Tero Mölsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntö sai ensimmäisessä käsittelyssä sisällön, joka ei vastannut sitä tahtotilaa, joka tässä muutosesityksessä oli, eli tukitaso matkustajalaivoille jäi tämän esityksen mukaan 20 prosenttiin, kun vastaavasti Ruotsissa on 58 prosentin tuki.

Kun tätä ensimmäisen käsittelyn keskustelua kuunteli, niin selkeä kuva tuli siitä, että tämän salin tahtotila oli erilainen kuin tämän lain sisältö. Muun muassa hallituspuolueitten edustajat Uotila ja Hellberg mainitakseni mainitsivat, että asia sinänsä on saamassa väärän sisällön, mutta hallituksen pelisäännöt edellyttävät tämän sisältöistä ratkaisua.

Sen takia, arvoisa puhemies, haluaisin liittää tähän päätökseen lausuman, joka ainakin pitää tämän asian jatkossa esillä. Lausuma kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2002 loppuun mennessä selonteon ulkomaanliikenteessä Suomen lipun alla oleville matkustaja-aluksille ja -lautoille myönnetyn tuen vaikutuksesta suomalaisten varustamoiden toimintaedellytyksiin, suomalaisten merimiesten työllisyyteen sekä maamme huoltovarmuuden säilymiseen."

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kannattaa ed. Mölsän lausumaehdotusta ja todeta, että viime päivinä olemme työmarkkinajärjestöjen taholta kuulleet sellaisia suosituksia, että pitäisi satsata työllisyyteen ja työllisyyden tukemiseen. Tässähän on nyt hallitus esittämässä 166:ta miljoonaa ja keskusta, kristillisdemokraatit ja perussuomalainen oppositio esittämässä 240:tä miljoonaa eli 76 miljoonan lisäpanostusta, joka koituisi nimenomaan työllisyyden ja turvallisuuden hyväksi.

On vedottu siihen, että tax-free on niin suuri tuki jo näille matkustaja-aluksille, ettei muuta enää tarvittaisi. Se pitää osittain paikkansa, mutta tax-free ei ole mitenkään sidoksissa siihen, minkä maan lipun alla matkustaja-alus liikkuu, vaan sen edun saa ihan minkä tahansa maan lipun alla purjehtiva matkustaja-alus, niin että sen perusteella ei tätä tukea voi vastustaa. Edelleen toivoisin, että hallitus tässä pystyisi liikkumaan, ennen kuin mahdolliset yt-neuvottelut ja ulosliputukset alkavat, koska sen jälkeen on sitten todennäköistä, että työttömien määrä lisääntyy tuhansittain.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa herra puhemies! Tässä asiassa tulee mieleen vanha sanonta, että vain kaksi asiaa ovat äärettömiä: maailmankaikkeus ja inhimillinen tyhmyys. Tosin ensin mainitusta ei voi olla ihan varma. Tyhmyys alkaa EU:sta, jonka perustamisen lähtökohta oli taata kaikille jäsenvaltioille tasa-arvoinen, samanlainen lähtökohta kilpailuun, ja nyt se kuitenkin on hyväksynyt valtiokohtaiset tuet, joilla jäsenvaltiot keskenään kilpailevat, ja tähän haluamme puuttua. Näin ei voi jatkua. Ensinnäkin on aivan välttämätöntä EU:n määritellä itse tukien määrä ja taso aivan määrämuotoiseksi, ja sitten seuraava vaihe on tuista luopuminen. Se on ainoa oikea tie.

