Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Kuluttajan sähkölasku on
kasvanut vuoden aikana lähes 20 prosenttia ja tämän
teidän hallituksenne aikana 40 prosenttia. Tämä tarkoitti
kotinsa sähköllä lämmittäville,
tämä vuoden sisäinen nousu, lähes
400 euron lisälaskua ja muille kotitalouksille keskimäärin
noin 115 euron laskun korotusta.
Teidän hallituksenne on päättänyt,
että energiaverot kohdistuvat tasaisesti, tasaveron luonteisesti,
eli raskaiten pieni- ja keskituloisille, koska saman laskun maksaa
maksukyvystä riippumatta niin pienituloinen kuin suurituloinen. Tämä laskun
korotus koskee myös noin miljoonaa yksin asuvaa suomalaista.
Sähkön hinnan valtava kasvu leikkaa kansalaisten
kulutuskysyntää ja vieläpä eriarvoisesti.
Tiedättekö te, hallitus, oletteko te tietoisia näin
suuresta sähkölaskun korotuksesta kotita-louksille?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Sähkölasku on kasvanut mutta
ei lähestulkoonkaan kokonaan veronkorotusten seurauksena.
Niin kuin olemme pystyneet julkisuudesta lukemaan, sähkölasku
ja sähkön hinta ovat nousseet hyvin hyvin monista
eri syistä johtuen. Osansa siihen ovat tietysti tuoneet myös
veronkorotukset.
Hallituksen tavoitteena tämän laman hoidossa on
ollut se, että olemme halunneet vauhdittaa talouskasvua,
joka puolestaan lisää työllisyyttä eli tuo
tavallisille kotitalouksille työtä. Siinä on
ollut kaksi keinoa, joista ensimmäinen on työn
verotuksen maltillinen keventäminen, eli ostovoima on lisääntynyt,
kotimarkkinat ovat piristyneet, ja toisaalta työn verottamista
eli työllistämisen verottamista olemme halunneet
laskea, jotta palkanmaksuvaraa riittäisi useammalle suomalaiselle.
Kun olemme halunneet pitää vastuullisesti taloudesta
huolta, niin olemme sitten joutuneet korottamaan joitakin toisia
veroja, ja ne ovat olleet kulutusveroja. Tämä on
ollut se linja, että mieluummin työpaikkoja mahdollisimman
monelle, ostovoimaa mahdollisimman monelle. Sillä pystyy
sitten maksamaan vaikka vähän korkeampia kulutusveroja.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Juuri nämä tasaverot, kuten
sähkön ja lämmön verotus, lisäävät
tätä eriarvoisuutta Suomessa, kun maksukyky ei
olekaan enää verotuksen perustana.
Mutta, hallitus, te olette omin päätöksin
vaikuttanut tähän hinnan rajuun nousuun, sillä nykyään
yhä suurempi osa sähkölaskusta tulee
tästä siirrosta ja veroista, ei kaikki, mutta
myös juuri siitä, että meillä on
myös tarve investointeihin, meillä on tarve päästöttömään
sähköön, meillä on tarve vanhentuneiden
laitosten ja verkkojen uusimiseen. Se tietää jo
energian hinnan nousua, ja sen päälle te iskette
rajut energiaveron korotukset. Sen vuoksi minusta tulee tarkastella
tätä kokonaisuutta.
Viime syksynä, silloin kun lakia ei ollut vielä hyväksytty,
me yritimme silloin jo asiaan vaikuttaa. Me emme koskaan hyväksyneet
tätä energiaveropakettia, minkä te esititte
juuri sen tulojakovaikutusten vuoksi. Nyt kysyn teiltä,
silloin lupailitte kokonaisselvitystä: oletteko nyt tehneet kokonaisselvityksen
siitä, miten nämä rajut energiaveronkorotukset
kohdentuvat asumiskustannuksiin, erilaisiin tuloryhmiin ja miten
ne vaikuttavat suomalaisten ostovoiman kehitykseen?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Energiaverohan on ollut aina tietenkin tasavero,
ja sitä maksetaan sen mukaan, kun sitä kulutetaan.
