5) Hallituksen esitys laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta
Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä todellakin
ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalakia. Lain yleispalvelua
koskevaa sääntelyä täydennetään
tällä esityksellä komission virallisessa
huomautuksessa edellytetyillä säännöksillä yleispalveluyrityksen
nimeämismenettelystä, yleispalvelun nettokustannusten
laskemisesta sekä kustannusten
korvaamisesta erityistapauksissa. Tässä yleispalvelukäsitteen laajentamisessa
käytetään termiä, joka aika useinkin
esiintyy nykyisin lakiesityksissä, teknologianeutraalisuus,
joka käytännössä tietysti sitten
tarkoittaa sitä, että se mahdollistaa yhtä hyvän
palvelun tuottamisen kuluttajalle vapaavalintaisella teknologialla.
Tämän tarkastelun lähtökohtana
on täten kuluttajalle tarjottava puhelinliittymä ja
erityisesti se, miten hyvin se täyttää yleispalvelulle
asetettavat vaateet ja vaatimukset. Tämä oli ehkä tämän
lakiesityksen se avainkysymys, josta valiokunta a) kävi
aika perusteellisen asiantuntijakuulemisen ja b) kävi huolellisen
keskustelun ja päätyi sitten näihin näkemyksiin.
Siinä tapauksessa, että mahdolliset teknologiavaihtoehdot
täyttävät yleispalvelulle asetettavat
vaatimukset yhtäläisesti, yrityksen valintavapaus
on rajoittamaton, mutta valiokunta haluaa korostaa sitä,
että ellei tarjottavaa matkaviestinverkon liittymää saada
toimimaan kiinteää linjaa vastaavalla luotettavuudella,
sitä ei valiokunnan näkemyksen mukaan voida pitää hyväksyttävänä vaihtoehtona.
Suomeksihan tämä tarkoittaa sitä, että nyt
jos halutaan purkaa jostakin toimiva kupariyhteys, niin sitä ei
voida korvata ilman muuta langattomalla laajakaista- tai jollakin muulla
vastaavalla yhteydellä, mikäli ei olla täysin
varmoja, että se todellakin toimii. Tässä on myöskin
olemassa tietynlainen turvallisuuteen, henkilökohtaiseen
turvallisuuteen liittyvä hyvin vahva näkökulma.
Kokonaan eri asia on sitten, miten se teknisesti ratkaistaan
ja erityisesti miten ratkaistaan sitten se viimeisten metrien, kymmenien
metrien tai sen niin sanotun viimeisen mailin vetäminen.
Se voi olla kiinteätä verkkoa, ja siihen saakka
tuleva voi olla langatonta, ja langattoman laajakaistan kehityshän
on tällä hetkellä erittäin nopeata, niin
kuin digitaali-tv:stä käydyssä keskustelussa olemme
havainneet.
Tähän liittyy myöskin eräs
erilliskysymys, johon nyt valiokunnan huomiota kiinnitettiin, eli tämä niin
sanottujen sähköyliherkiksi itsensä kokeneiden
henkilöiden huoli siitä, että olisi jatkossakin
tarjolla myöskin kiinteä liittymä. Valiokunta
pitääkin edellä teknologianeutraalisuudesta
jo lausutusta lähtökohdasta katsottuna välttämättömänä,
että puhelinliittymä sähköyliherkäksi
todetulle henkilölle tarjotaan kiinteällä liittymällä,
mikäli hänen ei ole mahdollista käyttää matkaviestinverkon
liittymää. Tosin yrityksellä tulee olla
mahdollisuus hoitaa jokin osuus tästäkin yhteydestä ilman
kiinteää yhteyttä, mikäli tämä ratkaisu
käyttäjän kannalta ja kohdalta täyttää yhtäläisesti
yleispalvelulle asetettavat vaateet. Tämän kaltaisilla
reunaehdoilla valiokunta katsoi, että tämä teknologianeutraalisuus
voi toteutua.
