Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä käytiin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä kohtalaisen värikäs ja laaja keskustelu. Haluaisin tässä vaiheessa todeta sen, että kun tätä asiaa on ollut myös ministeri Anttila käsittelemässä — tarkoitan nimenomaan metsästykseen liittyviä asioita — hän on mielestäni aivan perustellusti todennut sen, että erityisesti suurpetokantojen kohdalla pitäisi tieteellisesti todeta, mistä petoyksilöistä milloinkin on kysymys, ettei tapahdu niin kuin hän totesi, että saman pedon näkee useampi henkilö ja sitten petojen määrä ikään kuin kertaantuu, vaikka on kysymys vain yhdestä yksilöstä. Tällaisia kysymyksiä on hyvä pitää mielessä silloin, kun riistahallintoa ja metsästyslakia käsitellään.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Äänestimme ykköskäsittelyssä tästä 5 §:stä, siitä, valitaanko poronhoitoalueella alueellisiin riistaneuvostoihin porotalouden edustaja. Valiokunnassa hävisimme. Tein siellä valiokunnassa esityksen siitä, että porotaloudella pitää olla oma edustajansa. Sosialidemokraattien ed. Kari Rajamäki ja myöskin muu oppositio tuki tätä esitystä. Hävisimme äänin 9—8.

Jäljemmin muun muassa vastuuministeri ja muutamat muut ovat sanoneet sen, että tätä alueellista riistaneuvostoa voidaan poronhoitoalueella täydentää porotalouden asiantuntijajäsenellä. Mutta minua kiinnostaa se, mikä on tämän asiantuntijajäsenen suhde alueellisen riistaneuvoston varsinaisiin jäseniin, mikä näiden asiantuntijoitten tehtävä on, mitä he voivat siinä neuvostossa tehdä ja mikä oli se perimmäinen syy, että tämmöistä järkevää muutosta, hyvin perusteltua muutosta, ei voitu tehdä. Voisivatko mahdollisesti ministeri tai ne valiokunnan jäsenet, jotka olivat äänestyksessä eri mieltä kuin hävinnyt kanta, kertoa, kuinka tämä muutos asiantuntijajäsenyydestä on ajateltu toteuttaa?

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Tiusanen nosti petoeläimet tässä esille: Riistakeskus tekee tietenkin omalta osaltaan työtä, jolla laskentaa suoritetaan, mutta haluan nostaa esille saman asian kuin varsinaisen keskustelun yhteydessä. Tämän talven viestit, ja aikaisemmatkin, kertovat, että meidän petoeläinkantamme ovat monilta kohdin kehittyneet siihen tasoon, että on vääjäämättä siirryttävä aikaa myöten Ruotsin malliin. Määritetään petojen enimmäiskannat ja niitä säädellään metsästyksellä. Luonto ei tällä hetkellä hoida niitä asianmukaisesti, vaan pedot käyttävät ruokanaan poroja mutta myöskin muita riistaeläimiä, ja tasapaino luonnossa ei säily, ellemme itse ryhdy sitä metsästyksellä säätelemään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! En nyt puutu tuohon asiaan, mutta sen sijaan ed. Tiusaselle kommentoin sillä tavalla, että niin kuin ed. Tiusanen hyvin havaitsi, valtakunnan päälehdessäkin oli koko sivun juttu siitä, millä tavalla pannoitetaan susia, ja niistähän nyt kai tässä lähinnä on kysymys. Sehän merkitsee käytännössä sitä, että voidaan näyttää niille, jotka ovat epäileväisiä, että tuolla, täsmälleen tuossa radiopeilauspisteessä, ne eläimet ovat, ja siinä voisi jokainen käydä laskemassa esimerkiksi talvikelillä, montako niitä jälkiä on. Eli kyllä tämä asia kuntoon tulee. Se maksaa, mutta tehän vaaditte, että sen pitää maksaa.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen otti sinänsä tärkiän asian esille. Mä tierän, että meillä Pohjanmaallakin susia on ja on pantasusia. Ja tierän jopa sen, että niille, jokka siellä elämysmatkaalua harjoottaa, on tullu tieto, jotta äläkää liikkuko siellä, siellä on pantasusi pesueineen majoottautunu jo viikoksi ilmeisesti. Niillä on ollu susi siellä, hukkanen, jota ne on syöskennelly.

