesi aivan oikein tämän epäkohdan.

Hallituspuolueista vihreiden suuri vaaliteema oli perustulo. Siitä ei onneksi hallitusohjelmassa ole sanaakaan. Kyllä se niin on, että hyvinvointia rakennetaan vain työllä.

Hallitus ei uskaltanut ottaa työllisyyshaastetta vastaan, niin kuin Vanhasen ykköshallitus ja Lipposen hallitukset ottivat, ja asettaa tavoitteeksi täystyöllisyyttä tai 100 000:ta uutta työpaikkaa. Tavoite sidottiin yleiseen globaalitalouteen ja eurooppalaiseen kehitykseen. Jos Lipposen hallitukset ja Vanhasen punamultahallitus olisivat olleet näin kunnianhimottomia, ei uusia työpaikkoja olisi Suomeen syntynyt ennätysvauhtia. No, on toivottavaa kuitenkin, että hyvin jatkunut työllisyyskehitys ei nyt hidastuisi.

Kokoomus arvosteli ennen vaaleja sosialidemokraatteja tempputyöllistämisestä. Hallitusohjelmassa ei löydy keinoja työllisyyden hoitoon.

Vallankipeys näkyi siinä, että ideologisista ja vaaliteknisistä syistä ydinvoimaa vastustavat vihreät hyväksyivät ydinvoiman lisärakentamisen tosiasiallisesti hallitusohjelmassa. Kummallista on kuitenkin se, että tällaisessa asiassa kirjattiin heille lupa äänestää asiassa hallituksen esitystä vastaan ja näin kerätä sympatiaa ja myöskin ääniä. En usko, että vihreiden kannattajat näin halpaan kuitenkaan menevät. Karvat paljastuvat.

Hallitusohjelmassa vahvistetaan aluehallintoa ja ollaan luomassa uutta väliporrasta. Minusta on ihme, että kokoomus on mennyt tähän mukaan. Ohjelmassa kannustetaan perustamaan lisää kuntien osakeyhtiöitä. Nämä linjaukset vievät kuntalaisten suoraa kansanvaltaa taas kauemmaksi ja kasvottomammaksi.

Hallituksen ohjelmassa kuntien palvelut ja erityisesti vanhustenhoito ovat jäämässä häviävään asemaan. Hallituspuolueet ovat ennätysmäisen nopeasti unohtamassa vaalienaikaisia lupauksia. (Puhemies koputtaa) Väestön ikääntymisen seurauksia ei ole huomioitu riittävästi. Meidän tavoitteisiimme, sosialidemokraattien tavoitteisiin, olisi kuulunut ja kuului vanhusten hoivatakuun säätäminen. Hallitusohjelmassa tätä ei ole.

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, Matti Vanhasen porvarihallitus sai ennennäkemättömän hyvän taloudellisen pohjan. Valtiovarainministeri Heinäluoman jäljiltä valtiontalous on vakaassa tilassa. Porvarihallitus kuitenkin aloitti perin omituisella ja tuhlailevalla linjalla. Hallituksen salkkujako on täysin omituinen. Tämä porvarihallitus tarvitsee työhönsä enemmän ministereitä kuin kertaakaan itsenäisen Suomen aiemmat hallitukset. (Puhemies koputtaa)

Kokoomus, erityisesti Niinistö, vastusti aiemmin voimakkaasti valtiosihteerijärjestelmää. Nyt niitäkin on enemmän kuin koskaan. Samoin muodostettiin esimerkiksi niin sanottu digiboksiministeriö, jota viestintäministeri Lindén hallinnoi. Ministeriö on peräti 27 työntekijän kokoinen eikä sillä ole budjettia lainkaan. Tämä ei mielestäni ole säästeliästä ja hyvää hallintoa.

Toki, puhemies, on todettava, että hallitusohjelmassa on paljon hyviäkin asioita, joita sosialidemokraatit tulevat varauksettomasti tukemaan. Yksi niistä on eläkeläisten verotuksen oikaiseminen ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen 2 000 euroon. Myös kotitalousvähennyksen laajentaminen on perusteltua ja kansaneläkkeen korotus on hyvä alku kansaneläkkeen tason nostamiselle.

Puhemies! Positiivinen asia on myöskin mielestäni hallitusohjelmassa suunniteltu korotus opintotukeen ja aikomus nostaa vapaan tulon rajaa 30 prosentilla. Väärin on se, että opiskelijat ovat keskenään opintotuen osalta eriarvoisessa asemassa opintopaikasta riippuen. (Puhemies koputtaa) On kysymys ammatillisista opiskelijoista ja korkeakouluopiskelijoista. Olisimme aivan ehdottomasti tarvinneet opintotukijärjestelmän muutosta. Hallitusohjelmassa ei ole varattu koko vaalikauden ajalle rahoitusta opintotuen korottamiseen, vaan siellä on 79 miljoonaa euroa. Onko tässä suuri bluffi, sitä on kysyttävä. Milloin opiskelijat saavat opintotuen korotuksen?

Janne   Seurujärvi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen kakkoshallitus, väriltään raikkaan sinivihreä, on aloittanut nelivuotiskautensa ripeästi. Uuden hallituksen ohjelma luo hyvän pohjan hallituksen ja eduskunnan työskentelylle sisältäen samalla merkittävän osan niistä tavoitteista, joita keskusta vaaleissa ajoi. Keskustan vaaliohjelman sanoma näkyykin erityisen vahvana vastuulliseen, välittävään ja kannustavaan Suomeen tähtäävässä hallitusohjelmassa.

Lapin kannalta katsottuna hallitusohjelmaan on syytä olla tyytyväinen. Ohjelma huomioi Lapin erityisoloja kuntatalouden vahvistamisen, alueiden kehittämisen, elinkeino- ja yrityspolitiikan sekä pohjoisen alueen maantieteellisen aseman ja siihen liittyvien monien erityiskysymysten kautta. Seuraavassa muutamia pohjoisen kannalta tärkeitä poimintoja hallitusohjelmasta.