Esimerkiksi asumisen kohdalla ne, joilla eniten vaikkapa sähköä kuluu, ovat
yleensä isoimpien asuntojen omistajia. Eli kaikkein pienimpien
asuntojen omistajat eivät yleensä kuluta enempää sähköä kuin
isojen asuntojen omistajat. (Ed. Rajamäki: Suhteessa!)
Näin ollen tietenkin sitten rahamäärällisesti
ne, jotka kuluttavat eniten energiaa, maksavat myös enempi
sitten veroja.
Mutta se on ihan totta, että energiaverot vaikuttavat
ostovoimaan, mutta me olemme olleet siinä valintatilanteessa,
haluammeko verottaa ihmisten työllistämistä enempi
eli että jäisi yrityksiin vähemmän
palkanmaksuvaraa. Me emme halunneet sitä tehdä sen
takia, koska emme halunneet lisätä työttömyyttä.
Me halusimme lisätä työpaikkoja. Toisaalta
halusimme lisätä ostovoimaa. Ja niillä,
jotka eivät ole valtionverotuksen piirissä, sitten
taas etuudet ovat nousseet ja sitä kautta ostovoima on
lisääntynyt. Eli tämä työllistäminen
(Puhemies: Nyt minuutti on kulunut!) ja työn tekeminen
ja hyvä ostovoima ovat olleet meille se a ja o.
Johannes Koskinen /sd:
Arvoisa puhemies! Kotitalouksien kannalta nuo kiinteät
energian hinnan osat ovat kasvaneet rajusti, siirtomaksut erityisesti.
Se koskee sekä sähköä että kaukolämpöä.
Reilun viiden vuoden ikäinen lainsäädäntö on
osoittautunut tehottomaksi. Käytännössä energiayhtiöt
voivat vyöryttää vaikkapa ostohinnat
uudelleen ja uudelleen verkon kuluttajille. Mitä hallitus
aikoo tehdä tämän sääntelyn
ja Energiamarkkinaviraston kontrollin tiukentamiseksi, että näissä siirtomaksuissa
ei perittäisi kohtuuttomia hintoja kuluttajilta?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Jos kuitenkin tähän koko
kysymykseen sen verran voi kajota vielä: Sähkön
hinta on noussut, nimenomaan verottomankin sähkön
hinta. Siihen on kaksi syytä ylitse muiden. Vesialtaat
Pohjoismaissa ovat 40 prosenttia normaalista tasosta. Silloin, jos
Pohjolassa ei ole vettä, meillä tuotetaan sähkö Pohjolassa
erittäin kalliilla fossiilisilla polttoaineilla ja se nostaa sähkön
hintaa. Toinen syy siihen on se, että nimenomaan öljy,
vaikkei öljyllä tuotetakaan sitä sähköä,
on kuitenkin se vertailuraaka-aine, ja kun sen hinta on noussut
reilusti, niin myöskin sitten perussähkön
hinta on noussut.
Verojen osuus on kuitenkin ylivoimaisesti suurin, elikkä jos
katsotaan, mitä vuoden aikana on tapahtunut, niin sähkön
veroton siirtohinta on noussut 33 euroa vuodessa tavalliselle kotita-louskäyttäjälle
mutta verojen osuus on noussut 66 prosenttia. Se on totta, että siitä hinnannoususta
aivan ylivoimainen valtaosa tavallisen sähkönkäyttäjän
kohdalla muodostuu nimenomaan kuitenkin tämän
sähköveron noususta. (Puhemies: Nyt onkin minuutti
kulunut!)
Siirtohinnan osalta, puhemies, aivan lyhyesti. Ei se määrittely
vallatonta ole. Laki määrää perusteet,
millä siirtohinta voidaan määrätä.
Energiamarkkinavirasto valvoo. Keskimäärin siirtohinnat
ovat tällä hetkellä reilusti alle sen
teoreettisen maksimin, mitä tuolla sitten säännöt
sallivat.
Risto Kuisma /sd:
Puhemies! Kyllä energiaveron noin suuri korotus on
epäoikeudenmukainen. Täytyy muistaa, että niissä harvoissa
mummonmökeissäkin monta kertaa nykyaikana sähköllä lämmitetään
ja pienituloisille tämä sähkölaskun
korotus on vaikea.