Mutta se seikka olis kyllä jännä selevittää, mikä on totuus siitä, paljonko petojen torellinen määrä on, kun jotkut sanoo, jotta niit on tosi vähä, ja jotkut sitte taas, jotta niit on vaikka kuinka paljo. Jonkimmoonen totuus näihin pitääs saara. Kyllä nuita susia ainakin Pohjanmaalla liikkuu hirviät määrät. Jos muistatta, 2000-luvun alussa Kristiinankaupungissa yks susi yksistään hortoolee hissun kissun, en tiä, kuinka tuli, ei väistäny raktoria, mutta oli liukas keli, ei raktorikaan voinu väistää. Se jäi muuten raktorin pyörän alle. Totuus on näin, jotta susia on paljo enemmän kuin mitä me kuvitellahan, mutta totuus tähän pitää jollakin lailla saara selville.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella, susia oli ehkä 250 yksilöä, se oli arvio. Sitten arvio putosi 150:een. Sata yksilöä hävisi jonnekin, ja ainakin muutama panta pannoitetuilta susilta on löytynyt ojanpohjista. Näin ollen tämä on eräs ongelma tässä keskustelussa.

Ed. Nepponen mainitsi myös sen, että pedot syövät poroja, ehkä kotieläimiä ja riistaeläimiä. Tällainen vastakkainasettelu metsästäjien edun ja petojen ruokavalion kanssa ei ole käypää. Tässä mielessä en kovin paljon näkisi ongelmaa. Pedoilla on oma riistaeläinkantansa. Se on tietysti selvää, että ongelmayksilöt on hoidettava, ja siitähän on vahva yksimielisyys.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä Suomessa tarvitaan selkeämpää ja täsmällisempää petopolitiikkaa ja sillä tavalla, että metsästäjät ja ennen kaikkea viranomaiset yhteistyössä hoitavat sen. On nykyisin kummallista, että häirikköpedotkin pitää tavallaan esimerkiksi poromiesten itse omalla kustannuksellaan metsästää. Mielestäni ainoa järkevä tapa on, että silloin, kun häirikköpeto ilmestyy ja sille pitää saada nopeasti lupa, viranomaiset hoitavat sen käyttäen sellaisia keinoja, että se tapahtuu nopeasti ja kivuttomasti. Vain sillä tavalla saadaan asia eteenpäin ja sopu. Lapin liitto järjestää Sallassa ensi maanantaina perusteellisen petofoorumin, jossa todella käydään perusteellisesti läpi, miten poronhoitoalueella nämä asiat tulisi järjestää. Siellä on 44 eri toimenpide-ehdotusta, ja kun ne toteutetaan, niin asia tulee ainakin poronhoitoalueilla kuntoon.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äskeinen puheenvuoro ed. Hannes Manniselta oli erinomaisen tervetullut tähän keskusteluun. Kun ottaa huomioon hänen vaikutusvaltansa siinä, missä asussa talousarviot tässä eduskunnassa valmistuvat, niin kun hänen seuraajansa tulee olemaan ilmiselvästi aivan samalla asenteella liikenteessä, me pystymme sen jälkeen kouluttamaan porukan, joka hoitaa nämä asiat kuntoon, myöskin valvoo sitä, millä tavalla metsästysasiat muutenkin hoidetaan. Ihan hyvä ehdotus.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen on kyllä asialla tässä asiassa. Ja aivan kuten ed. Mietokin kaulapantasusista kehuskeli, niin se on erittäin hyvä, että me tiedämme, missä niitä sitten on. Tietysti, jos pentueita tulee valtavalla vauhdilla, on vaikea sanoa, missä sudet menevät, jos ei ole vielä ehditty pannoittaa.

Mutta sen verran kehuisin keskustaa: Kun ympäristöministeri on sillä tasolla, että hän tämän päivän Aamulehdessä sanoo, että olisi ihan kamalaa demokratian kannalta, jos perussuomalaiset olisivat hallituksessa, niin on pakko kehua, että keskustalla on älykkäitäkin kansanedustajia tämän vastapainoksi. Eli ed. Kalmarin ehdotus siitä, että Etelä-Suomeen siirrettäisiin petoja ihan ikään kuin viihdykkeeksi ja malliksi, että saisivat täälläkin tutustua ja kanssakäydä petojen kanssa, oli todella hyvä ehdotus. (Eduskunnasta: Tampereelle! — Ed. Kanerva: Hesperian puistoon!)

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Me voimme tietysti keskustella tämänkin lain yhteydessä myös pedoista, jotka ovat itse asiassa tämän riistahallintolain yksi ilmenemismuoto sitten käytännön tasolla. Mutta jos me tästä varsinaisesta laista puhumme, niin ed. Mustajärvi täällä toi esille sen, minkä hän myöskin valiokunnassa perustellusti toi esille, elikkä että poronhoitoalueella olisi Paliskuntain yhdistyksellä mahdollisuus osallistua riistaneuvoston toimintaan. Sitä ei muuten tämä laki estä millään tavalla nytkään. Poronhoitoalueella voidaan valinta tehdä aivan hyvin näin, että siellä paliskuntaedustus on. Sitä ei ole pakko tehdä, mutta se voidaan tehdä näin. Asiantuntijajäseneksi voidaan ottaa aivan hyvin alueelta niitä elinkeinoja, joita riistahallintolaki käsittelee. Toinen vastaavanlainen elinkeino on esimerkiksi kalastus. Ja jos kaikki nämä kerättäisiin yhteen, niin meillä olisi pian 30 hengen riistaneuvosto, ja sitä ei tietenkään ole järkevä muodostaa, vaan hallituksen esitys on siinä mielessä aivan perusteltu.