Hallitus tulee edistämään vakaata kuntapolitiikkaa, parantamaan sen ennakoitavuutta ja vahvistamaan kuntien taloudellista pohjaa lisäämällä valtionosuuksia. Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan vuoden 2010 alusta siten, että kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Hallituksen tavoitteena on tehostaa aluepolitiikkaa erityisesti heikommilla alueilla. Alueiden kansainvälistä kilpailukykyä edistetään ja alueiden välisiä kehityseroja pienennetään. Kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet halutaan turvata koko maassa. Hallitus tulee kohdentamaan erityistoimenpiteitä Itä- ja Pohjois-Suomeen ja tavoittelee näiden alueiden aseman turvaamista tulevalla EU-rakennerahastokaudella vuoden 2013 jälkeen. Yritysten kehittämis- ja investointirahoitusta lisätään, kuljetustukijärjestelmää, sotumaksukokeilua ja yrityksen ensimmäisen työntekijän palkkaustukea jatketaan. Erityisen harvan asutuksen alueella myönnettävien uudenlaisten yritystukien, kuten tietoliikennekustannuksiin ja sähköveroon liittyvän tuen, käyttöönottomahdollisuuksia selvitetään. Valtionhallinnon työpaikkojen hajasijoittamista jatketaan.

Hallitus tulee toimimaan aktiivisesti Suomen roolin vahvistamiseksi pohjoisten alueiden taloudellisessa toiminnassa ja osaamisessa. Hallituksen toimilla edistetään laaja-alaista taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa sekä vahvistetaan yritysten Venäjä-osaamista. Näiden hallitusohjelman kirjausten taakse kätkeytyy muiden muassa Barentsin alueen satojen miljardien eurojen suuruisten luonnonvarahankkeiden hyödyntäminen, josta tulee tulevina vuosikymmeninä hyötymään paitsi Lappi, myös koko maa eteläisintä Suomea myöten. Yksittäisistä Lappiakin koskettavista kirjauksista mainittakoon vielä esimerkkeinä raideliikenteen sähköistäminen, kaivoslain kokonaisuudistuksen toteuttaminen ja kaivoshankkeiden edistäminen sekä vaelluslohen nousun turvaaminen uuden lohipolitiikan kautta. Kaikki nämä ovat seuraavan hallituksen valmistelulistalla.

Arvoisa puhemies! Uuden hallituksen tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohenemiselle ja tuottavuuden kasvulle. Työpaikkojen osalta tähdätään 80 000—100 000 uuden työpaikan synnyttämiseen ja työllisyysasteen nostamiseen 72 prosenttiin vaalikauden lopulla. Tavoite on oikea ja riittävän haastava. Se vaatii kuitenkin onnistumista niin hallituksen harjoittamassa talouspolitiikassa kuin syksyn palkkaratkaisussakin. Lisäksi tarvitaan monia yksittäisiä talous- ja työllisyyskehitystä edistäviä uudistuksia ja toimenpiteitä.

Erityisen iso positiivinen lataus hallitusohjelman hallinnon uudistuksessa liittyy uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustamiseen. Uudistuksen aikataulu on haastava, mutta asetettuun tavoitteeseen sitoutuneena hallitus tulee onnistumaan tehtävässä. Uuden superministeriön alaisen te-keskuksen taival oli alussa ja on ollut ajoittain matkan varrellakin takkuinen johtuen juuri keskushallinnon toinen toistaan hylkineestä reviiriajattelusta. Nyt tästä tilanteesta päästään eroon ja se tulee parantamaan entisestään asiakkaiden saamaa palvelua. Uudelta ministeriöltä onkin lupa odottaa sitä dynamiikkaa ja uutta kehittämisotetta, jota tämän päivän työ- ja elinkeinoelämän vaatimukset edellyttävät.

Yksittäistä elinkeinotoimintaa edistävistä toimista voidaan mainita vielä perintö- ja lahjaveron poistaminen yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta, starttirahajärjestelmän kehittäminen sekä työn verotuksen keventäminen. Lisäksi talouskasvun ja työllisyyden turvaamiseksi valmistellaan poikkihallinnollisia uudistuksia työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman kautta.

Arvoisa puhemies! Vanhasen kakkoshallituksen perhepoliittiset ja opintososiaaliset ratkaisut edistävät osaltaan perheiden hyvinvointia ja opiskelijoiden asiaa. Perheiden hyvinvointia tullaan parantamaan muun muassa korottamalla alimpia äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja sekä korottamalla sairauspäivärahoja. Isyysvapaata tullaan pidentämään kahdella viikolla ja lapsilisiä korotetaan kolmannesta lapsesta alkaen 10 eurolla kuukaudessa. Opintorahan 15 prosentin korotus ja tulorajojen nostaminen 30 prosentilla ovat erittäin tervetulleita uudistuksia opiskelijoille. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi sai myös oman politiikkaohjelmansa. Keskustan keskeisesti ajama ruuan arvonlisäveron alentaminen 17:stä 12:een prosenttiin näkyy oikeudenmukaisesti jokaisen suomalaisen kukkarossa pienempänä kauppalaskuna. Tutkimusten mukaan se lisää samalla merkittävällä tavalla myös työllisyyttä. Kansaneläkkeeseen luvattu 20 euron tasokorotus toteutuu, ja eläkeläisten verotuksen epäkohdat korjataan. Perintöverotusta kevennetään lesken ja rintaperillisten osalta.

Arvoisa puhemies! Sinivihreä hallitusohjelma vastaa hyvin tämän päivän haasteisiin paremman Suomen rakentamiseksi.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan heti alkajaisiksi antaa suurta tunnustusta ministeri Risikolle siitä työstä, kun hän on jaksanut päivästä toiseen aamusta iltaan kuunnella hallitusohjelmaa ja sitä kautta toivottavasti — ja uskonkin, että — hän ottaa myös vastaan.

