Maija-Liisa Lindqvist /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Turvallisuus- ja puolustusjaoston käsittelemät asiat sisäasiainministeriön osalta liittyvät kaikkien kansalaisten perustarpeisiin, turvallisuuteen liittyviin tehtäviin: poliisitoimeen, pelastustoimeen ja Rajavartioston vastuualueisiin. Sisäasiainministeri Kari Rajamäki on selvittänyt johtamansa ministeriön tavoitteet ja resurssit, ja jaosto on kuullut laajasti asiantuntijoita mielipiteensä pohjaksi. Tältä pohjalta mietintö on saanut taustakseen varsin laaja-alaisen asiantuntemuksen.

Kohta 75 Poliisitoimi on puhuttanut meitä luonnollisesti paljon, koska useat kansanedustajat saavat juuri poliisitoimeen liittyviä yhteydenottoja. Poliisin nettobudjetoiduksi toimintamäärärahaksi vuodelle 2005 esitetään täydentävässä talousarvioesityksessä 556 955 000 euroa.

Lisäksi Poliisitoimen lukuun esitetään varattavaksi 3,5 miljoonaa euroa arviomäärärahana poliisin vastuulla olevan ulkomaalaistutkinnan tulkkauksiin, maasta poistettavien kuljetuskustannuksiin sekä noutokustannuksiin. Sisäasiainministeriö on katsonut, että vuodelle 2005 esitettävällä määrärahalla kyetään pitämään poliisimiesten lukumäärä tavoitteen mukaisesti vuoden 2002 tasolla ja muutenkin turvaamaan poliisitoiminnan nykyinen volyymi. Talousrikollisuuden torjuntaan osoitetulla 2 820 000 euron määrärahalisäyksellä poliisi pystyy jatkamaan jo aloitettua talousrikosten torjunnan tehostamisprosessia ja lisäämään muun muassa ulkomaalaisen työvoiman valvontaan kohdistettuja resursseja.

Valtiovarainvaliokunta on useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan, viimeksi Valtiontalouden tarkastusviraston toimintakertomuksesta antamassaan mietinnössä 28/2004. Myös hallitus on kannanotossaan tulopoliittista sopimusta vuosille 2005—2007 koskevaan neuvottelutulokseen nostanut talousrikosten torjunnan esille. Hallitus suhtautuu myönteisesti työmarkkinaosapuolten esille ottamiin talousrikosten torjunnan kehittämisehdotuksiin ja ryhtyy omalta osaltaan toimenpiteisiin näiden suuntaviivojen mukaan.

Sisäasiainministeriön johdolla on valmistunut yhdeksän eri ministeriön yhteistyöhön perustuva laaja-alainen sisäisen turvallisuuden ohjelma, jonka myös hallitus on nyttemmin hyväksynyt. Ohjelmassa määritellään sisäisen turvallisuuden tavoitetaso ja toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuten hallintovaliokuntakin lausunnossaan 24/2004 toteaa, ohjelman lähtökohtana on ollut, että siinä esitetyt toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti olemassa olevilla resursseilla.

Valtion talousarvioehdotus vuodelle 2005 sisältää harmaan talouden ja talousrikollisuuden sekä terrorismin torjuntaan liittyvien toimenpiteiden rahoituksen. Ohjelman muuta rahoitusta tarkastellaan saadun selvityksen mukaan vuosia 2006—2009 koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä.

Sisäisen turvallisuuden ohjelman kenties tärkein strateginen linjaus on rikoksia ja häiriöitä ennalta ehkäisevän työn tehostaminen, mikä toiminta kuuluu erityisesti lähipoliisitoimintaan. Käytännön lähipoliisitoiminnalla on mahdollisuus poistaa yhteistyössä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa niitä tekijöitä, jotka lisäävät syrjäytymistä. Keskeiset lähipoliisitoiminnan työkohteet ovat perheväkivalta, nuorten häiriökäyttäytyminen ja rikollinen elämäntapa. Myös muun väkivaltarikollisuuden vähentäminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen ovat toiminnan kohteena. Lähipoliisitoiminnalla parannetaan siten ihmisten arkiturvallisuutta. Valiokunta pitää tätä linjausta tärkeänä ja katsoo, että tulevissa määrärahakehyksissä ja talousarvioissa tulee turvata sille riittävät resurssit.

Paikallispoliisin osuutta poliisin määrärahoista on kyetty viime aikoina hieman lisäämään. Paikallispoliisin määrärahajakoa pyritään tarkistamaan siten, että se vastaa nykyistä paremmin resurssitarpeessa, toimintavolyymissa ja toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Ongelmana kuitenkin on, kuten hallintovaliokuntakin lausunnossaan on huomauttanut, että huomattavassa osassa kihlakuntia hälytystoiminta on osan vuorokautta tai koko vuorokauden yhden partion varassa. Valtiovarainvaliokunta korostaakin tässä tilanteessa paitsi eri viranomaisten yhteistyötä kihlakuntien sisällä myös tarvittaessa kihlakuntarajojen yli ulottuvaa yhteistyötä.

Poliisin kansainvälinen toiminta on myös lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Nykyisin sitä on vaikea erottaa esimerkiksi keskusrikospoliisin muusta toiminnasta. Keskeisiä toimintamuotoja ovat lähialueyhteistyö, kehitteillä oleva kansainvälisen vakavan rikollisuuden torjuntakohteiden valinta, oikeus- ja virka-aputoiminta, poliisiyhdysmiestoiminta sekä kansainvälisen viestiliikenteen hoitaminen. Rikollisen toiminnan kansainvälistymiskehityksestä johtuen eri valtioiden välinen rikostiedustelu- ja rikostutkintayhteistyö tiivistyy, mikä koskee erityisesti Suomen lähialueita. Samalla Europolin merkitys keskeisenä Euroopan unionin valtioiden välisenä poliisiyhteistyöfoorumina korostuu. Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että jo vuoden 2005 aikana on varauduttava muun muassa Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuuskaudella loppuvuodesta 2006 pidettäviin huippukokouksiin. Myös tämä aiheuttaa tarpeen nostaa tutkintavalmiutta ja kansainvälisten asioiden toimintavalmiutta.

Pelastustoimen osalta lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjestäminen ja rahoitus ovat puhuttaneet jo useita vuosia. Suomessa toimii tällä hetkellä viisi lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa ylläpitävää yhdistystä. Helikopteritoiminta tukee terveydenhuollon toimipaikkaverkostoa ja täydentää autojen käyttöön perustuvia menetelmiä. Lapissa on sairaankuljetustehtävillä keskimääräistä suurempi osuus johtuen pitkistä matkoista ja erämaaolosuhteista. Vuositasolla lääkäri- ja pelastushelikoptereilla on saadun selvityksen mukaan noin 5 000 hälytystä.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen perustana ovat olleet Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettävät avustukset. Avustukset on kohdennettu vuosina 2003 ja 2004 lentotoiminnan kuluihin, joista pääosa toiminnan kustannuksista muodostuu. Terveydenhuollon piiriin kuuluvan yksityisen helikopterin käyttökustannukset rahoitetaan Raha-automaattiavustusten lisäksi asianomaisen kannatusyhdistyksen tähän tarkoitukseen keräystoiminnalla hankkimilla varoilla. Tietyissä tapauksissa käyttökustannuksia voidaan korvata myös sisäasiainministeriön määrärahalla. Rajavartiolaitoksen helikoptereita ei ole varusteltu lääkärihelikopteritoimintaan, mutta ne osallistuvat perustason kiireellisiin sairaankuljetuksiin merialueilla, saaristossa sekä harvaanasutuilla seuduilla, etenkin Lapissa.

Valtiovarainvaliokunta on useana vuonna talousarvion käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota pelastushelikopteritoiminnan järjestämiseen. Valiokunta on todennut, että pelastustoiminta on kokonaisuus ja parhaimmillaankin helikopteritoiminta on ainoastaan täydentämässä normaalitoimintaa. Valiokunnan käsitys on ollut, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta on osoittautunut kannattavaksi ja tärkeäksi toiminnaksi erityisesti saaristo-olosuhteissa, harvaanasutuilla alueilla ja suuria väestömääriä sisältävissä asutustaajamissa.

Vuoden 2003 talousarvioesityksestä antamassaan mietinnössä on valiokunta todennut, että odotukset kuntien mahdollisuuksista sopia keskenään toiminnan järjestämisestä ja kustannusten jaosta ovat olleet epärealistisia. Toiminnan merkittävä kehittäminen edellyttäisi yhtenäistä kokonaisrahoitusta, joka kattaisi sekä valtion että kuntien rahoitusosuuden. Valtiovarainvaliokunta pitää edelleen parhaana vaihtoehtona pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtämistä Raha-automaattiavustusten sijaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi, hallitusohjelman mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Minulla on vielä Rajavartioston kohta käsittelemättä. Joudunko pyytämään uuden puheenvuoron, vai saanko nopeasti esitellä myös tämän jaoston puheenjohtajana?

Pyydän uuden puheenvuoron ja esittelen Rajavartioston osuuden. Tai ehkä ehdin sanoa osan siitä ja pyydän uuden puheenvuoron, arvoisa puhemies.

Hallituksen esitys Rajavartiolaitoksen vuoden 2005 toimintamomentin nettomäärärahaksi on noin 10 miljoonaa euroa pienempi kuin Rajavartiolaitoksen talousarvioehdotus vuodelle 2005. Valtiovarainvaliokunta ei tarkoittanut kuluvan vuoden talousarvioon Rajavartiolaitokselle kohdentamaansa määrärahan lisäystä kertaluonteiseksi. Momentille lisätään siten 3 400 000 euroa, ja valiokunta pitää tätä pysyvänä tasokorotuksena vuoteen 2008 saakka. Korotus tarkoittaa käytännössä sitä, että varusmieskoulutus jatkuu myös Imatralla ja Ivalossa.

Arvoisa puhemies! Ehkä myöhemmin lisää.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä sisäasiainministeriön pääluokka jakaantuu kahden ministeriön vastuualueille eli kuntaministeri Mannisen ja sisäministeri Rajamäen tehtäväkenttään.

Herra puhemies! Muutama näkemys ensinnäkin kuntataloudesta ja siitä, mitä valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä varsinaiseen talousarvioon on tehty. Kaikki tiedämme, että kuntien asema ja tilanne ei ole suinkaan hyvä. Täältä on useampaan kertaan todettu, miten tämän vuoden aikana on 136 kuntaa korottanut veroprosenttiaan ensi vuotta varten. Tätä taustaakin ajatellen on hyvä, että valtiovarainvaliokunta pystyi lisäämään valtiolla kunnilta olevan niin sanotun lainarahan palautusta eli nopeuttamaan sitä yhteensä 50 miljoonalla eurolla verrattuna siihen, mikä oli hallituksen esitys. Toisin sanoen 136 miljoonaa euroa tullaan ensi vuonna maksamaan.

Minä uskon, että kaikki olemme erittäin tyytyväisiä tässä salissa, että tämä parannus on voitu tehdä. Ei tämä kuntien taloustilannetta kertaheitolla paranna, mutta monen kunnan kohdalla — tiedän, kun olen myöskin itse kunnallisessa päätöksenteossa mukana — se vähän helpottaa ja tuo selviä euroja kuntatalouteen, jos kohta sitten uusia rahareikiä löytyy terveydenhuollon puolelta ja ennen kaikkea, kun hoitotakuu astuu ensi vuonna voimaan.

Arvoisa puhemies! Alueiden kehittäminen on valiokunnan mielestä erittäin tärkeä kysymys: "Valtiovarainvaliokunta muistuttaa myös hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan alueellisen kehittämisen ohjelmiin osoitetaan riittävät taloudelliset voimavarat ja lisätään sitomattomien maakunnallisten kehittämisvarojen määrää. Hallituksen kehyspäätöksen mukaan nousu-uralle päästäisiin kuitenkin vasta vuosina 2007 ja 2008."

Minusta on tärkeää tämä alueellinen kehitystoiminta tässä maassa. Tässä yhteydessä on syytä myöskin puuttua siihen, että kyllä meillä niin kuntakentässä kuin myöskin aluehallinnon puolella tarvitaan uudistamista ja kehittämistä. On aivan selvää — minä tiedän, että arkaan asiaan puutun, mutta taas kerran totean, olen aikaisemminkin sen todennut — että kyllähän meillä nykyinen kuntarakenne ei vastaa enää sitä päivää, missä me elämme. Mutta lähteäpä sanomaan aina oman kunnan kohdalta, mihin se kunta liitettäisiin, se ei hyvältä tunnu. Kyllä pitää realiteetit jo pystyä näkemään. Varmasti myöskin tämmöinen vapaaehtoinen järkevä kuntien yhteenliittyminen on paikallaan. Niistä on hyviä esimerkkejä, on toki huonojakin. Nythän vuodenvaihteessa tapahtuu ennätysmäärä kuntaliitoksia tässä maassa. Toivottavasti tämä vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuva kehitystyö voi jatkua.