En malta olla sanomatta itsekin tähän petoasiaan, että on aivan selvä, että petojen määrän tarkka laskenta niin, että kaikki sen laskentatuloksen hyväksyvät, on kaiken lähtökohta. Ja sitten se määrä sellaiseksi, että myöskin haja-asutusalueella tuolla syrjemmässä ja maaseudulla voidaan elää näiden petojen kanssa. Tämähän se lähtökohta meillä on, ja se nyt ei välttämättä tällä hetkellä joka paikassa toteudu, mutta tätä kohti meidän on mentävä. Tämä riistahallintolaki omalta osaltaan tuo nyt mahdollisuuksia sellaiseen vuoropuheluun, että se luottamus palautuu ja ennen kaikkea kehittyy myönteiseen suuntaan myöskin tässä petopolitiikassa.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Susi- ja karhukanta on lisääntynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa räjähdysmäisesti, enkä ymmärrä vouhotusta susien ja karhujen suojelusta siinä mielessä. Ovathan pedot uhkana koululaisille syrjäseuduilla kuten Lieksan Viekin tapauksessa, jossa karhu viime syksynä ammuttiin sadan metrin päähän koulun pihasta, jossa aiemmin koululaiset olivat olleet välitunnilla.

On myös ihmeellistä ja kummaa, että jos ja kun susi ilmestyy etelän kaupungin liepeille, se ammutaan heti, mutta syrjäseutujen eläkeläiset kyllä saavat jäädä susien syötäväksi rauhassa. Ei sinne anneta kaatolupia.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pertti Virtanen ja ilmeisesti myös ed. Pentti Oinonen antavat tukensa ed. Kalmarin ehdotukselle siitä, että eteläisen Suomen puistoihin pitäisi tuoda susia. Minä en tätä ehdotusta kannata, vaan olen samaa mieltä, mitä ministeri Anttila sanoi jo asian ensimmäisessä käsittelyssä, että jos nämä sudet hyvin viihtyisivät Sipoossa tai Nuuksion kansallispuistossa tai vaikka sitten Helsingin Esplanadin puistossa, niin kyllä ne varmasti ihan luontevasti olisivat sinne tulleet. Jos ne nyt väkisin tänne pakotetaan ja tuodaan, niin tuskin ne täällä kovin kauan viihtyvät vaan palaavat sinne omille seuduilleen. Meillä on Helsingissä jo riesana näitä citykaneja, eikä todellakaan keinotekoisesti tuotuja citysusia tänne kaivata.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! On aika olennaista tämä järjestely riista-alueiden alueellisten riistaneuvostojen koostumuksesta, koska tällä on pikkuisen yhtymäkohtia nyt metsähallinnossa, jossa MTK ja keskusta eivät kovin mielellään työntekijöiden edustajia näe, ja kalastushallinnossa vapaa-ajankalastajien edustusta ei kaivata. Oli kyllä koko tämän lainsäädännön kannalta huono asia, että hallituspuolueiden enemmistö esti muun muassa porotalouden edustuksen.

Toinen asia on sitten, että monen alueen ja metsästäjien vakava viesti on tällä hetkellä, että suurpetokannat eivät ole hallinnassa. Tämä on sillä tavalla vakava asia, että jollei kansalaisten luottamusta heidän turvallisuutensa kannalta tärkeään suurpetoasiaan saada kuntoon, niin myöskin viranomaisten toiminnan hyväksyttävyys heikkenee vakavalla tavalla muun muassa salametsästyksen ja rikollisten metsästysmuotojen osalta. Tässä pitää myöskin viranomaisten ja lainsäätäjän varmistaa, että kansalaiset voivat luottaa turvallisuutensa kannalta siihen, että toimitaan suurpetokantojen hallinnassa oikealla tavalla. Tämä on tietysti hyvin olennaista nyt jatkon kannalta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! On se muuten ihme, kun tässä on vuosikymmeniä tapeltu suurpetojen määrästä, että sitä laskentaa ei saada kuntoon. Toivon mukaan tämä keskustelu vie eteenpäin sitä ja yhdessä todetaan sitten, Rktl ja riistamiehet, mikä se määrä mahtaa ollakin, koska minusta yksinkertaisinta on vaan mennä mettään ja todeta, että tässä on nyt tämä peto ja tämän verran yhteensä on laumoja ja yksilöitä.

