Täysistunnon pöytäkirja 14/2008 vp

PTK 14/2008 vp

14. TIISTAINA 26. HELMIKUUTA 2008 kello 14 (14.07)

Tarkistettu versio 2.0

6) Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain sekä kiinteistöverolain väliaikaisesta muuttamisesta

 

Tarja Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on myös kyse sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäaloitteesta, josta itse asiassa täällä kyselytunnilla on jo useampaan otteeseen keskusteltu, eli kyse on niin sanotusta windfall-veromallista. Tässähän kyse on siitä, että sähkömarkkinoilla toimijat ovat viime vuosina kerryttäneet itselleen tällaista tuulen tuomaa ansiotonta arvonnousua vastaavaa tuloa, kun päästökauppaan on varauduttu etukäteen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että sähkön myyjän tai tuottajan voitot ovat kasvaneet pörssisähkön hinnannousun myötä, vaikka sähkön tuotantokustannukset eivät ole vastaavasti kasvaneet. Tämän ylivoiton kerääminen on riippumatonta siitä, mitä toimia itse on tehnyt, minkälaisia investointipäätöksiä, eikä siihen itse asiassa sisälly kyllä kannustinvaikutuksiakaan.

Tämä johtuu tietenkin siitä, että pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla hiilivoiman muuttuvat kustannukset määräävät marginaalihinnan. Eli kalliilla, saastuttavalla kivihiilellä tuotettu sähkö määrää pohjoismaissa hintatason kaikelle sähkölle. Kun hiilivoiman tuottaminen kallistuu, kaikki sähkö tämän myötä kallistuu. Ja näitä Windfall-voittoja saavat siis Suomessa kaikki ne toimijat, jotka myyvät marginaalihintaa halvemmalla tuotettua sähköä, ja tuon myydyn sähkön hinnassa on kuitenkin mukana päästöoikeuksien markkinahinta.

Sosialidemokraattien mielestä tätä ansiotonta arvonnousua on syytä leikata ja luoda sellainen järjestelmä, jossa tämä itse ansaitsematon voitto tulee osin meidän yhteiseen käyttöömme, ja luoda sellainen järjestelmä, jossa tuota voittoa, jota yhteiskunnalle siis tämän veron kautta otetaan, voidaan myös käyttää uusiutuvien ja päästöttömien energiamuotojen niin kehittämiseen kuin synnyttämiseen, oli sitten kysymys tutkimuksesta ja tuotekehityksestä tai investoinneista.

Sen vuoksi tällä lailla ja uudistuksella on kiire, että koko ajan tuota ansiotonta arvonnousua kertyy näille energiantuottajille. Me voisimme käyttää sitä yhteiseen hyvään. Me voisimme käyttää sitä ilmastonmuutoksen haltuun ottamiseen ja me voisimme käyttää sitä myös niihin muihin tarpeellisiin asioihin, joista tässä esimerkiksi parin edellisen lakialoitteen kohdalla puhuttiin. Tämä on osa meidän vaihtoehtoista budjettilinjaustamme, ja olemme varovaisesti arvioineet, että sen kertymä voisi olla noin 300 miljoonaa euroa. Eli kyse ei ole siitä, että valtio maksaisi kaikki verot, niin kuin ed. Ukkola täällä aiemmin esitti työsuhdematkalipun kohdalla, vaan kyse on siitä, että valtio ottaa veroa sieltä, mistä sitä on oikeudenmukaisesti otettavissa, ja helpottaa sitä siellä, missä sitä on oikeudenmukaisuuden perusteella helpotettava, niin kuin esimerkiksi perusvähennyksen suhteen tai tuon työsuhdematkalipun suhteen.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vain tässä tukea ryhmäpuheenjohtajamme Tarja Filatovin esittämiä ajatuksia tästä windfall-veron järkevyydestä. Nimittäin kaiken oikeudenmukaisuusopinkin mukaan tietenkin on niin, että jos on jotain tällaista ansiotonta arvonnousua tilanteissa, joissa kuitenkin sitä yhteistäkin rahaa tarvitaan, niin miksemme tällaiseen kävisi kiinni? Sehän on tietenkin tässä taustalla, että näitä voittoja, mitä valtiolle tätä kautta voisi tulla hyvin paljon, tai näitä verotuottoja, voisimme käyttää sitten nimenomaisesti ympäristöpuolella uusiutuvien energialähteiden tutkimukseen ja kehittämiseen ja niiden kaikkinensa edistämiseen.