Asia, johon on myös syytä kiinnittää huomiota tämän pääluokan kohdalla, on lääninhallinto. Tässä salissa muutama vuosi sitten käytiin kiivasta taistelua läänijärjestelmän puolesta ja sitä vastaan. Hyvät edustajasisaret ja -veljet, kyllä aika on kulunut niin, että nykyinen lääninhallintojärjestelmä on aikansa elänyt. Kun se uudistus tehtiin, valtaa siirrettiin maakuntiin, maakuntien liitoille ja te-keskuksille. Sitä linjaa pitää ja tulee jatkaa ja antaa maakuntien hallinnon vahvistua. Toivoisi, että kun nyt tässä salissa kevään aikana myöskin tätä aluehallintoa käsitellään, niin täältä tulisi selkeä viesti nykyiselle hallitukselle ja ennen kaikkea tuleville hallituksille siitä, että tämä nykyinen läänijärjestelmä voitaisiin lakkauttaa ja ne tehtävät siirtää maakuntien liitoille ja muille maakunnallisille organisaatioille. Kyllä meillä niitä riittävästi on. Minä tiedän, että tämä on kipeä paikka monelle, mutta ainakin me, jotka elämme Länsi-Suomen läänin lipun alla, jota tämä arvoisa puhemieskin nyt edustaa, Turusta sinne Himangalle saakka on samaa lääniä, jokainen me tiedämme, että hyvin vieras se on tavallisille kansalaisille, nimenomaan kansalaisille, mutta kyllä se on vieras myöskin kunnallisille päättäjille. Ei tämä toimiva järjestelmä ole. Toivoisi, että tässä löytyisi ratkaisu, jos ei nyt tämän vaalikauden aikana, niin sitten ainakin seuraavan.

Mutta, herra puhemies, kun vielä on muutama minuutti tai sekunti aikaa, niin haluan puuttua myöskin tähän ministeri Rajamäen tehtäväalueeseen ja todeta tästä pelastustoimesta ja ennen kaikkea pelastushelikopterijärjestelmästä, ettei sen paikka ole Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksessa, niin kuin valtiovarainvaliokunta on usean kerran todennut. Mutta nytkin ensi vuotta varten Raha-automaattiyhdistyksen hallitus on tehnyt, kun ei muuta vaihtoehtoa ole, että pelastushelikopteritoiminta voi jatkua, valtioneuvostolle ehdotuksen, joka jätetään tammikuun alussa, yli 8,4 miljoonan euron osoittamisesta näiden viiden pelastushelikopterin toiminnan tukemiseen. Mutta toivoisi todella, että tämä asia pystyttäisiin ratkaisemaan niin, että tämä olisi yhdessä kuntien ja valtion hoitamaa toimintaa ja ne rahat, jotka tällä hetkellä Raha-automaattiyhdistys joutuu kohdentamaan tähän tarkoitukseen, voitaisiin käyttää vapaaehtoisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen työn tukemiseen, mihin ne kuuluvat. En ollenkaan sano sitä, ettei pelastushelikopteritoiminta ole paikallaan, mutta on aivan selvää, että kyllä tässä kysymyksessä meillä on päällekkäisyyttä tässä maassa ja sitä pitäisi voida karsia ja rationalisoida toimintaa ja ottaa koko yhteiskunnan kannettavaksi tämä toiminta, että ihmisiä voidaan sitten suurimman hädän hetkellä auttaa.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensiksi muutama sana alueiden kehittämisestä. Nythän hallitusohjelma lähtee siitä, että tällä vaalikaudella hallitus jatkaa pitkälle jo edellisen hallituksen aluepoliittisia linjauksia, elikkä hyödynnetään aluekeskusohjelmia, osaamiskeskusohjelmia, rakennerahastovaroja ja tätä ohjelmaperusteista aluepolitiikkaa. Nämä toimet ovat ohjelmien kautta hyvällä alulla, ja keskeisen aluekehitysinstrumentin muodostaa myöskin alueellistaminen, jossa hallituksen tarkoituksena on siirtää valtion toimintoja Pääkaupunkiseudulta muualle maahan tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta henkilöstön saatavuus turvataan myöskin tulevaisuudessa näillä toimialoilla.

Alueellistaminen on hyvällä alulla, sitä tullaan jatkamaan ja siitä tietysti odotetaan tuloksia monissa maakunnissa ja toivotaan, että niissä saadaan myönteisiä päätöksiä nyt jatkuvasti. Aluekehityksen kannalta on kuitenkin ollut valitettavaa se, että maakuntien kehittämisraha on tässä budjetissa hiukan pienenemässä. Hallitus on esittänyt maakunnan kehittämisrahaksi 29,9 miljoonaa euroa. Se on 3,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna, ja tuosta erotuksesta siirretään vielä Kainuun maakuntahallintokokeiluun 1,8 miljoonaa euroa, joten vaje jää itse asiassa 2,2 miljoonaan. Hallinto- ja tarkastusjaostossa tästä keskusteltiin, ja kun maakuntien edustajia kuultiin hyvin tarkasti, he olisivat halunneet tämän määrärahan nostoa, mutta tietysti kun kuntatalous on ollut niinkin suurissa vaikeuksissa ja siellä painopiste on ollut keskeinen, niin kuntatalouden tilanteen korjaaminen vei nyt sitten prioriteetin ja näin maakuntien tämän jakamattoman, sitomattoman määrärahan vaje jäi olemaan. Niin kuin täällä on todettu, tämä määrärahakehitys tulisi kuitenkin saada kasvu-uralle ja sitä kautta maakunnille omaehtoista potentiaalia käyttää ennen kaikkea osaamisen, koulutuksen, tutkimuksen ja omaehtoisen yritystoiminnan kehittämiseen maakunnissa tätä rahaa. Uskon, että tässä päästään seuraavissa budjeteissa myönteiseen ratkaisuun.

Arvoisa puhemies! Sitten hiukan täältä kuntatalouden puolelta. Tämän hallituskauden aikanahan kuntatalouden osalta oli monia haasteita. Ensinnäkin tietysti ensimmäinen keskustelu käytiin siellä yhteisöveron säilyttämisen osalta kuntien verotulopohjassa. Siinä hallitus teki jo aikanaan myönteisen päätöksen, elikkä yhteisövero on säilynyt, ja se vahvistaa ja laajentaa kuntien verotulopohjaa ja myöskin kuntien itsehallintoa tämän veropohjan laajuuden osalta.

Toinen iso kysymys oli sitten tämän valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus, jossa laskelmat valmistuivat eri aikoina ja hitaasti. Viime kädessä saatettiin todeta, että tuo kuntien saaminen valtiolta oli muodostunut kaiken kaikkiaan 502 miljoonan euron suuruiseksi, ja ottaen huomioon budjettikehyksen ja sen tiukkuuden hallitus päätyi ratkaisussaan tuon rahan jaksottamiseen neljälle vuodelle. Kuitenkin myönteisesti hallitus suhtautui kuntien vaikeaan tilanteeseen. Talouspoliittisten ja tulopoliittisten ratkaisujen yhteydessä hallitus aikaisti tuota jälkeenjääneisyyttä ja eduskunta vielä korjasi siten, että tuo korotus kaiken kaikkiaan ensi vuoteen on 50 miljoonaa euroa.

Nyt työryhmä on jättänyt esityksensä kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän tarkistamisesta. Siinä lähtökohta on kustannusneutraali ratkaisu, ja sillä lailla se ratkaisu ei tuo kuntatalouteen lisää rahaa, mutta toki siellä on monia sellaisia periaatteellisia kysymyksiä, jotka ovat jättäneet odotuksia kuntien puolelle. Ensinnäkin tietysti kiinteistöveron korotus, jota työryhmä ehdottaa, nostaa monenlaisia tunteita. Sillä toki vahvistetaan kuntatalouden perustaa, mutta toki se asumiskustannuksia ja yritystoiminnan kustannuksia monin paikoin nostaa, ja siinä suhteessa se tulee varmasti aiheuttamaan keskustelua eikä kaikin puolin ole varmaan mieluisa vastaanotettava uudistus.

Keskeinen kysymys kuitenkin tuossa valtionosuusuudistuksessa on se, että nyt työryhmä on jo päässyt sisällään sopimukseen siitä, että kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus muuttuu, se uudistetaan. Esityksen mukaisesti valtionosuusprosentista tulevaisuudessa säädettäisiin aina erikseen lailla tarkistettaessa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Valtionosuusprosenttien määritys tapahtuisi joka toinen vuosi, jolloin suoritettaisiin valtio—kunta-kustannustenjaon tarkistus peruspalveluohjelman pohjalta. Kustannusten kehitystä seurattaisiin kuitenkin joka vuosi ja valtiontalouden kehysten ja peruspalveluohjelman valmistelussa käytettäisiin kulloisenakin valmisteluajankohtana voimassa olevia valtionosuusprosentteja mitoitusperusteena.

Tässä yhteydessä myöskin indeksitarkistukset muuttuisivat täysimääräisiksi. Tässä on hyvä askel eteenpäin siten, että peruspalveluohjelma saa myöskin tätä kautta juridista pohjaa ja että se pitkä viive, joka nyt enimmillään on ollut neljän vuoden mittainen, poistuu ja kustannustenjaon tarkistus tapahtuu kahden vuoden välein. Tärkeää on, että tässä tulevat myöskin mukaan valtion eri sektoriministeriöiden kunnille tuomat hallinnolliset uudistukset ja niiden kustannusvaikutus tämän peruspalveluohjelman puitteisiin ja sitä kautta voidaan luoda vakautta kuntatalouteen.

Vielä avoimia kysymyksiä siellä ovat ennen kaikkea nyt sitten kuntien menojen voimakas kasvu ja toisaalta kuntien maksupolitiikka. Nyt tulevalla valtuustokaudella jokaisessa kunnassa on varmasti valtuutettujen keskeinen tehtävä, että he huolehtivat siitä, että kustannusten kehitys säilyy keskimääräisessä kansantalouden kasvussa. Se on hyvin suuri haaste, koska ikääntyvä väestö vaatii enemmän palveluja ennen kaikkea sosiaali- ja terveystoimen puolella ja se aiheuttaa kustannuslisäyksiä, mutta rationaalisesti toimien, palvelurakenteita uusien, jopa kuntayhteistyötä kehittäen tuohon tavoitteeseen voidaan päästä. (Puhemies: 7 minuuttia!) Toivon, että maksuissa päästään ratkaisuun, joka pohjaa siihen, että myöskin kuntamaksut tulevat seuraamaan hintakehitystä, ja siltä osalta tuo uudistus vie tätä asiaa eteenpäin.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Aiemmin tänään keskustelin niin innokkaasti liikenneministerin kanssa, että yritin tarjota tätä puheenvuoroani jo hieman liian aikaisin, mutta nyt tuntuu olevan oikea aika.

Arvoisa puhemies! Budjetissa on oikean suuntaisia toimenpiteitä kunta- ja valtiosuhteessa. Silti kuntien lakisääteiset tehtävät ja niihin tarvittava rahoitus ovat edelleen epätasapainossa keskenään. Kuntien käytettävissä olevat varat eivät vastaa kaikilta osin kunnille annettuja velvoitteita. Kuntien menoja ovat lisänneet investointien ohella noin 5 prosentin vuosivauhtia kasvaneet toimintamenot. Kansallinen terveyshanke, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus sekä lasten aamu- ja iltapäivätoiminta luovat kuntien nykyiselle rahoituspohjalle useassa kunnassa valtavia paineita. Kunnat joutuvat varautumaan vielä muiden muassa väestön ikääntymisen ja jopa globalisaation aiheuttamiin haasteisiin jo lähitulevaisuudessa. Ainakin meidän alueellamme se jo näkyy.

Valtion osallistuminen kuntien tehtävien rahoitukseen on viimeisten neljän vuoden aikana jäänyt jälkeen reaalikustannusten kehityksestä. Valtion kunnille maksamat rahoitusosuudet ovat nousseet, mutta ne eivät ole silti vastanneet kuntien lisääntyneistä velvoitteista aiheutuvia menoja. Myös kuntien alentunut tuloverokertymä on heikentänyt kuntatalouden tilaa. Näen tärkeäksi, että jatkossa verovähennysten kohdalla noudatetaan täysimääräistä kompensaatiota kunnille. Tyytyväisenä voin todeta, että osana tuloratkaisua hallitus päätti vuodesta 2006 alkaen toteuttaa valtion ansiotulovähennyksen kunnallisen ansiotulovähennyksen sijaan.

Kuntatalouden tulevaisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti kuntien menojen kehitys. Kuntien talousarviot eivät nykyisessä muodossaan kestä yhtään uusia tehtäviä. Hyvinvointipalveluiden tuottaminen ja niiden turvaaminen vaativat sekä kuntien että valtion osallisuutta. Kuntatalouden kehityksen kestävyys edellyttää kunnilta nykyistä ponnekkaampaa tuloksellisuuden lisäämistä ja talouden suunnittelua. Kestävä kuntatalous puolestaan edellyttää valtion taholta ajanmukaisempaa ja pitkäjänteisempää toimintapolitiikkaa. Valtion ja kuntien välinen peruspalveluohjelma on askel oikeaan suuntaan kuntien velvoitteiden ja niiden rahoituksen tasapainon parantamiseksi. Peruspalveluohjelman pääasiallinen kohdentuminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä opetus- ja kulttuuritoimen palveluihin ja niiden rahoitukseen on kuntapalveluiden tuottamisen kannalta erityisen tärkeää, sillä väestön ikääntyminen tulee luomaan yhä suurempia paineita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle.