Mutta sitten näistä Etelä-Suomen suurpetoistutuksista tai -siirroista. Minusta, niin kuin ensimmäisessä käsittelyssä sanoin, pitäisi kyllä kouluihin ottaa opetusohjelmiin tämä suvaitsevaisuus, ja vanhemmille kanssa, koska vanhemmathan täällä ampuvat ne sudet, ja käy heti hirmu paniikki olemaan. Ahdasmielisyyshän sen tekee, jotta täällä ei sallita tulla niitä petoja. Jos ensimmäinenkin tulee, niin heti helikopterit ilmaan ja ei kun karhua tai sutta metsästämään, ja lupia annetaan.

Tuolla Itä-Suomessa, missä me asumme, minäkin, ei meillä mitään paniikkia tule. Siinä mökkien ympärillä pyörivät sudet ja karhut, ja turha edes semmoista paniikkia luodakaan, kun eletään rinnan siellä. Sen takia ihmettelen näitä Etelä-Suomen puheita täällä, että ne ovat hirveän pahoja. Olkaa suvaitsevaisia, niin kuin me olemme siellä.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Maahamme laaditut suurpetojen hoitosuunnitelmat ovat sinänsä hyviä, mutta näiden suunnitelmien toteuttaminen on hyvin ristiriitaista. Poronhoitoalueen eteläosassa susi, ilves ja karhu aiheuttavat suuria tuhoja. Esimerkiksi Kuusamossa maaseutusihteeri on arvioinut, että viime vuoden osalta 435 poron raatoa on nyt jo tiedossa tavallaan. Määrä on suuri.

Tämä riistahallintolaki vie hallintoa eteenpäin ja joustavammaksi, mutta raatelevien petojen poistaminen on suuri haaste sekä metsästäjille että poroelinkeinon harjoittajille. Myös kustannukset tästä ovat hyvin suuret.

Tanja Karpela /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvin onnistuessaan tämä riistahallintolain uudistus tarkoittaa mielestäni sitä, että lisätään läpinäkyvyyttä tähän toimintaan kuin myöskin vähennetään tätä vastakkainasettelua, joka tässäkin salissa mielestäni vähän väliä kyllä tulee vahvasti esille.

Vastakkainasettelun vähentämisessä mielestäni olennainen tekijä on se, että tuettaisiin entistä vahvemmin näitä petovahinkojen ennalta ehkäiseviä toimia. Tuntuu, että niistä liian vähän puhutaan ja niitä liian vähän myös taloudellisesti tuetaan. Näin kentältä kuuluu.

Toinen asia on läpinäkyvyyden lisääminen. Mielestäni oli hyvä asia se, että valtakunnallisessa riistaneuvostossa tullaan kuulemaan myöskin luonnonsuojelujärjestöjä. Tällä tavalla varmaan niitä vastakkainasetteluja, erilaisia näkemyksiä, pystytään paremmin sitten käsittelemään yhdessä.

Lopuksi, mitä tulee susisiirtoihin, niitä ei pitäisi liian heppoisesti heitellä vastaukseksi kyseisiin ongelmiin. Susisiirroista puhuttaessa pitäisi perehtyä varsin hyvin petoeläinten reviirikäyttäytymiseen kuin myöskin tarvittaviin totutusaitoihin. Sinänsä on hyvä asia ajatella niin, että susikannatkin kasvaisivat myöskin täällä eteläisemmässä Suomessa, mutta emme voi ajatella poliitikkoina niin, että heittäisimme eläimen umpimähkään luontoon ja ajattelisimme, että sieltä se kanta kasvaa. Näin ei tule tapahtumaan. Tässä kannattaisi kuitenkin semmoinen turha populismi unohtaa, kun susisiirroista asiallisesti puhumme.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on jo peräänkuulutettu selkeämpää petopolitiikkaa, ja tähän on meidän kaikkien syytä pyrkiä. On mainittu myös, että ilves- ja susikannat ja jopa ahma- ja karhukannat ovat huomattavasti suurempia kuin esimerkiksi tutkijoitten näkemykset ovat. Metsästäjien ja tutkijoitten näkemykset eroavat ihan merkittävästi. Tähän pitäisi saada semmoinen yhtenäinen näkemys.

Olen kirjallisessa kysymyksessä ministeriltä kysynytkin, millä tavalla hän aikoo toimia tässä, että saataisiin yhtenäinen näkemys ja semmoinen luotettava näkemys, johon kaikki voivat yhtyä. Esimerkiksi pedot ovat verottaneet metsäpeurakantaa. 1 500 metsäpeuraa oli Kainuussa joku 4—5 vuotta sitten, mutta nyt tämä on puolittunut 700:aan, jopa ehkä allekin. Ei tässä oikeastaan mitään muuta ole nähtävissä kuin susien ja ilvestenkin määrän merkittävä kasvu. Ennalta ehkäisevä toiminta — pitää petokanta oikeassa suhteessa — on nimenomaan just sitä, että annetaan metsästäjille mahdollisuus huolehtia siitä.