Sitten siirtohinnat. Vaikka ministeri täällä sanoi,
että siirtohintoja Energiamarkkinavirasto säätelee,
säätely on puutteellista. Samoin pohjoismainen
sähköpörssi, joka vaikuttaa itse sähkönhintaan,
ei toimi riittävästi. En tiedä, voidaanko
sen tilalle jotain muuta tehdä, mutta nykytilanne mahdollistaa
kaikenlaiset spekulaatiot sähkön hinnalla. Kysyisin
ministeriltä: onko harkittu sitä, että kohtuullistettaisiin
sähkön hintoja ja esimerkiksi siirtohintoja, ja
voidaanko tähän sähköpörssin
hintamekanismiin puuttua?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Sanoin äsken väärin,
ministeri Väyrynen halusi korjata. Vielä toistan:
Sähköenergian veroton hinta tavalliselle kotitalouskäyttäjälle
on noussut 33 euroa vuodessa, ja verot ovat nousseet 66 euroa vuodessa.
Jos menivät prosentit ja eurot sekaisin, (Vasemmalta: No,
ei se niin nuukaa ole!) niin tässä tuli tarkennettua, eikö?
(Ed. Saarinen: Se oli parempi se edellinen vastaus!)
Mitä tulee vielä Pohjolan tilanteeseen, Pohjolassa
tukkusähkön hinta määräytyy
näillä markkinoilla. Väite kuitenkin
kuuluu, että nämä yhteiset sähkömarkkinat
toimivat paremmin kuin missään muualla maailmassa.
Mutta liian vähän on toimijoita yhteisellä markkinapaikalla.
Pitäisi saada sinne lisää toimijoita,
ja aito kilpailu parantaisi tilannetta.
Toisaalta, kun siirtoyhteyksissä on pullonkauloja,
niin siirtoyhteydet saattavat kriisiytyä joissakin tilanteissa.
22.2. viime vuonna hinnat nousivat noin satakertaisiksi, yhden tunnin
hinta, normaalitilanteeseen verrattuna. Näistä on
nyt sovittu, että nämä kerta kaikkiaan
poistetaan, ja ennen kaikkea Ruotsi joutuu kantamaan suuremman vastuun.
He eivät ole kyenneet hoitamaan omalla puolellaan siirtoa,
ja se on satunnaisesti (Puhemies: Jälleen minuutti on kulunut!)
vaikuttanut todella paljon.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Oleellinen asia tässä on
se, että kun kelamaksut poistettiin ennen muuta suurimmilta
yrityksiltä, silloin te, valtiovarainministeri Katainen,
lupasitte tämän eduskunnan edessä ja
sanoitte, että tätä kelamaksun poistoa
ei maksateta tavallisilla ihmisillä.
Nyt on käynyt juuri täysin päinvastoin
kuin te lupasitte tämän eduskunnan edessä.
Kelamaksun poistoa ei ole kerätty teollisuudelta ja yrityksiltä, niin
kuin te täällä lupasitte, ympäristö-
ja energiaveroina, vaan se on laitettu tavallisten ihmisten, pienituloisten,
keskituloisten, työssäkäyvien ja eläkeläisten
maksettavaksi.
Miten esimerkiksi lämmityskustannuksiin voi vaikuttaa
kaukolämpökerrostalossa asuva ihminen, kun te
sanoitte, että voi vaikuttaa niihin? Sanoitte, että etuisuuksia
korottamalla hoidetaan tämä lasku, joka on energiaverotuksen
kautta tullut. Esitän teille selkeän kysymyksen:
kuinka paljon työmarkkinatuki on noussut viime vuonna,
ja kuinka paljon se on noussut teidän hallituskautenne
aikana? Työmarkkinatuki, en kysy mistään
muusta kuin työmarkkinatuesta.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Pitää nyt alkuun korjata
ekana nuo asiavirheet, mitä kysyjällä oli,
kun kysyjä sanoi, että yritykset eivät
joudu maksamaan yhtään enempää energiaveroja.