Arvoisa puhemies! Uusia innovatiivisia ratkaisuja kuntien palveluiden organisoimiseksi on etsittävä jatkuvasti. Nyt jos koskaan on aika alkaa tarkastella koko maassa, miten kuntien toimintoja on viisasta järjestää. Kuntien seudullinen yhteistyö on osa tätä ratkaisua, mutta samalla tulisi koko valtakunnan tasolla pohtia, miten kunnan toiminnot ja niin sanottu väliportaanhallinto eli aluehallinto järjestetään niin, ettei turhia päällekkäisiä tehtäviä olisi ja että maahamme saataisiin yhdenmukainen järjestelmä kaikkien energiaa ja turhia veromarkkoja vievien päällekkäisten toimintojen ja kokeilujen sijaan.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Hurskainen puhui aika lailla niitä ajatuksia, mitä itsellänikin on. Kyllä täytyy myöntää, että hallitus on tehnyt paljon hyvää tarkoittavia esityksiä ja aloitteita ja on myös korjannut pakkolainaa etupainoisemmaksi kuin se on ollut alun perin. Kiitoksia siitä vain, mutta silti vieläkin on parantamisen varaa, se täytyy todeta. Itse kiitän tietenkin kokoomuksen puolesta siitä, että veronkevennyksiä on tehty, mutta kuitenkin, koska maksut nousevat, esimerkiksi työeläkevakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu nousevat, samoin kunnallisverotus kiristyy, on tulevaisuudessa varmistettava se, että keskituloisen palkansaajan verotus todellakin alentuu.

Vuosien 2006 ja 2007 osalta tilanne näyttää myönteiseltä laskelmien mukaan, mutta meidän pitää seurata tilanteen kehitystä. Laskelmien mukaan sekä ansio- että kunnallisverotuksen ja maksujen kiristyminen huomioiden keskituloisen palkansaajan veroasteen arvioidaan kummankin vuoden osalta keventyvän 0,7 prosenttiyksiköllä. Kokoomus kannattaa myös lämpimästi hallituksen päätöstä siirtyä vuoden 2006 alusta lähtien uuteen verovähennysmalliin, jonka myötä verovähennykset kohdistuvat suoraan valtion rasitukseksi. Tervetullut uudistus on myös valtion veroasteikon tuloveroluokkien määrän vähentyminen, mikäli tällä käytännössä kyetään keventämään työn verotuksen korkeaa progressiota.

Kunnallisverohan on keskimäärin 18,30 prosenttia tällä hetkellä. Lisäksi viitisenkymmentä kuntaa nostaa kiinteistöverotustaan, eli kaiken kaikkiaan kunnallisverotus kiristyy ensi vuonna 432 kunnassa eli useammassa kuin joka neljännessä kunnassa. On myös valitettavaa, että indeksitarkastusta kuntatalouteen ei ole tehty täysimääräisenä. Hallintovaliokunta lähti tältä osin ihan yksimielisesti sille kannalle, että kustannustason nousu kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. On myös valitettavaa heikommassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien kannalta, että harkinnanvaraisten avustusten määrä pienenee.

Hallituksen esityksen mukaan kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkastuksen perusteella kunnille kuuluvien rahojen, siis tämän kuuluisan 502 miljoonan euron, maksu jaksotetaan neljälle vuodelle ja vielä takapainotteisesti. Näin kunnilta otetaan pakkolainaa, koska kunnille nykyisen lainsäädännön perusteella kuuluvaa rahaa ei makseta hallituksen yksipuolisella päätöksellä. Suomen Kuntaliitto on voimakkaasti kritisoinut hallituksen tapaa toimia. Eli summa summarum, kuntien mahdollisuudet tuottaa palveluita tosiasiassa heikkenevät ja rahoituksen kasvu hupenee palveluiden toteuttamiseen, kuten hoitotakuuseen, ja epäilen, että se ei sittenkään riittää.

Muutama sana vielä poliisista. Sisäasiainministeriön linjauksen mukaisesti poliisien määrä on ensi vuonna vuoden 2002 tasolla. Tämä tarkoittaa, että vuodelle 2005 varatut määrärahat on jäädytetty suurin piirtein vuoden 2004 tasolle. Toiminnan kannalta tilannetta on kuvattu niin heikoksi, että pelkästään tyydyttävän toiminnallisen tason saavuttaminen vaatisi 10—15 prosentin määrärahalisäystä. Jos mentäisiin Kosken työryhmän mukaisesti, niin pitäisi nostaa vuoden 2010 loppuun mennessä poliisimäärä pohjoismaiselle tasolle eli 8 500:aan eli lisäystä tulisi nyt yli 700 tämänhetkiseen. Poliisin peruskoulutusmääräennuste vuosille 2004—2011 kuitenkin osoittaa, että kyseisinä vuosina ainoastaan kolmena vuonna 2007—2009 koulutettujen poliisien määrä lisääntyy nettomääräisesti. Poliisien määrän nostaminen edellyttää välttämättä lisää rahoitusta poliisikoulutukseen sekä toimintamäärärahoja poliisien palkkaamiseen.

Erikseen haluan vielä mainita muutaman sanan keskusrikospoliisista, koska järjestäytynyt rikollisuus on kansainvälistynyt ja laajentunut entisestään. Tämä vaikeuttaa tutkintaa, pitkittää tutkinta-aikoja ja kasvattaa tutkintakustannuksia. Erityisesti kasvua on dna- ja sormenjälkitutkimuksien osalta. Tämänhetkisten selvitysten mukaan asiantuntijapalveluiden ja rikosten torjunnan tuloksellisuus on vaarassa laskea sopeuttamisesta johtuen arviolta 8 prosentilla. Jotta poliisi pystyisi toimimaan asianmukaisesti, ehdotamme ensi vuoden talousarvioon 8 miljoonan euron lisäystä, josta 3 miljoonaa euroa kohdennettaisiin erityisesti keskusrikospoliisille.

Eli vielä lyhyesti: Suomessa poliisien määrä on yksi poliisi, jonka vastuulla on 672 kansalaista, kun Ruotsissa vastaava luku on yksi poliisi ja 545 kansalaista. Tämä oli vuonna 2003. Poliisien määrä ja näkyvyys on saatava paremmalle tasolle.

Vielä lyhyt yhteenveto, arvoisa puhemies, kuntataloudesta: Kuntatalouden kiinteistöveron nostolle selkeä "ei". Kunnille on velvoitteita lisätty, mutta kustannuksia ei ole korvattu. Tämä on räikeä ristiriita. Kunnille pitää antaa mahdollisuus eli resurssit ja rahavarat, että sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut, jotka ovat peruspalveluita, voidaan taata. Suomi pärjää sosiaali- ja terveystoimessa 7,3 prosentin bruttokansantulo-osuudella. Kunpa pääsisimme Ruotsin noin 9 prosentin tasoon. Tämä on tärkeää myös siksi, että ikäihmisten palveluihin saadaan riittävät resurssit.

Loppuun haluan vielä tuoda viestin terveydenhuollosta ja hoitotakuusta. Suora sitaatti Terveysfoorumista 2004: "Monessakaan kunnassa ei ole vielä suunnitelmat valmiina, miten palvelut tullaan järjestämään."

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta on osoittautunut erittäin tärkeäksi toiminnaksi, jonka avulla pystytään pelastamaan ihmishenkiä, estämään vammojen pahentumista, nopeuttamaan hoitoon pääsemistä ja muutoinkin vähentämään inhimillistä kärsimystä. Helikopterien avulla lääkärijohtoinen ensihoito saadaan nopeasti esimerkiksi onnettomuuspaikalle ja tehostettu hoito pystytään aloittamaan pienemmällä viiveellä. Tarvittaessa helikopterilla järjestetään myös potilaan nopea kuljetus. Helikopterihälyttämisen syitä voivat olla muun muassa kolareiden ja tapaturmien aiheuttamat vammautumiset, sydänpysähdykset, infarktit ja muut vakavat sairauskohtaukset sekä muun muassa kiireelliset sairaala- ja terveyskeskussiirrot. Helikopteria voidaan käyttää apuna myös etsinnöissä sekä sammutustoiminnassa.

Lääkäri- ja pelastushelikoptereiden toimintaa rahoitetaan muun muassa Raha-automaattiyhdistyksen varojenkeräyksen ja vapaaehtoistoiminnan avulla. Suomessa on tällä hetkellä kuusi lääkäri- ja pelastushelikopteria. Suurin osa niistä on otettu käyttöön 1980-luvulla. Vuodenvaihteessa tulee voimaan EU:n määräys, jonka mukaan lääkäri- ja pelastushelikoptereiden on kuuluttava teholuokkaan 1. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koneen on pystyttävä nousemaan ilmaan yhdelläkin moottorilla. Tekninen vaatimustaso nousee muun muassa pimeätoiminnan ja huonojen sääolojen toimintavaatimusten osalta. Määräykset lisäävät sekä turvallisuutta että tehokkuutta, mutta Suomen pelastushelikopteritoiminnalle ne tietävät myös merkittävää kustannusten lisääntymistä.

Suomen kuudesta pelastushelikopterista vain oululainen Sepe täyttää uudet vaatimukset. Tiukentuvat vaatimukset aiheuttavat vaikeuksia kaikille muille viidelle kopterille. Esimerkiksi runsas vuosi sitten Pohjanmaalla toimintansa aloittanut pelastushelikopteri Pete on uusien määräysten valossa tulossa kelpaamattomaksi tehtäväänsä. Vanhoille koptereille voidaan antaa puolen vuoden mittainen siirtymäaika, mikäli koneen operaattori on tilannut uuden helikopterin. Esimerkiksi Peten osalta uuden kopterin hankkiminen nostaa vuosittaisen rahoitustarpeen nykyisestä 1,1 miljoonasta eurosta 1,4 miljoonaan euroon. 300 000 euron vuosittainen lisätarve on käytännössä mahdoton kattaa ilman vastaavan laatuista yhteiskunnan lisätukea. Puuttuvan lisärahoituksen ohella pelastushelikopteritoiminnan jatkuvuutta uhkaa myös uusien helikoptereiden pitkä toimitusaika, jopa 17 kuukautta.

Koska uudet määräykset tulevat voimaan koko EU:n alueella, arvellaan myös uusien koptereiden tilausten lisääntyvän tuntuvasti. Kun valmistajia on rajallinen määrä eikä kapasiteettia voida lisätä nopeasti, venyvät toimitusajat entisestään. Koska operaattorit uskaltavat tehdä sitovan tilauksen vasta, kun rahoitus on varmistunut, pitäisi tarvittavia tukipäätöksiä tehdä valtion taholta mahdollisimman nopeasti. Kysyin tätä asiaa sisäasiainministeri Kari Rajamäeltä tehdessäni kirjallisen kysymyksen ennen kesää. Kesäkuussa 2004 sisäministeri Rajamäki vastasi kirjalliseen kysymykseeni, että asiaa selvitetään sisäasiainministeriön johdolla niin, että toiminnan rahoittamiseen voidaan ottaa kantaa vuoden 2005 osalta budjettiriihen yhteydessä ja vuoden 2006 ja tulevien vuosien osalta kehysneuvotteluissa helmikuussa 2005. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Hallitus esittää vuoden 2005 talousarvioon täsmälleen saman suuruista 1 650 000 euron määrärahaa, joka on myös kuluvan vuoden talousarviossa. Tästä ilma-alusten käyttöön pelastustehtävissä varataan 1 080 000 euroa.

Tästä syystä, että tämä rahantarve on ilmeinen ja jotta me voimme tätä toimintaa jatkaa, ehdotan, että eduskunta ottaa valtion 2005 talousarvioon momentille 26.80.22 lisäyksenä 800 000 euroa lääkäri- ja pelastushelikoptereiden toiminnan turvaamiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Toiseenkin asiaan haluan kiinnittää tämän pääluokan kohdalla huomiota. Seinäjoen kihlakunnanvirasto toimii Seinäjoen alueella hajautettuna useampaan eri paikkaan. Varsinkin poliisin käytössä olevat toimitilat ovat hyvin puutteelliset ja vanhanaikaiset. Esimerkiksi pidätettynä olevien ulkoiluttaminen tapahtuu käytännössä viereisen koulun alueella, samalla pihalla, jolla oppilaat viettävät välituntiaan. Rakennuksessa on myös tilanahtautta, epäkäytännöllisyyttä ja lukuisia kunnostamisen tarpeessa olevia kohteita. Myös rakennuksen turvavarustus on olematon. Mahdollisia muutostöitä vaikeuttaa se, että rakennus kuuluu yhtenä osana akateemikko Alvar Aallon suunnittelemaan maailmankuuluun Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskukseen. Edellä mainittu rakennus on siirtynyt Seinäjoen kaupungin omistukseen, ja kaupunki tulee tarvitsemaan sen käyttöönsä jo aivan lähivuosina. Siksi kihlakunnanvirastolle tai vähintäänkin poliisilaitokselle on pakko järjestää korvaavat toimitilat aivan pian. Hankkeeseen on jo varauduttu muun muassa tonttivarauksilla Seinäjoella.

Koska tämä on hyvin tärkeä hanke, esitänkin, että eduskunta ottaa valtion 2005 talousarvioon momentille 26.07.21 lisäyksenä 100 000 euroa toimitilamenoihin ja kohdentaa ne Seinäjoen kihlakunnanviraston uusien toimitilojen suunnitteluun. Tällä rahallahan ei tietenkään sitä rakenneta, mutta kun me saisimme suunnittelun jo käyntiin, niin minä luulen, että siihen tulisi sitten enemmän rahoittajia mukaan.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on heikkenemässä vielä vuonna 2005, näin ennustetaan. Kun sitä taustaa vasten katsotaan tätä budjettia ja kun tiedämme sen, mitkä velvoitteet kunnilla on palvelujen toteuttamisessa, kunnat ovat vaikeuksissa.