Ed. Sasin puheenvuorosta minulle nousi ajatus siitä, että haluan myös antaa tunnustusta hallitukselle. Olen kritisoinut hallitusohjelmaa vahvasti yksityistämisen ja omistajapolitiikan puolesta. Haluan kuitenkin antaa tukeni yritysten ensimmäisen työntekijän palkkaamisen osalta. Tämä tukee monelta osin työllisyyttä sekä yrittäjien jaksamista. Yksinyrittäjien asema yrittäjyydessä on erittäin vaativa ja raskas, ja siltä osin hallituksen esitys on mielestäni hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman kirjaus naisten ja miesten välisen tasa-arvon parantamisesta jatkaa edellisen hallituksen tavoitteita lisätä tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Edellisen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopiman samapalkkaisuusohjelman toteuttamiseen sitoudutaan hallitusohjelmassa siten, että toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana ja ohjelman toteuttamiselle varataan riittävät resurssit.

Samapalkkaisuusohjelmassa, mikäli hallitusohjelmassa viitataan edellisellä kaudella hyväksyttyyn ohjelmaan, monen osatavoitteen lisäksi yleinen tavoite on, että naisten ja miesten välinen palkkaero kaventuisi nykyisestä noin 20 prosentista vähintään 5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Tämä on hyvin tärkeä tavoite ja edellyttää hallitukselta määrätietoista tasa-arvotyötä. Tätä työtä oppositionkin on syytä tukea, ja tietysti me sosialidemokraatit olemme näihin tavoitteisiin sitoutuneet.

Arvoisa puhemies! Täällä on näiden päivien aikana puhuttu paljon hoitohenkilöstön tasa-arvotuposta. Sanotaan tästä asiasta mitä tahansa, kokoomus ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen loivat vaalien alla äänestäjiin toivoa ja uskoa tasa-arvotuposta. Nyt tätä keskustelua käydään eri puolilla Suomea, ei ainoastaan täällä eduskunnassa. Ihmiset ovat ymmällä, mitä tapahtuu. Me olemme varmasti kaikki saaneet eri puolilta Suomea yhteydenottoja, joissa on otettu kantaa tasa-arvotupon puolesta. Hallitus on ilmaissut, että tavoite on nyt jätetty kuntasektorille syntyvän palkkaratkaisun varaan. Tuleeko tasa-arvotupo eli tulopoliittinen ratkaisu vai mennäänkö liittokierroksille, sen aika meille näyttää. Siitä voimme kuitenkin varmasti kaikki olla yhtä mieltä, että palkankorotukset tulee tehdä, mutta miten ja millä rahalla, siihen odotamme kaikki vastauksia. Jos sosiaali- ja terveysala saisi edes vajaan 15 prosentin korotukset, kulut olisivat neljässä vuodessa lähes 3 miljardia euroa.

Kokoomus lupasi vaalikeskusteluissa toteuttaa tasa-arvotupon ja muut menolisäykset runsaalla miljardilla. Hallitus ei ole varannut rahoitusta tähän kokonaisuuteen kuitenkaan riittävästi. Vastuuta ei voi tältä osin jättää pelkästään kuntasektorille. Täytyy vielä muistaa, että palkankorotusvaateita on useilla eri alueilla, ei ainoastaan hoitoalalla.

Meillä on suuria ongelmia henkilöstön palkkauksessa ja saatavuudessa ei ainoastaan hoito- ja hoivatyön alueella, vaan myös sosiaalityöntekijöiden, opettajien sekä kirjastonhoitajien ja muiden humanististen alojen ammateissa, joiden kaikkien palkkakehitys laahaa jäljessä. Lupauksia on annettu todella paljon, ja odotukset ovat kuntakentällä korkealla. Toivon näiden pienipalkkaisten naisten ja miesten vuoksi, että kokoomuksen antamat lupaukset täyttyvät.

Edellisen hallituksen tasa-arvo-ohjelman tavoitteet naisten määrän lisäämiseksi valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden hallituksissa on saavutettu. Myös yksityisellä sektorilla naisten osuus johtotehtävissä on kasvanut, mutta nykytilanne ei ole riittävä. Siksi onkin hyvä, että myös Vanhasen kakkoshallitus sitoutuu ohjelmassaan suunnitelmallisesti edistämään naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Hallitus tulee myös edesauttamaan toimia, joilla vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan. Myös edellisen hallituksen merkittävät toimet työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi saavat edelleen hallitusohjelman mukaan jatkoa. Nämä ovat erittäin tärkeitä tavoitteita, ja tuen hallitusta näissä työelämän tasa-arvoa ja perheiden hyvinvointia lisäävissä hankkeissa.

Vanhasen kakkonen on jo julkisuudessa saanut mainetta naisministeriensä määrällä. Naiskansanedustajana olen tietysti tähän erittäin tyytyväinen. On kuitenkin valitettavaa, että naiset tuntuvat jääneen päätöksenteon kovan ytimen ulkopuolelle vastaamaan omista sektoreistaan. Vaikka naisia on 60 prosenttia ministereistä, silti heidän osuutensa raha-asiainvaliokunnassa on kolmannes ja kaiken huippuna talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa vain neljännes jäsenistä. Kokoomuksesta ei ole löytynyt ministerivaliokuntaan kuin yksi nainen, vaikka paikkoja heillä olisi jaossa 11. Tämä on hyvin valitettavaa, ja toivon, että naisten todellinen valta päähallituspuolueiden sisällä vahvistuisi.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Juuri aloittaneen Vanhasen toisen hallituksen sivistyspoliittinen osa tyydyttää valtaosin sekä alalla työskenteleviä että myöskin palvelujen käyttäjiä. Osaaminen ja yrittäjyys ovat hyvinvointimme perusta niin tämän hallitusohjelman mukaan kuin myöskin elävässä elämässä.

Kouluyhteisöihin liittyvät tavoitteet ovat hallitusohjelmassa pääkohdiltaan keskustan vaaliohjelman mukaisia. Eritasoisten opiskelijoiden tukeminen ja koulun keskeyttämisen vähentäminen ovat monella tasolla olennaisia tavoitteita. Jokaiselle nuorelle on turvattava koulutuspaikka sekä riittävä opintojenohjaus ja tukitoimet. Toisaalta myös lasten ja nuorten lahjakkuuksien löytäminen ja kannustaminen on ensiarvoisen tärkeää. Ikäluokkien pienentämisestä säästyvät varat tulee ehdottomasti kohdentaa koulutukseen. Opintorahan nostaminen 15 prosentilla ja vapaan tulorajan korottaminen 30 prosentilla tulevat tarpeeseen.