Tästä asiastahan keskusteltiin joulukuulla tässä salissa, kun puhuimme viime vuonna tämän vuoden talousarviosta asunto- ja ympäristöjaoston pääluokassa. Silloin puhuimme myös joukkoliikenteen kehittämisestä. Itse olin sitä mieltä, että tämän tyyppistä tuottoa, mitä yhteiskunnalle, todella yli 300 miljoonaa, tätä kautta tulisi, voisi käyttää myös joukkoliikenteeseen eli tämän tyyppisiin isoihin ympäristöinvestointeihin. Kyllähän vaan on niin, että kun Suomi ottaa näitä isoja ympäristöaskeleita, niin silloin tarvitaan myös isoja rahoja, ei ole aivan yksinkertaista tuosta vaan siirtää Suomea raiteille tai jotain muuta, ja siksipä tarvitaan tämän tyyppisiä ajatuksia, miten näitä asioita ympäristöpuolella voidaan rahoittaa. Mielestäni tämä on äärimmäisen hyvä keino siihen, ja toivon, että tästä voisi tulla tukea tälle meidän aloitteellemme.

Ministeri Pekkarinenhan on ottanut sen suuntaista kantaa. Tästä on esimerkiksi kyselytunnilla muutaman kerran keskusteltu ja hän on sanonut, että voipi olla, että tämän suuntaista hallitus tulisi tekemään. Mutta minä kiirehtisin kyllä sitä, että sen täytyisi tapahtua nyt. Ja jo viime hallituksen aikanahan tätä asiaa selvitettiin, silloin sosialidemokraatit olivat tässä aktiivisia ja olivat valmiita myönteisesti tähän asiaan suhtautumaan.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Edellisessä puheenvuorossa jo on erinomaisesti kuvattu windfall-voittojen syvällinen olemus, mutta ehkä muutama sana vielä lisäksi.

Talousteoreettisesti windfall-voittojen verotus on mielestäni asianmukaista, koska se ei millään tavalla vääristä käyttäytymistä, ja uskoisin, että se, että päästökauppa on merkittävästi nostanut sähkönhintaa avoimilla markkinoilla, missä hinta muodostuu tuotannon rajakustannusten mukaan, on omiaan lisäämään keskustelua windfall-voittojen verotuksesta. Tässäkin mielessä tämä lakialoite on erittäin ajankohtainen ja tärkeä.

Näitä windfall-voittojahan voidaan periaatteessa käsitellä kahdella tavalla: joko rahastoon keräämällä tai sitten verottamalla. Rahastoon keräämisestä saattaisi tietysti aiheutua hallinnollisia ym. ongelmia, eli itsekin ilman muuta pidän paljon parempana vaihtoehtona tätä verotusmallia.

Tässä verotuksessa tietysti on erilaisia vaihtoehtoja. Siinä voisi olla suora voittoverotus, mutta ongelmana on siinä se, miten määritellään tarkasti windfall-voittojen suuruus, koska kyllähän siihen voittoon vaikuttaa muukin kuin pelkästään päästökauppa. Toinen malli olisi tietysti sitten valtion kiinteistövero, jossa asetettaisiin korotettu kiinteistövero voimalaitosrakennuksille ja -rakennelmille. Tässäkin ongelmana on se, että jos haluttaisiin oleellinen osa näistä windfall-voitoista kerätä, niin tämän prosentin pitäisi olla äärettömän korkea. Ongelmana voisi olla tietysti myöskin se, miten pystytään tarkkaan määrittelemään voimalaitosten verotusarvot, ja yksi ongelma on myöskin se, että tästä saattaisi aiheutua niin sanottu likviditeettiongelma, eli kiinteistöverohan ei ota huomioon sitä, onko maksajalla maksukykyä.

Eli tehoon ja tuotantoon perustuvat energiaverot ovat ehkä sittenkin paras malli. Toki tehoon perustuvassa verotuksessa saattaisi tulla vähän samantapaisia ongelmia kuin on kiinteistöverossakin. Minun mielestäni tässä lakialoitteessa on erinomaisella tavalla juuri yhdistetty tuotantoon perustuva energiaverotus ja sitten kiinteistövero eli ne muodostavat erittäin hyvän kokonaisuuden.