Halusimme perehtyä sitten myöskin näihin päätelaitteisiin.
Nythän on tarjolla myöskin sen kaltaisia matkaviestimiä,
kännyköitä, jotka näyttävät
perinteisiltä puhelimilta, ja on arvioitu, että niiden
osalta sitten tätä mahdollista ylikuumenemista,
jota kännyköissä saattaa esiintyä,
pystytään minimoimaan.
Sitten vielä pari muuta muutosta esitystä mainitsen
lyhyesti. Teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmän
valvontaan liittyviä säännöksiä tarkistetaan
tässä lakiesityksessä, ja kolmas muutos koskee
kansallista verkkovierailua, eli Viestintäviraston päätös
kansallisen verkkovierailun järjestämisvelvollisuudesta
tulisi olemaan yleisluontoisempi tulevaisuudessa ja kohdistuisi
teknologiasta riippumatta kaikkiin matkaviestinverkkoihin.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Viestintämarkkinalain muuttaminen
on täällä esillä, ja muutoinhan
se on ihan hyvä lakiesitys ja vie asioita eteenpäin,
mutta pariin asiaan kiinnittäisin myös huomiota,
niin kuin puheenjohtajakin kiinnitti.
Tämä sähköyliherkkien ihmisten
asia: Niitä on jonkun arvion mukaan noin 200 000
ihmistä, jotka oireilevat, kun puhuvat kännykkään,
ja nämä sähköyliherkät
vaativat, että pitäisi olla lankayhteys heille.
Tämä tuntuu olevan monelle ongelma. Mielestäni
nämä asiat olisi pitänyt selvittää,
mutta ehkä tässä tuli nyt kiire näitten
asioitten puolesta. Olisi pitänyt ehkä pyytää sosiaali-
ja terveysvaliokunnalta lausuntoa tästä näkökulmasta.
Toinen on tämä, mihin valiokunnassakin asiantuntijat
kiinnittivät huomiota, säteilyvaara, kun kännykkää käytetään,
ja ennen kaikkea lasten osalta. Ruotsissahan on suositus, että lapset käyttäisivät
hyvin vähän matkapuhelinta. Ainakin tulevaisuudessa
nämä kaksi asiaa pitäisi Suomessakin
selvittää eikä ehkä, jos vähän
ilkeästi sanoo, käyttää lapsia
ja ihmisiä koekaniineina.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys oli
aika mielenkiintoinen sikäli, että asiantuntijakuulemisessa
ainakin itselleni tuli aika paljon uutta nimenomaan tästä sähköyliherkkyydestä,
josta erityisesti asiantuntija Osmo Hänninen piti mielestäni
todella hyvän esityksen.
Toinen asia tässä on tietysti, että tähän
liittyy komission kirjallinen huomautus, koska komission mielestä on
ollut väärin, kun Suomessa on ollut yleispalveluvelvoite
suoraan laista johtuvana määrittelynä.
Nyt pitää erillinen nimeämismenettely
ottaa käyttöön. Itse en aina näitä hienouksia
ymmärrä, mutta näinhän me joudumme
tekemään, kun olemme täällä EU:ssa.
Arvoisa puhemies! Tästä sähköyliherkkyydestä ja
myöskin siihen liittyen näitä topografisia
olosuhteita huomioiden: Minun mielestäni valiokunta onnistui
ainakin kohtuullisesti siinä määrittelemään,
että jos signaali ei mene ilmoja pitkin, niin pitää olla
kiinteä verkko siten, että tavallaan luotettavasti
se viesti menee määrättyyn pisteeseen
saakka ja siitä sitten käyttäjälle.
Osittain samaa tarkoittava käsitykseni mukaan oli myös
sähköyliherkkien osalta oleva maininta siitä,
millä tavoin yrityksen tulisi se tehdä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun täällä eräät
käyttävät ilmaisua "kansanedustajaura",
niin jos nyt uskallan käyttää tätä vähän heikohkoa
ilmaisua, niin kansanedustajaurani yksi vaikeimpia asioita oli liikenne-
ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana vetää viestintämarkkinalain
kaksi osaa suoritukseen. Siinähän oli kysymys
valtavasta määrästä pykäliä ja äänestyksiäkin
oli vaikka kuinka paljon, mutta nyt sitä taas muutetaan.