Käydyn keskustelun kuluessa on kritisoitu edellisen vaalikauden opintotuen kehittämiseen liittyviä päätöksiä. Mielestäni teimme opiskelijoiden näkökulmasta ihan hyviä ratkaisuja. Ateriatukea nostettiin kaksi kertaa, asumistuen vuokrakattoa korotettiin 38 eurolla, myöskin vanhempien tulorajoja nostettiin kahteen kertaan yhteensä 30 prosentilla. Opintorahan oheen loimme kannustavan lainavaihtoehdon, jossa määräaikaan mennessä opiskelleet saavat sitten aikanaan verosubventiota. Kaikki nämä minusta ovat olleet ihan paikallaan.

Luopuminen eheytetyn koulupäivän junnaamisesta järjestelmäämme on hyvä asia. Sisällöllisesti samaa asiaa voidaan hoitaa laajentamalla aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä vahvistamalla kerhotoimintaa. Perheiden moninaisuuden ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää. Tarvitsemme ennen kaikkea joustavia palveluita perheiden arjen tukemiseen.

Ammatillisen koulutuksen osalta työelämälähtöisyys on nyt vahvasti tavoitteena. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa lisätään ja työelämälähtöisyyttä parannetaan. Näin turvataan vahvan ammattiosaamisen jatkuminen.

Kaiken korkea-asteen kehitystyön tavoitteena tulee olla koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittämistä jatketaan duaalimallin pohjalta niin, että työnjako ja tehtävät säilyvät selkeästi erillisinä. Me tarvitsemme vahvaa sivistysyliopistoa mutta myös alueellisesti vahvoja, elinkeinoelämää lähellä olevia ammattikorkeakouluja ja yliopistokeskuksia.

Olen tyytyväinen siitä, että ammattimaisen tutkijauran kehittäminen aidosti houkuttelevaksi vaihtoehdoksi nostettiin ohjelmassa esille. Samoin apurahan saajien sosiaaliturvan järjestäminen on hoidettava kuntoon.

Arvoisa puhemies! Kansainvälistymiseen on panostettava yhä määrätietoisemmin. Positiivista on, että ulkomaille suuntautuva tilauskoulutus tehdään mahdolliseksi. Euroopan unionin ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta perittävien maksujen toimivuutta kokeillaan yksittäisten maisteriohjelmien kautta. Samalla kehitetään stipendijärjestelmää ulkomaisille vähävaraisille opiskelijoille. Kokeilusta saadut tulokset antavat suuntaa tuleville ratkaisuille. Korkeakoulut ovat kuumeisesti odottaneet tätä kokeilua.

Sinivihreä hallitusohjelma haluaa luoda uutta vahvaan osaamiseen pohjautuvaa ja tehokasta tuotantoa ja siten lisätä työllisyyttä. Tuottavuuden kohoaminen perustuu uusien ideoiden hyödyntämiseen ja uuden teknologian luomiseen sekä nopeaan käyttöönottoon. Osaavaan työvoimaan ja viisaaseen työn organisointiin tässä tähdätään. Kaikessa tässä meillä haasteita kyllä tulee riittämään.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmaa on kehuttu ja moitittu, niin kuin asiaan kuuluu. Minusta hallitusohjelma on parempi kuin pitkään aikaan. Hallitusohjelma vastaa hyvin kansainvälisiin ja myös kansallisiin haasteisiin. Tärkeällä sijalla on osaamisen kehittäminen ja myös hallinnon ja palvelujen tehokkuus. Hallitusohjelmassa on paljon konkreettisia esityksiä, joilla kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta on tarkoitus parantaa.

Ed. Zyskowicz totesi täällä aiemmin, että hallitus toteuttaa kokoomuksen vaaliohjelmaa. Minusta tämä hallitusohjelma toteuttaa hyvin myös keskustan vaaliohjelmaa, ja sieltä löytyvät myös minunkin vaalityössäni esittämäni tavoitteet, esimerkkinä ruuan arvonlisäveron alentaminen. Parannuksia tulee eläkeläisten, lapsiperheiden ja opiskelijoiden asemaan. Työnteon ja yrittämisen edellytyksiä vahvistetaan, mikä onkin hyvinvointimme perusta. Osaamisen kehittämisessä ei nyt unohdeta maatalouden eikä maaseudunkaan elinkeinojen kehittämistä, mikä viime vaalikaudella oli vaikeaa.

Tulokehitys maataloudessa on ollut pitkään aleneva. Nyt hallitusohjelmassa on useita maatalouden kannalta merkittäviä asioita koskien muun muassa tukipolitiikkaa, tutkimusta ja neuvontaa sekä verotusta. Merkittävää parannusta on tulossa Makera- ja Kemera-rahoitukseen. Tulossa on suomalaisen ruuan edistämisohjelma, ja maatalouteen perustuvaa energiatuotantoa lisätään.

Perintö- ja lahjaveron poistaminen on puhuttanut täällä tänään paljon. Taloudellinen vaikutus on arvioitu 15 miljoonaksi euroksi vuositasolla, joka on noin yksi kymmenesosa perintöveron tulossa olevaan kevennykseen verrattuna. Huojennus kohdistuu vain aitoon yritys- ja maataloustoiminnan tuotannolliseen toimintaan liittyvään omaisuuteen muuttamatta maatalouden jatkajan huojennuksen osalta soveltamiskohteita. Ratkaisu parantaa sekä yritystemme että maatalousyritystemme kilpailukykyä ja helpottaa sukupolvenvaihdoksia. Nyt on vain saatava laki nopeasti voimaan, sillä tekeillä olevat sukupolvenvaihdokset jäävät nyt odottamaan lain voimaantuloa. Tästä on tullut palautetta maaseutukeskusten neuvojilta ja myös yrittäjäjärjestöiltä.