Tänään tuli yrityspuolelta vastaus. Hekään
eivät ole tyytyväisiä siitä,
että joutuvat maksamaan enempi energiaveroja. Ehkä he
kuitenkin joutuvat, se on meidän tarkoituksemmekin ollut.
Meidän ajatuksemme oli se, että emme leikkaa
palkansaajien emmekä eläkkeensaajien ostovoimaa
tuloverotusta nostamalla. Sitäkin esitettiin, että nostakaa
tuloveroa, mutta siihen ihminen ei koskaan voi vaikuttaa. Häneltä viedään
tuloista suurempi osa, jos valtio niin päättää tai kunta
niin päättää, mutta energiaveroissa
joiltakin osin ihmiset voivat tehdä omia valintojaan, eivät
tietenkään kokonaan säästää,
mutta joiltakin osin voi tehdä valintoja. (Ed. Rajamäki:
Istuvat pimeässä!)
Meidän pääpainopisteemme oli nimenomaan se,
että alennamme työllistämisen verotusta
ja työnteon verotusta, ja sitten taas pienituloisimpien
kohdalla, jotka elävät etuuksien varassa, tämä kompensoituu
indeksitarkistusten kautta, tosin vuoden myöhään,
mutta joka tapauksessa indeksitarkistusten kautta. Ja työmarkkinatukeen
ei ole tasokorotusta tullut, se on selvä. (Ed. Arhinmäki:
No niin, tulihan se sieltä!) Mutta etuuksien varassa eläville
ihmisille (Puhemies: Minuutti on jo ylittynytkin!) indeksitarkistusten kautta
kustannukset korvataan niin kuin tähänkin saakka.
Susanna Huovinen /sd:
Arvoisa puhemies! Suomessa ei voi, ministeri Katainen, asua
veneen alla. Toivoisin kyllä, että osoittaisitte
vähän enemmän ymmärrystä niille
ihmisille, jotka kamppailevat näiden todella suuriksi nousseiden energialaskujensa
kanssa ja tulevat vielä kevään aikana
olemaan aika yllättyneitä kokoomuslaisesta veropolitiikasta.
Valintanne tässä tapauksessa, kuten itsekin äsken
täällä totesitte, oli kelamaksun poiston
osalta elinkeinoelämä, eivät tavalliset
suomalaiset.
Haluan nyt kysyä teiltä, kun korostatte tässä koko
ajan sitä, että jokainen kansalainen voi tähän
asiaan ihan itse vaikuttaa: pitäisikö tavallisen
suomalaisen siis muuttaa omasta kodistaan pienempään
asuntoon, jotta selviää näistä jokapäiväisistä kustannuksista,
ja missä viipyvät, ministeri Katainen, teidän
tänne lupaamanne tulonjakoselvitykset tästä asiasta?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ei minusta tarvitse muuttaa pienempään
asuntoon, jos ei muuta tarvetta ole. Olen ihan samaa mieltä,
ettei kukaan voi eikä kenenkään pidä asua
veneen alla. Mutta meillä oli tarkoitus, ja tästä me
olemme sosialidemokraattien kanssa eri mieltä, me halusimme
maksimoida työpaikkojen määrän,
ja siitä syystä johtuen me alensimme työllistämisen
verotusta.
Tätä logiikkaa ei ole vaikea ymmärtää.
Jos yritykselle jää esimerkiksi lamankin aikana
viivan alle enempi rahaa, se voi käyttää sitä esimerkiksi ihmisten
palkkaamiseen tai sille ei ainakaan tule pakotetta irtisanoa ihmisiä sen
takia, että rahat loppuvat, kun muutenkin kysyntää on
vähemmän.
Meillä on tästä perustavaa laatua
oleva erimielisyys sosialidemokraattien kanssa. Me halusimme nimenomaan,
että yrityksissä on palkanmaksuvaraa, jottei työttömyys
räjähdä käsiin, ja niin kuin
nyt näemme, 8 prosentin bruttokansantuotteen romahdus ei
johtanut totaalikatastrofiin työttömyyden puolella.
