Paavo Arhinmäki /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana, väistyvänä sellaisena, kerron, vähän turhan pitkästi varmaankin, meidän toiminnastamme vuonna 2010.

Turvallisuuspolitiikka puhutti Pohjoismaiden neuvostossa jo viime vuonna ja neuvosto seurasi tiiviisti Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön kehittämistä käsittelevän Stoltenbergin raportin toteuttamista. Päähuomio oli ennen kaikkea yhteiskunta- ja siviiliturvallisuudessa. Stoltenbergin raportin täydennykseksi saatiin toimintavuonna pohjoismais-balttilaisen yhteistyön syventämistä käsittelevä uusi viisaiden raportti. Neuvosto hyväksyi ulko- ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön liittyvät suositukset, joissa Pohjoismaiden hallituksia kehotetaan vauhdittamaan yhteiskuntaturvallisuuteen liittyvän pohjoismaisen yhteistyön vahvistamista Stoltenbergin raportin ehdotusten mukaisesti ja ottamaan huomioon uuden raportin ehdotukset Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisestä NB8-yhteistyöstä.

Turvallisuuteen liittyy myös taloudellisen turvallisuuden edistäminen ja talouskriiseistä saatujen kokemusten läpikäyminen. Neuvosto kohdisti huomion talouteen muun muassa Reykjavikissa järjestetyssä istunnossa, jonka huippukokouksen aihe oli "Vihreä kasvu — ulospääsy kriisistä". Lisäksi neuvosto hyväksyi suosituksen rahansiirtoveron käyttöön ottamisesta eli transaktioveron käyttöön ottamisesta sekä yhteisestä valmistautumisesta talouskriiseihin. Eli Pohjoismaiden neuvosto on käynyt sitä samaa keskustelua, mitä eduskunnassakin on käyty ja mitä europarlamentissa on käyty, on vaadittu sitä, että rahansiirtoveron avulla ja muilla keinoilla pystytään finanssimarkkinoiden keinotteluun puuttumaan ja luomaan vakautta finanssimarkkinoihin, välttämään talouskriisejä.

Hyvinvointialalla neuvosto jatkoi Pohjoismaiden rajaestetyön seurantaa. Tämä rajaesteiden madaltaminen on keskeistä pohjoismaalaista työtä tavallisten ihmisten kannalta. Mikään kansainvälinen yhteistyö ei ehkä toimi niin konkreettisesti tavallisten suomalaisten ihmisten puolesta kuin tämä rajaestefoorumi, jossa pyritään purkamaan esteitä. Kansalaisia ja yrityksiä haittaavien rajaesteiden poistaminen eteni jälleen, mutta jäljellä on edelleen monta estettä ja uusia ilmaantuu koko ajan. Varsinkin EU-direktiivien täytäntöönpano luo herkästi uusia rajaesteitä, mihin tulisi kiinnittää nykyistä parempaa huomiota kansallisten parlamenttien lainsäädäntötyössä.

Neuvosto edisti kansalaisten hyvinvointia myös keskittymällä kuluttajien oikeuksia koskevan EU-direktiivin uudistamiseen. Rajaesteiden torjunnan pallo on meillä kansanedustajilla. Meidän on valvottava, ettei uusia esteitä synny Pohjoismaiden välillä, erityisesti kun tehdään uutta lainsäädäntöä: kun EU:sta tulevia direktiivejä implementoidaan, niin pitää katsoa, miten se tehdään eri Pohjoismaissa.

Arvoisa puhemies! Istunnossa käytiin kiivasta keskustelua pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen tulkinnasta. Tanska on tulkinnut sopimusta eri tavoin kuin muut Pohjoismaat ja palauttanut muun muassa sosiaalipalveluita ja toimeentulotukea tarvitsevia suomalaisia kotimaahansa. Neuvosto kehotti Pohjoismaiden hallituksia vetoamaan Tanskaan, jotta se tulkitsisi sopimusta samalla tavalla kuin muut maat. Näin turvattaisiin Pohjoismaiden kansalaisten yhtenäiset oikeudet.

Ympäristöalalla neuvosto seurasi Kööpenhaminan cop 15 -ilmastokokouksen päätösten edistymistä ja hyväksyi aiheesta Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja Pohjoismaiden hallituksille osoitetut suositukset. Ne koskivat pohjoismaisen ilmastotyön aloitteita ja kehitysmaiden ilmastohankkeiden rahoittamiseen liittyvän yhteispohjoismaisen panostuksen vahvistamista.