Kuntien menot ovat viime vuosina kasvaneet 5 prosentin vuosivauhtia, vaikka pyrkimyksenä ajatellen valtion ja kuntienkin budjettia on pitää se alhaisempana kuin 5 prosenttia, mahdollisesti 4 prosentissa. Tiedämme, että pelkästään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen menojen prosenttiosuus on paljon korkeampi. Näin nimenomaan niiden palveluiden, jotka ovat paitsi lakisääteisiä myös välttämättömiä palveluja kunnissa, toteuttaminen on hyvinkin vaikeaa kunnissa. Sitä taustaa vasten on ongelmallista se, että nyt tässä budjettimietinnössä ei myöskään harkinnanvaraisten rahoitusavustusten määräraha lisäänny, vaan päinvastoin budjettimietinnössä todetaan, että harkinnanvaraisten rahoitusavustusten määrärahaa esitetään pienennettäväksi kuluvan vuoden runsaasta 42 miljoonasta 30 miljoonaan euroon vuonna 2005. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että määrärahojen alennus tapahtuu jo ennen kuin kuntien talous kääntyy parempaan suuntaan. Tämä on yksi osoitus niistä lausumista, niistä sanoista, mitä tässä budjettimietinnössä on useitakin, että asia kyllä todetaan, mutta siihen sitä varsinaista ratkaisua ei esitetä.

Niinpä nyt sitten tähän, mitä tähän budjettiin ja budjettimietinnön esityksiin ovat lisäyksiä eri kansanedustajat esittämässä eli puolueet esittämässä, voimme todeta, että paitsi poliisitoimeen on useita, myös useita näyttää olevan nimenomaan tähän harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen momentille. Näin on aivan oikeutettua, koska tiedämme, että useammissa kunnissa, jotka ovat vaikeuksissa, pelkästään verotulojen nostaminenkaan ei auta. Olemme lukeneet lehdistä jopa kunnan työntekijöitten lomautuksista, saatikka sitten, kun on budjetteja tehty, kunnan toiminnan palvelujen ei lisäämisestä vaan enemmänkin säilyttämisestä joko samanlaisina, vaikka palvelujen tarve on lisääntynyt, tai sitten supistamista on tapahtumassa. Näin näen erittäin tärkeänä sen, että tätä arvioitaisiin todella vakavasti.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastalauseessa ja budjetissa on määrättyihin kohteisiin kohdennettu rahoitusta, toivotaan lisärahoitusta, ja olemme erityisesti nostaneet tämän poliisitoimen, koska näemme, että poliisin henkilöstövaje on aiheuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikentymistä ja lisännyt kansalaisten turvattomuudentunnetta. Virka-avut viivästyvät, erityisesti syrjäseudulla useampia tunteja menee ennen kuin virka-apua saa. Avoinna olevien poliisinvirkojen välitön täyttäminen on tärkeää tilanteessa, jossa huumausainerikollisuus levittäytyy yhä uusille alueille. Tavanomaisen poliisityön lisäksi resursseja tarvitaan monimutkaistuvan talousrikollisuuden selvittämiseen ja kansainvälisten rikollisverkostojen torjumiseen. 10 miljoonan euron lisäpanostuksella saataisiin muun muassa noin 250 poliisinvirkaa täytettyä vuodeksi. Näin näemme, että tämä olisi tärkeää.

Toinen, mistä täällä on puhuttu, ovat nämä helikopterit. Valtiovarainvaliokuntahan on jo katsonut vuonna 99 omassa mietinnössään, että siviilihelikopteritoiminta ei voi perustua pääasiassa vain Raha-automaattiyhdistyksen avustuksiin. Sitten vuonna 2003 talousarvion käsittelyn yhteydessä edellytettiin tämän asian selvittämistä, ja rahoitusta selvittänyt työryhmä jätti raporttinsa tämän vuoden alussa. Työryhmä päätyi kumppanuusmalliin, jossa lentotoiminnan kustannukset katettaisiin raha-automaattiavustuksilla, terveydenhuollon lisäkustannukset sisällytettäisiin täysimääräisinä sairaanhoitopiirien valtionosuuteen ja pelastustoiminnassa sekä kadonneiden henkilöiden etsinnässä käytettäisiin sisäasiainministeriön erityismäärärahaa. Yhdistykselle jäisi vielä tarve omarahoituksen hankkimiseen, mutta sen osuus laskisi oleellisesti. Tarkoituksena on, että lääkäri- ja pelastushelikopterin toiminta osana terveydenhuolto- ja pelastusjärjestelmää tulee täysin määriteltyä ja toiminta vakiinnutetaan. Koska sitä ei nyt vuoden 2005 budjetissa ole eikä eduskunnan tahto pääse siis toteutumaan tässä kohden vaan jää vajaaksi, esitämme siihen lisärahoitusta.

Arvoisa puhemies! Avustukset kunnille: Vuoden 2004 talousarvioesityksen mukaan valtio osallistuu kustannustason noususta johtuvaan kuntien lakisääteisten valtionosuustehtävien menojen lisäykseen vain 75 prosentin osuudella. Olemme useassa eri kohdassa nostaneet tämän, miksi indeksikorotuksia ei tehdä täysimääräisesti eli sataprosenttisesti. Talousvaikeuksissa oleville kunnille se olisi todella tarpeen, ja tähän kohtaan esitämme myös lisärahoitusta, jotta kunnat selviäisivät niistä velvoitteista, ei pelkästään lakisääteisistä, tietenkin ne ovat ne ensisijaiset, mutta tiedämme, että myös muita, jotka eivät ole lakisääteisiä, koko ajan tulee niin väestön ikääntymisen kuin muiden asioitten myötä, uusia palvelutarpeita.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan vielä yhden asian nostaa eli määrärahan osoittamisen alueellisten romaniasian neuvottelukuntien sihteerien toimintaan. Täällä on puhuttu läänien toiminnasta. Romanipolitiikan strategian merkittävä osa on osallistuminen ja vaikuttaminen. Alueelliset romanineuvottelukunnat ovat tehneet merkittävää työtä romanien osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi ja romaneja koskevien alueellisten haasteiden ratkaisemiseksi. Alueellisten romanineuvottelukuntien työ on useimmissa lääneissä löytänyt toimintamuotonsa ja on ollut pitkäjänteistä ja on jopa selkeästi saanut aikaan tuloksia. Näin näen, että sen työn tulisi saada oma arvostuksensa ja tukensa, ja siihen tarvitaan sihteereitä, jotka pitkäjänteisesti tekevät tätä työtä.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Harmi, ettei ministeri Rajamäki ole täällä paikalla seuraamassa sisäministeriön pääluokan keskustelua. Olisin hänelle mielelläni tässä yhteydessä vinkannut, että ulkomaalaishallinnon kafkamaista mainetta voisi parantaa sillä, että tulosohjauskriteeriksi otettaisiin asiakastyytyväisyys. Tätä voi varmasti vinkkailla myöhemminkin.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että nykyinen hallitus on hieman entistä enemmän ollut kiinnostunut harmaan talouden torjunnasta. Vihreiden mielestä tätä resursointia voisi enemmänkin olla. Lisäksi olisi syytä tarkistella myös lainsäädännöllisiä välineistöjä tässä yhteydessä, ovatko ne kunnossa esimerkiksi pankkisalaisuuden osalta.

Sisäisen turvallisuuden osalta haluaisin muistuttaa kollegoille hyvinvointipalvelujen poliisin tarvetta ehkäisevästä merkityksestä ja hieman siirtää katsetta länteen eli naapurimaahamme Ruotsiin, jossa tämä turvallisuus on nähty kokonaisuutena ja poliisitoimelle on saatu lisää resursseja leikkaamalla puolustusministeriöltä rahaa. Tähän kannustan myös hallitusta Suomessa. Meillähän on ollut vähän se ongelma, että kun poliisille on rahaa lisää siirretty, se ei ole mennyt tähän käytännön poliisitoimintaan, mitä valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään kuitenkin pitää erityisen tärkeänä.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä pääluokassa mielestäni merkittävin asia on luonnollisesti kunnat ja kuntien kohtalo. Tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on mielenkiintoinen laskelma. Siinä todetaan, että sata pienintä kuntaa pitää sisällään 6,5 prosenttia meidän asukasmäärästämme, 339 000 henkeä. Me tiedämme, että juuri täällä se palvelutuotannon järjestäminen nykyisen talouden puitteissa on ongelmallista. Ne tekevät jatkuvasti miinusmerkkistä vuosikatetta.

Se, joka härjillä ajaa, puhuu häristä. Tässä yhteydessä minun on helppo Lapin tilanteesta todeta se, että siellä haja-asutusalueen, maaseutukuntien, tilanne on vielä ongelmallisempi pitkien välimatkojen vuoksi. Siellähän on rakennettu kirkot noin 80 kilometrin päähän toisistaan, ja siihen sitten ovat muotoutuneet terveyskeskukset ja muut palvelut. Pitkien välimatkojen vuoksi on aika vaikea löytää myöskään kuntien yhteistyöstä merkittäviä säästöjä. Tämän vuoksi tulevaisuudessakin, vaikka minkälaisia valtionosuusuudistuksia tehtäisiin, todennäköistä on se, että joudutaan erityisratkaisuja tekemään näitten kaikkein vaikeimpien tapausten kohdalla.

Sen takia varmaan myös harkinnanvaraisia avustuksia joudutaan käyttämään, ja tietysti pikkuisen tuntuu huolestuttavalta se, että tässä näihin varataan 2,2 miljoonaa euroa vähemmän rahaa tällä kertaa kuin nykyisin on. Kaiken kaikkiaan nuo sata pienintä kuntaa ja sitten vielä nuo ehkä Lapin ja Kainuun etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta johtuvat ongelmat kuitenkin koskettavat niin pientä väkimäärää, että ne ovat kyllä ratkaistavissa, jos tahtoa on. Minun käsitykseni on, että näin on pakko toimia ihan sen vuoksi, että ihmisillä on oikeus näihin peruspalveluihin siitä huolimatta, että he sattuvat asumaan tässä mielessä ongelmallisissa kunnissa.

Toinen asia, josta mielestäni ansiokkaasti ed. Nousiainen täällä jo puhui, on maakuntien kehittämisraha. Se on nimenomaan merkityksellinen juuri näille kasvukeskusten ulkopuolisille seutukunnille maakunnissa. On kyllä välttämätöntä, että tähän maakunnan kehittämisrahan määrään kiinnitetään jatkossa riittävästi huomiota, sillä EU-aikana erilaisten projektien kautta voidaan saada merkittäviä tuloksia.

Arvoisa puhemies! Vielä eräästä kohdasta, Rajavartiolaitoksesta. Valtiovarainvaliokunta ansaitsee kyllä kiitokset siitä, että se on linjannut viime vuonna tässä suhteessa tilanteen niin, että se lisäsi jo silloin 3,4 miljoonaa euroa, niin että varusmieskoulutus voi jatkua kaikissa Imatran, Ivalon, Kajaanin ja Onttolan pisteissä, ja että se on sitten nytkin sinne tämän määrärahan osoittanut ja vielä muistuttanut siitä, että tarkoitus on, että näin jatketaan ainakin vuoteen 2008 saakka.

Ministeriölle ei oikein voi tässä suhteessa hattua nostaa, sillä kyllä olisi voinut tämän eduskunnan tahdon jo tuohon ministeriön budjettiesitykseen sisällyttää. Kaiken kaikkiaan haluan kyllä tästä todeta sen, että kun valtioneuvostolla on alueellistamisohjelma, tuntuisi aika mahdottomalta sellainen ratkaisu, että tuo pohjoisin koulutuskeskus jossakin vaiheessa lakkautettaisiin rahanpuutteen vuoksi. Uskon, että se on myöskin ihan periaatteellisesti puolustuspoliittisesti järkevä siellä pitää, koska se toimii arktisissa olosuhteissa ja antaa todella merkittävän panoksen myöskin koulutuksellisesti.

Olen muuten siitä erittäin vakuuttunut, että näitten pohjoisten seutujen merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan kaikilla alueilla tulevaisuudessa. Siellä on energiatalouteen liittyviä tekijöitä ja myös ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä, jotka aivan lähitulevaisuudessakin vaikuttavat siihen, että näitten alueitten merkitys tulee kasvamaan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi pelastushelikopteritoiminnasta se, että minusta täällä ed. Vihriälä otti asian oikeassa valossa esille. Kyllä tämä olisi budjettitoimintaa eikä niin, että se lepäisi Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen varassa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olen jakanut tämän puheenvuoroni kahteen osaan, ettei tule puhuttua liian pitkiä puheita kerralla. Aloitetaan ensiksi kuntataloudesta.

Hallitus on asettanut tärkeän tavoitteen Suomen hyvin erilaisten alueiden ja kuntien kehittämismahdollisuuksien turvaamiseksi. Meidän tulee nähdä Suomi Pääkaupunkiseudun ja toisaalta toisena ääripäänä pohjoisen, harvaanasutun alueen kehittämisen näkökulmasta, ja kaikkea siltä väliltä. Hallituksen tavoitteena on, että alueiden kilpailukykyä vahvistetaan entisestään ja tasapainoista aluerakennetta kehitetään tukemalla alueiden osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä.

Tavoitteena on saada alueille myönteistä vipinää, liikettä, kehitystä, hyvän työllisyyden tuomaa turvaa ja vakautta, joka puolestaan tuo niitä paljon kaivattuja verotuloja kuntiin. Tämä kaikki vaatii alueen toimijoilta vahvaa tahtotilaa siitä, mihin suuntaan ja millaisin visioin kuntia ja alueita halutaan kehittää. Tämä vaatii kuntarajat ylittävää yhteistyötä ei ainoastaan puheissa vaan myös arkisissa toiminnoissa. Kuntayhteistyö on tämän päivän todellinen apostoli.