Windfall-voittojen verotusta jotkut saattavat kritisoida siitä, että se vähentäisi investointihalukkuutta. No, täytyy ensinnäkin todeta se, että eipä energiasektorilla tämä investointihalukkuus niin kauhean suuri ole tähänkään asti ollut ja toisaalta tässä lakiehdotuksessa esitetään sellaisten ydin- ja vesivoimalaitosten verottamista, jotka on perustettu ennen vuotta 98, eli tässäkään mielessä tällä ei minun mielestäni ole mitään kytkentää investointeihin.

On myös väitetty, että windfall-verotus saattaisi jollakin tavalla monimutkaistaa verotusjärjestelmää, mutta tästä on hyvä todeta se, että tällä verolla on ensinnäkin tarkoitus kerätä aika mittava verotuotto ja toisaalta verojärjestelmän monimutkaisuushan on kiinni siitä, miten tämä järjestelmä toteutetaan. Minun mielestäni tässä se esitetään toteutettavaksi tavalla, joka on äärimmäisen selkeä verotuksellisestikin.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Windfall-voittojen verotus saattaa kuulostaa nerokkaalta, mutta sen toteuttaminen on suomalaisen elinkeinoelämän etujen vastaista ja käytännössä monestakin syystä mahdotonta. Verotusta ei voi myöskään perustella ekologisilla näkökohdilla. (Ed. Pulliainen: Ihanko totta?)

Ensinnäkin, windfall-veroa on vaikea määrittää. Päästökaupasta aiheutuvaa windfall-voittoa on hankala eritellä muusta liikevoitosta. Sähkön hintatasoon ja yhtiöiden tulokseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin päästökauppa. (Ed. Pertti Virtanen: Ahneus!) Täytyy myös muistaa, että windfall-voittoja verotetaan tälläkin hetkellä normaalina liikevoittona. SDP haluaisikin varjobudjetissaan siis verottaa suomalaista päästötöntä energiantuotantoa muuta yritystoimintaa enemmän.

Toiseksi, windfall-voittojen syntyminen on linjassa päästökaupan tavoitteiden kanssa. Päästökaupan tarkoituksena on ohjata taloutta kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa asettamalla hiilidioksidille hinta, jolloin päästötön sähköntuotanto saa kustannusetua. Voittojen kertyminen päästöttömälle energiantuotannolle on näin ollen ekologisesti perusteltua.

Windfall-voittojen verottaminen olisi ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa. Suomen kansantalouden hiilidioksidiriski on suuri, ja kehityksen tulee kulkea kohti vähäpäästöistä taloutta. Jotta Suomi pystyy vastaamaan kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin, suomalaisilta sähköyhtiöiltä vaaditaan sekä halua että taloudellisia mahdollisuuksia investoida päästöttömään sähköntuotantoon. Windfall-voitot voidaan nähdä myös kannustimena muuttaa sähköntuotannon rakennetta päästöttömään suuntaan. Suomen valtio siis lähtisi verottamaan ylimäärin sellaista energiantuotantoa, johon se toivoo yritysten investoivan. (Ed. Pulliainen: Onko se toiminut nyt, tämä teidän järjestelmänne?) Valtion haasteenahan on nimenomaan luoda riittävät kannustimet uusiin investointeihin.

Suomessa kannettava windfall-voittojen ylimääräinen vero heikentäisi suomalaisten energiayhtiöiden kilpailukykyä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Se lisäisi norjalaisen vesivoiman ja ruotsalaisen ydinvoiman saamia voittoja, kun mahdollinen vero saattaisi osaltaan nostaa edelleen sähkönhintaa. (Ed. Pulliainen: No niinhän se nousee joka tapauksessa!) Verotuksen takia suomalaisen sähköntuotannon kilpailukyky heikkenisi pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Suomen valtio siis tukisi toimillaan suomalaisten energiayhtiöiden kilpailijoita. Suomen valtion kannalta olisi toivottavaa, että energiayhtiöt käyttäisivät windfall-voitot uusiutuvan, päästöttömän energiantuotannon lisäämiseen. (Ed. Pulliainen: Mutta eihän ne niin tee!) Silloin me kaikki voisimme olla tyytyväisiä.