Suomen kohdalla on tapahtunut sellainen onnettomuus, että Suomi ei ole liittynyt muiden Pohjoismaiden tukitasoon. Muut Pohjoismaat noudattavat nettopalkkaperiaatetta, ja Suomi tarjoaa omalle laivastolleen lähtökohdaksi puolet siitä, mitä muut Pohjoismaat. Täällä mamman pyykkivesien rannoilla ei voida näin epätasaisella tukipolitiikalla ylipäätänsä kilpailla. Näin ollen on katsottava myöskin Suomen tukipolitiikkaa ja sitä on korjattava. Kilpailulähtökohta on täysin mahdoton tällä hetkellä. Siitä on väistämätön seuraus Suomen matkustaja-alusten ulosliputus. Tällä tavalla se tulee lopettamaan noin 5 000 työpaikkaa Suomessa, perinteisen alan koulutuksen, osaamisen, kaiken tämän. Näin ollen haluan ehdottaa seuraavaa lausumaa eduskunnan päätökseen:

"Eduskunta edellyttää hallituksen vaativan EU:ta määrittelemään tarkkaan tuen muodon ja tason, jota jäsenvaltiot saavat käyttää kansallisen merenkulun kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tavoitteena tulee olla tuista luopuminen. Skandinaavisen talousalueen merenkulkupolitiikan tulee taata tasa-arvoinen lähtökohta alan kilpailijoille niin, että unionin pohjoismaiset jäsenvaltiot eivät kilpaile tukipolitiikalla keskenään. Hallituksen on tarkkailtava tilannetta ja varmistettava kilpailukykyisellä vaihtoehdolla, että alan koulutus, työpaikat ja elinkeino säilyvät Suomessa ja Suomen lipun alla."

Gunnar Jansson /r:

Arvoisa herra puhemies! Ensin kannatan ed. Bremerin lausumaehdotusta. Sen jälkeen totean, että valiokunnan mietinnössä on jo yksimielinen lausuma. Se on kansallinen, ihan tavallinen. Edessämme oleva ongelma on kansainvälinen. Sen takia tarvitaan järeämpää otetta tässä asiassa. Sen takia ovat molemmat lausumaehdotukset, jotka on tänään esitetty, kannatettavia.

Kuten sanoin, kannatin jo ed. Bremerin lausumaa, mutta olen esimerkiksi ed. Seivästön kanssa täysin samaa mieltä. Tähän tilanteeseen tarvitaan ratkaisu. Ratkaisun nimi on tonnistovero. Se on hallituksen käsittelyssä paraikaa, pantiin hallituksen talouspoliittisessa valiokunnassa tänään pöydälle ja ilmeisesti on esillä ensi viikon kokouksessa. Sitten esitys pikkuhiljaa on tulossa eduskuntaan. Sen takia on juuri oikea paikka ja oikea aika lausua eduskunnan mielipide, kuten nyt täällä ollaan tekemässä.

Olen toisessakin mielessä samaa mieltä kuin ed. Seivästö, juuri siitä, että viime viikon ensimmäisessä käsittelyssä kaikki läsnäolevat olivat yhtä mieltä siitä, että jotain pitäisi tehdä. Nyt taas, kun on esillä hyvät ehdotukset, ilmeisesti tämä kuuluisa hiljainen enemmistö, joka ei ole paikalla, tietää paremmin, mitä pitää tehdä.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edellisessä puheenvuorossa todettiin, jotain on tehtävä. Tietysti omalta osaltani vakavasti haluaisin myös, että nyt pysähdyttäisiin. Raumalaisena kansanedustajana ja siellä merenkulkua läheltä seuraavana olen todella huolestunut siitä, mikä tilanne tulee olemaan. Ajattelen näin, että oli tuki mikä tahansa, nyt olisi löydettävä ratkaisut, mikä on tonnistoveron tai muun tuen merkitys tai suuruus, jotta suomalainen merenkulku säilyy elinkeinona, koska todella on kysymys työllisyydestä ja siitä merkittävästä imagosta, jonka me olemme maailmalle kansainvälisesti voineet osoittaa merenkulkumme osaamisen ja turvallisuuden kannalta ja monella muulla tavalla toimien.