Tämä vaatii meiltä kaikilta kuntapäättäjiltä asennemuutosta. Meidän tulee nähdä asioita laajemmin, ei ainoastaan oman kuntamme puhumattakaan lähiympäristömme kannalta. Me ehkä menetämme jotakin, mutta meillä on myös mahdollisuus saada jotakin. Todellinen, monialainen yhteistyö on ainoa vaihtoehto selviytyä tulevista haasteista kunnissa ja maakunnissa.

Arvoisa herra puhemies! Kuntatalous on ollut viime vuosina vaikeuksissa. Vuoden 2005 ennustetaan edelleen olevan heikko, mutta tämän päivän jälkeen rahoitustasapainon arvioidaan selvästi paranevan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kunnat pääsisivät jotenkin helpommalla tulevaisuudessa. Ehkä selkein tapahtunut muutos kunta—valtio-suhteessa on se, että tällä hetkellä haetaan parempaa ja sitoutuneempaa yhteistyötä alueiden ja kuntien toiminnoissa. Kuntia ei jätetä tänä päivänä yksin. Esimerkkinä Kuntaliiton ja valtion yhteinen peruspalvelubudjetti luo paremmat mahdollisuudet pitkäjänteisesti suunnitella ja kehittää kuntien tulevaisuutta ja niitä haasteita, joita kunnille yhteiskunnan muutosten myötä tulee muun muassa palveluiden tarpeiden osalta. Olemme työmme alussa mutta hyvässä sellaisessa.

Tärkeä poliittinen linjapäätös on ollut se, että eduskunnan hyväksymät veronkevennykset kompensoidaan kunnille, päinvastoin kuin edellisen hallituksen aikana. Olen tyytyväinen siitä, että valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistukseen kuuluvia jaksotuseriä tultaisiin maksamaan myös etupainotteisesti. Tämä on suuri tuki kunnille, jotka painivat tällä hetkellä kuumeisesti muun muassa Kansallisen terveyshankkeen, lähinnä hoidon saatavuuslainsäädännön ja sosiaalialan kehittämishankkeiden parissa.

Tärkeä linjaratkaisu on myös vuonna 2006 tuleva uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että verotuottovähennykset kohdistuisivat pelkästään valtiolle. Tämäkin selkeyttää kuntien verotulojen arviointia ja suunnittelua tulevaisuudessa.

Valtion tasausjärjestelmä on tuottanut monille kunnille vaikeuksia. Valiokunta onkin kiirehtinyt valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Tavoitteena on, että hallituksen esitys saataisiin tulevan kevään aikana eduskuntaan ja tämä tulisi voimaan vuoden 2006 alusta.

Kokonaisuudessaan voimme todeta, että ensi vuoden talousarviossa kuntien valtionosuuksia lisätään ja siten niiden toimintamahdollisuuksia tuetaan valtion toimenpitein. Voimme varmasti kaikki todeta, ettei valtionosuutta tule koskaan riittävästi kuntien tarpeisiin nähden. Suunta on kuitenkin oikeudenmukaisempi ja kuntien erityistilanteita paremmin huomioiva. Yhteistyö kuntien kanssa jatkuu, haasteet ovat yhteiset.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Kun opposition edustajana tulee täällä harvoin sanottua kiitoksia, niin haluan sen tehdä nyt ja nimenomaan sisäasiainministeriön toimialan ministereille, ministeri Manniselle ja Rajamäelle. He ovat todella ahkeria ja yhteistyökykyisiä ihmisiä, ministereitä, ja varmaan muutkin, mutta hallintovaliokunnan jäsenenä olen heidän kanssaan eniten luonnollisesti toiminnassa.

Mutta sitten itse asiaan. Kun suomalaisilta kysytään heidän tärkeysjärjestystään eri palvelujen osalta, niin he asettavat turvallisuuden asteikossa hyvin korkealle. Siellähän on terveys, turvallisuus, hyvinvointi hyvin korkealla heillä. Turvallisuuden tunne on, me tiedämme sen kaikki, meille joka päivä hyvin tärkeä tunne. Suomalaiset ovat saaneet tuota varmuutta turvallisuudesta monella eri tavalla ja muun muassa juuri hyvältä poliisikunnaltaan. Suomalaiset luottavat poliisin toimintaan, enkä usko, että tuota luottamusta ovat horjuttaneet viimeaikaiset tapahtumat, joissa poliisi on mielestäni usein ollut olosuhteista johtuen sijaiskärsijä.

Kun puhumme määrärahojen suuruudesta turvallisuuskysymyksissä, niin raja on hyvin helppo määritellä. Tuo raja määräytyy siitä, että turvallisuudesta ei tingitä. Muistan, että kun kaupunkitasolla budjettia tehtiin ja kysyttiin, missä on raja väestönsuojelussa, pelastustoimessa, niin aina todettiin: raja on turvallisuuden raja, siitä ei tingitä. Ja sama pätee täällä meillä valtiontaloudessa.

Minun on kuitenkin pakko todeta, että hallituksen esittämällä määrärahalla poliisitoimen turvallisuudesta joudutaan tinkimään ja vastuun tästä valmistelusta ja käsittelystä ottaa viime kädessä sisäasiainministeriö. Tiedän kentältä lukemattomia tapauksia ja tilanteita, joissa resurssien puutteen vuoksi rikoksia on jäänyt selvittämättä, riskejä on jouduttu ottamaan aivan liian paljon ja monet kansalaiset ovat joutuneet tästä kärsimään. Erittäin epämiellyttävää on todeta, että näissäkin tilanteissa leimaantuu yleensä poliisi, vaikka vastuu on resurssien myöntäjillä ja viime kädessä täällä eduskunnassa ja hallituspuolueitten edustajilla.

Edellä esittämieni perustein kokoomuksen ehdottama 10 miljoonan euron lisäys poliisitoimeen on todella kannatettava ja vastuullinen ehdotus. (Ed. Ala-Nissilä: Mistä rahat, ed. Vielma?) Meidän on syytä muistaa, että jo vuosi sitten hallintovaliokunta yksimielisesti, hallituspuolueitten edustajat mukaan lukien, esitti poliisitoimen määrärahojen korottamista tuolla 10 miljoonalla eurolla, eli olen lämpimästi poliisitoimen määrärahojen korottamisen kannalla.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Puutun myös poliisin resursseihin. Poliisin toimintaympäristössä on viime vuosien aikana tapahtunut huomattavia muutoksia. Tämä pitkälti tarkoittaa poliisin tehtävien lisääntymistä ja ennen kaikkea niiden muuttumista aiempaa vaativammiksi. Näihin muutoksiin vastaaminen edellyttää poliisiorganisaation ja sen toiminnan kehittämistä sekä vahvistusta poliisin voimavaroihin. Toimintaympäristössä merkittäviä tekijöitä ovat kansainvälistyminen, johon liittyy ulkomaalaisten rikoksentekijöiden määrän kasvu ja ulkomailta johdetun kovan rikollisuuskulttuurin vaikutusten lisääntyminen, järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyminen ja muutokset poliisin toimintaa koskevassa lainsäädännössä. Poliisitoiminnan haasteita ovat muun muassa talousrikollisuuden, väkivaltarikollisuuden ja huumausainerikollisuuden vähentäminen, kansainvälistyvä rikollisuus, rajaturvallisuuden varmistaminen yhdessä raja- ja tulliviranomaisten kanssa sekä terrorismin torjunta. Samalla on kyettävä ylläpitämään poliisin peruspalveluita, kuten rikosten ja häiriöiden ennalta estämistä, laadukkaita hälytyspalveluita ja tehokasta massarikosten selvittämistä.

Tiedossa on poliisimiesten poistuma ja poliisikoulun aloituspaikat vuoteen 2010. Näiden tietojen mukaan poliisimiesten määrä ei maassamme lisäänny. Mikäli poliisikoulutuksen aloituspaikkoja ei voida lisätä, poliisitoiminnan kehittäminen tulee perustaa muihin mahdollisuuksiin. Poliisimiesten määrän pysyttäminen nykyisellä tasolla on jo haaste ottaen huomioon, että poistuma voi olla ennakoitua suurempi. Poliisitoimintaa tuleekin kehittää ennen kaikkea organisaatiota ja toimintatapoja kehittämällä. Lisäksi tulee edelleen kehittää lainsäädäntöä ja varmistaa asianmukaiset toimitilat ja välineet. Näiden lisäksi työvoimavaltaisessa poliisihallinnossa tulee kyetä lisäämään henkilöstön määrää.

Mahdollisuuksia tähän voisi olla seuraavasti: Lisätään poliisikoulun aloituspaikkoja. Lisätään vartijoita, jolloin vielä pidätettyjen ja päihtyneiden vartiointitehtävissä olevia poliisimiehiä vapautetaan poliisitehtäviin. Siirretään päihtyneiden säilytys pois poliisilta. Siirretään vankienkuljetus vankilaviranomaisille. Lisätään sellaista henkilöstöä, jolla on tarvittava ja poliisia parempi koulutus erityistehtäviin, kuten talousrikostutkinnan rikostarkastajia, tutkimus- ja analyysitoiminnan asiantuntijoita. Henkilöstön lisääminen poliisikoulun aloituspaikkojen kasvattamisella lienee näillä näkymin vaikeaa eikä tuota lisäyksiä kovin nopeasti ottaen huomioon koulutuksen keston.

Tulevaisuudessa tavoitteena on taata jokaiseen kihlakuntaan kaksi ympärivuorokautista poliisipartiota, mikä merkinnee poliisivahvuuksien lisäämistä syrjäseuduilla. Lisärahoitus johonkin poliisitoimen sektoriin merkitsee olemassa olevan poliisien määrän jonkinlaista uudelleensijoittelua. Lisähenkilöstöä mahdollisella lisärahoituksella voidaan palkata lähtökohtaisesti vain poliisihallinnon ulkopuolelta. Lisärahoitus olisi todella tarpeen palkkausmenoihin sekä välttämättömiin investointeihin ja kehittämishankkeisiin. Lisärahoitusta tarvittaisiin muun muassa toimitilahankkeisiin, jollaisia on vireillä useammassa poliisilaitoksessa, mukaan lukien esimerkiksi Lappeenrannan ja Kotkan poliisilaitokset.

Näin ollen pidän kokoomuksen vastalauseessaan esittämää 8 miljoonan euron lisäystä poliisitoimelle välttämättömänä. (Ed. Ala-Nissilä: Ed. Vielma ehdotti 10:tä miljoonaa!) — Tässä tuli 2 miljoonan säästö, ed. Ala-Nissilä.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Sisäasiainministeriön hallinnonala on monin tavoin lähellä kansalaisia. Tämän hallinnonalan eri toimet liittyvät päivittäin kansalaisten elämään ja arkipäivään. Voidaan sanoa, että tässä mielessä tämä hallinnonala on erittäin tärkeä. Kunnat ovat päävastuussa kansalaisten peruspalveluista, ja on tärkeää, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset huolehtia niistä lainsäädännöllä kunnille annetuista tehtävistä.

Tässä ensi vuoden talousarviossa lisätään kuntien voimavaroja. Samoin kustannustenjaon tarkistusta aikaistettiin vielä eduskuntakäsittelyn yhteydessä siitä, mitä hallitus omalta osaltaan esitti. Kysymys valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksessahan on siitä, että aiemmin neljän edellisen vuoden aikana valtionosuudet palvelujen rahoitukseen ovat olleet alimitoitetut ja nyt ne jatkossa neljän seuraavan vuoden aikana kompensoidaan.

Tiedossa on, että kuntaryhmittäin ja -alueittain on erittäin suuria taloudellisia eroja kuntien välillä. Tämän vuoksi on ollut tärkeää, että on ollut käytössä harkinnanvarainen avustus. Voi olla, että tämän avustuksen osalta tulee ensi vuonna niukkuutta, ja on tietysti harkittava, onko tarve lisätä sitä. Paljoltihan tarve voi johtua myös siitä, että tavoitteena oli toteuttaa valtionosuusuudistus jo ensi vuoden alusta, jolloin se järjestelmän kohtaanto ja oikeudenmukaisuus olisi ollut tämänhetkistä parempi. Nyt valtionosuusuudistus on kuitenkin siirretty toteutumaan vuoden 2006 alusta.

Herra puhemies! Poliisin tehtävä on aiempaa laajempi ja vaativampi. Turvallisuuden näkökulma on saanut uutta ulottuvuutta. Tätä on tuonut toimintaympäristön muuttuminen kansainvälisyyden myötä. Turvallisuusuhkia ja vakavaa kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta on entistä enemmän. On tärkeää, että poliisilla on voimavarat näihin, riittävä osaaminen ja tarvittava välineistö. Myös talousrikollisuuden tutkintaan on paneuduttava, samoin ylipäätänsä rikostorjuntaan ja rikollisuuden ennaltaehkäisyyn.