Pertti Salolainen /kok:

Herra puhemies! Minä toivon, että tästä keskustelusta olisi se hyöty, että tehtäisiin nyt sitten sellainen kansallinen suunnitelma siitä, millä tavalla meillä petoasioita hoidetaan, kuka ne määrät evaluoi, niin että kaikki voivat sitten olla yksimielisiä näistä lukumääristä.

Mutta tämän kaltainen keskustelu, joka perustuu ennakkoluuloihin ja turhaan pelotteluun, ei ole hyväksi. Nimittäin Suomen vaarallisimmat luonnonvaraiset eläimethän ovat hirvi, valkohäntäpeura ja punkki, ja kun siihen lisätään vielä kotimainen eläin, koira, silloin pääsemme oikeaan käsitykseen siitä, minkälaisia vaaroja ihmiset eläinten puolelta kohtaavat. Lähes joka päivä koiratkin raatelevat. En ole koirien vihaaja, mutta täytyy olla joku tolkku tässä asiassa ja tässä keskustelussa.

Sudet eivät ole käyneet ihmisten kimppuun, ja on ihan turha tämmöistä pelkoa levitellä. Meillä on enää noin 150 sutta Suomessa tällä hetkellä. Tällä hetkellä myöskin teurastetaan lähes 500 ilvestä. Olen luontoa paljon samoillut. En ole ikinä nähnyt luonnossa ilvestä. Olen todella pahoillani siitä. 50 karhua olen kuvannut, pariakymmentä sutta kuvannut, mutta ikinä en ole nähnyt ilvestä, ja silti tällainen valtava teurastus on päällä.

Minä luulen, että tässä pitäisi nyt tosiaan saada tunnelmat rauhoitetuksi ja sellainen yhteinen evaluointi, joka rauhoittaisi tämän tilanteen. Myöskin päästäisiin eroon salametsästyksestä, joka tällä hetkellä velloo vielä.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pari lyhyttä huomiota vielä tästä riistahallintolaista. On hyvä, että laki saatiin hyväksytyksi, tai nyt toisessa käsittelyssä varmaan hyväksytään ihan lähihetkinä. On tärkeää, että riista-asioissa päätösvaltaa hajautetaan maakuntiin, ja sen tämä riistahallintolaki tekee oivallisesti.

Toivon hartaasti, että tässä yhteydessä myös näissä petoasioissa päästäisiin, aivan kuten ed. Salolainen äsken sanoi, jonkun asteiseen linnarauhaan siitä, mikä se tilanne todella on. Eihän siinä ole mitään järkeä, että todellakin kiistellään siitä, kuinka paljon esimerkiksi susia ja karhuja tässä maassa on, kun se kuitenkin on todettavissa oleva asia. En jaksa millään ymmärtää sitä, että maa- ja metsätalousministeriössä ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa ja sitten metsästäjien keskuudessa ihan eri luvut liikkuvat, ja kaikki vakuuttavat olevansa oikeassa. Todellakin olisi hyvä aika päästä jo tilanteeseen, jossa tiedetään, mitkä ovat ne todelliset luvut.

Ja sitten kun riistakeskukset aloittavat toimintansa tämän lain myötä, niin viranomaispäällikköhän toki on tärkeässä asemassa julkista valtaa käyttämään sillä alueella, mikä on riistakeskuksen toimialue, mutta on tärkeä huomata, että uusi riistahallintolaki todella panostaa siihen, että toimintaa viedään yhä vahvemmin kentälle, rahaa käytetään yhä enemmän siellä ja metsästäjät osallistuvat itse aktiivisesti omaa harrastustaan koskevien päätöksien tekoon.

Lopuksi haluan vielä sanoa ed. Zyskowiczille sen, kun hän äsken omassa puheenvuorossaan epäili, että ne sudet eivät pysyisi jossakin Nuuksion kansallispuistossa tai missä niitä nyt onkaan sitten, että tosiasiahan on, että eiväthän ne Ilomantsissakaan pysy missään kansallispuistossa. Kun sata kilometriä yön aikana hukkalauma juoksee, niin ei se pysy missään kansallispuistossa. Se kerkeää saman yön aikana käydä Joensuun torilla ja Ilomantsin kirkonkylällä ja käy vielä parissa kansallispuistossa siinä välillä. Ei se tietenkään pysy yhdellä paikalla, ei voi olettaakaan, ellei siihen aitaa rakenneta ympärille. Siksi olisi hyvä, että tämä susikanta saataisiin tasaisesti levitettyä maahan, silloin näkisimme kaikki sen autuuden, mitä se käytännössä on.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tämä keskustelu osoittaa, on kyllä syytä löytää selkeä yhteistoiminta ja selkeät keinot, millä tavalla petokantaan suhtaudutaan, miten pedot lasketaan ja millä tavalla turvataan kansalaisten turvallisuudentunne ja toisaalta elinkeinon harjoittaminen. Nythän on aivan selvä asia, että tällaiset susikantojen siirtämisesitykset kumpuavat osittain siitä, että jotkut yli-innokkaat suojeluihmiset eivät ole riittävästi ymmärtäneet niiden ihmisten elinoloja, joiden alueella näitä petoja on, ja on vähän niin kuin heitetty vastapalloksi, että siirretäänpä tänne, ja vastustus on ihan selvä.