Ympäristöpolitiikkaan on myös tulossa useita parannuksia. Ympäristöasioiden käsittelyä nopeutetaan, tehostetaan ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä vahvistetaan. Ympäristökeskuksiin perustetaan ohjausryhmät, jotka koostuvat eri intressitahojen edustajista. Tätä on täällä useissa puheenvuoroissa arvosteltu, mutta pidän tärkeänä, että ympäristöasioissa huomioidaan myös elinkeinoelämän ja maankäytön muut osapuolet.

Myös rantarakentaminen ja vapaa-ajan asuntojen muuttaminen ympärivuotiseen käyttöön helpottuu vesien ja luonnonsuojelulliset näkökohdat huomioiden. Kehittyvää teknologiaa hyödyntäen voidaan rantojamme käyttää ja hyödyntää maaseudun asumista tukien merkittävästi nykyistä tehokkaammin.

Maininta, että marjan- ja hedelmäntuotannon esteet selvitetään pohjavesialueilla, on mielestäni tärkeä. Lisääntyvät ja tiukentuneet vaatimukset pohjavesialueilla ovat tehneet monien kasvien viljelyn ja myös luomu- ja kotieläintalouden taloudellisen tuotannon yhä mahdottomammaksi monilla alueilla. (Ed. Tiusanen: Miksi pitää sallia?) Pohjavesialueita on ympäristökeskuksissa piirretty läpäiseville maille huomioimatta alueen asunto- tai elinkeinotoimintaa ja kaavoitusta. (Ed. Tiusanen: Pohjaveden tilanne on tiedetty!)

Meillä on harvaanasuttu maa ja meillä on runsaasti läpäiseviä metsämaita, joille näitä pohjavesialueita voidaan sijoittaa. Meillä on Hämeenkyrössäkin lukuisia alueita varattu pohjavesialueitten käyttöön, sellaisia alueita, joita kunta ei tarvitse pohjaveden ottoon. Näissä ei ole huomioitu elinkeinotoimintaa eikä maataloutta, niin kuin kaavoituksessa on tehty. Minusta näitä ristiriitoja voidaan sovittaa, kun pohjavesialueet sijoitetaan alueille, joilla siitä ei koidu haittaa muulle elinkeinotoiminnalle. Nyt tämä yritystoiminta on menossa aivan mahdottomaksi, ja nämä päätökset on tehty ympäristökeskuksissa kirjoituspöytätöinä huomioimatta alueen käyttäjiä. Varsinkin pohjavesialue kakkosilla näistä ei voi hakea edes korvausta eikä valittaa. Tämä tilanne ei vastaa nykyisen perustuslain edellyttämää vaatimusta.

Liikenne- ja viestintäpolitiikan osalta hallitusohjelmaan on kirjoitettu tiestöä ja liikenneväyliä koskeva kappale lyhyesti mutta ytimekkäästi. Hallitus lupaa muun muassa huomioida perusväylänpidon rahoituksen jälkeenjääneisyyden, alemman asteisen tieverkon, kevyen liikenteen väylät ja yksityisteiden merkityksen. Toivottavasti hallitus osoittaa myös tähän tarkoitukseen riittävät resurssit. Lisääntyvä liikkuminen ja kuljetusten tarve edellyttävät, että myös alempiasteinen tieverkko on kunnossa.

Ilmasto- ja energiapolitiikkaa on hallituksen ohjelmaan kirjoitettu tavalla, joka mahdollistaa kotimaisen energiatuotannon ja omavaraisuuden kehittämisen huomioiden Kioton velvoitteet.

Myös elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden osalta hallitusohjelma ansaitsee kiitokset.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Puheeni keskeinen sisältö on ajateltu tänään, että se olisi asuntopolitiikkaa, mutta aivan aluksi haluan vielä tuohon ed. Rönnin puheenvuoroon muutaman lauseen sanoa. Minusta on hämmästyttävää se, että jos puhumme yrittäjyydestä, niin välittömästi duunareitten pitää vetää liikkuvat taakse. Minusta tämä on paluuta 1800-luvulle. (Ed. Laitinen: Ei missään tapauksessa!) Näin ei ole. Näin ed. Rönni kertoi.

Minä uskon kuitenkin, että suomalaisessa yhteiskunnassa arvostetaan rehellistä yrittäjyyttä, ja me yrittäjät varmasti, yrittäjätaustaiset kansanedustajatkin, arvostamme työntekijöitä. Tämä on kokonaisuus, jossa Suomen talouskasvu on keskiössä ja tarvitaan niin yrittäjiä kuin työntekijöitä. Tämän toivoisin näkyvän myös täällä sosialidemokraattien keskustelussa ja puheenvuoroissa. (Ed. Laitinen: Sehän näkyy, sosialidemokraattien piirissä on paljon yrittäjiä, todella paljon!)

Herra puhemies! Tämä ympäristöpoliittinen osio on varsin erinomainen monessa suhteessa. Tässä on selkeästi lähdetty liikkeelle siitä, että tänä päivänä tiedämme sen, että ennen kaikkea Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat erittäin korkealla tasolla. Tämä on erittäin iso haitta myös elinkeinoelämälle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Tilanne on sikäli vakava, että asian suhteen on jotakin tehtävä. Nyt tässä selkeästi puututaan tähän asiaan. Se on erittäin hyvä tilanne. Itse kannustaisin edelleenkin kaavoitussopimusten tekoon tontinomistajien ja kaupunkien välillä. Se on äärettömän tärkeätä. Minä en nimittäin itse usko siihen, että ykskaks näitä valtion maita on sitten käytettävissä tähän rakentamiseen. Hinnat näyttävät olevan varsin korkealla tasolla. On hyvä, että hallitus seuraa 1.3.2007 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen vaikutuksia kaavoituksen nopeuttamiseksi ja joustavoittamiseksi. Avaus on oikein tehty edellisen hallituksen aikana, mutta edelleenkin tässä tarvitaan seurantaa ja tarvittaessa uusia avauksia.