Tärkeä turvallisuustekijä on toimiva Rajavartiolaitos. Meillä on pitkä EU:n ulkoraja. Tällä ulkorajalla tehtävät rajatarkastukset ja rajavalvonta ovat asia, josta ei pidä tinkiä. Nykyisellään Rajavartiolaitos antaa varusmieskoulutusta neljällä paikkakunnalla. Hallituksen budjettiesitykseen tehty 3,4 miljoonan euron tasotarkistus, joka on siis tarkoitettu pysyväksi toimintamenotason lisäämiseksi, on välttämätön, jotta kyetään varusmieskoulutusta muiden toimintojen ohella toteuttamaan jatkossakin näillä neljällä paikkakunnalla, siis Immolassa, Onttolassa, Kajaanissa ja Ivalossa. Meillä Suomessa rajaosaaminen kaikkinensa laajasti ajateltuna on erittäin korkeatasoista, ja meillähän on tämän osalta myös vientiä. Koen niin, että Euroopan unioni ja ennen muuta meidän uudet jäsenmaamme ovat Suomen osaamisesta monin tavoin hyötyneet ja tätä kautta koko unioni ja unionin turvallisuus.

Herra puhemies! Alueellisen kehittämisen näkökulmasta maakuntien liittojen rooli on tärkeä, ja tuota roolia on tärkeä vahvistaa. Hallitusohjelmassahan on lähdetty tästä tavoitteesta. Tämän vuoksi maakunnan kehittämisrahan mitoitus on ehkä asia, johon tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Samoin on tärkeää, että paneudutaan niihin pullonkauloihin, joita alueellisen kehittämisen ja alueellisen kilpailukyvyn näkökulmasta eri alueilla on. Osaamisen ohellahan on huolehdittava ennen muuta siitä, että liikenneyhteydet, ja tähän liittyvät myös tietoliikenneyhteydet, ovat kattavasti kunnossa ja että viranomaispalvelut sen ohella, että kuntien palvelut kyetään järjestämään, toimivat hyvin koko maassa.

Kun on siirrytty tietoyhteiskunta-aikaan, niin monet asiat ovat muuttuneet, ja tästä syystä on tietysti tärkeää, että eri toimintojen kehittämisessä uudet mahdollisuudet otetaan huomioon. Se liittyy yhtä lailla kuntien yhteistyöhön, sen syventämiseen ja laajentamiseen, jonka osalta lainsäädäntöä on myös jo uudistettu seutuyhteistyön osalta, mutta se liittyy myös siihen, että ilmeisesti valtion paikallishallinnon rakennetta on tarpeen tarkastella. Nythän kihlakuntauudistuksesta on kymmenisen vuotta, ja tänä aikana on todella tapahtunut monia sellaisia asioita, jotka nyt olisi uudistuksessa tarpeen ottaa huomioon, ja tähänhän eduskunnalla on mahdollisuus paneutua ensi vuoden puolella, kun kihlakuntauudistus tai kokonaisuudessaan hallintoa koskeva selonteko tulee eduskunnan käsittelyyn.

Ulkomaalaisviraston kohdalla on todettava, että siellä on tapahtunut selkeää edistymistä. Turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat merkittävästi lyhentyneet. Myös voimavarojen kohdentamisessa on tapahtunut uudistusta. Kaikkinensa on tärkeätä, että Ulkomaalaisvirastossa tätä tehostamistyötä ja uudistamista jatketaan niin, että turvapaikan hakijat ja muut Uvin asiakkaat saavat nykyistä nopeamman hakemusten käsittelyn ja myös heidän oikeusturvansa tulee oikealla tavalla huolehdittua.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelin poliisi- ja pelastustointa aiemmassa puheenvuorossani. Sen verran vielä tästä, koska poliisiasiat ovat kiinnostaneet täällä todella monta edustajaa puheenvuoroissa, haluan tuoda esille, että turvallisuus- ja puolustusjaoston mietinnössähän on kaksi vastalausetta juuri koskien poliisitointa, jotka vastalauseet ovat jättäneet kokoomus ja kristillisdemokraatit. Aivan hyvässä yhteistyössä kun on käsitelty näitä kysymyksiä, niin kyllä siellä johtopäätös on aivan yhteinen, että poliisivirkojen riittävyyttä, toimintavaltuuksia lainsäädännössä ja kokonaisvaltaista toiminnan kehittämistä sekä resurssien riittävyyttä annettujen tehtävien suorittamiseen on jatkuvasti seurattava. Jaosto tulee varmasti tätä seurantaa jatkamaan.

On varmasti kuitenkin syytä vielä hiukan perustella määrärahalisäystä, jonka valtiovarainvaliokunta on jaoston ehdotuksesta tehnyt Rajavartiolaitoksen osalta. Rajavartiolaitoshan on tehnyt vuosien varrella varsin suurta saneerausta ja muutosta. Kuitenkin sen tehtävät ovat lisääntyneet ja lisääntymässä tulevina vuosina. Hallituksen esitys Rajavartiolaitoksen vuoden 2005 toimintamenomomentin nettomäärärahaksi 189 110 000 euroa on noin 10 miljoonaa euroa pienempi kuin Rajavartiolaitoksen talousarvioehdotus vuodelle 2005, jota se oli jo ehdotusta varten karsineet.

Rajavartiolaitoksen päätehtäviin on saadun selvityksen mukaan kyettävä kohdentamaan lisää noin 160 henkilötyövuotta kuluvalla suunnittelukaudella. Tähän ovat syynä rajanylitysliikenteen vilkastuminen ja Venäjän rajavartiopalvelun reformi, jossa rajavartiopalvelu siirtää joukkojaan Suomen rajalta eteläisille rajoilleen. Valiokunta pitää tärkeänä, että rajaliikenteen sujuvuus turvataan kehittämällä rajanylityspaikkojen läpäisykykyä ja kohdentamalla lisähenkilöstöä rajatarkastustehtäviin erityisesti Kaakkois-Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla. Suomen itärajalla sekä rajavalvontapartioinnin että kiinteän valvonnan määrän lisääminen on tarpeen. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on todettu yksiselitteisesti, että Rajavartiolaitoksen toimintaedellytyksistä huolehditaan muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Tämä on valiokunnan mielestä jo kaupallisista ja taloudellisista syistäkin perusteltua.

Hallituksen esitys ei sisällä eduskunnan vuoden 2004 talousarvion käsittelyn yhteydessä Rajavartiolaitokselle myöntämää 3,4 miljoonan euron tasokorotusta. Määrärahalla eduskunta edellytti mietinnössään 39/2003 Rajavartiolaitoksen ylläpitävän varusmieskoulutusta kaikissa neljässä rajajääkärikomppaniassaan Imatralla, Ivalossa, Kajaanissa ja Onttolassa, ylläpitävän rajaturvallisuutta itärajalla ja käynnistävän eräitä pitkään keskeytyksissä olleita investointeja. Myös eduskunnalle alkusyksystä annetusta turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta annetusta lausunnosta on valtiovarainvaliokunta ottanut hallituksen ehdotuksen, jossa Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutus on tarkoitus keskittää kahteen koulutuskeskukseen. Tämä on seurausta rajajoukkojen nykyisen sodanajan vahvuuden vähentämisestä noin 14 000 sotilaalla vuoden 2008 loppuun mennessä, jolloin vahvuudeksi jäisi noin 8 005 sotilasta. Selonteosta antamassaan lausunnossa 30/2004 valtiovarainvaliokunta on katsonut, että Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutuspaikkakunnat ja niiden määrä vuoden 2008 jälkeen tulee ottaa tarkasteltavaksi koordinoidusti Puolustusvoimien vastaavien ratkaisujen kanssa.

Valtiovarainvaliokunta ei tarkoittanut kuluvan vuoden talousarviossa Rajavartiolaitokselle kohdentamaansa määrärahalisäystä kertaluonteiseksi, ja siksi momentille lisätään tämä 3,4 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tätä pysyvänä tasokorotuksena vuoteen 2008 asti. Korotus tarkoittaa käytännössä, että varusmieskoulutus jatkuu myös Imatralla ja Ivalossa. Valiokunta ja jaosto varmasti tulevat paneutumaan tulevina vuosina juuri näihin koulutuspaikkoihin ja seuraamaan tarkasti, mitä vastaavasti puolustushallinnon puolella tapahtuu. Tässä on otettava huomioon paitsi juuri alueelliset tekijät, työllisyystekijät, ennen kaikkea monipuolinen koulutus, jotta Suomen erilaisissa olosuhteissa toteutetaan rajajääkärikoulutusta.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on harvinaisen sopuisa tunnelma tällä hetkellä, mutta kun kuuntelee itse asiassa puheitten sisältöä ja katsoo näitä valtiovarainvaliokunnan mietintöön jätettyjä vastalauseita, niin ei voi todeta kuin ihmetellen kokoomukseen päin, että kyllä sitä ollaan nyt niin vaateliaita ja viisaita, menneiden vuosien tilanteita kun on katsottu ja seurattu. Kokoomuksen vaatimukset kohdistuvat pääasiassa sellaisille alueille, joista heillä on ollut vastuu viime kaudella tai joista he ovat olleet nimenomaan viemässä päätöksiä tiettyyn suuntaan.

Ensimmäinen tämmöinen on kuntatalous, mistä täällä on paljon puhuttu. Se, että kuntataloudessa tehdään indeksitarkistus nyt 75-prosenttisesti aiemmin tehdyn 50 prosentin sijaan, tuntuu olevan pelkkä huono juttu, mutta 25 prosenttiyksikköä enemmän on kuitenkin enemmän. Se, että ansiotulovähennykset ja lisävelvoitteet kompensoidaan kunnille täysmääräisesti, on myös huomattavasti enemmän kuin kokoomuksen kanssa sosialidemokraatit hallituksessa koskaan saivat asioita vietyä eteenpäin. Tästä tullaan siihen, että kuntataloudessahan on syntynyt pysyvä vaje aikaisemmilta vuosilta ja tämä, että indeksiä ei tarkisteta sataprosenttisesti, teettää sitä vajetta myös jatkossa, mutta sitä vajetta ollaan paikkaamassa nyt vuosi toisensa jälkeen pitkäjänteisesti ja vakaasti. Täällä on kyselty myös harkinnanvaraisten avustusten perään. Eikö tarkoituksenmukaisin tapa hoitaa kuntataloutta olisi niin, että harkinnanvaraisia ei tarvita, koska kuntatalous olisi vakaalla pohjalla niitten järjestelmien mukaan, mitä meillä on käytettävissä? Peruspalvelubudjetti ja peruspalveluohjelma ovat erinomainen asia. Siinä tullaan seuranneeksi kuntien palveluita yli hallintokuntarajojen, yli sektorirajojen ja myös tarvittaessa katsomaan, mikä on kaikkein järkevin tapa.

Toinen kokoomuksen kritiikin kohde on ollut poliisi. Poliisille vaaditaan kymmeniä miljoonia tai ainakin 10 miljoonaa euroa lisää, ja koskaan mikään ei tunnu riittävän. Mielenkiintoista on nimenomaan se, että siellä on poliisiministerinä ollut kokoomuslainen ennen, ja tuntuu, että myös niitten organisoimattomien asioiden jälkiä hoidetaan tänä päivänä. Suureksi ongelmaksi on todettu ne kihlakunnan alueet, jotka ovat yhden partion varassa, mutta kiitos ministeri Rajamäen, myös näihin ollaan puuttumassa. Hän on organisoimassa ja tekemässä päätöksiä siltä osin, että tällaisia ei tule enää olemaan vaan sinne saadaan tarpeita enemmän vastaava miehitys.

Poliisin toimintaympäristö on muuttunut, kuten esimerkiksi hallintovaliokunnan puheenjohtaja Matti Väistö täällä totesi, mutta siitä huolimatta on kyetty vastamaan niihin haasteisiin, mitä yhteiskuntakin on asettanut. Sisäisen turvallisuuden raportti on erinomainen ohjelma. Se on aika erimittainen eri kohdissa, mutta pääasiallinen huomio on nimenomaan sektorit ylittävä yhteistyö ja ennalta ehkäisevä työ. Kokoomuslaisilta olisi mielenkiintoista kuunnella myös, kun he vaativat ennen kaikkea poliisille lisää resursseja, olisivatko he valmiit sijoittamaan vastaavat määrärahat sosiaalipuolelle, koska sinne sijoitettuinahan ne tuottavat huomattavasti enemmän säästöä kuin tänne loppupäähän konsanaan.

Kolmantena asiana haluaisin puuttua tähän lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaan, josta täällä on puhuttu jo. Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta on todettu tarpeelliseksi ja toimintamahdollisuudet ja ympäristö on kyllä vakiinnutettava. Hallitusohjelmassa jo todetaan, että on pyrkimyksenä saada se rahoitus pysyvälle pohjalle valtion budjettiin, ja näin myös valtiovarainvaliokunta on hyvässä viisaudessaan todennut ja yhtynyt tähän ajatukseen. Tällä hetkellähän tilanne on sinänsä hankala, että lentomääräykset ovat muuttuneet, ja kuten ed. Risikko taisi täällä todeta, se tulee huomattavasti kalliimmaksi jatkossa kuin se tänä päivänä on. Sitä suuremmalla syyllä on kiinnitettävä huomiota siihen, missä tätä toimintaa todella tarvitaan ja minkälaisin puittein ja minkälaiset mahdollisuudet tulee suoda ja luoda näille. Käsittääkseni ministeri Hyssälällä ainakin on olemassa eräs työryhmä kartoittamassa sitä, mille paikkakunnille tulee jatkossa sijoittaa tällaista toimintaa. Toivon todella, että tämän työryhmän työ valmistuu, Raha-automaattiyhdistys ei joudu jatkossa rahoittamaan näitä ja joka ikinen kopteri, joka todetaan tarkoituksenmukaiseksi, saa toimintamahdollisuudet ja rahat valtion budjetin kautta.

Jari Vilén /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Paasion innostamana ehkä minunkin on syytä sanoa sananen kuntataloudesta, vaikka alun perin ajattelin puhua ehkä vähän muista asioista.