Kansainvälisissä suhteissa neuvosto kehitti toimintavuonna yhteistyötään Pohjoismaiden länsi- ja itänaapureiden sekä näiden alueiden parlamentaaristen järjestöjen kanssa. Pohjoismaiden neuvosto ja Baltian yleiskokous jatkoivat aktiivista yhteistyötä osallistumalla tänäkin vuonna toistensa istuntoihin. Järjestöillä oli myös kaksi yhteistä huippukokousta, joissa keskityttiin tulevaan pohjoismais-balttilaiseen yhteistyöhön. Keskustelujen perustana olivat yhteistä toimintasuunnitelmaa koskeva ehdotus sekä edellä mainittu viisaiden raportti, joka käsittelee pohjoismais-balttilaisen yhteistyön vahvistamista.

Pohjoismaisten ja venäläisten parlamentaarikoiden välinen yhteistyö hallitsi monin tavoin Pohjoismaiden neuvoston kansainvälistä toimintaa keväällä 2010. Ohjelmassa oli parlamentaarikkojen opintomatkoja Pohjoismaihin ja Venäjälle sekä nuorisopoliitikkojen seminaari. Toukokuussa neuvosto kutsui valtionduuman ja liittoneuvoston edustajat pyöreän pöydän keskusteluun Bergeniin. Marraskuussa neuvosto tapasi lisäksi duuman, liittoneuvoston ja Luoteis-Venäjän parlamentaarisen yleiskokouksen edustajia perinteisessä yhteiskokouksessa, joka pidettiin neuvoston istunnon yhteydessä.

Pohjoismaiden neuvosto on jo muutaman vuoden ajan luonut yhteyksiä valkovenäläisiin poliitikkoihin muun muassa järjestämällä seminaareja, joihin on osallistunut maan parlamentin ja opposition edustajia. Järjestyksessä neljäs seminaari pidettiin maaliskuussa Minskissä, ja asialistalla olivat EU:n Itämeri-strategia sekä pohjoismainen malli. Seminaarien tarkoituksena on tukea Valko-Venäjän demokratiakehitystä edistämällä osapuolten sekä pohjoismaisten ja balttilaisten poliitikkojen välistä yhteispuhelua. Neuvosto jatkoi aktiivista osallistumistaan Itämeri-yhteistyöhön, jonka parlamentaarisesta toimimisesta sillä on päävastuu.

Arvoisa puhemies! Neuvosto toi globalisaatioasiat keskiöön jo vuoden 2006 istunnossa ja vuoden 2007 työohjelmassaan, minkä jälkeen myös pääministerit tekivät globalisaatiosta pohjoismaisen päiväjärjestyksen pääaiheen. Pohjoismaiden sopeutuminen ja osallistuminen aikaamme leimaavaan globalisaatiokehitykseen on siten sekä Pohjoismaiden neuvoston että Pohjoismaiden ministerineuvoston tärkeimpiä painopistealueita.

Pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä ja syventämisestä keskusteltiin vuoden aikana laajemminkin. Tästä on paljolti kiittäminen neuvoston ja ministerineuvoston yhteistä vuosikirjaa, joka käsittelee Pohjoismaiden välisen liittovaltion perustamista. Kirjan on kirjoittanut ruotsalainen yhteiskunnallinen keskustelija Gunnar Wetterberg, ja se sai runsaasti mediahuomiota mutta ei välttämättä tukea niinkään paljon. Liittovaltiosta puhutaan niin EU:ssa kuin Pohjoismaissa, tosin EU:ssa ehkä konkreettisemmalla tasolla kuin Pohjoismaissa.

Suomen valtuuskunta on keskittynyt toimintavuoden aikana erityisesti rajaesteisiin ja pohjoismaiseen budjettiin sekä neuvoston ja ministerineuvoston tiedotustoimintaan, johon toivottiin suomalaisten jäsenten parempaa näkyvyyttä. Valtuuskunta on myös useaan otteeseen vaatinut suomen kielen aseman parantamista pohjoismaisessa yhteistyössä. Suomen kieltähän ei lueta virallisiin yhteistyökieliin. Tulkkaus toki kokouksissa ja istunnoissa on, mutta valtuuskunta on halunnut suomenkielisen aineiston lisäämistä.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaisesta budjetista haluaisin vielä sanoa, että se oli viime vuonna kooltaan 900 miljoonaa Tanskan kruunua eli euroissa 120 miljoonaa. Suomen osuus tästä on 17,4 prosenttia. Neuvosto pyrki varmistamaan raja-alueyhteistyön organisaatioiden kansallisen rahoituksen ja kuluttajapoliittisen yhteistyön. Budjettiprosessi sujui toimintavuonna aikaisempaa paremmin, mutta ongelmana on edelleen budjettiasiakirjan vaikeaselkoisuus. Neuvosto on myös vaatinut suurempaa läpinäkyvyyttä.