Sen jälkeen kun saatiin se paketti tehtyä,
siinä ei oikeastaan mitään muuta olekaan
ollut kuin muutoksia, ja se johtuu yksinkertaisesti siitä,
että teknologia kehittyy ja tulee yhä ihmeellisempiä vempaimia
ja toisaalta sitten, kun kehitystyö maksaa paljon, silloin
tietysti halutaan näistä innovaatioista saada
mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos. Se taas sitten
merkitsee sitä, että kustannuksia pyritään
karsimaan pois, ja se saattaa johtaa hyvin persoonallisiin ratkaisuihin.
Nyt just muutamaa osa-aluetta tällä puolella käsitellään,
juuri nyt.
Kaikki Suomen osat eivät ole samassa asemassa. Nyt
ollaan liikkeellä erikoisesti topografialtaan vaihtelevissa
maastoissa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kuulostaa se kansanedustajastakin aika persoonalliselta,
että kun
kansalainen soittaa, niin puhelu rupeaa päättymään
ja sieltä ei kuulu juuri mitään ja hän
sanoo juoksevansa nyt tuonne mäen laelle ja soittavansa
uudestaan. Ulkona on 30 astetta pakkasta, ja hän kipaisee
sinne läheisen mäen laelle taikka hiihtää tai
jotakin muuta sellaista ja sitten soittaa kohta ja kysyy, kuuluuko
nyt paremmin, ja sitten ruvetaan keskustelua jatkamaan. Syynä on
yksinkertaisesti se, että kun ennen vanhaan oli valtion,
"riks" linja, niin tämä valtion "riks" linja on
nyt Soneran toimesta purettu pois ja pitäisi se yhteys
hoitaa kännykällä, vaan eipä se
hoidu.
Nyt tämä asia tuotiin harvinaisen selväpiirteisesti
valiokunnan tietoisuuteen ja tämä homma nyt kerta
kaikkiaan juuri sillä teknologisella ratkaisulla, jonka
valiokunnan arvoisa puheenjohtaja kuvasi, ratkaistiin. Toivon mukaan
se myöskin tällä tavalla jatkossa hoitaantuu,
koska se sillä tavalla voidaan järkevästi
hoitaa.
Toinen asia olivat nämä sähköyliherkät.
Olen sitä informaatiotulvaa ottanut vastaan jo muutaman
vuoden ajan, ja en arvannutkaan, että se tulee tällä tavalla
viestintämarkkinalain yhteydessä voimallisesti
esiin. Minusta on hyvä, että siihen on löydetty
sellainen ratkaisu, joka näyttää nyt
tyydyttävän sähköyliherkkiä,
sellaisiksi itsensä tuntevia. Nimittäin sen voi
päätellä siitä, että tässä asiassa
nimenomaisesti yhteydenottojen määrä on
romahtanut elikkä niitä ei käytännöllisesti
katsoen ole ollut ollenkaan.
Nythän olisi ollut se h-hetki sitten, viimeinen hetki
olla yhteydessä, mutta ... (Ed. Laukkanen: Eikä ole
lehtereilläkään!) — Eikä muuten
ole lehtereilläkään eikä ole
haastattelujakaan pyydetty, niin että ehkä me
olemme ihan tyytyväisiä valiokuntana siihen, että tämä asia
pystyttiin ratkaisemaan, ja siitä kyllä täytyy
antaa valiokunnan puheenjohtajalle sitkeydestä onnittelut
ja kiitokset.
