Marjatta Vehkaoja  /sd:

Arvoisa puhemies! On vaatinut sitkeyttä odotella tähän hetkeen saakka, kun nyt sitten tämän ja kolmen seuraavan asian kohdalla käydään sosiaali- ja terveysvaliokunnan asioita läpi.

Hallituksen esitys 159 käsittelee työntekijöiden eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioimista eräissä päivärahoissa. Asia on tälle salille tuttu. Joka vuosi ennen joulua olemme käsitelleet samaa asiaa, koska vuodesta 93 lähtien tätä on kiikutettu aina yhden vuoden kestävillä ratkaisuilla. Miksi sitten niin on tarkoitus jatkaa nytkin, vaikka olemme toivoneet jo useampia kertoja, että tämän tyyppinen tärkeä asia saisi pysyvämmän ratkaisun? Pääsyy on tietenkin se, että partit ovat olleet tästä kysymyksestä eri mieltä. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että työntekijäpuolella koko tätä työntekijöiden eläkemaksua ja palkansaajamaksua, niiden päivärahoja vähentävää vaikutusta, pidetään kohtuuttomana, koska tämä yhteenlaskettu maksu tai jokin muu sovittu prosentti tulee aina alentamaan tätä ensisijaista turvaa ja sen tasoa. Sillä tavalla sillä on myöskin yhteys näihin köyhyyskeskusteluihin, jotka ovat olleet meillä moneen kertaan täällä esillä, viimeksi eilen.

Tämmöinen tavoite ei ole sitten työnantajapuolelle oikein sopinut, ja kun tätä yksimielisyyttä ei ole saavutettu, niin sitten ollaan tämmöisessä tilanteessa edelleen, että mennään vuotta kerrallaan eteenpäin.

Kuitenkin, arvoisa puhemies, tällä kertaa hallitus esitti ensimmäisen kerran vuodesta 93 lähtien sellaista ratkaisua, jossa vähennysprosentti, 5 prosenttia, olisi ylittänyt päätöksenteon hetkellä tiedossa olevan työntekijöiden eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteisen määrän. Tämä oli sellainen periaatteellinen seikka, jota ei kyllä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa voitu nielaista sellaisenaan. Olemme tietysti aina vähän epävarmoilla jäillä, kun prosentteja käsittelemme, koska toteutuvat prosentit eivät päätöksenteon hetkellä ole selvillä. Mutta halusimme varmistaa sen, että sitä ei ainakaan tapahdu, että prosentti, joka vähennetään päivärahoista, on suurempi kuin maksujen yhteismäärä. Näin muodoin päädyimme muuttamaan hallituksen esityksen 1 §:ää ja laitoimme siihen kaksi rajaa. 5 prosentin sijasta nimittäin ehdotamme, että etuuksia vähennetään enintään työntekijän eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärä, ei kuitenkaan enempää kuin 5 prosenttia. Näin ollen sisäsiisteyspuoli on tässä kunnossa. Sitähän voidaan ajatella näin, koska saimme tällä torpattua sen mahdollisuuden, että vähennysprosentti olisi suurempi kuin toteutuva maksujen summa.

Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen liittyy vastalause, mutta arvaan, että vastalauseen tekijät tulevat esittelemään asiansa itse.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja tietojensa mukaisesti esitteli asian juurta jaksaen, joten ei tässä jää paljon muuta lisättävää kuin todeta vain, että eihän tämä vähennys voi nyt mitenkään olla suurempi kuin ne maksut, jotka työntekijältä peritään, TEL-maksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Jos sinne olisi jäänyt 5 prosenttia, kun arvio on, vaikka lopullista päätöstä ei ole tehty, että näiden maksujen yhteissumma on alle 5 prosenttia, mielestäni se olisi ollut perustuslaillinen ongelma. Näin valiokunnan puheenjohtajan selostamalla tavalla tämä pykälä on mielestäni nyt kunnossa.

Tosin kun tämän historian muistaa, niin silloin kun TEL-maksu tuli ja tämä vähennys otettiin käyttöön päivärahoissa, TEL-maksu oli 3 prosenttia ja vähennys oli 1,5 prosenttia sen vuoksi, että TEL-maksu on verovähennyskelpoinen ja sen nettoarvon arvioitiin olevan suurin piirtein puolet siitä. Päivärahoista tehtävä vähennys on aivan liian korkea, jos se on saman suuruinen kuin nämä maksut yhteensä. Ainoa oikea ratkaisu tässä olisi se, että tällaiset vähennykset poistettaisiin kokonaan.