Itse kun olen tuolta Satakunnasta tänne tullut valittua, niin myöskin siellä petoja on sillä tavalla, että on ollut yhteydenottoja, että niitä pelätään. Eli petojen pelkoa on turha täällä vähätellä, siis ihmiset pelkäävät niitä, ja turvallisuudentunne on kansalaiselle keskeinen asia, jotta voi ylipäätään elää ja olla.

Arvoisa puhemies! Totean, että tämä riistahallintolaki antaa hyvän mahdollisuuden viranomaisten ja eri järjestöjen ja yksityisten tahojen yhteistyöhön siten, että me pystymme suojelemaan toisaalta suojeltavia eläimiä ja toisaalta rajoittamaan niitä sillä tavalla, että ne eivät uhkaa tavallista kansalaista. Erityisesti, kun pienistä lapsista on kysymys, he eivät voi ymmärtää sitä, että aikuiset ihmiset tuovat esille, että on petoja ja sitten ihminen joutuu niitä pelkäämään. Ja jos tulee semmoinen käsitys, että etelässä on ihmisiä, jotka eivät halua asettua lapsen asemaan tai vähättelevät sitä pelkoa, niin juuri sen takia tulee tämmöisiä vastavetoja, vaikka meidän pitäisi löytää toisemme tässä asiassa.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu mielestäni on ollu sen takia hyvä, vaikka joku kuvitteloo, että tämä on ollut populistinen, että onhan selvä ristiriita olemassa kuitenkin sen suhteen, jotta jokku hysteerisesti pelkäävät näitä petoja, ja ennen kaikkea siitä lukumäärästä on hirvittävän suuret erimielisyydet. Se on hyvä, jotta nyt ruvetahan tutkimahan eikä hutkimahan, niin päästään harmoonillisehen tasapainohon kaikki. Me hyväksytähän tänne meidän keskuutehen myös petoeläämet.

Mutta se seikka, mikä tässä tuli esille, että tänne etelähän siirretääs näitä susia tuonne tulevahan laajennettuun kansallispuistohon, kun sanottiin, jotta ne ei pysy täällä, mä uskon, jottei ne pysy. Nimittäin sudet, jos jokku, ne on huomattavasti uskollisempia ja enemmän paikallisrakkaita kuin me ihimiset konsanaan, niin ne hakeutuvat sinne, voirahan sanoa, jos ei synnyinsijoille, mutta kuitenkin.

Mutta tässä on pieni ristiriita sen suhteen, kun Ruottis on kuulema susia vähä, en tierä, ja noon, voirahan sanoa, puolisairahia, kun ne on keskenänsä ollu naimisis, jos tällaista sanontaa käyttää, niin täältä halutaas sinne vietäväksi susia. Olis jännä tietää, pistetähänkö ne aitauksen sisälle ruottalaisten susien kans ensin, jotta ne kotiutuvat siellä ja pysyvät siellä, jottei ne luonnosta lähre hiippaalemahan. Kyllä tänne itää kohti tällä kertaa tulevat nämä petoeläimet, koska niiden reviirit on tääl Suomen puolella. Joku, joka täällä olis viisas, vois vastata. Olis mielenkiintoinen kuulla.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aika ristiriitaiset väitteet vellovat maassamme. Jossain kohdin ollaan sitä mieltä, että meillä ei ole susia riittävästi ja jossain sitten, että meillä on niitä hyvinkin paljon. Mielestäni maa- ja metsätalousministeri Anttila on lähtenyt nyt ihan oikealle tielle siinä, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsästäjäliiton ja maa- ja metsätalousministeriön edustajien tehtävä on nyt yksissä tuumin, yksillä silmin, laskea tätä petokantaa, sitä, paljonko meillä todellisuudessa näitä petoja on, ja sitten tehdä arvio siitä myöskin metsästyslupien osalta.