Työttömyys kasvoi tietenkin mutta ei johtanut
totaalikatastrofiin, ja olen hyvin tyytyväinen siitä.
Hannes Manninen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tietysti on selkeästi todettava,
että energian hintahan on ainakin osittain poliittinen
valinta. Energian hinnalla vaikutetaan tietysti kulutuskäyttäytymiseen,
ja täälläkin on aina sanottu, muun muassa
ydinvoimalupien yhteydessä, että säästö on
parasta energiapolitiikkaa. No, näin se onkin, ja hinnalla
siihenkin tietysti vaikutetaan. (Ed. Skinnari: Muttei hinnalla millä hyvänsä!) Mutta
kiistämättä me olemme tulleet siihen
tilanteeseen, että me olemme nostaneet energian hintaa,
ja ainakin me keskustassa katsomme, että me olemme nyt
sillä tasolla, että esimerkiksi Hetemäen
työryhmän esityksiä energiaverojen jatkuvista
korotuksista ei voida enää hyväksyä.
Sitten kysyisin lähinnä, kun nyt on puhuttu
ennen kaikkea Euroopan yhteisistä energia- ja sähkömarkkinoista,
jotka merkitsisivät Suomen sähkön hinnan
korotusta: Mikä on hallituksen kanta? Ajaako hallitus aktiivisesti
yhteisiä eurooppalaisia sähkömarkkinoita,
vai olisiko järkevää pitää sordiinoa
päällä tässä asiassa?
Puhemies:
Ministeri Pekkarinen, siis minuutti.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Siis jos ja sitä mukaa kun keskisessä Euroopassa
markkinat saadaan toimiviksi, on Suomen ja koko Euroopan yhteinen
intressi rakentaa yhteiset sähkömarkkinat. Se
aina kuitenkin silloin tasaa. Tällä hetkellä kaikkialla
Euroopassa markkinat eivät kuitenkaan vielä oikein
toimi. Siellä on erilaisia kilpailun esteitä, erilaista
regulaatiota, jota täällä meillä Pohjolassa
ei sallita. Vasta sitten, kun naapurit tämän homman
hoitavat, edellytykset yhteisille sähkömarkkinoille
ovat olemassa. Silloin, mutta vasta silloin, se varmaan koituu kaikkien
hyväksi.
Vielä sähkön hinnasta. Viime vuoden
aikana sekä verojen, siirtohinnan että sitten
varsinaisen sähkön hinnan, näiden kaikkien,
kokonaisvaikutus kuluttajan vuotuiseen sähkölaskuun
oli 114 euroa vuodessa, siis silloin, kun ei ollut sähkölämmittäjää.
Jos on kysymyksessä 100 neliötä ja sähkölämmittäjä,
vuosivaikutus on 373 euroa vuodessa kaiken kaikkinensa. Mutta nyt
korostan, että kysymys on suorasta sähkölämmityksestä.
Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! Lienee syytä oikaista ministeri
Kataisen väitteet, kun hän antaa väärän
todistuksen lähimmäisestä. SDP:n vaihtoehdolla
avoin työttömyys Suomessa olisi itse asiassa vähäisempi
kuin mitä se tällä hetkellä on.
(Ed. Zyskowicz: No eikä olisi, ei todellakaan!) Meidän
tavoitteenamme on seuraavalla vaalikaudella synnyttää Suomeen
100 000 uutta työpaikkaa, ja meillä on
myöskin olemassa keinot siihen, miten nuo työpaikat
syntyvät sekä yksityiselle sektorille, osa niistä,
että julkiselle sektorille osa.
Mutta se, ministeri Katainen, mikä aidosti erottaa
keskusta—kokoomuslaisen hallituksen sosialidemokraattisista
linjauksista, on oikeudenmukainen verotus. Nimittäin tällä hetkellä noin
90 prosenttia valtion verotuloista kerätään nimenomaan
tasaverojen kautta ja enää vain kymmenesosa valtion
verotuloista kerätään veronmaksukykyyn
pohjautuvalla progressiivisella verotuksella. Ja sen takia me emme
voi hyväksyä energiaveron nousua, koska se kohdistuu juuri
pienituloisille ihmisille.