On erinomaista, että valtion tukeman vuokra-, osaomistus- ja asumisoikeustuotannon edellytyksiä parannetaan muun muassa poistamalla asukasvalinnan tulorajat. Tämä on ollut melkoinen haitta. Erittäin hyvää yrittäjyyden kannalta on se, että harmaan talouden torjuntaan panostetaan erittäin vahvasti. On tärkeätä, että ennen kaikkea rakennusalalla selvitetään tarkkaan, onko työnantajavelvoitteet hoidettu asianmukaisesti. Tämä on myös kilpailun kannalta erityisen tärkeätä.

Rakennemuutos on vakava asia, ja se on johtanut siihen, että osassa maatamme vuokra-asuntoja on tyhjillään. Tähän asunto-osioon tässä hallitusohjelmassa on otettu esille tämä akordi- ja avustusjärjestelmän kehittäminen. Se on erittäin hyvä asia, ja tiedämme, että monet kunnat painiskelevat tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa.

Asuntokauppalain eräs ongelma on ollut siinä, että asumisoikeus- ja osaomistusasuntojen osalta on myös yleishyödyllisten rakennuttajien pitänyt näihin asumisoikeus- ja osaomistusasuntoihin tehdä niin sanottu rs-sopimus eli kymmenen vuoden sitoumus. Tämä on johtanut siihen, että monet ovat vetäytyneet näitten hankkeitten osalta pois. Sen tiedän itse, että näin on tapahtunut. On hyvä, että tätä tilannetta selvitetään ja mahdollisesti saadaan myös siihen sitten korjaus.

Korjausavustusten ja asuinkiinteistöjen talousvesijärjestelmien parantamiseen tarkoitettujen avustusten tulorajojen korottaminen on erittäin tärkeätä. Me kaikki tiedämme sen, että edellisen hallituksen budjetissa oli määrärahat näihin, mutta niitä käytettiin kohtuullisen vähän. Syynä varmasti oli osittain se, että tulorajat olivat liian tiukat, ja ennen kaikkea haja-asutusalueitten näkökulmasta tämä on erityisen tärkeätä.

Arvoisa herra puhemies! Puurakentamisen seurantaryhmän raportti luovutetaan lähiaikoina. Parin viikon päästä on seminaari. Edellinen hallitus ansiokkaasti vei puurakentamista eteenpäin, ja nyt tämä työ on pikkuhiljaa maalissa. On hienoa, että puurakentamista edistetään, mutta tässä pitää niin kuin olla järki myös mukana. On erittäin tärkeätä, että emme lähde liikkeelle siten, että vain yksi alue tulee vahvasti huomioiduksi. Esimerkiksi omassa kotimaakunnassani kivi on hyvin merkittävä rakennusmateriaali. Meillä on paljon kiviteollisuutta, ja myös sen edistämiseen varmasti kannattaa miettiä ratkaisuja. Se olisi erittäin tärkeätä. Vastakkainasettelulle ei ole mielestäni sijaa.

Rantarakentamisen osalta jo edellisen hallituksen aikana päästiin eteenpäin, ja nyt on myös kirjauksia, että tätä kehitetään, ja se on erittäin hyvä.

Rakentamisen laatu on ollut tässäkin salissa usein keskustelussa. On paikallaan, että keskustelua jatketaan. Minusta on tärkeätä se, että tässä nämä koulutukselliset tarpeet selvitetään. On pakko nostaa esille, että oma lakialoitteeni rakennusmestarikoulutuksesta on nyt maalissa. Kun silloin tässäkin salissa peloteltiin vahvasti, että hakijoita ei riitä, tänä päivänä voin ilmoittaa teille, että hakijoita on neljään oppilaitokseen 1 200, kymmenkertainen määrä siihen, mitä voidaan ottaa sisään. Eli tätä pelkoa minusta ei ole olemassa. Nyt kaikki tahot ovat huomanneet, että oli oikea asia lähteä liikkeelle. Ehkä olisi tarvetta ollut jo pari vuotta aikaisemmin lähteä liikkeelle. Nyt kolme vuotta kestää, ennen kuin mestareita valmistuu, mutta toivottavasti tämä entisestään vie rakentamisen laatua eteenpäin. (Ed. Tiusanen: Hyvää työtä edustajalta!) — Kiitoksia, edellisen ympäristövaliokunnan puheenjohtaja.

Eli kaiken kaikkiaan asuntopolitiikassa on varsin paljon hyvää saatu aikaan. Uskon, että kun asuntopoliittinen ohjelma, joka on tässä hallitusohjelmassa kirjattu, laaditaan, niin se entisestään parantaa tilannetta ja siinä otetaan monia eri asioita huomioon. Meillähän oli edellisen hallituksen aikana asuntopoliittinen ohjelma, joka ministeri Mannisen toimesta pantiin sataprosenttisesti täytäntöön, ja tästä on annettava ministeri Manniselle erityistunnustus.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Loistavaa on se, että rakennusmestarikoulutus saatiin takaisin. Ed. Reijosella oli suuret ansiot siinä, ja varmasti silloin ministeri Manninen oli myöskin tätä edesauttamassa, mutta teknikkokoulutuksen osalta voisi toivoa, että tehtäisiin samanlaisia arvioita.

Asuntopolitiikan osalta huolestuttaa se, että hallitusohjelman kautta ollaan sosiaalinen asuntotuotanto ajamassa alas. Se on pienituloisille kansalaisille, ihmisille, perheille kohtalon kysymys.

Puhemies! Hallitusohjelmasta voi selkeästi lukea, että porvarihallitus ei ole sitoutunut käyttämään riittävästi määrärahoja liikennepolitiikan kehittämiseen. Hallituksen lupaamalla 35 miljoonan euron lisäpanostuksella ei pystytä kehittämään joukkoliikennettä, kehittämään alempaa tieverkostoa, turvaamaan perusväylänpidon rahoitusta ja käynnistämään uusia väyläinvestointeja yhtä aikaa. Tarve esimerkiksi perustienpidon puolella on noin 130 miljoonaa, samaten kuin ratapuolella. Kun rahoitus puuttuu, niin kaikki puuttuu. Pelkällä paperilla väyläverkkoja ei rakenneta, kuoppia korjata tai bussivuoroja lisätä. Siksi me sosialidemokraatit vaadimme, että hallitus tulee osoittamaan lisämäärärahoja liikenteeseen. Tiet ja raiteet on saatava kuntoon. Samoin joukkoliikenne ja merenkulku tarvitsevat määrätietoista kehittämistä. Nämä kysymykset aivan olennaisella tavalla linkittyvät tiiviisti Suomen kansalliseen kilpailukykyyn ja huoltovarmuuteen sekä toisaalta myöskin kestävään kehitykseen.