Timo  Ihamäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä laki on hyväksytty ainakin kymmenen kertaa määräaikaisena, kai ensimmäisen kerran vuonna 93. Kuten täällä on todettu, ei ole oltu yksimielisiä kolmikannassa. Asia on verraten monimutkainen mutta on osa meidän sosiaaliturvajärjestelmäämme. Esityksen mukaanhan niissä päivärahaetuuksissa, jotka lasketaan henkilön palkan perusteella, vähennetään aikaisempien vuosien tapaan työtulosta tai maksettavasta etuudesta työntekijän eläke- ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaava osuus. Tämä osuus olisi nyt 5 prosenttia hallituksen esittämänä vuonna 2002. Valiokunta muutti pykälää siten, että sanamuodoksi tuli "ei kuitenkaan enempää kuin 5 prosenttia". Tässä yhteydessä voitaneen todeta, että sosiaali- ja terveysministeriö esitti alun perin tähän 4,5 prosenttia mutta budjettineuvotteluissa oli hallitus päätynyt 5 prosenttiin.

On syytä toivoa, että päästäisiin määräaikaiseen lakiin, ettei tätä tarvitsisi joka vuosi käsitellä. Vähennysprosentin käyttöhän kohdistuu erityisesti työttömien, pitkäaikaissairaiden sekä äitiys- ja vanhempainlomalla olevien päivärahoihin. Yhdyn siihen näkemykseen, että kun olemme valiokunnassa usein painottaneet kannanotoissamme ensisijaisten toimeentuloetuuksien riittävyyttä, tämäkin laki pitäisi nähdä ehkä siltä pohjalta.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevassa esityksessä on siis kysymys työttömyys-, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan piiloleikkauksesta, joka otettiin aikoinaan vuonna 93 tilapäisratkaisuksi valtiontalouden syvien vaikeuksien vuoksi. Vähennys merkitsee kaikkien näiden mainittujen päivärahojen osalta alempaa, ensi vuodeksi 5:tä prosenttia alempaa etuuden tasoa kuin pysyvän lainsäädännön mukaisesti määräytyvä laskentasääntö tuottaisi.

Määräaikainen laki on todellakin säädetty vuodeksi kerrallaan. Ainakin viime vuosina, niin tällä kaudella kuin viime kaudella, muistaakseni kaikkina muina kertoina se on hyväksytty yksimielisesti. Todellakin ensi vuodelle hallitus ehdottaa tämän vuoden tapaan 5 prosentin vähennystä.

Mielestäni tästä leikkauksesta ja leikkaustavasta pitäisi pikkuhiljaa päästä eroon. Emme elä enää sellaisia valtiontalouden vaikeuksien aikoja, että olisi välttämätöntä tällä tavoin hoitaa asioita. Kaiken kaikkiaan päivärahaetuuksia koskevan lainsäädännön tulisi olla selkeää ja läpinäkyvää ja myös vertailukelpoista eri maiden järjestelmien kesken. Senkin vuoksi tällaisista poikkeussäännöksistä tulisi asteittain luopua.

Sosiaali- ja terveysministeriö todellakin ehdotti, kuten ed. Ihamäki totesi, alun perin tulevan vuoden vähennyksen supistamista 4,5 prosenttiin, mikä mielestäni olisi ollut järkevä askel oikeaan suuntaan. Budjettineuvotteluissa jostakin syystä päädyttiin kuitenkin esittämään kuluvan vuoden tapaan 5 prosentin vähennystä etuuksiin. Jos vähennys alennettaisiin puolella prosenttiyksiköllä, se merkitsisi valtion menojen lisääntymistä noin 25 miljoonalla markalla, mikä on mielestäni hyvin kohtuullinen summa. Lisäksi kokonaisvaikutusta arvioitaessa tulee huomioida se, että osa menoista kompensoituisi lisääntyvinä verotuloina.