Tuolla Varsinais-Suomessa oli viime viikonloppuna meneillään susien pannoitus. Siellä suksimiehet hiihtivät vahvassa, paksussa lumessa susia pyörryksiin, ja sitten helikopterista yrittivät niitä ampua ja sitä kautta saada sitä tehtävää vietyä eteenpäin. Tässä kohdin on varmaan syytä myöskin vähän jo eläinsuojelullisesta näkökulmastakin arvioida sitä, onko näin vahvan lumen aikaan yleensäkään järkevää tehdä sitä operaatiota, koska se on elukankin, vaikka kysymyksessä onkin petoeläin, aika kovaa tarpoa siellä hangessa. Mutta joka tapauksessa esimerkiksi Varsinais-Suomessa, Vakka-Suomen alueella, Yläneellä, Säkylässä ja Raasinkorvessa, siellä sitä susilaumaa on. Ja nyt kun niitä oikeasti pannoitetaan, niin varmaan se kokonaismäärä siitä selviää. Mutta tämän ministeri Anttilan kolmen tahon ryhmän tehtävä on selvittää se susien oikea määrä.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olisin pitänyt tärkeänä, että tuo Paliskuntain yhdistyksen edustus olisi ollut tuolla riistaneuvostossa, mutta valitettavasti tämä esitys ei menestynyt valiokuntakäsittelyssä. On luonnollista, että ne tahot olisivat mukana, joita tämä päätöksenteko koskee.

Meillä Lapissa, esimerkiksi eteläisimmässä paliskunnassa, Hallan paliskunnassa, tällä hetkellä porotalouselinkeino on todellisissa vaikeuksissa ja uhassa. Se loppuu kokonaan ennen pitkää, koska tämä petojen määrä on siinä määrin kasvanut. Niittenkin määrässä pitäisi olla sentään joku tolkku. Onneksi on nyt ensi maanantaina Lapin liitto kutsunut koolle tämän ed. Mannisenkin mainitseman Sallan petofoorumin, ja ilolla tervehdin sitä, että ministeri Anttila on luvannut tulla paikalle. Toivon, että siellä löydetään yhteisiä ratkaisuja näihin asioihin.

Tanja Karpela /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin tai näin, on tuo susien määrä nyt sitten 150 tai jotakin sen päälle, niin voinemme kuitenkin olla siitä yhtä mieltä, että suurpetomme, mukaan lukien susi, ovat uhanalaisia ja vaativat suojelutoimia. Se on kuitenkin tosiasia, joka meidän kaikkien pitää myöntää.

Toinen asia, joka hieman hämmentää kenties — ainakin omaa mieltäni — on Rktl:n kanta-arvioihin kohdistettu kritiikki. Rktl suorittaa mielestäni erittäin perusteellista tutkintaa ja seurantaa suurpedoistamme.