Totta kai merenkulkijoiden, merialan ammattilaisten, työllisyydestä on kysymys, mutta kannan huolta myöskin koulutuksesta. Jos maastamme häviää tämän alan koulutus, se on merkittävä muutos meidän kokonaisuuteemme, kun ajatellaan, mikä meidän kirjomme on koulutuksessa. Se kaventaa jälleen kerran meidän maamme näkyvyyttä koulutuspolitiikassa.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Tavoite, jonka ed. Bremer toi esille lausumaehdotuksessaan, on hyvinkin kannatettava, että olisi kaikilla Pohjoismailla ja koko EU:ssa tasa-arvoiset lähtökohdat kilpailussa. Jotta tähän päästäisiin, ensi vuodeksi olisi todellakin tarvittu 76 miljoonaa markkaa hallituksen esityksen päälle, jotta ensi vuoden aikana suomalaiset varustamot ja merimiehet olisivat pystyneet saamaan sellaisen neuvotteluaikataulun ja ratkaisun, jolla pohjoismainen hyvä ratkaisu olisi voitu löytää.

Kun tänä päivänä on kuulunut uutisista pankkinimitysten lisäksi erittäin merkittävä telakkakuvion heijastus ja kun näitä matkustaja-aluksia ei ole moniin vuosiin uusittu, tällä on oma heijastusvaikutuksensa juuri siihen, mihin ed. L. Hiltunen edellä myös viittasi, eli telakoiden työllisyyteen. Telakkahan työllistää välillisesti todella runsaasti väkeä.

Lumipalloilmiö, johon ed. Bremerkin täällä on monesti viitannut, koskettaa saamieni tietojen mukaan jo Norjaakin. Sielläkin ollaan siirtymässä nettopalkkatukeen ulkomaanliikenteen matkustaja-aluksilla ensi vuoden aikana.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lisätä ajatuksen pöytäkirjoihin tässä asiassa. Nimittäin se ohjelma, jos sitä ohjelmaksi voidaan nimittää, hallituksen esitys, joka nyt on käsittelyn alla, ei ole mikään kilpailuedellytyksiä parantava ohjelma vaan pikemminkin upottava ohjelma. Sillä pannaan riskin alle peräti 5 000 työpaikkaa. Se oli yksimielinen mielipide asiantuntijoilla kuulemistilaisuudessa. Huomattakoon, että kaikista valiokunnan kuulemista asiantuntijoista yksikään ei puoltanut hallituksen esitystä. Hallituksen esitys seisoi yksin, sillä työnantajajärjestöt yhtä lailla kuin työntekijäjärjestöt, varustamoyhdistykset, logistiikan asiantuntijat, kaikki tuomitsivat tämän hallituksen esityksen täysin kelvottomaksi.

Nyt kuitenkin hallitusohjelmassa, arvoisa puhemies, sanotaan: "Hallitus laatii kansallisen merenkulun ja huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen kauppalaivaston kilpailuedellytyksiä parantavan ohjelman." Tässä joutuu nyt miettimään, missä se on. Eihän näin voi olla, että tällä tavalla menetellään.

Puhemies! Tämä on nyt sellainen tilanne, että kaikki osaavat lukea hallitusohjelman. Valitettavasti vain harvat osaavat ajatella.

Tero Mölsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Erittäin hyviä puheenvuoroja on jälleen kuultu, mutta niin kuin ed. Jansson totesi, on vain niin, että edellisessä käsittelyssäkin asia varmasti ymmärrettiin, ainakin puheiden perusteella ymmärrettiin, mutta päätettiin toisin. Nyt on vain niin, että asiahan on sisällön puolesta päätetty ja lausumat, joita nyt esitämme, ovat sellaisia, että asian vakavuuden takia viimeistään pitäisi myös poissaolijoitten äänestyksessä tajuta tilanne, missä menemme.

Kun esitimme 240:tä miljoonaa, tämähän on summa, jonka sekä laivanvarustajat että työntekijäjärjestöt ilmoittivat pitkin hampain olevansa hyväksymässä, koska pohjana oli myös palkkaratkaisu, jonka he olivat tehneet, sekä oletus tonnistoverosta, johon täällä on viitattu. Kun nyt tätäkään summaa ei ole päätöksessä hyväksytty vaan tämä 74 miljoonaa on jäänyt vajaaksi, minusta riski on tavattoman suuri. Joku on ihmetellyt, miksi joku maakrapu huolehtii tällaisista asioista. Kysymys on hyvin paljon periaatteellisesta asiasta, minkä lipun alla suomalaiset laivat seilaavat.