Oppositio tekikin valiokunnassa tänä vuonna enemmistön kannasta poikkeavan esityksen, että asteittaisen alentamisen tielle olisi lähdetty ja otettu tuo rakentava ministeriön alkuperäinen esitys maltillisena vähennyksenä, 4,5 prosenttiyksikköä, käyttöön. Ed. Ihamäki puheenvuorossaan kiinnitti huomiota siihen ja muistaakseni puheenjohtaja Vehkaojakin, että köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta on todellakin tärkeää, että ensisijaiset päivärahaetuudet ovat riittävällä tasolla.

Haluan vielä muistuttaa, että tämä leikkaus merkitsee käytännössä esimerkiksi sitä, että minimiäitiyspäivärahan, siis 60 markan, varaan tippuu suurempi osa äideistä kuin tippuisi tai jäisi ilman tätä leikkausta.

Marjatta Vehkaoja  /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt kun voin lausua vähän painokkaasti myös oman mielipiteeni tästä kysymyksestä, niin haluan sen tosiaan erikseen tehdä.

Mielestäni ei ole näköpiirissä, että pysyvää ratkaisua tullaan saamaan, jos maksuja ei poisteta tai niitä merkittävästi alenneta siitä, mitä ne tällä hetkellä ovat. Tämä on realistinen ja tärkeä näkökulma asiaan; juuri kuulimme muun muassa ed. Räsäsen perustelut tässä kysymyksessä.

Läpinäkyvyyshän on erittäin tärkeätä. Kun esimerkiksi tehdään kansainvälisiä vertailuja, tämän tyyppisiä muualla lainsäädännössä tapahtuvia siirtoja yleensä ei muisteta. Me pelaamme prosenteilla, jotka todellisuudessa siis eivät pidä lainkaan paikkaansa kansainvälisissä vertailuissa. Tässä yksi hyvä lisäsyy.

Haluan vielä lopuksi muistuttaa, että meillähän on samanlainen etuutta vähentävä juttu myöskin eläkkeissä eli palkansaajamaksu, 5 prosenttia, vaikuttaa myöskin siellä eli eläkkeiden luvattu maksimitaso ei ole suinkaan aikoihin ollut 60 prosenttia, vaan palkasta pitäisi aina ensiksi muistaa vähentää pois 5 prosenttiyksikköä, ennen kuin päästään eläkkeeseen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Meillä työstä ansaittu sosiaaliturva on tasollisesti huomattavasti pohjoismaista matalampaa. Tarkkaa eurooppalaista vertailua en kaiken kaikkiaan tiedä mutta olen ymmärtänyt, että meillä ei ole mitenkään kehumista näillä etuisuuksilla. Siinä mielessä, kun katson vastalausetta, jonka oppositio on tehnyt, pitää panna kiitoksella merkille, jotta edustajat keskustassa ovat lähteneet tälle linjalle. Aikaisemmissa puheissa, mitä olen ymmärtänyt, on pyritty tasapäistämään ja työstä ansaittu sosiaaliturva joskus, ainakin kenttäpuheissa olen näin kokenut, ei ole niin suotava asia vaan pyrittäisiin viemään ihmiset samalle kupille ja saman tasoisiin etuuksiin.