Marjukka Karttunen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Tässä on siis kyseessä viestintämarkkinalain
muuttaminen. Tämä ala kaiken kaikkiaan kehittyy
niin lujaa vauhtia, että kärryillä pysymisessä on
tekemistä, jos ei ole alalla toimija. Nämä laitteet
ja teknologiat muuttuvat ja kehittyvät erittäin
nopeaan tahtiin, esimerkiksi nämä uudet teknologiat
kuten VoIP- ja Skype-palvelut. Mutta niin kuin ed. Pulliainen tuossa
totesi, joskus tuntuu samalta kuin muistan äitini kertoneen,
kun aikanaan tuli puhelin ja siihen huudettiin lujaa, että haloo, haloo.
Hyvin usein sitä nyttenkin joutuu tekemään.
Linja katkeilee ja sitä joutuu huutamaan haloo haloo, ei
kuulu. Mutta kuitenkin, kun teknologiat muuttuvat, näiden seikkojen
vuoksi tämän lain yleispalvelukäsitettä on
siis laajennettu nykyistä teknologiaa neutraalimmaksi tässä laissa,
koska kiinteät lankapuhelimet vähenevät
vähenemistään. Olen huomannut, että vähän
yllättävilläkin tahoilla yllättävät
eläkeläisetkin ovat irtisanoneet lankaliittymänsä,
kun sanovat, että he eivät halua maksaa kahta
liittymää, sekä lanka- että kännykkämaksuja.
Ja näitä puhelinlaitteita sinänsä saa
helppokäyttöisiä ja lankapuhelimen näköisiä,
jos tuntuu, että se uusi gsm on vaikea käyttää.
Tarkoitan tällä uusia puhelinlaitteita, jotka
ovat ihan lankapuhelimen näköisiä, mutta
ovat tekniikaltaan gsm-puhelimia.
Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta kuitenkin kuuli asiantuntijakuulemisessaan
näistä matkapuhelimien mahdollisista säteilyvaikutuksista,
joita sinänsä ei vielä tiedetä,
ja näistä sähköyliherkistä henkilöistä.
Heilläkin on oikeus yleispalveluun, eli heille on taattava
puhelinyhteys jopa matkojen taakse, niin että silloin teknologioita
voidaan yhdistellä maantieteellisesti etäiseen
paikkaankin eli että tämä puhelinliittymä järjestetään
niin, että käytetään sekä matkapuhelinverkkoa
että kiinteää yhteyttä.
Niin kuin sanoin, nämä laitteet kehittyvät
nopeasti ja nämä sähköyliherkät
ja lapset voivat käyttää handsfree-laitteita
ja näitä uuden teknologian markkinoille tuomia
laitteita, joita säteilyturvakeskuskin suosittelee lapsille
ihan yleisen turvallisuusperiaatteen noudattamisen vuoksi.
Arvoisa rouva puhemies! Käyttäjällä on
siis tämän uuden lain myötä valitusta
tekniikasta riippumatta oikeus edelleenkin samoihin peruspalveluihin
kuin aikaisemmin. On hyvä, että yleispalvelu sinänsä on
tämän lain myötä teknologianeutraalimpi,
koska me olemme Suomena olleet teknologia-, tietoyhteiskuntaykkönen, mutta
emme me sitä enää ole, joten kehityksessä on
pysyttävä mukana, eikä tähän
tilaan voi jäädä makaamaan. Ei kuitenkaan
voida tietää, mikä teknologia voittaa
ja minne kehitys johtaa. Mutta näyttää siltä,
että nämä vanhat lankaverkot ovat tulleet
tiensä päähän ja jotain muuta
on tulevaisuudessa.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Otan esiin vain yhden asian tässä, ja
se liittyy sähköyliherkkyyteen, joka nousi valiokuntakuulemisissa
esiin varsin myöhäisessä vaiheessa. Kun tälle
oireilulle ei ole lääketieteellistä määritelmää eikä henkilöillä ole
virallista vammaisstatusta, niin valiokunta oli jonkin verran nurkassa tämän
asian kanssa ja päätyi sitten kuitenkin kirjaamaan
mietintöön varsin mittavasti asiasta. Hyvä on,
että kirjattiin, sillä tuli ristiriitaisia ajatuksia
asiasta, mielipiteitä ja jopa asiantuntijanäkökulmia.