Kysyn teiltä nyt, ministeri Katainen, kolmannen kerran
ja toivon, että te kunnioitatte ja arvostatte meitä kansanedustajia
niin paljon, että te ensinnäkin kuuntelette, mitä teille
puhutaan, ja toiseksi vastaatte siihen, mitä teiltä kysytään,
kysyn teiltä: Missä viipyy tulonjakovaikutus niin
energiaveron uudistuksen osalta kuin myöskin Hetemäen
työryhmän esitysten osalta? Milloin se tulee eduskuntaan?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Hetemäen työryhmältä te
voitte ihan pyytää sen tulonjakovaikutuksen. Se
ei tule eduskuntaan, kun sitä ei ole tarkoitettukaan eduskuntaan
tuotavaksi, vaan jokainen puolue saa käyttää sitä niin
kuin hyväksi katsoo tai olla käyttämättä.
En tiedä, onko Hetemäellä tarkoitus tehdä tulonjakovaikutus
... Tai itse asiassa hehän tekivät ja julkaisivatkin
sen. Te saatte sen esimerkiksi internetistä, tai voin toimittaa
teille ihan henkilökohtaisesti, jos sopii, sen, minkä he
tekivät. Mutta se on Hetemäen, ja kaikkein nopeiten saatte
sen varmaan sähköpostilla Hetemäeltä. Kannattaa
oikeasti olla yhteydessä. Hän varmaan toimittaa
sen.
Mitä tulee sitten tähän tasaverokysymykseen, niin
se pitää paikkansa, että sosialidemokraatit ovat
poistaneet yhden tasaveron eli varallisuusveron. Se varmaan lisäsi
suhteellisesti progressiivisen verotuksen osuutta. Tietysti se oli
hyvin lievästi progressiivinen, mutta tehän sen
varallisuusveron silloin poistitte. (Puhemies: No, nyt on minuutti
kulunut!)
Olennaista on se, että tulevissa vaaleissa jokainen
sitten esittää sen, millä työllisyyttä hoidetaan
parhaiten ja millä progressiota kiristetään.
Ben Zyskowicz /kok:
Herra puhemies! Hallitus on johdollanne, pääministerin
sijainen Katainen, toteuttanut vihreää verouudistusta,
eli painopistettä on siirretty työn ja myös
eläkkeiden verottamisesta energia- ja ympäristöveroihin
eli ympäristön kuormittamisen verottamiseen. Tä-mä on
tietysti ollut järkevää sekä työllisyyden että ympäristön
kannalta. Oppositio ei näköjään tätä hyväksy
ja puhuu virheellisesti ja propagandistisesti tasaverosta. Nyt kysyn:
onko hallituksen mielestä mahdollista ja oikeudenmukaista, että esimerkiksi
bensaa ostettaessa hinta ei määräytyisikään
ostetun litramäärän mukaan vaan se määräytyisi
autoilijan tulotason mukaan?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ainakin se olisi erittäin vaikea toteuttaa,
että bensatankilla kysyttäisiin aina, mikä on
kunkin tankkaajan tulotaso. Mutta se pitää paikkansa,
että tällä hallituksella on ollut poikkeuksellisen
vahvasti semmoinen näkemys, että mieluummin ympäristön
kuormitusta verotetaan kuin työn tekemistä tai
eläketuloja tai työllistämistä.
Se on ollut meillä ihan selkeä painopiste.
Vielä muutamia vuosia sitten, tai itse asiassa muutamia
kuukausia sitten, aika yleisesti Suomessa pidettiin hyvänä sitä,
että mieluummin ympäristön kuormitusta
verotetaan kuin työllistämistä ja työn
tekemistä. Nyt tämä ilmapiiri on muuttunut
aika rajusti. Mutta me haluamme pysyä tällä linjalla,
koska uskomme, että työnteon varassa suomalainen
hyvinvointiyhteiskunta lepää tulevinakin vuosina.