Minusta vuonna 93 tehty leikkaus, joka on selkeä leikkaus etuisuuksista, pitäisi poistaa ihan raa’asti kokonaan. Ei se jippo, että pudotetaan 5 prosentista 4,5 prosenttiin, vielä ongelmaa poista. Näyttää, että hallituksella ei tällaista tahtoa ole eikä eduskunnallakaan riitä rohkeutta. Odottaisin, että silloin pitää huutaa apua ulkopuolelta. On sinällään aika hassu homma, että eduskunnassa joutuu tällaisia puhumaan, mutta kolmikantaneuvotteluilta odotan jatkossa, että ottaisivat siellä tämän yhdeksi asiaksi. Tämä koskee nimittäin kaikkia työssä olevia tai työttömiksi joutuneita ihmisiä, jotka ovat työstä ansainneet sosiaaliturvaa. Siellä pöydissä sovittaisiin, mikä osuus tällä onkaan palkankorotusvaatimuksessa tai koko paketissa, mikä tuponeuvotteluissa aikanaan saadaan.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tämä on niitä raippaveroja, joita Ahon hallituksen aikana työttömille säädettiin. Eläkeläisten raippaverosta eli ylimääräisestä savamaksusta on paljon puhuttu, ja se on onneksi poistumassa vuonna 2003 kokonaan, mutta työttömille säädetty raippavero tässä muodossa näyttää olevan varsin sitkeää laatua, eikä ole hallituksenkaan taholta tullut esityksiä, että se poistettaisiin. Se leikkaa merkittävästi työttömyysturvan tasoa, ja kun tiedetään, että Suomessa työttömyysturvan taso ei yleensäkään ole mikään korkea vaan päinvastoin suhteellisen alhainen, sitäkin taustaa vasten olisi syytä tämä vähennys poistaa. Näin ollen keskustan vastalause, 4,5 prosenttia, on mielestäni lähinnä kosmetiikkaa. Tietenkin sillä voidaan tehdä politiikkaa, mutta sitä esitystä, että poistettaisiin kokonaan Ahon hallituksen aikanaan säätämä raippavero työttömiltä, ei keskusta edes nykyään oppositiossa ollessaan ole tehnyt. Mielestäni hallituspuolueitten tulisi tämä ottaa ohjelmaansa ja hoitaa niin, että myöskin työttömien kohdalla 5 prosentin vähennys poistettaisiin, koska sitä kautta voitaisiin hieman parantaa työttömyysturvan tasoa, joka on alhainen, kuten jo aikaisemmin totesin.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Puheenvuoro siksi, että ed. Esa Lahtela taas epäili sitä, mitä mieltä keskusta näissä asioissa on. Tulen palaamaan työttömyysturvaan liittyvässä päiväjärjestyksen kohdassa enemmälti siihen. Mutta ainakin minun tietoni tällä hetkellä ovat sen suuntaiset, että keskusta on jo pitkään puhunut ensisijaisten etuuksien tasosta, muun muassa viime keväänä käydyssä köyhyysvälikysymyskeskustelussa.

Toiseksi luen SAK:n tästä asiasta valiokunnalle antamaa lausumaa, missä todetaan: "SAK on todennut, että vähennyksistä luopuminen voitaisiin erityisesti sairausvakuutuksen rahoituksen turvaamiseksi tehdä asteittain sovittavan aikataulun mukaisesti - -" jne.

Puheenjohtaja Vehkaoja toteaa, että tässä ei ole odotettavissa mitään pikaisia toimenpiteitä, mutta emmekö me eduskunnasta kuitenkin voi ainakin yrittää lähettää viestejä kolmikantapöytään tämänkin asian suhteen, jotta tämänkin suuntainen sosiaaliturvajärjestelmämme epäkohta, missä läpinäkyvyys ei ole sitä luokkaa, mitä se voisi olla, saataisiin korjattua? Jos 93 on tehty ratkaisu vuodeksi kerrallaan, se on tehty määräaikaisena. Tällä hetkellä kaikesta huolimatta ja kaikista uhkakuvista huolimatta tämän tyyppiset asiat pitäisi saada pois päiväjärjestyksestä niin, että päivärahat todellakin maksettaisiin sen tasoisina kuin niistä esimerkiksi yleisessä poliittisessa keskustelussa puhutaan.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kansanedustajat Esa Lahtela ja Kuoppa väheksyivät opposition tekemää puolen prosentin pudotusesitystä tähän leikkaukseen. Itse asiassa oppositiosta käsin olisi varsin helppo esittää vaikka kokonaan 5 prosentin poistamista tai jopa 5 prosentin lisäystä näihin etuuksiin. Mutta ainakin oman ryhmäni, kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmäni puolesta haluan korostaa sitä, että haluamme tehdä myös oppositiossa vastuullista politiikkaa. Tämä esitys, 25 miljoonan markan suuruinen vähennys, mahtuu omaan vaihtoehtobudjettiimme. Jos 5 prosentin vähennys olisi poistettu kerralla, se maksaisi valtiontaloudelle 250 miljoonaa markkaa. Sen vuoksi mielestäni on realistisempaa asteittain siitä päästä pois.

Kun edustajat Esa Lahtela ja Kuoppa sieltä vasemmalta näin lämpimästi suhtautuivat opposition esityksen perusperiaatteeseen, toivon, että tuette tätä myös, kun äänestyshetki koittaa.