Tärkeää olisi, että ei panna
päätä puskaan asiassa, vaan sitä seurataan,
ja onneksi valiokunta on sillä tavalla varmistanut tilanteen, että jos
tämä tulee voimakkaasti esiin, niin lainsäädännössä on
ainakin huomioitu tämä ihmisryhmä. Vähätellä tätä asiaa
ei kyllä todellakaan saisi. Muistamme kaikki asbestoosin,
kuinka vähätelty sairaus se aikoinaan oli ja minkälaista
jälkeä se on jättänyt tiettyyn
ikäluokkaan.
Toinen asia on sitten tämä kännyköiden
säteily. Siitäkin on asiantuntijoilta ristiriitaista
tietoa. Niinkin tuttu ja meille tärkeä asia kuin
kännykkä on kyseessä, niin senkin tutkimista
ja seurantaa on syytä jatkaa erityisesti, kun asiantuntijakuulemisen
yhteydessä kuulimme, että meillä oli
valiokunnassa väärä asiantuntija kertomassa
asiasta. Jos siellä olisi ollut joku toinen, hän
olisi kertonut jotain muuta, eli jopa saman laitoksen sisällä näkökulmat
jakautuvat. Sen takia tutkimusta on syytä jatkaa ja pitää mielessä se,
että nyt esimerkiksi lapsille todella suositellaan handsfree-laitteen
käyttöä ja esimerkiksi kännykän
sulkemista aina kun sitä ei käytä, jotta
se säteily olisi mahdollisimman vähäistä.
Markku Laukkanen /kesk:
Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä nyt tästä kännyköiden säteily-
ja sähköyliherkkyyskysymyksestä. Minusta
valiokunta ratkaisi tämän asian aika tyylikkäällä tavalla
ja ottaen erityisesti huomioon, että tiedeyhteisöhän
on tässä hyvin erimielinen. Professori Pulliainen
voisi pitää tästä pitkälti
peruskurssin, miten tieteellistä tietoa voidaan hyötykäyttää poliittisessa
päätöksenteossa. Mutta mielestäni
tämä tapa, jolla me tämän kirjoitimme ulos,
on juuri niin kuin täällä ed. Karhu aivan
oikein totesi, että valiokunta avasi asian, mikä kertoo,
että me tiedostamme asian mutta emme vähättele
asiaa. Samalla viitataan myöskin siihen, että tämä on
globaali ongelma, josta tehdään paljon tutkimusta.
On aivan selvää, että jos tämä säteilykysymys,
yliherkkyys tunnustetaan lääketieteellisesti ja
sille myönnetään se virallinen vammaisstatus, niin
silloinhan me olemme aivan uudenlaisessa tilanteessa. Me tulemme
tämänkin kautta tähän koko yleispalveluperiaatteen
ytimeen eli käyttäjän oikeuteen puhelinliittymään,
ja siksi oli tärkeää, että me
avasimme nämä uudet teknologiat. Niitä on,
niitä tulee, niitä voidaan ottaa käyttöön, mutta
samalla toteamme myöskin sen, että kuluttajan
kannalta täytyy huolehtia siitä, että nämä uudet
teknologiat käyttökustannuksiltaan eivät saa
olla kalliimpia kuin on kiinteän verkon käyttö.
Tämä on hyvin tärkeä yleispalvelun
toteutumisen periaatteen sisältö. Ja me olemme
tämän nyt sanoneet selkeästi ulos, ja
jos operaattorin tarjoama vaihtoehto on kuluttajan kannalta kalliimpi,
silloin se totta kai tarkoittaa sitä, että operaattori
ottaa sitten kantaakseen siitä syntyvän kustannuseron,
mikä tässä mietinnössä selkeästi tulkintaohjeena
annetaan.