Arvoisa puhemies! Windfall-voittojen verotus on mission impossible. Ihmettelenkin, miksi SDP on lähtenyt tällaiseen hankkeeseen. Se ei ole yksinkertaisesti kovin järkevä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä tekisi mieli vastata englanniksi, mutta kun se on kielletty, niin minä sanon, että tämän täytyy olla "mahdollinen missio" kerta kaikkiaan. Kansallinen Kokoomuskin tulee hyvin pian sille samalle kannalle, sillä meillä ei ole varaa tuollaisiin odotuspolitiikkoihin, mitä te esititte, ed. Perkiö. Meillä ei ole niihin kerta kaikkiaan varaa. Me tarvitsemme sitä, että toimitaan ja investoidaan uusiutuviin energianlähteisiin, eikä sillä tavalla, että toivotaan vaan, että ne yhtiöt jotakin tekisivät.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos nyt kuitenkin sen verran saa sanoa englantia, että kyllä minun mielestäni melkein kokoomuksen saaminen ympäristölinjoille on mission impossible". Se on se mahdoton tehtävä ihan oikeasti. Me kuulimme sen äskeisessä puheenvuorossa, ja me kuulimme valitettavasti sen saman, epäilyn näitä ympäristöasioita kohtaan, silloin aiemmassa puheenvuorossa, kun puhuttiin tästä työmatkalipusta. Eli siis minä en kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi se asenne on noin nuiva, arvoisa kokoomus.

Minä kävin äsken jo ed. Pulliaiselle kuiskaamassa, että kyllä nyt täytyy teidän vihreiden liittoutua tänne vasemmalle SDP:n kanssa näissä asioissa. Ideologisesti on näköjään mahdoton tehtävä edistyä, mikäli tällaisia voimia löytyy, että kaikki asiat, kaikki uudet ideat, kaikki sellaiset, millä me saisimme kerättyä rahaa uusiutuvien energian lähteiden käyttöön ja energiatekniikoiden kehittämiseen, kaikki ohitetaan sanoen, että ei käy, ei käy. Eli toivon, että esimerkiksi ed. Sasi, jos pyydätte vastauspuheenvuoron, vähän vahvistaisitte minun uskoani kokoomukseen.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt yksinkertaisesti on sillä tavalla, että tällä windfall-voitolla ei kylläkään rahoitusongelmaa tulla ratkaisemaan. Nämä yhtiöt pitää todellakin saada investoimaan, ja me emme niitä saa narulla työnnettyä, se on selvä. Ja kyllä tästä hallituksen tulevasta energiapaketista löytyy ne ohjauskeinot, joilla uusiutuvaa energiaa tullaan viemään eteenpäin. Minäkin olen huolissani siitä, millä saamme yhtiöt investoimaan, mutta se porkkana ei ole tämä windfall-voittojen verottaminen, joka aiheuttaa eriarvoistumista sähkömarkkinoilla Pohjoismaissa.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun esimerkiksi Fortumin optioasiaa käsiteltiin eduskunnassa, niin siinähän kävi juuri ilmi se, miten ne optiot perustuivat paljon sellaiseen, mikä ei ollut tämän yhtiön johdon aikaansaannosta. Tässähän on aika paljon kysymys juuri tästä. Ja kun hallituksella on nyt tämä puuttumattomuuden virke siellä omistajaohjauspaperissaan kesäkuulta viime vuodelta, niin eihän se pysty puuttumaan eikä ole haluakaan puuttua mihinkään tällaiseen arkipäivän toimintaan. Ja kun Fortuminkin tuotekehitys- ja tutkimustoimintapanokset on nolla pilkku jotain, niin sillä nyt ei kerta kaikkiaan vaan pysty tekemään sitä, mitä hallitus toisaalta tavoittelee. Tämän takia täällä esimerkiksi ed. Pulliaisen puheenvuoro oli ihan paikallaan.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tuo mission impossiblen kääntöyritys voisi olla, kun mission on lähetystehtävä, jos ajatellaan kokoomuksen käännyttämistä, että se lähetystehtävä ehkä kuvaa paremmin näinä aikoina tätä pitkäjännitteisyyttä, mitä tarvitsisi hoitaa. Kun noin vaan poikkeillaan joskus hallituksessa, niin ei ole ehkä opittu vielä näitä tämmöisiä pitempijännitteisiä juttuja.