Kuten ed. Bremer totesi, tilanne on se, että jos Suomi haluaa pysyä kelkassa EU-politiikassa, on täysin välttämätöntä, että tällä hetkellä lähdemme mukaan tähän politiikkaan.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Harvoin ehkä opposition edustaja kuitenkaan puolustaa siinä suhteessa hallituksen esitystä, että ei tämä esitys ole huono mutta sen markkamäärä vain oli riittämätön. Nämä 74—76 miljoonaa, miten se nyt sitten katsotaan, siitä vain puuttuivat, itse esitys oli sinänsä ihan hyvä.

Kun salissa nyt on ed. Jansson, heittäisin ajatuksen ilmaan pienenä kysymyksenä, pitääkö paikkansa, että kun muutamat varustamot pitävät kotipaikkansa Maarianhaminassa Ahvenanmaalla, että siellä ollaan jo aloittamassa jonkinlaisia yt-neuvotteluja tämän uhkaamassa olevan tilanteen johdosta. Jos tällaista alkaa tapahtua, sen pitäisi olla jo sellainen hälytysmerkki tälle salille ja maan hallitukselle, että pitäisi jotain tehdä. Onhan niin, että myös varustamot maksavat hyvin merkittäviä yhteisö- ja osinkotuloveroja eli yhteiskunta kuitenkin saa aika paljon takaisin varsinkin, kun otetaan huomioon se, miten monta ihmistä nämä varustamot ja matkustaja-alukset työllistävät ja miten tärkeä näiden alusten säilyminen Suomen lipun alla on myös meidän huoltovarmuutemme kannalta.

Erkki Kanerva /sd:

Arvoisa puhemies! Minulla on ollut tilaisuus eilen ja tänään tutustua molempiin lausumaehdotuksiin ja eilen lukea toista rinnan sen lausuman kanssa, mikä on valiokunnan mietinnössä. Lausumat ja käyty keskustelu puhuttelevat tuntoani liikennevaliokunnan jäsenenä, mutta kun eilen vertasin lausumaehdotusta ja valiokunnan lausumaehdotusta, valiokunnan lausumaehdotus on vähemmin sanoin kattavampi kuin nyt esillä olevat lausumat. Sen vuoksi olen päätymässä valiokunnan esittämään lausumaan. Hallituksen on ryhdyttävä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin, ja se kattaa neuvottelut EU:n kanssa ja se kattaa myöskin Baltian ja muut.

Juha Korkeaoja  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tietenkin tässä vaiheessa, kun mahdollista on enää tehdä lausumia, itse asian tärkein osuus on ikään kuin siirtynyt taka-alalle, mutta nimenomaan lausumien hyväksyminen tähän saatteeksi on kuitenkin vakava viesti siitä, että eduskunta edellyttää, että asiaa ei unohdeta.

Pidin erittäin huolestuttavana valtiovarainministerin tämän asian käsittelyn alkuvaiheessa esittämää näkökohtaa, joka oli sen suuntainen, että tällainen lauttaliikenteen tuki on vähemmän merkityksellistä, kun se on tukea Suomen ja Ruotsin välillä tapahtuvalle ilonpidolle ja vapaa-ajan vietolle. Tämäntapainen ajattelu on otettu tyrmistyneenä vastaan muun muassa länsirannikon kuljetusliikkeissä, joille säännöllinen, hyvin toimiva lauttaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä on elinehto. Suomessa on jo tapahtunut Merenkurkun liikenteen loppuminen, ja nyt on uhkatekijöitä myöskin Turku—Tukholma-välillä. Pitkällä aikavälillä tällaisten päätösten myötä on painokkaasti huomautettava, että se on koko Suomen elinkeinotoiminnan kannalta oleellista ja tärkeätä toimintaa ja on tärkeätä, että säilytetään laivat nimenomaan Suomen lipun alla.

Gunnar Jansson /r:

Arvoisa puhemies! Käsitykseni mukaan laivanvarustajat ovat hyvin isänmaallinen ammattikunta. Yt-neuvotteluja ei ole aloitettu. Seurataan tarkoin, mitä me nyt täällä teemme, koska kyse on nyt elinkeinon tulevaisuudesta: pärjätäänkö Suomen lipun alla vai eikö pärjätä. Siitä on kyse, jopa henkiin jäämisestä.