Seppo Lahtela /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintö on tietysti
asianmukainen, mutta väittäisin, että ylimalkainen
eikä perustu ihan tosiasioihin. Siltä osin haluaisin
tässä kertoa, että kun muun muassa eduskunta
on tehnyt sopimuksen Soneran kanssa tästä operaattoritoiminnasta
jne., niin kyllä ainakin itse asun semmoisessa paikassa,
missä ei voi mitään muuta saada kuin
sen, että kuulee, että puhelin pärähtää,
mutta vain lankapuhelimen välityksellä voi asioida.
Jos noin sanoisin, että kansanedustajan kotipaikalla ei
tämä systeemi toimi ja siltä osin edustajantointakaan
ei saada kuntoon, niin miten voi ajatella takametsien mökin
mummon saavan joskus yhteyden sinne, jos ei taata laadukasta lankaverkkoa,
mikä nykyisellään toimii? Näin arvellen
kyllä tässä maassa paljon aukkoja on olemassa.
Siellä meidän kylällä, tietenkin
täytyy sanoa, en ole yksin. Siellä on monta muutakin, monia
valituksia, monia puheita ja puheluita on tämän
asian eteen tehty, mutta ei vaan käytännön asia
toimi eikä pelaa. Näin katsottuna kyllä pitää olla
semmoiset verkkoyhteydet Suomenmaassa, että ne toimivat.
Tällä kertaa toimii varmasti vain lankaverkko,
koska mikään muu ei ainakaan siellä meillä toimi.
Leena Harkimo /kok:
Arvoisa puhemies! Puutun kutakuinkin yhteen asiaan tässä sinänsä hyvässä valiokunnan
mietinnössä ja esityksessä. Tässä mietinnössä kiinnitetään
huomiota ehdotetusta yleispalveluvelvoitemuutoksesta sähköyliherkkyydestä kärsiville
aiheutuviin ongelmiin. Tätä asiaa laajasti valiokunnassa
käsiteltiin ja siitä keskusteltiin. Valiokunta
pitää välttämättömänä,
että puhelinliittymä sähköyliherkiksi
todetuille henkilöille tarjotaan kiinteänä liittymänä ainakin
osittain, mikäli hänen ei ole mahdollista käyttää matkaviestinverkon
liittymää. Hyvä niin, sillä jo
perustuslain mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan
kansalaisille terveellinen ympäristö.
Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva muutos
puhelinyhtiöiden palveluvelvoitteeseen edellyttää keskustelua
myös matkapuhelinsäteilyn riskeistä.
Tätä keskustelua ei ole juuri Suomessa käyty,
vaikka useissa Euroopan maissa aihe on ollut laajalti esillä myös
viranomaistaholla. Liekö meillä usko teknologian
kehitykseen niin suuri, ettei kyseenalaisteta edes terveysnäkökohtia.
Langattoman teknologian uusia sovellutuksia on tullut kiihtyvällä vauhdilla
markkinoille. Tieteen kehitys on huimaa, ja hyvä niin.