Mielestäni on täysin selvää, että kuntatalous ei muutu suuntaan tai toiseen yhdessä vuodessa tai puolessatoistakaan. Kuntatalouden liikkeet ovat hitaampia ja syyt syvemmällä. Mutta se keskustelu, mitä käydään — voin muistuttaa joistakin ed. Zyskowiczin puheenvuoroista — käydään ehkä vaalilupausten ja tiettyjen käytännön tekojen eroavuudesta.

Mutta minun mielestäni se yksi keskeinen kysymys, mihin kiinnitin itse huomiota ennen kaikkea valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kuntatalouden erityisosuudesta, koskee sitä yhteistä käsitystä, jonka uskon hallituksella ja oppositiolla olevan ja jonka uskon sisäasiainministeriöllä ja Kuntaliitolla olevan. Se on yksi niistä harvoista kohdista, joissa ilmeisesti meillä vallitsee hyvin keskeinen yksimielisyys. Se yksimielisyys tulee siitä, että kuntatalouden tilanne on haastavin tänä vuonna ja ensi vuonna. Tämä mielestäni on se yhteinen lähtökohta, mikä meillä on olemassa. Sen vuoksi kuntatalouden erityistarpeiden huomioiminen juuri tämän vuoden aikana ja erityisesti ensi vuoden aikana olisi mielestäni se kaikkein keskeisin kysymys. Tähän liittyy se huolenaihe, joka minulla on olemassa ja jonka valiokunta on todennut omassa mietinnössään, mutta ei ole katsonut ilmeisesti joistakin poliittista syistä tai neuvottelusyistä johtuen olevan valmiutta toimia, ja se liittyy harkinnanvaraisten avustusten käyttöön, suuruuteen ja merkitykseen.

Harkinnanvaraisia avustuksia on leikattu valtion budjettiesityksellä 18 miljoonaa euroa, joka on erittäin keskeinen ja merkittävä summa. Tämä on jo sisäasiainministeriön omien laskelmien mukaan johtamassa siihen, että useampi kymmenen kuntaa tulee poistumaan sieltä listalta, jonka perusteella ne ovat esimerkiksi tämän vuoden aikana saaneet avustuksensa, joka on ollut varmaan jokaiselle avunsaajakunnalle hyvin keskeinen toiminnan turvaamisen ja peruspalvelujen turvaamisen rahoituslähde. Tämän takia olisin toivonut, että sitä poliittista rohkeutta ja valmiutta olisi ollut juuri huomioida se, että ainakin vuodelle 2005 harkinnanvaraiset avustukset olisi pidetty entisen suuruisina jo yhteisesti todetusta tarpeesta johtuen, koska nyt tällä viikolla tulleet tiedot ovat osoittaneet sen, että myöskään se paljon puhuttu, odotettu ja luvattu kuntatalousuudistus ei ole toteutumassa siinä muodossa kuin ennakko-odotukset tai toiveet olivat olemassa.

Ylijohtaja Sevónin työryhmän esitystä on kuvattu myös ministeri Mannisen omissa puheenvuoroissa siten, että tästä perushuollosta tulikin määräaikaishuolto. Itse ehkä käyttäisin ilmaisua, että oli tarkoitus tehdä takki, mutta ei tullut takkia, oli tarkoitus tehdä liivit, mutta ei tullut liivejäkään, tuli enintään tuluskukkaro. Siihen kuntatalouden rahoituksen perusrakenteiden muutokseen, mitä olemme varmaan kaikki tässä salissa yhteisesti odottaneet, ei valitettavasti ollutkaan sitten loppujen lopuksi sitä valmiutta, mitä oltiin hakemassa. Ehkä syy on täällä piipahtaneen valtiovarainministerin omassa ministeriössä, jonka edustajat jättivät työryhmään omat erilaiset puumerkkinsä, missä lähtökohtana oli se, että kuntatalouden rahoitus ei saa kasvattaa valtion budjetin menoja senttiäkään. Kiinnostavaa on myös nähdä, miten pääsemme eteenpäin keskustelussa kuntataloudesta, koska tässä samassa työryhmässä valtiovarainministeri avasi jälleen kerran keskustelun yhteisöverotuoton siirtämisestä kokonaisuudessaan valtiolle. Jos erot ovat näin suuret tässä perustyössä, niin me olemme kyllä kuntatalouden perusteiden kanssa pitkästi tekemisissä. Näen myös, että kyllä keskeisten kahden suurimman hallituspuolueen näkemyserot ovat erittäin suuret tässä asiassa, joten emme ilmeisesti saa kuntataloutta korjattua valtionosuusuudistuksen myötä, vaan sen täytyy tapahtua joillakin muilla keinoilla, ja sen takia tämä 18 miljoonaa euroa olisi ollut hyvin keskeinen hätäapu ja muoto, jota olisimme tarvinneet.

Toinen tässä jo usein puhuttu kysymys, jonka myös itse nostan esille, on kysymys Rajavartioston määrärahoista ja Rajavartioston toiminnan tulevaisuudesta. Olemme varmaan yhdessä tyytyväisiä siihen, että eduskunta on nyt yksimielisesti varmastikin nostamassa Rajavartioston määrärahoja sillä 3,4 miljoonalla eurolla, joka tulee turvaamaan jälleen ensi vuoden ajaksi muun muassa varusmieskoulutuksen saamisen kaikilla niillä paikkakunnilla, joilla sitä tälläkin hetkellä toteutetaan. Mutta joudun kuitenkin muistuttamaan siitä, että eduskunta esitti sisäasiainministeriön vastaavan sisältöisen rahatoiveen jo viime vuoden budjetissa, jota ministeriö ei noudattanut.

On mielenkiintoista nähdä, ja jää nähtäväksi, tuleeko ministeriö sitten vuoden 2006 budjettia valmistellessaan omalta osaltaan toteuttamaan ja huomioimaan eduskunnan keskeiset tarpeet. Joka tapauksessa kulminaatiopiste tulee kuitenkin olemaan jälleen kerran vuoden 2008 aikana. Puolustusministeri Kääriäinen on tekemässä ensi vuoden alkupuolella hyvin aikaisessa vaiheessa omat keskeiset päätöksensä Puolustusvoimain varuskuntien supistamisesta, tai rationalisoimisesta, kuten käytetään tietysti korrektia ilmaisua, mutta vastaavalla tavalla sisäministeri Rajamäki on tekemässä omat päätöksensä näiden kahden Rajavartioston varuskunnan kohtalon osalta. Jos ja kun etenemme näiden suunnitelmien mukaisesti, tämä budjettipäätös turvaa Rajavartioston neljän varusmieskoulutuspaikkakunnan jatkon vuodeksi, mutta pitäisin hyvän hallinnon periaatteiden mukaisena sitä, että myös sisäasiainministeri toisi omat käsityksensä ja tietonsa lakkauttamissuunnitelmasta niin pikaisesti kuin mahdollista myös eduskunnan tietoisuuteen.

Ed. Lindqvst toi perustellusti esille sen ja muun muassa maanantaina keskusteluun tulevassa turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että myös puolustusvaliokunta edellyttää, että eduskunta keskustelee Puolustusvoimain rakennemuutoksesta. Mutta jos luette myös ed. Lindqvist, tarkkaan, tämä valiokunta ei ehdota sanaakaan siitä, että myös sisäasiainministeriö toisi oman hallinnonalansa supistamiset eduskunnan käsiteltäväksi. Tämä mielestäni on puute tai ehkä erhe, joka on jäänyt valiokunnalta huomaamatta siltä osin. Katsoisin, että olisi erittäin perusteltua, että Puolustusvoimain rationalisointitoimenpiteiden rinnalla pidettäisiin myös tätä Rajavartioston käsittelyä. Meillä on budjettiesityksessä mainittu paikkakunnat, jotka esitetään lakkautettaviksi, mutta nyt jos eduskunta ei reagoi omassa toiminnassaan, tilanne tulee olemaan se, että ministeri Rajamäki tekee oman harkintansa mukaisesti eikä niin kuin ed. Lindqvist esitti täällä, että hän huomioisi muun muassa eduskunnan mielipiteen. Hänellä ei ole velvoitetta huomioida; hän toimii tarkoituksenhakuisesti tai -mukaisesti, minkä hän katsoo tarpeelliseksi.

Kun me suomalaiset olemme hyvin kuuluisia siitä, että me katsomme eri maiden malleja ja pyrimme löytämään sieltä itsellemme sopivan, niin tässä asiassa olisin toivonut niin sanottua Ruotsin-mallia, en siten, että lähtisin samalle linjalle, mitä Ruotsin hallitus on tekemässä heidän puolustusvoimiensa rakenteen osalta, mutta siltä osin kuitenkin, kun Ruotsin hallitus kertoi oman selontekonsa jättämisvaiheessa myös kaikki rationalisointitoimenpiteet. Se kertoi tarkalleen, mitä varuskuntia ollaan lakkauttamassa, ja se kertoi samalla, miten ne tullaan kompensoimaan ja huomioimaan. Tätä hallitus ei tältä osin halunnut tehdä Puolustusvoimain osalta eikä myöskään Rajavartioston osalta, ja pidän sitä suurena puutteena, johon on syytä eduskunnan palata vielä uudelleen.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä puheenvuorossani pelkästään kuntatalouteen, koska oppositio on tämän syksyn aikana välikysymystä myöten voimakkaasti kritisoinut hallitusta kuntataloudesta ja myös tässä budjettikeskustelussa on kuultu hyvin kriittisiä puheenvuoroja. Se ei ole siinä mielessä ihme, että nyt, kun kunnat ovat budjetteja tehneet, niiden talous on todella kireällä ja monet kunnat nostavat veroprosentteja. Oppositio on kuitenkin unohtanut sen asian, että viime vaalikausilta on aikamoinen perintö tänne kuntatalouteen. Indeksitarkistukset tehtiin Niinistön ja Korhosen toimesta noin 50-prosenttisesti useana peräkkäisenä vuonna. Esimerkiksi vasemmiston edustajat usein muistuttavat täällä, että kumulatiivinen vaikutus nyt, kun tehdään 75-prosenttisesti indeksikorotus, on melko suuri, mutta onhan se ollut toki paljon suurempi, kun se tehtiin vain 50-prosenttisesti. Sillä on oma vaikutuksensa.

Mielestäni suurempi vaikutus kuntien talouteen on ollut vielä sillä, että ansiotulovähennyksiä, joita on tehty aika merkittävästi vuosien mittaan, ei ole korvattu kunnille. Siitä seuraa se, että tästä kunnallisveroprosentistakin ja verotuksesta on muodostunut progressiivinen verotus. Esimerkiksi omassa kunnassani on pitkään ollut veroprosentti 19, muutamana vuonna 19,25, mutta todellinen on kuitenkin 13,5. Se todellinen on näiden vuosien aikana laskenut 14,5:stä 13,5:een. Itse asiassa kuntalaisten kannalta se verorasitus on laskenut, vaikka nimellisesti ne prosentit ovat korkeita, ja nyt puhutaan pelkästään niistä nimellisistä prosenteista. Se on seurausta tästä, että ansiotulovähennystä ei ole korvattu. Tämän hallituksen aikana on tehty muutos. Tämä on toinen budjetti, jossa tämä korvaus tehdään sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin täysimääräisesti. Se on sitten kunkin valtuuston asia, ohjaavatko ne sen rahan sosiaali- ja terveystoimeen, mutta se on sitä kunnallista itsehallintoa. Joka tapauksessa ne on lähtökohtaisesti ja laskennallisesti täysimääräisesti korvattu.

Tämän hallituksen ohjelmassa on peruspalveluohjelma ja peruspalvelubudjetointimenettely, joka on periaatteellisesti hyvin merkittävä kuntataloutta vakauttava asia. Täälläkin on kritisoitu, että peruspalvelubudjetointi ei riittävästi vielä näy, mutta Kuntaliiton ja valtion kesken on työryhmä ja on sovittu, että ensi vuoden alussa tehdään tarkka analyysi kustannusten noususta, ja sen perusteella sitten vuoden päässä oleva peruspalvelubudjetointitarkastelu on entistä tarkempi. Kustannustenjaon tarkistus valtion ja kuntien välillä tehdään kahden vuoden välein. Myös tämän työryhmän mukaan valtionosuuksien indeksitarkistuskin tullaan sitten myöhemmin tekemään sataprosenttisesti.

Ansiotulovähennys tullaan tekemään vuodesta 2006 eteenpäin pelkästään valtion kustannuksella. Myös valtionosuusjärjestelmää tarkistetaan. Se ei toki ole niin mittava remontti kuin ehkä monet odottivat, mutta kuitenkin semmoinen hienosäätötarkistus siihen tehdään. Eli vakautta on jo ensi vuonna ja sen jälkeen luvassa tähän kuntatalouteen. Suuntaa on selvästi valtio—kunta-suhteessa muutettu. Se on kiistaton tosiasia.

Arvoisa puhemies! Ensi vuodelle on myös euromääräisesti 310 miljoonan euron lisäys tämänvuotisiin kuntien valtionosuuksiin. Viime vaiheessa tuli tämä 50 miljoonan euron lisäys, joka on hyvin perusteltu sen vuoksi, että hoitotakuujärjestelmä käynnistetään ensi vuonna. Kuten täällä ed. Vilénkin totesi, on tietysti tosiasia, että ensi vuonna kuntatalous on kireää ja vielä seuraavanakin, mutta Kuntaliitonkin ja ymmärtääkseni sisäasiainministeriön kuntaosastonkin yhteisen näkemyksen mukaan sen jälkeen tilanne on muutenkin paranemassa.