Mutta ed. Pekkarinen tässä todisti kauhealla äänellä viimeksi, että siirtohintoihinkaan ei voi vaikuttaa. Kun tässä on, ettei näihin voi vaikuttaa, niin eikös sieltä EU:lta nyt ole tulossa sitten se, että tulee Fingrid, joka on kantaverkkoyhtiö ja näitten Vattenfallien ja Fortumien omistama, ja valtion täytyykin ottaa ne sieltä pois, että tällä keinottelulla ei voi sitten tätä ansiotonta arvonnousua tuollakaan alueella enää hoitaa?

Mutta se, mitä äsken ed. Perkiö puhui puppua, niin täällähän lukee selvästi perusteluissa: "Päästöttömän vesi- ja ydinvoiman tuottajien windfall-voitot ovat huomattava tulonsiirto muulta yhteiskunnalta mainituille tuottajille. Tulonsiirtoon ei liity kannustinvaikutuksia, sillä uuden vesi- ja ydinvoimatuotantokapasiteetin rakentaminen on voimakkaasti rajoitettua." Meillä tulevaisuusvaliokunnassakin kävi pari ihmistä todistamassa sen, että esimerkiksi nämä Fortumin, mitkä täällä ovat, 2 megavolttiampeerin rajat ja muut ovat karmeata keinottelua tällä nykylainsäännöllä, sillä, ettei vaan pystyttäisikään erottamaan näitä tai kannattamaan todella näitä saasteettomia ja uusiutuvia ja kaikkea muuta hyödyntäviä uusia ratkaisuja. Tämä niin sanottu mahdottomuus tässä ei ole mitään muuta kuin jossain korvien välissä ja joidenkin taustarahoittajien määräämä pakko, tätähän ei muuteta pätkääkään. Kyllä tämä on hyvän suuntainen ehdotus, ja tännepäin sen pitää mennäkin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olennaista on se, että uusiutuviin energioihin satsataan niin paljon kuin mahdollista, ja kaikki se keskustelu, mikä on käyty julkisuudessa viimeisen parin viikon aikana, osoittaa, että asianlaita on juuri näin. Nyt juuri olemme käyneet keskustelun, jossa kävi selville, että hallituksen linja on se, että omistajaohjausta ei käytännössä ole ollenkaan, siis emme voi ohjata näitä voittoja, windfall-voittoja ja muita vastaavia voittoja, uusiutuvan energian tuotantoinvestointeihin, jolloinka ainut konsti, mikä hallituksellakin on, on se, että leikataan ne windfall-voitot valtiolle ja sen jälkeen löydetään niille tapa käyttää ne uusiutuvan energian investointeihin. Silloin se on ainakin hallituksen yleislinjan mukaista.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Kun nyt ollaan menossa USA:n johdolla kohti huonompia aikoja, niin se tulee myös valtiontaloudessa merkitsemään sitä, että tuloja tarvitaan. Se on myös tähän yksi näkökulma, millä tavoin oikeudenmukaisella tavalla voidaan verottaa tuloja sieltä, missä niitä erityisesti kertyy. Sellainen laki, jossa oikeus ja kohtuus ei toteudu, ei pohjoismaisenkaan oikeuskäytännön ja -tajun mukaan voi olla laki. Tässä suhteessa tähän asiaan puuttuminen, josta viime hallituksessakin keskusteltiin, mutta se ei sitten loppujen lopuksi johtanut tulokseen, näyttää olevan se ainoa tapa, jolla esimerkiksi valtioenemmistöisessä yhtiössä, Fortumissakin, saataisiin jonkunlainen kuri ja järjestys siihen, että rahoja voitaisiin oikeudenmukaisella ja järkevällä tavalla, jota ed. Perkiökin täällä peräänkuulutti, käyttää. Tämä tapa puuttua näihin on nyt yksi keino saada tuloja ja osoittaa varoja siihen, että innovaatioita myös tämän uusiutuvan energian puolesta syntyy. Se merkitsee uusia työpaikkoja, se merkitsee uudenlaista koulutusta ja kaikkea juuri sellaista teknologista kehitystä, jota eteenpäin katsova yhteiskunta tarvitsee.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kokoomusta ei tarvitse käännyttää minnekään, vaan kokoomus on ainoa todellinen ympäristöpuolue, ja meitä kutsutaankin järkivihreiksi. (Ed. Skinnari: Jälkivihreitä!) Me haluamme aidosti pitää huolta ympäristöstä teoissa eikä vain pelkästään sanoissa. Olennaista on se tässä järkivihreydessä, että panostetaan päästöttömiin energialähteisiin, ja me tiedämme globaalisti, että ydinvoima on kaikkein tärkein. Ne, jotka kannattavat ydinvoimaa, haluavat, että ympäristö on puhdas. Vesivoima Pohjoismaissa on yksi tärkeimpiä energialähteitä. Vesivoimaa pitää rakentaa lisää ja sillä pidetään huolta siitä, että ympäristö säilyy puhtaana. Uusiutuvia tarvitaan kyllä, mutta niitten osuus on niin vähäinen, että niillä näitä ongelmia ei ratkaista vaan ne ratkaistaan nimenomaan ydinvoimalla ja vedellä, ja niihin pitää Suomessakin voimakkaasti panostaa. Mutta silti uusiutuviinkin pitää pyrkiä panostamaan, niitä pitää pyrkiä hyödyntämään, mutta se on pientuotantoa, maalämpöä pitää hyödyntää, myöskin tietysti tuulivoimaa. Mutta jos tuulivoima ei toimi silloin, kun on kovat pakkaset, ja meidän pitää pitää väestöstä huolta niin, että silloin kun on kovat pakkaset, silloin myöskin saadaan lämpöä ja sähköä.