Kaiken kaikkiaan pohjoismainen yhteistyö on aktiivista ja se saa kansalaisten tuen. Istunnon alla järjestetyn mielipidekyselyn mukaan tähän yhteistyöhön uskoi 78 prosenttia vastaajista ja 56 prosenttia toivoi yhteistyötä lisättävän, eli jos jollain kansainvälisellä yhteistyöllä on vahva kansalaisten tuki, niin nimenomaan pohjoismaisella yhteistyöllä.

Arvoisa puhemies! Tässä raportti viime vuoden toiminnastamme.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Suomen valtuuskunta on tehnyt Pohjoismaiden neuvostossa hyvää työtä. Erityisesti näinä Euroopan epävakauden aikoina Suomen osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön on erittäin tärkeää. Globalisaatio on viime vuosina ollut Pohjoismaiden neuvoston toiminnan keskiössä ja niin sen pitääkin. Keskinäisen riippuvuuden kasvaminen maailmantaloudessa on luonut suuria haasteita yksittäisten valtioiden taloudelle ja elinkeinoelämälle.

Arvoisa puhemies! Pidän viisaana Pohjoismaiden neuvoston suositusta yhteisestä valmistautumisesta tuleviin talouskriiseihin. Sen lisäksi Suomi hyötyisi kuitenkin myös yhteisten ratkaisujen etsimisestä yhteiskunnallisen rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin.

Edustaja Arhinmäki piti myös omassa puheenvuorossaan esillä rajaesteyhteistyötä tai niitä foorumeja, missä on keskusteltu erilaisista rajaesteistä. Rajaestefoorumin puheenjohtaja Ole Norrback on korostanut, että rajaesteet syntyvät poliittisista päätöksistä ja että niiden poistaminen ja ehkäiseminen on myös mahdollista vain ja ainoastaan poliittisilla päätöksillä. Norrbackin mukaan rajayhteistyö on vauhdittunut huomattavasti sen jälkeen, kun ministerineuvostot ja Pohjoismaiden neuvoston valiokunnat ottivat ne pysyvästi päiväjärjestykseensä. Hän viittasi laulun tekstiin "jos olis valta niin kuin on mieli" ja totesi, että kaikki mielivät ratkaisuja, mutta valta on poliitikoilla, siis Suomen eduskunnalla on valtaa niin kuin on tulevalla hallituksellakin. Tämä on hyvä pitää mielessä.

Arvoisa puhemies! Myös linjaus siitä, että Pohjoismaat vahvistavat keskinäistä yhteistyötään EU-asioissa, on hyvä ja tärkeä. Väkiluvultaan pienet Pohjoismaat saavat Euroopan unionissa äänensä paremmin kuuluviin yhdessä. Esimerkiksi kuluttajapolitiikkaan liittyvissä EU-tason ratkaisuissa on valvottava pohjoismaisen hyvinvoinnin asemaa. Myös EU:n maatalouspolitiikassa arktisen ulottuvuuden yhteinen esillä pitäminen on tärkeää.

Värderade talman! Den finländska delegationen har utfört ett bra arbete i Nordiska rådet. Det är viktigt att Finland deltar aktivt i det nordiska samarbetet, speciellt i en tid då situationen i Europa är instabil.

Globaliseringen har varit i centrum i det Nordiska rådets arbete. Fokusering på globaliseringsfrågor är ett rätt val. Länder med lägre population, bland annat Finland, har bättre möjligheter att få sin röst hörd i Europeiska unionen när man talar och jobbar i en enad front tillsammans med övriga aktörer i Norden. Det är speciellt viktigt att framhålla den arktiska dimensionen i exempelvis jordbrukspolitiken.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston työ on ollut oikeansuuntaista, ja se tulee jatkossakin säilyttää tasolla, jolla yhteistyö tuo lisäarvoa kansalliseen työhön.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä edellä jo edustajat Arhinmäki ja Östman ottivat esille tämän rajaesteiden poistamisen, ja haluan vaan esimerkinomaisesti tuoda esiin sen merkityksen, kuinka tärkeää se Lapissa on. Geologia ei tunne valtakuntien rajoja, ja rajan molemmin puolin esimerkiksi Kolari—Pajala-alueelle on tulossa yhteensä neljä rautakaivosta, kaksi rikastamoa, noin miljardin investointi, noin 1 000 uutta työpaikkaa. Puhutaan siis huomattavista kokoluokista uusia työpaikkoja tukemaan meidän kansantalouttamme. Ja kun työpisteet sijaitsevat rajan molemmin puolin, niin siinä voi hyvin kuvitella sen rajaesteiden raivaamisen tärkeyden, jotta nämä asiat hyvin etenevät. Tässä hyvin kuvattiin tätä, että rajaesteiden poistaminen on ollut Pohjoismaitten neuvoston työn keskiössä. Jos sitä työtä suinkin edelleen voi vahvistaa näitten rajaesteiden poistamiseksi, niin se olisi erittäin tärkeää näitten pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Maarit Feldt-Ranta /sd:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Pohjoismaat muodostavat perinteisesti Suomen lähimmän viiteryhmän ja myös kansalaisten ja monen sektorin kannalta erittäin tärkeän yhteisön, joka tarjoaa todella monia mielekkäitä mahdollisuuksia. Yhdyn täysin Suomen valtuuskunnan aikaisemman puheenjohtajan Arhinmäen esittämään näkemykseen ja myös lukuihin siitä, miten laajasti kansalaiset arvostavat pohjoismaista yhteistyötä, aivan ylivertaisesti kaikkeen muuhun kansainväliseen yhteistoimintaan verrattuna. Mutta haluan samaan hengenvetoon todeta, että valitettavasti poliitikot eivät aivan yhtä sankoin joukoin ole käyttäneet niitä mahdollisuuksia hyväkseen, joita pohjoismainen yhteistoiminta tosiasiassa tarjoaa.

