Valto Koski /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys 186/2006, jonka sisältö selviää tästä esityksestä, enkä käy sitä toistamaan. Totean vain lyhyesti valiokunnan kannanotoista muutamia kohtia, ehkä vähän sitten omaa kommenttiakin sinne väliin.

Joka tapauksessa, niin kuin näistä valiokunnan kannanoton yleisperusteluista selviää, kunnallista eläketurvaa koskevat säännökset nostettiin lain tasolle jo 1.8.2003 alkaen, jolloin päätösvalta eläketurvan sisällöstä siirtyi Kunnalliselta eläkelaitokselta eduskunnalle ja kunnallisen eläkelainsäädännön valmisteluvastuu siirtyi sisäasiainministeriölle. Tämän eduskunnan aikana lähes kaikki eläkelait on käyty läpi ja tätä on nyt sitten vartottu aivan viime metreille asti, ja voi olla tietysti hyvin tyytyväinen, että tämä tulee nyt tässä vaiheessa käsittelyyn, ettei tämä siirry seuraavalle eduskunnalle.

Kunnallisen eläkelain käsittelyn yhteydessä jo sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoi, että normin-antovallan siirtyminen pois Kunnalliselta eläkelaitokselta muutti laitoksen roolia ja asemaa siten, että se rinnastuu yksityisen työeläkejärjestelmän eläkelaitoksiin. Valiokunta totesi tuolloin, että laitoksen hallinnon uudistamista koskevat säännökset tulee mahdollisimman pikaisesti valmistella erikseen, koska hallintosäännökset eivät vastaa eläkelaitoksen muuttuvaa roolia. Valiokunnan, niin kuin äsken totesin, toivomus on otettu huomioon mutta ei pikaisesti. Valiokunta piti perusteltuna, että yksityisen ja julkisen eläkejärjestelmän välisten erojen pienentyessä poistetaan myös niitä eroja, jotka yksityissektorin ja kuntasektorin välillä on neuvottelu- ja sopimusjärjestelyissä, joita noudattaen muutoksia eläkesäännöksiin valmistellaan; sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 56/2002 vp.

Pääministeri Vanhasen hallitusohjelman mukaan kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän välisten erojen pienentymisen vuoksi selvitetään ja arvioidaan nykyisen järjestelmän toimivuutta jäsenyhteisöjen sekä kuntien palkansaajia edustavien järjestöjen kannalta ja tehdään selvityksen pohjalta tarvittavat muutokset. Hallituksen esitys perustuu hallitusohjelman mukaisesti tehtyyn selvitykseen.

Eläketurvan kehittäminen kuntasektorilla on tärkeä asia. Siihen sisältyy monia ulottuvuuksia, jotka liittyvät usein olennaisesti myös työehtokysymyksiin ja kuntien taloudellisiin tai muihin tilanteisiin mahdollisia palvelu- ja rakenneuudistuksia myöten. Sen takia asia on merkityksellinen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hallituksen esitystä kannatettavana ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana.

Neuvottelujärjestelmä selkeytyy olennaisesti, kun eläkelain 141 §:ään esitetään lisättäväksi säännökset uudesta kuntien eläkeneuvottelukunnasta. Valiokunta kävi tästä eläkeneuvottelukunnan roolista aika pitkän keskustelun, joka johtui siitä, että tästä ei ollut kaikilta osin vielä kokemusta eikä selvyyttäkään. Ihan pikkukohtia jäi näissä asiantuntijakuulemisissa vielä selvittämättä. Joka tapauksessa tämä eläkeneuvottelukunta, jonka tehtävästä ja kokoonpanosta säädetään laissa, toimii kunnallisen eläketurvan kehittämisessä valmistelu-, neuvottelu- ja lausuntoelimenä. Tämä mahdollistaa lakisääteisesti kolmikantaiset neuvottelut eläketurvaan liittyvän lainsäädännön valmistelussa samantapaisesti kuin yksityisellä sektorilla. Eläkelaitoksen hallituksen kokoonpano laajennettaisiin laissa yhdeksään jäseneen, joista kaksi jäsentä ja heidän varajäsenensä valtuuskunta nimeäisi kunnallisten pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta.

Hallituksessa ei aiemmin ole lakiperusteisesti ollut palkansaajajärjestöjen edustusta. Tältä osin lainaan asiantuntijalausuntoa, jossa todetaan kuntien eläkevakuutuksen hallintoa koskevista muutosesityksistä seuraavaa: "Nykytilassa palkansaajajärjestöjen kannalta iso epäkohta on ollut se, että näillä ei ole ollut Kuntien eläkevakuutuksen hallituksessa lakiperusteisesti lainkaan edustusta. Vaatimuksemme on ollut se, että hallintoedustukset olisi tullut järjestää samojen periaatteiden mukaan kuin ne on järjestetty yksityisellä sektorilla. Työeläkevakuutusyhtiöstä annetun lain mukaan hallintoneuvostossa ja hallituksessa on oltava vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajat, jotka valitaan keskeisten työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen keskusjärjestön ehdottamista henkilöistä. Näitä edustajia on oltava yhtä monta ja heidän yhteismääränsä on oltava puolet hallintoneuvoston ja vastaavan hallituksen koko jäsenmäärästä."

Tältä osin on todettava, että vaikka tällaisen kannanoton tänne eräs asiantuntija esitti, niin kuitenkin täällä sitten todetaan, että osana toimikunnan esitysten kokonaisuutta asiantuntija on ollut valmis hyväksymään esityksen myös hallintoedustusten osalta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean, että esityksen mukaan varhaiseläkelautakunta lakkautetaan ja sen tilalle on tarkoitus perustaa kunnallisen työelämän kehittämistä sekä kuntoutus- ja työeläkeasioita käsittelevä työryhmä, jota koskevat määräykset olisivat Kunnallisen eläkelaitoksen johtosäännössä. Valiokunnan käsityksen mukaan kuntasektorilla on Valtiokonttoria ja yksityisen sektorin eläkelaitoksia vastaavasti tarvetta tähän toimielimeen, joka seuraa eläkelaitoksen ratkaisukäytäntöjä työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioissa ja ottaa tarvittaessa kantaa myös yksittäistapauksiin ratkaisujen vakiinnuttamiseksi.

Tervehdin tyydytyksellä sitä, että tämä asia on saatu eduskunnan käsittelyyn ennen tämän eduskuntakauden päätöstä.