Emme kuitenkaan tiedä, joudummeko todistamaan tulevaisuudessa
täysin odottamattomia haittoja. Tiedän terveysvaikutuksia
tutkitun joillakin osa-alueilla matkapuhelinteknologian osalta,
ja tutkimukset ovat tuoneet esille myös biologisia vaikutuksia, jotka
eivät ole olleet ennalta arvattavissa. Matkapuhelimien
säteilyn terveysvaikutuksia koskevat tutkimustulokset ovat
olleet osittain ristiriitaisia, ja lopullisten johtopäätösten
teko on vaikeaa. Säteilyturvakeskus toteaa tämän
itsekin ja onkin neuvonut vanhempia tarvittaessa rajoittamaan lasten
matkapuhelimien käyttöä samaan tapaan kuin
Pohjoismaiden vastaavat laitokset ovat tehneet. Tutkijoiden näkemykset
ovat siis ristiriitaisia. Nämä ristiriidat edellyttävät
varovaisuusperiaatteen huomioimista langattomia teknologioita käyttöönotettaessa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelalle seuraavanlainen kommentti:
Hänen tapauksessaan se lankayhteys on hyvä säilyttää,
eikö niin? Mutta jos se ajateltaisiin siis poistettavan,
niin tämän mietinnön mukaan se tapahtuu
sillä tavalla, että se operaattori, joka tässä on
kysymyksessä, järjestää joka
tapauksessa sinne asuntoonne sen viimeisen pätkän,
laittaa sinne niin korkean maston ja siihen sitten vastaanottolaitteen
niin, että signaali tulee sieltä, mistä se tulee
ilmojen teitä, ja sitten se loppumatka tulee piuhaa pitkin
sinne teidän asuntoonne, minkä jälkeen
te pystytte käyttämään edelleen
sitä samaa puhelinvastaanotinta siellä asunnossanne
kuin olette tähänkin saakka käyttäneet.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Koskaan ei pitäisi provosoitua, kun
provosoidaan, mutta kun kollega Seppo Lahtela astui sisään
saliin ja puhui ja runttasi valiokunnan mietinnön (S. Lahtela:
Ylimalkaiseksi!) olematta itse valiokunnan jäsen ja olematta
ollenkaan mukana asiantuntijakuulemisessa, niin nyt kehottaisin,
että hän lukaisisi mietinnön. Vaikka
sivulla 3 on tästä yleispalveluperiaatteen toteutumisesta.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Nämä sähköyliherkät
ja kännykkäsäteilyvaarat: Sanotaan, että näiden
henkilöiden pitäisi saada vammaisstatus, että he
saavat asiansa esille ja huomioidaan. Tässä voi
olla niin kuin ed. Karhu totesi asbestiongelmasta: sitä piiloteltiin
10—15 vuotta, ennen kuin todettiin, että se on
ongelma ja yli sata ihmistä kuolee vuosittain asbestin
aiheuttamaan syöpään. Siinä oli
syynä se, että oli liian isoja taloudellisia arvoja
yhteiskunnassa, että sitä ei voitu tunnustaa.
Tässä on, niin kuin eräs asiantuntija
totesi, myös varmaan vähän saman tapaista,
että Suomi on sitoutunut ja maailma sitoutunut tämmöiseen
kännykkään ja sähköiseen viestintään,
että enää ei ole takaisin paluuta. Toivoisi,
että näin ei ole asia, vaan että otettaisiin
nimenomaan esille tämä terveysnäkökulma
ja lastensuojelu jnp.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Tässä yhteydessä tarjoutuu
tilaisuus puhua myös perinteisen lankapuhelinverkon puolesta. Minusta
tarvitaan vaihtoehtoisia järjestelmiä. Kyllä ainakin
itse olen halunnut säilyttää lankapuhelimen. Sillä on aivan oma
peruslähtökohtansa.
Edelleen koen suurta murhetta, kun puhelinautomaatit, puhelinkioskit,
katoavat. Niilläkin on aivan oma paikkansa. Olen tehnyt
asiasta kirjallisia kysymyksiä, kuinka yleisöpuhelimia
voitaisiin säilyttää. Kaikilla ei ole
eikä tule olemaan kännykkää,
ja yleisöpuhelimet ovat myös tietty varajärjestelmä vaikkapa
kännykän hukkuessa tai mennessä rikki.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Kangas otti esiin sen huolen, joka valiokunnassa oli
voimakkaasti esillä, ja mielestäni juuri valiokunnan
kannanotto tähän sähköyliherkkyyteen, joka
on aika mittavasti mukana tässä mietinnössä,
ottaa semmoisen ensiaskeleen ja vastaa juuri siihen huoleen, jonka
ed. Kangaskin tässä esitti ja joka oli valiokunnassa
esillä. Eli valiokunta on huomioinut tämän
asian, ja tästä päästään
eteenpäin tarvittaessa.
Yleiskeskustelu päättyy.