Jutta Urpilainen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen jättänyt eduskunnalle tänä syksynä sekä talousarvioaloitteen että lakialoitteen, jossa ehdotetaan, että opintotukeen sovellettavia vanhempien tulorajoja korotetaan 15 prosentilla. Ehdotettu muutos parantaisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden asemaa.

Opintotukipolitiikan tehtävänä on sopia siitä, missä kulkee raja kansalaisten oman vastuun ja yhteiskuntavastuun osalta. Ensimmäiset laajamittaiset opintotuen muodot syntyivät jo 1940-luvun puolivälissä, jolloin opintotuki nähtiin keinona saada vähävaraiset nuoret opintielle sen jälkeen, kun he olivat suorittaneet oppivelvollisuuskoulun. Näin pyrittiin muun muassa turvaamaan sotien jälkeen nopeasti kasvavan talouselämän tarpeet. Koulutusjärjestelmän ja sosiaaliturvan voimakas laajentuminen 50-luvulta alkaen vaikuttivat siihen, että opintotukijärjestelmästä kehittyi 70-luvun alkuun mennessä yleinen opiskelijoiden perusturva.

Tämän vuosikymmenen haasteisiin vastaavan opintotukipolitiikan sisältöön vaikuttavat edelleen opintotuen yhteiskuntapoliittiset peruskysymykset. Yksi näistä kysymyksistä kuuluu, mikä on oikeudenmukainen opiskelijan ja hänen vanhempiensa oman vastuun ja yhteiskunnan vastuun raja, ja toisaalta, missä laajuudessa opintotukea myönnettäessä voidaan ottaa huomioon opiskelijan vanhempien taloudellinen tilanne.

Hallitusohjelman mukaan Suomi sivistysyhteiskuntana rakentuu osaamisen, tiedon ja luovuuden varaan. Sen arvoihin kuuluvat ihmisten yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys, vastuu ympäristöstä ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Koulutuksella edistetään sivistyksellisiä oikeuksia ja aktiivisen kansalaisuuden valmiuksia. Opintotuki ja opintososiaaliset palvelut ovat tärkeä osa yleistä koulutuksellisen tasa-arvon edistämispolitiikkaa. Nuorten kohdalla opintotuki voi olla myös jatko-opintoihin kannustava tekijä, jos se on tasoltaan riittävä verrattuna heillä vaihtoehtoina oleviin toimeentulojärjestelmiin.

Arvoisa puhemies! Opintorahan suuruuteen vaikuttavat vanhempien tulot kaikilla alle 20-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla. Toisen asteen koulutuksessa olevan opiskelijan vanhempien taloudellisen aseman perusteella toteutettava tuloharkinta on tiukentunut, kun tulorajoja ei ole nostettu ansiotason yleisen kehityksen mukaisesti. Tuloraja on ollut sama vuodesta 1993 lähtien, jolloin opintotukiuudistus toteutettiin toisella asteella. Etenkin pienituloisista perheistä tulevien opiskelijoiden tuen reaalinen taso on jäänyt jälkeen ja tarveharkinta on kiristynyt. Opiskelija voi jäädä jopa kokonaan ilman tukea vanhempiensa tulojen vuoksi. Vanhempien tulojen huomioiminen vaikuttaa noin 44 000 toisen asteen opiskelijan opintotukeen. Lähes saman verran arvioidaan opiskelijoita olevan tarveharkinnan vuoksi opintotuen ulkopuolella.

Kun oppilaitoksia joudutaan ikäluokkien pienenemisen vuoksi sulkemaan ja toisaalta niin ammatillinen kuin yleissivistäväkin koulutus samalla kootaan suurempiin yksikköihin, yhä useampi toisen asteen opiskelija joutuu muuttamaan opiskelun takia pois kotipaikkakunnaltaan. Eräiden selvitysten mukaan jopa 15 prosenttia lukiolaisista ja 30 prosenttia ammattiin opiskelevista asuu tällä hetkellä muualla kuin vanhempiensa luona.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessani ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain 11 ja 19 §:n vanhempien tuloja koskevia tarveharkinnan säännöksiä. Opintotuen määrään vaikuttavia vanhempien tulorajoja ehdotetaan siis korotettavaksi 15 prosentilla.

Toisen asteen opiskelijoiden opintotuen jälkeenjääneisyys uhkaa mielestäni nimenomaan syrjäseutujen nuorten, monilapsisten perheiden nuorten sekä heikossa taloudellisessa asemassa olevien nuorten opiskelumahdollisuuksia.

Esittämäni vanhempien tulorajojen tarkistaminen tulisi parantamaan noin 33 300:n pienituloisesta perheestä tulevan opiskelijan toimeentuloa ja edistäisi myös kansalaisten koulutuksellista tasa-arvoa.

Olen iloinen siitä, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat hyväksyneet vuoden 2006 talousarviokäsittelyn yhteydessä tekemäni talousarvioaloitteen, joka on täsmälleen samansisältöinen kuin tämä lakialoitteeni. Toivon yhtä myönteistä käsittelyä myös tälle lakialoitteelle.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Stakesin tutkimuksen mukaan yksi köyhyysrajan alapuolella olevista ryhmistä on opiskelijat. Eiväthän tietenkään kaikki opiskelijat ole köyhiä ja köyhyysrajan alapuolella, mutta on hyvin paljon. Itselläni on myöskin hyvin paljon kokemusta siitä, että jos opiskelija joutuu jatkuvasti toimeentulonsa kanssa kamppailemaan, niin se vaikuttaa opiskelutulokseen.

Tässä ed. Urpilaisen aloitteessa ehdotetaan, että opintotukeen sovellettavia vanhempien tulorajoja korotetaan 15 prosentilla. Etenkin itsenäisesti asuvilla toisen asteen opiskelijoilla opintotuen tarveharkinta on kiristynyt kohtuuttomasti, kun vanhempien tulorajoihin ei ole tehty mitään elinkustannusten ja palkkatason kehitystä vastaavia tarkistuksia vuoden 1993 jälkeen. Näin toteaa ed. Urpilainen perusteluissaan. Kannatan lämpimästi tämän asian eteenpäinviemistä sivistysvaliokunnassa ja teen omalta osaltani sen puolesta työtä.

Toinen, mikä mielestäni olisi myöskin tärkeää ottaa huomioon, on tämä opiskelijoitten vapaan työtulon rajan nostaminen. Tällä hetkellähän opiskelija voi tienata hyvin vähän tätä niin sanottua vapaata työtuloa. Monia asioita pitäisi tehdä, että opiskelijoitten toimeentulo paranisi.