Meillä pitää olla palkanmaksajia. Heillä pitää olla
varaa maksaa palkka, ja meillä pitää olla
osaavia työntekijöitä, joille maksetaan
hyvä palkka hyvästä työstä.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Minä nyt kysyn neljännen
kerran teiltä, ministeri Katainen: aiotteko te esittää sen
lupaamanne selvityksen tästä energiaveropaketista?
Toisekseen, ministeri Katainen, kun kuitenkin valtaosa suomalaisista
asuu kerrostaloissa ja kerrostaloissa asutaan erityisesti niin,
että suuremmat perheet asuvat suuremmissa asunnoissa, lapsiperheet
asuvat suuremmissa asunnoissa, ja vastikkeita ja vuokria maksetaan
neliöitten mukaan, niin voisitteko te nyt kertoa, kun te
puhuitte näistä helpotuksista, mitä etuutta
työssä käyviltä lapsiperheiltä on
korotettu teidän vaalikautenne aikana, siten että ne
kompensoisivat nyt tätä erityisesti lapsiperheitten
osalta tapahtuvaa asumiskustannusten nousua?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Niillä lapsiperheillä,
joissa vanhemmat esimerkiksi käyvät töissä ja
maksavat valtionveroja, tuloverotus on alentunut. Sitten toinen
päätös, minkä hallitus on tehnyt:
lapsilisät sidotaan indeksiin, ensimmäistä kertaa,
tämmöistä ei ole vuosikausiin ollut,
eli se tulee tästä vuodesta eteenpäin.
Ja tietysti niiden lapsiperheiden osalta, jotka elävät
puhtaasti tulonsiirtojen varassa, pääsääntöisesti
tulonsiirtoja korotetaan hintojen nousun mukaisesti, ihan niin kuin
tähänkin saakka. Sitten tietysti on olemassa vielä ne lapsiperheet,
joissa vanhemmat saavat pienimpiä äitiys- ja isyyspäivärahoja.
Heillä tulonsiirrot, siis se päiväraha,
ovat nousseet 170 euroa kuukaudessa. (Ed. Zyskowicz: Kuukaudessa!) Eli
hyvin paljon on tehty, eli siis yhdessä kuukaudessa varmaan
enemmän kuin se korotus on vuositasolla ollut. En väitä,
etteikö hintojen nousu rassaa itse kutakin, (Ed. Laakso:
Ei se teitä rassaa!) ja verojen korotus on siinä osa.
Se on ikävä asia, mutta valtiontaloutta pitää hoitaa
(Puhemies: Minuutti on kulunut!) tarkkaan, ja meidän tavoitteenamme
on ollut maksimoida työllisyys.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Arvoisa herra puhemies! Suomessa on jo vanhastaan lähes
miljoona köyhää ihmistä. Nyt
sattui olemaan tänä talvena raskas lumitaakka
ja kovia pakkasia, joten asumiskustannukset ovat siitä syystä kasvaneet.
Lisäksi hallitus on tässä viime aikoina
pakottanut kuntia nostamaan kiinteistöveroa, ja nyt sitten
vuoden vaihteessa tuli tämä ankara energiaveron
korotus. Kaikki nämä kohdistuvat asumiskustannuksiin
ja elämisen perusasioihin, ja nämä lähes
miljoona köyhää ihmistä, jotka
meillä on, ovat todella vakavassa tilanteessa tällä hetkellä.
Eilen illalla olin Keuruulla kuuntelemassa ihmisten mielipiteitä.
Siellä on hätä ihmisillä, niin
työttömillä, pienen eläkkeen
varassa elävillä kuin lapsiperheilläkin.
Indeksitarkistukset — nyt tuli 57 senttiä joillekin — tulevat
ehkä vuoden kuluttua.