Me ohjaamme näitä yhtiöitä. Kun Fortumia ohjataan, sanotaan: tuottakaa päästöttömästi. Fortumin tavoite on: tuotetaan sähkö sataprosenttisesti päästöttömästi. Siihenhän pitää kannustaa. Ei siitä pidä rangaista, jos rakentaa ydinvoimaa tai vesivoimaa. Miksi siitä rangaistaan, kun pyrkii tuottamaan sähkön päästöttömästi? Pitää kannustaa juuri tekemään sitä, mitä Fortum on kaiken kaikkiaan tekemässä, ja se on sitä omistajaohjausta kaiken kaikkiaan. Mikä on olennaista, on, että pyritään pitämään huolta siitä, että yhtiöt toimivat, muutkin kuin valtion omistamat yhtiöt, sillä tavalla, että päästöttömästi kaikki tuotetaan, ja siinä suhteessa pitää suosia myöskin veropolitiikassa ydinvoimaa ja vesivoimaa. Totuus on tänä päivänä se, että jos me katsomme kiinteistöveroa ja muita veromuotoja, niin näitä muutenkin rangaistaan erittäin voimakkaasti, mutta siitä huolimatta on hyvä, että yhtiöt ovat panostaneet näihin, koska ne ovat edullisia ja ympäristöystävällisiä muotoja.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! En voi sille mitään, mutta kyllä minusta se järkivihreys kuulostaa hivenen keinotekoiselta silloin, jos järkivihreiden ainoat teesit tähän ympäristökeskusteluun ovat, että lisää ydinvoimaa ja Vuotoksen allas on rakennettava. Menepä siinä nyt sitten käymään analyyttistä keskustelua, ympäristökeskustelua vaikka luonnonsuojelijoiden kanssa tästä järkivihreydestä.

Kyllä minä, ed. Sasi, sanon teille, että ottakaa nyt tämmöinen järkidemarin asenne ja nähkää se, että joka tapauksessa esimerkiksi ympäristöosaamisesta, ympäristöteknologiaan panostamisesta, uusiutuviin energialähteisiin panostamisesta syntyy se kasvu, syntyvät ne työpaikat. Esimerkiksi tuulivoima täällä Suomessa — jos olisimme jo vuosia sitten enemmän ja enemmän siihen panostaneet, meillä olisi enemmän ja enemmän juuri sitä ympäristöosaamista, jota maailmalla tänä päivänä tarvitaan, joka luo työpaikkoja. Sitä kautta syntyy niitä uusia nokioita. Luulisi, että järkivihreys siellä kokoomuksessakin tarkoittaisi tätä järki-SDP:n linjaa sen suhteen, että panostetaan näihin.