Tähän lopuksi oikeastaan halusin pyytää puheenvuoron siksi, jotta ei synny väärää käsitystä tästä Yläneen susilaumasta. Edellä kerrottiin Yläneen susilauman pannoituksesta. Tässä oli niin ikään kyse erittäin tärkeästä toimesta, koska tällä toiminnalla paitsi pystytään seuraamaan tuota susilaumaa, niin pystytään myös varoittamaan metsästäjiä. Rktl:n on tarkoitus tulevaisuudessa varoittaa sellaisia metsästäjiä, jotka päästävät metsästyskoiriaan alueelle, jossa tiedetään susien liikkuvan. Tämä pannoitus auttaa muun muassa tässä toiminnassa, joten itse näkisin, että tuo Yläneellä tapahtunut viimeviikkoinen susien pannoitus päinvastoin auttaa tässä tavoitteessa, johon pyrimme.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin arvokkaita näkökulmia tullut esiin. Keskustelussa edustajat Salolainen ja Karpela ovat kiinnittäneet tärkeisiin asioihin huomiota, ja myöskin monet muut. Tässä riistahallintolain 2 §:ssä, jossa Riistakeskuksen tehtävät on lueteltu, todetaan näissä niin sanotuissa muissa tehtävissä, sen 6. kohtana kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen. Tällöin tämä kysymys salametsästyksestä kuuluu tähän myös ja myöskin se, että riistaeläinkanta Suomessa on vahvasti uhanalainen. Kaiken kaikkiaan 49 prosenttia riistaeläimistä on uhanalaisia, ja ne ovat tässä ympäristöministeriön julkaisemassa punaisessa kirjassa, jossa käydään läpi Suomen luonnon monimuotoisuuden tilaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu lähti liikkeelle siitä, meneekö viesti alueelliseen riistaneuvostoon perille vai ei.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on osoittanut sen mekanismin, millä ne viestit menevät perille. Tässä tapauksessa palkinen on ollut koko eduskunta, joka on kohta lausunut mielipiteensä susista ja karhuista ja milloin mistäkin. Se vaan on puuttunut, että ed. Lauri Oinonen olisi ollut täällä, koska hänellä on se kokemus, että kaikki pedot tulevat hänen luokseen. Hänellä on todellinen kokemus näistä asioista. Mutta nyt varmasti jokainen on tullut vakuuttuneeksi, että eduskunnan äänestyspäätös oli oikea.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä tulee mieleen, eikö nyt olisi paikallaan täällä olevien henkilöiden, edustajien ja eri tahojen järjestää vaikka täällä eduskunnassa sellainen seminaari, jonne pääsisivät paikalle myöskin nämä poroelinkeinoa ja muuta karjataloutta harjoittavat ihmiset puhumaan konkreettisesti, miltä maailma näyttää sieltä näkökulmasta. Meillä on kaikilla varmasti samanlainen ja hyvä tahto, että petoeläimiä pitää suojella ja että toisaalta ihmisten täytyisi voida elää rauhassa ja harjoittaa elinkeinoaan. Mutta valitettavasti se ymmärtämys sellaisia alueita kohtaan, joilla pedot ovat todellinen ongelma, näyttää olevan kovin vähäistä. Toivon mukaan täällä esitetyt mielipiteet ja näkemykset ja myös he, jotka kovasti suojelua korostavat, tarkoittavat sitä, että he eivät tarkoita sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmisen elinkeino menee petojen suihin ja korvaukset ovat monien kuukausien ja vuosien takana ja muutoinkin alueella olevat elinkeinot ovat vähissä, vaan että näilläkin ihmisillä tulisi olla mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa. Toisaalta sitten joka paikassa meillä ei ole sopivaa määrää petoja, vaan jossakin on liikaa, ainakin näiden yrittäjien näkökulmasta.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! En olisi ottanu muuten puheenvuoroa, mutta ed. Pulliainen kuulutti sitä, ku olis ollu vielä ed. Lauri Oinonen täällä. Totuus on kyllä näin, jottei ed. Lauri Oinonen oo puhunu potaskaa. Pitää muistaa ne salot, mitä on Multia, Keuruu, lähtöö Ähtäristä. Ähtäris on elääntarha, ja jos te rehellisiä ootta ja ootta lukenu ja muistatta oikein, takavuosina Ähtärin elääntarhasta on päästetty petoeläämiä siihen lähellä olevahan korpehen irti ja täs sitä ollahan. Kyllähän susikanta ed. Lauri Oinosen reviirillä eli siinä ympäristös on melekoonen.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Juuri sen vuoksi, että me saisimme sieltä paikalta, jossa pedot ja ihmiset ja elinkeinot pahiten törmäävät, hyvä ja kattavan kuvan, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta kävi reilu viikko sitten Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Kävimme siellä erinomaiset keskustelut eri tahojen kanssa, viranomaistahojen kanssa, elinkeinojen kanssa siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta tilanne olisi sellainen, että elinkeinojen harjoittaminen olisi jatkossakin mahdollista. Sieltä tuli monta hyvää vinkkiä, ja niitä on jo osa laitettu toimeen, niitä ministeriössä valmistellaan ja käydään tätä vuoropuhelua. Siksi on perusteltua, että tämän tyyppisiä tutustumisia tehdään.

Puhemies! Vielä kanta-arvioihin ja kanta-asiaan: On aivan selvä, että meillä on suurpetojen osalta sellaisia alueita, joilla kantojen tihentymät ovat ylisuuria, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Sen vuoksi Rktl:n suosituksista poiketen ministeriö antoi esimerkiksi ilveksille kaatolupia enemmän kuin Rktl esitti, ja tällä on tarkoitus taittaa se jatkuva kannan kasvu, joka meillä oli. Ed. Pulliainen käytti siellä reissulla hyvän puheenvuoron. Hän sanoi, että 1950-luvulla ilveksiä oli vain yksi, vai kaksiko niitä oli, ja tällä hetkellä niitä on parituhatta. Eli huima kasvu on ollut. Nyt on tarkoitus taittaa se kasvu, ettei se jatku jatkuvasti ja aiheuta niitä ongelmia ja vaurioita luonnon tasapainoa eri eläinlajien välillä lisää.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Salolainen nosti täällä ihan tärkeän asian esille, nimittäin salametsästyksen. Nythän eduskunnassa oli vasta laki, jossa säädettiin törkeä metsästysrikos, jossa on ankarat sanktiot ja muutkin mahdollisuudet viranomaisilla puuttua tämmöiseen salametsästykseen. Se ei missään nimessä ole missään oloissa hyväksyttävää. Meillä pitäisi olla enemmän viranomaisia, jotka voisivat valvoa ja puuttua näihin salametsästyksiin. Toisaalta sen liika sekoittaminen metsästäjiin ja tämmöisiin yrittäjiin ei ihan ole aina perusteltua, koska minun käsitykseni mukaan kynnys epätoivoisessa tilanteessa ampua joku petoeläin madaltuu, jos petoeläimiä on alueellisesti liian paljon. Tavallinen kansalainen ei voi hyväksyä sitä enää, pitää sitä epäoikeudenmukaisena, ja kynnys alenee. Sen vuoksi pitäisi viranomaisten ja järjestöjen toimesta saada oikea määrä petoja ja semmoinen hyväksyntä ja mahdollisuus näillekin ihmisille. Silloin vaikutus salametsästykseen myöskin vähenee.