Toisaalta on todettava, että porvarihallituksen liikennepoliittiset kirjaukset hallitusohjelmaan vastaavat joiltakin osin SDP:n tavoitteita. Tärkeitä painopistealueita ovat muun muassa liikeinvestointi ja rahoitus, rahoituksen pitkäjänteistäminen, joka aloitettiin itse asiassa Lipposen II hallituksen kaudella, ja selontekomallin käyttöönotto, joukkoliikenteen kehittäminen ja suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn turvaaminen, jonka puolesta on tehty todella kovasti työtä.

Me sosialidemokraatit vieroksumme tämän hallituksen kilpailuttamis- ja yhtiöittämisideologiaa. Nimittäin hallitusohjelmaan on kirjattu esimerkiksi Pääkaupunkiseudun raideliikenteen kilpailuttaminen ja Tieliikelaitoksen yhtiöittäminen. Ne on sieltä luettavissa. Kilpailuttaminen ei voi olla vastaus liikennepolitiikan kehittämistarpeisiin. Mielestäni myöskin on kummallista, että VR:n omistajaohjaus — luulen, että ed. Tiusanen on samaa mieltä — siirretään hallituksen ohjelman mukaisesti valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikköön. VR:llä on selkeä julkinen palveluvelvoite, ja sen omistajaohjaus sopii erittäin huonosti samaan kastiin pörssiyhtiöiden kanssa.

Tänään ilmestyi kirja Rautatien aika, joka on hyvin ideologinen kirja, joka lähtee siitä, että Suomen rautatieliikenne tulee yksityistää. Tähän käsitykseen sosialidemokraatit eivät voi yhtyä eivätkä tähän ideologiseen tavoitteeseen. Sitä vastaan tulemme toimimaan. Tässä kirjassa, jonka on julkaissut Raideryhmä, on lainattu pääministeri Matti Vanhasen Helsingin Sanomien haastattelua 11.1.2007: "Liikennepolitiikassa tulen seuraavissa hallitusneuvotteluissa vahtimaan henkilökohtaisesti yhtä asiaa yli muiden: kevyen liikenteen reittien rakentamisvauhti on kaksin- tai kolminkertaistettava." Edelleen hänen puolestaan nämä pienet rahat voidaan ottaa suurista maantie- ja ratahankkeista. Millä tavalla kevyen liikenteen reittien ja raittien rahoituskysymykset näkyvät hallitusohjelmassa? Hallitusohjelmassa näkyy selkeästi se, että ideologisista syistä ollaan erityisesti raideliikennettä yksityistämässä.

Hoiva-alan palkkojen osalta, kun totesin aikaisemmassa puheenvuorossa sen, että tupo on nyt kaatunut, toivon mukaan syntyy kuitenkin yksityisille ja julkisille palvelualoille niin sanottu minitupo, jossa tasa-arvokysymykset otettaisiin huomioon, niin kuin ministeri Risikko on monessa yhteydessä todennut.

Tänään ilmestyi myöskin kunta-alan osalta esite, jossa kerrotaan kunnallisista palveluista ja henkilöstöstä. Kerrotaan myöskin se, mitkä ammattiryhmät, koulutetut ammattityöntekijät ovat alhaisimmin palkattuja kunta-alalla. Siellä ovat siivoojat, perhepäivähoitajat, palkanlaskijat, laitosapulaiset, keittäjät, kanslistit, hammashoitajat, kaikki, ynnä muita ammattiryhmiä, kaikki alle 2 000 kuukaudessa ansaitsevia työntekijöitä. Kyllä kai tässä tasa-arvokysymyksessä myöskin huomioidaan sitten nämä koulutetut ammattityöntekijät.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Olen täysin samaa mieltä kuin ed. Laitinen tästä yksityistämiskysymyksestä. VR:n omistusohjaus on väärässä paikassa, jos se on siirrettynä valtioneuvoston kansliaan, ja VR:n tehtävät ovat todella yhteiskunnalliset. Mutta pyysin, arvoisa puhemies, tämän puheenvuoron kahdesta syystä.

Ensiksi, juuri näinä minuutteina ed. Zyskowicz on televisiossa ollut jälleen kertomassa tästä tasa-arvotuposta ja sen merkityksestä. Toivon todella — ministeri Risikko on hienosti paikalla täällä aivan loppumetreillä, niin että keskustelua on edelleen — toivon todella, että tämä asia otetaan vakavasti valtioneuvostossa eikä niin, että se on ollut vain poliittinen täky, joka on vaalitäkynä tehtävänsä tehnyt.

Toinen asia, minkä haluan vielä tuoda esille, on ydinvoima. Aivan lyhyesti: Se on ydinvoimaongelma Suomelle senkin vuoksi, että se luo meille sellaisen imagon, että tänne vain lisää ydinvoimaloita rakentamaan. Nimenomaan saksalainen energiajätti E.ON on tästä esimerkki. Ollaan jo seitsemännessä yksikössä tällä hetkellä. (Eduskunnasta: Hyvä niin!) Tähän liittyy suuria, suuria ongelmia muun muassa ydinjätteen suhteen.