Tässä kertomuksessa todetaan ja kuvataan, että tämän toiminnan perustana on pohjoismaisen yhteistyön historia, politiikka ja kulttuurinen yhteys, mukaan lukien kielellinen yhteenkuuluvuus. Kaikki tämä on tärkeää, mutta aivan ylivertaisesti tärkein on niin sanottu pohjoismainen malli. Minun mielestäni olisikin tärkeää, että kiinnitämme erityistä huomiota pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamistyössä saatuihin hyviin kokemuksiin ja niitä hyödynnetään myös omassa yhteiskunnassamme laajemmin.

Yhden kansalaisten kannalta tärkeimmistä asioista pohjoismaisessa yhteistoiminnassa muodostaa juuri rajaestetyö. Jatkossakin pidän sitä todella tärkeänä Pohjoismaiden neuvoston yhteistyön muotona. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää juuri maitten puuttuvasta yhteensovittamisesta johtuviin ongelmiin, eläke- ja sosiaalietuuksien ristiriitaisiin ratkaisuihin. Ja kuten kertomuksessa on todettu, niin varsinkin EU-direktiivien täytäntöönpano luo helposti uusia rajaesteitä. Tässä meillä kaikilla, olemme sitten lainsäätäjiä tai virkamiehiä, on suuri vastuu, että huomioimme itse lainsäädäntötyössä, että teemme parhaamme, että estämme näitä uusia esteitä syntymästä.

Puhemies! Pohjoismainen yhteistyö on relevanttia ja mielekästä vain, jos se on poliittisesti kiinnostavaa. Siksi olenkin erittäin hyvilläni siitä, että edellisellä kaudella pantiin vireille neuvoston työjärjestyksen uudistamisprosessi, jonka tavoitteena on se, että pohjoismaisessa yhteistoiminnassa voitaisiin entistä aikaisemmassa vaiheessa ja helpommin poliitikkojen taholta mahdollistaa asialistalle ajankohtaisten poliittisten kysymysten nostaminen.

Oma kokemukseni — viittaan viime vuosina esimerkiksi globaaliin talouskriisiin, Islannin talouskriisiin, rahoitusmarkkinoitten aiheuttamaan kriisiin ja tämän tyyppisiin kysymyksiin, jotka kohtaavat kaikkia maailman maita, myös Eurooppaa ja Pohjoismaita — on se, että Pohjoismaat ovat keskenään kyenneet myös käymään sellaista keskustelua, joka on auttanut löytämään sellaisia ratkaisuja, jotka ovat olleet Suomelle edullisia. Sen takia on tärkeää, että pohjoismainen yhteistoiminta keskittyy paitsi kansalaisten kannalta näitten rajaesteitten poistamiseen ja konkreettisten hyvinvointiyhteiskuntaan liittyvien asioitten edistämiseen, myös yhteisten suurempien globaalisten kansainvälisten ratkaisujen löytämiseen.

Herr talman! Helt till slut så anser jag att det nordiska samarbetet är väldigt viktigt och bör ytterligare stärkas och fördjupas. Naturliga områden för det är de som direkt berör människorna, dvs. stärkandet och lärandet av den nordiska välfärdsmodellens framgångar. Det är inte en slump att Finland är i topp bland länderna i världen då man mäter framgång på många olika sätt — att vi bättre också i vårt eget arbete tillgodoser de här och tar vara på de här erfarenheterna och att vi som en annan tyngdpunkt har ett sådant samarbete som gör det möjligt för enskilda medborgare att smidigare leva, bo, studera och verka mellan de olika nordiska länderna.