Valtionosuuksia on joka tapauksessa lisää, mutta ne eivät vaan riitä. Tämä järjestelmä ei riitä tämän kustannuspaineen kattamiseen, eli kunnat joutuvat kantamaan itsekin vastuun päätöksenteostaan, kuinka hillitä näitä kustannuksia. Siinä on keinona tämä yhteistyö, kuntaliitokset, siinä tapauksessa, mikäli kunnat niin itse haluavat. Varmaan oma käsitykseni on, että nämä reikäleipäkuntatilanteet ovat hyvin selkeitä, että niissä saadaan heti hyötyä kuntaliitoksillakin. Varmaan monessa muussa tapauksessakin kuntaliitos voi olla paikallaan, mutta kun ne hitaasti etenevät, niin nopeampi tie on kuitenkin tämä kuntien välinen seudullinen eikä pelkästään seudullinen vaan muu kuntien välinen yhteistyö. Nyt, kun talouspaineet ovat riittävän kovat, uskon itse, että tämä vapaaehtoinen yhteistyö käynnistyy kyllä ripeämmin kuin tähän asti. Ensi vuoden budjetissa on pieni — se on toki aika pieni, 0,5 miljoonaa euroa — kannustusraha tähän kuntien syvällisen, laaja-alaisen yhteistoiminnan tukemiseen. Toivottavasti sitä rahaa voidaan lähivuosina lisätä ja kannustaa tähän seudulliseen yhteistyöhön.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Keskityn nyt tässä puheenvuorossani lähinnä poliisi- ja rajakysymyksiin.

Suomen menestys perustuu vahvaan osaamiseen. Tämä koskee myös maamme rajojen turvaamista. Venäjän ja Suomen kaupan myönteinen kehitys on tuonut myös omat turvallisuuteen liittyvät riskit rajayhteistyöhön ja rajavalvontaan. Asemamme Schengen-maana ja EU:n ulkorajana vaatii erityistä vastuun kantamista. Siksi maassamme on rajakoulutusta ylläpidettävä ja edelleen kehitettävä ajan vaatimusten mukaisesti. On erittäin hyvä, että valiokunta on varmistanut 3,4 miljoonan euron lisäyksellä rajajääkärikoulutuksen jatkumisen Imatralla ja Ivalossa. Tällä todellakin turvataan korkea osaaminen ja toiminnalliset valmiudet myös tulevaisuudessa.

Kaakkois-Suomen näkökulmasta sisäisen turvallisuuden ohjelma, jossa on paneuduttu Tullin, Rajavartioston ja poliisin yhteistyöhön, on osoittautunut erittäin tärkeäksi toimintamalliksi rajaturvallisuuden osalta. Resursseja budjetissa on ohjattu Tullille ja Rajavartiostolle. Toivottavaa olisi, että poliisien osalta huomioitaisiin myös erityistehtävät, jotka liittyvät sisäisen turvallisuuden toimintaan rajalla. Sitä työtä ei voi tehdä normaalin poliisityön ohella, vaan tähän työhön täytyy turvata myös tarvittavat lisäresurssit.

Etelä-Karjalassa on ollut myös kolmevuotinen lähirikollisuuden torjuntahanke, joka päättyy ensi vuonna. Hankkeen toimijoina ovat krp, Etelä-Suomen lääni ja Lappeenrannan kaupunki. Tämän hankkeen avulla on voitu puuttua kansainväliseen ja kansalliseen rikollisuuteen Suomessa. Hanke on luonut hyvät edellytykset kehittää järjestelmällisen rikollisuuden torjuntaa rajalla. Toivottavaa olisi, että hankkeelle annettaisiin mahdollisuus jatkua normaalitoimintana ja sille ohjattaisiin budjetissa tarvittavat resurssit.

Tässä yhteydessä haluan kiittää ministeri Rajamäkeä, vaikka hän ei ole täällä tänään paikalla, sillä hän on nähnyt Kaakkois-Suomen alueelliset tarpeet ja tehnyt myös selkeitä alueellisia ja aluetta tukevia päätöksiä, kuten Ulkomaalaisviraston perustamisen Lappeenrantaan sekä Poliisin tekniikkakeskuksen sijoittamisen Kouvolaan. Ministeri Rajamäki on myös tutustunut useaan otteeseen Kaakkois-Suomen raja- ja poliisikysymyksiin ja on siten vahvasti sitoutunut myös niitten kehittämiseen. Kiitos siitä hänelle.

Arvoisa puhemies! Sosiaalityöntekijänä en malta olla ottamatta esille myös poliisin ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyötä, joka on käynnistynyt eri puolilla Suomea. Toivoisin, että tälle hyvälle työlle turvattaisiin tarvittavat resurssit. Tämä työ on monilla paikkakunnilla vasta alussa, mutta kaikkialta on kuulunut pelkästään hyvää. Tämän toimintamallin on osoitettu tukevan toimia sekä perheiden, poliisien että sosiaalityön näkökulmasta.

Toinen poliisien arkeen liittyvä kysymys on ollut vankien kuljetus. Keskusteltuani useaan otteeseen poliisien kanssa he ovat esittäneet, että vankien kuljetus siirrettäisiin oikeusministeriön alaisuuteen ja poliisit voisivat kohdentaa osaamistaan ja vähiä resurssejaan niihin tärkeisiin tehtäviin, joihin heidät on koulutettu.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön toimialan budjetissa haluan kiinnittää erityisesti huomiota muutamaan kohtaan.

Valtion talousarvioesityksessä poliisitoimen toimintamäärärahaksi vuodelle 2005 esitetään 556,2 miljoonan euron suuruista nettomäärärahaa. Lisäksi poliisitoimen lukuun esitetään otettavaksi uusi 3,5 miljoonan euron suuruinen arviomääräraha poliisitoimen vastuulla olevan ulkomaalaistutkinnan tulkkauksiin, maasta poistettavien kuljetuskustannuksiin ja Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin. Tämä on tärkeää, jotta näitä ennalta-arvaamattomia poliisitoimen menoja ei jatkossa enää tarvitse leikata muista poliisitoimen menoista. Tämä on siis oikean suuntainen uudistus.

On kuitenkin todettava, että edelleen poliisitoimen resurssit ovat hyvin tiukat. Maassamme on edelleen muun muassa yhden partion kihlakuntia, ja pahimmassa tapauksessa hälytyspartioinnissakin saattaa olla vain yhden poliisimiehen partioita. Tähän tilanteeseen tulee löytää ratkaisu. Tilanne vaarantaa kansalaisten arkiturvallisuutta ja poliisimiesten työturvallisuutta. On hyvä, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite parantaa kaikkialla maassamme poliisipalvelujen saatavuutta Kosken työryhmän ehdotusten pohjalta. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää poliisimiesten määrän lisäämistä, ja tämä taas edellyttää myös Poliisikoulun aloituspaikkojen lisäämistä. Tähän suuntaan tulee siis toimia aktiivisesti.

Hyvää ja oikean suuntaista on valtion sisäisen turvallisuuden ohjelma, jossa painotetaan syrjäytymisen ehkäisyä ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Tämän ohjelman toteuttaminen edellyttää kuitenkin myös lisäresursseja eri sektoreille. Tavoitteisiin ei voida mielestäni päästä olemassa olevien resurssien voimin. Toisaalta näillä ennalta ehkäisevillä panostuksilla on myös mahdollista saada säästöjä tulevaisuudessa aikaiseksi.

On oikein, että valtion ensi vuoden talousarvio sisältää panostusta harmaan talouden ja talousrikollisuuden sekä terrorismin torjuntaan. Tämä on taloudellisesti järkevää ja myös eettisesti oikea viesti yhteiskunnalle siitä, että asiaan halutaan todella tarttua.

Kansainvälisiä tehtäviä ja poliisitoimen erityistehtäviä hoitavien toimijoiden, kuten krp:n ja supon, resursseista tulee myös huolehtia.

Lisäksi haluaisin kiinnittää huomiota lääninhallitusten tilanteeseen. Lääninhallitusten tehtäväkenttään kuuluva valvonta- ja ohjaustoiminta rajoittuu tällä hetkellä lähes pelkästään kanteluratkaisujen käsittelyyn. Kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta olisi todella tärkeää, että valvontaa ja ohjaustoimintaa voitaisiin vahvistaa. Esimerkiksi ikäihmisten palveluissa ja vammaispalveluissa yhteiskunnassamme on paljon puutteita, joiden valvontatyötä läänihallitus ei ole voinut riittävästi toteuttaa. Arvostan korkealle lääninhallitusten työtä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen varmistamiseksi ja toivonkin, että tätä toimintaa voitaisiin vahvistaa.

Täällä tänään muun muassa ed. Vihriälä toi puheessaan esiin, että lääninhallitusten aika on mennyt ohi. Olen eri mieltä. Mikäli lääninhallitusten toimintaa tulevaisuudessa organisoidaan uudelleen, silloinkin tulee huolehtia siitä, että valvonta- ja ohjaustoiminta voidaan hoitaa jatkossakin ja toivottavasti vielä nykyistä paremmin.

Yksi tärkeimmistä asioista on kuntatalouden turvaaminen. Vuoden 2005 budjetti sisältää oikean suuntaisesti valtionosuuksien kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien kasvu on välttämätöntä, jotta terveydenhuollon hoitotakuun toteutuminen on mahdollista. Kuntien taloudellinen tilanne on hyvin tiukka, minkä vuoksi tulee tervehtiä ilolla myös sitä, että kustannusten tarkistuksen perusteella kunnille kuuluvien määrärahojen palautuksen aikataulua muutettiin etupainotteisemmaksi. Nämä eurot tarvitaan kipeästi kuntien palvelujen turvaamiseen.

Hallitus on lisännyt määrätietoisesti valtionosuuksia, ja tätä linjaa tulee myös edelleen jatkaa, jotta kansalaisille voidaan turvata peruspalvelut ja niiden laatua voidaan parantaa tarpeita vastaavaksi. On hyvä, että valtionosuuksien indeksitarkistukset on voitu toteuttaa 75-prosenttisesti aiemman 50 prosentin sijaan. Toki toivoisi, että nämä indeksitarkistukset voitaisiin toteuttaa täysimääräisesti. Uusia lakisääteisiä tehtäviä säädettäessä tulisi niihin voida osoittaa resurssit. On hyvä, että suunnitteilla on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, minkä avulla toivottavasti löytyy entistä parempia ratkaisuja valtionosuuksien perusteisiin.

Valtionosuuksien lisäksi kunnissa tarvitaan kuitenkin monia muita toimenpiteitä. Muun muassa seutuyhteistyössä tulee edelleen päästä eteenpäin, ja yritysten ja työpaikkojen synnyttämiseksi kuntiin on toimittava aktiivisesti. Tämän lisäksi ennalta ehkäisevään työhön tulisi satsata huomattavasti nykyistä enemmän. Nykyisin joudutaan satsaamaan huomattavasti korjaavaan työhön vaikka ongelmien ennaltaehkäisy olisi aina huomattavasti inhimillisempää ja edullisempaa. Hyvien liikenneyhteyksien varmistaminen on myös elinkeinoelämän ja asukkaiden houkuttelemiseksi välttämätöntä.

Arvoisa puhemies! Ulkomaalaisviraston osalta on hyvä, että turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja on voitu merkittävästi lyhentää siten, että ne tällä hetkellä ovat neljän kuukauden pinnassa. Tärkeää on kehittää edelleen Ulkomaalaisviraston toimintaa, jotta kaikkien hakemusten käsittelyaikoja saataisiin lyhennettyä. Erityisesti kansalaisuushakemusten käsittelyajat, jotka ovat keskimäärin kolme vuotta, ovat aivan liian pitkät. Edustaja Meriläinen peräänkuulutti puheenvuorossaan sitä, että Ulkomaalaisvirastoa tulisi kehittää asiakaspalautteen pohjalta. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että asiakaspalvelun laatua tulee Ulkomaalaisvirastossa parantaa. Tähän asiaan on myös hallintovaliokunta lausunnossaan viitannut.

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön toimialalla on päästy tällä hallituskaudella myönteisesti eteenpäin, ja ensi vuoden budjetti edelleen vahvistaa tätä kehitystä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi kiittää ed. Lindqvistiä, että hän käytti toisen puheenvuoron koskien muun muassa Rajavartiolaitosta ja turvallisuus- ja puolustusjaoston toimintaa. Haluan kiittää häntä myös hyvästä toiminnasta koko syksyn aikana budjetinteon eri vaiheissa ja hyvästä yhteistyöstä. Hän on toiminut hyvin jaostomme puheenjohtajana.

Toivon, että Rajavartiostolle lisätty 3,4 miljoonaa euroa jää todella pysyväksi korotukseksi Rajavartiolaitoksen toimintaan. Ed. Lindqvist otti aivan mainiosti esille sen, että on myös kaupankäynnin ja Venäjä-yhteistyömme kannalta hyvin tärkeää, että meidän itärajallamme rajavalvonta toimii nopeasti ja saumattomasti.

Ed. Paajanen otti aivan oikein esille myös poliisien rakennusten probleeman, samoin kuin ed. Risikko, ja toivon, että siihen saadaan myös korjausta.

Kuten Mts:n tutkimus on osoittanut, suomalaiset tuntevat enemmän turvattomuutta kuin aikaisemmin, ja toivon, että poliisit näkyvät enemmän. Kiitos ministeri Rajamäelle siitä, että yhden partion poliisipiirien toimintaa tehostetaan.