Onko hallituksella suunnitelmaa, että nyt tehtäisiin
kesken vuoden tämän poikkeuksellisen tilanteen
vuoksi indeksitarkistukset kaikkiin etuuksiin, myös asumistukeen,
muutaman kuukauden jaksoissa, niin että tämä kohtuuton
tilanne, joka ajaa ihmisiä todella suuriin vaikeuksiin, (Puhemies:
Ja vastaukseen!) nopeasti saataisiin tasaantumaan?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ei ole tämmöistä suunnitelmaa. Sehän
vaatisi tietysti lakimuutoksen, ja tokkopa täällä kerittäisiin
sitä edes käsittelemään, (Ed. Skinnari:
Kyllä se käsitellään!) eikä ole
nyt tarkoitus tehdä. Se on totta, että jos Suomessa
aiotaan lisää tuloja saada veroja kiristämällä — niin kuin
olen ymmärtänyt, että hyvin monet ovat
sitä mieltä, että veroja pitää kiristää — niin
aina sen joku maksaa. Suuria verotuloja tulee semmoisista, missä on
paljon maksajia. Ne ovat palkkaverotus tai ylipäänsä tulojen
verotus sekä arvonlisäverotus tai ylipäänsä kulutusverot.
Ja silloin pitää aina tehdä se valinta,
korotetaanko työllistämisen kynnystä,
viedäänkö eläkkeensaajilta heidän
kuukausittaisista eläkkeistään suoraan
tuloveron korotuksella enemmän ja palkansaajilta, lapsiperheiltä suoraan
heidän palkastaan lisää, vai pistetäänkö se
veropaine kulutukseen, johon voidaan sitten ainakin jollakin tavalla
vaikuttaa. Varmaa on tietysti se, että mitä korkeammat
ovat työllistämisen kustannukset, sitä enempi
meillä on työttömiä, ja sitä hallitus
on vastustanut.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Kun varallisuusvero poistettiin, samassa
yhteydessä osingot laitettiin verolle. Valtion tulot kertyivät
nelinkertaisesti tuon jälkeen. Toiseksi, kun te poistitte
kelamaksun yrityksiltä ja siirsitte sen kansalaisten maksettavaksi,
niin tuo miljardin huti, kuten ed. Urpilainen sitä aika
hyvin kuvasi, ei kyllä velvoittanut yhtään
ainutta työllistämään lisää.
Se sama kelamaksun poisto kohdistui myös yrityksiin, jotka
ovat voineet irtisanoa ihmisiä. Vai toimitatteko te tästä arvion, miten
tämä verotus on oikeasti vaikuttanut tulonjakoihin?
Oliko tämä nyt viides kerta? Viidennen kerran
kysymme, mikä on tulonjakovaikutus tässä energiapaketissa.
Ja olisi ehkä työllistämisvaikutuskin
tästä paljon mainitsemastanne kelamaksun poistostakin
mukava nähdä, arvio, montako työpaikkaa
olette miljardin hutilla tänne tuonut.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Sitä on vaikea arvioida, kuinka monta
uutta työpaikkaa on syntynyt tähän mennessä kelamaksun
poiston seurauksena, mutta jo noin maalaisjärjellä kun
ajattelee sitä tilannetta, kun Suomen talous syöksyi
itsenäisyyden ajan syvimpään lamaan,
tilauskirjat ammottivat tyhjillään, niin kyllä sen
nyt jokainen suomalainen ymmärtää, että silloin
on vaihtoehtona se, että pistetään ihmisiä kaiken
varalta liukuhihnalle, jos rahaa ei tule taloon sisään.
Mutta me halusimme tuoda yrityksille tulevaisuudenuskon eli alentaa
heidän kustannuksiaan, ettei ole pakko pistää kaiken
varalta turhan paljon ihmisiä työttömiksi.
Jos me katsomme tätä suomalaista työttömyyskehitystä,
niin aika hyvässä seurassa me olemme. 8 prosenttia
bkt romahti, työttömyys ei räjähtänyt
ollenkaan, lähimainkaan, sille tasolle kuin 1990-luvulla,
vaikka meidän bkt supistui enempi ja nopeammin kuin silloin.
Ihan hyvin me olemme tässä pärjänneet.
En ota kunniaa itsellemme, mutta minä olen tyytyväinen,
että mahdollisimman monella suomalaisella on säilynyt
työpaikka. (Puhemies: Ja minuutti on jälleen täyttynyt!)
Se on isille ja äideille ja lapsille ja vanhuksille hyvää tulevaisuudenuskoa
vahvistava viesti, että meillä on saanut tehdä töitä.