Te äsken puheenvuorossanne — minä hämmästelen sitä — vähättelitte, että kyllä se uusiutuva sieltä jossain vaiheessa tulee tai kyllä se meidän osaaminen ehkä vähän sitten siellä on, mutta hyvänen aika, kun se on se tulevaisuus, sieltä niitä nokioita syntyy, sieltä niitä työpaikkoja syntyy, ympäristöosaamisesta ja luovasta taloudesta. Sanokaa minun sanoneen!

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos me katsomme, mikä on Suomessakin sähköntuotannossa ydinvoiman osuus ja uusiutuvan osuus, niin ydinvoima on olennaisesti merkittävämpi, ja siitä syystä pitää pyrkiä panostamaan siihen. Missä on teknologisen osaamisen kärki, jos ajatellaan Suomea, niin kyllä se tämä ydinvoimaosaaminen on. Se on sitä osaamista, jota suomalaisilla todella on ja johonka kannattaa panostaa. Mutta on tärkeätä, että myöskin uusiutuviin panostetaan, mutta siinäkin pitää olla se kokoomuslainen järkivihreys mielessä. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet — sitten kun aletaan se koko ketju ottaa huomioon, niin yhtäkkiä huomataan, että ne saattavat saastuttaa ympäristöä enemmän kuin niitten kokonaisvaikutus on. Tutkimustoimintaa pitää jatkaa niin, että jos tehdään jotakin vihreyden nimissä, sen pitää olla sitten järkivihreyttä, jolloin koko ketju huomioon ottaen ympäristö puhdistuu eikä saastu.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että ydinvoimalla on tietty osuus tässä meidän energiantuotannossa, mutta nythän Euroopan unioni, jossa on hyvin paljon myös porvareita mukana, on lähtenyt siitä, että uusiutuviin energiamuotoihin pitää nimenomaan panostaa, ja tässähän on nyt kysymys tästä porvarillisesta politiikasta, että siihen pitää mennä. Neuvoisin myös porvari, ed. Kimmo Sasia yhtymään tähän tavoitteeseen, että me saisimme tätä, ja tässä suhteessa tämä laki auttaa. Ei tässä ole kysymys siinä mielessä rangaistuksesta — kaikkihan olisi rangaistusta, jos verotusta pidetään rangaistuksena — vaan sillä on myös tämä ohjaava merkitys, joka tässä tapauksessa tapahtuu näin.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran justiin ed. Sasille, että se oli kyllä kaunis puhe osakkeenomistajien puolesta, koska tässä tosiaan siis sanotaan: "Päästöttömän vesi- ja ydinvoiman tuottajien windfall-voitot ovat huomattava tulonsiirto muulta yhteiskunnalta", eli meiltä valtiolta, "mainituille tuottajille." Mainitut tuottajat on siis Fortum ja nämä, joilla on ne osakkeet ja kaikkea, ja samaan syssyyn menisi sitten nämä kauhean innovatiiviset ja luovat ydinvoimalat. Eli tavallaan kokoomuksen koko ideologia on täysin ristiriidassa luovuuden ja innovaation ja kaiken kekseliäisyyden ja yrittäjyyden kanssa tässä suhteessa, koska tässä koko puhe tähtää jättivoittoihin osakkeenomistajille ja kaikki tämän alan yritteliäisyys, kekseliäisyys ja innovatiivisuus on roskaa ja vouhotusta. Siinä on sitten se teidän järkenne tässä asiassa.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan nyt oikaista ed. Pertti Virtasen käsityksiä siitä, mikä on kokoomuksen linja. Kokoomus pyrkii nimenomaan tehokkaasti ratkaisemaan tätä ilmastonmuutoksen hillinnän ongelmaa, ja me emme haihattele, vaan pyrimme nimenomaan päästöjen vähentämiseen kaikilla sektoreilla ja mahdollisimman tehokkaasti. Energiatehokkuuden lisääminen on myös erittäin tärkeä asia, ykkösasia, että tämä ongelma ratkaistaan.

Keskustelu päättyi.