Ed. E. Kanervalle sanoisin, että valiokunnan mietinnössä oleva lausumaehdotus on hyvin perinteinen. Jokainen hallitus toimii, kuten siinä sanotaan.

Ed. Bremer, on ihan selvät ohjeet ei ainoastaan siitä, että hallituksen täytyy toimia, vaan myöskin siitä, miten sen pitää toimia. Ed. Bremerin sekä ed. Mölsän ehdotukset ovat sen johdosta minusta tarkempia ja käyttökelpoisempia. Mutta totta kai se, mikä valiokunnan mietinnössä on, on kuitenkin jotain.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Seivästölle sanoisin, ettei hallitus todellakaan ole epäonnistunut esityksellään tukea Suomen matkustajalaivaliikennettä puolella siitä, mitä Ruotsi, Tanska ja Norja tukevat omiaan. Eiväthän suomalaiset matkustajalaivat vielä ole liputtaneet ulos.

Mutta, ed. E. Kanerva, eiköhän tämän niukkasanaisen lausuman, jota te piditte niin hyvänä, etu ole nimenomaan teidän kannaltanne se, että se ei paljasta, miten laajan uhkapelin alaisiksi te heitätte tämän hyväksyessänne koko tämän elinkeinon, 5 000 työpaikkaa, mistä sekä Merimies-Unioni että AKT olivat yksimielisiä, että se on kohtuutonta uhkapeliä, samoin kuin koko alan koulutuksen ja kaikki perinteet, mitkä liittyvät tähän elinkeinoon Suomessa? Se ei paljastu siitä niukkasanaisesta lausumasta, jonka liikennevaliokunta on tehnyt. Se on varmasti ihan hyvä, ettei koko totuus tule ilmi, millä tavalla saatetaan uhkapelin alaisiksi nämä perinteiset työpaikkoihin liittyvät asiat.

Tero Mölsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. E. Kanervalle: Kun hän valiokunnassa on asiantuntijoita kuullut ja hän perusteli, että lausuma, jonka valiokunta teki, olisi riittävä, ihmettelen aika kauheasti sitä, koska tämä on juuri sen kaltainen kuin yleensä nämä lausumat ovat. Hallitus voi puuhastella tämän kanssa vuoden, kaksi, kolme, neljä riippuen siitä, miten itse haluaa, kun sen sijaan ed. Bremerin ja itse jättämäni lausuma lähtevät siitä, että hallituksen on tehtävä tietyt toimenpiteet. Vielä oma lausumani lähtee siitä, että viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä eduskunnan on saatava tietää, mitä hallitus on asian suhteen tehnyt.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Mikäli ulosliputuksia alkaa tapahtua, ne ovat monesti aika peruuttamattomia siirtoja. Saattaa tietenkin tietyillä ratkaisuilla olla mahdollista vielä palauttaa näitä laivoja Suomen lipun alle, mutta se vaatii sitten jo erityistoimenpiteitä.

Ed. Jansson viittasi varustamoiden isänmaallisuuteen. Yhdyn siihen kantaan, koska jos me olisimme menneet Ruotsin mallin mukaiseen tukeen, johon ed. Bremerkin viittasi, se olisi ollut noin 330—360 miljoonaa, mitä siihen olisi tarvittu. Mutta se käsitys minulle tuli, että 240 miljoonan tukitasolla juuri Suomen lipun symbolivaikutus ja varustamoiden omistajien isänmaallisuus on se tekijä, jolla 99 prosentin varmuudella laivat olisivat edelleen pysyneet Suomen lipun alla.

Ed. E. Kanervalle toteaisin sen, että ammattiyhdistysliike, Merimies-Unioni, oli täysin lisätyn tuen kannalla ja katsoi sen perustelluksi eikä ollenkaan nostanut esiin, että tuki menisi joillekin pääoman omistajille, vaan se menisi nimenomaan työllisyyden, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta välttämättömiin tarpeisiin.