Vielä en malta olla viittaamatta ed. Pentin puheenvuoroon. Hän totesi tämän marjojen ja hedelmien tuotannon esteiden selvittämisen pohjavesialueilla niin, että ikään kuin ei olisi ongelmaa. Kasvinsuojeluaineista ei olisi ongelmaa, ei lannoitteista. Pohjavesialueiden asia on erittäin tärkeä. Suomessa on ehdoton pohjaveden pilaamiskielto.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Kovin usein en tämän reilun kuusitoistavuotisen kansanedustajantehtäväni aikana ole puhunut maataloudesta, mutta haluanpa nyt tässä yhteydessä muutaman sanan siitä sanoa. En väitä, että millään erittäin korkealla ja hyvällä asiantuntemuksella, mutta sanon mielipiteeni joka tapauksessa asiasta, joka liittyy keskeisesti hallitusohjelmaan.

Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran voimavaroja kasvatetaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että "Investointitukihakemusten ruuhkan purkamiseksi osoitetaan vuoden 2007 lisätalousarvion yhteydessä tehtävällä päätöksellä 100 miljoonaa euroa" lisää rahaa. "Lisäksi Makeran toimintamahdollisuudet turvataan pitkäjänteisesti vuosittaisella budjettisiirrolla rahastoon." Ei välttämättä huono asia.

Maatalouden luopumiseläkejärjestelmää jatketaan myös vuoden 2010 jälkeen ja arvioidaan vuokrausmahdollisuuden palauttaminen. Maatalouden kannattavuuden ja viljelijäväestön tulotason muutoksia seurataan tarkkaan ja varmistetaan muun muassa verotuksen keinoin maatalouden nouseva tulokehitys. Näin todetaan hallitusohjelmassa. Maatalouden tuotantokustannuksia alennetaan siirtämällä maatalous samaan sähköveroluokkaan teollisuuden kanssa ja kasvattamalla polttoöljyn valmisteveron palautusta. Kun jatkossa, olen siitä ihan varma, teollisuuden sähköveroa alennetaan kilpailukykysyistä johtuen, alentuu myös nyt tämän tulevan ratkaisun myötä maatalouden sähkövero automaattisesti. Lisäksi omalla tilalla tuotetun ja käytetyn biodieselin valmistevero poistetaan tämän vaalikauden aikana. Maatalousmaata koskeva vuokralainsäädäntö uudistetaan ja tilusjärjestelyjä jatketaan koko maassa. Näin todetaan.

Ohjelmansa mukaan hallitus kannustaa maatalouden neuvontaorganisaatioita kehittämään yhteistyötä ja varaa toimintaan riittävät resurssit. Mitkä ne resurssit ovat? Resursseja nostetaan nykytasosta ja uutena syynä jo entuudestaan ylipaisunutta organisaatiota vahvistetaan erityisesti bioenergianeuvonnan järjestämistarpeen vuoksi. Lisäksi todetaan, että hallitus turvaa Maaseutuviraston alueellistamiseen tarvittavan lisärahoituksen sekä huolehtii maaseutupaikallishallinnon riittävästä toimintakyvystä. Edelleen, perintöverouudistuksessa perintö- ja lahjavero poistetaan maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa.

Me sosialidemokraatit olemme kantaneet huolta Suomen maatalouden selviytymisestä. Meidän tavoitteemme on viljelijäväestön tulotason turvaaminen. Samalla olemme kuitenkin painottaneet terveen ja kilpailukykyisen maatalouden toimintaedellytysten turvaamista tehokkaan rakennemuutoksen avulla. Olemme olleet sitä mieltä, että tila- ja yksikkökokoa tulee kasvattaa, tuottavuutta lisätä ja erikoistumisen avulla Suomessakin voidaan harjoittaa entistä enemmän markkinaehtoisuuteen pohjautuvaa maataloutta. Hallitusohjelman mukaiset linjaukset eivät kaikilta osin tue tätä kehitystä, mitä me olemme korostaneet. Minun mielestäni ja sosialidemokraattien mielestä tavoitteet pyrkivät liiaksi turvaamaan ja vahvistamaan nykyisen järjestelmän kaikkine tukineen ja rakenteineen.

Bioenergian käyttöä on syytä edistää — siinä otettiin edellisen hallituskauden aikana isoja askeleita — kun se vaan tapahtuu taloudellisesti järkevällä tavalla. Suomen oloissa tämä merkitsee metsien kasvuun perustuvan, muuten hyödyntämättömän biomassan ja yhdyskunta- ja maatalousjätteen käyttöä lämmön sekä myös kaasun tuotantoon. Liikennepolttoaineiden tuotannossa ennen muuta biodieselillä mutta ilmeisesti myöskin pienessä määrin etanolilla voi olla täydentävä osuus. Bioenergian käytön ei tule kuitenkaan johtaa siihen, että metsäteollisuuden raaka-aineen saanti ja toisaalta elintarviketuotanto vähenee. Metsäteollisuuden raaka-aineen tuotannon osalta ollaan nyt kyllä erittäin veitsenterällä. Meidän pitää ymmärtää tämä kysymys.

Sosialidemokraattien mielestä valtion tukipanostuksen tulee suuntautua ennen kaikkea tutkimukseen, tekniikan kehittämiseen eikä niinkään biomassaraaka-aineen tuotannon tai käytön tukemiseen. Tälläkin tavoin toteutettuna bioenergian käyttö tuo ja on tuonut jo nyt työ- ja toimeentulomahdollisuuksia hyvin monelle yritykselle.

Haluan tässäkin yhteydessä, niin kuin edelliselläkin vaalikaudella, kun käsiteltiin energia- ja ilmastosopimusta, todeta tyydytyksellä sen, että ministeri Pekkarinen on näihin asioihin paneutunut merkittävällä tavalla ja hänen ministerikaudellaan hyvin monet bioenergiaan liittyvät asiat ovat edenneet suotuisasti. Toivon, että tämä kehitys tulee, ja niin kuin uskon, että kaikki me toivomme, myöskin jatkumaan.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Koska ennakoin, että tämä tiedonantokeskustelu alkaa olla lopussa, niin haluan hallituksen puolesta kiittää siitä analyyttisestä ja hyvin asiallisesta keskustelusta, mikä täällä on käyty. Se on hyvä, että asioista keskustellaan ja hyvässä ilmapiirissä, ja mikä sen parempi paikka on kuin eduskunta. Kiitos!